Koulun rangaistuskeinot

Transkriptio

1 Oppilaan oikeudet ja vanhempien vastuu Koulun rangaistuskeinot Oppilaalla on oikeus rauhassa keskittyä saamaansa opetukseen, ohjaukseen ja omaan opiskeluunsa, mikä onnistuu vain mikäli muut käyttäytyvät asiallisesti. Oppilaalla on oikeus tuntea opiskeluympäristönsä turvalliseksi. Opetusjärjestelyin, pedagogisin ratkaisuin, järjestyssäännöin ja muin toimin on pyrittävä ennalta ehkäisemään sellaisten tilanteiden syntymistä, joissa oppilas käyttäytyisi häiritsevästi ja muiden oikeuksia loukaten. Perusopetuslaki säätää keinoista, joilla voidaan puuttua erilaisiin häiriö- ja ongelmatilanteisiin. Tilanteet, joissa on tarpeen puuttua oppilaan käytökseen, syntyvät yleensä nopeasti. Opettajalla ja rehtorilla on ennalta oltava tiedossa, miten tilanteisiin puututaan ja millaisia rangaistuksia missäkin tilanteessa käytetään. Huoltajilla on oikeus tietää koulussa noudatettavat periaatteet ja toimintalinjat, jotka liittyvät oppilaaseen kohdistettaviin ojentamis-, kurinpito- ja turvaamistoimiin. Lainsäädäntömme tuntee rajoitetun määrän oppilaaseen kohdistettavia ojentamis- ja kurinpitokeinoja: luokasta poistaminen loppuoppitunniksi, jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ankaruudessaan juuri tässä järjestyksessä esitettynä. Unohtuneiden kotitehtävien tekeminen koulun jälkeen ei ole varsinainen ojentamiskeino, ja oppilaan opetukseen osallistumisen epääminen enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi on ennemminkin turvaamistoimenpide eikä ojentamis- tai kurinpitokeino. Ojentaminen, kurinpito ja turvaamistoimet tilastojen valossa Oppilaan lakisääteisenä velvollisuutena on käydä koulua jokaisena koulutyöpäivänä, osallistua opetukseen, tehdä hänelle annetut tehtävät tunnolli- 264

2 Koulun rangaistuskeinot sesti ja käyttäytyä asiallisesti (PoL 35 ). Opettajilla ja rehtorilla on vastaavat vaatimukset asianmukaisesta työn hoitamisesta, tasapuolisesta toiminnasta ja asemansa mukaisesta käyttäytymisestä (KvhL 17 ). Peruskoulumme oppimistulokset ovat kansainvälisesti saaneet kiitosta ja huomiota. Pisa-menestyksemme jo useiden vuosien ajan on saanut runsaasti eri maiden opetusalan ihmisiä vierailemaan maassamme ja tehnyt Suomesta erittäin halutun kumppanin erilaisiin kansainvälisiin hankkeisiin. Newsweek uutisoi Suomen olevan maailman paras maa ( ), ja erityisesti perusopetuksemme oli vertaansa vailla. Vastaaviin tuloksiin emme ole päässeet kouluelämän laadun osalta (OECD 2009). Mitattaessa kiusaamiseen ja koulunkäynnistä pitämiseen liittyviä asioita olemme 30 OECD-maan vertailussa vasta sijalla 18. Mikä tätä heikkoa menestystä voi selittää? Onko kouluviihtymättömyydellä esimerkiksi yhteys kiusaamiseen tai näillä molemmilla asioilla yhteyttä siihen, millaisia ojentamis- ja kurinpitokeinoja koulussa käytetään ja kuinka paljon? Pohdittaessa syitä on kiinnitettävä huomiota Opetushallituksen tekemään selvitykseen (Rimpelä ym. 2010), josta käy ilmi, että muun muassa oppilaiden ojentamisessa, kurinpidossa ja turvaamistoimissa on merkittäviä eroja niin kuntien kuin koulujenkin välillä eikä lainsäädäntöä kaikilta osin tarkoin noudateta (ks. kuvio 2). Samasta selvityksestä (Rimpelä ym. 2010) käy ilmi, että oppilaiden epäasiallinen käytös on hyvin yleistä, jopa yleisempää kuin voisi päätellä selvityksessä raportoitujen oppilaaseen kohdistettujen ojentamis-, kurinpito- ja turvaamistoimien perusteella. Lukuvuosien aikana oppilaiden välistä kiusaamista esiintyi 94 prosentissa kouluista. Oppilaiden välistä fyysistä väkivaltaa, esimerkiksi tappeluita, oli 74 prosentissa kouluista, oppituntien häirintää 88 prosentissa, ilkivaltaa 62 prosentissa sekä varkauksia ja näpistyksiä 37 prosentissa kouluista. Opettajiin kohdistuvaa uhkailua, väkivaltaa ja kiusaamista oli havaittu 21 prosentissa kouluista. Pommiuhkauksella tai vastaavalla oli uhattu 6 prosenttia kouluista, ja ulkopuolinen häiriötä aiheuttava henkilö oli kohdattu 8 prosentissa kouluista. Tilanne ei ole juuri muuttunut siitä, mitä lääninhallitukset raportoivat oppilashuoltoa ja oppimisympäristön turvallisuutta vuosina kartoittavassa selvityksessään. Tuolloin oppituntien vakavaa häirintää esiintyi yli 60 prosentissa kouluista, oppilaiden keskinäistä väkivaltaa noin 50 prosentissa, varkauksia ja näpistyksiä lähes 40 prosentissa sekä opettajiin kohdistuvaa uhkailua, väkivaltaa ja kiusaamista lähes 20 prosentissa kouluista. Teräaseella 265

3 Oppilaan oikeudet ja vanhempien vastuu Kasvatuskeskustelu ja sovittelu 46 % ei tiedä, onko käytetty; 18 % tietää käytetyn, mutta ei tiedä määrää 26 % on käyttänyt kerran tai useammin; 11 % ei ole käyttänyt Ei rangaistus Luokasta poistaminen lopputunniksi 50 % ei tiedä, onko käytetty; 14 % käyttänyt, mutta ei tiedä määrää 18 % poistanut luokasta kerran tai useammin; 18 % ei ole käyttänyt lainkaan Jälki-istunto 46 % kouluista käyttänyt kerran tai useammin; 15 % ei ole käyttänyt lainkaan 18 % ei tiedä, onko käytetty; 21 % tietää käytetyn, mutta ei tiedä kuinka usein Kirjallinen varoitus 75 % ei ole käyttänyt lainkaan; 14 % käyttänyt kerran tai useammin 6 % ei tiedä, onko käyttänyt; 5 % käyttänyt, mutta ei tiedä määrää Laiminlyödyt kotitehtävät Määräaikainen erottaminen 90 % ei ole käyttänyt; 3 % on käyttänyt kerran tai useammin 4 % ei tiedä, onko käyttänyt; 2 % käyttänyt, mutta ei tiedä määrää Opetuksen epääminen 81 % ei ole käyttänyt; 7 % on käyttänyt kerran tai useammin 8 % ei tiedä, onko käytetty; 4 % käyttänyt, mutta ei tiedä määrää Turvaamistoimi Kuvio 2. Ojentaminen, kurinpito ja turvaamistoimet (prosenttiluvut julkaisusta Rimpelä ym. 2010) tai muulla aseella oli uhattu noin 5 prosentissa kouluista. (ESLH 2002, HE 205/2002.) Tästä voidaan päätellä, ettei opetustilanteiden ja koulujen arkikäytänteitä ole onnistuttu muuttamaan, vaikka perusopetuslainsäädäntöä 266

4 Koulun rangaistuskeinot täsmennettiin oppilaan ojentamis-, kurinpito- ja turvaamistoimien osalta ja säädettiin lisäksi oppilaalle oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön velvoite opetuksen järjestäjälle laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista velvoite opetuksen järjestäjälle hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Asia on nostettu aika ajoin esiin myös mediassa. Opetusalan ammattijärjestön teettämän kyselyn tulokset vahvistavat jo edellä mainittuja ja aiemmin saatuja tuloksia samasta aihepiiristä. Kyselyyn vastasi 631 opettajaa. Järjestyksen ylläpidon totesi vievän voimia varsinaiselta opetustyöltä noin 75 prosenttia vastanneista. Opettajista 82 prosenttia kertoi, että oppilailta puuttuu päivittäin koulutarvikkeita. Joka kolmannen vastaajan mukaan näin tapahtuu jokaisella oppitunnilla. Yhtä yleistä oli kotitehtävien tekemättä jättäminen ja myöhästely. Huomiota kiinnitti myös se, että opettajista 58 prosenttia ilmoitti oppilaiden käyttävän kännykkää tai musiikkisoitinta oppitunneilla vähintään päivittäin. Kolme neljäsosaa opettajista ilmoitti, että opetusta häiritsevää keskustelua on päivittäin, viidesosan mukaan jokaisella oppitunnilla. Kiroilemista kohtasi vähintään viikoittain 74 prosenttia opettajista ja muiden oppilaiden nimittelyä 67 prosenttia opettajista. Opettajien mukaan heillä ei ole käytettävissään keinoja järjestyksen ylläpitämiseen. Tämä kysely myös antaa tukea sille olettamalle, että oppilaiden käyttäytyminen antaisi aihetta käyttää ojentamis-, kurinpito- ja turvaamistoimia nykyistä useammin. Kyselyssä noin 30 prosenttia opettajista ilmoitti jättäneensä joskus puuttumatta kännykän käyttöön tai musiikin kuunteluun oppitunnilla. Oppituntia häiritsevään keskusteluun saattoi jättää puuttumatta noin puolet opettajista. Vain noin 25 prosenttia opettajista katsoi, että kaikkeen häiriöön ehtii, jaksaa ja pitää puuttua. Vanhempainyhdistyksen, huoltajien ja opetuksen järjestäjän on syytä aika ajoin arvioida tilannetta omalla koululla ja käydä läpi näkemyksiään aiheesta. 267

5 Oppilaan oikeudet ja vanhempien vastuu Ojentamisen ja kurinpidon on perustuttava lakiin Perusopetuksessa ei ole lupa käyttää oppilaaseen muita ojentamis- tai rangaistuskeinoja kuin mitkä lakiin on kirjoitettu. Apulaisoikeusasiamies (2479/4/02) on ottanut kantaa tapaukseen, jossa oppilasta rangaistiin, koska tältä oli puuttunut kolmen eri aineen tunneilta oppikirjat, oppilas oli myöhästynyt tunnilta kaksi kertaa ja yhden kerran jättänyt tehtävät tekemättä ja lisäksi oppilas oli häirinnyt opetusta ja poistettu oppitunneilta kahdesti. Rangaistukseksi määrättiin, ettei hänellä ollut lupaa poistua koulun alueelta ruokavälitunnilla vaan hänen tuli istua ruokavälitunnit neljän viikon ajan rehtorin huoneen oven edessä. Kantelija piti rangaistusta kohtuuttomana oppilaan tekoon nähden. Kantelijasta rangaistus olisi rinnastettavissa häpeärangaistukseen, koska oppilas voi jälki-istunnossaan joutua opettajien ja muiden oppilaiden katseiden ja pilkan kohteeksi. Asiassa ei sinänsä kiistetty, etteikö oppilas olisi käyttäytynyt epäasiallisesti ja laiminlyönyt kotitehtäviään. Päätöksessä todetaan, että oppilaan poistumislupaa ei voitu evätä kurinpitotoimenpiteenä. Kantelun vuoksi koulu luopui poistumisluvan epäämiskäytännöstä. Koska käytetty lainvastainen seuraamus ei ollut vapauteen kohdistuvalta vaikutukseltaan kovin olennaisesti poikennut jälki-istunnosta eikä sillä oppilaan ruokailussa viivyttelyn vuoksi ollut vahvoja häpeärangaistuksenkaan piirteitä ja koska käytännöstä oli pian luovuttu, asiassa pidettiin riittävänä, että koululle kerrottiin päätöksessä menettelyn virheellisyydestä. Koululle tehtiin päätöksessä selväksi, että koulun käsitys, jonka mukaan koulussa oli mahdollista soveltaa huoltajien kanssa yhteisymmärryksessä laadittuja sääntöjä oppilaan ojentamisessa, oli lainvastainen. Vaikka vanhan sananlaskun mukaan kiristys, lahjonta ja uhkailu ovat lasten kasvatuksen kulmakiviä, ei lainsäädännössämme näiden käyttöä ole opetuksessa mahdollistettu. Oppilasta ei voida esimerkiksi rangaista jättämällä hänet pois koulun retkeltä tai yhteisestä urheilutapahtumasta. Tästä pääsäännöstä on olemassa kanteluratkaisukäytännössä eräitä poikkeuksia. Yksittäisen oppilaan opetuksen järjestäminen muista poikkeavasti on ollut joissakin yksittäistapauksissa mahdollista, kun turvallisuussyistä on katsottu olleen objektiivisesti arvioiden perusteltua näin toimia. 268

6 Koulun rangaistuskeinot Tällainen tilanne oli kyseessä muun muassa kanteluratkaisussa, jossa oppilas oli ennalta kieltäytynyt noudattamasta kouluretken aikana retken järjestyssääntöjä. Päätöksen mukaan oli mahdollista jättää oppilas pois retkeltä turvallisuussyistä. Oppilaan oikeutta opetukseen ei evätty, vaan tällaisissa tilanteissa oppilaalle oli järjestettävä muusta luokasta poikkeavaa opetussuunnitelman mukaista opetusta siten kuin kaikkien osapuolien turvallinen oppimisympäristö edellyttää. Perusopetuslaki ei tunne sellaista rangaistusta, että ennakolta voitaisiin evätä oppilaalta oikeus seuraavan koulupäivän opetukseen. Käytännössä määräaikaista erottamistakaan ei voida käyttää tämän kaltaisissa tilanteissa, koska sen muotovaatimukset eivät mahdollista sitä, että oppilas olisi jo seuraavana päivänä määräaikaisesti erotettu. Huoltajalla on aina mahdollisuus anoa oppilaalle luvallista poissaoloa, mikäli sellaista tarpeellisena pitää. Näin on eräissä tilanteissa menetelty. Opetuksen järjestäjällä ei kuitenkaan ole oikeutta määrätä huoltajaa anomaan oppilaalle luvallista poissaoloa, vaan luvan anominen on täysin huoltajan päätettävissä. Apulaisoikeusasiamies (dnro 3826/4/05) on kantelupäätöksessään katsonut, ettei koulun joukkueesta poisjättäminen ollut perusopetuslain mukainen rangaistuskeino. Tapauksessa oppilas oli ottanut erästä koulutoveriaan välituntipelissä olkapäistä kiinni ja tönäissyt tätä seinään ja kehottanut tätä jatkamaan peliä sääntöjen mukaan. Hän sai jälki-istuntoa. Seuraavana päivänä oli koulun joukkueen salibandypeli. Oppilas ei päässyt pelaamaan vaan istui vaihtopenkillä koko turnauksen ajan. Koulutoimenjohtajan totesi, että koulusta saatujen selvitysten mukaan kyseessä ei ollut rangaistus vaan ehkäisevä toimenpide, jolla pyrittiin turvaamaan muiden pelaajien ja pelin turvallisuus. Rangaistun oppilaan koulun rehtori oli koulutoimenjohtajan velipuoli. Päätöksessä todetaan, että oppilaan jättämistä joukkueesta oli ainakin jälkikäteen perusteltu joukkueen turvallisuuden takaamisella, mutta tosiasiat puhuivat sen puolesta, että oppilastoverin tönäiseminen seinään oli johtanut sekä oppilaan määräämiseen jälki-istuntoon että jättämiseen salibandyjoukkueesta pois. Päätöksessä korostetaan, että perusopetuslain 36 :ssä sekä 36 a c :ssä on säädetty oppilaan kurinpito- ja ojentamiskeinoista sekä menettelystä. Muita kuin mainittuihin lainsäännöksiin perustuvia rangaistus- ja ojentamiskeinoja ei saa käyttää. 269

7 Oppilaan oikeudet ja vanhempien vastuu Päätöksessä todetaan, että oppilaalle määrätty pelikielto oli tarkoitettu rangaistukseksi, joka annettiin hänelle koulun välitunnilla sattuneen välikohtauksen seurauksena. Toimenpide ei kuitenkaan perustunut perusopetuslaissa oleviin säännöksiin. Koulun menettely oli tämän vuoksi virheellinen. Tämä päätös ei ole ristiriitainen retkeltä poisjätetyn oppilaan tapauksen kanssa. Jos oppilas itse ilmoittaa jatkavansa järjestyssääntöjen vastaista toimintaa, se antaa oikeuden ja asettaa velvollisuuden mukauttaa opetuksen järjestämistä. On eri asia toimia samoin yksittäisen virheellisen toiminnan vuoksi, josta jo on annettu rangaistus. Tällainen tilanne ei mahdollista lisärangaistusten antamista eikä sitä, että oppilaan käytös leimataan ennalta jatkonkin osalta järjestyssääntöjen vastaiseksi. Viime kädessä kussakin yksittäisessä tapauksessa opetuksen järjestäjän toiminnan lainmukaisuuden ratkaisee taho, josta muutosta tai laillisuuskannanottoa on haettu, ellei asiassa ole muulla tavoin päästy sopuun. Perusopetuslain mukaista toimintaa ei ole sekään, että oppilas uhataan jättää ilman todistusta. Joskus on kuultu tapauksista, joissa oppilaalle ei ole luvattu antaa todistusta ennen kuin hän on istunut hänelle määrätyt jälkiistunnot. Oppilas ei ole saanut todistusta muiden oppilaiden kanssa samaan aikaan vaan vasta myöhemmin istuttuaan ensin viimeisenä koulupäivänä rästissä olleet jälki-istunnot. Oppilaan kuuluu tietenkin suorittaa hänelle määrätyt rangaistukset, mutta mikäli oppilasta ei kodin kanssa yhdessä saada jälki-istuntoa suorittamaan ennen viimeistä koulupäivää, on lainsäädännön mukaan oppilaalle tästä moitittavasta ja järjestyssääntöjen vastaisesta käytöksestä ennemmin annettava uusi ankarampi rangaistus eli kirjallinen varoitus kuin käytettävä perusopetuslain vastaisia keinoja olla antamatta todistusta samaan aikaan muiden oppilaiden kanssa. Kun oppilasta on tarve rangaista, on käytettävän tavan ja menetelmän löydyttävä laista. Poikkeuksen tästä tekevät oppilaan puhutteleminen ja kasvatukselliset keskustelut. Lakiin ei ole täsmällisesti kirjoitettu, että oppilaan toimintaa voi moittia ja puhutella oppilasta. Tämä on kuitenkin mahdollista ja jopa velvollisuus. Toimia voidaan perustella perusopetuslain yleisillä tavoitteilla, kuten tavoitteella tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Tämä velvoittaa oikean ja väärän opettamiseen, yhteiskunnassa hyväksyttävien ja ei-hyväksyttävien tekojen kertomiseen sekä 270

8 Koulun rangaistuskeinot moitittaviin toimiin puuttumiseen. Opetushallituksen raportin mukaan 46 prosenttia kouluista ei tiedä, paljonko tällaisia kasvatuskeskusteluja ja puhutteluja pidetään, ja joka kymmenes ilmoitti, ettei tällaisia pidetä lainkaan (Rimpelä ym. 2010). Monissa tilanteissa oppilaat voitaisiin ottaa mukaan ratkaisemaan ristiriitatilanteita ja toimimaan vertaissovittelijoina. Tämä kasvattaa heitä ymmärtämään asioiden syitä ja seurauksia, kantamaan vastuuta muustakin kuin vain omasta toiminnastaan ja näkemään oman toimintansa seuraukset. Siksi perusopetuslakiin kirjatut ojentamis- ja kurinpitokeinot eivät ole ainut tapa puuttua häiriöihin ja ristiriitatilanteisiin, vaan kasvatuksellinen puoli tulee ottaa mukaan. Vanhempaintoimikunnalla ja huoltajilla on tärkeä rooli linjattaessa, milloin käytetään ojentamis- ja kurinpitotoimia tai turvaamistoimia ja milloin voidaan käyttää sovittelua tai niin sanottuja kasvatuksellisia keskusteluja. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että koulujen henkilöstöllä, kodeilla ja oppilailla on riittävä tieto linjatuista toimintamalleista ja käytänteistä. Erikseen on syytä kiinnittää huomiota siihen, että lain ja asetuksen tasolla on tarkoin säädetty, kenellä kulloinkin on toimivalta ojentaa tai rangaista oppilasta. Käytännössä toimivalta on säädetty oppilaan opettajalle ja rehtorille. Kirjallisen varoituksen ja määräaikaisen erottamisen osalta opetuksen järjestäjällä on toimivalta päättää, kenellä tai millä toimielimellä on toimivalta päätös tehdä. Kuntalain mukaan (14 ) päätökset, joissa käytetään julkista pakkoa, voi tehdä vain monijäseninen toimielin. Perusopetuksen osalta on katsottu, että monijäsenisen toimielimen päätöstä edellytetään oppilasta määräajaksi erotettaessa sekä tilanteessa, jossa oppilaalle ollaan tekemässä erityisen tuen päätöstä vastoin huoltajan tahtoa. Avustajapalvelutehtäviin (PoL 31 ) palkattu henkilöstö tai muu koulun henkilöstö, kuten vahtimestari, siivouksesta vastaava henkilöstö tai kouluruokailun henkilöstö, ei voi kohdistaa oppilaaseen perusopetuslain ojentamisja kurinpitokeinoja. Myöskään mahdolliset oppilaiden omat sovitteluryhmät eivät voi päättää rangaistuksista. He voivat vain esittää rangaistuksia annettaviksi, ja päätöksen tekee toimivaltainen taho. Samoin tulee menetellä myös silloin, jos esimerkiksi avustajapalveluhenkilöstöön kuuluva olisi ainoana aikuisena paikalla tilanteessa, jossa hänen arvionsa mukaan tulisi oppilasta ojentaa tai käyttää kurinpitotoimia. Avustajapalveluhenkilöstön tulee pyytää paikalle toimivaltainen henkilö, kertoa tilanne ja jättää asian päätäntävalta hänelle. Päätöstä oppilaan ojentamisesta tai kurinpitokeinojen käyttämisestä ei voida tehdä vain avustajapalveluhenkilöstön kertoman perusteella, vaan toi- 271

9 Oppilaan oikeudet ja vanhempien vastuu mivaltaisen henkilön, esimerkiksi opettajan tai rehtorin, on kuultava ensin myös oppilasta ja muita paikalla olleita. Hallintolaki säätää viranomaiselle selvittämisvelvollisuuden ennen kuin asiassa tehdään ratkaisuja. Ojentamistai kurinpitotoimien päättäjän täytyy voida perustella ratkaisunsa ja osoittaa sen olevan linjassa koulun käytäntöjen kanssa. Aina oppilasta ojennettaessa tai rangaistaessa on hyvä muistaa, että tehty päätös muodostaa kouluun käytäntöä, kuinka vastaavissa tilanteissa tulee jatkossakin toimia, ellei ole olemassa perusteltua syytä toisin toimimiseen. Oppilailla ja huoltajilla on oikeus luottaa siihen, että käytännöt ovat yhtenevät ja oppilaiden kohtelu on muun muassa suhteellisuus- ja yhdenvertaisuusperiaatteiden mukaista (hallintolaki 6 ). Kotitehtävät Oppilaan velvollisuus on suorittaa hänelle annetut tehtävät tunnollisesti. Huoltajan tulee valvoa, että tehtävät tehdään. Huoltajan tulee pitää opettaja ajan tasalla siitä, kuinka oppilaan kotitehtävien tekeminen sujuu. Opettaja ei osaa tarjota oppilaalle tarvittavia tukitoimia, mikäli hän luulee kotitehtävien teon sujuvan itsenäisesti ja virheettömästi. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. Opettajan velvollisuus on ilmoittaa huoltajalle läksyjen tekemättä jättäminen sekä jos niitä jäädään tekemään työpäivän jälkeen. Oppilaan velvollisuus on tehdä hänelle annetut tehtävät tunnollisesti (PoL 35 2 mom.). Huoltajan tulee seurata, kuinka lapsi kotitehtävistään suoriutuu. Huoltaja on tällöin kuitenkin äidin tai isän eikä opettajan roolissa. Huoltajan tehtävä vanhempana on järjestää lapselle rauhaisa läksyjen tekopaikka ajankohtana, jolloin lapsella on riittävä vireystila. Huoltajan tulee innostaa lasta läksyjen tekoon ja osoittaa kiinnostusta lapsen tekemää työtä kohtaan. Tarpeen mukaan lapselle selitetään läksyjen tarkoitus ja tärkeys. Huoltajan tehtävä ei ole ottaa opettajan roolia ja ryhtyä normaalia ohjausta enempää opettamaan asioita lapselleen, vaan tällöin huoltajan tulee ilmoittaa opettajalle, ettei lapsi ole vielä oppinut asioita niin että kykenisi suoriutumaan annetuista kotitehtävistä itsenäisesti. Huoltajan tulee pyytää lapselle tukiopetusta 272

10 Koulun rangaistuskeinot ja muuta tukea, ellei tarvittavaa lisäharjoittelua ja asiassa tarvittavaa opetusta ole mahdollista muutoin järjestää. Opettaja ei saa oikeaa tietoa lapsen osaamisesta ja opetuksen sekä tuen tarpeesta, ellei tieto kotoa tältä osin opettajalle välity. Tarkastettaessa kotitehtäviä koulussa opettaja ei voi tietää, että oppilaalla oli kaikki tehtävät väärin eikä hän niitä osannut, jos tehtävät on kotona tehty yhdessä jonkun kanssa ja tarkastettu ja korjattu oikeiksi. Oppilaan osaamattomuus saattaa tulla esiin vasta kokeessa, mikäli hän tunnillakin on hiljaa ja koettaa itsenäisesti selviytyä asioista, joita ei vielä ole omaksunut. On tärkeää, että kotona rohkaistaan lasta pyytämään apua ja opetusta asioihin, jotka hänestä tuntuvat vaikeilta. Lasta tulee tukea ja kannustaa harjoitteluun, mutta asioita ei pidä tehdä hänen puolestaan. Kotitehtävien tekemättä jättäminen on eri asia kuin se, ettei niitä ole osannut tehdä. Jotta nämä kaksi asiaa pysyisivät selkeästi erillään toisistaan, on hyvä sopia käytäntö, kuinka huoltajat viestivät, ettei tehtäviä ole osattu tehdä, jotta opettaja erottaa ne kerrat, jolloin läksyt ovat unohtuneet. Unohtuneet läksyt jäädään tekemään koulun jälkeen koulussa vallitsevan käytännön mukaisesti. Osassa kouluja läksyt jäädään tekemään saman päivän päätteeksi, ja osassa on muita käytäntöjä. Unohtuneet läksyt saatetaan tehdä tiettynä rästiläksyjen tekopäivänä, jolloin koko koulun ne oppilaat, joilla on rästiläksyjä, kokoontuvat yhteen tilaan opettajan valvonnan alaisena niitä tekemään. Osalla käytäntö on muodostettu koulukuljetuksen huomioon ottavaksi, ja rästiläksyjä saatetaan tehdä välituntien aikana tai ennen koulua. Tällainen käytäntö on hieman kyseenalainen lain kirjaimellisen tulkinnan näkökulmasta. Vaikka opetuksen järjestäjällä on oikeus päättää tarkemmasta käytännöstä, lain sanamuoto ei mahdollista kovin suurta harkintavaltaa ajankohdasta tai järjestelyistä. Lain mukaan laiminlyödyt kotitehtävät tehdään valvonnan alaisena koulupäivän päätyttyä enintään tunnin ajan kerrallaan. Laki mahdollistaisi laiminlyötyjen läksyjen suorittamisen minkä tahansa koulupäivän päätyttyä eikä edellytä niiden tekemistä samana päivänä koulupäivän päätyttyä, muuta juuri muuta joustoa säännös ei sisällä. Kuljetusoppilaiden erilainen kohtelu tulee olla myös perusteltavissa, jotta ei perusteettomasti aseteta oppilaita eriarvoiseen asemaan. Olipa noudatettava käytäntö millainen tahansa, käytäntö tulee olla huoltajilla tiedossa. Huoltajalle on ilmoitettava erikseen jokaisesta kerrasta, kun oppilaan läksyt ovat tekemättä ja ne jäädään koululle tekemään. Suositeltavaa on, että ilmoitus tavoittaa huoltajan ennen kuin oppilas jää läksyjä tekemään, jotta ei aiheudu huolta siitä, missä lapsi on. 273

11 Oppilaan oikeudet ja vanhempien vastuu Tämän vuoksi on tärkeää, että kun koulu on päättänyt käytäntönsä tekemättä jääneiden läksyjen osalta, kukin opettaja pyytää huoltajilta tiedot, kuinka heille nopeimmin viesti tällaisesta asiasta välittyy ja millä tavoin huoltaja ilmoittaa tiedon tulleen perille. Samalla on hyvä kysyä lupa siihen, että oppilas voi jäädä koulun jälkeen läksyt tekemään myös niillä kerroilla, kun huoltajaa tai huoltajan ilmoittamaa tahoa ei ole tavoitettu tai ei ole saatu kuittausta, että läksyjen tekeminen koulun jälkeen sopii huoltajalle. Koska lakiin on kirjoitettu, että tekemättömät läksyt jäädään tekemään koulun jälkeen, ei huoltajalla ole yksin vastuuta läksyjen tekemisestä vaan se on jaettu opettajan kanssa. Opettajalla on velvollisuus seurata, onko läksyt tehty vai ei. Yhdessä läksyjen tarkoitus, tärkeys ja merkitys saadaan parhaiten välitettyä oppilaalle sekä luotua tavat, joilla oppilas läksyt merkitsee ja muistaa. Läksyillä on, kuten edellä on kerrottu, monimuotoinen tehtävä. Ne luovat oppilaalle itsevarmuutta osaamisesta ja kertovat, selviytyykö hän tehtävistä ilman apua. Näin oppilas varmistaa, että opittu tulee kerrattua ja pohdittua vielä yksinkin. Lisäksi läksyt opettavat vastuuta ja omista asioita huolehtimista. Läksyt viestivät myös opettajalle ja kodille, onko asia opittu ja selviytyykö oppilas itsenäisesti. Läksyjen tekeminen kertoo oppilaan innokkuudesta ja harrastuneisuudesta ainetta kohtaan. Läksyjen hoitaminen myös ilmaisee aikuisille, onko oppilaalle muodostunut tapa merkitä läksyt, sekä kertoo oppilaan vastuuntunnosta ja kyvystä hoitaa asioita. Koska kotitehtävät ovat tärkeä osa oppilaan koulunkäyntiä, oppimista, itsenäistymistä ja vastuun oppimista, vanhempaintoimikunta voi esimerkiksi esittää koulunhenkilöstön kanssa laadittavaksi yhteistä tiedotetta kotitehtävien tekemisestä. Tiedote voi olla esimerkiksi lomakemallin 5 mukainen. 274

12 Koulun rangaistuskeinot Lomakemalli 5. Tiedote kotitehtävien tekemisestä TIEDOTE KOTITEHTÄVIEN TEKEMISESTÄ Oppilas Oppilaan velvollisuus on suorittaa hänelle annetut tehtävät tunnollisesti ja huolellisesti. Hänen tulee suoriutua kotitehtävistään pääsääntöisesti itsenäisesti. Jos kotitehtävät ovat liian vaikeita eli oppilas ei osaa tehtäviä itse tai tehtävät on toistuvasti tehty virheellisesti, oppilaan tulee kertoa yhdessä huoltajan kanssa asiasta opettajalle ja pyytää tukea oppimiseen. Jos läksyt unohtuvat säännöllisesti, oppilaan tulee yhdessä huoltajan ja opettajan kanssa pohtia eri tapoja merkitä läksyt ja muistaa ne. Huoltaja Huoltajan kuuluu järjestää lapselle rauhallinen läksyjentekopaikka. Hänen tulee kannustaa läksyjen tekemiseen silloin kun oppilaan vireystila on hyvä. Huoltajan tulee varmistaa, että kotitehtävät on tehty. Huoltajan velvollisuus on ilmoittaa läksyt antaneelle opettajalle, mikäli kotitehtävien tekemisessä ilmenee vaikeuksia. Huoltaja voi silloin tällöin neuvoa oppilasta, mutta jatkuvasta neuvontarpeesta tulee välittää tieto opettajalle. Opettaja Opettajan on täytynyt opettaa asiat, joita läksyjen tekeminen edellyttää. Opettajan tulee arvioida kohtuullinen läksyjen määrä. Opettaja tarkastaa, että läksyt on osattu tehdä, virheet korjataan ja oppilas ymmärtää virheensä. Opettaja antaa oppilaalle tarvittavia tukitoimia, mikäli kotitehtävien tekeminen ei itsenäisesti oppilaalta suju. Opettaja voi jättää kotitehtävänsä laiminlyöneen oppilaan työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. Tukiopetuksesta on säädetty erikseen. Opettajan velvollisuus on ilmoittaa huoltajalle läksyjen tekemättä jättäminen sekä jos niitä jäädään tekemään työpäivän jälkeen. Opetuksen järjestäjä Koululla on ennalta päätetty kotitehtävien laiminlyöneiden oppilaiden osalta noudatettavat käytännöt. Käytännöistä tiedotetaan huoltajille yleisesti lukuvuositiedotteessa ja erikseen aina oppilaan laiminlyötyä kotitehtävänsä. Hyvät huoltajat, koulullamme noudatetaan seuraavia periaatteita: Oppilas ei ole osannut kotitehtäviä, ja tehtävät ovat tämän vuoksi tekemättä: Huoltaja ilmoittaa, että oppilas ei ole itsenäisesti osannut tehtäviä, vaikka niitä on koettanut tehdä. Opettaja varmistaa oppilaan osaamisen. Opettajan arvioiman tarpeen mukaan oppilaalle annetaan tukiopetusta tai käytetään muita tukimuotoja, jotta oppilas oppii kyseisen asian taitojensa ja muiden omien edellytystensä mukaisesti. Oppilas on laiminlyönyt kotitehtävänsä tekemisen, vaikka olisi ne osannut: Mikäli kyseessä on poikkeuksellinen unohdus ja unohtamisia alle viisi lukukaudessa, oppilasta ei pääsääntöisesti jätetä työpäivän päätteeksi koululle läksyjä tekemään vaan unohtuneiden läksyjen tekeminen sovitaan tapauskohtaisesti parhaaksi katsotulla tavalla. Toistuvasta läksyjen unohtelusta seuraa niiden tekeminen valvotusti koululla pääsääntöisesti heti kyseisen työpäivän päätteeksi, ellei ole huoltajan kanssa tarvittaessa sovittu toisin. 275

13 Oppilaan oikeudet ja vanhempien vastuu Vanhempaintoimikunta voi myös järjestää esimerkiksi lukuvuosittain erillisen tilaisuuden vanhemmille kotitehtävien tekemisestä yhdessä koulun henkilöstön kanssa. Tilaisuudessa käydään koulun käytänteet läpi ja niistä keskustellaan ja kehitetään käytänteitä aiempien vuosien tuoman kokemuksen perusteella. Oppilaan poistaminen tilasta jäljellä olevan opetuksen ajaksi Opettaja voi määrätä opetusta häiritsevän oppilaan poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan. Opettaja ja rehtori voivat määrätä oppilaan poistumaan koulun järjestämästä tilaisuudesta. Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata hänelle annettua poistumismääräystä. Jos oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla tai opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai häirinnän vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Tapahtuma tulee kirjata ja huoltajalle tulee ilmoittaa tapahtunut. Perusopetuslaki antaa opettajalle mahdollisuuden määrätä opetusta häiritsevä oppilas poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, ja opettajalle ja rehtorille oikeuden määrätä oppilas poistumaan koulun järjestämästä tilaisuudesta. Kyseessä on tilanne, jossa oppilas ei noudata velvollisuutta, joka hänelle on säädetty asiallisesta käyttäytymisestä (PoL 35 2 mom.). Koska kaikilla on oikeus opetukseen, ei voida sallia yksittäisen oppilaan häiritsevän ja näin vaarantavan muiden oikeuden toteutumista. Pääsääntöisesti on vallalla käytäntö, että oppilaalle ikä ja kehitystaso huomioiden ensin huomautetaan suullisesti häiritsevästä käytöksestä ja siitä, mitä seuraa, ellei hän muuta käytöstään. Tilanteessa, jossa oppilas määrätään poistumaan luokkahuoneesta, oppilaan nimenomaisesta kuulemisesta ei ole säädetty, eikä tilanteen vuoksi edellytetä, että oppilasta kuultaisiin. Huoltajalle on ilmoitettava oppilaan poistaminen. 276

14 Koulun rangaistuskeinot Ilmoittamisen ei tarvitse tapahtua välittömästi. Ilmoittaminen voi tapahtua esimerkiksi koulupäivän päätyttyä. Oppilaan tulee olla valvonnan alaisena tilassa, jonne hänet oppitunnilta poistetaan. Valvontavelvollisuus on käytännössä ratkaistu useilla eri tavoilla. Oppilas voidaan esimerkiksi poistaa toiseen luokkaan toisen opettajan valvottavaksi, erityisopettajan luo, rehtorin kansliaan rehtorin valvottavaksi tai jättää ovi käytävälle auki siten, että opettajalla on näköyhteys oppilaaseen. Eräässä kantelussa (dnro ISAVI /OP-13) huoltajat esittivät kritiikkiä koulun lehtorin toiminnasta. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan lehtori oli määrännyt oppilaan poistumaan liikuntatunnilta, koska oppilas oli peliajan päättymisen jälkeen työntänyt toisen oppilaan poikittaisella mailalla maahan, käynyt hänen päälleen ja aikonut lyödä häntä. Aluehallintovirasto katsoi, että lehtorilla oli ollut perusopetuslain 36 :n 2 momentin perusteella oikeus määrätä oppilas poistumaan jääkiekkokaukalosta jäljellä olevan oppitunnin ajaksi, koska hän on käytöksellään häirinnyt opetusta. Tässä yhteydessä jääkiekkokaukaloa oli pidettävä perusopetuslain tarkoittamana muuna tilana, jossa opetusta annetaan. Aluehallintovirasto joutui sen sijaan kiinnittämään lehtorin huomiota siihen, että lehtorin olisi tullut lähettää oppitunnilta poistettu oppilas koulussa sovitun henkilön valvottavaksi. Lehtorin velvollisuus on varmistaa, ettei oppilas jää ilman valvontaa perusopetuslain 36 :n 2 ja 3 momentin tarkoittamien toimenpiteiden jälkeen. Lisäksi lehtorin tulee varmistaa, että asiasta ilmoitetaan perusopetuslain 36 a :n 1 momentissa säädetyllä tavalla oppilaan huoltajille. Kantelijat vaativat, että määrätessään oppilaan poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi lehtorin olisi tullut kuulla vanhempia 36 a :n 1 momentin toisessa virkkeessä säädetyllä tavalla. Tältä osin aluehallintovirasto totesi, ettei perusopetuslaki velvoita oppilaan oppitunnilta poistamista koskevassa asiassa kuulemaan huoltajia. Ellei oppilas noudata poistumismääräystä, rehtori tai opettaja voi poistaa hänet luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta. Poistamisoikeus on tarpeellinen, koska ellei tätä puuttumista oppilaan koskemattomuuteen olisi kirjattu lakiin, opettaja olisi voimaton oppilaan ilmoittaessa, ettei tottele annettua määräystä poistua. 277

15 Oppilaan oikeudet ja vanhempien vastuu Aina oppilas ei poistu edes silloin, kun häneen poistumismääräyksen noudattamatta jättämisen jälkeen tartutaan käsivarresta ja pyydetään uudelleen poistumaan. Tällöin saattaa jopa syntyä tilanteita, joissa poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen. Laki säätää, että tällöin rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Tarpeellisia keinoja voisivat lain esitöiden (HE 205/2002) mukaan olla esimerkiksi väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvän oppilaan rauhoittaminen kiinni pitämällä ja taluttaminen pois tilanteesta. Lain esityöt korostavat, että käytettävät voimakeinot eivät oikeuta tarpeettomaan tai liialliseen voimankäyttöön tai väkivaltaan. Mahdollisuus puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen on tarkoitettu vain niitä poikkeuksellisia tilanteita varten, joissa muut toimenpiteet eivät ole auttaneet ja muiden oppilaiden tai opiskelijoiden oikeus opetukseen, työrauhaan tai turvallisuuteen vaatii välittömiä toimenpiteitä. Rehtori ja opettaja voivat toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle. Huoltajalle on aina ilmoitettava oppivelvollisen poistamisesta. Huoltajalla on oikeus pyytää tämä kirjallinen selvitys itselleen, ellei sitä hänelle muutoin ole toimitettu. Suositeltavaa on, että käytössä olisi yhtenevä lomake kaikille opettajille ja opetuksen järjestäjän kouluille, jotta oppilaiden kohtelu olisi yhdenvertaista. Lomakkeessa tulisi käydä ilmi muun muassa lomakemallissa 6 olevat asiat. 278

16 Koulun rangaistuskeinot Lomakemalli 6. Ilmoitus oppilaan poistamisesta tilasta jäljellä olevan opetuksen ajaksi Oppilaan nimi: Annettu rangaistus: Poistaminen (oppiaine) oppitunnilta loppuopetuksen ajaksi / tilasta / tilaisuudesta poistui (määrääjän nimi ja titteli) määräyksestä (paikka ja valvonta) poistettiin (määrääjän nimi ja titteli) määräyksen jälkeen oppilaan jätettyä noudattamatta poistumismääräystä (poistajan/-jien nimi ja titteli) toimesta seuraavalla tavalla: (paikka ja valvonta) Oppilaan kertomus tapahtuneesta: Minua pyydettiin poistumaan (nimi ja titteli) toimesta, koska. poistuin määräyksen jälkeen itse (paikka ja valvonta) en noudattanut poistumismääräystä, minkä jälkeen tapahtui seuraavaa (kerro, kuka teki ja mitä ja mihin sinut poistettiin sekä miten valvonta oli järjestetty): 279

17 Oppilaan oikeudet ja vanhempien vastuu Jos joudutaan käyttämään voimakeinoja, on aina kyse poikkeuksellisesta ja valitettavasta tilanteesta. Haastavan siitä tekee se, että tällaiset tilanteet vaativat yleensä nopeaa puuttumista vähäisellä harkinta-ajalla. Tämän vuoksi ennalta tehtyjen ohjeistuksien ja linjausten merkitys korostuu. Nopeaa toimintaa vaativissa tilanteissa selkäytimessä oleva toimintamalli auttaa. Myös huoltajalla tulisi olla ennalta tiedossa, kuinka toimitaan tilanteissa, joissa oppilas joudutaan poistamaan voimakeinoin. Näin silloin kun huoltajan oma lapsi on tällaisen toimenpiteen kohteena, huoltaja osaa suhteuttaa toimia siihen, mikä yleinen ennalta päätetty käytäntö on. Huoltaja ei tällöin koe, että vain hänen lapseensa on kohdistettu toimia, jotka hänestä aluksi saattavat tuntua liiallisilta. Tilanteiden kärjistyttyä koulussa oppilaan kanssa on vaarana, että tilanne kärjistyy myös oppilaan huoltajien kanssa. Huoltajan tehtävä on toki olla lapsensa edunvalvoja ja puolestapuhuja. Tilannetta helpottaa se, jos aina kun mahdollista pyritään varmistamaan, että turvauduttaessa voimakeinoihin paikalla on useampia aikuisia ja muita oppilaita, joilta kaikilta pyydetään heti tapahtuman jälkeen kirjallinen kertomus omin sanoin siitä, mitä heistä tilanteessa tapahtui ja miksi. Huoltajalla on oikeus saada nämä asiakirjat nähtäväkseen, ja hän voi tällöin arvioida tilannetta paremmin. Asiaan liittyvän suuren tunnelatauksen vuoksi on tehty aiheeseen liittyviä tutkintapyyntöjä ja kanteluita. Eräässä viimeaikaisessa tapauksessa välituntia kiellosta huolimatta sisällä viettävä yläkoulun oppilas ei ollut noudattanut opettajan pyyntöä ottaa lippalakki pois päästä sisällä ja mennä viettämään välituntia ulos. Pyyntöjen jälkeen opettaja oli ottanut lakin pois oppilaan päästä ja poistanut tämän käytävältä ulos olkavarresta kiinni pitäen. Myöhemmin koulupäivän aikana opettaja joutui pyytämään samaista oppilasta poistumaan oppitunnilta tämän häirittyä tuntia. Oppilas ei noudattanut pyyntöä poistua, minkä jälkeen opettaja joutui jälleen poistamaan oppilaan oppitunnilta ja talutti hänet käsivarresta kiinni pitäen rehtorin kansliaan. Oppilaan huoltaja nosti syytteen pahoinpitelystä. Käräjäoikeus totesi perusteluissaan, että opettajalla oli ollut oikeus voimakeinoin poistaa oppilas, joka ei noudattanut poistumismääräystä. Opettajan menettely hänen poistaessaan oppilaan käytävältä ja luokasta kädestä kiinni pitäen ja selästä ohjaamalla ei ylittänyt sitä, mikä oli puolustettavaa siinä tilanteessa. Käräjäoikeus totesi myös, ettei lakin päästä pois ottaminen täyttänyt pahoinpitelyn tunnusmerkistöä. 280

18 Oppilaan poistumisen estäminen Koulun rangaistuskeinot Perusopetuslainsäädäntö ei säädä opettajalle tai rehtorille oikeutta estää oppilaan poistumista oppitunnilta tai koulun alueelta. Tästä huolimatta se olisi mahdollista tilanteessa, jossa oppilaan tai jonkun muun turvallisuus vaatisi poistumisen estämistä niin sanottuna hätävarjeluna. Ellei tällaisesta tilanteesta ole kysymys, koulun keinot ovat oikeastaan oppilaan koulusta poistumisen osalta siinä, että he pyrkivät kaikin tavoin toimimaan ennalta ehkäisevästi siten, ettei tällaisia tilanteita synny. Mikäli oppilas kuitenkin poistuu luvatta koulusta, koulun tulee ilmoittaa asia välittömästi huoltajalle sekä tarpeen mukaan muille tahoille ja viranomaisille. Jokaisella opettajalla tulisi olla tiedossa, kuinka opetuksen järjestäjä on linjannut toimintatavan tilanteessa, jossa oppilas poistuu luvatta koulusta. Jos opettajalla on useita oppilaita valvottavanaan ja jonkinlainen poikkeustilanne päällä oppilaan poistuttua luvatta koulun alueelta, opettaja saattaa muuten hädissään toimia harkitsemattomasti. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 :n 3 momentissa ja 7 :ssä. Oikeuskäytännössä on ratkaistu tapaus, jossa yläkoulun oppilas oli riehunut koulun aulassa. Rehtori kuuli huutamisen ja meni ottamaan selvää metelin syistä. Saavuttuaan aulaan rehtori halusi selvittää riehuvan oppilaan kanssa käyttäytymisen syitä aulan viereisessä huoneessa. Oppilas yritti paeta, jolloin rehtori tarttui häntä takinkauluksesta. Oppilas riehui otteessa, mutta hänet saatiin ohjattua sivuhuoneeseen. Puhuttelun jälkeen oppilas sai mennä jatkamaan tuntiaan. Koulun jälkeen oppilas meni lääkärin vastaanotolle ja väitti rehtorin kuristaneen häntä kurkusta ja aiheuttaneen hänelle kurkkuun nirhauman. Asiasta tehtiin poliisille tutkintapyyntö pahoinpitelystä. Poliisi suoritti tutkinnan, jonka perusteella syyttäjä totesi, että rehtorilla ei sinänsä olisi ollut lain suomaa oikeutta voimakeinoin estää oppilaan poistumista. Syyttäjän mukaan rehtorin puuttuminen oppilaan ruumiilliseen koskemattomuuteen oli ollut kuitenkin erittäin lievää. Nirhauma oli syyttäjän mielestä syntynyt siitä, kun oppilas oli riuhtonut rehtorin pitäessä häntä kiinni. Vamma oli syntynyt vähäisestä tuottamuksesta, ei tahallisesti. Pahoinpitely edellyttää tahallisuutta. Lisäksi kipu ja vamma olivat erittäin vähäisiä. Syyttäjä totesi, että rehtorin toimenpiteet asian selvittämiseksi kuuluivat hänen virkavelvollisuuksiinsa kuten myös oppilaan ohjaaminen käyttäytymään 281

19 Oppilaan oikeudet ja vanhempien vastuu asiallisesti ja käyttämään asiallista kieltä. Yleinen etu ei edellä kerrotun lisäksi edellyttänyt rehtorin syyttämistä, joten teon vähäisyyden vuoksi syyttäjä ei syyttänyt rehtoria myöskään virkavelvollisuuksien rikkomisesta. On hyvä hyödyntää moniammatillista yhteistyötä tehtäessä linjausta, kuinka toimitaan oppilaan poistuessa luvatta koulusta. Koulupoliisin kanssa on syytä päättää, millaisia ovat tilanteet, joissa poliisin apu on tarpeen ja saatavissa. On hyvä tiedostaa, että tilanne saattaa sattua muuallakin kuin pienillä kouluilla, jolloin paikalla ei ole kuin yksi aikuinen oppilaiden kanssa. Kussakin tapauksessa on tärkeä ottaa huomioon oppilaan ikä, kehitystaso sekä senhetkinen mielentila. Kukin näistä yksittäisistä asioista on omiaan lisäämään velvollisuutta toimia. Velvollisuus toimia on myös huoltajalla hänen saatuaan tiedon lapsensa luvattomasta poistumisesta. Yhteistyö kaikkien tahojen kesken on tärkeää. Tilanteissa, joissa koulun henkilökunta on estänyt oppilaan poistumisen koulusta, on yleensä arvioitu oppilaan turvallisuuden kannalta pienemmäksi vahingoksi estämisen vaatimien toimien käyttäminen kuin huoli siitä, missä oppilas on, jos hänen onnistuu poistua koulusta. Koulutusta ja tietoa voimakeinojen käyttämistilanteisiin Tilanteet, joissa oppilas ei käyttäydy tai toimi lain edellyttämällä tavalla ja lisäksi kieltäytyy noudattamasta hänelle annettuja määräyksiä, vaativat yleensä opettajalta ja rehtorilta nopeaa päätöksentekoa ja toimintaa, jotta tilanne pysyy hallinnassa. Opettajan ja rehtorin tulisi aina pyrkiä saamaan tilanteeseen mukaan muita aikuisia, jotta tapahtumilla olisi silminnäkijöitä ja mahdollisesti usean aikuisen läsnäololla tilanteen laukaiseva vaikutus. Paikalla olevan opettajan tai rehtorin tulee punnita puuttumisen eri vaihtoehdot. Mikäli tilanne ei ratkea sanallisesti ja voimankäyttö arvioidaan tilanteessa välttämättömäksi, on muistettava, että voimankäytön on tilanteessa oltava oppilaiden ikään ja kehitystasoon sekä vahinkojen uhkaan nähden oikeassa suhteessa. Opetuksen järjestäjän ja vanhempaintoimikunnan olisi hyvä arvioida, millaisia valmiuksia koulun henkilöstöllä on toimia tilanteissa, joissa oppilaaseen on välttämätöntä ottaa fyysinen kontakti. Koulun rehtorille ja opettajille on syytä aika ajoin järjestää koulutusta, miten mahdollisimman rauhallisesti ja jämäkästi oppilas saadaan rauhoittumaan, irrotettua toisesta henkilöstä ja pi- 282

20 Koulun rangaistuskeinot dettyä tarvittaessa paikallaan. Jos huoltajat otetaan mukaan koulutustilaisuuteen, molemmilla osapuolilla on tiedossa, kuinka toimitaan. Pääsääntönä on, että vältetään viimeiseen asti tarttumasta oppilaaseen, mutta aina tämä ei ole mahdollista. Tapahtuman jälkeen kaikkia paikallaolijoita on syytä pyytää kirjaamaan heti näkemänsä ja nämä selonteot kerätään talteen. Kirjauksiin tulisi pyrkiä kuvaamaan tapahtumien kulku mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Asiasta tulee viipymättä ilmoittaa rehtorille, mikäli hän ei ollut paikalla. Yhdessä rehtorin ja paikalla olleiden opettajien kanssa tulee laatia yhteenveto tapahtuneesta ja toimittaa se opetuksen järjestäjälle. Niihin huoltajiin, joiden lapset olivat tilanteessa mukana, tulee myös olla yhteydessä ja kertoa, mistä on ollut kyse. Opettajan tai rehtorin tulisi myös aina muistaa kysyä, saiko joku vammoja tapauksen yhteydessä. Kunkin olisi hyvä omaan kirjalliseen kertomukseensa liittää tieto siitä, tuliko itselle vammoja vai ei. Mikäli joku sai vammoja, hänet on viipymättä toimitettava lääkäriin tai terveydenhoitajan luokse vammojen toteamista ja hoitamista varten. Ennen oppilaan toimittamista lääkäriin on oltava yhteydessä hänen huoltajaansa, mikäli tilanne ei ole niin akuutti, että oppilas vaatii välittömästi lääkäriin vientiä. Oppilaan huoltajan tulisi olla henkilö, jonka kanssa oppilas ja koulu päättävät, mihin oppilas viedään lääkäriin ja miten asiassa toimitaan. Opettajaa kohtaan nostetut syytteen lievästä pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä hylättiin hovioikeudessa ja kumottiin käräjäoikeuden antama tuomio, jossa opettajan katsottiin syyllistyneen lievään pahoinpitelyyn ja virkavelvollisuuden rikkomiseen. Kyseessä oli tapaus, jossa opettaja oli erottanut kaksi nyrkein tappelevaa oppilasta toisistaan. Toinen tappelevista oppilaista kaatui ja satutti jalkansa portaaseen opettajan erottaessa heitä toisistaan. Oppilaat eivät olleet opettajan kehotuksesta lopettaneet tappelua. Hovioikeus katsoi, että opettajalla oli oikeus käyttää voimakeinoja tilanteen rauhoittamiseksi. Opettaja ei ollut tahallaan työntänyt oppilasta portaisiin tai tarkoittanut aiheuttaa oppilaalle vammoja eikä pitänyt oppilaan kaatumista tilanteeseen puuttumisen todennäköisenä seuraamuksena. Tämä hovioikeuden päätös ei vaikuttanut hiljattain annettuun käräjäoikeuden tuomioon tapauksessa, jossa kaksi oppilasta nahistelivat teknisen työn oppitunnilla eivätkä lopettaneet opettajan pyynnöstä huolimatta. Opettaja meni erottamaan nahistelijoita toisistaan estääkseen muun mu- 283

21 Oppilaan oikeudet ja vanhempien vastuu assa vaaratilanteiden syntymisen teknisen työn luokassa. Kun opettaja erotti oppilaat toisistaan tarttumalla heitä selästä kiinni, oppilaiden kertoman mukaan heidän päänsä kolahtivat yhteen. Oppilaat olivat sitä mieltä, että opettaja oli tehnyt näin tarkoituksella. Oikeudessa oppilaiden mielestä kyseessä oli leikkimielinen nahistelu mutta opettajasta tappelu, joka edellytti nopeaa puuttumista. Opettajan mukaan hän ei ollut tarkoittanut kolauttaa oppilaiden päitä toisiinsa. Opettajasta tämä on voinut tapahtua jo nahistelun tiimellyksessä tai tahattomasti siinä yhteydessä, kun hän oppilaat toisistaan erotti. Käräjäoikeus piti oppilaiden kertomusta uskottavampana ja opettajan todettiin syyllistyneen kahteen pahoinpitelyyn ja virkavelvollisuuksien rikkomiseen. Kukin tapaus on aina ainutlaatuinen, eikä aiemmista oikeuden päätöksistä voida tehdä luotettavasti päätelmiä, onko tilanteessa toimittu oikein vai ei. Oikeusprosessit ovat pitkiä ja raskaita kaikille osapuolille, eikä niillä tapahtunutta saada peruttua. Jälkiviisaus on helppoa, mutta akuutissa tilanteessa toimiminen vaatii kokemusta ja harjoittelua. Silloin kun kodin ja koulun yhteistyö on sujuvaa ja luottamus opettajien ja rehtorin toimintaan on vahva yhteisten koulutustilaisuuksien ja tehtyjen linjausten ansiosta, on epätodennäköisempää, että asioista täytyisi riidellä oikeudessa. Välitön yhteydenpito kodin ja koulun välillä heti tilanteiden tapahduttua ja asiassa saatujen selvitysten käyminen yhdessä läpi luovat luottamusta. Virheiden tekeminen on inhimillistä. Niistä voidaan yhdessä oppia ja kehittää noudatettavia periaatteita ilman oikeudenkäyntejäkin. Jälki-istunto Oppilas, joka häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä tai menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus opetuksen järjestäjän määräämän tahon toimesta. Ennen oppilaan määräämistä jälkiistuntoon on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Jälki-istunto tulee kirjata ja siitä tulee ilmoittaa huoltajalle. 284

22 Koulun rangaistuskeinot Perusopetuslain mukaan oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälkiistuntoon enintään kahdeksi tunniksi. Jälki-istuntoon määräämisestä päättää opettaja. Lainsäädäntö porrastaa jälki-istunnon oppitunnilta poistamista ankarammaksi ja kurinpitorangaistuksia lievemmäksi toimenpiteeksi. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja oppilaan määräaikainen erottaminen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Jotta näin on myös käytännössä, on suositeltavaa määritellä esimerkiksi koulun järjestyssäännöissä, millainen teko tai käytös aiheuttaa jälki-istuntoa. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus tietää, miten moitittavana pidetään esimerkiksi nimittelyä, oppitunnilla metelöimistä, oppitunnin häirintää, kiusaamista, lumipallojen heittelyä kielletyllä alueella, kokeessa lunttaamista, oppitunnilta myöhästymistä, luvatonta poistumista koulun alueelta, lintsausta ja tupakointia koulun alueella. Heillä on oikeus myös luottaa siihen, että opettajien määräämät rangaistukset ovat kaikille oppilaille yhdenvertaisia ja oikeudenmukaisia. Rehtori voidaan katsoa opettajaksi niissä tilanteissa, joissa hän oppilasta opettaa, vaikka hänen nimikkeensä ei olekaan opettaja. Työnantajalla on oikeus päättää virkanimikkeistä. Perusopetuslain toimivaltasäännös, jossa opettajalle annetaan toimivalta esimerkiksi määrätä oppilas jälki-istuntoon, antaa oikeuden virkanimikkeestä riippumatta kaikille niille henkilöille, joiden tehtäväksi ja vastuulle tietyn oppilasryhmän oppilaat ja opettaminen on määrätty. Avustajapalvelun henkilöstön osalta tässä yhteydessä on syytä toistaa, etteivät he toimi oppilaan opettajana, ellei heillä ole erikseen määräystä sijaistaa opettajaa. Tällöin he ovat vapautetut avustajapalvelun tehtävistä ja solmineet uuden palvelussuhdesopimuksen opettajan työstä. Tämän uuden virkamääräyksen hyväksyessään he toimivat opettajan vastuulla ja toimivallalla. Tämän opettajan sijaisuutta koskevan virkamääräyksen ajan he voivat esimerkiksi käyttää opettajan toimenkuvaan kuuluvaa valtaa ojentaa oppilaita. Muulloin heillä ei ole toimivaltaa oppilasta ojentaa. Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Huoltajaa ei tarvitse erikseen kuulla, mutta huoltajalle on annettava tiedoksi oppilaan teko sekä siitä seurannut rangaistus. Jälki-istunto on kirjattava. Opetuksen järjestäjä päättää, miten oppilaan kuuleminen, muun tarpeellisen selvityksen hankkiminen, huoltajalle tiedoksi antaminen ja kirjaaminen käytännössä tapahtuvat. Kuulemisessa, asian selvittämisessä, asian tiedoksi antamisessa ja kirjaamisessa tulee noudattaa yleislakina hallintolakia. 285