ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 6 Kunnanhallitus sivu 1. Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 6 Kunnanhallitus sivu 1 Kokousaika , kello Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Haavisto Veli, puheenjohtaja Hautala Salme Knuuttila Kari, II vpj Luhtala Pentti Ojala Markku, I vpj Reinilä Johanna Vannesluoma Paula Väli-Torala Kai Poissa Mäki Jari Viitamäki Raija Muut saapuvilla olleet Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Terhi Pirilä-Porvali, saapui :n 64 käsittelyn aikana klo sekä varapuheenjohtajat Risto Lahti ja Markku Koskela Esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää Asiantuntijoina Sari Paananen :t 59 ja 60 klo , kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola :t klo ja henkilöstöpäällikkö Juha Kurikka :t klo Asiat :t Pöytäkirjan allekirjoitus Veli Haavisto puheenjohtaja Mika Sillanpää pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu Kunnantalolla Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kai Väli-Torala Salme Hautala , virka-aikana Hallintotoimistossa Mika Sillanpää hallinto- ja talousjohtaja

2 ILMAJOEN KUNTA Kunnanhallitus KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA Kokousaika , kello Kokouspaikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat Pykälä Pöytäkirjan liitteet Asia Sivu KH 48 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 KH 49 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 2 KH 50 KH 51 KH 52 KH 53 KH 54 PERHEPÄIVÄHOITAJAN NIMIKKEEN MUUTOS TYÖTEHTÄVÄÄ VASTAAVAKSI RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITAJAKSI / IRENE KANKAANPÄÄ, RAIJA KOSKI JA LEENA KETOLAINEN 3 PERHEPÄIVÄHOITAJAN NIMIKKEEN MUUTOS PÄIVÄHOITAJAKSI / PÄIVI METSOMÄKI JA KIRSTI PERÄLÄ 5 RYHMÄAVUSTAJAN TOIMEN MUUTTAMINEN LASTENHOITAJAN TOIMEKSI 7 LASTENHOITAJAN NIMIKKEEN MUUTTAMINEN LASTENTARHANOPETTAJAKSI 9 KÄPÄLÄMÄEN PÄIVÄKODINJOHTAJAN / ALUEJOHTAJAN PALKKA 11 KH 55 RAKENNUSTARKASTAJA SATU KANGAS-KUITTISEN PALKKAUS 13 KH 56 MITTAUSTYÖNJOHTAJA TIMO KILPIÖN PALKKAUS 15 KH 57 PALKKAUKSEN TARKISTAMINEN / LASTENTARHANOPETTAJA LEENA SIHTO 17 KH 58 1 TEKNISTEN SOPIMUKSEN PAIKALLINEN JÄRJESTELYERÄ KH 59 LAUSUNTO ILMASTOSTRATEGIAN TAVOITE- JA TOIMENPIDELUONNOKSESTA 21 KH 60 2 LAUSUNTO LAKEUDEN ETAPPI OY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN MUUTOSSUUNNITELMASTA 24 KH 61 KOULUNKÄYNTIOHJAAJAN TEHTÄVÄN AUKIJULISTAMINEN 30 KH 62 KH 63 TÄYTTÖLUVAN HAKEMINEN NELJÄN LUOKANOPETTAJAN VIRAN TÄYTTÄMISEEN LUKIEN 31 TÄYTTÖLUVAN HAKEMINEN ILMAJOKI-OPISTON REHTORIN VIRKAAN 32 KH 64 KOSKENKORVAN YLEISKAAVAN HYVÄKSYMINEN 33

3 ILMAJOEN KUNTA Kunnanhallitus KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA KH 65 3 TILAN HARJA-AHO 9:824 OSTAMINEN KARI-MIKAEL YLI- KOKOLTA 53 KH 66 JIK KY:N TOIMINNAN ARVIOINTI ILMAJOEN KUNNAN TOIMESTA 55 KH 67 PALONKORTTEERI OY:N HALLITUKSEEN UUDEN JÄSENEN VALINTA JÄLJELLÄ OLEVAKSI TOIMIKAUDEKSI 56 KH 68 VIRASTOTALON TYÖAIKASEURANTA JA LANKAPUHELIMET 57 KH 69 KH 70 KH 71 KH 72 KH 73 KH 74 VALTUUSTOALOITE ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLIEN KUTSUVIERASLASKUTUKSESTA JA ASIATTOMIEN KUTSUVIERAIDEN KUTSUMISESTA 58 VALTUUSTOALOITE PAIKALLISTEIDEN SUUNNITTELUMÄÄRÄRAHASTA VUODEN 2011 BUDJETTIIN JA VUOSILLE NUORTEN KESÄTYÖLLISTÄMINEN KUNNAN PALVELUKSEEN VUONNA 2012 / MENETTELYTAVAT 61 YRITYKSILLE JA YHDISTYKSILLE MAKSETTAVA KESÄTYÖTUKI VUODEN 2012 AVUSTUKSEN MAKSATUS RENGONHARJU- SÄÄTIÖLLE 64 VUODEN 2012 AVUSTUKSEN MAKSATUS ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLAT RY:LLE 65 KH 75 KUNNAN OSALLISTUMINEN ETELÄ-POHJANMAAN OPISTON / KORPISAAREN SÄÄTIÖN KALUSTUKSEEN 66 KH 76 OHJEEN ANTAMINEN YHTYMÄKOKOUSEDUSTAJALLE / SAIRAANHOITOPIIRIN YHTYMÄVALTUUSTO 68 KH 77 KUNNANVALTUUSTON TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN LAILLISUUS JA TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISUUS 69 KH 78 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT 70 Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusosoitus ja valitusosoitus pidetään yleisesti nähtävänä kunnantalon hallintotoimistossa tiistaina 6. päivänä maaliskuuta 2012 virkaaikana. Puheenjohtaja Ilmajoella 23. päivänä helmikuuta 2012 Veli Haavisto, merk.

4 Kunnanhallitus KH 48 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. KH 49 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Kunnanhallitus valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Aakkosjärjestyksen mukaan vuorossa ovat Kai Väli-Torala ja Salme Hautala, joita pyydetään varmistamaan, että heillä ei ole estettä pöytäkirjantarkastukseen. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kai Väli-Torala ja Salme Hautala.

5 Kunnanhallitus YHT 113/2011/180 KH 50 PERHEPÄIVÄHOITAJAN NIMIKKEEN MUUTOS TYÖTEHTÄVÄÄ VASTAAVAKSI RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITAJAKSI / IRENE KANKAANPÄÄ, RAIJA KOSKI JA LEENA KETOLAINEN SIV , 19 Sivistyslautakunta on asettanut työryhmän koostamaan varhaiskasvatuksen henkilöstösuunnitelmaa siten, että päivähoidon tehtävänimikkeitä tarkastellaan kokonaisuutena ja samanaikaisesti. Työryhmä esittää sivistyslautakunnalle perhepäivähoitajan nimikkeen muutosta ryhmäperhepäivähoitajaksi seuraavien henkilöiden tehtävien osalta, jotta nimike vastaisi paremmin nykyistä ja pitkäaikaista tehtävää: Irene Kankaanpää on palkattu perhepäivähoitajaksi Irene Kankaanpää ei voi enää toimia perhepäivähoitajana kotona, koska yksityiset olosuhteet ovat muuttuneet. Hän on siirtynyt ryhmikseen Raija Koski on palkattu perhepäivähoitajaksi alkaen Raija Koski on muuttanut pois alueelta missä hän on toiminut perhepäivähoitajana ja siirtynyt ryhmikseen Leena Ketolainen on palkattu perhepäivähoitajaksi alkaen Hän on muuttanut toiseen kuntaan, sen vuoksi ei voi enää toimia perhepäivähoitajana omassa kodissa. Hän on siirtynyt ryhmikseen Em. nimikemuutoksilla ei ole vaikutusta palkkaan. Sivistystoimenjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta esittää kunnanhallitukselle seuraavien henkilöiden perhepäivähoitajan nimikkeen muutosta ryhmäperhepäivähoitajaksi, jotta nimike vastaisi paremmin tehtävää: Irene Kankaanpää, Raija Koski ja Leena Ketolainen. Hyväksyttiin. Asiantuntijana kuultavana päivähoidonjohtaja Vivi-Ann Koskimäki tämän pykälän ajan klo 19:07-19:10. (Lisätietoja sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen, puh )

6 Kunnanhallitus PAL , 4 Palkkatoimikunta esittää sivistyslautakunnan esityksen perusteella kunnanhallitukselle seuraavien perhepäivähoitajien nimikkeen muutosta ryhmäperhepäivähoitajaksi lukien, jotta nimike vastaisi paremmin tehtävää: Irene Kankaanpää, Raija Koski ja Leena Ketolainen. Nimikemuutoksilla ei ole vaikutusta palkkaan. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen, puh ) KH Kunnanhallitus hyväksyy palkkatoimikunnan esityksen. Asiantuntijana henkilöstöpäällikkö Juha Kurikka Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen, puh )

7 Kunnanhallitus YHT 114/2011/180 KH 51 PERHEPÄIVÄHOITAJAN NIMIKKEEN MUUTOS PÄIVÄHOITAJAKSI / PÄIVI METSOMÄKI JA KIRSTI PERÄLÄ SIV , 20 Sivistyslautakunta on asettanut työryhmän koostamaan varhaiskasvatuksen henkilöstösuunnitelmaa siten, että päivähoidon tehtävänimikkeitä tarkastellaan kokonaisuutena ja samanaikaisesti. Työryhmä esittää sivistyslautakunnalle perhepäivähoitajan nimikkeen muutosta päivähoitajaksi seuraavien henkilöiden tehtävien osalta, jotta nimike vastaisi paremmin nykyistä ja pitkäaikaista tehtävää: Päivätien päiväkodissa toimii määräaikaisena päivähoitajana Päivi Metsomäki, joka on valittu perhepäivähoitajaksi alkaen Huissin alueella ei ole ollut tarvetta neljälle perhepäivähoitajalle vuoden 2005 jälkeen. Päivi Metsomäki on siirtynyt Päivätien päiväkotiin Päivi Metsomäki on koulutukseltaan päivähoitaja. Hän on antanut suostumuksensa siirtoon päivähoitajan toimeen. Päivätien päiväkodissa toimii myös määräaikaisena päivähoitajana Kirsti Perälä, joka on vakituinen ryhmäperhepäivähoitaja alkaen. Kirsti Perälä on koulutukseltaan päivähoitaja. Hän on antanut suostumuksensa siirtoon päivähoitajan toimeen. Em. nimikemuutoksilla ei ole vaikutusta palkkaan. Päiväkodissa annettavan varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa (271/2005) ja asetuksessa (608/2005). Sivistystoimenjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta esittää kunnanhallitukselle seuraavien henkilöiden perhepäivähoitajan nimikkeen muutosta heidän suostumuksellaan päivähoitajaksi, jotta nimike vastaisi paremmin tehtävää: Päivi Metsomäki ja Kirsti Perälä. Hyväksyttiin. Asiantuntijana kuultavana päivähoidonjohtaja Vivi-Ann Koskimäki tämän pykälän ajan klo 19:10-19:15. (Lisätietoja sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen, puh )

8 Kunnanhallitus PAL , 5 Palkkatoimikunta esittää sivistyslautakunnan esityksen perusteella kunnanhallitukselle seuraavien perhepäivähoitajien nimikkeen muutosta heidän suostumuksellaan päivähoitajaksi lukien, jotta nimike vastaisi paremmin tehtävää: Päivi Metsomäki ja Kirsti Perälä. Nimikemuutoksilla ei ole vaikutusta palkkaan. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen, puh ) KH Kunnanhallitus hyväksyy palkkatoimikunnan esityksen. Asiantuntijana henkilöstöpäällikkö Juha Kurikka Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen, puh )

9 Kunnanhallitus YHT 116/2011/180 KH 52 RYHMÄAVUSTAJAN TOIMEN MUUTTAMINEN LASTENHOITAJAN TOIMEKSI SIV , 22 Sivistyslautakunta on asettanut työryhmän koostamaan varhaiskasvatuksen henkilöstösuunnitelmaa siten, että päivähoidon tehtävänimikkeitä tarkastellaan kokonaisuutena ja samanaikaisesti. Ryhmäavustajan toimen muuttaminen vakituiseksi lastenhoitajan toimeksi on tarpeen, koska näin saadaan ryhmään rakenteeltaan pysyvä, osaava ja laadukas henkilöstö ja voidaan välttää määräaikaisten avustajien toistuva palkkaaminen. Pienryhmässä vakituisina työntekijöinä toimisi näin yksi erityislastentarhanopettaja, yksi lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja. Lastenhoitajan palkka menisi puolet erityispäivähoidon puolelta ja puolet päiväkoti Ennun määrärahoista. Ryhmäavustajan palkkaan on varattu määräraha /kk (1 932 henkilöstökuluineen). Lastenhoitajan peruspalkka hinnoitteluluokka 05PKO030 mukaan /kk (2 205 /kk henkilöstökuluineen) vuodessa Lastenhoitajan ja ryhmäavustajan palkkausero vuodessa on noin Sivistystoimenjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta esittää henkilöstösuunnitelmatyöryhmän ehdotuksen mukaisesti kunnanhallitukselle seuraavan henkilön ryhmäavustajan tehtävän ja nimikkeen muutosta hänen suostumuksellaan lastenhoitajan toimeksi ja nimikkeeksi, jotta nimike vastaisi paremmin nykyistä tehtävää. 1. Ryhmäavustajana toimivan Marketta Yli-Hannukselan toiminimike muutetaan lastenhoitajan toimeksi alkaen. Yli-Hannuksela on toiminut Ilmajoen kunnan vakituisena perhepäivähoitajana ajalla ja vakituisena ryhmäperhepäivähoitajana vuodesta Vuodesta 2004 hän on toiminut eri toimipisteissä lapsen henkilökohtaisena avustajana. Marketta Yli-Hannuksela valmistuu lähihoitajaksi toukokuussa 2011 ja sen jälkeen hänellä on pätevyys toimia lastenhoitajana. 2. Määräraha katetaan sisäisesti päivähoidon palveluista määräaikaisten työsuhteiden karsimisella. 3. Palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan liitteen 5 kohdasta 05PKO030. Hyväksyttiin. Asiantuntijana kuultavana päivähoidonjohtaja Vivi-Ann Koskimäki tämän pykälän ajan klo 19:16-19:18.

10 Kunnanhallitus (Lisätietoja sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen, puh ) PAL , 6 Lastenhoitajan ja ryhmäavustajan palkkausero vuodessa on noin euroa. Palkkatoimikunta esittää sivistyslautakunnan esityksen perusteella kunnanhallitukselle seuraavan henkilön ryhmäavustajan tehtävän ja nimikkeen muutosta hänen suostumuksellaan lastenhoitajan toimeksi ja nimikkeeksi, jotta nimike vastaisi paremmin nykyistä tehtävää: 1. Ryhmäavustajana toimivan Marketta Yli-Hannukselan toiminimike muutetaan lastenhoitajan toimeksi alkaen. 2. Määräraha katetaan sisäisesti päivähoidon palveluista määräaikaisten työsuhteiden karsimisella sivistyslautakunnan ehdotuksen perusteella. 3. Palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan liitteen 5 kohdasta 05PKO020. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen, puh ) KH Kunnanhallitus hyväksyy palkkatoimikunnan esityksen. Asiantuntijana henkilöstöpäällikkö Juha Kurikka Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen, puh )

11 Kunnanhallitus YHT 115/2011/180 KH 53 LASTENHOITAJAN NIMIKKEEN MUUTTAMINEN LASTENTARHANOPETTAJAKSI SIV , 21 Sivistyslautakunta on asettanut työryhmän koostamaan varhaiskasvatuksen henkilöstösuunnitelmaa siten, että päivähoidon tehtävänimikkeitä tarkastellaan kokonaisuutena ja samanaikaisesti. Lastenhoitaja Sirpa Niemen työtehtävän ja nimikkeen muutos lastentarhanopettajaksi, jotta nimike vastaisi paremmin nykyistä ja pitkäaikaista tehtävää ja sen tarvetta, on ajankohtainen. Lastentarhanopettajaa tarvitaan erityisesti integroidussa pienryhmässä työnjaon vuoksi. Erityislastentarhanopettaja keskittyy erityistä tukea tarvitsevien lasten toiminnan ja kuntoutuksen suunnitteluun. Tarvitaan lastentarhanopettaja vastaamaan laadukkaasta pedagogisesta toiminnasta yhdessä erityislastentarhanopettajan kanssa. Näin turvataan kaikkien ryhmässä olevien lasten hyvä, turvallinen ja kasvatuksellisesti korkeatasoinen hoito. Lastentarhanopettajalla varhaiskasvatussuunnitelmien laadintaan liittyvä osaaminen Lastentarhanopettajan peruspalkka hinnoitteluluokka 05PKO02B mukaan /kk (2 499 /kk henkilöstökuluineen) vuodessa 30,000. Lastenhoitajan peruspalkka hinnoitteluluokka 05PKO030 mukaan /kk (2 205 /kk henkilöstökuluineen) vuodessa Lastentarhanopettajan ja lastenhoitajan palkkausero vuodessa on noin Lastenhoitajan toimelle on varattu määrärahoja talousarvioon Sivistyslautakunta esittää henkilöstösuunnitelmatyöryhmän ehdotuksen mukaisesti kunnanhallitukselle seuraavan henkilön lastenhoitajan nimikkeen muutosta hänen suostumuksellaan lastentarhanopettajan toimeksi, jotta nimike vastaisi paremmin tehtävää. 1. Muuttaa nykyisin päiväkoti Ennun integroidussa ryhmässä työskentelevän lastenhoitaja Sirpa Niemen tehtävä ja nimike lastentarhanopettajan toimeksi lukien. Niemi on toiminut vakituisena lastenhoitajana päiväkoti Ennussa alkaen. Sirpa Niemellä on sosionomin (AMK) pätevyys (68ov varhaiskasvatuksen opintoja) ja hänellä on siten pätevyys toimia lastentarhanopettajana. 2. Määräraha katetaan sisäisesti päivähoidon palveluista määräaikaisten työsuhteiden karsimisella. 3. Lastentarhanopettajan palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan liitteen 5 kohdasta 05PKO02B. Hyväksyttiin.

12 Kunnanhallitus Asiantuntijana kuultavana päivähoidonjohtaja Vivi-Ann Koskimäki tämän pykälän ajan klo 19:15-19:16. (Lisätietoja sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen, puh ) PAL , 7 Lastentarhanopettajan ja lastenhoitajan palkkausero vuodessa on noin euroa. Palkkatoimikunta esittää sivistyslautakunnan esityksen perusteella kunnanhallitukselle seuraavan henkilön lastenhoitajan nimikkeen muutosta hänen suostumuksellaan lastentarhanopettajan toimeksi, jotta nimike vastaisi paremmin tehtävää: 1. Päiväkoti Ennun integroidussa ryhmässä työskentelevän lastenhoitaja Sirpa Niemen tehtävä ja nimike muutetaan lastentarhanopettajan toimeksi lukien. 2. Määräraha katetaan sisäisesti päivähoidon palveluista määräaikaisten työsuhteiden karsimisella sivistyslautakunnan esityksen perusteella. 3. Lastentarhanopettajan palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan liitteen 5 kohdasta 05PKO02B. Muutos on päiväkodin toiminnan kannalta perusteltu. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen, puh ) KH Kunnanhallitus hyväksyy palkkatoimikunnan esityksen. Asiantuntijana henkilöstöpäällikkö Juha Kurikka Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen, puh )

13 Kunnanhallitus YHT 48/2012/181 KH 54 KÄPÄLÄMÄEN PÄIVÄKODINJOHTAJAN / ALUEJOHTAJAN PALKKA PAL , 8 Käpälämäen päiväkoti aloitti osittain toimintansa Alkuvaiheessa toiminnassa oli neljä ryhmää, joissa oli noin 64 lasta ja henkilökuntaa oli 14 kasvatushenkilökuntaan kuuluvaa työntekijää, heidän lisäkseen siivous- ja keittiöhenkilökuntaa. Tällöin alkuvuonna 2011 Käpälämäen päiväkodin johtaja toimi myös Päiväkoti Metsätähden ja Päiväkoti Vanamon johtajana. Metsätähti ja Vanamo ovat molemmat 32-paikkaisia päiväkoteja ja niissä on henkilöstöä 13 työntekijää. Lisäksi Käpälämäen päiväkodinjohtaja toimi myös Ahonkylän ja Tuomikylän alueen perhepäivähoitajien esimiehenä. Käpälämäen päiväkodin toiminta laajeni siten, että elokuussa 2011 päiväkodissa oli hoidettavana 108 lasta ja henkilökuntaa oli 25 työntekijää. Käpälämäen päiväkodinjohtaja/aluejohtaja helmikuussa 2012 noin 35 työntekijän esimiehenä. Esimiestehtävien lisäksi aluejohtaja tekee lasten päivähoitosijoitukset koko Ahonkylän ja Tuomikylän osalta, päivähoitopaikkoja alueella on 212 paikkaa. Sivistyslautakunta on päätöksellään / 105 valinnut Käpälämäen päiväkodinjohtajaksi lastentarhanopettaja ja merkonomi Saija Keski-Heikkilän. Päivähoidonjohtaja arvioi joulukuussa 2010 Käpälämäen päiväkodinjohtajan tehtäväkohtaiseksi palkaksi 2.574,96 /kk. Käpälämäen päiväkodin johtaja on muutettu aluejohtajan nimikkeeksi, joka uusi nimike vastaa paremmin nykyistä, perinteisen päiväkodin johtajan tehtäviä huomattavasti laajempaa tehtäväkuvaa. Päivähoidonjohtaja ehdottaa palkkatoimikunnalle, että päiväkodinjohtaja/ aluejohtaja Saija Keski-Keikkilän tehtäväkohtaiseksi palkaksi päätetään ,96 /kk ja alkaen 2.700,00 /kk. Perusteena palkkaukselle on päiväkodin koko sekä alkaen lisäksi aluejohtajalle kuuluvat tehtävät. Palkkatoimikunta ehdottaa kunnanhallitukselle, että 1. päiväkodinjohtaja/aluejohtaja Saija Keski-Heikkilän tehtäväkohtainen palkka on alkaen 2.574,96 /kk. Palkkauksen perusteena on tehtävien vaativuus ja vastuullisuus Ilmajoen suurimman päiväkodin johtajana sekä aluejohtajan tehtävät ja 2. päivähoidon esimiesten palkkausasioihin otetaan kokonaisuudessaan kantaa seuraavan paikallisen järjestelyeräratkaisun yhteydessä.

14 Kunnanhallitus Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: henkilöstöpäällikkö Juha Kurikka, puh ) KH Kunnanhallitus hyväksyy palkkatoimikunnan esityksen. Asiantuntijana henkilöstöpäällikkö Juha Kurikka Veli Haavisto esitti, että asia palautetaan palkkatoimikunnalle lisäselvityksiä varten. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian palkkatoimikunnalle. (Lisätietoja henkilöstöpäällikkö Juha Kurikka, puh )

15 Kunnanhallitus YHT 38/2012/181 KH 55 RAKENNUSTARKASTAJA SATU KANGAS-KUITTISEN PALKKAUS PAL , 9 Satu Kangas-Kuittisen työ on alkaen muutettu aikaisemmasta II rakennustarkastajan työstä (70 %) ja jätelautakunnan esittelijän työstä (30 %) kokoaikaiseksi rakennustarkastajan työtehtäväksi. Kun Satu Kangas-Kuittisen työtehtäviin II rakennustarkastajana ja jätelautakunnan esittelijänä lisättiin projekti-insinöörin tehtävä (talonrakennusprojektien johtaminen ja rakennuttaminen) Kangas-Kuittiselle päätettiin maksaa tehtävien vastuun lisääntymisen myötä 400 euron korotus palkkaan kuukaudessa. Nyt uusimman työtehtävämuutoksen myötä Kangas-Kuittisen vastuu rakennustarkastajan tehtävässä on lisääntynyt alkaen. Satu Kangas-Kuittinen on ottanut vastuulleen vetovastuun rakennusvalvonnasta, minkä lisäksi hänelle kuuluvat mm. ympäristölautakunnan esittelijän tehtävät ja rakennusvalvonnan viranhaltijapäätökset. Satu Kangas-Kuittinen esittää kunnanhallitukselle, että toimenkuvan muutosten ja vastuun määrän perusteella hänelle maksettava kuukausipalkka säilyisi entisen suuruisena myös jälkeen. Tekninen johtaja ja kaavoitusarkkitehti puoltavat rakennustarkastaja Satu Kangas-Kuittisen palkkausesitystä. Palkkatoimikunta ehdottaa kunnanhallitukselle, että rakennustarkastaja Satu Kangas-Kuittiselle maksettava tehtäväkohtainen palkka on alkaen 3.596,71 euroa kuukaudessa. Perusteena ehdotukselle on tehtävien vaativuus. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: henkilöstöpäällikkö Juha Kurikka, puh ) KH Kunnanhallitus hyväksyy palkkatoimikunnan esityksen. Asiantuntijana henkilöstöpäällikkö Juha Kurikka Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

16 Kunnanhallitus (Lisätietoja: henkilöstöpäällikkö Juha Kurikka, puh )

17 Kunnanhallitus YHT 17/2012/181 KH 56 MITTAUSTYÖNJOHTAJA TIMO KILPIÖN PALKKAUS PAL , 10 Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola esittää, että mittaustyönjohtaja Timo Kilpiön palkka korotetaan vastaamaan nykyisten tehtävien vaativuustasoa. Kaavoitusarkkitehti esittää, että palkkaa tarkistetaan lähtien niin, että tehtäväkohtainen palkka on 2.998,61 euroa kuukaudessa. Tämä palkka sisältää Timo Kilpiölle aikaisemmin myönnetyn erilliskorvauksen karttojen hyväksymisoikeudesta. Perustelut esitykselle ovat seuraavat: Maanmittausteknikko Jukka Järvi on jäänyt eläkkeelle Kunnanhallitus on päättänyt, että maanmittausteknikon virkaa ei täytetä miltään osin vuoden 2012 aikana. Maanmittausteknikon tehtävät ovat kuitenkin sellaisia, joiden hoitaminen on välttämätöntä. Mittaustyönjohtaja Timo Kilpiö on oman työnsä ohella tehnyt suurimman osan mittausteknikon aikaisemmista töistä sinä aikana kun mittausteknikkoa ei ole ollut kunnassa. Timo Kilpiön tehtävistä on laadittu uusi toimenkuva. Se sisältää Kilpiön ns. omien töiden lisäksi kaikki kartasto- ja mittausosaamista vaativat kunnan vastuulla olevat tehtävät. Näin ollen Timo Kilpiön tehtävien vaativuus, harkintavallan laajuus ja työn itsenäisyys lisääntyvät merkittävästi johtuen kokonaisvastuusta kartastoista, kartastotöiden ja mittaustöiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Timo Kilpiölle maksettu tehtäväkohtainen palkka marraskuussa 2011 on ollut 2.694,58 euroa kuukaudessa. Mittaustyönjohtaja Timo Kilpiön tehtäviin tehdyt muutokset Jukka Järven siirryttyä eläkkeelle ovat niin suuret, että palkkaus on vahvistettava nykyisiä tehtäviä vastaavaksi. Palkkatoimikunta ehdottaa kunnanhallitukselle, että mittaustyönjohtaja Timo Kilpiölle maksettava tehtäväkohtainen palkka on 2.994,58 euroa kuukaudessa alkaen. Perusteena palkkaukselle on tehtävien vaativuus. Mittaustyönjohtaja Timo Kilpiö hoitaa käytännössä kaikki välttämättömät maamittausteknikon tehtävät. Tämä palkkauspäätös on voimassa toistaiseksi siten, että mikäli mahdollisilla myöhemmin tapahtuvilla tehtäväjärjestelyillä maanmittausteknikolle aikaisemmin kuuluneita tehtäviä siirretään pois mittaustyönjohtajalta, niin silloin palkkausta tarkistetaan uusia tehtäviä vastaavaksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: henkilöstöpäällikkö Juha Kurikka, puh )

18 Kunnanhallitus KH Kunnanhallitus hyväksyy palkkatoimikunnan esityksen. Asiantuntijana henkilöstöpäällikkö Juha Kurikka Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: henkilöstöpäällikkö Juha Kurikka, puh )

19 Kunnanhallitus YHT 311/2011/181 KH 57 PALKKAUKSEN TARKISTAMINEN / LASTENTARHANOPETTAJA LEENA SIHTO PAL , 5 Päivähoidon johtaja Vivi-Ann Koskimäki on tehnyt ehdotuksen Leena Sihdon palkkauksesta Käpälämäen päiväkodissa toiminnan ajaksi. Tehtäväkohtaiseksi palkaksi päivähoidon johtaja ehdottaa 2260 euroa ja hinnoittelukohdaksi 05PKO02B. Sihdolle on maksettu hinnoittelukohdan 05PKO02B mukaista peruspalkkaa (2060,43 ) siitä alkaen kun hän siirtyi Käpälämäen Päiväkotiin ja tehtävään vuorohoitoryhmään. Leena Sihdon tehtäväkohtainen palkka hänen vakinaisessa virassa Ala-Kuhnalan Päiväkodin johtajana vastaavana ajankohtana olisi ollut 2236,69. Vt. henkilöstöpäällikön ehdotus: Esitän kunnanhallitukselle Leena Sihdon tehtäväkohtaiseksi palkaksi Käpälämäen Päiväkodissa 2260 /kk alkaen ja tähän palkkaan tulee sopimuksen mukainen yleiskorotus Ehdotus hyväksyttiin KH , 242 Kunnanhallitus hyväksyy palkkatoimikunnan esityksen. Esittelijä muutti kokouksessa ehdotustaan siten, että asian jätetään pöydälle. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän kokouksessa tekemän päätösehdotuksen. (Lisätietoja: palkkasihteeri Leena Vekola, puh ) PAL , 11 Ala-Kuhnalan päiväkodin johtaja Leena Sihto on ollut Käpälämäen päiväkodissa päiväkodin käynnistysvaiheessa varajohtajana ajalla

20 Kunnanhallitus välisen ajan. Palkkaus kyseiseltä ajalta tulee vahvistaa. Palkkatoimikunta ehdottaa kunnanhallitukselle Leena Sihdon tehtäväkohtaiseksi palkaksi Käpälämäen päiväkodissa /kk ajalla Tähän palkkaan tulee valtakunnallisen virkaehtosopimuksen mukainen yleiskorotus Perusteena palkkaukselle on tehtävien vaativuus. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: henkilöstöpäällikkö Juha Kurikka, puh ) KH Kunnanhallitus hyväksyy palkkatoimikunnan esityksen. Asiantuntijana henkilöstöpäällikkö Juha Kurikka Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: henkilöstöpäällikkö Juha Kurikka, puh )

21 Kunnanhallitus YHT 51/2012/181 KH 58 TEKNISTEN SOPIMUKSEN PAIKALLINEN JÄRJESTELYERÄ PAL , 12 Kunnallisessa Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa on valtakunnallisesti sovittu, että teknisen henkilöstön palkkaukseen käytetään paikallinen järjestelyerä, jonka määrä on 0,4 % Teknisten sopimuksen henkilöstön palkkasummasta. Paikallinen järjestelyerä kohdennetaan paikallisen palkkausjärjestelmän puitteissa tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja henkilökohtaisiin lisiin. Asiasta paikallisesti käytävissä neuvotteluissa on tarkoituksena antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja neuvotteluissa tulee pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen. Jollei kohdentamisesta päästä paikallisesti yksimielisyyteen, paikallinen järjestelyerä maksetaan tasasuuruisena prosenttuaalisena yleiskorotuksena. Asiasta on käyty neuvottelut henkilökuntaa edustavien ammattijärjestöjen ja kunnan edustajien kesken. Näissä neuvotteluissa on päädytty yhteiseen järjestelyerää koskevaan paikalliseen neuvottelutulokseen. Palkkatoimikunta ehdottaa kunnanhallitukselle, että järjestelyerä hyväksytään esityslistan liitteessä esitetyllä tavalla. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: henkilöstöpäällikkö Juha Kurikka, puh ) KH Liite 1 Kunnanhallitus hyväksyy palkkatoimikunnan esityksen. Asiantuntijana henkilöstöpäällikkö Juha Kurikka Markku Koskela poistui kokouksesta esteellisenä (asianosainen) tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Hyväksytty esitys on pöytäkirjan liitteenä 1.

22 Kunnanhallitus (Lisätietoja: henkilöstöpäällikkö Juha Kurikka, puh )

23 Kunnanhallitus YHT 52/2012/611 KH 59 LAUSUNTO ILMASTOSTRATEGIAN TAVOITE- JA TOIMENPIDELUONNOKSESTA YMP , 6 Ilmajoki on mukana hankkeessa, jossa laaditaan yhteistä ilmastostrategiaa Seinäjoen seudun kunnille. Hankkeen tavoitteena on luoda alueelle yhtenäinen strategia, joka hyväksytään alueen kuntien valtuustoissa. Strategia koostuu tavoitteista, toimenpideohjelmista, toteutussuunnitelmista ja seurannan järjestämisestä. Hanketta varten on perustettu ohjaus-, projekti- ja työryhmiä, joiden tehtävänä on ollut valmistella strategian tavoite- ja toimenpideohjelmaosioita vuoden 2011 aikana. Työryhmät ovat koostuneet seuraavista alakohtaisista ryhmistä: - maa- ja metsätalous sekä elinkeinot - energiantuotanto - kiinteistöt ja rakentaminen - yhdyskuntatekniikka - julkiset hankinnat - yhdyskuntarakenne ja kaavoitus. Hanketta koordinoi Lapuan kaupunki, joka pyytää nyt hankekunnilta lausuntoa Ilmastostrategian tavoite- ja toimenpideluonnoksesta. Strategialuonnos ja toimenpideohjelmat ovat esityslistan oheismateriaalina. Ympäristöinsinöörin ehdotus: Ympäristölautakunta päättää antaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunnolla olevat strategialuonnos sekä toimenpideohjelmat on laadittu huomioiden alueen ominaispiirteet. Esimerkiksi yhdyskuntarakenteen osalta on tärkeää, että tarjotaan mahdollisuutta hyvään asumiseen sekä kaupungissa, taajamassa, että kylissä. Maankäytön mahdollisuuksien osalta on oleellista, että keskuskaupunki-, taajama- ja kyläalueiden tiivistäminen tehdään niihin sopivilla konsepteilla kunta- ja tapauskohtaisesti. Elävän ja tuottavan maaseudun toimintaedellytyksien turvaaminen on alueellamme hyvin tärkeää. Maan- ja käytännönläheiset toimenpiteet koetaan hyviksi ja toteuttamiskelpoisiksi. Strategialuonnoksessa sekä toimenpideohjelmissa esitettyjä toimenpiteitä voidaan perustella usein myös muilla kuin ilmastonäkökohdilla. Monilla esitetyistä toimenpiteistä on esimerkiksi kustannuksia alentavia vaikutuksia (esimerkiksi kiinteistöjen energiatehokkuus, kestävät hankinnat).

24 Kunnanhallitus Toimenpideluonnoksien osalta lautakunta toteaa yleisesti, että alatyöryhmissä oli löydetty hyviä, selkeitä toimenpiteitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Ainoastaan maa- ja metsätalous sekä muut elinkeinot osioon lautakunta kaipaisi enemmän konkreettisia toimenpiteitä (miten edistetään, millä toimenpitein?). Avoimeksi jäivät esimerkiksi seuraavien toimenpiteiden osalta, miten ne toteutetaan: - Edistetään uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa kuntien ja yritysten toiminnassa (miten?) - Koulutus pidetään kilpailukykyisenä ja riittävän monipuolisena (miten?) - Edistetään Innovaatio- ja hanketoimintaa (miten?) - Edistetään maatalousyritysten energiatehokkuutta ja kannattavuutta (miten?) - Huolehditaan maatalouselinkeinojen sopeutumisesta ilmastonmuutokseen (miten?) - Tuetaan yritysmäisen metsätalouden harjoittamista (miten?) - Edistetään agroteknologian yritysten kehitys- ja innovaatiotoimintaa (miten?) - Huolehditaan alueen lifestyle-teollisuuden alan kilpailukyvystä ja innovaatiotoiminnan toimintaedellytyksistä (miten?) - jne. Ympäristölautakunta toivoo, että maa- ja metsätalous sekä muut elinkeinot osioon haettaisiin vielä enemmän konkreettisia toimenpiteitä. Yhdyskuntatekniikan osalta on tärkeää edistää puhtaiden ylijäämämaiden, betonin ja tuhkan hyödyntämistä maanrakentamisessa. Näin säästetään neitseellisiä maa-aineksia ja vältetään turhia kuljetuksia sekä hyödyntämiskelpoisen aineksen sijoittamista kaatopaikalle. Julkisten hankintojen osalta lähiruuan käytön edistäminen on tärkeä asia. Hankinnoissa on tärkeää myös, että selvitettäisiin tuotteen alkuperä koko tuotantoketjusta kestävän kehityksen mukaisten laatu-, ympäristö- ja turvallisuuskriteerien toteutumisen varmistamiseksi. Toimenpidesuunnitelman mukainen hankintahanke on tarpeellinen. Hankintahankkeen avulla voitaisiin luoda kunnille työkaluja ja ohjeita hankintojen ympäristö- ja energianäkökohtien huomioimiseksi. Hankkeen puitteissa kuntien hankintoja tekeviä tahoja voitaisiin myös kouluttaa. Vakiintuneiden hankintojen osalta on hyvä tarkastaa millaisilla ympäristökriteereillä hankinnat on aikanaan kilpailutettu, ja korjata kriteerejä tarvittaessa. Esitys kuntien yhteisestä hankintakoordinaattorista on hyvä ja toteuttamiskelpoinen. Kuntien yhteisen hankintakoordinaattorin palkkakulut saataisiin varmasti takaisin järkevästi ja taloudellisesti tehdyillä hankinnoilla saavutetuilla säästöillä. Tällä hetkellä monissa kunnissa hankintatyötä tehdään oman työn ohella, eikä aikaa hankintojen tarkempaan selvittämiseen välttämättä näin ollen aina ole.

25 Kunnanhallitus Kasvihuonekaasupäästöjen seurannan osalta olisi kuntien hyvä tehdä edelleen yhteistyötä ilmastostrategiahankkeen päättymisenkin jälkeen. Ympäristölautakunta kokee, että esitetyn strategialuonnoksen sekä toimenpideohjelmien mukaiset konkreettiset toimenpiteet voidaan toteuttaa. Tämä edellyttää kunnan kaikkien eri sektorien sitoutumista ilmastotyöhön, sekä strategialuonnoksessa ja toimenpideohjelmissa esitettyjen toimenpiteiden huomioon ottamista kaikessa kunnan toiminnassa. Päätösehdotus hyväksyttiin. (Lisätietoja: ympäristöinsinööri puh , ja KH Kunnanhallitus antaa lausuntonsa ympäristölautakunnan esityksen mukaisena. Asiantuntijana ympäristöinsinööri Sari Paananen. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: ympäristöinsinööri Sari Paananen, puh )

26 Kunnanhallitus YHT 68/2012/615 KH 60 LAUSUNTO LAKEUDEN ETAPPI OY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN MUUTOSSUUNNITELMASTA Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto pyytää ympäristölautakunnan lausuntoa Lakeuden Etappi Oy:n ympäristölupahakemuksen suunnitelman muutoksen johdosta. Lausunto tulee antaa mennessä. Asian Dnro Aluehallintovirastossa on LSSAVI/357/04.08/2010. Asian aikaisempi käsittely YMP , 92 Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto pyytää ympäristölautakunnalta lausuntoa Lakeuden Etappi Oy:n ympäristölupahakemuksesta. Asian diaarinumero Aluehallintovirastossa on LSSAVI/357/04.08/2010. Ympäristölupahakemus koskee jätehuoltokeskuksen ympäristölupien lupamääräyksien tarkistamista sekä toiminnan olennaista muuttamista. Uusia toimintoja ovat siirtokuormausasema, biojätteen sekä puhdistamo- teollisuuslietteiden varakäsittelyjärjestelmät ja suurelta osin myös jätteenpolton kuonien ja kivihiilen, öljyn, turpeen, puun ja muiden biopolttoaineiden poltossa muodostuvien tuhkien vastaanotto, käsittely ja loppusijoitus. Siirtokuormausasema liittyy Vaasaan rakennettavaan jätevoimalaan. Osa jätevoimalaan kuljetettavista jätteistä siirtokuormataan ja osa kuljetetaan suoraan pakkaavilla jäteautoilla Vaasaan. Biokaasulaitoksen varajärjestelmiä ovat biojätteiden säkkikompostointi, mädätetyn lietteen tai puhdistamolietteen aumakompostointi sekä mädätetyn lietteen kaatopaikkasijoittaminen. Biojätteiden säkkikompostointi voidaan ottaa käyttöön esim. silloin, jos biojätteen käsittelyssä biokaasulaitoksella on häiriö. Mädätettyä lietettä voidaan joutua kompostoimaan aumoissa, mikäli terminen kuivaus tai pelletöinti on esim. huoltokatkoksen takia poissa käytöstä. Puhdistamolietteen kompostointiin jouduttaisiin turvautumaan tilanteessa, jossa puhdistamolietettä ei syystä tai toisesta voida syöttää prosessiin. Hakemuksen mukaan biokaasulaitoksen vuosihuolto kestää yleensä 4 viikkoa vuodessa. Jätteen energiakäytön myötä Etapissa varaudutaan ottamaan vastaan ja käsittelemään jätteenpoltossa muodostuvaa pohjakuonaa sekä pienissä kunnallisissa ja teollisuuden polttolaitoksissa kivihiilen, öljyn, turpeen, puun ja biopolttoaineiden poltossa muodostuvia tuh-

27 Kunnanhallitus kia yhteensä t/a, josta loppusijoitukseen päätyisi maksimissaan t/a. Alueella vastaanotettava jätemäärä kasvaa ja tulee olemaan keskimäärin noin t (nykyisten mukaan noin t vuodessa). Yhdyskuntajätteen kaatopaikan osalta lisäys tarkoittaisi, että ennen jätteen energiahyötykäytön aloittamista yhdyskuntajätteen kaatopaikalle loppusijoitetaan jätettä enimmillään t/a. Loppusijoitettavan jätteen määrän kasvua perustellaan energiahyötykäyttöhankkeiden viivästymisellä sekä Etapin alueen asukasmäärien kasvulla, sekä jätemäärän kasvulla/asukas. Jätteen energiahyötykäytön alkamisen jälkeen vuodesta 2013 alkaen tavanomaisen jätteen / yhdyskuntajätteen kaatopaikalle loppusijoitetaan jätteenpolton kuonan ja muiden polttoainetuhkien lisäksi enintään t/a hyötykäyttöön soveltumatonta jätettä. Energiana hyödynnettäviä jätteitä tullaan välivarastoimaan tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueella ennen polton käynnistymistä enimmillään noin vuoden ajan. Polton käynnistymisen jälkeen energiana hyödynnettävä jäte toimitetaan polttoon (lukuun ottamatta erityistilanteita, esim. huoltoseisokkeja). Biokaasulaitoksen osalta hakija on esittänyt, että laitoksesta tuleva poistoilma käsitellään niin, että mädätyksessä muodostuvien kaasujen hajunpoistossa on saavutettava vähintään 95 %:n reduktio tai hajupitoisuus on enintään 3000 hajuyksikköä/m 3 (nykyisessä luvassa 95 %:n reduktio tai hajupitoisuus ei ylitä 1500 hajuyksikköä/ m 3 ). Nykyisten lupaehtojen mukaan biokaasulaitoksen kapasiteetti on t/a. Nyt haetaan kapasiteetin nostoa niin, että kapasiteetti olisi jatkossa t/a. Hakemus käsittää myös suunnitelman tavanomaisen jätteen kaatopaikan sulkemisesta. Täyttöalueita suljetaan tarkoituksenmukaisin kokonaisuuksin sitä mukaa kun ne saavuttavat lopullisen täyttökorkeutensa. Hakija esittää, että kuonan ja tuhkan käsittely ja loppusijoitus, siirtokuormausaseman toiminta sekä säkkikompostointi saadaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lisäksi Etappiin rakennetaan myös voimalaitos sähkö ja lämmöntuotantoon, jossa hyödynnetään biokaasulaitoksessa muodostuva ylijäämäenergia ja kaatopaikkakaasua. Voimalaitos on polttoaineteholtaan alle 5 MW. Hankkeen ympäristövaikutuksia on arvioitu YVA-menettelyssä vuosien aikana. Nyt haettava toiminta vastaa pääpiirteiltään YVA:ssa arvioitua hanketta. Kaikille YVA:ssa arvioiduille toiminnoille ei kuitenkaan tässä hakemuksessa haeta ympäristölupaa. Ympäristöinsinöörin ehdotus:

28 Kunnanhallitus Ympäristölautakunta on tutustunut esitettyyn lupahakemukseen, ja päättää antaa lausuntonaan seuraavaa: Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan loppusijoitettavan tavanomaisen jätteen määrän tulee olla tulevaisuudessa huomattavasti pienempi energiahyötykäytön aloittamisen myötä. Hakemuksessa esitetään, että jätteen energiahyötykäytön aloittamisen jälkeenkin loppusijoitettavan tavanomaisen jätteen määrä olisi t/a, kun se tällä hetkellä ilman energiahyötykäyttöä on t/a. Alkuvaiheessa, kun energiahyötykäyttöä käynnistetään, olisi loppusijoitettavan tavanomaisen jätteen määrä t/a. Kyseessä on lisäkapasiteetin haku alueelle. Hakemuksen esityksen mukaan loppusijoitettavan tavanomaisen jätteen määrä pienenee vain t/a energiahyötykäytön alkamisen myötä. Ympäristölautakunta edellyttää mittavampaa vähennystä tavanomaisen jätteen loppusijoituksessa energiahyötykäytön alettua. Ongelmajätteen loppusijoitukseen haettava kapasiteetti ei yksiselitteisesti selkene hakemuksesta. Tämä johtuu mm. siitä, että jätteenpolton kuonien osalta ei ole vielä tietoa, soveltuuko jäte tavanomaisen jätteen kaatopaikalle vai tuleeko se sijoittaa ongelmajätteen kaatopaikalle. Niiden ongelmajätteiden osalta, joita alueelle nyt jo sijoitetaan, ei hakemuksen mukaan ole odotettavissa merkittävää kasvua. Jätteenpolton tuhkien ja kuonien osalta loppusijoitettavaa määrää on mahdotonta arvioida, koska vielä ei tiedetä onko kyseessä tavanomainen jäte vai ongelmajäte. Ympäristölautakunta suhtautuu kielteisesti siihen, että kaikki jätevoimalan jätteenpolton tuhkat toimitettaisiin Ilmajoelle ja suhtautuu kielteisesti myös mahdolliseen merkittävään lisäykseen ongelmajätteiden loppusijoituksen osalta. Biokaasulaitoksen varajärjestelmiin, säkkikompostointiin, aumakompostointiin ja mädätetyn lietteen kaatopaikkasijoittamiseen ympäristölautakunta suhtautuu ehdottoman kielteisesti. Ympäristölautakunta on jo lausunnossaan ottanut kantaa säkki- ja aumakompostoinnin aloittamiseen alueella. Säkki- ja aumakompostoinnista muodostuu lisääntyvää hajuhaittaa alueella, mikäli niihin joudutaan turvautumaan. Hakemuksen mukaan säkkikompostoinnilla varaudutaan käsittelemään biojätettä enimmillään 5000 t/a, mikä on neljännes vuoden käsittelytarpeesta. Lietteiden osalta varaudutaan käsittelemään enimmillään t/a, mikä on kolmannes vuoden käsittelytarpeesta. Mädätettyä lietettä sijoitetaan kaatopaikalle korkeintaan 100 tonnia/a. Varajärjestelmiksi esitetyt määrät ovat varsin mittavat. Ympäristölautakunta suhtautuu kielteisesti esitykseen siitä, että biokaasulaitoksen hajupäästövaatimusta lievennettäisiin aikaisempaan lupaan verraten.

29 Kunnanhallitus Ympäristölautakunta ei puolla säkkikompostoinnin aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta. Hakemuksen mukaisessa jätehuoltokeskuksen toimintojen kehittämisessä on mukana myös ympäristölle positiivia seikkoja (biojätteen kaatopaikkasijoituksen lopettaminen, kaasunkeräyskaivot jne.), mutta edellä mainitut asiat ovat jo todettujen hajuhaittojen vuoksi huolestuttavia. Ympäristölautakunta pitää edelleen ensisijaisen tärkeänä, että toimintaa kehitetään, mutta lähialueen asutukselle ei saa aiheutua lisääntyviä hajuhaittoja. Päätösehdotus lausunnoksi hyväksyttiin. Lisätietoja: ympäristöinsinööri, puh , ja YMP , 24 Ympäristölupahakemukseen nyt esitetyt muutokset Hakemusta on osittain muutettu ja suunnitelmia täsmennetty. Hakija on täydentänyt hakemustaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan sulkemistavan, tarkkailuohjelman, eräiden tuhkien ja nahkateollisuuden jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden ja niitä koskevien raja-arvojen, laimeiden ja väkevien vesien tasausaltaiden käyttötarkoituksen vaihtamisen sekä toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta liittyvien vakuuksien osalta. Lisäksi hakija on hakenut aloittamislupaa myös lietteiden käsittelyn varajärjestelmän käytölle. Ympäristöinsinöörin ehdotus: Ympäristölautakunta tuo lupaviranomaiselle edelleen esille huolensa siitä, että Tuomikylän hajuhaitat kasvavat, mikäli biokaasulaitoksen varajärjestelmät tuodaan jätehuoltokeskuksen alueelle. On huomioitava, että Tuomikylän asukkailta tulee jo nykytilanteessa yhteydenottoja hajuhaittoja koskien sekä valvontaviranomaiselle että kuntaan. Yhteydenottoja tulee tasaisin väliajoin. Mikäli biokaasulaitoksen varajärjestelmät sijoitetaan jätehuoltokeskuksen alueelle, tulevat hajuhaitat todennäköisesti lisääntymään. Varajärjestelmät sijaitsevat tällä hetkellä fyysisesti muualla. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan nämä kyseiset varajärjestelmät tulisi pysyttääkin muualla. Näkemys on perusteltu ottaen huomioon Tuomikylän jo olemassa olevat hajuhaitat. Tämän lisäksi haettu kapasiteetti säkkikompostoinnin ja aumakompostoinnin osalta tuntuu merkittävän suurelta, mikäli kyseessä on varajärjestelmä. Hakijan vetoomus siitä, että varajärjestelmien tuominen jätehuoltokeskuksen alueelle on välttämätöntä jätteen hyötykäyttötavoitteiden

30 Kunnanhallitus kannalta, on ympäristölautakunnan mielestä virheellinen. Varajärjestelmät voitaneen sijoittaa muuallakin kuin jätehuoltokeskuksen alueelle, kuten ne nyt tällä hetkellä ovat. Ympäristölautakunta ei puolla lietteiden aumakompostoinnin aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta. Ympäristölautakunta tuo edelleen esille sen, että hakemuksen mukaisessa jätehuoltokeskuksen toimintojen kehittämisessä on mukana myös ympäristölle positiivia seikkoja (biojätteen kaatopaikkasijoituksen lopettaminen, kaasunkeräyskaivot jne.), mutta edellä mainitut asiat ovat jo todettujen hajuhaittojen vuoksi huolestuttavia. Ympäristölautakunta pitää edelleen ensisijaisen tärkeänä, että toimintaa kehitetään, mutta lähialueen asutukselle ei saa aiheutua lisääntyviä hajuhaittoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. (Lisätietoja: ympäristöinsinööri puh , ja KH Kunnanhallitus antaa lausuntonsa ympäristölautakunnan esityksen mukaisena. Käsittely: Kai Väli-Torala esitti, että lausunnon liitteeksi laitetaan Tuomikyläseuran/Anna Wahlbergin laatima hajupäiväkirja. Esitys raukesi kannattamattomana. Kai Väli-Torala esitti, että kunnanhallituksen lausuntoon liitetään se, ettei myöskään kuonan ja tuhkan käsittelyä (loppusijoittamista) saa aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Markku Ojala kannatti Väli- Toralan ehdotusta. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys suoritettiin kädennostoäänestys. Äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Veli Haavisto, Pentti Luhtala, Kari Knuuttila, Paula Vannesluoma, Salme Hautala ja Johanna Reinilä. Kai Väli-Toralan esitystä kannattivat Kai Väli-Torala ja Markku Ojala.

31 Kunnanhallitus Liite 2 Esittelijän ehdotus tuli kunnanhallituksen päätökseksi äänin 6-2. Asiantuntijana ympäristöinsiinööri Sari Paanen. Kai Väli-Torala jätti pöytäkirjaan kirjallisen eriävän mielipiteen, joka on pöytäkirjan liitteenä 2. (Lisätietoja: ympäristöinsinööri Sari Paananen puh )

32 Kunnanhallitus YHT 63/2012/180 KH 61 KOULUNKÄYNTIOHJAAJAN TEHTÄVÄN AUKIJULISTAMINEN SIV , 21 Koulunkäyntiohjaaja Sirkku Komsi on irtisanoutunut tehtävästään alkaen. Komsilta vapautuvia koulunkäynninohjaajan tehtäviä ei voi hoitaa sisäisin järjestelyin. Sivistystoimenjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta pyytää kunnanhallitukselta lupaa täyttää ko. tehtävä. Hyväksyttiin. (Lisätietoja sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen, puh ) KH Henkilöstöpäällikkö puoltaa esitystä. Kunnanhallitus hyväksyy sivistyslautakunnan esityksen ja antaa täyttöluvan ko. tehtävälle lukien. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen, puh )

33 Kunnanhallitus YHT 66/2012/180 KH 62 TÄYTTÖLUVAN HAKEMINEN NELJÄN LUOKANOPETTAJAN VIRAN TÄYTTÄMISEEN LUKIEN SIV , 28 Virka (0126) vapautuu Ahonkylän koulussa alkaen irtisanoutumisen johdosta. Lisäksi irtisanoutumisen johdosta vapautuvat Herralan (virka 0151), Tuomikylän (virka 0163) ja Västilän (virka 0167) kouluissa luokanopettajan virat lukien. Viran 0126 haltijan ollessa virkavapaalla on hänen Ahonkylän koulun koulunjohtajan tehtäviään hoitamassa virkavapauden ajan Tuomikylän koulun koulunjohtaja Kiuru Rinta-Valkama, (SIV ). Ahonkylän koulun koulunjohtajan tehtävät on irtisanoutumisen jälkeen tarkoituksenmukaista hoitaa seuraavan lukuvuoden alkuun saakka Rinta-Valkaman toimesta. Kunnan kouluverkko on vakiintunut siten, että tämän hetken oppilasennusteiden valossa koulujen lakkautumisia ei ole näköpiirissä lähivuosina, mikäli kunnanvaltuuston kouluverkkopäätös 23 oppilaan säilyttämisrajasta pidetään voimassa. Sivistystoimenjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta päättää 1. pyytää kunnanhallitukselta lupaa neljän luokanopettajan viran vakinaiseen täyttöön lukien. 2. nimetä Kiuru Rinta-Valkaman Ahonkylän koulun koulunjohtajaksi ajalle Hyväksyttiin. (Lisätietoja sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen, puh ) KH Henkilöstöpäällikkö puoltaa ehdotusta. Kunnanhallitus hyväksyy sivistyslautakunnan esityksen. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen, puh )

34 Kunnanhallitus YHT 491/2011/180 KH 63 TÄYTTÖLUVAN HAKEMINEN ILMAJOKI-OPISTON REHTORIN VIRKAAN SIV , 161 Leea Sipiläinen on ilmoittanut irtisanoutuvansa Ilmajokiopiston rehtorin virasta eläkkeelle siirtymisensä vuoksi alkaen. Sivistystoimenjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta myöntää eron Leea Sipiläiselle Ilmajoki-opiston rehtorin virasta alkaen. Sivistyslautakunta pyytää kunnanhallitukselta lupaa täyttää ko. virka. Hyväksyttiin. (Lisätietoja sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen, puh ) KH Kunnanhallitus hyväksyy sivistyslautakunnan esityksen ja myöntää täyttöluvan ko. virkaan lukien. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian sivistyslautakunnalle. (Lisätietoja sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen, puh )

35 Kunnanhallitus YHT 357/2002/510 KH 64 KOSKENKORVAN YLEISKAAVAN HYVÄKSYMINEN TEK , 36 Kunnanvaltuusto on asettanut Koskenkorvan yleiskaavoitukselle yleistavoitteet. Tavoitteena on ollut suunnitella Koskenkorvalle toimiva yhdyskuntarakenne, jossa eri toimintojen laajeneville aluevarauksille on osoitettu kullekin parhaiten soveltuvat sijoituspaikat. Toimintojen sijoittamisessa otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä elinympäristöjen turvallisuus, terveellisyys ja tasapaino. Suunnittelun perustana on olemassa oleva yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, maisema ja luonnon arvot sekä ympäristöhaittojen vähentäminen. Yleiskaavan sisältö Yleiskaavan selostus on pieniä tarkennuksia lukuun ottamatta luettavissa perjantaista lähtien Ilmajoen kunnan kotisivulla -> Asuminen ja rakentaminen -> kaavoitus ja mittaus -> Koskenkorvan yleiskaava. Koskenkorvan yleiskaava on laadittu olemassa olevan kylän rakennetta täydentäen. Kylän rungon muodostavat keskustatoiminnot, valtatie, Ilmajoentien ja kantatie. Asuminen ja työpaikka-alueet sekä virkistysalueet muodostavat harjua mukailevan kokonaisuuden. Yleiskaavassa uudet asuntoalueet on suunniteltu rakennettuja asuntoalueita täydentämään ja niitä saumattomasti jatkamaan. Laajennukset sijoittuvat Västilän koulun ympäristöön, Koskenkorvan koulun lähitienoolle, Kuusitien ympäristöön ja Kyrönjoen molemmille rannoille Ilmajoen keskustan suuntaan. Kylärakenteiden täydentäminen on mahdollista kyläkeskustan ulkopuolella. Teollisuus- ja muut työpaikka-alueita on suunniteltu nykyisten asemakaava-alueiden lisäksi Jurvantien ympäristöön heti tien alkupäässä ja selänteelle vaihtoehtoisen valtatien linjauksen lähelle, jonne voivat sijoittua suuriakin alueita tarvitsevat teollisuuslaitokset. Virkistysalueista lähinnä urheilulle varattu Honkalan-Salonmäen virkistysalue alkaa kylän keskustasta jatkuen asuntoalueen reunalle saakka. Havuselan valtionpuisto on jätetty metsäksi keskellä Korvanharjun asuntoaluetta. Kyrönjoen rantojen puistoista asukkailla on mahdollisuus päästä nauttimaan jokiluonnosta. Kantatien itäpuoli on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Siellä asuminen ja vähäinen täydennysrakentaminen on mahdollista entiseen tapaan. Maatalousalueiksi merkityillä pelloilla sen sijaan kaiken rakentamisen tulee palvella maataloutta. Kotieläintalouden olemassa olevat suuryksiköt on osoitettu kaavassa ja niille on varattu mahdollisuuksien mukaan laajennusalueita. Pellot

36 Kunnanhallitus ovat osa Koskenkorvan taajamaa, ne antavat rytmiä ja avaruutta kylämaisemaan. Yleisten teiden ja kokoojateiden verkko säilyy nykyisellään. Valtatielle on tosin osoitettu myös vaihtoehtoinen linjaus varautumisena pitkälle tulevaisuuteen. Kantatie on osoitettu merkittävästi parannettavaksi tieosuudeksi sen suuresta liikennemäärästä johtuen. Tuulivoimapuistolle on varattu paikka Santavuoren itäpuolelle. Yleiskaavassa on osoitettu merkittävä määrä arvokkaita kohteita, maisema-alueita, kulttuurimaisemakohteita, rakennussuojelukohteita, luonnonmuistomerkkejä, kallioalueita ja luonnon monimuotoisuuden kannata arvokkaita alueita sekä tärkeitä pohjavesialueita. Aluevaraukset Asuntoalueet Laajimmat asuntoalueet on osoitettu Västilän kunnanosassa Taloselantien varrelle, Kuusikujan varrelle ja Kyrönjoen ranta-alueille Ilmajoen keskustan suuntaan. Koskenkorvan kunnanosassa laajennukset sijoittuvat Opintien ympäristöön. Täydennysrakentamista on osoitettu nykyisen asumisen lomaan eri puolilla Koskenkorvaa. Kyläalueeksi on merkitty alueet, joissa rakentaminen on kylämäistä ja jossa lisärakentaminen tukee kylän rakennetta. Kyläalueet toteutetaan suorilla rakennusluvilla tai suunnittelutarveratkaisuilla. Palvelujen ja työpaikkojen alueet Keskustatoimintojen alue on asemakaavoitettu. Asemakaavaa muutettaessa alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu- ja myymälätiloja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja. Alueelle voidaan sijoittaa myös vähittäiskaupan suuryksikkö. Palvelujen alueet sijaitsevat asemakaava-alueella sekä Ilmajoentien varrella. Ne on osin rakennettu. Julkisten palvelujen alueet sijaitsevat asemakaava-alueella. Rakennettu on kaksi koulua, päiväkoti ja nuorisotila sekä rukoushuone. Rakentamattomana on Vanhatien varrelle sijoittuva alue, rakennusoikeutta on jäljellä muillakin korttelialueilla. Työpaikka-alueelle voidaan sijoittaa toimistoja, palveluja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja niihin liittyviä myymälä- ja varastotiloja. Toiminnoista ei saa aiheutua ympäristölle häiriöitä, kuten melua tai ilman pilaantumista. Alueet on sijoitettu siten teiden varsille, että raskasta liikennettä ei ole tarve rajoittaa.

37 Kunnanhallitus Teollisuusaluevaraukset on osoitettu Västilän kunnanosassa Jurvantien molemmille puolille ohjeellisen uuden valtatielinjauksen tuntumaan. Koskenkorvan kunnanosassa on osoitettu pienehkö uusi teollisuusalue Havuselantien ja Tiilitien kulmaukseen ja Vehkalontien pohjoispuolelle kantatien viereen. Olemassa oleviin teollisuusalueisiin on osoitettu vähäisiä laajennusalueita. Virkistysalueet Virkistysalueita on osoitettu Kyrönjoen rantaan keskustassa ja asemakaavoitettavilla alueilla, Salonmäkeen, asuntoalueiden sisälle sekä Havuselanpuistoon. Koskenkorvan laidunalueella Kyrönjoen rannalla sallitaan virkistystoimintoja palvelevaa pienimuotoista rakentamista kuten yhdistysten saunoja, kioskeja ja rannan käyttöön liittyviä varastoja. Rakentaminen on sopeutettava maisemaan. Honkalanmäen-Salonmäen olemassa olevat urheilualueet sekä niihin kiinteästi liittyvät vapaa-alueet sekä Santavuoren hiihtomajan alue on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi. Alueelle voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Paikoitusalue sijoitetaan alueelle. Seudulliset reitistöt Kyrönjokivarressa ja Santavuoren ympäristössä on turvattu. Maatalousalueet Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet on tarkoitettu pääasiallisesti maa- ja metsätalouden käyttöön, mutta alueelle voidaan myös rakentaa asuntoja ja työtiloja haja-asutusluontoisesti. Peltoalueet on pyritty osoittamaan maatalousalueiksi. Alueet on tarkoitettu viljelykäyttöön ja niillä on sallittu vain maatalousrakentaminen. Kyrönjoen rannoille voidaan rakentaa sauna, jonka kerrosala on enintään 15 m 2. Kaikki olemassa olevat ja toimintaa jatkavat suuret sikalat on yleiskaavassa osoitettu kotieläintalouden suuryksikköjen alueeksi. Suuria sikaloita alueella on 12, muiden kotieläintilojen eläinmäärä ei edellytä suuryksikön merkintää. Osa sikaloista sijaitsee pohjavesialueella tai asutuksen välittömässä läheisyydessä, näille sikaloille ei ole kaavassa varattu laajennusaluetta. Niille sikaloille, jotka ympäristön puolesta voivat nykytiedon mukaan laajentaa, on osoitettu laajennusalueet siihen suuntaan, missä vaikutukset asutukselle ovat vähäisimmät. Laajennusalue on osoitettu 7 sikalalle. Kaavakarttaan on merkitty alueet, joilla suuryksikkö saattaa aiheuttaa hajuhaittaa. Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet sijoittuvat keskustan eteläpuoliseen jokilaaksoon. Alue on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi.

38 Kunnanhallitus Alueiden säilyminen avoimina ja viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Maatalouteen liittyvä rakentaminen tulee sijoittaa siten, että rakennukset eivät sulje avoimia näkymiä. Rakentamisessa tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, sijaintiin, muotoon, julkisivumateriaaleihin ja väritykseen. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta, sijaitsee Santavuoren maastossa. Maakuntakaavassa alue on merkitty virkistysalueeksi v-2, jonka suunnittelumääräys kuuluu: Alue on tarkoitettu lähiulkoilua ja retkeilytoimintaa varten. Alue on arvokasta kallioaluetta, joten sen hankkiminen kunnan omistukseen virkistysalueeksi ja siten käytön huomattava lisääminen ei ole perusteltua. Erityisalueet Erityisalueita on varattu pohjavedenottoon, jätevesien käsittelyyn, sekä sähkö ja energiahuollon tarpeisiin. Olemassa oleva pieni hautausmaa on merkitty yleiskaavaan. Tuulivoimapuistoksi on osoitettu hankealue, joka sijaitsee Santavuoren itäpuolella. Alueelle saa rakentaa enintään 19 tuulivoimalaa. Enimmäiskorkeus on 230 metriä, mikä tarkoittaa napakorkeutta 160 metriä. Suojelu Honkalanmäen kivikautinen asuinpaikka on merkitty muinaismuistoalueeksi. Muut kivikautiset ja historialliset asuinpaikat ja tienpaikka on merkitty muinaismuistokohteiksi. Kaikkiaan muinaismuistoina suojeltavia alueita ja kohteita on 28. Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi on merkitty Altian Koskenkorvan tehtaat. Maakuntakaavan mukainen kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö käsittää peltolaakson joen molemmin puolin. Ehyet kulttuurimiljööt (4kpl) on merkitty kyläkuvallisesti arvokkaiksi alueiksi. Rakennusperintökohteet on merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi, osa on maakunnallisesti, osa paikallisesti arvokkaita. Suojeltavia rakennuksia on 118 kpl. Luonnonsuojelualueita ja kohteita on runsaasti. Santavuoren kallioinen laki on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita on merkitty metsälain, perinnemaisema-arvojen ja uhanalaisten tai harvinaisten kasvilajien perusteella. Suojelualueiksi on osoitettu liito-oravien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja.

39 Kunnanhallitus Tärkeät pohjavesialueet on jaoteltu kahteen luokkaan: lähisuojavyöhyke ja kaukosuojavyöhyke. Lisäksi pohjavesialueen ulkopuolella sijaitsevien vedenottamoiden/kaivojen suojavyöhykkeet on merkitty kaavaan. Vesialueet Kyrönjoki ja Vesikon monttu on merkitty vesialueiksi. Lisäksi luonnonarvoiltaan merkittäväksi vesialueeksi on merkitty Tiilitien varrella sijaitsevat entiset savenottomontut. Liikennealueet Valtatie 3 ja kantatie 67 on osoitettu nykyisen linjauksen mukaisiksi. Vt 3:n vuonna 1995 valmistuneen yleissuunnitelman mukainen uusi linjaus on osoitettu merkinnällä ohjeellinen/vaihtoehtoinen tielinjaus. Kantatie on merkitty merkittävästi parannettavaksi tieosuudeksi. Ilmajoentie ja Koivistontie on osoitettu seututeiksi. Kokoojakadut ja yhdystiet ovat pääosin nykyisiä olemassa olevia teitä. Uusi kokoojakatu on osoitettu erkanevaksi Jurvantiestä pohjoiseen palvelemaan uutta teollisuusaluetta. Rautatie säilyy paikallaan. Koskenkorvan kevyen liikenteen pääreittejä on täydennetty osoittamalla uudet kevytväylät Ilmajoentien varrelle, Santavuorentien varrelle, kantatielle sekä Koskenkorvan koululle tarpeellinen yhteys Havuselantieltä ja joen eri puolia yhdistävä reitti Suomulan sillan kautta. Yleiskaavan mitoitus Yleiskaava-alueen pinta-ala on 3800 ha. Asemakaavoitettua aluetta siitä on 373,8 ha. Eri toiminnoille varattuja alueita, jotka sisältävät rakennettuja alueita ja laajennusalueita, on yleiskaavassa: Asuntorakentaminen n. 264 ha ja kylärakentaminen n. 162 ha Keskustatoiminnat n. 19 ha ja palvelut n. 10 ha. Teollisuus n. 92 ha ja työpaikka-alueet n. 32 ha Virkistysalue n. 78 ha. Lisäksi on maatalousalueita, tie-, liikenne- ja erityisalueita sekä vesialuetta. Yleiskaavan vaikutukset Yleiskaava tukee olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta sekä tieja katurakennetta eheyttävällä rakentamisella arvostaen luontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä. Rakennetta täydennetään vain asunto- ja teollisuusalueiden laajennuksien vaatimalla tavalla. Ra-

40 Kunnanhallitus kentaminen on suunniteltu kokonaisuutena ja yhtenäisesti Ilmajoentien jokivartta myötäillen ja ulottuen koko kyläkeskuksen ympärille. Suunnitelma luo yhtenäisen kokonaisuuden ja yhdistää asumisrakentamisen Ilmajoelta Koskenkorvalle saakka. Keskustan kehittäminen tarpeellista, nykyinen osuuskauppa jo on hajottanut kylän keskustaa. Kaava mahdollistaa alueelle noin 500 asukkaan lisäyksen. Asumisen laajennusalueet ovat varsin yleispäteviä, eivätkä siten suosi mitään ikäryhmää tai erityisryhmää. Asuntoalueet ovat pientalovaltaisia, mutta myös kerrostaloja voi alueelle rakentaa. Ennustetta laajemmat asuntoalueet takaavat omalta osaltaan rakennusmaan pysymisen kohtuullisen hintaisena. Kyläkuvan kannalta arvokkaat peltoaukeat säilyvät lähes ennallaan, koska lisärakentaminen osoitetaan täydennysrakentamisena tai siten, että uudisalueet muodostavat ehyen kokonaisuuden ja kulttuuriympäristö pysyy edelleen hallitsevana. Asumisen alueet täydentyvät ja uudet alueet liittyvät keskustarakenteeseen sen kasvua tukien. Kaavassa on varattu asumisen alueita erilaisiin tarpeisiin. Alueelle voi rakentaa asemakaavoitettaville alueille kerrostaloja, rivitaloja, omakotitaloja ja yhdistettyjä liike- ja asuintaloja. Kyläalueille voi rakentaa enintään kahden asunnon pientaloja ja maatilojen päärakennuksia. Maa- ja metsätalousalueelle voi rakentaa maatilojen päärakennuksia ja haja-asutusluontoisesti omakotitaloja. Elinkeinotoiminnalle on varattu toiminta- ja laajentumisedellytyksiä monipuolisesti osoittamalla alueet alkutuotannolle, teolliselle tuotannolle ja muille työpaikoille sekä julkisille ja yksityisille palveluille. Työpaikka-alueita on riittävästi ja ne ovat oikeilla paikoilla. Maa- ja metsätalous on osoitettu jatkuvaksi nykyisellään. Pellot on varattu pääosin pelkästään maatalouden käyttöön. Suunnitelman mukaan peltojen pinta-ala tulee kuitenkin jonkin verran vähenemään, koska peltoalueille on osoitettu muutakin maankäyttöä, kuten kyläasumista, pientaloasumista ja teollisuutta. Kotieläintalouden suuryksiköille on varattu omat alueensa ja tuotantotoiminnalle on osoitettu suojavyöhykkeet. Suunniteltu valtatien uusi linjaus aiheuttaa kohtuuttomasti maatalousalueen pirstoutumista. Rantasaunojen rakentamiseen on maatalouden kannalta varaa, rannat komistuvat, ja jää silti riittävästi luonnonmukaisuutta Valtatie 3 on osoitettu nykyiselle perusparannettavalle paikalleen ja sille optiolinjaus kylän länsipuolelta. Muutoin hyvin toimiva liikenneverkko pysyy ennallaan. Kaava-alueella on hyvä päätieverkko ja kevyen liikenteen tarpeet on hyvin huomioitu varsinkin Santavuoren-

41 Kunnanhallitus tiellä. Ongelmana nähdään kv -väylän toteutus ja katuvalojen puuttuminen asutulla tieosuudella. Tuulivoima-alueen rakennusvaiheeseen liittyvä raskas liikenne ja maansiirtotyöt sekä Varpahaiskyläntien heikko kunto voi aiheuttaa ongelmia. Kaavalla myötävaikutetaan Koskenkorvan keskustan pysymiseen elinvoimaisena ja siten tehtyjen investointien tehokkaampaan käyttöön. On hyvä, että asumista on osoitettu kylän keskeisille paikoille, asumista ei voi räjäyttää ympäri aluetta, on huolehdittava kylän palvelujen säilymisestä. Kunnan investoinnit palautuvat uusien asukkaiden ja työvoiman lisäyksen kautta. Tuulivoimapuiston sijoittuminen alueelle tuo kunnalle huomattavan lisän kiinteistöveroihin. Kaava tukee keskustan monipuolista identiteettiä mahdollistamalla elinkeinonharjoittajien toimintaedellytykset sekä kulttuuri- urheilu- ja elämyspalveluiden kehittämisen myös alueellisella tasolla. Maisema säilyy alueella hyvin pitkälle. Isoja alueita mm. maisemallisesti arvokasta peltoaluetta, maatalousaluetta ja metsää säilyy merkittävänä osana maisemakuvaa. Jokirannan ja siihen liittyvän perinnemaiseman arvoja on säilytetty suojelumerkinnöin. Tuulivoimapuisto tulee olemaan suuri vaikuttaja maisemassa. Se muuttaa luonnonmaisemaa rakennetun maiseman suuntaan. Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia pidetään yleisesti haittana, voidaan kuitenkin katsoa, että tuulimyllyt tekevät maisemasta myös jonkin verran entistä mielenkiintoisemman vanhojen tuulimyllyjen tapaan. Uudisrakentaminen ei uhkaa elollista luontoa, vaan se on rauhoitettu merkittäviltä muutostoimilta. Suojeltavat lajit on kartoitettu hyvin. Liito-oravat on inventoitu tarkasti ja niiden pesimä- ja levähdysalueet sekä kulkureitit on huomioitu kaavaratkaisussa. Ilmajoki-Kurikan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa tuulivoimaloiden vaikutuksia on arvioitu laajasti ja yksityiskohtaisesti. Arviointiselostus on ollut käytössä Koskenkorvan yleiskaavaa laadittaessa. Tuulivoimapuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on arvioitu hankkeen vaikutukset YVA-lain ja -asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Arviointi kohdistuu YVA-lain perusteella ns. laajan ympäristökäsitteen mukaisiin vaikutuksiin. Osa vaikutuksista rajoittuu rakennuskohteiden läheisyyteen ja osa levittäytyy laajemmalle alueelle. Maisemavaikutusten tarkastelualue kattaa tuulivoimapuiston ympäristön kilometrin säteellä. Luontovaikutukset on rajattu ensisijaisesti rakennuspaikkoihin ja niiden lähiympäristöön. Tuulivoimapuiston rakentaminen kestää noin kaksi vuotta. Ra-

42 Kunnanhallitus kentamisen aikaiset vaikutukset liittyvät voimaloiden, huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamiseen. Voimaloiden perustusten ja tornin tekninen ikä on noin 50 vuotta ja turbiinin noin 20 vuotta. Puuston yläpuolelle kohoavat tuulivoimalat hallitsevat maisemaa Santavuorelta itään päin. Santavuoren näkötornista puistoa voi hyvin tarkastella. Lähimaastosta voimaloita ei näe, jos alueen puusto on normaalia metsää. Koskenkorvalta, valta- ja kantateiltä tuulivoimalat erottuvat selkeästi, mutta ne eivät riko Santavuoren siluettia ja peltoja rajaava metsän reuna eivät muutu. Kaukomaisemassa 10 kilometrin etäisyydellä sijaitsevien tuulivoimaloiden vaikutus jää vähäiseksi. Tuulivoimaloiden meluvaikutukset vaihtelevat muutamasta sadasta metristä yli kilometriin. Äänen havaitsemiseen vaikuttavat alueen muut äänet. Lasketut melutasot ovat lähimpien asuntojen kohdalla niin pienet, ettei ääntä pysty erottamaan kaikissa sääolosuhteissa. Toiminnassa oleva tuulivoimala aiheuttaa varjostusvaikutusta lähiympäristöönsä, kun auringon säteet suuntautuvat tuulivoimalan roottorin lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen. Pisimmillään varjo on aamulla ja illalla auringon paistaessa. Suomessa ei ole määritelty ohjearvoja, Saksassa tuulivoimalan vaikutus viereiselle asutukselle saa olla korkeintaan 8 tuntia vuodessa. Voimaloiden vaikutukset virkistykseen kohdistuvat pääosin puiston alueella tai sen lähimaastossa oleskeluun, kun oletetaan, että tuulivoimapuisto sinänsä ei estä virkistymistä. Toisaalta voimaloiden välille rakennettavat tiet lisäävät muiden kuin hyväkuntoisten kulkijoiden mahdollisuutta liikkua metsämaastossa. Kaavoitusprosessi Kunnanvaltuusto on tehnyt kaavoituspäätöksen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä ja Yleiskaavaksi valmisteltiin kaksi vaihtoehtoista luonnosta. Yleiskaavaluonnokset ovat olleet epävirallisesti nähtävänä Yleisötilaisuus, jossa kaavaluonnoksia on esitelty ja jossa käytiin keskustelua kaavaan liittyvistä asioista, oli Lisäksi kaavaluonnoksia on esitelty MTK Ilmajoen järjestämässä tilaisuudessa ja Koskenkorva-Seuran tilaisuudessa. Koskenkorvan yleiskaavan luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Neuvottelussa olivat edustettuina Länsi- Suomen ympäristökeskus, Museovirasto, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Etelä-Pohjanmaan liitto, tiehallinto ja Kurikan kaupunki. Toinen viranomaisneuvottelu pidettiin Neuvotteluun osallistuivat ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Etelä-Pohjanmaan liitto, Kurikan kaupunki ja Seinäjoen kaupunki.

43 Kunnanhallitus Kaavaehdotuksen laatimisen loppuvaiheessa järjestettiin osallisille ehdotuksen vaikutusten arviointitilaisuudet ja Tilaisuudessa viisi työryhmää, joihin osallistui molempina iltoina n. 40 henkilöä, arvioi ehdotuksen ratkaisuja. Työryhmät olivat: yhdyskuntatalouden, kestävän kehityksen ja maatalouden ryhmä, luonnon ja ympäristönsuojelun ryhmä, yhdyskuntarakenteen ja kyläkuvan ryhmä, sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten ryhmä sekä liikenteen, energian ja tuulivoiman ryhmä. Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole esitetty mielipiteitä. Lausunnot yleiskaavaluonnoksesta ja niiden huomioon ottaminen: Lausuntoihin voi tutustua teknisessä toimistossa ja lautakunnan kokouksessa. Ely-keskus, liikenne ja infrastruktuuri vastuualue: Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue katsoo, että yleissuunnitelman mukainen linjaus tulee säilyttää kaavassa, vaikka valtatien kunnostaminen nykyisessä maasto-käytössä on ajankohtaisempi ratkaisu. Panttilan ja Koskenkorvan eritasoliittymät tulee näyttää kaavassa. Vt 3:n ja Jurvantien risteyksessä ei tarvita erillistä merkintää, sillä kiertoliittymä on kaavamerkintänä tavallinen tasoliittymä. Tiesuunnitelman mukaan risteys tullaan toteuttamaan kanavoituna nelihaararisteyksenä. Kaavoitettavat toiminnot eivät saa vaarantaa yleiskaava-alueen läpi kulkevan erikoiskuljetusreitin toimivuutta (tievaraus 7x7 m). Ely-keskuksen mielestä uudet yleiskaavoitettavat teollisuusalueet, asuntoalueet ja tuulivoimalaitoksen alueet tulee asemakaavoittaa. Alueen täydentämisen yhteydessä tulee välttää uusia suoria maantieliittymiä. Melualueet on merkittävä kaavaan. Kevyen liikenteen väyliä olisi hyvä kehittää kt 67 ja vt 3 suuntaisesti. Maantien varsien V-alueet tulee merkitä EV:ksi. Ely ei osallistu meluntorjunta- tai haittakustannuksiin. Yleiskaavaehdotus: Lausunto on otettu huomioon tekemällä ehdotukseen tienpidon kannalta tarpeelliset muutokset. Asemakaavoituksesta kunta päättää erikseen. Etelä-Pohjanmaan liitto: Liikennemäärät ovat rajussa kasvussa etenkin kt:llä 67. Yleiskaavassa olisikin syytä varautua kt:n 67 osalta ohituskaistaosuuksiin tai jopa 2+2 -kaistaiseen merkintään. Yleiskaavaehdotus: Lausunto on otettu huomioon ja kt 67 on osoitettu merkittävästi parannettavaksi tieosuudeksi. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos: Koskenkorvan yleiskaavan laajennusvaihtoehtoihin A ja B ei ole huomautettavaa. Toteutuvissa uu-

44 Kunnanhallitus sissa ja laajentuvissa kaava-alueiden vesihuoltosuunnittelussa otettava sammutusvesihuolto huomioon mm. Pukarankosken rannassa joen itäpuolen vesiasema. Fingrid Oyj: Yhtiöllä ei ole suunnitteilla voimajohtohankkeita, jotka sijoittuvat yleiskaava-alueelle. Liikennevirasto: Yleisesti kaavoituksessa huomioitava seuraavat seikat raideliikenteen osalta: - melualueelle ei tule kaavoittaa melulle herkkää maankäyttöä - tärinälle herkällä maaperällä kuten savikolla tärinä voi ulottua jopa yli 200 metrin päähän radasta, tällaisille alueille ei tule kaavoittaa tärinälle herkkää maankäyttöä - kaavaratkaisut eivät saa houkutella laittomiin radan ylityksiin Yleiskaavaehdotus: Lausunto on otettu huomioon. Museovirasto: Kaavakartalta puuttuu Salomäki -niminen kivikautinen asuinpaikka. Kaavakartan kohdemerkintään tulee liittää SM-kirjaimet. Museovirasto korostaa, että jo tunnetun muinaisjäännöksen kohdalle ei tule kaavoittaa uutta rakentamista, koska se antaa virheellisen kuvan alueen maankäyttömahdollisuuksista. Museovirasto huomauttaa. että kivikautinen asuinpaikka (Honkalanmäki 2) on merkitty aluevarauksen AP sisälle. Myös kivikautinen asuinpaikka (Rahkola) on vaihtoehdossa A merkitty aluevarauksen TP sisälle. Kumpikin näistä asuinpaikoista sijaitsee toistaiseksi rakentamattomilla peltoalueilla. Nämä alueet tulee selkeästi jo kaavassa osoittaa esimerkiksi virkistys- tai viheralueiksi. Myös Koskenkorvan asutustaajaman eteläpuolella, Kyrönjoen molemmin puolin sijaitsevien kivikautisten asuinpaikkojen säilyminen tulee kaavassa aluevarausten AT ja AP läheisyydessä varmistaa ja turvata. Yleiskaavaehdotus: Kivikautiset asuinpaikat, karttaan merkityt kohteet 51 ja 52 sijaitsevat asemakaavoitetulla alueella. Mahdolliset virkistysaluevaraukset kohteiden läheisyydessä osoitetaan asemakaavalla. Kyläalueiden kohteet sijaitsevat rakennetussa ympäristössä. Tässä yleiskaavassa on selkeä kohdemerkintä siitä, että alueelta löytyy muinaismuistokohde ja suunnittelumääräys: Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu sellainen kajoaminen on MML:n nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava museoviraston kanssa. Koskenkorvan yleiskaavan merkintä Muinaismuistokohde on ympäristöministeriön ohjeistavan oppaan mukainen. Tässä yleiskaavassa ei mm. mittakaavasta johtuen ole syytä lisätä merkintään kirjaintunnusta. Salonmäki-niminen kohde on lisätty ehdotukseen. MTK-Ilmajoki: Kaavaluonnos A säilyttää alueen viljelymahdollisuudet parhaiten.

45 Kunnanhallitus Yleiskaavaehdotus: Kaavaehdotus on laadittu vaihtoehdon A pohjalta. Koskenkorva-seura ry: Koskenkorva-seura ry:n toiveena on, että yleiskaavaan lisätään seuraavat kyläyhteisön suuresti toivomat ja yleistä turvallisuutta valtavasti parantavat kevyenliikenteen väylät: - Santavuorentien kevyenliikenteen väylä Havuselantielle Piirtolankylään - Ilmajoentien kevyenliikenteen väylä Ilmajoen maatalousoppilaitoksen kohdalta Koskenkorvan keskustaajamaan Yleiskaavaehdotus: Lausunto on otettu huomioon. Elinkeinotoimi: Molemmat yleiskaavavaihtoehdot mahdollistavat niin asumisen kuin yritystoiminnan moninaisen kehittymisen Koskenkorvan alueella. Elinkeinotoimi pitää jokivarren AP-varauksia vetovoimatekijänä, jolla voitaisiin vaikuttaa uusien asukkaiden saamiseen Koskenkorvan alueelle. Kaikki eivät mahdu rakentamaan sinänsä rajalliseen joen-varteen, mutta jo alueen yhteinenkin rantakaistale venepaikalla tai laiturimahdollisuudella voisi olla avaintekijä, joka kallistaisi maakunnallisessa tarkastelussa rakentamispäätöksen juuri Koskenkorvalle. Yleiskaavaehdotus: Yleiskaavaehdotukseen sisältyy jokirantarakentaminen siinä laajuudessa, kun se on mahdollista maatalous huomioon ottaen. Sivistystoimi: Sivistystoimi ei näe yleiskaavasuunnitelmalle mitään estettä lasten, nuorten ja perheiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin suhteen. Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen: Mielipiteisiin voi tutustua teknisessä toimistossa ja lautakunnan kokouksessa. Keski-Nikkola Marko ja Keski-Nikkola Kauko: Puistomaisen alueen poistaminen yksityisiltä maa-alueilta. Kevyenliikenteen väylä Opintieltä Korvantielle puuttuu yleiskaavaluonnoksista. Esitetään Santavuorentielle kevyenliikenteen väylävarausta Havuselantieltä Piirtolankylään saakka ja Ilmajoen-tielle kevyenliikenteen väylävaraus maatalousoppilaitoksen kohdalta Koskenkorvan keskustaajamaan saakka. Yleiskaavaehdotus: Puisto, joka halutaan poistettavaksi, on osoitettu asemakaavassa. Myös kevyen liikenteen yhteys on osoitettu asemakaavassa puistona, yleiskaavaan ei merkitä kaikkia yhteyksiä, vain merkittävin liikenneverkko. Ilmajoentien ja Santavuorentien varteen on ehdotuksessa merkitty kevyen liikenteen väylä.

46 Kunnanhallitus Hautamäki Jyrki-Pekka ja Minna sekä Rami Niemi: Kannatetaan A- luonnosvaihtoehtoa. Esitetään A-vaihtoehdossa V-alueeksi merkityn alueen merkitsemistä siten kuin se on merkitty B-vaihtoehdossa. Esitetään B-vaihtoehdossa AT-alueen ja Ilmajoentien välissä sijaitsevan pellon merkitsemistä AT- tai AP-alueeksi. Esitetään tilan vanhan päärakennuksen sr-2 -merkinnän poistamista, rakennuksen kunnon todenneet rakennusinsinööri Yli-Pietilä ja rakennustarkastaja Tervonen. Yleiskaavaehdotus: Ehdotus on valmisteltu vaihtoehdon A pohjalta. Ehdotuksessa on jokiranta osoitettu tiiviin rakentamisen alueeksi ja se tarkoittaa että alueella tullaan rakentamaan lähinnä asemakaavan nojalla. Tiivis rakentaminen vaatii myös virkistysaluevarauksia, virkistysalueiden koko ja tarkka sijainti määritellään asemakaavassa. Sr-merkintää ei ehdotuksessa ole. Piirto Matti: Tontti 7:197 AT-alueeksi. Yleiskaavaehdotus: Alue on osoitettu kyläalueeksi AT. Latva-Kokko Jorma ja Saara: Suunnitelmissa on sikatalouden laajentaminen ja kehittäminen sen nykyisessä sijaintipaikassa, mikä huomioitava kaavoituksessa. Pientaloasutuksen lisääntyminen lähiympäristössä heikentää mahdollisuuksia sikatalouden laajentamiseen. Yleiskaavaehdotus: Sikalan laajentamismahdollisuus on ehdotuksessa otettu huomioon siinä määrin, kun se on mahdollista ympäröivä nykyinen asuntokanta huomioon ottaen. Ympäristön kyläasumista on tarkennettu niin, ettei uutta asumista esitetä sikalan lähelle. Koivisto Kristiina: Joen ja 3-tien välinen alue, rek.nro 2:196, on merkitty yleiskaavaluonnoksissa maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi. Esitetään kyseiselle alueelle luonnosvaihtoehtoon B tontin suuruista aluetta pientaloalueeksi sekä oikeutta toisen saunamökin rakentamiseen. B-vaihtoehto parempi; AP-alue toteutuu paremmin. Yleiskaavaehdotus: Liikenneverkon runkona on valtatien nykyinen paikka, joten joen ja valtatien väliselle alueelle ei ole osoitettu uutta asumista liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujumisen vuoksi. Jurvantien tuntumaan on osoitettu pientaloalue. Yleiskaavamääräyksen mukaan Kyrönjoen rantaan voidaan rakentaa rantasaunoja poikkeamapäätöksillä. Ojala Timo: Lypsykarjatilan laajentaminen huomioitava kaavoituksessa, AT kaavamerkintä muutettava MT -merkinnäksi.

47 Kunnanhallitus Yleiskaavaehdotus: Kaavaehdotus on laadittu siten, että lypsytilan laajentaminen on mahdollista maa-talousalueen puitteissa siten, että olemassa olevalle ja uudelle asutukselle ei aiheuteta hajuhaitta sijoittamalla uudet kotieläinrakennukset nykyisten länsipuolelle. Tilan välittömässä läheisyydessä oleva asutus kuitenkin rajoittaa navetan kokoa, eikä kotieläintalouden suuryksikön merkintä ole siten mahdollinen tässä paikassa. Tilan alueelle ei ehdotuksessa ole osoitettu AT-merkintää. Kivistö-Rahnasto Timo: Luonnosvaihtoehto B parempi. Tilan 1:222 viereisen lohkon merkintä muutettava AP-merkinnäksi. Yleiskaavaehdotus: Alue on osoitettu ehdotuksessa osittain pientaloalueeksi. Naapurin olemassa oleva kotieläinrakennus rajoittaa kuitenkin asumista alueella. Kullas Juha ja Lähdesmäki Merja: Sikatalouden laajentamismahdollisuus huomioitava. Yleiskaavaehdotus: Tilan alue on osoitettu maatalousalueeksi, joka sallii maatalousrakentamisen, myös sikalan. Tilan välittömässä läheisyydessä oleva asutus kuitenkin rajoittaa sikalan kokoa, eikä kotieläintalouden suuryksikön merkintä ole siten mahdollinen tässä paikassa. Keski-Posso Tapio: Vuokrattavia mökkejä Tehtaanlammen etelärannalle sekä rakennuspaikka omalle asunnolle. Keski-Posso on täsmentänyt esitystään siten, että koko tila tulee osoittaa asumiseen ja loma-asumiseen. Yleiskaavaehdotus: Kaavaehdotuksessa on tilan alueelle osoitettu kyläasumista sekä loma- ja matkailualue. Rakentamista alueella rajoittavat kuitenkin läheisestä rautatiestä johtuva meluhaitta ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Lindgren Kari ja 9 muuta allekirjoittanutta: Santavuoren tuulivoimapuistohanke ristiriidassa yleiskaavassa esitettyjen luontoarvojen kanssa. Tuulivoimapuiston 1.hankevaihtoehdossa lähin asuinrakennus on noin 400 metrin päässä lähimmästä turbiinista. Esitetään turbiinien sijoittamista pelkästään hankealueen sille sivustalle, missä ei ole asuinkiinteistöjä. Asuinympäristön ei haluta muuttuvan rauhattomaksi ja teollisuusmaiseksi. Yleiskaavaehdotus: Yleiskaavassa on tutkittu luontoarvot myös tuulivoimapuistoksi esitetyltä alueelta. Arvokkaat kohteet on otettu suunnittelussa huomioon. Alueelta on lisäksi valmistunut YVAselvitys, jonka mukaan tuulivoimaloiden aiheuttama häiriö ei ulotu asunto-alueelle sellaisena, että sitä olisi pidettävä haittana.

48 Kunnanhallitus Lausuntojen ja kommenttien johdosta sekä tuulivoimaloiden kaavoitusta koskevien ohjeistusten kehittyessä mahdolliselle tuulivoimalaalueelle on tehty tarkennettuja luontoselvityksiä, joista on erillinen osio kaavaselostuksessa. Kaavaehdotus on laadittu huomioiden selvitysten ja arviointien tulokset. Myllyjen rakentamisen alueet on osoitettu väljemmin ja huoltotiet sekä sähkölinjat on osoitettu ohjeellisina siten, että uhanalaisten eläin- ja kasvilajien huomioon ottaminen olisi mahdollista. Yli-Suomu Jorma: Tilan 7:101 peltomaat AT-alueeksi. Yleiskaavaehdotus: Ehdotuksessa on osalle tilan alueesta osoitettu pientaloasumista. Jokirantarakentaminen vaatii ELY:n poikkeamisluvan rakennusluvan saamiseksi asemakaava-alueen ulkopuolella. Yleiskaava-alueen jokirantajaksolla uudisrakentaminen on syytä varmistaa asemakaavoituksella. Värinen Minna: Luonnosvaihtoehdoissa reilu osa peltotontista 18:216 merkitty teollisuus- ja varastointialueeksi. Tontti esitetään säilytettäväksi kokonaisuudessaan peltotonttina. Yleiskaavaehdotus: Rakentamaton osa tilasta on osoitettu kaavaehdotuksessa maatalousalueeksi. Viertoma Keijo ja Tuominen Tiina: Tiedoksi; Perhekoti Toiska ja Toiskan Talli tarjoavat kuntouttavia sosiaalipedagogisia palveluja erilaisiin lastensuojelun tarpeisiin maatilaympäristössä. Yleiskaavaehdotus: Yleiskaavaehdotuksessa alue on osoitettu palvelujen alueeksi, joka kyläasutusta paremmin turvaa nykyisen toiminnan kehittämisen. Salo-Tuisku Timo: B-luonnosvaihtoehto parempi. Sr-merkintä? Yleiskaavaehdotus: Yleiskaavaehdotus on laadittu vaihtoehdon A pohjalta. Jokirantarakentaminen vaatii ELY:n poikkeamisluvan rakennusluvan saamiseksi asemakaava-alueen ulkopuolella. Yleiskaava-alueen jokirantajaksolla uudisrakentaminen on syytä varmistaa asemakaavoituksella. Suojelluiksi merkityt aitat ovat poikkeuksellisen hienot aikansa kulttuurihistorian edustajat, joiden suojelu on tarpeen. Maatilan päärakennus edustaa hyvin sodan jälkeistä rakentamista, joka on säilynyt alkuperäisenä ja on siten suojelun arvoinen. Koivuluoma Jari: Ei ole myymässä aluetta Jurvantien varresta A- luonnosvaihtoehdon mukaiseen teollisuus- ja varastoaluekäyttöön. Yleiskaavaehdotus: Jurvantien tuntumaan on osoitettu pientaloalue.

49 Kunnanhallitus Latva-Hoppala Aino ja Veikko: Lypsykarja- ja naudanlihatuotannon jatkuvuus ja laajennusmahdollisuus maatilalla huomioitava. Yleiskaavaehdotus: Tila on osoitettu kaavaehdotuksessa osittain maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi ja osittain maatalousalueeksi. Molemmat merkinnät sallivat maatalousrakentamisen. Kotieläintalouden suuryksikön aluetta ei tilalle voi osoittaa, koska se sijaitsee pohjavesialueella, osittain jopa pohjaveden muodostumisalueella. Perälä Esa: B-vaihtoehto poissuljettu vaihtoehto, koska siinä osa tilan peltoalueesta on merkitty teollisuusalueeksi. A-vaihtoehto rajaa liitännäiselinkeinomahdollisuuden; hh-1 -alue ei saa peittää koko joenrantaan johtavaa vainiota. Tilan elinkelpoisuuden säilyttämiseksi maatalouden liitännäiselinkeinomahdollisuus sallittava. Yleiskaavaehdotus: Kaavaehdotus on laadittu vaihtoehdon A pohjalta, jossa peltoalue on merkitty maatalousalueeksi, merkintä sallii useimpiin liitännäiselinkeinoihin tarvittavan rakentamisen. Naapurin sikalan laajennusalue on pienennetty, joten hh-1 alue ei ehdotuksen mukaan juurikaan ulotu tilan alueelle. Ruokonen Paavo ja Liisa: Peltolohko 4:34 pientalovaltaiseksi alueeksi, M -alue AP -alueeksi. Yleiskaavaehdotus: Alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Roos Mari ja Kalliokoski Janne: Kiinteistöt 24:0 ja 2:209 ja lähiympäristö pientaloalueeksi, T -kaavamerkintä AP -merkinnäksi. Yleiskaavaehdotus: Mainitut kiinteistöt on luonnoksissa osoitettu APalueeksi, ehdotuksessa myös ympäristön käyttötarkoitukseksi on määritelty asuminen. Mäenpää Outi ja Juha: Kiinteistöllä kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde. Koko tontin kaavamerkinnäksi AP- tai AT -merkintä, MT kaavamer-kintä AP -merkinnäksi. Yleiskaavaehdotus: Alue on osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi. Mannersuo Kyllikki ja Peurala Annikki: Kannattavat luonnosvaihtoehtoa B. Yleiskaavaehdotus: Kaavaehdotus on laadittu vaihtoehdon A pohjalta, Mielipiteen esittäjän omistaman alueen osalta on kuitenkin osoitettu vaihtoehto B:n mukainen maankäyttö, eli koko alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi.

50 Kunnanhallitus Kurikka Jussi-Pekka, Kurikka Heli ja Latva-Rasku Sirkka: Huomioitava mahdollisuus rakentaa saunamökki Kyrönjoen ranta-alueelle tilalle 6:164. Kolmostien osoitteen Penttiläntien 32 ja 36 kohdalle osoitettu melusuoja -merkintä poistettava, koska sen vaikutukset ovat kielteisiä ja ulkorakennukset ovat riittävä melueste. Kolmostien mahdollinen meluvalli toteutuessaan heikentäisi alueen maisemallista arvoa, imagoa ja viihtyvyyttä. Yleiskaavaehdotus: Yleiskaavassa ei määritellä melusuojauksen tapaa. Paikassa, missä ulkorakennukset suojaavat pihaa melulta, ei ole tarvetta muihin toimenpiteisiin. Suojauksesta päätetään tiesuunnittelun tai asemakaavan toteuttamisen yhteydessä. Yleiskaavamääräyksen mukaan Kyrönjoen rantaan voidaan rakentaa rantasaunoja poikkeamapäätöksillä. Lipasti Reino ja Salme: A-vaihtoehto parempi. Ei virkistysaluetta liitteessä osoitetulle alueelle. Yleiskaavaehdotus: Ehdotus on valmisteltu vaihtoehdon A pohjalta. Ehdotuksessa on jokiranta osoitettu tiiviin rakentamisen alueeksi ja se tarkoittaa että alueella tullaan rakentamaan lähinnä asemakaavan nojalla. Tiivis rakentaminen vaatii myös virkistysaluevarauksia, virkistysalueiden koko ja tarkka sijainti määritellään asemakaavassa. Nevanperä Hannu: Luonnosvaihtoehtoihin merkitty sr-merkinnällä osoitettu rakennus, joka kuitenkin huonokuntoinen eikä täytä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan suojelukohteen vaatimuksia kunnoltaan. Sr-merkintä esitetään poistettavaksi. Yleiskaavaehdotus: Rakennuksen poikkeuksellinen arvo rakennusperintökohteena ei salli suojelu-merkinnän poistamista. Lipasti Väinö: Tilalla suunnitelmissa asuin- ja maatilarakentamista. Yleiskaavaehdotus: Alue on pääosin kaavan ulkopuolella, kaavaaluetta ei ole laajennettu mielipiteen johdosta. Hautaniemi Markku: Suunnitelmissa teollisen toiminnan laajentaminen alueelle T-merkintä. Yleiskaavaehdotus: Alue on merkitty työpaikka-alueeksi, joka sallii monimuotoisempaa yritystoimintaa kuin pelkkä teollisuusalue. Saarenpää Antti: Tilan Kankaanpää sr-2 -merkinnällä osoitetut asuinrakennus ja talous-rakennus siirtyneet maakaupan yhteydessä tilaan Kankaanpää -tilalle jäänyt purkukuntoinen 1960-luvulla rakennettu puuvaja. Toivotaan rakennuksen sr-2 -merkinnän poistamista.

51 Kunnanhallitus Yleiskaavaehdotus: Päärakennus ja ulkorakennus edustavat aikakautensa alkuperäistä tyyppiä ja ovat siten suojelun arvoisia. Köykkä Veikko: Valtionpuiston V-alue esitetään säilytettäväksi luonnosvaihtoehdon A mukaisena. Yleiskaavaehdotus: Kaavaehdotus pohjautuu vaihtoehtoon A. Köykkä Veikko ja Maija-Liisa: Luonnosvaihtoehto A parempi. Ei teollisuutta radan ja kantatien väliin. Vaihtoehdossa B teollisuusalue virkistysalueen vieressä heikentäisi virkistysalueen arvoa. Teollisuusalue myös estäisi mielipiteen antajan asunnosta katsottuna näkymän luonnonkauniiseen Santavuoren metsämaisemaan. Yleiskaavaehdotus: Kaavaehdotus pohjautuu vaihtoehtoon A. Rahnasto Kari ja Ritva: Molemmat luonnosvaihtoehdot pirstovat maatilaa ja aiheuttavat epävarmuutta lypsykarjatilan tulevaisuudesta. Esitetään T-merkinnän poistamista tilan pelloilta. Yleiskaavaehdotus: Tilan peltoja ei ole osoitettu kaavaehdotuksessa teollisuusalueeksi. Yli-Suomu Antti ja Anita: Sikatalous maatilalla lopetettu, ei tarvitse kotieläintalouden suuryksikön merkintää. Yleiskaavamerkinnäksi asunto/maatalous -merkintä. Yleiskaavaehdotus: Ehdotuksessa on osalle tilan alueesta osoitettu pientaloasumista. Jokirantarakentaminen vaatii ELY:n poikkeamisluvan rakennusluvan saamiseksi asemakaava-alueen ulkopuolella. Yleiskaava-alueen jokirantajaksolla uudisrakentaminen on syytä varmistaa asemakaavoituksella. Kotieläintalouden suuryksikön merkintää ei kaavaehdotuksessa ole. Keski-Nikkola Markku: Kevytväylä Syrjäkuja - koulu. Yleiskaavaehdotus: Kevytväylän paikka on määritelty voimassa olevassa asemakaavassa. Lehto Kaarina: Vastustetaan luonnosvaihtoehtoa A, jossa teollisuusalue rajoittuu kahdelta sivulta perikunnan tonttiin huonontaen asumisviihtyvyyttä sekä alentaen tontin arvoa. Teollisuusalueeksi merkityn tontin osalla käytössä oleva talousvesikaivo. Kannatetaan alueen säilymistä pientalorakentamiselle. Metsäalueen säilyttäminen toivottavaa. Yleiskaavaehdotus: Jurvantien tuntumaan on osoitettu pientaloalue.

52 Kunnanhallitus Köykkä Jussi: Suunniteltu saunamökkiä tilalle 3:137. Tila 3:137 on kyläaluetta tien molemmin puolin. Radan ja kantatien välinen alue ei sovellu teollisuusalueeksi. Yleiskaavaehdotus: Tiilitien molemmille puolille on osoitettu kyläasumista. Kantatien ja radan välinen alue on osoitettu maatalousalueeksi. Yleiskaavamääräyksen mukaan Kyrönjoen rantaan voidaan rakentaa rantasaunoja poikkeamapäätöksillä. Hakoniemi Heikki: Pyydän muutosta kaavaluonnokseen, tila 4:132 hankittu asuinrakennuksen rakentamista varten. Yleiskaavaehdotus: Tilan alue on merkitty virkistysalueeksi, koska se on kokonaisuudessaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnän perusteena on valkovuokkoesiintymä. Alueen osoittaminen rakentamiseen ei näin ollen ole mahdollista. Köykkä Ritva ja Jussi, Köykkä Annina ja Lehtiniemi Jarkko: Esittävät tilalle merkityn AT-alueen suurentamista. Yleiskaavaehdotus: Kaavaehdotuksessa alue on laajennettu halutulla tavalla. Piirto Timo: Metsittyvää joutomaata, ei maatalouskäytössä, M-alueeksi. Pylväskatajat kartalle luontokohteiksi Yleiskaavaehdotus: Alue on merkitty M-alueeksi. Pylväskatajat on merkitty luonnonmuistomerkiksi. Latva-Kokko Niilo: Tila 4:168 asuntoalueeksi Yleiskaavaehdotus: Kaavaehdotuksessa on laajennettu asuntoaluetta tilan alueella jonkin verran. Tilan naapurissa on sikala, joka rajoittaa asuntoalueen kokoa. Esa Yli-Rahnasto Keskelle sarkaa piirretty virkistyskaista on tarpeeton. Todellinen rantapenkan raja on luontainen raja virkistysalueelle. Yleiskaavaehdotus: Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi, joten virkistysalueiden tarkat rajat ja koko määritellään asemakaavassa, myös rannan osalta. Esitetty rannan virkistysalueen raja on sama kuin tulvaraja tässä kohdassa. Timo Ojala on tarkentanut esitystään, jonka mukaan kaikki hänen omistamansa alueet tulee osoittaa maatalousalueeksi. Yleiskaavaehdotus: Tilat on osoitettu maatalousalueeksi MT.

53 Kunnanhallitus Timo Salo-Tuisku on esittänyt sähköpostilla , että hänen omistamalleen maalle merkitty virkistysalue ja pieni alue myös APaluetta on muutettava MT-alueeksi. Yleiskaavaehdotus: Tila on osoitettu maatalousalueeksi MT. Yleiskaavan arviointiryhmät, jotka kokoontuivat ja , antoivat arvokkaan lisän kaavan arviointiin. Lisäksi ryhmät esittivät joitain muutoksia, joista osa on otettu huomioon tässä ehdotuksessa. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy Koskenkorvan yleiskaavan liitteen nro 1 mukaisena ja asettaa sen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi sekä pyytää ehdotuksesta lausunnot ELY-keskukselta, Etelä-Pohjanmaan liitolta, Puolustusvoimilta, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta ja Kurikan kaupungilta. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kokouksesta poistuivat esteellisinä keskustelun ja päätöksenteon ajaksi Antti Alho, Marjo Pikkumäki ja Risto Yli-Rasku. Esteellisyyden syy: oma tai lähisukulaisen maanomistus. Asiantuntijana tämän pykälän käsittelyn kohdalla oli Tapio Mäntymaa esittelemässä suojeltavia kohteita. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh ) KH Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen. Asiantuntijana kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola. Terhi Pirilä saapui tämän pykälän käsittelyn aikana klo Salme Hautala ja Risto Lahti poistuivat esteellisinä (maanomistus) kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

54 Kunnanhallitus Pöytäkirja tämän päätöksen osalta tarkastettiin ja hyväksyttiin heti. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh )

55 Kunnanhallitus YHT 94/2012/520 KH 65 TILAN HARJA-AHO 9:824 OSTAMINEN KARI-MIKAEL YLI-KOKOLTA Yli-Kokon kanssa on neuvoteltu tilan Harja-Aho ostamisesta. Tila sijaitsee Rengonharjulla, osittain asemakaava-alueella ja osittain yleiskaava-alueella. Sijainti on merkitty alla olevaan karttaan, johon on lisäksi merkitty harmaalla rasterilla kunnan omistamat alueet. Tilan pinta-ala on n. 1,47 ha. Se on metsää. Yleiskaavan ja asemakaavan mukaan alueesta huomattava osa on osoitettu valtatien 19 liikennealueeksi. Asemakaavassa on lisäksi osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, joka liittyy suoraan kunnan omistamaan korttelialueeseen. Yli-Kokon tilalle ei ole osoitettu omaa kulkuyhteyttä kaavatieltä, vaan on tarkoitus, että se toteutetaan yhdessä kunnan omistaman alueen kanssa. Hintaa määriteltäessä on otettu huomioon tilan rakennusoikeus ja Liikenneviraston/ELY:n korvaukset luovutettavasta liikennealueesta sekä puuston arvo. Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä olevan kauppakirjan. Liite 2 Asiantuntijana kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola.