Metsätiedon liiketoimintamallit selvityshanke
|
|
- Hanna Seppälä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsätiedon liiketoimintamallit selvityshanke TP4 Kansainvälisten markkinoiden kartoitus -matka Elinkeinopäällikkö Leena Leskinen ja metsätietopäällikkö Jussi Lappalainen Yhteenveto matkasta: Matka tehtiin osana Metsätiedon liiketoimintamallit -selvityshanketta. Kustannukset on kokonaan maksettu valtionavun ulkopuolisella hankerahoituksella. Karkeasti jakaen Yhdysvalloissa voidaan metsätalous jakaa tavoitteiltaan kolmeen luokkaan. Teolliset metsäomistajat hoitavat metsiään ammattimaisesti huolehtien puuntuotannon kestävyydestä pitkällä aikavälillä. Kaakkoisesta USA:sta tulee 20% maailman puukuidusta. Yksityismetsänomistuksessa korostuu hakkuumahdollisuudet ja puukauppa. Yleensä laki ei edellytä suunnitelmallista metsänuudistamista, jolloin metsänhoito perustuu kokonaan metsänomistajien kiinnostukseen. Valtion omistamissa metsiä koskee tiukahko ympäristölainsäädäntö, minkä noudattaminen edellyttää ympäristövaikutusten arviointia. Valtion metsiin kohdistuu myös yleisön mielenkiinto ja tarve tehdä laajaa sidosryhmätyötä. Pääosa markkinoille tulevasta raakapuusta tulee siis yksityisesti omistetuista metsistä. Se, otetaanko lidar-inventointi käyttöön, ratkeaa yksinkertaisilla kriteereillä: säästääkö se kustannuksia, aikaa tai tuottaako sillä saatava aiempaa tarkempi tieto enemmän tuloja. Yleisen haaste lidar-inventoinnille on, ettei maksajaa tahdo löytyä. Teolliset metsänomistajat tekevät inventointia lidarilla siellä, missä se on mahdollista (riittävä pinta-ala ja analyysi mahdollista). Temperaattisen lehtipuualueen hankaluus on se, että lehtipuulajien erottamiseksi sekä rungon ominaisuuksien mallintamiseksi latvusten perusteella ei ole tehty tutkimus- ja kehitystyötä. Yksityismailla esteenä on riittävän suuren inventointialueen kokoaminen metsänomistajista tai se, ettei hanketta ole halukkuutta maksaa verorahoista. Valtion mailla olisi selkeä hyöty lidar-inventoinnista, joka voisi hyvinkin myös maksaa kustannuksensa takaisin melko nopeasti. Tästä huolimatta rahoitusta on hankala saada. Myös metsätaloutta (lähinnä vesistövaikutusten näkökulmasta) valvovalle osavaltion viranomaiselle olisi lidar-aineistosta hyötyä. Yksityismailla toimimiselle on omat rajoitteensa, kun jokamiehenoikeuksia ei ole. Eri osavaltioissa on erilaista sääntelyä. Metsätaloudelle asetettu sääntely on yksi asia, joka vaikuttaa lidarinventoinnin kiinnostavuuteen. Lidarilla tuotettava tarkka tieto hyödyttää eniten, jos on paljon erilaisia tekijöitä otettavana huomioon. Myös hiilikauppa voi asettaa lidaria suosivia vaatimuksia. Joissakin osavaltiossa voi myös yksityismetsätalouteen kohdistua kohtalaisesti sääntelyä. Laserkeilauksen tai muiden kaukokartoitusmenetelmien käyttöönoton edistäminen USA:ssa edellyttää menetelmien kilpailukyvyn arvioimista osavaltioittain. Kilpailukykyyn vaikuttavat ainakin metsäteollisuuden ja puumarkkinoiden kehitys, maaomistusrakenne, metsien rakenne, metsäpaloriskit sekä sääntely ja muut markkinatekijät. Metsätalouteen kohdistuva sääntely vaihtelee osavaltioittain. Myös muut markkinatekijät, kuten hiilikauppa (jota Kalifornian osavaltio jo harjoittaa) voivat tuoda lisää käyttöä kaukokartoitusperusteille inventointitiedolle. Metsänomistajaneuvontaa tekee USA:ssa ainakin yliopistot, USDA Forest Service sekä osavaltion metsäosastot. Näistä osavaltioiden metsäosastot voidaan mahdollisesti katsoa (meillä on kokemus ainoastaan
2 Virginiasta) Metsäkeskuksen sisarorganisaatioiksi, joihin suosittelemme yhteydenottoa jatkossa, jos yhteistyötä Yhdysvaltoihin halutaan kehittää. Kaukokartoitusmenetelmien kilpailukyvyn selvittäminen ei kuitenkaan ole Metsäkeskuksen tehtäviä, vaan sopii yliopistolle tai tutkimuslaitokselle tehtäväksi. MAANANTAI - TIISTAI Vierailukohde: Morgantown, Länsi Virginia, USA West Virginia University Davis College of Agriculture, Natural Resources & Design Professori David McGill esitteli kampusta. Morgantown on pieni noin asukkaan kaupunki, jonka väkiluvun tuplaa opiskelijat. Merkittävä akateeminen saavutus yliopistolle oli VW:n pakokaasuhuijauksen havaitseminen. Laitoksen johtaja Robert Burns, esitteli yliopistoa. Metsätalouden ja luonnonvarojen osastolla on mahdollista opiskella energiataloutta (liuskekaasun tuotanto), metsävarojen käytön hallintaa, kansallispuistojen virkistyskäyttöä ja turismia, riista- ja kalataloutta sekä puutiedettä. Yliopistolla on myös omat tutkimusmetsät. Kahden päivän aikana oli useita tapaamisia ja ryhmäkeskusteluja West Virginian yliopistossa. Tavattuja henkilöitä olivat: - Chad Westfall, Landmark Forestry, ( - Michael Effinger USDA forest service, joka vastasi VMI maastomittauksista.
3 - Professori Sophan Chhin, apulaisprofessori, WVU - prof, Michael Strager, WVU - prof. Jason A Hubbart, WVU - Jamie Schuler, metsänhoidon professori WVU Maanantai-iltana pidettiin yleisöluennot, johon osallistui noin 15 ihmistä. Leskinen luennoi Suomesta ja metsätalouden merkityksestä yleisesti ja Lappalainen suomalaisesta metsästä, käytännön metsätaloudesta ja puunkorjuusta. Keskusteluissa tuli ilmi seuraavia asioita. TiMOt (Timber Management Organisation) ovat metsätalouden konsultteja jotka toimeksiannosta tekevät yksityismetsiin inventoinnin ja puunkorjuun. Inventointi tehdään maastokoealoittain. Hiilen laskenta on tärkeää, sillä Kalifornia on aloittanut hiilikaupan. Kalifornia ostaa hiilen varastointia markkinahintaan (tällä hetkellä 12 $ tonni) Kanadasta ja muualta USA:sta. FIA tuottaa hiilidatan. Yliopiston omissa metsissä tehdään tutkimusta ja niitä hyödynnetään opetuksessa.
4 Tammen uudistaminen oli prof. Jamie Schulerin tutkimus- ja neuvontatyön huomion kohde. Laserkeilauksen kannalta haaste on lehtipuuvyöhykkeen metsien monilajisuus, josta taloudellisesti hyödynnettävien puulajien (red oak, black cherry, yellow popular) poimiminen on vaikeaa. Lidar-pohjaista inventointia ei ole juurikaan tutkittu West Virginian yliopistossa, joten menetelmän tarkkuudesta alueen metsissä ei ole tietoa.
5 Myös uudistamisessa on haasteita erityisesti tammella. Metsänhoitomenetelmiä käytetään vähän ja uudistamisessa suositaan luontaisia taimia. Tutkimuksen ja opetuksen lisäksi yliopistotutkijat ja professorit tekevät myös neuvontatyötä, johon he saavat rahoitusta valtiolta. Neuvonnan tulee olla hienovaraista, liian suoria ohjeita ei voi antaa, ettei joudu vastuuseen (oikeudessa). Metsänomistajien omilla mailla ei myöskään kannata käsitellä metsänkäsittelyn virheitä. Niinpä metsänhoidon professori Schuler olikin perustanut tutkimusmetsän demoamaan huonoa metsänkäyttöä ja suunniteltua hakkuita ja metsänuudistamista yliopiston metsissä, joissa metsänomistajia koulutetaan. Vesistöihin liittyen tehdään paljon tutkimusta. Tutkimusta ei ole kuitenkaan samalla tavalla integroitu käytäntöön kuin Metsäkeskuksen metsätietojärjestelmässä. Lisäksi haasteena on se, että toisaalta tutkimuksessa tavoitellaan suuren mittakaavan analyysejä, mutta tarve on pienen mittakaavan inventointeihin yksittäisten vesistöjen ja valuma-alueiden ja myös hiilen sidonnan kohdalla. Toisaalta luonnonvarojen käyttöön liittyen on aina kolme osapuolta: tutkijat, (hallinnon) ammattilaiset ja paikalliset asukkaat. Näiden tahojen keskinäinen keskustelu ja ymmärrys on vaikeasti tavoitettavissa. o Leena Leskinen pitämässä yleisöluento metsätalouden merkityksestä Suomelle West Virginian yliopiston auditoriossa. Keskiviikko, Elkins ja Lewinsburg USDA Monongahela National Forest, paikalla Julie Fosbender, Tim Brake ja Linda Burke, Elkins
6 Yksikkö huolehti alueen valtion (federaation) metsistä. Metsien inventoinnin taustalla käytetään FIA dataa. Tiedon laatu on epätasaista, valuma-alueittain voi olla hyvinkin uutta tietoa ja uuden tiedon vieressä hyvinkin vanhaa. Valtion metsiä koskee NEPA (National Environmental Policy Act), joka edellyttää hakkuiden osalta muun muassa ympäristövaikutusten selvittämistä, rinteiden ja metsäteiden kartoitukseen ja arkeologisia inventointeja. Muinaismuistolöydöistä seuraa käsittelyrajoituksia. Ympäristövaikutusten arviointi voi nykyisin viedä kaksi vuotta, mihin lidar-inventointi toisi merkittävää ajansäästöä. Valtion metsissä lidar-aineistolle nähtiin monia mahdollisia hyödyntämiskohteita. Sillä saisi esimerkiksi inventoitua muinaismuistoja, laadittua palontorjuntakartan tai dataa voisi käyttää pintavesien virtauksen mallintamiseen. Luonnollisesti, karkeista puustoestimaateistakaan ei olisi haittaa. Monongahela National Forest -yksikössä vakuututtiin lidar-inventoinnin hyödyllisyydestä. Weyerhaeuser forest, Bill Sumpter, Lewinsburg Yhtiöllä oli Appalakkien alueella noin 8900 hehtaaria talousmetsiä. Se tuottaa noin m3 puutavaraa teollisuudelle. Yhtiön metsiä hoidetaan tuotantolaitosten raaka-ainetarpeen turvaamiseksi pitkäjänteisesti. Muualla kuten lännessä ja Floridassa käytetään lidaria yhtiön mailla, muun muassa mäntyplantaaseilla. Appalakkien alueella ongelma lidarin käytön suhteen on lehtipuuvaltaisuus ja monilajisuus. Oman haasteensa metsätalouteen tuovat vieraat lajit ja hyönteis- ja sienituholaiset. Illalla pidettiin Lewinsburgissa yleisöluennot, kuulijoina oli kymmenisen metsäammattilaista ja metsänomistajaa.
7 Torstai Charlottesville, Virginia, VA Tech University, Natural Resources and Environment. Paikalla: David McGill, Rob Farrel, Todd Groh, Randy Wynne, Valerie Thomas, Matthiew Sunmall, Talbert, Tim Pemperton, Charlie Becker, Jerre Greighton, Virginia Tech esitteli tutkimuksiaan kolmen tutkijan voimin (Randy Wynne, Valerie Thomas, Matthiew Sunmall). Ryhmä tutkii muun muassa - Satelliittilidarin käyttöä metsäinventoinnissa. Tutkimusaineisto simuloitu lentokoneella aineiston tuottamista, satelliitti lähetetään lähitulevaisuudessa. Nasan dataa. - SAR tutkan käyttöä metsäinventoinnissa, p- ja x-sädettä. Tämä toimii kohtalaisen hyvin kasvillisuuden korkeuden mittaamisessa. X-säde havaitsee lehdet ja p-säde pureutuu puuston läpi maahan asti. - itc individual tree characteristics. 10 pistettä m2 airborne laitteella ja 200 pistettä neliölle dronelaitteella. Harvemallekin pulssilla voidaan tunnistaa puut 95 % tarkkuudella. 200 pisteen aineisto on inventoitu dronella. - Kehitetty menetelmä, jolla pystyy suodattamaan valtapuuston aineistosta ja siten erottamaan alikasvuston. - Muutostulkinta Landsat -kuvilla. Näistä arvioitiin puuston kasvu, harvennukset (tosin tutkimuksessa tieto mahdollisista harvennuskohteista oli tiedossa etukäteen). Virginia State, Department of Forestry (DOF) Virginian osavaltion organisaatio, Department of Forestry voidaan pitää Metsäkeskuksen sisarorganisaationa (tai veliorganisaationa). Se hoitaa hyvin paljon vastaavia tehtäviä kuin Metsäkeskuksessa tehtiin erityisesti ennen vuotta Metsätalouden kestävyyttä tukemaan on olemassa rahoitusinstrumentteja, joita voi hakea DOF:in kautta. Tukea saa muun muassa vesiensuojeluun (suojavyöhykkeet) ja monimuotoisuuden suojeluun. DOF juoksee kokoon yksityismaiden yhteishankkeita, joita voi olla esimerkiksi maanmuokkaukseen ja istutukseen, teihin, vieraslajien torjuntaan, kosteikkojen ja monimuotoisuuskohteiden kunnostukseen. Lisäksi DOF tekee suunnittelua ja neuvontaa. DOF:in vastuulle kuuluu myös palontorjunta sekä hakkuiden valvonta. Se tarkastaa jokaisen hakkuun paikan päällä ennen ja jälkeen. Keskeistä on, että vesistöihin ei aiheudu eroosion vaikutuksia. Keskusteluissa suomalaiset jokamiehenoikeudet herättivät hämmästystä. Todettiin, että Virginiassa tulee ammutuksi, jos kulkee toisen mailla. Jopa DOF ei ole kaikkialle tervetullut, korkeintaan silloin, kun alueelle on syttynyt tulipalo. Perjantai USDA Forest Service, Washington
8 Greg Reims, USA:n VMI:n (FIA) vetäjä James Ellenwood, kansallisen kaukokartoitusohjelman vetäjä USDA Forest Service hallinnoi 20% metsistä USA:ssa, mutta tuottaa markkinoille puuta vain 4 %. Valtion metsien hoidon lisäksi organisaatio edistää metsätaloutta, ekologista kestävyyttä ja palotorjuntaa kaikissa metsissä, tekee tutkimusta ja vastaa valtakunnan metsien inventoinnista. Keskusteltiin Metsäkeskuksen inventointimenetelmistä sekä FIA:sta (Forest Inventory and Analysis). FIA:ssa hyödynnetään maastomittauksen lisäksi mm satelliitteja. Haasteena on Alaskan inventointi, jossa suunnitteilla on hyödyntää myös satelliittilidaria. Alaskaa ei ole aikaisemmin inventoitu, nyt se on todettu tarpeelliseksi muun muassa ilmastonmuutoksen seuraamiseksi. Yksi kiinnostuksen kohde on ikiroudan mahdollinen sulaminen. Mittauksissa ympäri USA:ta käytetään paikallisia ihmisiä, joiden vierailu yksityismailla on hyväksyttävämpää kuin liittovaltion edustajien. Dronen käytön riski inventoinnissa on, että se ammutaan alas. Greg lupasi lähettää meille kontakteja niistä yrityksistä, jotka tekevät operatiivisen tason inventointia USA:ssa. Näistä kontakteista voi olla hyötyä P-K:n yrityksille, joilla on mielenkiintoa pyrkiä USA:n inventointimarkkinoille. Matkavinkit: - jos vierailet USA:ssa liittovaltion rakennuksessa, muista ottaa passisi mukaan. - ihan vain varmuuden vuoksi, älä pyri yksityismaalle - USA:ssa liikkuessa auto on ehdoton. Poikkeuksena Washington DC, jonne emme suosittele autolla menemistä. - Ole kohtelias ja puhu paljon. Amerikkalaiset vaativat vastauksen jokaiseen kohteliaisuuteen, jonka he sinulle sanovat. - varaudu keskustelemaan ilmastonmuutoksesta ainakin metsäammattilaisten kanssa.
Kansainvälisten markkinoiden kartoitus
1 (17) Kansainvälisten markkinoiden kartoitus Metsätiedon liiketoimintamallit selvityshanke, TP4 (A72446) Leena Leskinen Jussi Lappalainen 2 (17) Sisällysluettelo Yhteenveto... 1 1. Kansainvälisten markkinoiden
Keski-Suomen hakkuutavoitteet
Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita
Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY
Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit -hanke Hankkeen tausta
Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?
Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.
METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Kari Härkönen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä,
Alueelliset hakkuumahdollisuudet
Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.
Suomen metsäkeskus SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.2015 Juho Heikkilä Sisältöä 1. SMK:n metsävaratiedosta lyhyesti 2. VMI-SMK yhteistyön
PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013
PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013 1 Sisältö: Mikä PEFC on ja mitä PEFCmetsäsertifiointi on Tavoitteet kriteerien uudistustyölle
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
Uudet metsänhoidon suositukset
Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja
Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,
Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä
Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä Topi Tanhuanpää HY, Metsätieteiden osasto / UEF, Historia- ja maantieteiden osasto Kaupunkimetsät: Mitä ne ovat? Kaupungissa ja sen laitamilla kasvavien
TRESTIMA. Digitaalisten tekniikoiden mahdollisuudet metsätaloudessa , Seinäjoki. Simo Kivimäki
TRESTIMA Digitaalisten tekniikoiden mahdollisuudet metsätaloudessa 22.3.2017, Seinäjoki Simo Kivimäki simo.kivimaki@trestima.com 050 3872891 Trestima Oy Vuonna 2012 perustettu metsäsektorille erikoistunut
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?
Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä? Metsähallituksen toiminnan muutokset ilmaston lämpenemisen varalta 09.12.2014 Johanna Leinonen Yleiset toimenpiteet ilmaston lämpenemisen
Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset
Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Lauri Suihkonen, Terhi Koskela, Riitta Hänninen ja Maarit Kallio Metsäntutkimuslaitos Metlan monimuotoisuustutkimuksen
Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat
Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus
Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos - mahdollisuus vai uhka maataloudelle ja metsille Königstedt 21.5.2008 Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos Risto Seppälä Esityksen sisältö Metsäalan globaalit muutosajurit Suomen metsäsektorin
Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma
Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yhteisöt Kirkko Tuntematon Valtio 41 % Valkopyökki 4 % Saksanpihta Männyt Muut puulajit 7 % Kuusi 34 % Tammet 1 Yksityinen 14 % Kunnat
Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke
Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke Metsänomistajia tavoitetaan tiedonvälitystilaisuuksissa eri teemoin. Metsänomistajat saadaan hyödyntämään aktiivisemmin
Huvista vai hyödystä mistä on metsänarvioimistieteen tutkimus tehty
Huvista vai hyödystä mistä on metsänarvioimistieteen tutkimus tehty Annika Kangas 19.10.2016 Käyttölisenssi: CC BY 4.0 1 Teppo Tutkija (Metsävara) tiedon arvo Informaatio tarkoittaa epävarmuuden vähenemistä
Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta
Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä Tapio Pouta 11.11.2009 Sisältö Metsähallituksen ja sen yksiköiden roolit Tulevaisuuden visio Metsähallituksen T&K toiminta Tutkimustiedon käytäntöön
Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.
Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme
Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019, HE 123/2018 vp
1 (5) 81/18/L/A Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakutsu eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokuntaan to 4.10. klo 10.00 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019,
Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys
Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys MetsäBio-seminaari, Kajaani Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus
Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet Forest Big Data loppuseminaari, Heureka 8.3.2016 Tuomas Häme, Laura Sirro, Yrjö Rauste VTT VTT:n satelliittikuvatutkimusaiheet
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?
METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi
METSÄSUUNNITTELU Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi 1 SISÄLTÖ metsäsuunnitelman sisältö metsävaratiedon keruu Muut tuotteet / palvelut Metsävaratiedon keruu tulevaisuudessa.
Luonnonhoito Suomen talousmetsissä
Luonnonhoito Suomen talousmetsissä Ympäristövaikutusten hallinta on noussut yhä keskeisemmäksi Suomen metsätaloudessa. Se on saanut aikaan muutoksia myös metsien käsittelyssä ja hoidossa. Metsäammattilaisia
Metsätalous happamilla sulfaattimaillla. Samuli Joensuu
Metsätalous happamilla sulfaattimaillla Samuli Joensuu 12.4.2019 Sisältö Taustaa Metsät happamilla sulfaattimailla Metsätaloustoimenpiteet happamilla sulfaattimailla Metsätalouden riskit HaSuMetsä Luonnonmukainen
Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari
Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon
Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan. Taneli Kolström 5.6.2014
Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan Taneli Kolström 5.6.2014 Mitä tuleman pitää Mikä on VMI? Miten tähän on päädytty? VMI kehityskaari ja muuntuminen
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.
Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta
Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän
Ahlmanin ammattiopisto, Tampere 22.06.2015 10:56 36/2015 (1. jakso) 31.08. - 06.09.2015 Viikkotuntimäärä: 7
36/2015 (1. jakso) 31.08. - 06.09.2015 Viikkotuntimäärä: 7 Maanantai 31.08. Tiistai 01.09. Keskiviikko 02.09. Torstai 03.09. Perjantai 04.09. Lauantai 05.09. Sunnuntai 06.09. 37/2015 (1. jakso) 07. - 13.09.2015
Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys
Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys Yksityismetsätalous Suomessa Suomen metsät ovat pääosin yksityisten henkilöiden ja perheiden
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,
Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille
Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä
Monimetsä tulokset ja jatkoajatukset
Monimetsä tulokset ja jatkoajatukset Pyöreän pöydän metsäkeskustelu 21.3.2019 Lauri Saaristo Tapio Oy Monimetsä 2016-2018 Monimetsä-hanke on selvittänyt, kehittänyt ja vienyt käytäntöön toimintamalleja,
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Metsäsektorin avaintilastoja 2016
18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,
Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet
Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Suomi maailman metsävaltiona Maailman mittakaavassa Suomi on kääpiö
Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa
Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa Toimintaympäristö Väkiluku 1.1.2017 148 975 Etelä-Savon pinta-ala n. 19 130 km 2, josta maapinta-alaa n. 14 257 km 2 ja sisävesiä n. 4 874 km 2 Väestöntiheys/km
Metsät, metsätalous ja luonnontuoteala
Metsät, metsätalous ja luonnontuoteala Marko Ämmälä Tammela 5.6.2019 Euroopan metsäpeitteisin valtio Metsät mahdollisuutena Metsät peittävät 33 % Euroopan ja 73% Suomen pinta-alasta Suomessa käytetään
Käytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan. Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö. Metsä Group
Käytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö 1 12.11.2015 Kaavoitustilanne ja tietojen saanti Kaavatietojen ajantasainen saatavuus puutteellista: yleis-
Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 24.2.2016 Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Elinvoimaa etelä- ja keskipohjalaismetsistä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Taustaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan
Ahlmanin ammattiopisto, Tampere 22.06.2015 17:11 33/2015 (1. jakso) 10. - 16.08.2015 Viikkotuntimäärä: 25
33/2015 (1. jakso) 10. - 16.08.2015 Viikkotuntimäärä: 25 Maanantai 10.08. Tiistai 11.08. Keskiviikko 12.08. Torstai 13.08. Perjantai 14.08. Lauantai 15.08. Sunnuntai 16.08. 10:15 Työskentely puutarha-alalla
Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan
Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan Viljelymetsien kasvu ja tuotos SMS:n metsänhoito- ja taksaattoriklubit Antti Ihalainen ja Kari T. Korhonen Luke / Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu Metsäsuunnittelu
METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET.
METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET. Suomalainen metsänomistaja 2020: metsätalouden kannattavuus ja metsänomistajakunnan muutos 2018-2021 YHTEISTYÖSSÄ MIKSI YKSITYISMETSÄNOMISTAJIA ON
kannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Suomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
Yksityismetsien FSC-sertifiointi
Yksityismetsien FSC-sertifiointi Aktiivisen metsänomistajan valinta 1 Toukokuu 2014 FSC (Forest Stewardship Council) eli Hyvän metsänhoidon neuvosto on maailmanlaajuinen jäsenjärjestö - Ympäristön kannalta
Metsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2 Hakkuukertymä
Kainuun metsäohjelma
Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä
KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.
KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA Metsäteollisuuden näkökulmia metsien hiilinieluihin Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö ahti.fagerblom@metsateollisuus.fi Metsäteollisuus ry 2 EU:ssa vähähiilisiä
PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa
PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa Annikki Mäkelä, HY Tausta Kilpailu kiristynyt - miten saada metsätalous kannattavammaksi perinteisillä
Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia
Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema
Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa
Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa Motivan webinaaritilaisuus 24.11.2017 Pääsihteeri Auvo Kaivola Sisältö: Puu on erinomainen materiaali Mistä metsäsertifioinnissa
Tervetuloa Päättäjien
Tervetuloa Päättäjien Metsäakatemiaan! t Pekka Kauppi 5.5. 5 2010 www.helsinki.fi/yliopisto 24.5.2010 1 1. Päättäjien Metsäakatemia Suomen Metsäyhdistyksen toimintamuotona. 2. Metsäala, ilmastonmuutos
Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä
Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan
Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013
PEFC ja FSC Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus
Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan
Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 21/2014 23.5.2014 Elina Mäki-Simola Vuoden 2013 teollisuuspuun hakkuut 56,1 miljoonaa kuutiometriä
Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,
Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Ahlmanin ammattiopisto, Tampere 10.06.2015 15:43 36/2015 (1. jakso) 31.08. - 06.09.2015 Viikkotuntimäärä: 7
36/2015 (1. jakso) 31.08. - 06.09.2015 Viikkotuntimäärä: 7 Maanantai 31.08. Tiistai 01.09. Keskiviikko 02.09. Torstai 03.09. Perjantai 04.09. Lauantai 05.09. Sunnuntai 06.09. 09:00 Palmu Riina C TVT2 Yritystoiminnan
Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy
Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin Lauri Saaristo Tapio Oy Esityksen sisältö Kuka olen, mistä tulen? Valtion ja metsänomistajan intressi luontomatkailun kehittymiseen Yhteistyötä
Metsäsertifiointi vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisessa Auvo Kaivola PEFC Suomi
Metsäsertifiointi vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisessa 16.5.2018 Auvo Kaivola PEFC Suomi 1 Sisältö: Mitä metsäsertifiointi on? Mikä PEFC on? Laillisuus ja kestävyys metsäsertifioinnissa PEFC ja
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Lappi Ulla Huusko, elinkeinopäällikkö Rovaniemi 27.5.219 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.
Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.2017 Yhteensovittamisessa on kyse monitavotteisesta kestävyydestä
UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ
UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.
Metsien maakunta Pohjois-Savo. Tuottoa ja iloa metsistä
Metsien maakunta Pohjois-Savo Tuottoa ja iloa metsistä Pohjois-Savon metsien nykytila Pohjois-Savossa 83 prosenttia pinta-alasta on metsätalouden maata 9,5 miljoonaa kuutiometriä puuston vuotuinen kasvu
Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.
Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon
Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon Heli Peltola, Tero Heinonen, Timo Pukkala, Antti Asikainen, Ari Venäläinen ja Jyrki Kangas FORBIO hankkeen puoliväliseminaari,
Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,
SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ
SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 29.4.2019 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Paikkatietomarkkinat / Taksaattoriklubi 4.11.2014 Mitä Laserkeilauksen huippuyksikkö merkitsee metsätieteille? Markus Holopainen Helsingin yliopisto,
Paikkatietomarkkinat / Taksaattoriklubi 4.11.2014 Mitä Laserkeilauksen huippuyksikkö merkitsee Markus Holopainen Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos markus.holopainen@helsinki.fi Mitä Laserkeilauksen
METSÄTALOUDEN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op
1/ 9 METSÄTALOUDEN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op Kasvupaikat, kasvi- ja puulajit 3 op Metsänhoito (uudistaminen, kasvatus) 3 op Metsänkäsittelyratkaisut ja luonnonhoito 3 op Metsän mittaus 1 op Metsätalouden
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa
Kuva: Erkki Oksanen Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa Harri Silvennoinen, Eeva Karjalainen ja Liisa Tyrväinen Metsätieteen päivä 2010 4.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura
Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna
Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus
Puuta metsästä tehtaalle Operaatiopäällikkö Arto Tähkävuori Metsä Group
Puuta metsästä tehtaalle Operaatiopäällikkö Arto Tähkävuori Metsä Group Avainluvut 2017 * Huomioitu sisäiset myynnit ** Osake listattu Nasdaq Helsingissä METSÄ GROUP Liikevaihto* 5,0 mrd. euroa Henkilöstö
Monimuotoisuusverkostojen sosiotaloudellisia
Monimuotoisuusverkostojen sosiotaloudellisia vaikutuksia etsimässä MMM, HL, Leena A. Leskinen Ekologiset tarkastelut yksityismetsien aluetason yhteistoiminnallisessa suunnittelussa (MOSSE) Mitä on sosiaalinen?