Viestintäalan ympäristölinjaukset 2015 MATKALLA KESTÄVÄMPÄÄN

Transkriptio

1 Viestintäalan ympäristölinjaukset 2015 MATKALLA KESTÄVÄMPÄÄN

2

3 Alkusanat Ympäristövastuullisuus on yksi yrityksen menestyksen edellytys. Aktiiviset yritykset voivat saada kilpailuetua hyödyntämällä ekotehokkuutta. Ympäristövastuullisuus ei aina nosta kustannuksia energia- ja materiaalitehokkuuden parantamisessa piilee merkittävä kustannussäästöpotentiaali. Samalla säästetään niukkoja luonnonvaroja ja ympäristöä sekä hillitään ilmastomuutosta. Välinpitämättömyys ympäristöasioista voi puolestaan aiheuttaa lisäkustannuksia tai vahingoittaa mainetta. Matkalla kestävämpään - viestintäalan ympäristölinjausten tavoitteena on auttaa viestintäalan toimijoita ja erityisesti pk-yrityksiä hahmottamaan ympäristöasioiden kokonaisuutta ja ympäristövastuullisen toiminnan kulmakiviä. Samalla kannustetaan yrityksiä tunnistamaan ympäristöasioissa piilevät haasteet ja mahdollisuudet. Alan yritykset ovat kehitystyössään eri vaiheissa. Linjausten eräänä tavoitteena on rohkaista lähtemään liikkeelle, aluksi vaikka pienin askelin. Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla. Linjauksissa asetetaan viestintäalalle tavoitteet ja toimenpiteet seuraavaksi viideksi vuodeksi. Niihin sitoutumalla alan yritykset ja järjestöt edistävät kestävän kehityksen mukaista toimintaa viestintäalalla. Helsingissä Viestinnän Keskusliitto

4 Valmistettu Arjowigginsin toimittamasta paperista, jolle on myönnetty Euroopan unionin Ympäristömerkki rek.nro FR/011/003 Ulkoasu: Tomi Puustinen, Atomipuu Graphic Design Valokuvat: istock International Kirjapaino: I-Print 2010 Paperi: Cocoon Silk

5 Sisältö Ympäristövastuullisuus Ympäristöasioiden haltuunotto Työkaluja omaehtoiseen ympäristötyöhön Viestintäalan ympäristövisio Tavoitteet Tehtävät ja toimenpiteet Termit tutuiksi LINJAUSTYÖSSÄ MUKANA Hyödyllistä luettavaa ja lisätietoja

6 Matkalla kestävämpään - viestintäalan ympäristölinjaukset Kehitämme ympäristöasioiden järjestelmällistä johtamista Viestimme aktiivisesti toimialan tuotteiden ja palveluiden ympäristönäkökohdista Parannamme energia- ja materiaalitehokkuutta Kehitämme ympäristöosaamista

7 Ympäristövastuullisuus Vastuullinen toiminta kattaa kestävän kehityksen kaikki kolme ulottuvuutta: talouden, ympäristön ja sosiaaliset näkökohdat. Yrityksissä nämä ulottuvuudet kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Vastuullisen liiketoiminnan yksi peruspilari ympäristövastuu - on noussut ilmastokeskustelun myötä entistä keskeisemmäksi megatrendiksi. Siihen kuuluvat vesien, ilman ja maaperän suojelu, kasvihuonekaasujen vähentäminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, jätteiden määrän vähentäminen sekä kemikaalien terveys- ja ympäristöriskien hallinta. Yrityksille ympäristövastuullisuus on ennen kaikkea oman organisaation ympäristöasioiden hallintaa. Se on käytännön tekoja arkipäivän toiminnassa. Ympäristötyöllä voidaan vähentää kustannuksia, lisätä kilpailukykyä, tulla innovatiivisemmaksi ja parantaa niin henkilöstön kuin asiakkaiden luottamusta. Samalla vältetään potentiaalisia ympäristöriskejä. Vastuullinen yritys - on selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista - kehittää jatkuvasti toimintaansa - tunnistaa muutostarpeet ja huomioi ne toiminnassaan Ympäristöstä huolehtiminen on myös vastuuta toimitusketjusta sekä verkosto- ja yhteistyökumppaneista laajemmin. Raaka-aineiden alkuperän jäljitettävyys sekä koko logistisen ketjun hallinta ovat tärkeä osa vastuullista toimintaa. Loppukuluttaja näkee ostamansa tuotteen koko arvoketjun ilmentymänä. Yksittäisen yrityksen toimenpiteet vaikuttavat siten koko arvoketjun menestykseen, ja joskus vain yhden ongelman julkisuuteen tulo saattaa muuttaa koko arvoketjun toimintatapoja. Painopisteitä viestintäalalla: luonnonvarojen ja raaka-aineiden käytön tehostaminen energian käytön tehostaminen ympäristöä vähemmän kuormittavien kemikaalien käyttöönotto jätteiden määrän vähentäminen ja niiden asianmukainen käsittely ympäristöasioiden huomioiminen jo palveluja ja tuotetta sekä niiden tuotantoprosesseja suunniteltaessa 5

8 Ympäristöasioiden haltuunotto Vastuullinen ympäristöasioiden hoito edellyttää johdon näkyvää sitoutumista, henkilöstön osallistumista ja selkeää vastuiden määrittelyä. Vastuullinen yritys sisällyttää ympäristöasiat osaksi sekä strategiaansa että päivittäistä toimintaa. Lähtökohtana ovat oma toimintaympäristö sekä yrityksen arvot ja toimintatavat, asiakkaiden ja sidosryhmien odotukset sekä lainsäädännön vaatimukset. Askeleet ympäristövastuulliseen toimintaan johto on sitoutunut ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen ympäristöä koskevan lainsäädännön ja viranomaisvaatimusten seuranta on kunnossa toiminnan oleelliset ympäristöpäästöt ja riskit on kartoitettu Arvioidaan nykyinen tilanne Kehitystyö lähtee nykytilanteen arvioinnista. Ympäristölainsäädäntö määrittelee minimitason, jonka mukaan kaikkien on toimittava. Tämän lisäksi myös asiakkaat yhä useammin edellyttävät toimintaperiaatteita ympäristön huomioimiseksi. Kuuntelemalla sidosryhmien odotuksia yritys saa käsityksen, miltä osin asiat ovat hallinnassa ja miltä osin toimintaa pitää kehittää. Yritys aiheuttaa toiminnallaan aina jonkinlaista kuormitusta ympäristöönsä. Siihen liittyvät riskit on selvitettävä. Energia-, materiaali-, jäte- ja päästövirroista laadittu ekotase antaa kattavan kuvan selvityksen pohjaksi. ympäristöpolitiikka on kirjattu tavoitteet ja toimintaohjelma ympäristövaikutusten vähentämiseksi on asetettu ympäristövaatimukset huomioidaan hankinnoissa varaudutaan riskeihin ja onnettomuuksiin Asetetaan tavoitteet Ympäristöpolitiikka luo perustan ympäristötavoitteille. Se on yrityksen julkinen kannanotto sitoutumisestaan ympäristötyöhön. Tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet kirjataan ympäristöohjelmaksi. Ympäristöä kuormittavia vaikutuksia kannattaa pyrkiä vähentämään aina kun se on mahdollista - kaikkea ei kuitenkaan tarvitse tehdä kerralla. Terveyteen, turvallisuuteen, hyvinvointiin ja kehittämiseen kohdistuvat toimenpiteet ovat etusijalla. On myös asioita, joihin yritys itse ei voi suoraan vaikuttaa, kuten alihankkijoihin tai materiaalitoimittajiin. Heille voidaan asettaa vaatimuksia ja edellyttää mm. tiettyjen ympäristöstandardien, -merkintöjen tai

9 -järjestelmien käyttöä. Jotkut yritykset ovat sisällyttäneet ympäristövaatimukset myös osaksi ostosopimuksia. Avaintoimittajien kanssa kannattaa pyrkiä lähempään yhteistyöhön, kumppanuuteen, ja kehittää asioita yhdessä. Ryhdytään toimenpiteisiin Esimerkiksi painoissa: kemikaaleja käsitellään ja varastoidaan määräysten mukaisesti Tavoitteiden määrittelyn jälkeen on aika ryhtyä käytännön toteutukseen. Ympäristöasiat on hyvä kytkeä osaksi yrityksen kemikaalit on luetteloitu ja käyttöturvatiedotteet ovat normaalia toimintaa ja johtamisjärjestelmää, koskeehan ympäristövastuullisuus yrityksessä lähes kaikkia toimintoja. Vastuu- jätteiden määrää vähennetään henkilöstön saatavilla ja lajittelua kehitetään (jätehuoltosuunnitelmahenkilöiden nimeäminen on lähtökohta ympäristöasioiden hyvälle hoidolle. ongelmajätteet käsitellään asianmukaisesti, niiden kirjanpito on ajan tasalla, ne varastoidaan Henkilöstön koulutus ja sitouttaminen ympäristötavoitteisiin turvallisesti ja toimitetaan luotettavalle jatkokäsittelijälle on tärkeää, jotta suunnitelmat muuttuvat toiminnaksi. Jokainen työntekijä voi omalla toiminnallaan olla vaikuttamassa ympäristön kuormituksen vähentämiseen. Päivittäiset päätökset ja valinnat vievät kohti asetettua maalia. Tavoitteiden toteuttamista voidaan edistää myös kehityshankkeilla. Niille kannattaa määritellä selkeä päämäärä ja aikataulut vastuuhenkilöineen. Seurataan ja raportoidaan Tavoitteiden seurantaa varten tarvitaan tiedonkeruuta ja mittauksia, sekä toiminnan ja tuotteiden ympäristövaikutuksia oleellisesti kuvaavat mittarit. Hyvin valitut mittarit kertovat, missä on onnistuttu ja missä pitää vielä parantaa tai tehostaa. Ne helpottavat tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja tarvittaessa niiden perusteella on mahdollista korjata ja kehittää toimintaa. raaka-aineiden ja tuotannontekijöiden käyttöä sekä päästöjä mitataan ja seurataan asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan yritys viestii ympäristöasioista säännöllisesti niin sisäisesti kuin ulkoisille sidosryhmille Mittarit voivat olla absoluuttisia tai suhteellisia. Absoluuttiset tunnusluvut kuvaavat yrityksen toimintojen laajuutta sekä niistä aiheutuvaa kokonaisvaikutusta ympäristöön. Suhteelliset tunnusluvut helpottavat puolestaan ympäristötyön tuloksellisuuden arviointia. Niillä esitetään toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta. Lukujen avulla voidaan myös suhteuttaa erityyppistä tietoa toisiinsa. 7

10 Tehdyistä toimenpiteistä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee kertoa ja raportoida säännöllisesti. Kuluttajat haluavat aiempaa enemmän tietoa omien valintojensa tueksi. Ympäristötiedon ja hyvien käytäntöjen vaihto myös toimitusketjussa voi edesauttaa ekotehokkaampien tuotteiden, palveluiden ja innovaatioiden kehittämisessä. Viestintäkanavia ovat esimerkiksi vuosikertomukset, yrityksen verkkosivut sekä erilliset ympäristöraportit. Raportoinnin uskottavuutta voidaan lisätä varmentamalla joko koko raportti tai sen pohjana olevat luvut ulkopuolisella taholla. Sidosryhmäraportoinnissa keskitytään ympäristön kannalta oleellisiin asioihin. Rehellisyys kannattaa; yritys voi kertoa myös epäonnistumisista ja millaisin toimenpitein asioita jatkossa korjataan ja kehitetään. Vastuullisuusraportointia varten on olemassa myös erillisiä ohjeita (mm. Global Reporting Initiative). Vastuullisen viestinnän periaatteita: - Tunnista keskeiset ympäristökysymykset: Mistä asiakkaat tai kansalaisjärjestöt puhuvat? - Tunnista keskeisten ympäristökysymysten yhteys omaan toimintaasi ja tuotteisiisi: Viestien tulee olla todenmukaisia, yleisesti hyväksyttyjä ja merkittäviä toiminnan ja tuotteiden kannalta. Valmistaudu perustelemaan viestisi. - Ole valmis avaamaan omia prosessejasi: Tavoitteiden julkistus sitouttaa myös omaa henkilöstöä. - Ympäristöasioista ei pidä tehdä markkinoinnin ainoaa kärkeä: Tuotteen on täytettävä myös kuluttajan muut odotukset. - Käytä ymmärrettävää kieltä, asiakkaat eivät ehkä tunne alan terminologiaa. - Älä pelkää julkisuutta: Rehellinen viestintä ja sitoutuminen jatkuvaan parantamiseen antaa selkärankaa kohdata myös kriittisiä mielipiteitä. Sitoudutaan jatkuvaan parantamiseen sidosryhmien kanssa käydään säännöllistä vuoropuhelua materiaali- ja Jatkuvaan parantamiseen sitoutumalla yritys varmistaa, että energiatehokkuuden parantamiseen pyritään sidosryhmien vaatimukset ja toimintaympäristössä tapahtuvat jatkuvalla parantamisella muutokset otetaan huomioon myös ympäristöasioihin liittyvässä tavoitteen asettelussa. Benchmarking ts. kehittäminen vertailemalla on hyvä tapa arvioida omaa suorituskykyä suhteessa muihin. Vastuullinen ympäristötyö on pitkäjänteistä, ei pelkästään yksittäisiä hyviä tekoja.

11 Työkaluja omaehtoiseen ympäristötyöhön Ympäristöasioiden huomioiminen liiketoiminnassa ja niiden yhdistäminen käytännön toimintaan sekä johtamiseen on yksi menestyksen edellytys. Viranomaismääräysten lisäksi odotuksia ja vaatimuksia tulee myös asiakkailta. Edelläkävijät, jotka ennakoivat ja ovat oma-aloitteisia, saavat eniten kilpailuetua. Ympäristöasioiden kokonaisvaltaista hallintaa helpottavia työkaluja on tarjolla. Tunnetut ja tunnustetut työkalut antavat uskottavuutta vastuulliseen ympäristöasioiden hoitoon. Seuraavassa on esitelty viestintäalan yrityksille soveltuvia työkaluja. Ympäristömerkinnät Pohjoismainen Joutsenmerkki ja EU-kukka ovat vapaaehtoisia ympäristömerkkejä. Niiden tehtävänä on viestiä tuotteista ja palveluista, jotka kuormittavat ympäristöä keskimääräistä vähemmän omassa ryhmässään. Yritykselle merkki tarjoaa mahdollisuuden saada imago- ja kilpailuetua markkinoilla. Se on uskottava tapa viestiä, että yritys ottaa ympäristön huomioon toiminnassaan. Ympäristömerkinnät on tarkoitettu ensisijaisesti helpottamaan kuluttajan valintoja, mutta ne ovat laajentuneet myös elinkeinoelämään ja julkisiin hankintoihin. Ympäristömerkkien kriteereissä asetetaan vaatimuksia tuotteen tai palvelun merkittävimmille ympäristövaikutuksille. Kriteereissä kiinnitetään huomiota tuotteen koko elinkaareen. Ympäristömerkintöjen vahvuus on siinä, että keskeiset sidosryhmät ovat mukana kriteereiden laadinnassa, ja riippumaton, ulkopuolinen organisaatio arvioi, täyttääkö tuote tai palvelu ympäristömerkin vaatimukset. 9

12 Sekä paperille että painopalvelulle on laadittu omat Joutsenmerkki-vaatimuksensa. Painotuote voidaan merkitä Joutsenmerkillä, kun sekä materiaalit että tuotantoprosessi täyttävät nämä kriteerit. Painotuotteiden EU-Kukka-kriteerit ovat usean vuoden valmistelusta huolimatta edelleen vahvistamatta. Painotuotteita voidaan toistaiseksi merkitä, tietyin edellytyksin, paperille myönnetyllä EU-kukalla. Paperinvalmistajat antavat lisätietoa merkin käytöstä. Ympäristömerkinnän kriteereitä voidaan käyttää myös benchmarking-tasona, johon yritys voi verrata omaa toimintaansa. Nämä kriteerit voivat toimia ensimmäisenä askeleena järjestelmälliseen ympäristöasioiden hoitoon. Kun yritys toimii kriteereiden edellyttämällä tavalla, on asioista jo iso osa kunnossa. EU:ssa ympäristömerkki on eräs ohjauskeino kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämisessä. Merkit ovat viime vuosina tulleet kriteereiksi myös julkisiin hankintoihin. Vaikka merkkien käyttöoikeutta ei edellytetä, ne voivat toimia tarjouskilpailuissa ratkaisevina kriteereinä. EU:n komission tarkoituksena on edelleen vahvistaa ympäristömerkin roolia julkisissa hankinnoissa. Metsäsertifiointi ja paperin alkuperän jäljitettävyys Suomessa tunnetuimmat metsäsertifikaatit ovat FSC ja metsäteollisuuden oma PEFC. Molemmilla on omat metsänhoidolle asetettavat kriteerit. Noin 95 prosenttia Suomen talousmetsistä on PEFC-sertifioitu. FSC-sertifiointia ovat hidastaneet mm. metsien pirstoutuminen pienille metsänomistajille. Alan yritykset voivat käyttää painotuotteissaan hakemuksesta niin sanottua alkuperäketjun sertifikaattia (Chain of Custody). Se takaa, että raaka-aine ei ole sekoittunut matkalla metsästä kuluttajalle sertifioimattomaan puuraaka-aineeseen. Ketjun on oltava aukoton. Vastaava sertifikaatti pitää olla myönnetty myös kaikille niille toimijoille, jotka ovat käsitelleet puuraaka-ainetta aiemmissa tuotannon vaiheissa. Green Office WWF:n Green Office on toimistoille tarkoitettu käytännönläheinen ympäristöohjelma, jonka tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen. Ohjelma motivoi henkilöstöä arjen tekoihin, parantaa ympäristötietoisuutta ja tuo kustannussäästöjä. Lähtökohtana on jatkuva parantaminen. Kymmenen kohdan ohjelmassa huomiota kiinnitetään mm. energiansäästöön, liike- ja työmatkoihin, hankintoihin, paperin käyttöön ja kierrätykseen. Kriteerit täyttävälle toimistolle myönnetään Green Office -merkin käyttöoikeus.

13 Ympäristönhallintajärjestelmät Ympäristöjohtamisen työkaluksi on kehitetty menetelmiä ja laadittu standardeja. Näistä tunnetuin on ISO Se edellyttää, että yrityksen prosessit käydään seikkaperäisesti läpi. Ympäristöasioille määritellään päämäärät ja luodaan johtamisjärjestelmä tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi edellytetään, että organisaatio noudattaa sovittuja vaatimuksia prosessien, menettelytapojen ja toiminnan osalta. Toimintaa arvioidaan säännöllisin väliajoin, ja sen pohjalta kehitetään ja parannetaan tasoa. EU:lla on oma ympäristöjohtamisen järjestelmä EMAS. Suomessa sen käyttöönotto on toistaiseksi harvassa. EMAS:ssa edellytetään sekä yrityksen ympäristöjärjestelmän toimivuuden todentamista että julkista ympäristöraportointia. Ulkopuolisen tarkastajan on vahvistettava selonteossa esitetyt tiedot. EMAS-johtamisjärjestelmä voidaan rakentaa ISO standardin pohjalta. PK-yrityksille varsinaiset ympäristöasioiden hallintajärjestelmät ovat usein liian raskaita, eikä niillä ole tarvittavia resursseja järjestelmän laadintaan ja ylläpitoon. EcoStart on erityisesti pienyrityksiä varten kehitetty kevennetty ympäristöhallintajärjestelmä, joka voidaan toteuttaa kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin resurssein. Järjestelmään voidaan liittää myös työsuojelun toimintaohjelma ja turvallisuussuunnitelma ja se voidaan laajentaa myöhemmin täyttämään ISO standardin vaatimukset. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta (ELY-keskus) voi saada taloudellista tukea järjestelmän rakentamista varten. Ekokompassi on toinen PK-yrityksille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä. Siihen kuuluu myös vuosittain tehtävä ympäristöraportointi. Tavoitteissaan onnistunut yritys saa Ekokompassi-todistuksen. Yritys voi halutessaan myöhemmin laajentaa järjestelmää täyttämään kaikki ISO standardin vaatimukset. Suomessa Ekokompassi on pilottivaiheessa ja siihen voivat osallistua mm. graafisen teollisuuden pääkaupunkiseudun yritykset. Hankkeessa yrityksille tarjotaan räätälöityä ympäristöneuvontaa ja samalla luodaan toimintamalli kaupunkien ja pk-yritysten väliselle vapaaehtoiselle ympäristötyölle. Ympäristöjohtamisjärjestelmä voidaan sertifioida. Se tapahtuu ulkopuolisen tahon toimesta. Ulkoinen sertifiointi antaa uskottavuutta järjestelmälle sekä jämäkkyyttä sisäiselle toiminnalle. 11

14 Viestintäalan ympäristövisio Viestintäala sitoutuu kestävään kehitykseen ja vastuulliseen yritystoimintaan: kehittämällä pitkäjänteisesti koko arvoketjua luonnonvaroja ja energiaa vähemmän kuluttavaksi, viestimällä aktiivisesti ympäristöasioista ja vaikuttamalla alaa koskevissa hankkeissa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti Viestintäala on sitoutunut kestävään kehitykseen ja vastuulliseen yritystoimintaan Visio Energiatehokkuus Materiaalitehokkuus Kestävät hankinnat Aktiivinen viestintä Tavoitteet - toimenpiteet Päätökset ja päivittäiset valinnat Mittaus, parhaat käytännöt sekä raportointi ja viestintä Työkalut - käsitteet Lainsäädäntö ja viranomaismääräykset sekä ympäristöstandardit Asiakasläheisyys BAT/kustannustehokkuus Elinkaariajattelu Jatkuva parantaminen Periaatteet

15 Vastuullisen yrityksen toimintaa ohjaavat periaatteet Asiakasläheinen yritys tuottaa kysynnän ja tarpeiden mukaisia tuotteita ja palveluja, tekee yhteistyötä asiakkaiden kanssa sekä jakaa tietoa tuotteidensa ympäristöominaisuuksista, kierrätyksestä ja hävityksestä. Jatkuva parantaminen merkitsee määrätietoista ympäristöasioiden kehittämisestä ja tason nostoa. Huomio kiinnitetään elinkaariajattelun mukaisesti yksittäisestä prosessin osasta koko tuotantoketjun optimointiin. Tavoitteena on, että tuotteet ja palvelut aiheuttaisivat elinkaarensa aikana mahdollisimman vähän ympäristökuormitusta. Vastuullinen yritys ottaa käyttöön parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Se on taloudellisesti toteuttamiskelpoista tekniikkaa, menetelmiä ja käytäntöjä, joilla tuotannon ympäristövaikutukset saadaan mahdollisimman alhaisiksi. Lähtökohtana on, että aina toteutetaan ne toimenpiteet, joilla elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset saadaan minimoitua mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tavoitteet Viestintäalan keskeiset ympäristötavoitteet ovat: - energiatehokkuuden lisääminen - materiaalitehokkuuden lisääminen - kestävät hankinnat - aktiivinen viestintä, tuotteiden ja palvelujen sekä toiminnan ympäristövaikutuksista ja kehityksestä Linjausten aikajänne on viisi vuotta. Niiden toimeenpanossa on onnistuttu, kun kolmen vuoden kuluttua koko toimialalla on nähtävissä selvät signaalit muutoksesta asetettujen tavoitteiden suuntaan, ja viiden vuoden kuluttua muutos toimialalla on havaittavissa myös sidosryhmien taholta. Energiatehokkuus EU on asettanut kunnianhimoiset ilmasto- ja energiatavoitteet vuoteen 2020 mennessä: Päästöjä on vähennettävä 20 prosentilla, uusiutuvan energian osuus nostettava 20 prosenttiin, biopolttoaineiden osuutta lisättävä 10 prosenttiin ja energiatehokkuutta lisättävä 20 prosentilla. Näihin tavoitteisiin pyri- 13

16 tään vastaamaan mm. kansallisella sopimusjärjestelmällä, jonka tavoitteena on vuoteen 2016 mennessä kaikkiaan yhdeksän prosentin suuruinen energiansäästö. Ilmastomuutosta hillitään vähentämällä sähkön kulutusta ja parantamalla prosessien energiatehokkuutta ja suosimalla uusiutuvan energian käyttöä. Energiatehokkuutta lisäävillä toimenpiteillä voidaan myös säästää, tai ainakin hillitä kustannusten nousua. Energian hinnan nousuhan saattaa olla väistämätöntä, kun ilmakehää ei voida enää käyttää hiilidioksidin ilmaisena kaatopaikkana. EU:n kunnianhimoiset tavoitteet edellyttävät, että myös viestintäala sitoutuu omalta osaltaan ilmastotavoitteisiin. Energiatehokkuuden parantaminen on nopein ja halvin tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä. Tekniikka ja sen kehittäminen sekä uudet innovaatiot ovat avainasemassa energiatehokkuuden parantamisessa niin tuotantoprosesseissa kuin kiinteistöissäkin. Säästöhankkeisiin on saatavilla julkista tukea. Ilmastohaaste edellyttää myös asenteiden ja toimintatapojen muutosta. Pienilläkin toimilla on merkitystä, kun jokainen sitoutuu niihin. Motiva Oy tarjoaa asiantuntija-apuaan sekä yrityksille ja yhteisöille että kuluttajillekin. Painoissa paperi on merkittävin raaka-aine ja sen käytön tehostamiseksi on tehty vuosien varrella paljon. Parannettavaa silti löytyy: painokoneen kuntoonlaittoaikaa ja siihen liittyvää paperijätettä voidaan vähentää esiasettelulla, värin suljetulla säädöllä sekä automaatiolla. Alhaisempiin paperin neliömassoihin siirtymällä voidaan säästää sekä raaka-aine- että logistiikkakustannuksissa. Materiaalitehokkuus liittyy koko toimitusketjuun, jonka tehokkuutta voi parantaa sen jokaisessa vaiheessa. Esimerkiksi jätteen syntyä voi ehkäistä mm. pakkauksia keventämällä ja niiden määrää vähentämällä. Suomessa keräyspaperin talteenotolla on pitkät perinteet ja paperinkeräystä pidetään tärkeänä. Harvasta asutuksesta huolimatta Suomen paperinkeräysaste on lähes 70 prosenttia, mikä on maailman kärkeä. Kun paperin erilliskeräys ei ole ekologisesti perusteltua, voidaan se hyödyntää hyvällä omalla tunnolla myös bioenergiana. Keräyspaperilla ja painojen jätepaperilla on myös lukuisia muita uusiokäyttökohteita.

17 Jätteiden todelliset kustannukset ovat kuin jäävuoren huippu, josta vain pieni osa on näkyvissä. Energiatehokkuutta voidaan arvioida mm. laskemalla tuotteen, palvelun tai yrityksen hiilijalanjälki. Se auttaa tunnistamaan yrityksen ja toiminnan ilmastovaikutuksia. Jalanjälkeä kuvaamalla vaikeasti ymmärrettävä asia saadaan muuttumaan konkreettisemmaksi. Kun laskelmien jälkeen tiedetään, mistä hiilidioksidipäästöt tulevat, voidaan tehdä suunnitelma hiilijalanjäljen vähentämiseksi. Parhaimmillaan hiilijalanjälkilaskelmat ovatkin arvioitaessa oman toiminnan tehokkuutta. Keskeneräisestä standardoinnista ja erilaisista laskennassa käytetyistä rajauksista johtuen hiilijalanjälkilaskureiden antamat tulokset eivät ole yleensä yhteismitallisia. Laskureiden antamia tuloksia voidaan toki pitää suuntaa-antavina. Alan kansainväliset järjestöt pyrkivät ratkaisemaan hiilijalanjälkiproblematiikkaa ajankohtaisilla suosituksilla ja standardointihankkeilla. Vaikka hiilijalanjälki on tärkeä, ei pidä unohtaa muita tuotteiden ja palveluiden valmistuksesta ja käytöstä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Pieni hiilijalanjälki ei välttämättä tarkoita, että tuote tai palvelu on myös ekologinen. Se kertoo ainoastaan tuotteen tai palvelun elinkaaren aikana vapautuvista, lähinnä energian kulutuksesta johtuvista fossiilisista lähteistä peräisin olevista hiilidioksidipäästöistä ja mahdollisesti tuotteen hävityksestä johtuvista kasvihuonekaasupäästöistä. Kysymyksiä: Tunnetko yrityksesi energiankäytön ja seurataanko sitä säännöllisesti? Onko yrityksesi energiatehokkuudessa parannettavaa? Onko yrityksessäsi tehty energiakatselmus ja laadittu kehittämisohjelma? Onko vastuuhenkilöt nimetty? 15

18 Materiaalitehokkuus Luonnonvarojen kysyntä on maailmalla kasvussa ja raaka-aineiden hinnat sen vuoksi nousussa. Onkin entistä tärkeämpää, että mahdollisimman suuri osuus raaka-aineista päätyy lopputuotteisiin. Jätteet kertovat tehottomuudesta ja niiden arvo on aina varsinaisia tuotteita pienempi. Jätteiden vähentäminen pienentää usein myös energian tarvetta, ja sen myötä myös valmistukseen liittyvät hiilidioksidipäästöt vähenevät. Samalla voidaan pienentää kaatopaikkamaksuihin ja jätevesien käsittelyyn kohdistuvia kustannuspaineita. Materiaalitehokkaassa tuotannossa samasta raaka-ainemäärästä valmistetaan enemmän tuotteita. Tehokkuutta edistetään - tuotteiden ja prosessien uudelleensuunnittelulla - materiaalivalinnoilla - materiaalien uudelleenkäytöllä - jätteiden lajittelulla kierrätystä ja uudelleenkäyttöä varten sekä - ilma- ja vesipäästöjä kontrolloimalla. Huomio kannattaa kiinnittää päästöjen ehkäisyyn. Kestävät hankinnat Yrityksen hankinnoilla voidaan vaikuttaa keskeisesti oman tuotannon ja tuotteiden ympäristökuormitukseen. Viestintäalalla suurin osa hankinnoista tehdään pitkälle kehittyneen teknologian maista, joissa jo lainsäädäntö edellyttää korkeaa ympäristönsuojelutasoa. Vastuullinen yritys tekee tietoisia hankintapäätöksiä ja varmistaa, että ne tuotannossa: Materiaali- ja ekotehokkaassa tukevat asetettujen ympäristötavoitteiden toteuttamista. Julkinen vähennetään materiaalien ostopolitiikka on vahva kannanotto niiden asioiden puolesta, käyttöä joista yritys haluaa pitää kiinni hankintapäätöksiä tehdessään. minimoidaan energiankulutusta tehostetaan logistisia ratkaisuja vähennetään kemikaalien Hankinnoissa esille tulevat ympäristönäkökohdat ovat moninaisia. Kemikaaleille haetaan usein korvaavia aineita, jotka ovat käytetään uusiutuvia luonnon- käyttöä ja/tai korvataan niitä vähemmän haitallisilla vähemmän haitallisia, peräisin uusiutuvista raaka-aineista ja varoja aina kun se on mahdollista biohajoavia. Energiahankinnoissa on viime aikoina suosittu tehostetaan kierrätystä ja jätteiden hyötykäyttöä. hiilineutraaleja ja uusiutuvia energialähteitä. Kuljetuskaluston ja työsuhdeautojen hankintoja ohjataan hiilidioksidipäästöillä.

19 Erilaiset energiatehokkuudesta kertovat merkinnät ovat tulossa sähköä käyttäviin laitteisiin. Energiatehokkuuteen liittyvät asiat on syytä ottaa esille myös IT-palveluja hankittaessa. Isoilta toimittajilta voidaan edellyttää jopa sertifioitua ympäristöjärjestelmää (ISO ), kertoohan se todennäköisesti hyvistä liiketoimintakäytännöistä ja jatkuvasta parantamisesta. Pienemmillä yrityksillä ei ehkä ole resursseja johtamisjärjestelmän rakentamiseen, mutta myös heille voidaan asettaa ympäristövaatimuksia ja edellyttää tiettyjä toimintatapoja ympäristöriskien minimoimiseksi. Paremman paperin puolesta Hankintakriteereinä voidaan käyttää esimerkiksi paperille laadittuja vapaaehtoisia kolmannen osapuolen varmentamia ympäristömerkintävaatimuksia (Joutsenmerkki ja EU-kukka). Paperiteollisuuden kehittämä paperin ympäristöseloste Paper Profile kertoo paperin ympäristövaikutuksista ja antaa sen käyttäjälle mahdollisuuden tehdä tietoisia valintoja omien arvostuksien perusteella. Lähivuosina entistä useamman tuotteen kylkeen ilmestyy myös sen alkuperästä kertova sertifikaatti. Paperissa ja painotuotteissa merkki on todennäköisesti PEFC tai FSC. Aina sertifioitua paperia ei ole kuitenkaan saatavissa. Tällöin paperinvalmistajalta tulee edellyttää osoitusta puukuidun alkuperästä. Vähimmäisvaatimuksena on, ettei puuraaka-aine ole peräisin laittomilta hakkuilta tai hakkuilta, joissa on pilattu suojeltua metsää. Viestintä Viestintäalan arvoketjuissa on tehty paljon ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Hyvät teot eivät silti yksin puhu viestintäalan ja sen yritysten puolesta; hiljaisuus voidaan tulkita jopa virheellisesti. Viestintäalan on itse ryhdyttävä aktiiviseksi viestijäksi ja kerrottava oman toimintansa ja tuotteidensa ympäristövaikutuksista sekä tapahtuneesta kehityksestä. Alan on puolustettava tuotteitaan virheellisiä ympäristöväittämiä vastaan. Ympäristöasioihin kuuluu jatkuva parantaminen. Kaiken ei tarvitse olla valmista ennen kuin voidaan alkaa viestiä. Ympäristöväitteiden tulee perustua kunnollisiin selvityksiin ja niiden pitää olla merkityksellisiä kyseisessä yhteydessä. Ympäristöasioita ei kannata valjastaa markkinoinnin ainoaksi kärjeksi. 17

20 Ympäristömerkit ja ympäristöjohtamisen järjestelmät ovat yksinkertainen tapa viestiä, että tuote, palvelu tai toiminta täyttää määrätyt ympäristökriteerit ja yritys on sitoutunut kestävään ympäristöajatteluun ja -kehitykseen. Myös järjestöillä on roolinsa alan ympäristöviestinnässä. Keväällä 2010 käynnistynyt Print Power -kampanja on esimerkki painotuotteiden ympäristöimagon parantamiseen tähtäävästä Euroopan laajuisesta koko arvoketjun yhteisestä viestintäkampanjasta. Sen tavoitteena on tuoda esiin painetun viestinnän arvoketjun ympäristönäkökulmia ja tehdä tunnetuksi painotuotteen ympäristövaikutuksia. Sähköisen viestinnän arvoketjun ympäristökuormituksesta on vähemmän tutkittua tietoa, mutta mm. elektroniikkateollisuus kehittää jatkuvasti energiatehokkaampia ja kevyempiä ratkaisuja. Tuulet ovat suotuisia niille, jotka tietävät mihin ovat menossa. - Vasco da Gama

21 Tehtävät ja toimenpiteet Viestintäalan ympäristötavoitteet saavutetaan seuraavilla alan yritysten ja järjestöjen toimenpiteillä. 1. Kehitämme ympäristöasioiden järjestelmällistä johtamista Yritykset: Kehitämme ympäristöasioiden järjestelmällistä johtamista. Otamme käyttöön oman toiminnan kannalta parhaiten soveltuvia työkaluja (ISO , EMAS, Ekokompassi, EcoStart, Green Office, Joutsenmerkki). Sisällytämme ympäristöasiat hankintakriteereihin ja edellytämme yhteistyökumppaneilta ja alihankkijoilta vastuullista toimintaa. Järjestöt: Tuemme vapaaehtoisten ympäristötyökalujen käyttöönottoa yrityksissä aktiivisella jäsentiedotuksella ja koulutuksella. Laadimme viestintäalalle omat mittarit, jotka kuvaavat materiaali- ja energiatehokkuutta sekä ympäristökuormitusta. Edistämme yritysten välistä ympäristöbenchmarkkausta. Huomioimme ympäristönäkökohdat alan toimitusehdoissa. Tulos ja mittari Järjestelmällinen ympäristöasioiden johtaminen säästää yrityksissä kustannuksia, parantaa henkilöstön tyytyväisyyttä ja asiakasuskollisuutta. Ympäristömerkittyjen tuotteiden määrä kasvaa. Ympäristösuoritustason kehitystä mitataan. 19

22 2. Viestimme aktiivisesti toimialan tuotteiden ja palveluiden ympäristönäkökohdista Yritykset: Viestimme omille asiakkaille ja sidosryhmille edistysaskeleista ympäristövastuullisessa toiminnassa. Viestimme painotuotteiden kierrätyksen tärkeydestä ja tuemme näin korkeaa kierrätysastetta. Pidämme kestävää kehitystä, luonnonvaroja ja ympäristön tilaa koskevia aiheita monipuolisesti esillä mediassa ja julkisessa keskustelussa. Järjestöt: Teemme nuorille suunnatun viestintäalan tuotteista kertovan verkkosivuston. Tuemme yritysten ympäristöasioihin liittyviä tarpeita aktiivisella ja ajankohtaisella jäsentiedotuksella. Hyödynnämme eurooppalaisen PrintPower -kampanjan tuloksia painotuotteen ympäristöimagon parantamisessa. Perustamme viestintäalan ympäristökilpailun tai integroimme kestävän kehityksen tunnustuspalkinnon johonkin olemassa olevaan kilpailuun (esimerkiksi graafisen teollisuuden innovaatiokilpailuun). Käynnistämme vuoropuhelun ympäristöjärjestöjen kanssa. Vaikutamme ympäristölainsäädännön kehittämishankkeissa aktiivisella vuoropuhelulla. Selvitämme säännöllisesti alan ympäristöimagoa ja -asennetta. Tulos ja mittari Alan ympäristöimago ympäristövastuullisena toimijana on parantunut. Käsitykset alan ja sen tuotteiden ympäristövaikutuksista perustuvat tosiasioihin. Viestintäalan yritykset ovat tavoiteltuja työpaikkoja.

23 3. Parannamme energia- ja materiaalitehokkuutta Yritykset: Alan isot energiakäyttäjät liittyvät elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen. Otamme käyttöön uusia energiatehokkaita ratkaisuja ja toimintamalleja prosesseissa, kiinteistöissä ja toiminnoissa. Vähennämme jätteiden määrää ja lisäämme niiden kierrätystä. Järjestöt: Tuemme eurooppalaisen yhteismitallisen hiilijalanjälkimittarin käyttöönottoa viestintäalalla oman energiatehokkuuden työkaluna. Edistämme benchmarkkausta toimialan yritysten välillä. Tulos ja mittari Energia- ja materiaalitehokkuuden kehittäminen on johtanut selviin säästöihin. Hiilijalanjälkilaskenta on käytössä yhtenä energiatehokkuuden mittarina. 4. Kehitämme ympäristöosaamista Vahvistamme ympäristöosaamista järjestöissä lisäämällä resursseja ja tiivistämällä yhteistyötä. Panostamme koko viestintäalan arvoketjun kestävän kehityksen tutkimukseen. Edistämme osaamisen kehittämistä projekteilla, kursseilla ja koulutusohjelmilla. Päivitämme alan ympäristöoppaan. Tulos ja mittari Tutkimus, yhteiset projektit ja koulutus ovat nostaneet ympäristöosaamisen tasoa. Toiminta on proaktiivista ja kestävää kehitystä osataan hyödyntää liiketoiminnassa. 21

24 Termit tutuiksi BAT: Mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä. Global Reporting Initiative (GRI) on kansainvälinen riippumaton yhteisö, joka tekee ohjeistoja yhteiskuntavastuuraportointiin. Tarkoituksena on läpinäkyvä ja luotettava ympäristö-, talous- ja sosiaalisten asioiden raportointi ja tiedonvaihto. Kasvihuonekaasut ovat kaasuja, jotka ilmakehässä ollessaan imevät ja heijastavat lämpösäteilyä aiheuttaen kasvihuoneilmiön. Merkittävimmät kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja typpioksiduuli (N2O). Kestävä kehitys tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Energiatehokkuus tarkoittaa tuotteen tai palvelun valmistamista entistä pienemmällä energiamäärällä. Sillä tavoitellaan kasvihuonekaasujen vähentämistä ja ilmastomuutoksen hillintää. Ekotehokkuus: Ekotehokkuudella tarkoitetaan sitä, että vähemmästä tuotetaan enemmän ympäristöä säästäen. Tavoitteena on käyttää mahdollisimman vähän materiaaleja, raaka-aineita ja energiaa. Samalla pyritään vähentämään tuotteen tai palvelun haitallisia ympäristövaikutuksia koko sen elinkaaren aikana. Elinkaariarviointi (LCA, Life Cycle Assessment) on menetelmä tuotteen tai palvelun erilaisten ympäristövaikutusten arviointiin. Sen avulla voidaan tunnistaa tuotteen koko elinkaaren (ns. kehdosta - hautaan) tai rajatun elinkaaren (ns. kehdosta - tehtaan portille) kannalta merkittävimmät ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutuksia syntyy prosessipäästöistä ja jätteistä sekä luonnonvarojen kulutuksesta. Ekotase eli ympäristötase on tase, jossa eritellään tuotteeseen tai toimintaan liittyvät materiaali- ja energiavirrat ja niiden aiheuttamat päästöt. Ekologinen selkäreppu: sisältää ne materiaalipanokset, jotka on otettu luonnosta tuotteen valmistukseen, mutta jotka eivät sisälly itse tuotteeseen. Se sisältää siis tuotteen valmistuksen piilo- ja sivuvirrat, esimerkiksi tuotteen valmistuksessa kuluneen veden, raaka-aineen hankinnassa syntyneet jätteet ja kuljettamiseen käytetyt polttoaineet. Ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn. Hiilijalanjälki kuvaa tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon fossiilisista lähteistä peräisin olevia kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Hiilineutraali: Puhuttaessa hiilineutraalista liiketoiminnasta, otetaan yleensä huomioon vain oma toiminta oman prosessin suorat kasvihuonepäästöt sekä energian käytöstä johtuvat epäsuorat kasvihuonepäästöt. Nämä päästöt hyvitetään tekemällä sijoituksia (carbon offset) toimenpiteisiin, joilla edistetään hiilidioksidin sitoutumista esimerkiksi metsänistutusprojekteihin. Hiilijalanjälkeen ei tällöin lasketa raaka-aineiden valmistuksesta eikä tuotteen hävityksestä syntyneitä päästöjä. Liiketoiminta voi olla hiilineutraali, mutta tuote ei.

25 ISO standardi kuvaa organisaation ympäristöjärjestelmää koskevat vaatimukset sertifiointia varten. Standardi hyödyntää laatujärjestelmästä tuttua jatkuvan parantamisen ympyrää: suunnittele, tee, tarkista, korjaa. Standardi ei aseta tasovaatimuksia. EMAS-järjestelmä perustuu EU:n asetukseen teollisuusyritysten vapaaehtoisesta osallistumisesta ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään. Se edellyttää ympäristöjärjestelmää ja julkista selontekoa ympäristöasioiden hoidosta. Materiaalitehokkuus määritellään kilpailukykyisten tuotteiden ja materiaalien valmistamiseksi pienemmillä panoksilla siten, että niiden elinkaaren aikana syntyy entistä vähemmän haitallisia ympäristövaikutuksia. Metsäsertifikaatti: on ulkopuolisen tahon myöntämä merkki metsänomistajille. Sen edellytyksenä on, että metsiä hoidetaan kestävän kehityksen periaatteilla. Todistus kertoo puunostajalle metsien ekologisesta hoidosta. Kuluttajalle merkki on osoitus siitä, että tuotteissa käytetty puu on luotettavasta alkuperästä. MIPS (Material Input per Service Unit) on materiaalitehokkuuden mittari ja kertoo, kuinka paljon materiaalia on tarvittu valmista tuotetta kohti. MIPS saadaan, kun tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikana vaatimat materiaalipanokset jaetaan tuotteen tai palvelun kaikilla käyttökerroilla. Motiva on asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen käyttöön. PrintPower on eurooppalainen 3-vuotinen painetun viestinnän imagokampanja, joka keskittyy painotuotteen tehokkuuteen mainosvälineenä sekä ympäristöimagon parantamiseen. Vesijalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka paljon henkilö, yhteisö, valtio tai vastaava on kuluttanut maailman vesivaroja kaikkien kuluttamiensa hyödykkeiden myötä. Kulutettuihin vesivaroihin lasketaan talousveden lisäksi kaikki vesi, joka on tarvittu esimerkiksi viljelyyn, teollisuuden prosesseissa ja tuotteiden valmistukseen. Ympäristönäkökohta: toiminnot, tuotteet ja palvelut, joilla on vaikutusta ympäristöön (esim. energian käyttö, kuljetukset, jätteet, liuotinpäästöt jne.) Ympäristövaikutus: Mikä tahansa yritystoiminnasta johtuva muutos ympäristössä (esim. melu, haju, ilman saastuminen jne.) Ympäristöpolitiikka: Yrityksen julkinen kannanotto sitoutumisesta ympäristötyöhön ja ympäristövaikutusten vähentämiseen Yhteiskuntavastuullisuus: Siitä käytetään nykyisin myös termiä vastuullinen yritystoiminta (corporate responsibility). Se on yrityksen tapa vastata kestävän kehityksen haasteeseen ja kattaa sen kaikki kolme ulottuvuutta: talouden, ympäristön ja sosiaaliset näkökohdat. Yrityksissä vastuullisuuden ulottuvuudet nivoutuvat tiiviisti toisiinsa. Useimmiten kysymys on siis taloudellisen hyvinvoinnin tuottamisesta, ympäristösuojelusta ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä, henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisesta, tuoteturvallisuudesta ja kuluttajasuojasta, hyvistä toimintatavoista ja yhteistyöstä yritysverkostoissa, yhteistyöstä lähiyhteisöjen kanssa sekä lahjoituksista ja yleishyödyllisten toimintojen tukemisesta. 23

26 Linjaustyössä mukana Ohjausryhmänä toimi Viestinnän Keskusliiton strategia- ja tulevaisuusryhmä, johon kuuluivat: toimitusjohtaja Jukka Ottela, Mediatalo ESA, puheenjohtaja toimitusjohtaja Juha Blomster, Talentum Oy toimitusjohtaja Mikko Ilomäki, Erweko Oy kustantaja Jouko Jokinen, Satakunnan Kansa toimitusjohtaja Timo Ketonen, Hansaprint Oy kehitysjohtaja Tarja Kyllönen, Helprint Oy toimitusjohtaja Ilkka Kylmälä; Gummerus Kustannus Oy toimitusjohtaja Harri Mannila, Talotekniikka-Julkaisut Oy toimitusjohtaja Petri Manninen, Radio Nova Oy chief of R&D Eskoensio Pipatti, Sanoma Entertainment Oy hallituksen jäsen Antti Reenpää, Kustannusosakeyhtiö Otava kehitysjohtaja Marja-Leena Tuomola, Sanoma News toimitusjohtaja Håkan Gabrielsson, Viestinnän Keskusliitto kehitysjohtaja Helene Juhola, Viestinnän Keskusliitto, sihteeri Johtoryhmään kuuluivat Jukka Ottela, Tarja Kyllönen ja Helene Juhola sekä lisäksi tekninen johtaja Hannu Saarnilehto Sanomapaino Oy:sta ja kehityspäällikkö Jaana Villikka-Storm Viestinnän Keskusliitosta. HYÖDYLLISTÄ LUETTAVAA JA LISÄTIETOJA Lisätietoa ja hyödyllistä luettavaa ja linkkejä löydät Viestinnän Keskusliiton verkkosivuilta Kirjallisuutta Materiaalitehokas toiminta säästää luontoa ja rahaa, Elinkeinoelämän Keskusliitto, 2008 Graafisen alan ympäristöopas, Kari Rissa, Työturvallisuuskeskus 2003, 2. painos Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) liuottimia käyttävässä pintakäsittelyssä, Suomen ympäristökeskus SYKE 23/2008 Reference Document on Best Available Techniques on Surface Treatment using Organic Solvents 2007 (STS-BREF) Carbon footprint and environmental sustainability of print products, KCL Reports 2934 (2009) Sustainability, Energy & Environment, Print City Special Reports 2008

27

28 Valintamme osoittavat paljon kykyjämme enemmän, millaisia todella olemme. - J.K. Rowling Viestinnän Keskusliitto Lönnrotinkatu 11 A, PL 291, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09)