ENERGIATEHOKKUUS KORJAAMISESSA

Transkriptio

1 OHJE ENERGIATEHOKKUUS KORJAAMISESSA Tämä ohje koskee energiamääräysten soveltamista luvanvaraisessa korjaamisessa, käyttötarkoituksen muuttamisessa sekä teknisten järjestelmien uusimisessa. Ohje on tarkoitettu korjaushankkeen suunnittelun avuksi. ENERGIATEHOKKUUS KANNATTAA SISÄLLYS Hyvin hoidettu talo säilyttää arvonsa. Rakennuksen omistaja vastaa siitä, että kiinteistö on asianmukaisessa kunnossa, terveellinen, turvallinen ja energiatehokas. ENERGIATEHOKKUUS KANNATTAA 1 OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ 2 ENERGIATARKASTELUSSA USEITA VAIHTOEHTOJA 2 ENERGIAKORJAUSTEN LUVANVARAISUUDESTA 3 ENERGIASELVITYSLOMAKE LUPAHANKKEESSA KORJAUSHANKKEEN KULKU Talon energiankulutukseen vaikuttavat käytön ja rakenteiden lisäksi esimerkiksi talotekniikka, lämmitys ja ilmastointi. Energiakorjaukset ovat taloudellisesti kannattavia silloin kun ne tehdään osana muuta korjausrakentamista ja normaalia kiinteistönpitoa. Samalla voidaan pienentää käyttökustannuksia ja parantaa sisäilmastoa. Hakaniemen Arenatalon ikkunat palautettiin julkisivukorjauksen yhteydessä alkuperäiseen, 1920-luvun ulkoasuun.

2 2 OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Korjausrakentamista koskevien energiamääräysten tavoitteena on kannustaa suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon. Kun rakennukseen päätetään tehdä laajempi korjaus, samalla tulee tarkastella myös mahdollisuutta parantaa energiatehokkuutta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraisten korjaus- ja muutostöiden tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä on parannettava rakennuksen energiatehokkuutta, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Lakia täydentävä ympäristöministeriön asetus (/13) rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjausja muutostöissä astui voimaan syyskuussa Määräykset ovat osa rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin (EPBD) täytäntöönpanoa ja ne liittyvät myös kansalliseen energiaja ilmastostrategiaan. ENERGIATARKASTELUSSA USEITA VAIHTOEHTOJA Kun rakennuksen korjaustarve on todettu, omistaja päättää hankkeen laajuudesta, aikataulusta sekä tavasta, jolla rakennuksen energiatehokkuutta aiotaan parantaa. Asetus antaa energiatarkastelulle useita vaihtoehtoja: 1. Rakennusosien lämmöneristävyyden parantaminen Vaihtoehdossa tarkastellaan vain korjattavaa tai uusittavaa rakennusosaa. Esimerkiksi vanhan ulkoseinän tai yläpohjarakenteen lämmönläpäisyluku eli U-arvo tulee puolittaa tai saavuttaa uudisrakentamisen taso. Jos ikkunat ja ulko-ovet uusitaan, niiden U-arvon tulee olla 1,0 W/m 2 K tai parempi. Vanhoja ikkunoita tai ovia korjatessa lämmönpitävyyttä parannetaan mahdollisuuksien mukaan. 2. Rakennuksen laskennallisen energiankulutuksen pienentäminen Vaihtoehdossa rakennukselle laskettavaa standardikäytön mukaista ostoenergiankulutusta verrataan asetuksessa määriteltyyn rakennusluokkakohtaiseen maksimiarvoon. Esimerkiksi pien- tai rivitalon energiakulutus saa olla enintään 180 kwh/m 2 ja asuinkerrostalon 130 kwh/m Rakennuksen vuotuisen laskennallisen kokonaisenergian kulutuksen eli E-luvun parantaminen Tarkastelussa lasketaan ensin E-luku rakennukselle sellaisena kuin se oli valmistuessaan. Ympäristöministeriön julkaisemassa laskentaliitteessä on annettu lähtötietoja eri ikäisille ja tyyppisille rakennuksille, mikäli alkuperäisiä asiakirjoja ei ole käytettävissä. Alkuperäistä tilannetta kuvaava E-luku kerrotaan sitten rakennusluokkakohtaisella kertoimella. Näin saadaan E-luvun tavoitearvo, joka korjausten avulla tulee saavuttaa tai alittaa. Esimerkiksi pientai rivitalon uuden E-luvun on oltava 80 % lasketusta E-luvusta. Asuinkerrostalolle asetuksesssa annettu prosenttiosuus on 85 %. KÄSITTEITÄ E-luku: E-luku E-luku kuvaa rakennuksen kokonaisenergian kulutusta. Se lasketaan rakennuksen standardikäyttöön perustuvien ostoenergioiden ja energiamuotojen kertoimien tulona. Energiakertoimet kuvaavat primäärienergian käyttöä. Suomessa fossiilisille energialähteille on annettu kerroin on 1, uusiutuville 0,5 ja sähkölle 1,7. Yksikkö on kwh E /m². Energiatodistus: Energiatodistuksen avulla rakennusten energiatehokkuutta voidaan vertailla. Rakennuksen energialuokitus (A-G) pohjautuu rakennuksen E-lukuun. Energiatodistukseen sisältyy myös tietoa energiatehokkuuden parantamisesta. Lämmitetty nettoala: Lämmitetty nettoala on lämmitettyjen kerrostasoalojen summa ympäröivien ulkoseinien sisäpintojen mukaan laskettuna. Mikäli rakennuksesta ei ole ajantasaisia asiakirjoja, voidaan rakennuksen lämmitetyn nettoalan arvioida olevan 90 % lämmitetystä bruttoalasta. U-arvo: Lämmönläpäisykerroin U kuvaa rakenteen läpi kulkevaa lämpötehoa pinta-alaa kohti, kun lämpötilaero on yhden yksikön suuruinen. Mitä pienempi U-arvo rakenteella on, sitä paremmin se on eristetty. U-arvon yksikkö on W/m²K. SFP-luku: Ilmanvaihdon ominaissähköteho. SFP-luku on rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän puhaltimien yhteenlaskettu sähköteho jaettuna ilmanvaihtojärjestelmän suurimmalla mitoitusilmavirralla.

3 3. Teknisten järjestelmien vaatimukset Teknisille järjestelmille on annettu omat järjestelmäkohtaiset vaatimukset, joita tulee noudattaa aina teknisiä järjestelmiä korjattaessa, uudistettaessa tai uusittaessa riippumatta edellä esitetyistä vaihtoehdoista. Esimerkiksi ilmanvaihdon lämmön talteenoton vuosihyötysuhteen on oltava vähintään 5 %. Vesi- ja viemärijärjestelmien uusimisessa sovelletaan uudisrakentamisen säädöksiä. Asetus mahdollistaa sen, että kaikkia korjaustoimenpiteitä ei tarvitse tehdä kerralla, vaan ne voidaan ajoittaa esimerkiksi kiinteistön pitkäntähtäimen kunnossapitosuunnitelman (PTS) mukaan. Luvanvaraisten korjaustöiden yhteydessä on mahdollista ottaa huomioon myös aiemmin tehtyjä, lupaa edellyttämättömiä energiaparannuksia. Korjaaminen on aina toteutettava kaupunkikuvaa ja rakennuksen ominaispiirteitä kunnioittaen. Rakenteiden kosteus-, ääni-, ja lämpötekninen toimivuus sekä palotekninen eristävyys on varmistettava. Myös teknisten järjestelmien oikea toiminta ja riittävä korvausilman saanti on otettava suunnittelussa huomioon. ENERGIAKORJAUSTEN LUVANVARAISUUDESTA Energiatehokkuudelle on säädöksissä määritelty vähimmäisvaatimukset, kun kyse on rakennuksen luvanvaraisesta korjaamisesta, käyttötarkoituksen muuttamisesta tai teknisten järjestelmien uusimisesta. Tällaisia ovat esimerkiksi suuremmat peruskorjaukset, rakennuksen ulkovaipan laajat korjaukset ja teknisten järjestelmien uusiminen, jolloin tarvitaan yleensä rakennus- tai toimenpidelupaa. Kulttuuritalo on korjattu suojeluarvoja kunnioittaen. Ikkunoiden energiatehokkuutta parannettiin lisäämällä vanhaan ikkunarakenteeseen lämpölasielementti. Energiamääräykset eivät koske esimerkiksi lämmittämättömiä lomaasuntoja tai pieniä rakennuksia, joiden lämmitetty nettoala on enintään 50 m². Määräykset eivät koske myöskään rakennuksia niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräysten noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Korjaushankkeen vaativuus, luvanvaraisuus, siinä toimivien suunnittelijoiden kelpoisuus ja hankkeeseen soveltuva lupamenettely tulee varmistaa rakennusvalvonnasta heti suunnittelun alkaessa. Pieniä korjaus- ja muutostöitä varten Helsingissä on käytössä lupaa kevyempi lausuntomenettely. Tällöin energiaselvitystä ei tarvita. Lisäksi Helsingin rakennusjärjestyksessä on lueteltu toimenpiteitä, kuten esimerkiksi aurinkokeräinten asentaminen, joille ei tarvitse hakea lupaa. Toimenpiteet tulee kuitenkin aina toteuttaa siten, että lopputulos on turvallinen ja kaupunkikuvaan sopiva. Herttoniemeläisen asuinkerrostalon katolle on asennettu aurinkosähköjärjestelmä.

4 ENERGIASELVITYSLOMAKE LUPAHANKKEESSA Rakennusvalvonta on laatinut luvanvaraisen korjaus- ja muutostyön hankesuunnittelun tueksi energiaselvityslomakkeen, johon kootaan tiedot siitä miten energiavaatimukset aiotaan täyttää. Lupavaiheessa tarvittavat, lomaketta täydentävät selvitykset ja laskelmat riippuvat valitusta tarkastelutavasta ja tehtävistä toimenpiteistä. Kohteessa sovellettavat energiatehokkuuden parantamistavat tutkitaan ja päätetään hankesuunnitteluvaiheessa. Energiasselvityslomakkeeseen merkitään hankkeessa sovittu tarkastelutapa, tehtävät toimenpiteet ja mahdolliset lisäselvitykset. Lomake toimitetaan rakennusvalvontaan lupahakemuksen ja -asiakirjojen mukana. Lomakkeen allekirjoittavat pääsuunnittelija ja energiaselvityksen laatija. Seuraavissa hankkeissa energiaselvityslomaketta EI tarvita: käyttötarkoituksen muutosta koskevan osan lämmitetty nettoala on enintään 50 m2 tai alle 10 % koko pinta-alasta huoneistojen yhdistäminen tai jakaminen. Huoneiston sisäiset muutokset: esimerkiksi märkätilasaneeraus, uuden märkätilan rakentaminen, keittiön siirto tai kantavien rakenteiden muutokset ikkunamuutokset, joissa U-arvosta tulee 1,0 W/m2K tai parempi julkisivuiltaan suojellun rakennuksen ikkunoiden korjaaminen parvekemuutokset ja mainokset Käyttöönoton yhteydessä hankkeeseen ryhtyvän on ilmoitettava kirjallisesti, esimerkiksi tarkastusasiakirjassa, että hanke on toteutettu sille myönnetyn luvan mukaisesti myös energianparannustoimenpiteiden osalta. KORJAUSHANKKEEN KULKU Kiinteistössä todetaan korjauksen tai uusimisen tarve Teetetään kuntoarvio ja -tutkimukset, energiakatselmus Laaditaan/ päivitetään pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) Hankesuunnittelu (pätevät suunnittelijat) -- varmistetaan tarvittavat luvat: yhteys rakennusvalvontaan -- valitaan energiatarkastelun vaihtoehto ja toimenpiteet -- lupahakemus ja energiaselvitys (lomake ja laskelmat) 5. Toteutusvaihe (pätevä työnjohto ja urakointi) -- työmaan valvonta, laadunvarmistus: mittaukset, kuvaukset -- loppukatselmus: tarkastusasiakirja 6. Kiinteistönhoito ja ylläpito: huoltokirja, käyttäjäopastus, PTS Korjaushankkeen energiatehokkuutta koskevia säädöksiä: Ympäristöministeriön asetus /13 Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 958/2012 Laki rakennuksen energiatodistuksesta 50/2013 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi 2010/31/EU Laki rakennusperinnön suojelemisesta 98/2010 Käpylän koulun peruskorjauksessa parannettiin sisäilman ja esteettömyyden lisäksi energiatehokkuutta.

5 5 Kirjallisuutta: Motivan energiaoppaat: Taloyhtiön energiakirja, 2011, Kiinteistöalan kustannus Oy Taloyhtiö korjausrakennuttajana, 2013, Kiinteistöalan kustannus Ikkunoiden ja ovien korjaus- ja muutoshankkeiden ohjeistus, 201, ympäristöministeriö ja Rakennustarkastusyhdistys RTY ry Lisätietoa Hankesuunnitteluun kannattaa panostaa. Helsingin rakennusvalvonnan ohje kesäkuu (PPK) Helsingin kaupunki Rakennusvalvonta PL 2300, Helsingin kaupunki Siltasaarenkatu 13, Helsinki p. (09) , f. (09)