Ympäristökriteerit ohjaustyökaluna julkisissa hankinnoissa- työpaja

Transkriptio

1 Ympäristökriteerit ohjaustyökaluna julkisissa hankinnoissa- työpaja 1

2 Kestävän liiketoiminnan edistäminen Pohjois-Karjalan kiertobiotaloudessa -hanke ja Ympäristökädenjälkiä pk-yrityksissä -järjestelmä Kestävän liiketoiminnan edistäminen Pohjois-Karjalan kiertobiotaloudessa -hanke Johanna Niemistö Ympäristökriteerit ohjaustyökaluna julkisissa hankinnoissa

3 Kestävän liiketoiminnan edistäminen Pohjois-Karjalan kiertobiotaloudessa (KELIPK) Hankkeen toteuttajina Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Luonnonvarakeskus (LUKE) Toteutusaika Budjetti Rahoittajina Euroopan aluekehitysrahasto, rahoittavana viranomaisena Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, SYKE ja LUKE Yhteistyötahot: Pohjois-Karjalan (erityisesti) pienet ja keskisuuret yritykset, Pohjois-Karjalan kehittämisyhtiöt, Joensuun Tiedepuiston Green HUB -osaajayhteisö, Joensuun kaupunki, Karelia AMK Kestävän liiketoiminnan edistäminen Pohjois-Karjalan kiertobiotaloudessa -hanke

4 Kestävän liiketoiminnan edistäminen Pohjois-Karjalan kiertobiotaloudessa (KELIPK) Ympäristökädenjälkiä pk-yrityksissä -järjestelmän kehittäminen ja pilotointi Pohjois-Karjalassa Tuotteiden tai toiminnan hiili/ympäristöjalanjäljen laskenta (elinkaariklinikat, kevennetty elinkaarilaskenta) Excel-pohjaisen päästölaskurin ja ohjeistuksen kehittäminen yritysten toiminnan arviointiin yhteistyössä Joensuun kaupungin Ilmastokorttelit - hankkeen kanssa. Pk-yritykset ovat tervetulleita mukaan kehitystyöhön ja testaukseen! Lisäksi järjestetään työpajoja ja muita tilaisuuksia Hankkeen nettisivustolle kootaan tietoa ja esimerkkejä ympäristövaikutusten vähentämisen eri keinoista 4 Kestävän liiketoiminnan edistäminen Pohjois-Karjalan kiertobiotaloudessa -hanke

5 Ympäristökädenjälkiä pk-yrityksissä -järjestelmä Erityisesti pk-yrityksille suunnattu kolmitasoinen järjestelmä yritystoiminnan ja ilmastotyön kehittämisen tueksi. 3. tason jälkeen yritys voi jatkaa ilmastotyötään esimerkiksi erilaisten maksullisten ympäristöjärjestelmien kautta tai todentamalla tuotteensa, palvelunsa tai yritystoimintansa kädenjäljen elinkaarilaskennan (LCA) avulla. 5 Ympäristökädenjälkiä pk-yrityksissä Kestävän liiketoiminnan edistäminen Pohjois-Karjalan kiertobiotaloudessa -hanke

6 Esimerkki tason 2 ympäristönäkökohdista ja kehittämistavoitteista Ympäristönäkökohtia on huomioitu mm. seuraavilla tavoilla: Yritys käyttää toiminnassaan uusiutuvaa energiaa Tuotteet ovat pitkäikäisiä Käytetyt materiaalit voi kierrättää tai käyttää energiantuotannossa Yrityksen kehittämistavoitteet vuodelle 2019: Vähennetään lämpöenergian kulutusta eristämällä lämpövuotoja kiinteistön rakenteista Lisätään sähköisten arkistojen käyttöä sekä laskujen sähköistä lähettämistä ja lopetetaan asteittain paperilaskujen lähettäminen Lisätään etäyhteyksin pidettyjen kokousten määrää liikkumiseen liittyvien päästöjen vähentämiseksi 6 Ympäristökädenjälkiä pk-yrityksissä Kestävän liiketoiminnan edistäminen Pohjois-Karjalan kiertobiotaloudessa -hanke

7 Ympäristökädenjälkiä pk-yrityksissä -järjestelmä - miten osallistuva yritys hyötyy? tietoa ja tukea ympäristönäkökulmat huomioivaan toiminnan kehittämiseen tukea yrityksen tuotekehitykseen (esimerkiksi materiaalien ja kuljetusten tarkastelu) väline ympäristötyön näkyväksi tekemiselle myös asiakkaiden ja sidosryhmien suuntaan: mukanaolevat yritykset, toimenpidetavoitteet ja niiden toteutuminen listataan järjestelmän internetsivulla ja yritys saa käyttöönsä järjestelmätasonsa mukaisen logon maksuton järjestelmä (yritykset vastaavat itse toimenpiteiden toteuttamisen kustannuksista) Kehitä liiketoimintaasi ja tuo esille yrityksesi ilmastoteot! 7 Ympäristökädenjälkiä pk-yrityksissä Kestävän liiketoiminnan edistäminen Pohjois-Karjalan kiertobiotaloudessa -hanke

8 Liity mukaan Ympäristökädenjälkiä pk-yrityksissä -järjestelmään! Vastaa kartoituskyselyyn osoitteessa Lisätietoja: Erikoistutkija Johanna Niemistö, , Kestävän liiketoiminnan edistäminen Pohjois-Karjalan kiertobiotaloudessa -hanke 8 Ympäristökädenjälkiä pk-yrityksissä Kestävän liiketoiminnan edistäminen Pohjois-Karjalan kiertobiotaloudessa -hanke

9 Kohti vähähiilistä rakentamista Joensuu Wood City -kehittämishanke 9 Toteutusaika: (24 kk) Budjetti: Projektin hallinnoija ja toteuttaja Karelia-ammattikorkeakoulu Rahoittajina Etelä-Savon ELY-keskus (Euroopan aluekehitysrahasto) ja Josek Oy Yhteistyössä: Joensuu, Kontiolahti, Kitee, Tohmajärvi, Lieksa ja Nurmes Projektipäällikkö Mikko Matveinen Projektiasiantuntija Mika Keskisalo

10 Kohti vähähiilistä rakentamista Joensuu Wood City -kehittämishanke 10 Vähähiiliseen rakentamiseen liittyvä osaamistason nousu (rakennusvalvonta, kaavoitus, rakennuttajat, suunnittelijat ja asiantuntija- ja koulutussektori) Alustavan kriteeristön laatiminen rakentamisen elinkaaripäästöille kerrostaloissa ja toimitilarakennuksissa perustuen hankkeen pilottikohteisiin Hiilineutraalin kaupunkikorttelin konseptisuunnittelu

11 Rakentamisen säädöskehitys 11 Painopiste on ollut tähän saakka energiatehokkuudessa Rakennuksen elinkaari Valmistus Rakentaminen Käyttö Purku Jatkossa tavoitteena pienentää elinkaaren hiilijalanjälkeä Lähde: Ympäristöministeriö 2018

12 Rakentamisen säädöskehitys vaihe: Testaus ja menetelmät Ohjausjärjestelmän vaikutusarvioinnit Hiilijalanjäljen laskentamallin ja päästötietokannan kehittäminen Osaaminen ja työkalut Testaus julkisissa rakennushankkeissa ja yksityisellä sektorilla 2. vaihe: Ohjausjärjestelmän laatiminen Säädösohjauksen ja mahdollisten kannusteiden valmistelu Kytkentä kaavoitukseen ja energiaohjaukseen Pilottihankkeiden laajentaminen Rakennusten päästötietojen seurannan ja tilastoinnin valmistelu 3. vaihe: Ohjaus käyttöön 2025 mennessä Mahdollinen ilmoitusvelvollisuus ennen sitovia raja-arvoja Rakennuskanta voidaan kytkeä ohjaukseen vaiheittain Rakennuskannan päästötietojen seuranta Lähde: Ympäristöministeriö 2018

13 Kuntien rooli ympäristökriteerien käyttöönotossa 13 Kuntien rooli maankäytön ja rakentamisen ohjaamisessa on merkittävä Kunnat omistavat merkittävän rakennuskannan ja samanaikaisesti myös uudisrakentaminen on jatkuvaa Kunnat ovat avainasemassa ja suunnannäyttäjinä rakentamisen päästöjä pienennettäessä Kuva: Ympäristöministeriö 2017

14 Joensuun seudun toimenpiteet 14 Joensuun seudun ilmastostrategiassa ja - ohjelmassa kaupunki on sitoutunut hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen sekä hiilinielujen kasvattamiseen Isona tavoitteena on hiilineutraali kaupunki vuoteen 2025 mennessä Energiankulutus vähenee vuoteen 2025 mennessä vähintään 25 % vuoden 2007 tasoon verrattuna Energiankulutuksesta vuonna 2025 vähintään 90 % perustuu uusiutuviin energianlähteisiin Joensuussa tehdään ilmastoystävällisiä ja vastuullisia hankintoja Joensuussa toimivat yritykset vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään Joensuulaiset tiedostavat valintojensa ja tekojensa ilmastovaikutukset ja vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään Lähde: Hiilineutraali Joensuu 2025, Toiminnalla tavoitteeseen

15 Rakentamisen päästöt 15 Lähde: Rakentamisen CO2-päästöt ja Suomen tulevat säädökset, Matti Kuittinen

16 16

17 Kustannukset ja ympäristövaikutukset rakennushankkeessa Kuvien lähde (muokattu): GBC Finland 2013 ja Rakennusteollisuus RT Ympäristövaikutukset Kustannukset

18 Vaikutuskeinoja hiilijalanjäljen pienentämiseksi osa niistä 18 Vähähiilinen rakennus Lähde: : Vähähiilinen julkinen rakentaminen, Matti Kuittinen

19 19 Tilaa Karelia-amk:n Puurakentamisenuutiskirje lähettämällä pyyntö osoitteeseen: Johanna Niemistö Erikoistutkija Mikko Matveinen Projektipäällikkö Mika Keskisalo Projektiasiantuntija