Pohjois-Karjalan maakuntakaavan seurantaraportti

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan seurantaraportti Vaihemaakuntakaavojen seuranta ja muutostarpeet Luonnos

2

3 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan seurantaraportti Luonnos Vaihemaakuntakaavojen seuranta ja muutostarpeet 1

4 Sisällys 1. Johdanto Mikä on maakuntakaava Maakuntakaavatilanne Maakunnan yleiskuvaus Maakuntakaavan seuranta ja sen toteutuminen Maakuntakaavan yleistavoitteet Kehittämisvyöhykkeet ja -alueet Ylimaakunnalliset kehittämisvyöhykkeet Kehittämisen kohdealueet Kehittämisvyöhykkeiden ja kehittämisen kohdealueiden muutostarpeet Aluerakenne ja palvelukeskusverkko Taajamatoimintojen alueet ja kohteet Keskustatoimintojen alueet ja kohteet Kyläalueet Teollisuus- ja työpaikka-alueet Palvelujen ja hallinnon alueet Vähittäiskaupan suuryksiköt Aluerakenteen ja palvelukeskusverkon muutostarpeet Yhteysverkot Tieliikenne Rautatieliikenne Lentoliikenne Vesiliikenne Joukkoliikenne Tietoliikenne Yhteysverkkojen muutostarpeet Kulttuuriympäristöt Rakennettu kulttuuriympäristö Arvokkaat maisema-alueet Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Muinaisjäännökset Kulttuuriympäristöjen muutostarpeet

5 5.6 Luonnonympäristöt, luonnonvarat ja luonnonsuojelu Kaivosalueet Soran- kallion- ja rakennuskiviainesten ottoalueet Turvetuotantoalueet Pohjavesialueet Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat harju-, moreeni ja kallioalueet Natura-alueet ja suojelualueet Luonnonvarojen, luonnonympäristön ja luonnonsuojelun muutostarpeet Erityistoimintojen alueet Jätehuolto Energiahuolto Tuulivoima-alueet Puolustusvoimien ja rajavartioston alueet Seudulliset ampumaradat Moottorirata-alueet Melualueet Erityistoimintojen alueiden muutostarpeet Rannat, virkistys ja matkailu sekä reitistöt Suurvesistöt, koillinen luontovyöhyke ja rantojen käytön solmukohdat Virkistys- ja matkailualueet ja kohteet Reitistöt Rantojen, virkistyksen ja matkailun sekä reitistöjen muutostarpeet Yhteenveto

6 1. Johdanto 2. Mikä on maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista ja yhteen sovittaa valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. ( Maakuntakaavoitusta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki ja erityisesti sen 28 (sisältövaatimukset). Lisäksi maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), joiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa. Tavoitteet päätyvätkin käytäntöön pääasiassa kaavoituksen kautta, jonka vuoksi tavoitteet konkretisoidaan maakunnallisiksi ja seudullisiksi alueidenkäytön ratkaisuiksi, jotka ohjaavat kuntakaavoitusta. Näiden lisäksi on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Maakuntakaavan sisältövaatimukset ovat seuraavat: 1. maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 2. alueiden käytön ekologinen kestävyys 3. ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 5. maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 6. maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen sekä 7. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaoteltu seuraaviin osioihin: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (näihin kuuluu Pohjois-Karjalassa Vuoksen vesistöalue) MRL:n sisältövaatimusten ja VAT:ien lisäksi kaavoituksessa otetaan huomioon maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma (POKAT). Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin (n. 20 vuotta) strateginen kehittämissuunnitelma, jonka tavoitteet täsmentyvät maakuntaohjelmassa (lyhyen aikavälin ohjelma n. 3-4 vuotta). Näiden asiakirjojen linjauksia pyritään tuomaan näkyviin myös maakuntakaavan. Myös mahdolliset muut suunnitelmat ja ohjelmat, joita maakunnassa tehdään, huomioidaan kaavoituksessa. Maakuntakaavan hyväksyy maakunnan liiton ylin päättävä toimielin ja se vahvistetaan ympäristöministeriössä, joskin prosessia ollaan uudistamassa ja vahvistusmenettelystä luopumassa. Maakuntakaava on vahvistuttuaan oikeusvaikutteinen kaava ja sillä on ohjausvaikutus. Tällä tarkoitetaan sitä, että maakuntakaava on ohjeena kuntien kaavoitusta laadittaessa tai kaavoja muutettaessa (yleiskaava ja asemakaava) ja lisäksi viranomaisten on otettava kaava huomioon muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelussa. ( 4

7 Kuva 1. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavajärjestelmä Maakuntakaava esitetään kartalla, mutta kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Lisäksi kaavaan liittyy kaavaselostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisuiden perusteet. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999). Vastatakseen maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999, MRA) 9 :n vaatimuksia, on maakuntakaava tarpeen esittää mittakaavassa 1: : Kaupunkiseuduilla voidaan käyttää mittakaavaa 1: ja toisaalta erityisen harvaan asutuilla alueilla voidaan myös käyttää 1: mittakaavaa. (Ympäristöministeriö 2013). Pohjois-Karjalassa on vakiintunut esittämistapa 1: Lisäksi Joensuun kaupunkiseudusta on tarkempi laadittu kaavan 1.vaiheessa karttaikkuna mittakaavalla 1: , jolla pyritään selkeyttämään kaavamerkintöjen helppolukuisuutta, koska Joensuun seudulla merkintöjä on paljon pienellä alueella. Kaavassa voidaan esittää alueiden käytön kehittämisperiaatemerkintöjä, osa-aluemerkintöjä, aluevarauksia, viivamerkintöjä tai kohdemerkintöjä. Kehittämisperiaatemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset osoittavat alueita, jotka ovat merkittäviä maakunnan tavoitellun kehityksen kannalta ja joihin tästä syystä kohdistuu muussa suunnittelussa huomioon otettavia alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeita. Tällaisia merkintöjä ovat esimerkiksi maaseutukehittämisen erityisalue tai matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue. (Ympäristöministeriö 2013). Osa-aluemerkinnät voivat liittyä luonnon- tai kulttuuriympäristön, maiseman sekä luonnonvarojen erityisiin arvoihin. Näitä voivat olla esimerkiksi rakennetut kulttuuriympäristöt. Erityisominaisuuksia voivat olla myös osa-alueiden alueidenkäyttöä erityisesti rajoittavat ominaisuudet, kuten melu- ja vaaraalueet tai suojavyöhykkeet. (Ympäristöministeriö 2013). Aluevarauksilla osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksiin rinnastettavia kohdemerkintöjä käytetään kaavan mittakaavaan nähden pienialaisia alueita osoitettaessa 5

8 (esimerkiksi keskustatoimintojen alueet) tai kun aluevarauksen ulottuvuudella ei ole ylikunnallisen ohjaustarpeen tai maakuntakaavan muun sisällön kannalta merkitystä (esimerkiksi kylät). Pohjois-Karjalassa periaate on ollut, että alle viiden hehtaarin alueet esitetään kohteina. Toisaalta kohdemerkintöjä voi olla myös virkistyskohteet, matkailukohteet, muinaismuistokohteet tai suojelukohteet. Aluevarauksia ovat esimerkiksi taajamatoimintojen alueet, virkistysalueet, kaivosalueet tai vaikkapa puolustusvoimien alueet. Viivamerkinnöillä osoitetaan luonnollisesti viivamaisia kohteita kuten liikenneyhteyksiä, johtoja tai myös osa-alueita. ( Maakuntakaavaprosessi: Maakuntakaavan suunnitteluprosessi etenee maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti niin, että se sisältää aloitusvaiheen, tavoitevaiheen, valmisteluvaiheen, ehdotusvaiheen, hyväksymisvaiheen ja vahvistamisvaiheen. Näiden jälkeen siirrytään seurantavaiheeseen, jossa seurataan ja edistetään kaavan tavoitteiden toteutumista ja siihen kohdistuvia muutostarpeita. Kaavan laadinnasta vastaa maakuntaliiton alueidenkäyttöyksikkö ja työtä ohjaa maakuntahallituksen nimeämä ohjausryhmä. Näiden lisäksi voidaan koota asiantuntijaryhmiä eri teemojen ympärille. Maakuntakaava tulee pitää ajan tasalla, jossa kaavan seurannalla on oleellinen osa. Seurannalla saadaan tietoa kaavan toteutumisesta ja mahdollisista muutostarpeista. Tässä raportissa seuranta on tehty teemoittain, jotta jokaisesta maankäyttöluokasta saadaan tietoa, kuinka varaukset ja merkinnät ovat toteutuneet. Tämän pohjalta nähdään ovatko varaukset tai merkinnät oikeassa paikassa, onko kaavassa muutostarpeita, toteutumattomia merkintöjä tai muita päivitystarpeita, jotta kaava pysyy ajantasaisena. 3. Maakuntakaavatilanne Pohjois-Karjalan ensimmäinen maakäyttö- ja rakennuslain mukainen 1. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin valtioneuvostossa Maakuntakaavassa käsiteltiin: o Palvelukeskusverkko o Ylimaakunnalliset kehittämisvyöhykkeet o Kehittämisen kohdealueet o Yhteysverkot o Taajamatoimintojen alueet o Keskustatoimintojen alueet o Vähittäiskaupan suuryksiköt o Palvelujen- ja hallinnonalueet o Teollisuus- ja työpaikka-alueet o Kyläalueet o Rakennettu kulttuuriympäristö, kulttuurimaisemat ja muinaisjäännökset o Pohjavesi- ja harjualueet o Jätehuolto, energiahuolto, kaivosalueet, puolustusvoimien ja rajavartioston alueet sekä moottorirata-alueet o Luonnonsuojelulailla suojellut alueet, Natura verkosto, valtakunnalliset suojeluohjelma-alueet sekä seutukaavoissa olevat suojelualueet o Suurvesistöt sekä koillinen luontovyöhyke o Virkistys- ja matkailualueet ja -kohteet sekä reitistöt 2. vaihemaakuntakaava (maakuntakaavan täydennys) hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa käsiteltiin: 6

9 o o o o o o o o o o o Maakunnallisia soran ja rakennuskivien ottoalueita Maakunnallisesti arvokkaita harjualueita Valtakunnallisesti arvokkaita moreenialueita Maakunnallisia turvetuotantoalueita Maakunnallisesti arvokkaita suoalueita Varuskuntien (Onttola, Kontioranta) ampumaratojen ja ampuma-alueiden melualueita Seudullisia ampumaratoja ja niiden melualueita Uutta 400 kv:n sähkölinjaa Kontiolahti Huutokoski 110 kv:n muunto- ja kytkinasemia Esihistoriallisia kohteita Edellisistä aiheutuvia muutoksia maakuntakaavan 1. vaiheeseen 3. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa käsiteltiin: o Kalliokiviainesten otto ja arvokkaat kallioalueet o Teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet o Sotahistorialliset kohteet o Tuulivoimaloiden alueet o Monitoimikeskus o Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen harjoitus- ja ampuma-alueiden suojavyöhykealueet o Perinnemaisemat ja pyöräilyreitit informatiivisena aineistona o Tarkistuksia maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin, keskeisinä tarkistuksina o Soran- ja rakennuskivien ottoalueet o Kulttuuriympäristöt mukaan lukien rakennettu kulttuuriympäristö, maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kiinteät muinaisjäännökset o Matkailualueet ja -kohteet o Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueet o Ohjeelliset ulkoilu-, vesiretkeily- ja moottorikelkkailureitit o Kaivosalueet o Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen varasto-, harjoitus- ja ampuma-alueet ja niihin liittyvät ampumamelualueet o Rajavyöhykealue o Rautatiealueet (Ilomantsin rata) 4. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja on tällä hetkellä ympäristöministeriössä vahvistusprosessissa. Vahvistamispäätöstä odotetaan kesäksi vaihekaava keskittyi lähinnä aikaisempien kaavavaiheiden kaavamerkintöjen päivittämiseen: o taajamatoimintojen o teollisuus ja työpaikka-alueiden o sekä virkistysalueiden ja -kohteiden, matkailukohteiden sekä viheryhteyksien osalta o vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoituksen osoittamiseen sekä kaupan ja keskusverkoston päivittämiseen o Joensuun seudun seudullisen ampumaradan osoittamiseen o sekä yksittäisiin tarkistuksiin maa- ja metsätalousvaltaisista alueista ja moottorirata-alueesta 7

10 4. Maakunnan yleiskuvaus Maakuntakaava-alue käsittää Pohjois-Karjalan maakunnan ja sen 13 kuntaa. Valtakunnallisen seutukuntajaon mukaan maakunnassa on kolme seutukuntaa: Pielisen Karjala, Joensuun seutukunta ja Keski-Karjalan seutukunta. Maakunnan pinta-ala on km², josta vesistöä on km². Yhteistä rajaa maakunnalla on Kainuun, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan sekä Venäjän kanssa. Joensuun seutu on maakunnallisten palvelujen keskus, jossa sijaitsee koko maakuntaa palvelevat erikoiskaupan, hallinnon, kulttuurin, vapaa-ajan ja virkistyksen palvelut. Seutukeskukset muodostavat maakunnan eri osien palveluverkoston rungon, jossa on useampaa kuntaa palvelevia erikoiskaupan, hallinnon, kulttuurin ja vapaa-ajan palveluja. Kuntakeskukset tarjoavat alueelliset peruspalvelut sekä erikoiskaupan palveluja. Kylät toimivat enenevässä määrin maaseutualueiden asumisen ja elinkeinotoiminnan keskittyminä ja niiden merkitys palvelun tarjoajina on vähentynyt. (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2015). Kuva 2. Pohjois-Karjalan maakunta 8

11 Maakunnan väkiluku vuonna 2013 oli henkilöä ja väestöntiheys 7,6 asukasta/km². Vuosien välillä maakunnan väkiluku on ollut laskusuunnassa. Väestönmuutos näkyy maakunnassa siten, että maakunnan reuna-alueiden väestö on vähentynyt sekä haja-asutusalueilla että taajamissa. Sen sijaan Joensuun seudulla sekä taajamien, että myös kuntien kokonaisväkimäärät ovat kasvaneet. Toisaalta väkimäärältään kasvaneita kyliä löytyy Joensuun seudun ulkopuolelta vaikka koko kunnan väkiluku oli laskenut. Kokonaisuudessaan väkimäärä on ollut laskusuunnassa koko maakunnan alueella, mutta taajama-alueilla kasvua on ollut yli henkeä, mikä selittyy pitkälti Joensuun seudun taajamien kasvulla. Kuva 3. Väestönmuutos Taajama-alueiden pinta-ala (YKR -taajamat) vuonna 1990 oli hehtaaria, kun vuonna 2013 se oli hehtaaria. Kasvua on siis tapahtunut 29 prosenttia, lähes hehtaaria. Sen sijaan taajamaalueilla asuvan väestön määrä on kasvanut vain noin neljä prosenttia. Pääosa kasvusta on sijoittunut Joensuun seudulle, jonne on rakentunut omakotitalovaltaista asutusta. Se selittää niin ikään sen, miksi väestö ei ole kasvanut yhtä paljon. Vuonna 1990 taajamissa asui ihmistä ja vuonna ihmistä. Taajama-aste on kasvanut 64 prosentista 71 prosenttiin. 9

12 Voidaan siis todeta, että vaikka maakunnan väkimäärä on hiukan vähentynyt, on se myös keskittynyt yhä enemmän taajamiin ja erityisesti Joensuun seudulle. Vuoden 2005 jälkeen kokonaan YKR:n taajamaluokituksesta hävinneitä taajamia on entinen Värtsilän kuntakeskuksen taajama Tohmajärven kunnassa. Uusia taajamia on muodostunut entisen Enon kunnan alueelle Louhiojalle ja entisen Pyhäselän kunnan alueelle Honkavaaraan, jotka ovat YKR -luokittelussa nousseet kylistä taajamiksi. SYKE:n kaupunki-maaseutuluokituksessa Pohjois-Karjalasta suurin osa on jonkin tyyppistä maaseutua. Maaseutuasutuksen osuus onkin valtakunnan keskiarvoa suurempi. Mutta kuten yllä on todettu, kehitys suuntautuu kuitenkin maaseudun haja-asutusalueilta kohti taajamia ja erityisesti Joensuun seutua. Kuva 4. SYKE Kaupunki-maaseutuluokitus Taulukko 1. Kaupunki-maaseutu luokituksen väkiluvun jakauma Pohjois-Karjalassa Luokitus Väkiluku (%-osuus) Pinta-ala hehtaaria (%-osuus) Sisempi kaupunkialue (11 %) 838 (0 %) Ulompi kaupunkialue (22 %) 4419 (0 %) Kaupungin kehysalue (11 %) (2 %) Maaseudun paikalliskeskus (12 %) 3850 (0 %) Kaupungin läheinen maaseutu (8 %) (6 %) Ydinmaaseutu (19 %) (17 %) Harvaan asuttu maaseutu /17 %) (75 %) 10

13 Kuntakaavoituksen osalta Pohjois-Karjalassa asemakaavoitettuja alueita ovat nykyiset ja entiset kuntakeskukset sekä muutama muu taajama (Viinijärvi, Ylämylly, Lehmo, Heinävaara, Uimaharju, Puhos, Tolosenmäki). Yleiskaavoja on laadittu sen sijaan monin paikoin, etenkin vesistöjen osalta sekä muun muassa koko Nurmeksen alueelle. Kuva 5. Kaavoitustilanne Pohjois-Karjalassa 2013 Karttatarkastelujenkin perusteella Pohjois-Karjalassa Joensuu on selkeä keskus, mutta vahva keskus tarvitsee myös vahvaa maakuntaa. Keskeinen haaste onkin, miten maakunnan muut alueet pystyvät hyötymään keskuksen kasvusta ja sinne kasautuneesta osaamisesta. Maakunnan sijainti raja-alueella on luonut omaleimaisen historian ja kulttuuriset erityispiirteet. Monipuolinen, rikas ja puhdas luonto, runsaat luonnonresurssit ja kulttuuriympäristöt antavat hyvät mahdollisuudet elinkeinotoimintaan ja maakunnan kehittämiseen. Rajan läheisyys on luonut luontevat lähtökohdat Venäjä-osaamiselle. Haasteensa sen sijaan luo harva asutus, pitkät välimatkat ja kylmä ilmasto. (Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma , 23) 11

14 5. Maakuntakaavan seuranta ja sen toteutuminen Seurantaa varten tuotetut luvut on saatu tilastokeskuksen ja SYKE:en tuottamasta YKR-aineistosta (yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä) ellei toisin mainita. Yhdyskuntarakenteen seurannan tietojärjestelmä (YKR) on alueidenkäytön työkalu, joka soveltuu mm. yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin muutosten seurantaan ja tilan analysointiin, alue- ja yhdyskuntarakenteen tutkimukseen sekä erilaisiin vaikutusten arviointi- ja suunnittelutehtäviin. Järjestelmä on käytössä muun muassa ympäristöhallinnossa, maakuntien liitoissa ja monissa kunnissa. Se sisältää tilastoruuduittain koko maasta seuraavat muuttujat vuodesta 1990 lähtien: - Väestö sukupuolittain ja ikäryhmittäin (vuodesta 1980) - Työvoima toimialoittain - Työpaikat toimialoittain - Rakennusten kerrosala ja lukumäärä käyttötarkoitusluokittain - Asuinhuoneistoala ja lukumäärä - Työmatkan pituus asuinpaikan ja työpaikan mukaan toimialoittain - Asuinhuoneistoväestö, asuntokunnan koko ja autonomistus - Lomarakennukset valmistumisajankohdan mukaan - Kaupan toimipaikat (vuodesta 2010) - Jokaisesta ruudusta tieto maankäytöstä ja -peitteestä Corine 4-tason luokituksella. Aineistojen avulla saadaan luotua kokonaiskuva yhdyskuntarakenteen tilasta ja erityisesti pitkän aikavälin kehityskuluista. Järjestelmästä saa ajallisesti ja paikallisesti vertailukelpoista tietoa yhdyskuntarakenteessa tapahtuvista muutoksista. YKR on paikkatietojärjestelmä, joka mahdollistaa sosioekonomisten tietojen laskennan mihin tahansa aluemaisiin kohteisiin, kuten esim. kaavojen aluevarauksiin tai etäisyysvyöhykkeille. Aineiston perusruutujako on 250x250 metrin ruutu. (Ymparisto.fi 2014). Muina aineistoina on käytetty siis tilastokeskuksen tilastoja, mutta myös muita eri teemoihin liittyviä tilastoja ja aineistoja sekä luonnollisesti maakuntakaavamerkintöjä. ( Maakuntakaavan yleistavoitteet Maakuntakaavoissa on asetettu tavoitteita eri muuttujille. Keskeisimmät tavoitteet koskevat väestöä, työpaikkoja, palvelurakennetta ja maankäytön yleistavoitteita. Väestötavoitteeksi asetettu henkeä vuodelle 2015 on Tilastokeskuksen vuoden 2014 väestötietojen mukaan lähes toteutumassa. Suuria vaihteluita seutukunnittain tai maakuntatasolla ei ole havaittavissa. Joensuun seudulla on jopa hiukan ylitetty väestötavoitteet. Työpaikkatavoitteena on ollut työpaikkojen kasvattaminen vajaalla työpaikalla yhteensä työpaikkaan vuosien 2002 ja 2020 välillä. Viimeisimmän tilaston mukaan vuonna 2012, eli suunnilleen puolivälissä tarkasteluajanjaksoa, työpaikkoja oli maakunnassa Näiden lukujen valossa kehitys on ollut negatiivista. Työpaikkakehitykseen on vaikuttanut osaltaan yleinen talouskehitys, joka on asettanut haasteita myös Pohjois-Karjalan työpaikkakehitykselle. Palvelurakenteen osalta tavoitteena on ollut säilyttää kattava, monipuolinen, toimiva ja hyvin saavutettavissa oleva palveluverkko. Lisäksi maankäytön yleistavoitteiksi on asetettu - kansainvälisen ja kansallisen aseman vahvistaminen - elinkeinotoiminnan edellytysten turvaaminen - tasapainoinen aluerakenne, vetovoimainen asuin- ja vapaa-ajanympäristö - ympäristön ja luonnonvarojen kestävä käyttö 12

15 Maankäytön yleistavoitteita on pyritty edistämään maakuntakaavamerkinnöillä. Muuttujia tarkastellaankin eri teemojen yhteydessä seuraavissa alaluvuissa. Jokaisen luvussa on käyty läpi asetettuja tavoitteita ja niiden toteutumisesta sekä luvun lopussa yhteenveto muutostarpeista. Maakuntaohjelman suhde maakuntakaavaan Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa (POKAT 2017) on määritelty maakunnan kehittämisen tavoitteet. Kolme kärkeä on älykäs erikoistuminen, öljyvapaa maakunta ja elinikäinen osallisuus. Ohjelmassa on valikoitu kehittämisen toiminnalliset ja tuotannolliset painopisteet, toimintaympäristön kehittämispainotukset sekä huomioitavat erityiskysymykset. Maakunnan vahvoja tuotannollisia painopisteitä ovat hyvinvointituotanto, kivi- ja kaivannaisala, luovat alat, matkailu, metsä- ja bioenergiatuotanto, ruuan tuotanto ja jatkojalostus sekä muovi- ja metalliteollisuus, materiaaliteknologia ja ICT. Näitä aloja kehitetään vahvistamalla toimintaympäristö (mm. liikennejärjestelmä ja koulutus- ja tutkimusjärjestelmä) sekä vahvistetaan yritystoiminnan kilpailukykyä, erilaista osaamista, kansainvälistymistä ja resurssiviisautta. Maakuntaohjelma kytkeytyy maakuntakaavan, sillä maakuntakaavalla pyritään edistämään maakuntaohjelmassa esitettyjä kehittämistoimia ja toisaalta maakuntakaavaa voidaan toteuttaa maakuntaohjelman toimenpitein. Kaavassa vahvasti esillä on matkailun, kaivannaisalan sekä liikennejärjestelmän kysymykset. Kansainvälistyminen näkee rajanylityspaikkojen muodossa, mutta niitä tukevia kehittämisvyöhykkeitä kaavoissa ei ole. Sen sijaan esimerkiksi metsä- ja bioenergiantuotanto, ruuan tuotanto ovat asioita, joita voitaisiin kaavassa tuoda esille enemmänkin. Tähän onkin tartuttu ja parhaillaan Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on toteuttamassa ympäristöministeriön rahoittamaan biotalouden alueidenkäytölliset ulottuvuudet hanketta. Hankkeella pyritään selvittämään kuinka biotaloutta voitaisiin edistää maakuntakaavallisesti. 5.2 Kehittämisvyöhykkeet ja -alueet Kehittämisvyöhykkeitä ja alueita on maakuntakaavassa useita. Näitä on käsitelty lähinnä 1.vaiheessa, mutta virkistyksen ja matkailun vetovoima-alueita on täydennetty 3.vaiheessa. Vyöhykkeet jakautuvat ylimaakunnallisiin kehittämisvyöhykkeisiin sekä maakunnan sisäisiin kehittämisen kohdealueisiin Ylimaakunnalliset kehittämisvyöhykkeet Ylimaakunnallisia kehittämisvyöhykkeitä Pohjois-Karjalassa ovat Vuoksen vesistöalue, kansainväliset liikennekäytävät, rajayhteistyöalue ja biosfäärialue. Vyöhykkeitä on käsitelty kaavan 1.vaiheessa. Näistä kehittämisvyöhykkeistä ainoastaan biosfäärialue on merkitty kaavakartalle omalla merkinnällään. Vuoksen vesistöalueeseen kohdistuvia tavoitteita ovat järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteiden säilyttäminen. Erityispiirteet on huomioitu erilaisilla muilla kaavamerkinnöillä kuten vesistöalueelle sijoittuvilla rantojen käytön kehittämisen kohdealue-, suojelualue-, virkistysalue-, kulttuuriperintö- tai maisema-aluemerkinnöillä. 13

16 Kansainvälisistä liikennekäytävistä näkyvin merkki Pohjois-Karjalassa on Niiralan rajanylityspaikka. Lisäksi Joensuun lentoasema on kansainvälinen lentoasema. Molemmat ovat merkittyinä kaavakartalle omilla merkinnöillään. Niiralan rajanylityspaikan merkitys maakunnalle on suuri, jolloin olisi hyvä, että esimerkiksi kehittämisperiaatemerkinnällä tuotaisiin esiin liikennekäytävää Niiralasta sisämaahan. Tämä korostaisi ylityspaikan tärkeyttä ja edesauttaisi liikennekäytävän kehittämistä, etenkin kun ylittäjämäärät ovat kasvaneet aivan viimeaikaista pientä notkahdusta lukuun ottamatta. Taulukko 2. Rajanylityksen Niiralan raja-asemalla Rajanylitykset Niiralan raja-asemalla suomalaiset venäläiset Lähde: Pohjois-Karjalan rajavartiolaitos Kehittämisen kohdealueet Kehittämisen kohdealueita on käsitelty 1.vaiheessa ja ne käsittävät Joensuun kaupunkikeskustan, kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueen, kaupunki-maaseutu -vaihettumisalueen, taajamaseudun kehittämisen kohdealueet, maaseutukehittämisen erityisalueet, biosfäärialueen sekä matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueen. Joensuun kaupunkikeskusta (kk-1) kk-1 Kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealue (kk-1) Merkinnällä osoitetaan maakunnan keskuksen kehittämisen kannalta tärkeä alue. Alueelle sijoittuvat kaupunkikeskustan kehittämisen kannalta tärkeimmät valtakunnalliset ja maakunnalliset toiminnat. Aluetta kehitetään kansainvälisten, valtakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen keskuksena. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityisesti turvata keskusta-alueen kehittäminen vetovoimaisena ja korkeatasoisena erikoiskaupan palvelukeskuksena sekä luoda edellytykset 14

17 valtion hallinnon toimintojen alueellistamiselle, yliopiston ja ammattikorkeakoulun, erikoissairaanhoidon, tiedepuiston, vapaa-ajan ja virkistyskeskuksen, sataman sekä matkakeskuksen kehittämiselle. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee kiinnittää huomiota kaupunkikuvaan, joukkoliikenteen toimivuuteen ja muihin sisäisiin liikennejärjestelyihin sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Vuosien välillä alueen väkimäärä kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueella on kasvanut noin neljä prosenttia eli reilu tuhat ihmistä, ihmisestä ihmiseen. Työpaikkojen kehitys on ollut tätäkin suurempaa, vuosina välillä 13 prosenttia ja yli kaksi tuhatta työpaikkaa, työpaikasta työpaikkaan. Sen sijaan valtionhallinnon työpaikkakehityksessä ei ole tapahtunut suurta muutosta viimeisen 15 vuoden aikana, vaikka alueelle on hajasijoitettu valtion hallinnon toimipisteitä. Tämä kertoo osaltaan siitä, että valtion hallinnon työpaikkojen määrä maakunnassa olisi vähentynyt ilman hajasijoitustoimenpiteitä. Joensuun kaupungilla on olemassa suunnitelma, jolla kaupunkikeskustaa laajennetaan myös Pielisjoen itärannalle, joka käsittää joen rannan lisäksi rautatieaseman ja syväsataman alueet. Suunnitelma kulkee nimellä symmetrinen kaupunki ja näissä suunnitelmissa on otettu huomioon myös muun muassa matkakeskuksen rakentaminen ja syväsataman toimintojen kehittäminen. Joensuun seudun kasvusopimus on merkittävä seudun kehittämisen asiakirja kaupungin ja alueen keskeisten toimijoiden sekä ministeriöiden välillä. Joensuun kaupunkikeskustan laajeneminen Pielisjoen itärannalle on otettu huomioon jo 1. vaihemaakuntakaavassa. 4.vaihekaavassa keskustatoimintojen aluetta (C) ollaan laajentamassa hiukan Penttilänrannan suuntaan kaupungin suunnitelmien mukaan. Kaavamuutos mahdollistaa kaupungin suunnitelmien toteuttamisen myös maakuntakaavallisesti. Muita huomioita: - Merkittäviä investointeja tehty alueelle: Iso Myy kauppakeskus, Joensuun tiedepuiston laajentuminen, erikoissairaanhoidon laajentuminen / Keskussairaalan uudisrakennukset - Matkakeskus ei ole edennyt, kehittäminen kytköksissä laajemmin ratapihan kehittämiseen - Valtion hallinnon alueellistamisen tarpeisiin varautuminen, alueelle sijoittunut mm. valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus sekä puolustusvoimien palvelukeskus - Mehtimäen alueen virkistys- ja vapaa-ajankeskus kehittynyt ja eri toimintoja keskitetty alueelle - Liikennejärjestelyt: Siltahankkeet ovat olleet merkittäviä (Sirkkalansilta ja ylisoutajansilta), uudet liikennejärjestelyt työn alla liittyen symmetriseen kaupunkiin - Itä-Suomen yliopisto ja Karelia ammattikorkeakoulu ovat investoineet ja edelleen kehittyneet alueella. Yliopistoalueelle on kehittynyt myös yksi valtakunnallisen luonnonvarakeskuksen päätoimipaikoista LUKE, joka pitää sisällään entisen Metsäntutkimuslaitoksen toiminnat - Suunnittelumääräyksessä on kirjattu laajalti eri toimintojen edellytysten kehittämistä, mutta kulttuuri puuttuu listasta. Joensuun kaupunkiseutu (kk-2) kk-2 Joensuun kaupunkiseutu (kk-2) Merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseudulla yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tärkeää ylikunnallisesti suunniteltavaa aluetta. Alueelle sijoittuu sekä valtakunnan että maakunnan kehittämisen kannalta tärkeitä toimintoja ja siinä on tarvetta kuntien yhteistoimintaan alueidenkäytön suunnittelussa ja toimintojen yhteensovittamisessa. Suunnittelumääräys: Uudisrakentaminen tulee ensisijaisesti ohjata nykyisen taajama- ja kylärakenteen yhteyteen eheyttämään yhdyskuntarakennetta ja tukemaan palvelujen ja joukkoliikenteen säilymistä ja kehittämistä. 15

18 Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset lentokentäntien alueen kehittämiselle korkeatasoisena työpaikka-alueena sekä seudullisten viher- ja virkistysalueiden sekä ulkoilureittien toteuttamiselle. Pyhäselän järven ranta-alueella tulee turvata virkistysreittiyhteyden säilyminen. Joensuun kaupunkiseutu käsittää yhtenäisen asumisen, työssäkäynti- ja palvelujen asiointialueen ja siihen kuuluu alueita niin Joensuun, Kontiolahden kuin Liperinkin kunnista. Tällä alueella on tarvetta yhteiselle suunnittelulle toimintojen sijoittamisessa ja alueiden suunnittelussa niin asumisen, työpaikkojen kuin virkistyksenkin kannalta eritoten raja-alueiden maankäytössä. Yhteistä suunnittelua on toteutettu esimerkiksi Joensuun seudun yhteisellä yleiskaavalla, jolla on yhteen sovitettu maankäyttöä ylikunnallisesti. Väestö- ja työpaikkakehitys tällä alueella on ollut selkeästi positiivista. Vuosien välillä väkimäärä on kasvanut noin henkeä eli 8,2 %, hengestä henkeen. ja työpaikkamäärä yli työpaikkaa eli 9,3 % työpaikasta työpaikkaan. Suurin osa väestökehityksestä on tapahtunut maakuntakaavan 1.vaiheessa osoitetulla taajamatoimintojen alueella. Muita huomioita: - Uudisrakentaminen taajamien yhteyteen vahvistunut (selvitettävä tarkemmin)? - Lentokentän tien alue ei ole kehittynyt esitetyllä tavalla, työpaikoille lentokentän läheisyys ei ole ollut erityinen vetovoimatekijä, koska kenttä on lähellä keskustaa (vain 11 km kentälle) - Virkistysreittiyhteyden merkitys ja käyttö vaikuttaa lisääntyneen, esimerkkinä ylisoutajan sillan rakentaminen Penttilänrantaan Kaupunki - maaseutu -vaihettumisalue kmk Kaupunki-maaseutu -vaihettumisalue (kmk) Merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseutuun liittyvää aluetta, joka kuuluu läheisesti kaupunkiseudun vaikutukseen asumisen, palvelujen ja elinkeinotoiminnan kautta. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa asuminen, palvelut ja työpaikat tulee ensisijaisesti ohjata olevien kuntakeskusten ja muiden taajamien sekä kyläkeskusten yhteyteen. Uudisrakentaminen tulee ohjata siten, että se tukee joukko- ja tietoliikenneyhteyksien säilymistä ja kehittämistä. Maaseutuelinkeinojen kannalta hyvät peltoalueet tulee turvata muulta rakentamiselta. Kaupunki-maaseutu -vaihettumisalue käsittää alueen kilometrin päässä olevalla kehällä Joensuun keskustasta. Kaavaselostuksessa on kirjattu, että alueelle osoitettava asutus tulisi ohjata olemassa olevan kunta- ja kylärakenteen yhteyteen tukien joukko- ja tietoliikenneyhteyksien säilymistä ja kehittämistä. Alueen sisälle jää Kontiolahden ja Liperin kuntakeskukset, entiset Pyhäselän ja Kiihtelysvaaran kuntakuntakeskukset sekä Viinijärven, Heinävaaran ja Paiholan (kohde) taajamat ja kaikkiaan yhdeksän kyläalue -merkintää (at, at-1). Alueen väkimäärä on pysynyt melko samana vuosien 2005 ja 2013 välillä, kasvua on tapahtunut 119 henkeä (0,7 %). Eniten väkimäärä on kasvanut alueen kylissä, mutta kylien vertailu on hankalaa. Osa kylistä on vain noin 40 asukkaan kyliä, kun taas osa kylistä muodostaa hyvinkin suuren alueen ja jopa yli hengen kokonaisuuksia. Alueelle jäävissä taajamissa väkimäärä on sen sijaan pysynyt kutakuinkin tasaisena. Alueen suunnittelumääräykseen on lisäksi kirjattu hyvien peltoalueiden turvaaminen rakentamiselta. Toisaalta selostuksessa ei ole avattu tarkemmin mitä hyvillä peltoalueilla tarkoitetaan. Tässä yhteydessä on tarkasteltu SYKE:n Corine maankäyttö- ja maanpeiteaineistojen (CLC2012) peltoalueita. Joensuun seudulla suurimmista yhtenäisistä peltoalueista Liperin alueen pellot jäävät merkinnän piiriin, 16

19 mutta Outokummun ja Polvijärven eivät, jotka kuitenkin erottuvat aineistosta selkeästi peltomaisina alueina. Muita huomioita: - Asuminen kylissä on lisääntynyt jonkin verran, sen sijaan taajamissa ei ole tapahtunut merkittävää asumisen kasvua Maaseudun kehittämisen erityisalueet mk Maaseutukehittämisen erityisalue (mk) Merkinnällä osoitetaan maaseudun kehittämisalueita, joilla kehitetään erityisesti maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöihin sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinoja vapaa-ajantoimintaa. Alueella on tarvetta yhteistoimintaan yhteisten suunnittelu- ja kehittämisperiaatteiden luomiseksi. Kehittämisperiaatteet: Aluetta tulee kehittää maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöihin sekä maisemaan tukeutuvina maaseutuasumisen ja vapaa-ajan alueina. Alueelle suositellaan laadittavaksi maaseudun kehittämissuunnitelma, jossa luodaan tavoitteet ja esitetään toimenpiteet maaseutu- ja loma-asutuksen, maaseutuelinkeinojen ja vapaa-ajan tarpeiden kehittämiselle ja alueeseen sisältyvien luonnon-, kulttuuriympäristön tai maisema-arvojen yhteensovittamiselle. Lomaasutuksen, maatila- ja muun matkailun kehittämisellä voidaan tukea maaseutuasutuksen, -elinkeinojen ja palveluiden säilymistä ja kehittämistä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueeseen liittyvät luonnon, kulttuuriympäristön tai maiseman erityispiirteet. Uusi asutus ja elinkeinotoiminta tulee ensisijaisesti sijoittaa nykyiseen kylärakenteeseen sen erityispiirteet huomioon ottaen. Maaseutuelinkeinojen kannalta hyvät peltoalueet tulee turvata muulta rakentamiselta. Maaseudun kehittämisen erityisalueiden (Jakokoski-Selkie-Kiihtelysvaara-Huhtilampi, Rasimäki-Karhunpää-Vuokko, Ilomantsi ympäristöineen) väkimäärä on laskenut tuhannella hengellä asukkaasta asukkaaseen, mutta työpaikat ovat hiukan kasvaneet, yhteensä 80 työpaikalla ( ). Alkutuotannon työpaikat ovat pysyneet samoissa lukemissa ( ). Myös tämän merkinnän suunnittelumääräykseen on lisäksi kirjattu hyvien peltoalueiden turvaaminen rakentamiselta. Ainoastaan Nurmes-Valtimo suunnalla merkinnän sisään jää laajoja peltoalueita. Muut maakunnan merkittävät peltoalueet sijaitsevat Polvijärvi-Outokumpu-Liperi-Rääkkylä-Tohmajärvi-Kitee akselilla, jossa ei mk-merkintää ole. Muita huomioita: - Maaseudun kehittämissuunnitelmat? - Muutamissa kylissä on ollut vahvaa yhteistoimintaa elinympäristön kehittämiseksi (esim. Selkie) - Mitään merkittävämpää kasvua matkailussa ko. alueilla ei ole tapahtunut Taajamaseudun kehittämisen kohdealue tkk Taajamaseudun kehittämisen kohdealue (tkk) Merkinnällä osoitetaan taajamaan liittyvää lähialuetta, jolla on tarvetta maankäytön ohjaukseen taajamarakenteen ja haja-asutusalueen yhteensovittamisessa yhdyskuntarakenteen, ylikunnallisen virkistys- ja vapaa-ajanverkoston sekä kulttuuriarvojen kannalta. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja ottaa huomioon taajaman laajentumis- ja kehittämistarpeet, virkistys- ja vapaa-ajanverkostojen 17

20 jatkuvuus sekä maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön erityispiirteet. Maaseutuelinkeinojen kannalta hyvät peltoalueet tulee turvata muulta rakentamiselta. Taajamaseudun kehittämisen kohdealueilla tarkoitetaan taajamaan liittyvää lähialuetta, jolla on tarvetta maankäytön ohjaukseen taajamarakenteen ja haja-asutusalueen yhteensovittamisessa. Suunnittelematon rakentaminen taajamarakenteen ulkopuolella ei aina sovellu hyvin perinteiseen maisemaan eikä rakennustapaan. Näillä alueilla väkimäärä on vähentynyt yli neljällä tuhannella hengellä ( ). Joensuun seudulla sijaitsevilla neljällä tkk -alueella väestö on sen sijaan pysynyt tasaisena tai jopa vähän kasvanut ( ). Muita huomioita: - Taajamien lievealueille on kohdistunut haja-asutuksen paineita ainoastaan Joensuun läheisyydessä - Ylikunnallisten virkistyksen verkostot ja kulttuuriarvot on pääsääntöisesti turvattu maakuntakaavassa omilla merkinnöillään, tältä osin ohjausvaikutus on voinut jäädä vähäisemmäksi Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue Merkinnällä osoitetaan arvokkaan luonnonympäristön, matkailun ja virkistyksen kannalta valtakunnallisesti ja osin kansainvälisesti merkittäviä kehitettäviä aluekokonaisuuksia. Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueet on käsitelty 1.vaiheessa ja täydennetty 3.vaiheessa kahdella alueella. Lisäksi 4.vaihekaavassa mv-3 aluetta on rajattu uudestaan johtuen Kontiorannan entisen varuskunta-alueen vapautumisesta muulle käytölle ja alueelle ollaankin suunnittelemassa muun muassa merkittävää matkailupalvelujen keskusta. Mv-merkinnät ovat kehittämisperiaatemerkintöjä, jotka tukeutuvat olemassa oleviin matkailupalveluihin ja vetovoimatekijöissään monipuoliseen luonnonympäristöön sekä osittain myös kulttuuriympäristöön (Joensuun kantakaupungin ranta-alue). Kehittämisperiaatemerkinnällä pyritään siihen, että alueille muodostuu olemassa oleviin matkailukeskuksiin tukeutuva verkosto (ohjelmapalvelut, reitit, virkistysalueet), joka palvelee matkailun tarpeita. Vetovoima-alueet ovat seuraavat: mv-1: Koli-Ahmovaara-Vuonislahti-Ahveninen Alueen kehittäminen perustuu Kolin kansallispuiston alueeseen, Kolin kansallismaisemaan ja kulttuuriympäristöarvoihin, Kolin monipuolisiin matkailupalveluihin, Pielisen järvimatkailuelementtiin sekä Vuoniskyliin. mv-2: Ruunaa-Lieksanjoki Alueen kehittämisen painopiste on Ruunaan retkeilyalue ja sen ympäristö retkeilykeskuksineen, luontotaloineen ja moninaisine virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksineen. Lieksanjoki Ruunaan koskineen muodostaa alueen keskeisen luontoympäristökokonaisuuden. mv-3: Jaamankangas-Huhmari-Höytiäinen Alueen kehittäminen perustuu Huhmarin lomakeskukseen, Höytiäisen saaristoon ja koko Höytiäisen järvialueen vesimatkailuun sekä Jaamankankaan ulkoilureitistöihin mukaan lukien Lykynlammen ulkoilukeskus. mv-4: Bomba-Hyvärilä-Saramo-Peurajärvi-Mujejärvi Ylä-Karjalan alueen matkailun kehittäminen perustuu Bomban-Hyvärilän alueen matkailukeskuksen palveluihin sekä luontomatkailuun Saramon, Peurajärven ja Mujejärven erämaamatkailualueilla. Erilaiset olemassa olevat ja kehitettävät vaellus-, pyöräily-, melonta- ja moottorikelkkailureitistöt tukevat palveluiden ja luontokohteiden välistä yhteyttä. mv-5: Ilomantsi-Petkeljärvi-Putkelanharju-Möhkö 18

21 Ilomantsin seudun matkailun kehittäminen perustuu luonnoltaan ja kulttuuriltaan vetovoimaiseen Mekrijärven-Putkelanharjun-Petkeljärven-Möhkön vyöhykkeeseen ja Ilomantsin taajama-alueiden matkailupalveluihin. mv-6: Suur-Saimaan luontomatkailualue Alueen kehittäminen perustuu Puruveden vesistöön ja sen ympärillä sijaitseviin lukuisiin matkailupalveluihin. mv-7: Joensuun kantakaupungin ranta-alue Alueen kehittäminen perustuu Joensuun kantakaupungin rantavyöhykkeen matkailun ja virkistyksen sekä luonto- ja kulttuuriympäristön muodostamaan erityiseen kokonaisuuteen kaupungin ytimessä. Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueiden merkintöjen toteutumista voi tarkastella monin eri keinoin, mutta yksi selkeä muuttuja on työpaikat. Matkailualan työpaikkoja onkin tarkasteltu YKR -tietokannan majoitus- ja ravitsemusalan työpaikoilla. Työpaikat on jaoteltu toimialaluokittain, joten esimerkiksi ohjelmapalveluyrityksien työpaikkoja ei tietokannasta saa. Sen sijaan majoitus- ja ravitsemusalan työpaikat ovat ainoita selkeästi matkailua tukevia työpaikkoja. Matkailuyritykset on saatu Karelia Expertin matkailupalvelutietokannasta. Yrityksistä ei ole olemassa historiatietoja, mutta nykytilanteen niiden avulla saa selvitettyä. Kaikkiaan matkailupalveluyrityksiä on vetovoima-alueilla lähes 400 kappaletta (26 %), kun yhteensä tietokannassa on 1476 yritystä (käsittää Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinäveden kunnan). Mikäli katsotaan pelkästään majoitus- ja ohjelmapalvelu-/aktiviteettiyrityksiä, on niitä vetovoima-alueilla 132 kappaletta (32 %), kun tietokannassa yrityksiä on 411. Yritykset on paikannettu kartalle osoitteen perusteella ja tämän takia sijaintitiedoissa voi olla virheitä. Esimerkiksi Huhmari paikantuu Polvijärven keskustaan, joten yritykset eivät näy mv-3 alueen yritysluvuissa. Taulukko 3. Matkailualan työpaikkojen kehitys vetovoima-alueilla Maakuntakaavan 1. vaihe Työpaikat 2005 Työpaikat 2012 (taajama-alueen ulkopuolella) (taajama-alueen ulkopuolella) Työpaikkojen muutos mv mv mv mv (71) 149 (79) -51 (8) 133 mv-5 62 (4) 62 (3) 0 (-1) 96 Maakuntakaavan 3. vaihe Työpaikat 2005 (taajama-alueen ulkopuolella) Työpaikat 2012 (taajama-alueen ulkopuolella) Työpaikkojen muutos mv-6 25 (4) 44 (15) 19 (11) 10 mv Yhteensä 456 (79) 504 (97) 48 (18) 385 Yritykset 2014 Yritykset 2014 Suurimmat majoitus- ja ravintola-alan yrityskeskittymät sijaitsevat taajama-alueilla. Taajamien ulkopuolella selkeitä keskittymiä ovat Kolin, Huhmarisen ja Bomba-Hyvärilän matkailukohteet, jotka kuuluvat matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueisiin. Sen sijaan vetovoima-alueiden ulkopuolelta ei ole löydettävissä suurempia työpaikkojen keskittymiä yksittäisten työpaikkojen lisäksi. Muita huomioita: - Kolille on tehty viime vuosina merkittävimmistä investoinneista mainiten kylpyläinvestointi sekä hotellin perusparantamisinvestointi mukaan lukien wellness kylpylä, samoin Pajarinhovin alueelle Kiteelle on investoitu muutama vuosi sitten uusi kylpylä. 19

22 - Bomba-Hyvärilän alue on edelleen merkittävässä matkailukäytössä, mutta Jukola on jonkin aikaa ollut luopumassa Bombasta, Hyvärilä on erikoistunut vahvasti leirikouluihin ja kurssitoimintaan. - Jaamankangas on merkittävässä ulkoilukäytössä, mutta samaan aikaan alueelle kohdistuu myös muita maankäytön paineita. Biösfäärialue bfa Biosfäärialue (bfa) Merkinnällä osoitetaan Pohjois-Karjalan biosfäärialue, jota kehitetään vuorovaikutteisesti asumisen, elinkeinotoiminnan ja ympäristönsuojelun yhteensovittamisessa. Kehittämissuositus: Aluetta tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä sen asukkaiden ja elinkeinotoimijoiden kanssa kestävän kehityksen hengessä ottaen huomioon luonnon monimuotoisuus sekä paikallisten ihmisten asuin- ja elinolot ja niiden kehittäminen. Biosfäärialue kuuluu Unescon biosfääriohjelmaan, jonka lähtökohta on paikallisen väestön hyvinvoinnin turvaaminen luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Alueen sisään jää Patvinsuon ja Petkeljärven kansallispuistot, Koivunsuon luonnonpuisto sekä Kesonsuon luonnonsuojelualue ja laaja asuttu maaseutualue luontaisine elinkeinotoimintoineen. Suuri osa ympäristö- ja kehitystoiminnasta kohdistetaankin rakennetun ympäristön sekä taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kehittämiseen. Alueen väkimäärä on vähentynyt lähes 20 prosenttia, mutta työpaikkojen lukumäärä on pysynyt ennallaan. Alueen kansallispuistot, luonnonpuistot ja luonnonsuojelualueet ovat säilyneet alueelle. Muita huomioita: - alueelle on avattu Pampalon kultakaivos mikä osaltaan selittää alueen työpaikkamäärän pysymistä ennallaan. 20

23 Kuva 6. Kehittämisvyöhykkeet ja -alueet Kehittämisvyöhykkeiden ja kehittämisen kohdealueiden muutostarpeet - Petroskoi Niirala Joensuu Kajaani Oulu kehittämisvyöhykkeen merkitseminen, toinen haara Väli-Suomeen? - Peltoalueiden turvaaminen rakentamiselta on huomioitu useamman kehittämisperiaatemerkinnän määräyksissä, mutta niille ei ole omaa merkintää. Yhteensovittaminen, etenkin suuryksiköiden, lähellä taajamia/loma-astutusta? - Tarve merkitä maaseutua laajemminkin (esim. biotalouteen liittyen) - Kaupunkiseudun kehittämisvyöhykkeissä muutostarpeita / monitasoisuutta yksinkertaistaminen? - taajamaseudun kehittämisen kohdealueiden rooli - kk-1 merkintään kulttuuri mukaan? - Biosfäärialueen rooli maakuntakaavassa? - Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueiden suunnittelumääräysten yhtenäistys 21

24 Keskeisimmät selvitykset: - xx 5.3 Aluerakenne ja palvelukeskusverkko Maakuntakaavan aluerakennetta ja keskusverkkoa on käsitelty 1.vaiheessa ja päivitetty 4.vaiheessa. Vaikka 4.vaihemaakuntakaavaa ei ole vielä vahvistettu, on kaavamerkinnät otettu mukaan tarkasteluihin seurantaraportissa. Aluerakenteen maakuntakaavamerkintöinä ovat taajamatoimintojen alueet ja kohteet, keskustatoimintojen alueet ja kohteet, kyläalueet, teollisuus- ja työpaikka-alueet, palvelun ja hallinnon alueet sekä vähittäiskaupan suuryksiköt Taajamatoimintojen alueet ja kohteet Taajamatoimintojen alueet (A) Aluevarausmerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen aluetta, jolla on yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset aluetarpeet. Merkintään sisältyy mm. yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumisen, palvelujen, merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja työpaikka-alueiden sekä muiden taajamatoimintojen sijoittumis- ja laajentumisalueet. Merkintä sisältää myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenneväylät, virkistysalueet ja yhteydet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset suojelualueet. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Pyhäselän järven ranta-alueelle tulee turvata yhtenäinen virkistysreittiyhteys. Laajennusalueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon taloudellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet. Taajamatoimintojen alue (a) Kohdemerkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta tärkeätä muuta taajamatoimintojen aluetta, jotka toimivat lähialueensa kaupallisten ja julkisten palveluiden keskuksena, mutta joiden odotettavissa olevan rakentamisen ohjaaminen ei edellytä merkittävää uusien laajennusalueiden osoittamista. Merkintään sisältyy mm. asumisen, palvelujen ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita sekä muita taajamatoimintoja. Merkintä sisältää myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenneväylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset suojelualueet. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee edistää taajamarakenteen eheytymistä sekä kiinnittää huomiota taajaman sisäisen viherverkoston muodostamiseen ja kulttuuriympäristön ja -kohteiden ominaispiirteiden säilymiseen. Taajamatoimintojen reservialue (Ares, ares) Merkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen reservialuetta, jolla on tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset aluetarpeet. Alueen toteuttaminen ajoittuu pääsääntöisesti vuoden 2030 jälkeiseen aikaan. Suunnittelumääräys 22

25 Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen luonto- ja kulttuuriympäristön erityispiirteet, alueen kytkeytyminen olemassa olevaan taajamaan, palvelujen saavutettavuus sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet. Yksityiskohtaisempi taajamatoimintojen reservialueen suunnittelu tulee ajoittua vuoden 2025 jälkeiseen aikaan. Selvitysalue (se) Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan Lehmon eritasoliittymän länsipuolinen alue, jolle kohdistuu nykyisen maankäytön eli lähinnä maa- ja metsätalouden sekä energiahuollon ohella myös muita seudullisia maankäyttötarpeita. Alueeseen liittyy keskenään ristiriitaisia seudullisia ulkoilun ja virkistyksen sekä asumisen ja työpaikkatoimintojen intressejä. Selvitysaluemerkintä ei mahdollista alueen ottamista uuteen käyttötarkoitukseen ennen kuin se on selvitetty ja osoitettu maankuntakaavassa. Suunnittelumääräys Ennen alueen tulevan käytön ratkaisua ei alueella tule suunnitella sellaista maankäyttöä, joka heikentäisi ulkoilun ja virkistyksen järjestämistä alueella tai toisaalta estäisi tai haittaisi alueen mahdollista muuta uutta maankäyttöä. Maakuntakaavan tavoite on ohjata kasvusta suurin osa taajamarakenteen sisään. Tätä on painotettu 4.vaiheen merkinnöissä, kun taajama-alueiden pinta-alaa pienennettiin vastaamaan lähemmäksi toteutunutta YKR -taajamarajausta. Tämä näkyy selkeästi siinä, että YKR-taajaman laajentumismahdollisuus A-alueen sisäpuolella on pienentynyt merkittävästi. Samalla myös maakunnan työpaikka-alueiden kohdemerkintöjä poistettiin ja merkittiin ne sisältyviksi taajama-alueisiin. Taajamatoimintojen alueilla (A) väestömäärä on kasvanut vain vähän, mutta YKR -taajamien alueilla selkeästi enemmän vaikkakin väestöntiheys on pienentynyt. Uudet alueet ovat siten rakentuneet väljemmin kuin ennen. Taulukko 4. Taajama-alueiden ja YKR-alueiden asukasmäärien kehitys. A-alueet YKR-taajamat Lukumäärä Lukumäärä Pinta-ala (ha) ha ha Pinta-ala (ha) Väkimäärä Väkimäärä (as) (as) Väestöntiheys 4,9 5,3 Väestöntiheys (as/ha) 5,6 5,3 (as/ha) YKR-taajama YKR- taajaman laajentumismahdollisuus A-alueen sisällä A-alu- (ha) een sisäpuolelle Huom. Väkiluku on vuodelta 2013, mutta taajamarajaus vuodelta Taajamatoimintojen alueiden kohdemerkinnällä kaavaan on merkitty yhteensä seitsemän taajamaa: Ukkola, Louhioja ja Kovero Joensuusta, Puhos Kiteeltä, Värtsilä Tohmajärveltä, Kuusjärvi Outokummusta ja Paihola Kontiolahdelta. YKR -taajamajaolla näistä taajaman muodostavat ainoastaan Kovero, Puhos, Kuusjärvi ja Paihola vuonna Vuonna 2013 Louhioja on kehittynyt taajamaksi sekä Kovero ja Kuusjärvi muuttuneet kyläksi. Koveron ja Kuusjärven kohdalla asukasluku aluejaon sisällä on kuitenkin kasvanut, joten todennäköisesti alue on kuitenkin laajentunut, eikä muodosta siten tarpeeksi tiiviisti rakennettua aluetta YKR:n kriteerien mukaan. Sen sijaan Louhiojan kohdalla alueen ydin on kehittynyt tiiviimmäksi, jolloin entinen kyläalue on muuttunut taajamamaiseksi asutukseksi. Värtsilä on merkitty a-kohteeksi, mutta alue ei täytä enää YKR taajaman kriteereitä ja näkyy kyläalueena aineistossa. 23

26 Taulukko 5. Taajaman kohdemerkintöjen väestönkehitys. Kohde YKR-jaon mukainen Väestö 2005 YKR-jaon mukai- Väestö 2013 merkintä nen merkintä Ukkola kylä 260 kylä 220 Louhioja kylä 375 taajama 216 (364 taajamat + kylät) Kovero taajama 200 kylä 207 Puhos taajama 243 taajama 222 Värtsilä kylä 248 kylä 221 Kuusjärvi taajama 204 kylä 289 Paihola taajama 284 taajama 227 Taajamatoimintoihin liittyneet yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta merkinnät (valtatie 6 itäpuolella Karhunmäen kohdalla ja Ilomantsien eteläpuolelle Iiksenvaaran-Iiksenniityn suuntaan) on ehdotettu kumottavaksi maakuntakaavan 4.vaiheessa. Valtatie 6 itäpuolella ollaan osoittamassa teollisuusja työpaikkatoimintojen aluetta (Papinkangas) sekä Iiksenvaaran-Iiksenniityn alueelle taajamatoimintojen reservialueen kohdemerkintää (ares). Alue on jo nykyisellään muodostunut YKR:n mukaan taajamaksi, joten on perusteltua osoittaa se tehokkaammin rakennettavaksi taajama-alueeksi Keskustatoimintojen alueet ja kohteet Keskustatoimintojen aluevaraus merkintä käsittää Joensuun ydinkeskustan sekä 4. kaavavaiheessa lisätyn Rantakylän keskustan Joensuussa. Aikaisemmin Rantakylässä oli kohdemerkintä taajamatoimintojen alueella. Kohdemerkinnöin on osoitettu seutukeskukset, joihin kuuluu Nurmes, Lieksa, Outokumpu ja Kitee. Seudullista merkitystä omaavat kuntakeskukset on lisätty 4.kaavavaiheessa uusilla merkinnöillä (c1), joita ovat Ilomantsi, Juuka ja Tohmajärvi. Lisäksi Joensuun alakeskukset ovat Kontiolahden kirkonkylä, Lehmo, Liperin kirkonkylä, Ylämylly, Niinivaara, Ylämylly, Noljakka ja Reijola. 4. vaiheessa mukaan on tullut paikalliskeskusten uusi merkintä (ca1) on Enossa, Hammaslahdessa, Kesälahdella, Kiihtelysvaarassa, Polvijärvellä, Rääkkylässä, Tuupovaarassa ja Valtimolla. Keskustatoimintojen alue (C) Aluevarausmerkinnällä osoitetaan Joensuun ydinkeskusta sekä Rantakylän keskusta-alue, joille sijoittuu monipuolisia keskustahakuisia erikoiskaupan ja hallinnon palveluja sekä asumista. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle sekä kansainvälisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen ja monipuolisen erikoiskaupan palvelujen sijoittamiselle. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja julkisen liikenteen toimintaedellytyksiin sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota keskusta-alueiden erityispiirteisiin ja edistää arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymistä. Seutukeskus, kohdemerkintä (c) Merkinnällä osoitetaan seutukeskusten keskustatoimintojen alueet, joihin sijoittuu asumisen ohella keskustahakuisia palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne- ja viheralueineen. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys: 24

27 Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymiseen, keskusta-alueen toimivuuteen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja keskustan liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. Keskustatoimintojen alueelle sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla nykyiset olemassa olevat vähittäiskaupan suuryksiköt huomioiden Kiteellä enintään kerrosneliömetriä, Lieksassa enintään kerrosneliömetriä, Nurmeksen Porokylässä enintään kerrosneliömetriä ja Outokummussa enintään kerrosneliömetriä Seudullista merkitystä omaava kuntakeskus, kohdemerkintä (c1) Merkinnällä osoitetaan osittain seudullista merkitystä omaavia kuntakeskusten alueita, joihin sijoittuu asumisen ohella keskustahakuisia palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne- ja viheralueineen. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymiseen, keskusta-alueen toimivuuteen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja keskustan liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. Keskustatoimintojen alueelle sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla nykyiset olemassa olevat vähittäiskaupan suuryksiköt huomioiden Ilomantsissa enintään kerrosneliömetriä, Juuassa enintään kerrosneliömetriä ja Tohmajärvellä samoin enintään kerrosneliömetriä. Alakeskus, kohdemerkintä (ca) Merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseudun alakeskukset, joihin sijoittuu asumisen ohella keskustahakuisia palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne- ja viheralueineen. Merkinnän osoittamalle alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymiseen, keskusta-alueen toimivuuteen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja keskustan liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. Paikalliskeskus, kohdemerkintä (ca1) Merkinnällä osoitetaan paikalliskeskukset, joilla on verkostona seudullista merkitystä. Paikalliskeskuksiin sijoittuu asumisen ohella palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne- ja viheralueineen. Merkinnän osoittamalle alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymiseen, keskusta-alueen toimivuuteen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja keskustan liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. Taulukko 6 kertoo Joensuun keskustan keskustatoimintojen alueen kehittymisestä. Väestötiedot on laskettu vuodelta 2005 ja 2013 sekä työpaikat vuosilta 2000 ja Mielenkiintoisena huomiona keskustatoimintojen alueella väkimäärä on yli kaksinkertaistunut vaikka alue on kasvanut vain 25 %. Sen sijaan työpaikat ovat kasvaneet vain 4 %. Huomattavaa on myös, että Rantakylän keskusta-alueella väestömäärä on kasvanut ja siellä on Joensuun keskusta-aluetta selkeästi suurempi väestöntiheys. Joensuun keskusta-alueen väestöntiheyttä tosin laskee joen itäranta, jossa asutusta on vielä vähän. 25

28 Taulukko 6. Keskusta-alueiden väestö- ja työpaikkakehitys C-alue (Jns Keskusta) C-alue (Rantakylä) 1.vaihe 4.vaihe 1.vaihe 4.vaihe Pinta-ala (ha) 146 ha 183 ha kohdemerkintä 40 ha Väkimäärä (as) (2005) (2013) 885 (2005) (2013) Väestöntiheys 11,5 19,1 22,1 42,9 (as/ha) Työpaikat (2000) (2010) 423 (2000) 469 (2010) Kaupan työpaikat 875 (2000) 921 (2010) 53 (2000) 57 (2010) Rantakylän osalta vertailutieto on laskettu myös nykyisen uuden merkinnän alueelta Kyläalueet Kyläalue (at, at-1) Kohdemerkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jotka palvelujen, asutuksen, kulttuuriympäristön tai elinkeinotoimintojen kannalta ovat tärkeitä kehittämisen kohteita. Lisämerkinnällä -1 osoitetaan rantakyliä, joita pidetään suositeltavina pysyvän ja loma-asutuksen alueina. Suunnittelumääräys Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota rakentamisen sopeuttamiseen olevaan kylärakenteeseen ja -ympäristöön sekä vesi- ja jätevesihuollon järjestämiseen. Uudisrakentaminen tulee ensisijaisesti ohjata tukemaan nykyistä kylärakennetta ja palvelujen hyvää saatavuutta. Rantakyliin liittyviä ranta-alueita suositellaan pysyvän asutuksen ja tavanomaista hajaasutusta tiiviimmän loma-asutuksen alueina. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ranta-alueille tulee varata riittävästi kylää palvelevia virkistysalueita. Kyläalueita maakuntakaavassa on esitetty kaikkiaan 48 kappaletta, joista 31 kappaletta lisämerkinnällä -1, jolla osoitetaan rantakylät (suositeltavia pysyvän ja loma-asutuksen alueita). YKR:n aluejaoista löytyy omat alueensa myös kylille. Niitä on Pohjois-Karjalassa kaikkiaan yli sata erillistä aluetta. Yli puolet YKR:n mukaisista kylistä ei siis ole maakuntakaavassa merkitty kyläalueina. 26

29 Kuva 7. Maakuntakaavan kyläverkko, taajamien kohteet sekä väestöntiheys. Osa maakuntakaavan kyläalueista on sellaisia alueita, jotka eivät ole kuuluneet YKR:n kylämääritelmän piiriin vuonna 2005 tai Sen sijaan maakunnassa on paljon YKR-kyläksi luokiteltuja alueita, jotka eivät ole kuitenkaan maakuntakaavassa merkitty kyliä. Eniten asukkaita näistä kylistä (yli 200 henkeä) on Puntarikoskella, Iiksenniityllä, Kuoringalla ja Alavilla. Maakuntakaavassa esitettyjen kylien asukasmäärä kahden kilometrin etäisyydellä merkinnästä on laskenut vuosien 2005 ja 2013 välillä noin kuusi prosenttia (449 henkeä). Kylien välillä sen sijaan on suuria eroja, joissain asukasmäärä on tipahtanut kolmanneksen kun taas joissain kasvanut viidenneksen. 27

30 Taulukko 7. Kyläalueiden kohdemerkintöjen väestönmuutos. Kylä Merkintä Väestö 2005 Väestö 2013 Muutos Muutos-% (2 km säteellä) (2 km säteellä) 2013 Karhunpää at ,6 Jokikylä at ,4 Savikylä at ,7 Ylikylä at ,2 Hatunkylä at ,3 Kolinkylä at ,0 Nurmijärvi at ,1 Vieki at ,5 Vuonislahti at ,3 Ahmovaara at ,2 Kajoo at ,2 Nunnanlahti at ,8 Vihtasuo at ,5 Horsmanaho at ,1 Kinahmo at ,8 Kuorevaara at ,8 Ruvaslahti at ,8 Sotkuma at ,4 Maljasalmi at ,1 Jakokoski at ,9 Selkie at ,2 Varparanta at ,8 Hattuvaara at ,7 Mekrijärvi at ,9 Möhkö at ,4 Ahveninen at ,1 Honkavaara at ,4 Niva at ,2 Suhmura at ,8 Ahonkylä at ,2 Härkinvaara (Harila!?) at ,0 Salokylä at ,3 Käsämä at ,7 Mattisenlahti at ,7 Ristinkylä at ,0 Roukalahti at ,5 Vaivio at ,0 Rasivaara at ,9 Kompakka at ,9 Akkala at ,5 Onkamo at ,3 Tikkala at ,0 Uusi-Värtsilä at ,1 Juurikka at ,1 Niinikumpu at ,0 Tolosenmäki at ,0 Suurikylä at ,9 Villala at ,6 Yhteensä ,9 28

31 5.3.4 Teollisuus- ja työpaikka-alueet Teollisuus- ja varastoalue (T, t, t-1) Merkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta merkittävää teollisuus- ja varastoaluetta, jolla on vähintään seudullista merkitystä. Alue on tarkoitettu pääasiassa tuotannollista toimintaa varten. Suunnittelumääräys Alue on suunniteltava siten, että merkittävät ympäristölle aiheutuvat häiriöt estetään. Lisämerkinnällä -1 osoitettujen alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon pohjavesien suojelu. Työpaikkatoimintojen alue (TP, TP-1, TP-kme) Merkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta merkittävää työpaikka-aluetta, jolla on vähintään seudullista merkitystä. Alue on tarkoitettu pääasiassa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien tuotanto-, varasto- ja tilaa vievän kaupan ja muiden palvelujen alueeksi. Lisämerkinnällä - 1 osoitetaan alueita, jotka sijaitsevat osittain tai kokonaan luokitelluilla pohjavesialueilla. Lisämerkinnällä -kme osoitetaan alueita, joihin voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Suunnittelumääräys Alueelle ei saa suunnitella sellaisia työpaikkatoimintoja, joilla on merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia lähialueille. Lisämerkinnällä -1 osoitettujen alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon pohjavesien suojelu. Lisämerkinnällä -kme osoitetuilla alueilla vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen tulee suunnitella siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Samoin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueiden saavutettavuuteen joukko- ja kevyellä liikenteellä. Tilaan vaativan kaupan suuryksikön enimmäismitoitus on Joensuun TP-kme alueella k-m². TPkme merkintä mahdollistaa tilaa vaativan kaupan suuryksiköt. Työpaikkatoimintojen reservialue (TPres-1) Merkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta merkittävää työpaikka-aluetta, jolla on vähintään seudullista merkitystä. Alue on tarkoitettu pääasiassa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien tuotanto-, varasto- ja tilaa vievän kaupan ja muiden palvelujen alueeksi. Lisämerkinnällä - 1 osoitetaan alueita, jotka sijaitsevat osittain tai kokonaan luokitelluilla pohjavesialueilla. Alueen toteuttaminen ajoittuu pääsääntöisesti vuoden 2030 jälkeiseen aikaan. Suunnittelumääräys Alueelle ei saa suunnitella sellaisia työpaikkatoimintoja, joilla on merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia lähialueille. Lisämerkinnällä -1 osoitettujen alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon pohjavesien suojelu. Yksityiskohtaisempi työpaikkatoimintojen reservialueen suunnittelu tulee ajoittua vuoden 2025 jälkeiseen aikaan. Työpaikka-alue (tp) Kohdemerkinnällä osoitetaan yhdyskuntarakenteen kannalta muuta merkittävää työpaikka-aluetta, jolla on vähintään seudullista tai paikallista merkitystä sen toiminnan laajuuden tai sijainnin vuoksi. Alue on tarkoitettu pääasiassa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien tuotanto-, varastoja tilaa vievän kaupan ja muiden palvelujen alueeksi. Suunnittelumääräys Alueelle ei saa suunnitella sellaisia työpaikkatoimintoja, joilla on merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia lähialueille. Teollisuus- ja työpaikka-alueita käsiteltiin 1. maakuntakaavavaiheessa ja tarkistettiin 4. maakuntakaavavaiheessa. Tällöin voimassa olleiden työpaikka-alueiden rajoja tarkistettiin, merkittiin muutama uusi 29

32 alue, suunnittelumääräyksiä yhtenäistettiin ja kohdemerkinnöin merkittyjä työpaikka-alueita sisällytettiin taajama-alueisiin. Tästä johtuen merkinnät ovat ajan tasalla eikä kohdekohtaisia tarkasteluja ole tehty. Koko maakunnan työpaikkakehitys on kasvanut vuoden työpaikasta työpaikkaan vuonna Kasvua on siis ollut kuusi prosenttia. Tästä kasvusta työpaikka- ja teollisuusalueille on kohdistunut vain neljä prosenttia. Voidaan todeta, että työpaikat ovat sijoittuneet muualle kuin vain niille varatuille alueille. Tarkempi tarkastelu osoittaa, että maakuntakaavan taajamatoimintojen alueilla sekä keskustatoimintojen alueilla työpaikat ovat kasvaneet 83 prosenttia, joten suurin osa kasvusta on tapahtunut myös työpaikkatoiminnot mahdollistavilla ja niille soveltuvilla alueilla. Työpaikka-alueisiin tehtyjen muutosten myötä niiden pinta-ala on kasvanut 1. maakuntakaavavaiheesta noin 500 hehtaaria (21 %), mutta työpaikkamäärän kehityksen perusteella muutokset ovat olleet perusteluja. Vanhoihin merkintöihin verrattuna työpaikkoja on yli tuhat enemmän niille varatuilla alueilla. Mikäli vanhat alueet olisi jätetty voimaan, olisi niille kehittynyt vain 1,5 % enemmän työpaikkoja, kun taas uusien merkintöjen työpaikkakehitys on ollut 33 %. Voidaankin todeta, että muutos oli tarpeellinen. Teollisuus- ja työpaikka-alueet ovat siis vasta päivitetty. Teollisuusalueiden kohdemerkintöihin ei tehty muutoksia, mutta Ukkolan kohdalla olevan merkinnän tarve olisi syytä käydä läpi. Tällä hetkellä alueella ei ole kuin yksittäisiä työpaikkoja. Ukkolan saha paloi vuonna 2011 ja toiminta siellä loppui Taulukko 8. Työpaikka-alueiden työpaikkakehitys 1.vaiheen ja 4.vaiheen merkintöjen välillä. Kaavavaihalkat Pinta- Työpai- Työpai- Työpaikko- Tehokkuu kat 2012 jen muutos den muutos (ha) vaihe ,5 % 4.vaihe % Palvelujen ja hallinnon alueet Palvelujen ja hallinnon alue (p) Kohdemerkinnällä osoitetaan Joensuun ydinkaupunkiseudulla vähintään maakunnallisesti merkittäviä julkisten ja yksityisten hallinnon-, opetus-, sivistys-, tutkimus-, terveydenhuollon-, sosiaalitoimen ja vapaa-ajan palvelujen alueita sekä sen ulkopuolella olevia, muusta yhdyskuntarakenteesta erillään sijaitsevia seudullisesti merkittäviä julkisten tai yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita, jotka eivät sisälly taajamatointojen alueisiin. Palvelujen ja hallinnon alueina osoitetaan maakunnallisesti merkittäviä julkisten ja yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita, jotka kohdistuvat pääasiassa taajamarakenteen ulkopuolelle, mutta myös taajamatoimintojen sisäpuolelle jääviä alueita, joilla on suuri merkitys niiden toiminnan ja alueen laajuuden vuoksi. Muut merkittävät julkisten ja kaupallisten palvelujen suurehkot yksiköt sisältyvät taajamatoimintojen, keskustatoimintojen tai työpaikka-alueiden varauksiin. Taulukko 9. Palvelujen ja hallinnon alueiden työpaikkakehitys. Kohde Työpaikat 2005 Työpaikat 2012 Muutos Yliopisto, tiedepuisto, Mehtimäki Keskussairaala, ammattikorkeakoulu Paiholan sairaala

33 Honkalammen keskuslaitos Kaprakan kuntoutuskeskus Kiteen maatalousoppilaitos Valtimon metsäkonekoulu Työpaikkojen kehitys on monessa kohteessa ollut positiivista. Paiholan sairaalan kohdalla nousua on ollut jopa useita satoja prosentteja ja ainoastaan Kaprakan (nykyään Luovi) kohdalla työpaikat ovat vähentyneet merkittävämmin. On kuitenkin huomattava, että tarkasteluajanjakso on ollut vain seitsemän vuotta ja uusimmat työpaikkatiedot vuodelta Lisäksi Paiholan sairaalan osalta on tiedossa, että toimintoja ollaan keskittämässä Pohjois-Karjalan keskussairaalan yhteyteen Joensuuhun vuoden 2017 alussa Vähittäiskaupan suuryksiköt Vähittäiskaupan suuryksikkö (km) Merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Suunnittelumääräys: Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen tulee suunnitella siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueiden saavutettavuuteen joukko- ja kevyellä liikenteellä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus mukaan lukien kokonaisuutena kaikki olemassa oleva ja uusi kaupan kerrosala on: Joensuu, Voimatien alue k-m² Joensuu, Raatekankaan alue k-m² Joensuu, Pilkko k-m² Joensuu, Karsikko k-m² Joensuu, Reijola k-m² Tilaa vaativan kaupan suuryksikkö (kme) Merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Suunnittelumääräys: Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen tulee suunnitella siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueiden saavutettavuuteen joukko- ja kevyellä liikenteellä. Tilaa vaativan kaupan suuryksikön enimmäismitoitus mukaan lukien kokonaisuutena kaikki olemassa oleva ja uusi kaupan kerrosala on: Joensuu, Papinkangas k-m² Kontiolahti, Lehmo k-m² Kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealue (kma-r) Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan kohdealuetta, jolla on rajaliikenteestä johtuvia ominaispiirteitä. Kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealuemerkinnällä mahdollistetaan Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan läheisyyteen rakentuvan kaupallisen keskittymän muodostuminen Vt9 tien molemmille puolille. Merkinnällä ohjataan alueelle 31

34 vähittäiskaupan suuryksikköjä, matkailu- ja logistiikkapalveluita ja muita palveluita ja toimintoja. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee varmistaa kaupan, rajaliikenteen ja muiden alueen palveluiden yhteensovittaminen. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen saavutettavuuteen joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Alueelle saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden enimmäismitoitus on k-m². Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan kaikki olemassa oleva ja uusi kaupan kerrosala. Vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjaukseen liittyen maankäyttö- ja rakennuslakiin tuli muutos vuonna Tämä velvoitti maakuntien liitot esittämään merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan ja enimmäismitoituksen. Muutos tuli myös siihen, että suuryksikön määritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan. Tästä johtuen maakuntakaavan 4. vaiheessa vähittäiskauppaa on tarkastelu uudelleen. Tässä yhteydessä merkittiin kaksi uutta tilaa vaativan suurkaupan yksikköä sekä kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealue. Vanhoissa merkinnöissä olleet suunnittelumääräykset liittymien rakentamisesta on toteutunut jokaisessa kohteessa, mutta itse kaupat ovat vielä rakentumatta Karsikon ja Reijolan kohdalta. 4.kaavavaiheessa merkinnöistä on poistettu suunnittelumääräykset, koska ne ovat toteutuneet. Taulukko 10. Vähittäiskaupan suuryksikkömerkintöjen kehitys. Kohde Suunnittelumääräys 2005 Suunnittelumääräyksen tilanne 2015 Tilanne 2005 Tilanne 2014 Enimmäismitoitus 1. vaihekaava Voimatien (km) Pilkko (km) alue Raatekankaan alue (km) Karsikko (km) Reijola (km) - - Kerrosala: xxxx k-m² (15 000?) Kerrosala: k-m² mer- Uusi kintä Toteutuminen vaatii liittymäjärjestelyjä Liittymäjärjestelyt toteutuneet - - Kerrosala: xxxx k-m² (4000?) Toteutuminen Liittymäjär- Uusi mertymäjärjestelyjteutuneet vaatii liitjestelyt tokintä Toteutuminen vaatii eritasoliittymän Eritasoliittymä toteutunut Kerrosala: = k-m² Kerrosala: k-m² Kerrosala: = k-m² Kauppa ei ole toteutunut, mutta kaava olemassa ja tonttikauppa tehty. Kauppa ei ole toteutunut, ei myöskään kaavaa k-m² k-m² k-m² k-m² k-m² 4.vaihekaava Papinkangas (kme) - - Uusi merkintä k-m² Lehmo (kme) - - Uusi merkintä k-m² Niirala (kma-r) - - Uusi merkintä k-m² 32

35 Kuva 8. Aluerakenne ja palvelukeskusverkko Aluerakenteen ja palvelukeskusverkon muutostarpeet - Asutuksen ja työpaikkojen painopisteen muutos, keskittyy kohti Joensuun seutua. Vapaa-ajan asutus etenkin kesällä haja-asutusalueella osa-aikaisuus. - Kyläverkon määrittely ja päivitys ja samassa yhteydessä taajamien kohteiden läpikäyminen, kylien hiljentyminen - Taajamien ja teollisuusalueiden kohdemerkinnät - Palvelujen ja hallinnon alueiden päivitystarpeet - Jaamankankaan alue Lehmon eritasoliittymän lähellä (selvitysalue) otettava tarkasteluun 33

36 Keskeisimmät selvitykset: - Joensuun ydinkaupunkiseudun kauppapaikkaselvitys. Joensuun kaupunki, JYTY Maankäyttö, Pohjois-Karjalan liitto, Suunnittelukeskus Oy, Joensuun ydinkaupunkiseudun palvelu- ja rakenneselvitys. Pohjois-Karjalan liitto, Julkaisu 86, Palvelujen haun suuntautuminen Pohjois-Karjalassa vuonna Pohjois-Karjalan liitto, Julkaisu 56, Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja, Keskusteluasiakirja. Pohjois-Karjalan liitto, Julkaisu 57, Pohjois-Karjalan palvelurakenneselvitys. Pohjois-Karjalan liitto, Julkaisu 60, Pohjois-Karjalan palvelurakennevisio Pohjois-Karjalan liitto, Pohjois-Karjalan alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat maakuntakaavassa, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys, FCG Oy, Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteenvetoselvitys, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Yhteysverkot Yhteysverkot käsittävät maakuntakaavassa tieliikenteen, raideliikenteen, lentoliikenteen, vesiliikenteen, joukkoliikenteen sekä tietoliikenteen. Näitä on käsitelty kaavan 1.vaiheessa Tieliikenne Valtakunnallisesti merkittävä runkotie Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelusuositus Tien tekninen taso ja liittymät tulee suunnitella siten, että tiellä voidaan liikkua turvallisesti pääosin 100 km:n tuntinopeudella. Alemmanasteisten yleisten ja yksityisten teiden liittymät päätielle tulee ohjata rinnakkaistiejärjestelyin pääsääntöisesti eritasoliittymien kautta. Kevyt liikenne tulee järjestää erillisille väylille ja johtaa päätien poikki eritasossa. Uudisrakentamisessa tulee huomioida liikenteestä aiheutuva meluhaitta. Kaksiajoratainen päätie tai -katu Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Valtatie/kantatie (vt/kt) Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelusuositus Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee haja-asutus ohjata olevien rinnakkais- ja pääsyteiden varteen siten, ettei liittymätiheys kasva. Kyläalueiden ja asutustihentymien kohdalla tulee varautua kevyen liikenteen yhteyksien rakentamiseen. Uudisrakentamisessa tulee huomioida tieliikenteestä aiheutuva meluhaitta. Seututie tai pääkatu (st) Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Yhdystie Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Eritasoliittymä Alueella on voi massa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Liittymä Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. 34

37 Nykyinen tie Uusi tie tai tielinja Tieluokkamuutos Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Tieluokkamuutos Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Ohjeellinen uusi tielinjaus Merkinnällä osoitetaan ohjeellisia (o) uusia tielinjauksia. Ohjeellinen tai vaihtoehtoinen tielinjaus Merkinnällä osoitetaan ohjeellisia (o) tai vaihtoehtoisia (v) tielinjauksia, joiden sijaintiin tai toteuttamiseen liittyy epävarmuuksia, jotka edellyttävät vielä tarkempia lisäselvityksiä. Suunnittelumääräys Kantatie 70 uuden tielinjauksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon pohjavesien suojelu. Kansainvälinen rajanylityspaikka Merkinnällä osoitetaan Niiralan - Värtsilän kansainvälinen rajanylityspaikka. Kehittämissuositus Rajanylityspaikkaa kehitetään liikenteellisesti merkittävänä kansainvälisenä rajanylityspaikkana. Rajanylityspaikan toimintojen kehittämisessä tulee varautua rajaliikenteen huomattavaan kasvuun. Rajanylityspaikalle johtavaa päätietä tulee kehittää liikenteellisten tarpeiden ja kansainvälisen liikenteen vaatimusten mukaisesti ja varautua siinä raskaan liikenteen kuljettajien lepo- ja autojen tarkastus alueisiin. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee varautua liikenteen uudelleen järjestelyihin sekä rajan läheisyydessä rajaliikenteen palvelujen, kaupan, asumisen sekä huolinta-, terminaali-, varasto- ja majoitustoiminnan tarpeisiin. Kansainväliseksi kehitettävä tilapäinen rajanylityspaikka Merkinnällä osoitetaan kansainvälisiksi rajanylityspaikoiksi kehitettävät Haapovaaran ja Inarin tilapäiset rajanylityspaikat. Kehittämissuositus Rajanylityspaikkaa kehitetään aluksi kahden valtion välisenä tilapäisenä ja pitemmällä aikavälillä kansainvälisenä rajanylityspaikkana. Rajanylityspaikalla tulee varautua rajaliikennettä palvelevien rakenteiden huomattavaan laajentamiseen sekä rajatoiminnasta aiheutuviin muihin tarpeisiin kuten ravitsemus-, terminaali-, huolinta- ja varastotoimintoihin. Rajanylityspaikalle johtavia teitä tulee kehittää aluksi yhdysteinä ja teiden liikenteellisen merkityksen kasvaessa seututeinä. Tilapäinen rajanylityspaikka Merkinnällä osoitetaan tilapäisinä rajanylityspaikkoina kehitettävät Kivivaaran, Leminahon, Ruhovaaran ja Valkeavaaran rajanylityspaikat. Kehittämissuositus Rajanylityspaikkaa kehitetään tilapäisenä rajanylityspaikkana teollisuuden raaka-ainekuljetusten ja matkailun ja muun vapaa-ajantoiminnan tarpeiden pohjalta. Rajanylityspaikalla tulee varautua rajaliikennettä palvelevien rakenteiden laajentamiseen rajaliikennettä vastaavasti. Rajanylityspaikalle johtavaa tietä tulee kehittää yhdystienä. 35

38 Maakuntakaavassa on esitetty tieliikenteen osalta valtakunnallisesti merkittävät runkotiet, kaksiajorataiset tiet tai -kadut, valta-, kanta-, seutu- ja yhdystiet, eritasoliittymät sekä rajanylityspaikat. Alla olevaan taulukkoon on kerätty lisäksi kohteet, jotka vaativat muutoksia voimassa olevaan tilanteeseen verrattuna kaavan hyväksymisvaiheessa. Taulukko 11. Tieliikenteen kehittämiskohteiden/tavoitteiden toteutuminen Kohde Kehittämiskohde Tilanne 2015 Alempi tieverkko Tieverkon parantaminen Maakuntaohjelmassa nostettu esiin tiestön turvaaminen. Rajanylityspaikat Niiralan rajanylityspaikat Haapovaaran ja Inarin tilapäiset rajanylityspaikat Yhteydet tulee olla liikenteellistä tarvetta vastaavat Rajanylityspaikan kehittäminen huomioiden alueidenkäytön tarpeet Tulee kehittää pidemmällä aikavälillä kansainvälisiksi Valtakunnallisesti merkittävä runkotie Tärkeä kehitettävä tieyhteys Niiralassa rajanylityspaikalle on tehty lisäkaistoja ja valtatie 9 välillä Onkamo - Niirala on tiesuunnitelmavaiheessa Toteutettu lisäkaistoja, joilla olla on pystytty vastamaan lisääntyneeseen liikenteeseen. Alueella on käynnissä myös yleiskaavan laatiminen, jolla mahdollistetaan uuden tien rakentaminen ja yhteen sovitetaan kaupan ja rajaliikenteen tarpeet alueella. Niiralan kehittäminen on huomioitu myös maakuntaohjelmassa, jossa Venäjä-osaaminen on yksi painopisteala. Näin ollen kaavaratkaisuilla tuetaan myös maakuntaohjelmaa ja päinvastoin. Ei ole suunnitelmia. Valtatie 6 Joensuusta etelään Toteutunut, merkitty vuonna 2006 valtakunnalliseksi runkotieksi. Joensuu Varkaus (valtatie Tiesuunnitelma hyväksytty Karvion kohtaa 23) lukuun ottamatta, toteutus aloitettu ohitus- kaistoilla Alakylän ja Kypäräjärven kohdilla. Muista toimenpiteistä ei ole tehty päätöksiä. Valtatie 6 Onkamo Lappeenrantkoon Liittäminen TEN -verk- Ei ole toteutunut. Kantatie 70 Muutos valtatieksi Toteutunut. Seututie välillä Tohmajärvi Muutos kantatieksi (ei näy Ei ole toteutunut. Kitee Puhos kaavakartalla) Valtatie 6 Niittylahti Reijola Ohitustien rakentaminen Toteutunut. Valtatie 6 välillä Raatekangas Tien nelikaistaistaminen Ei ole toteutunut. Uuro Valtatie 6 Nunnanlahden Valtatien siirto Ei ole toteutunut. kohdalla Yläsatamakatu ja Kettuvaaratie Sillan rakentaminen Toteutunut. pääkatu Joen- suussa Tie 5100 Mönnin lossi Lossin korvaaminen sillalla Toteutunut. 36

39 Paikallistien Lehmossa Uusi linjaus Toteutunut. Valtatie 17 Kuusjärvi Ohjeellinen ohitustie Ei ole toteutunut. Valtatie 17 Viinijärvi Ohtaansalmi Vaihtoehtoinen tielinjaus Ei ole toteutunut. Kantatie 70 Värtsilä - Lahdenvaara Vaihtoehtoinen tielinjaus Tiesuunnitelma YVA-vaiheessa. Kantatie 70 Lahdenvaara - Vaihtoehtoinen tielinjaus Tiesuunnitelma YVA-vaiheessa. Purtovaara Kantatie 71 Puhoksen risteys Vaihtoehtoinen tielinjaus Liittymäjärjestelyjä tehty valtatie 6 ja kantatie 71 risteykseen. Onttola Pilkko välinen Ohjeellinen pääkatu Ei ole toteutunut. tie Onttola Lehmo välinen Vaihtoehtoinen tielinjaus Ei ole toteutunut. tie Lehmo Uuro väli Ohjeellinen yhdystie Toteutunut. Eritasoliittymät 26 kappaletta Toteutumattomien liittyminen (16 kpl) rakentaminen* Toteutumattomia 11 kappaletta. *) Vielä toteutumattomia eritasoliittymiä ovat: Kesälahti, Puhos, Tolosenmäki, Onkamo, Honkavaara, Ylämylly, Kuusjärvi, Raatekangas, Kontiolahti, Lieksassa Kevätniemi ja Mähkö. Näistä Raatekankaalla ja Puhoksessa on olemassa suunnitelmat eritasoliittymälle ja Onkamossa liittymä on osana Niirala - Onkamo tiesuunnitelmaa. Toteutuneita liittymiä ovat Joensuun kehätien myötä valmistuneet Karhunmäki, Karsikko ja Niinivaara sekä valtatie 6:lla Reijola ja Uuro. Tieliikenteen kehittämiskohteita on toteutettu monin paikoin hankkeiden avulla, suurimpana Joensuun kehätien nelikaistaistaminen. Lisäksi hankkeiden avulla on tehty kevyen liikenteen järjestelyjä esimerkiksi Kolilla Rautatieliikenne Nopean junaliikenteen rata Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelusuositus Radan tekninen taso ja tasoristeykset tulee suunnitella siten, että pääosalla rataa voidaan liikennöidä turvallisesti 200 km:n tuntinopeudella. Tien ja rautatien tasoristeykset tulee ohjata rinnakkaistiejärjestelyin eritasossa radan kanssa. Uudis- tai siihen verrattavissa olevassa rakentamisessa tulee huomioida rautatieliikenteestä aiheutuva meluhaitta. Päärata ja liikennepaikka Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Sivurata ja liikennepaikka Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Matkakeskus Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Rautatieliikenteen osalta tavoitteiksi on kirjattu rataverkon parannukset yli 30 vuotta vanhoille rataosuuksille: Joensuu Ilomantsi, Uimaharju Lieksa, Nurmes Kontiomäki ja Viinijärvi Siilinjärvi. Lisäksi tavoitteena on ollut saada henkilöliikennettä Nurmes Oulu ja Joensuu Niirala Petroskoi vä- 37

40 lille sekä nopeuttaa matka-aikaa Joensuun ja Helsingin välillä. Viimeisin tavoite edellyttää tasoristeysten poistoa. Myös matkakeskuksen saaminen Joensuuhun on ollut yksi tavoite. Matkakeskus ei ole siis vielä lähtenyt toteutumaan vaan odottaa ensisijaisesti Joensuun ratapihan perusparannusta. Rataverkkoa on parannettu Joensuu Ilomantsi välillä Heinävaaraan asti vuonna Muille yhteysvälillä merkittäviä parannuksia ei ole toteutettu. Uusia ratayhteyksiä ei siis ole esitetty, vaan tavoite on ollut nykyisten ratojen turvaaminen liikennöitävässä kunnossa. Vuoteen 2015 mennessä Joensuu Helsinki välillä oli tavoitteena, että osuudella voidaan ajaa 200 km/h ja Hammaslahti Onkamo välillä rata olisi uudella paikalla maaperän kantavuusongelmien takia. Tämä rataosan siirto on toteutunut, mutta 200 km/h nopeudella voidaan ajaa vasta käytännössä Helsinki Lahti välillä. Lisäksi EAKR -hankkeen (Karjalanradan tasoristeysten poistaminen) avulla on poistettu tasoristeyksiä yhteensä 33 kappaletta Joensuu- Kesälahti välillä junien matkanopeuden nostamiseksi ja matka-aika Helsinkiin onkin lyhentynyt. Seuraava tavoite on jatkaa tasoristeysten poistoa Kiteen ja Kouvolan välillä, jolloin matkaaika lyhenisi Joensuusta Helsinkiin noin neljään tuntiin. Lisäksi on esitetty, että pidemmällä aikavälillä voi syntyä myös tarve toiselle raideparille Joensuun ja Onkamon välillä, mikäli henkilöliikenne Petroskoihin käynnistyy ja tavaraliikenne lisääntyy. Tällä hetkellä Venäjältä on tullut muutamia tilausjunia, mutta säännöllistä raideliikennettä välille ei ole syntynyt. Taulukko 12. Raideliikenteen kehittämiskohteiden tavoitteiden toteutuminen Kohde Tavoite Tilanne 2015 Joensuu Ilomantsi Rataverkon parannus Toteutunut Joensuu Heinävaara välillä. Uimaharju Lieksa Rataverkon parannus Ei ole toteutunut. Nurmes Kontiomäki Rataverkon parannus Ei ole toteutunut. Viinijärvi Siilinjärvi Rataverkon parannus Ei ole toteutunut. Nurmes Oulu Henkilöliikenteen käynnistäminen Syksyllä 2015 tehty aloite asiasta yhdessä Kainuun liiton kanssa. Joensuu Niirala - Petroskoi Henkilöliikenteen käynnistäminen Ollut esillä keskusteluissa. Joensuu - Helsinki Liikenteen nopeus 200km/h Toteutunut vain Helsinki- Lahti välillä. Joensuun matkakeskus Matkakeskuksen toteutus Käynnistetty hanke koko ratapiha-alueen kehittämiseksi, jossa matkakeskus on yksi osa hanketta. Hammaslahti - Onkamo Rataosuuden siirto Toteutunut. Joensuu - Onkamo Toinen raidepari Ei ole toteutunut Lentoliikenne Lentoliikenteen alue (LL) Merkinnällä osoitetaan kansainvälinen lentoliikenteen alue. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelusuositus Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee varautua tavaraliikenteen terminaalin rakentamiseen. 38

41 Lentopaikka Merkinnällä osoitetaan maakunnallista/seudullista tarvetta palvelevat lentopaikat. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Pohjois-Karjalassa on yksi kansainvälinen lentokenttä Joensuussa ja kaksi pienkonekenttää, toinen Kiteellä ja toinen Lieksassa. Kaavassa lähtökohtana on nykyisten lentokenttien toiminnan ja kehittämisen turvaaminen. Kaavassa ei ole osoitettu kiitoteiden jatkamista. Joensuun lentoasemalla on sen sijaan merkitty laskennallinen melualue, mutta yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa melualueet tulee tarkemmin selvittää. Melualueista tarkemmin kappaleessa Taulukko 13. Matkustajamäärien kehitys Joensuun lentoasemalla Lähde. Finavia Vesiliikenne Satama-alue (LS) Merkinnällä osoitetaan syväsatama-alueet. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelusuositus Joensuun syväsatama-alueen käyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon asutukselle satamatoiminnasta aiheutuvat haitat. Satama-alue (LS1, LS1-v) Merkinnällä osoitetaan henkilöliikenteen satamat. Lisämerkintä v osoittaa sataman olevan myös veneliikenteen vierasvenesatama. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Satama-alue (LS2) Merkinnällä osoitetaan puutavaran vesikuljetusten lastaus- ja pudotuspaikat ja niihin liittyvät vesialueet. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Syväväylä Kulkusyvyys = 4,2 m. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. 39

42 Laivaväylä Väyläsyvyys >= 2,4 m. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Vesiliikenteen osalta maakuntakaavassa on osoitettu syväsatamat, satama-alueet, henkilöliikenteen satamat, vierasvenesatamat ja uiton toimipaikat. Näistä vierasvenesatamia on käsitelty kappaleessa 5.8.2, virkistys ja matkailu. Vesiväylillä on suuri merkitys Saimaan lisäksi myös muilla vesialueilla etenkin vapaa-aikaa ja virkistystä palvelevassa veneilyssä. Satamaverkosto on kuitenkin hyvin monitahoinen ja mukana on myös selkeästi paikallisia satamia. Tältä osin verkostoa onkin syytä tarkistaa ja merkitä yksinkertaisemmin merkinnöin vain maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävimmät satamat. Taulukko 14. Satama-alueiden merkintöjen tilanne Kohde Merkintä Tilanne 2015 Lieksan kaupungin satama Henkilöliikenteen satama (LS1) Käytössä Vuonislahti, Lieksa Henkilöliikenteen satama (LS1) Käytössä Läpikäytävä, Lieksa Henkilöliikenteen satama (LS1) Käytössä Uimaharju, Eno Henkilöliikenteen satama (LS1) Käytössä Venejoki, Kontiolahti Henkilöliikenteen satama (LS1) Käytössä Teyrisaari, Kontiolahti Henkilöliikenteen satama (LS1) Käytössä Marjala, Joensuu Henkilöliikenteen satama (LS1) Käytössä Niittylahti, Pyhäselkä Henkilöliikenteen satama (LS1) Käytössä Suursaari, Liperi Henkilöliikenteen satama (LS1) Käytössä Savilahti, Kesälahti Henkilöliikenteen satama (LS1) Käytössä Nurmeksen kaupungin satama Vierassatamina kehitettävät henkilöliikenteen Käytössä, onko satamat (LS1-v) kehitetty? Koli, Lieksa Vierassatamina kehitettävät henkilöliikenteen Käytössä, suunnejakelu satamat (LS1-v) nitteilla polttoai- Kontiolahden satama Vierassatamina kehitettävät henkilöliikenteen Käytössä, onko satamat (LS1-v) kehitetty? Liperin satama Vierassatamina kehitettävät henkilöliikenteen Käytössä, onko satamat (LS1-v) kehitetty? Saaristo, Liperi Vierassatamina kehitettävät henkilöliikenteen Käytössä, onko satamat (LS1-v) kehitetty? Pitkälahti, Outokumpu Vierassatamina kehitettävät henkilöliikenteen Käytössä, onko satamat (LS1-v) kehitetty? Puhos, Kitee Vierassatamina kehitettävät henkilöliikenteen Käytössä, onko satamat (LS1-v) kehitetty? Joensuun matkustajasatama Vierassatamina kehitettävät henkilöliikenteen Käytössä, onko satamat (LS1-v) kehitetty? Kuokkastenkoski, Nurmes Uiton pudotuspaikat (LS2) Kyllä Kannaslahti, Nurmes Uiton pudotuspaikat (LS2) Kyllä Retulahti, Juuka Uiton pudotuspaikat (LS2) Kyllä Koli, Lieksa Uiton pudotuspaikat (LS2)? Märäjälahti, Lieksa Uiton pudotuspaikat (LS2) Kyllä Uimaharju, Eno Uiton pudotuspaikat (LS2) Kyllä Louhioja, Eno Uiton pudotuspaikat (LS2) Tilastoissa, ei kartalla Joukiinen, Eno Uiton pudotuspaikat (LS2) Kyllä Jynkkä, Kontiolahti Uiton pudotuspaikat (LS2)? Utra, Joensuu Uiton pudotuspaikat (LS2) Kyllä 40

43 Kuhasalo, Joensuu Uiton pudotuspaikat (LS2)? Pöllänniemi, Liperi Uiton pudotuspaikat (LS2) Kyllä Niva, Pyhäselkä Uiton pudotuspaikat (LS2) Kyllä Puhos, Kitee Uiton pudotuspaikat (LS2) Kyllä Ulponniemi, Kesälahti Uiton pudotuspaikat (LS2) Ei käytetty, mutta tilastoissa mukana Saimaan syväväylät ja satamat kuuluvat kokonaisuutena yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon. Syväsatamat sijaitsevat Joensuussa ja Puhoksessa. Keskeinen osa verkostoa on Saimaan kanava, joka mahdollistaa kuljetukset maailman merille silloin kun jääolosuhteet sen sallivat, eli noin 9 10 kuukautta vuodesta. Tätä taustaa vasten on tärkeää, että Saimaan kanavan tulevaisuus on turvattu. Saimaan kanavan vuokrasopimus uusittiin vuonna 2012 ja se on voimassa 50 vuotta. Suurin osa satamien tuotteista menee vientiin. Eniten laivatut tuotteet ovat olleet sellu ja talkki, Puhoksessa sahatavara. Muita merkittäviä laivattavia tuotteita ovat pylväät, raakapuu ja pelletit sekä sementti, urea ja suola. Taulukko 15. Joensuun ja Puhoksen satamien laivausmäärien kehitys Lähde: satamaliitto, Vesiväylillä on suuri merkitys myös puun kuljetuksessa. Puuta kuljetetaan Pohjois-Karjalan vesistöissä uittamalla ja aluskuljetuksin. Taulukossa xx on tarkasteltu näiden toteutumista. Uiton kokonaismäärä on vaihdellut vuosien välillä tonnia? Aluskuljetuksissa raakapuuta tai haketta on kulkenut Joensuun satamasta vuonna 2014 noin tonnia? erityisesti Saimaan eteläosiin, mutta noin 10 prosenttia on laivattu myös ulkomaille. (Liikennevirasto) Kaavan merkityistä 15 uiton pudotuspaikasta, on uittoyhdistyksen tilastoissa mukana 13 kappaletta vaikka heidän nettisivuilla olevaan karttaan pudotuspaikkoja on merkitty vain 12. Verkostosta ei löydy Kolin, Jynkän ja Kuhasalon pudotuspaikkoja. Tilastoissa ja kartassa mukana olevaa Paloniemen pudotuspaikkaa ei ole merkitty maakuntakaavaan. 41

44 Taulukko 16. Uittomäärät eri pudotuspaikoilla Pohjois-Karjalassa Lähde: Uittoyhdistys Joukkoliikenne Joukkoliikenteen kehittämiskäytävä (jl) Merkinnällä osoitetaan Joensuun seudun joukkoliikenteen pääreittejä, joilla on korkeatasoiset joukkoliikenteen palvelut. Kehittämissuositus Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee parantaa joukkoliikenteen saavutettavuutta muodostamalla toimivia joukkoliikenteen yhteyksiä ja esteettömiä kevyen liikenteen väyliä joukkoliikenteen pysäkeille. Uusia alueita suunniteltaessa tulee ottaa huomioon joukkoliikenteen hyvä saavutettavuus. Joukkoliikenteen osalta ainoa kaavamerkintä on joukkoliikenteen kehittämiskäytävät Joensuun seudulla. Maakunnassa on kuitenkin monia joukkoliikenneyhteyksiä, jotka ovat tärkeitä sekä maakunnan sisäiselle, että ulkoiselle liikenteelle. Pohjois-Karjalan joukkoliikenneyhteydet koostuvat linja-autoliikenteestä, junaliikenteestä ja lentoliikenteestä. Kaavassa esitetty joukkoliikenteen kehittämiskäytävien luomisen edellytykset Joensuun, Liperin ja Kontiolahden alueilla on parantunut Joensuun seudullisen joukkoliikennealueen myötä, johon kaikki kolme kuntaa kuuluvat. Näin ollen joukkoliikennettä pystytään suunnittelemaan kuntarajoista riippumatta. Laatukäytäviä koskevat merkinnät on linjattu Joensuun keskustasta Ylämyllylle, Kontiolahteen, Kulhoon ja Reijolaan. ELY:n tekemässä Joensuun kaupunkiseudun laatukäytävät -raportissa (2014) on linjattu samat laatukäytävät lukuun ottamatta Kulhoa. Sen sijaan Joensuun sisäinen yhteys Rantakylän ja Utran suuntaan on merkitty raportissa laatukäytäväksi. Laatukäytävä jää Joensuun kaupungin sisäiseksi, jolloin se ei ole maakuntakaavaan merkittävä yhteys. Joukkoliikenneuudistuksen myötä Kulhon yhteydet ovat hiukan parantuneet. Lisäksi uusi Multimäen asuinalue sijoittuu laatukäytävän varrelle, jonka perusteella sen mukana pitäminen on perusteltua. 42

45 Joukkoliikenneyhteydet ovat tärkeitä, joten kaavaselostukseen on kirjattu myös muita tavoitteita kuin kaavaan merkittäviä yhteyksiä. Tällaisia yhteyksiä on lueteltu niin maakunnan sisällä, maakunnan ulkopuolelle kuin Venäjälle suuntautuvinakin. Säännöllinen aikataulun mukainen linja-autoliikenne Venäjälle Sortavalaan ja Petroskoihin on välillä ollut poikki, mutta Joensuu Sortavala Petroskoi bussi on liikennöinyt elokuusta 2013 asti. Aluksi yhteys oli kolme kertaa viikossa, nykyään välillä liikennöidään päivittäin. Kansainvälisistä yhteyksistä kehittämiskohteina oli säännöllinen lentoliikenne ja junayhteys Petroskoihin. Nämä eivät ole vielä toteutuneet vaikkakin Petroskoista Joensuuhun on toteutettu tilausjunia. Maakunnan ulkopuolelle suuntautuvista tavoitteista junayhteys Joensuun ja Helsingin välillä on nopeutunut, mutta henkilöliikenneyhteys Ouluun on toteutumatta. Asiasta on kuitenkin tehty aloite Kainuun liiton kanssa syksyllä Henkilöjunayhteys vaatisi joitain parannuksia rataosuudella, jotta sillä voitaisiin ajaa nopeammin junilla. Maakunnan sisäiset yhteydet perustuvat pitkälti linja-autoliikenteeseen. Raideliikennettä voi hyödyntää Joensuun ja Kesälahden, Nurmeksen sekä Viinijärven välillä. Raideliikenteen osalta kaavaselostuksesta puuttuvat maakunnan sisäisistä yhteyksistä Joensuu Viinijärvi väli ja Lieksa Nurmes väli. Maaseudulla joukkoliikenne sen sijaan on pitkälti linja-autoliikenteen varassa. Yhteyksiä on viime vuosina lakkautettu reippaasti johtuen valtion tuen vähenemisestä eikä tähän ole näkyvissä muutoksia tulevaisuudessa. Myös junayhteydet ovat lakkautusuhan alla. Maakuntaliitto oli mukana toteuttamassa EUrahoitteista Rural Transport Solutions -hanketta vuosina , joka keskittyi nimenomaan maaseudun joukkoliikenteen kehittämiseen. Joukkoliikenteeseen keskeisesti liittyvä Joensuun matkakeskus on suunnitteilla, mutta sen rakentaminen edellyttää valtion ja Joensuun kaupungin yhteisiä suunnitelmia ja rahoitus muun muassa ratapihan siirtämiseksi. 43

46 Kuva 9. Maakuntakaavan yhteysverkkomerkinnät 44

47 5.4.6 Tietoliikenne Maakuntakaavassa ei ole osoitettu tietoliikenneverkkoa koskevia aluevarauksia, mutta tietoliikenne on yksi tärkeä osa saavutettavuutta. Lähtökohdaksi maakuntakaavassa on asetettu laajakaistayhteyksien ulottaminen kylätasolle asti. Tämä tavoite tukee maaseutualueen aluerakenteen kehittymistä. Kaupunki- ja kuntakeskuksissa sekä näiden lähellä olevissa asuinlähiöissä ja työpaikkakeskittymissä laajakaistayhteydet jo ovat. Tavoite on huomioitu myös Pokat 2014:ssa, jossa on kirjattu riittävän kattavien tietoliikenneyhteyksien turvaaminen laajakaista- tai mobiiliyhteyksillä. Tätä tavoitetta ovat palvelleet laajakaistahankkeet, joita maakuntaliitossa on toteutettu vuodesta 2009 asti. Hankkeiden myötä laajakaistarakentamista on mahdollistettu Pielisen Karjalassa, Ilomantsissa ja Rääkkylässä käytännössä koko kunnan alueilla. Yksittäisiä alueita on lisäksi Kontiolahdella, Liperissä ja Outokummussa. Lisäksi ainakin Kontiolahden kirkonkylälle on suunnitteilla markkinaehtoista laajakaistarakentamista vuoden 2015 aikana Yhteysverkkojen muutostarpeet - Tienimien muutos, esim. runkotietä ei käytetä enää - Eritasoliittymät (olemassa olevien ja uusien erottelu) sekä nykyinen suunnittelutilanne, jossa voidaan rakentaa mahdollisesti kiertoliittymiä. - Toteutuneet tie- ja ratahankkeet - Satamaluokittelun uudistaminen - Uiton pudotuspaikkojen läpikäyminen - joukkoliikenteen laatukäytävät kaavassa ja joukkoliikenteen murros, pitäisikö puhua julkisesta liikenteestä. Öljyvapaa liikenne ajatus Pohjois-Karjalassa? - Vaarallisten aineiden kuljetuksien huomioiminen - Yhteydet pohjoiseen (rautatie, lentoliikenne) - Puutavaraterminaalien merkitseminen - Pyöräilykäytävät / kevyen liikenteen laatukäytävät - Joukkoliikenne haasteellinen - Merkintöjen ajankohtaisuuden läpikäyminen Keskeisimmät selvitykset: - Matkakeskus, tarveselvitys. Joensuun kaupunki, Pohjois-Karjalan liitto, VR-Yhtymä Oy, Liikenne- ja viestintäministeriö, Rataverkko 2020, Radanpidon linjaukset, Tarkistettu suunnitelma. Ratahallintokeskus, Savo-Karjalan tiepiirin tienpidon suunnitelma Savo-Karjalan tiepiiri, Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Ilomantsi, Raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen, Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen, Vähäliikenteisten ratojen vaikutusarvio, Vähäliikenteisten ratojen tulevaisuusselvitys,

48 5.5 Kulttuuriympäristöt Kulttuuriympäristö on laaja käsite, joka tässä yhteydessä kattaa maakuntakaavan rakennusperinnön, kulttuurimaisemat, muinaisjäännökset ja perinnemaisemat. Tässä seurantaraportissa on käytetty jakoa rakennettuun kulttuuriympäristöön, arvokkaisiin maisema-alueisiin ja sotahistoriallisiin kohteisiin. Lisäksi tämän luvun alla käsitellään muinaisjäännökset. Kulttuuriympäristöjä on käsitelty 1. ja täydennetty/päivitetty 3.vaiheessa sekä Kontiorannan varuskunta-alueen osalta 4.vaiheessa Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (ma/kv) Osa-aluemerkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Suunnittelumääräys Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus ja ominaispiirteet sekä turvattava merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (ma/km) Osa-aluemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. Kohdemerkinnällä osoitetaan alle 5 hehtaarin kokoiset alueet. Suunnittelumääräys Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti ja vaalittava kaavaselostuksen erillisessä liitteessä 1 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Pohjois-Karjalassa (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, 2013) olevissa kohdekuvauksissa selostettujen kulttuuriarvojen säilymistä. sr Rakennussuojelukohde (sr) Merkinnällä osoitetaan rakennussuojelulain nojalla suojeltuja tai maankäyttö ja -rakennuslain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja kohteita. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön kokonaisuus ja erityispiirteet sekä edistettävä niiden säilymistä. Rakennussuojelukohde (sr-1) Kohdemerkinnällä osoitetaan kirkkolain ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain mukaan suojellut kohteet. Suunnittelumääräys Alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön kokonaisuus ja erityispiirteet sekä edistettävä niiden säilymistä. Rakentamismääräys Alueen rakentaminen tulee sopeuttaa alueen kulttuuriperintöön ja erityispiirteisiin. Kulttuurihistorian ja maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävä tie (ma/kv) Kulttuurihistorian ja maiseman kannalta maakunnallisesti merkittävä tie (ma/km) Kontiorannan varuskunta-alueen arvokas kulttuuriympäristö (ma/km-1) Osa-aluemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu ympäristö. Suunnittelumääräys Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot ja sovitettava yhteen tuleva rakentaminen niin, että alueen erityispiirteet säilyvät. 46

49 Rakennettua kulttuuriympäristöä on käsitelty maakuntakaavojen 1. ja täydennetty/päivitetty 3.vaiheessa sekä 4.vaiheessa Kontiorannan varuskunta-alueen arvokkaan kulttuuriympäristön osalta. Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ovat Museoviraston inventoimia (RKY 2009), joita on maakunnassa nimetty yhteensä 58 aluetta. Nämä on osoitettu sellaisinaan maakuntakaavassa. Tämän lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toteutti yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa vuosina Pohjois-Karjalan rakennusperintöinventoinnin päivityksen maakunnallisesti merkittävästä rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Nämä inventoinnit katsotaan olevan ajan tasalla eikä niitä ole syytä päivittää. Rakennussuojelukohteiden osalta 1.vaiheessa on osoitettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävät suojelustatuksen saaneet kohteet. 3.vaiheessa on osoitettu kirkkolain ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain mukaan suojellut kohteet. Rakennussuojelu kohteita on 1.vaiheessa 28 kappaletta ja 3.vaiheessa 35 kappaletta eli yhteensä 63 kappaletta. Taulukko 16. Rakennetut kulttuuriympäristömerkinnät maakuntakaavassa. Kaavamerkintä Kaavavaihe Inventoitu Kappalemäärä (alueet + kohteet + viivat) ma/kv 3.vaihe 2009? = 60 ma/km 3.vaihe = 243 sr-1 1. vaihe + 3.vaihe 1.vaihe 28 kpl ja 3.vaihe 25 kpl = 53 kpl Arvokkaat maisema-alueet ma Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (ma) Ainoastaan valtakunnallisesti merkittävät voimassa, maakunnallisesti merkittävät osoitettu ma/mm merkinnällä 3.vaiheessa. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti (ja maakunnallisesti) merkittävät kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön kokonaisuus ja erityispiirteet sekä turvattava ja edistettävä niiden säilymistä. Suunnittelusuositus: Alueen rakentaminen tulee sopeuttaa alueen kulttuuriperintöön ja erityispiirteisiin. Maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue (ma/mm) Osa-aluemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet. Suunnittelumääräys Alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja maisema-arvot sekä turvattava ja edistettävä niiden säilymistä. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on käsitelty maakuntakaavan 1.vaiheessa. Kaavaan on merkitty valtioneuvoston periaatepäätöksen (1995) mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet. Näitä maisema-alueita on 13 kappaletta. Ympäristöministeriö on käynnistynyt valtakunnallisten maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventoinnin. Alueista on odotettavissa päätöksiä syksyllä Mikäli tämä inventointi valmistuu kaavan tarkistuksen aikana, tulisi aluerajausten päivitykset huomioida maakuntakaavassa. 47

50 Taulukko 17. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Pohjois-Karjalassa. Kunta Nimi Ilomantsi Kirvesvaara Hakovaara Ilomantsi Sonkaja Joensuu Huhtilampi Joensuu, Kontiolahti Heinävaara Selkie Kitee Kiteenlahti Kitee Totkunniemi Lieksa, Kontiolahti, Joensuu Koli Nurmes Ylikylä Tohmajärvi Saario Valtimo Rasimäki Valtimo Ylä-Valtimo Valtimo, Nurmes Karhunpää Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden arvotuksen ja kohdevalikoiman tarkistus on tehty vuosina valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueinventointiohjeiden mukaan. Näitä alueita on merkitty maakuntakaavaan yhteensä 52 kappaletta Perinnemaisemat Perinnemaisemia käsiteltiin maakuntakaavan 1.vaiheessa. Pohjois-Karjalalla on erityisvastuu niittyjen, ahojen, kaskimetsien ja hakamaiden säilyttämiseksi. Valtakunnallisen inventoinnin kriteerit arvoluokkiin kuuluville kohteille ovat Pohjois-Karjalan näkökulmasta tiukat. Erityisesti vaatimusta perinteisen maankäytön yhtämittaisesta jatkumisesta on vaikea täyttää. Arvon määritykseen tarvittaisiin muidenkin kriteerien korostamista, jolloin kaavan 1.vaiheessa todettiin, että perinnemaisemat käsitellään seuraavissa kaavavaiheissa. Perinnemaisemia käsiteltiin uudestaan kaavan 3.vaiheessa. Alueet on esitetty informatiivisena liiteaineistona, joka ei ole siten vahvistunut oikeusvaikutteiseksi. Perinnemaisemat on esitetty Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta saadun aineiston mukaisena (syksy 2012). Valtakunnallisesti arvokkaita perinnemaisema-alueita tai -kohteita on 17 kpl ja maakunnallisesti arvokkaita perinnemaisema-alueita tai - kohteita 66 kpl Sotahistorialliset kohteet Valtakunnallisesti merkittävä II maailmansodan aikainen kohde (ma/s) Kohdemerkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaita Salpalinjan ja muita toisen maailmansodan linnoitteisiin kuuluvia puolustusvarustuksia. Suunnittelumääräys Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon varustusten historialliset erityispiirteet. Viime sotien ajalta säilyneet sotahistorialliset kohteet muodostava oman merkittävän erillisen kulttuuriympäristöryhmänsä. Itäisen sijainnin takia Pohjois-Karjalassa on runsaasti sotahistoriallisia kohteita, jonka vuoksi niitä on käsitelty maakuntakaavassa omana kohtanaan. Maakuntakaavassa sotahistoriallisia kohteita on käsitelty 3.vaiheessa. Pohjois-Karjalassa sijaitsevista I maailmansodan aikaisista linnoitteista on tehty maakunnallinen sotahistoriallinen selvitys. Museovirasto varmentaa tietoja ja päivittää sitä mukaa niitä muinaisjäännösrekisteriin. 3.vaiheen kaavaselostuksessa on todettu, että maakuntakaavaa tullaan päivittämään tältä 48

51 osin, kun muinaisjäännösrekisteri on täydentynyt. Salpalinjan linnoitteiden inventointi on tehty vuosina (Museovirasto). Selvityksen tuloksia on hyödynnetty maakuntakaavan 3.vaiheen merkintöjen pohjana, mutta sitä on täydennetty vielä tämän jälkeenkin. Tästä johtuen salpalinjan linnoitteiden päivitetyn inventoinnin tuloksia tulee tarkastella seuraavassa kaavavaiheessa Muinaisjäännökset Kiinteä muinaisjäännös (sm) Kohdemerkinnällä osoitetaan muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamat kiinteät muinaisjäännökset. Kiinteät muinaisjäännökset on osoitettu kaavaselostuksen erillisenä liitteenä 3 olevalla kartalla. Suojelumääräys Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Muinaisjäännöksiä on käsitelty maakuntakaavan 1., 2. ja 3.vaiheessa. Jokaisessa kaavavaiheessa muinaisjäännösten lukumäärät ovat kasvaneet (1. vaihe: 504 kpl, 2.vaihe: 528 kpl ja 3.vaihe: 1238 kpl), joka kertoo siitä, että niitä löytyy jatkuvasti lisää. Kesäkuun alussa 2015 muinaismuistoja on Museoviraston rekisterin mukaan Pohjois-Karjalan maakunnassa 2210 kappaletta. Maakuntakaavaa varten muinaisjäännökset päivitetään kaavakartalle tietyllä ajanhetkellä ennen kaavan lähettämistä hyväksymiskäsittelyyn. Tämä aiheuttaa sen, että kun kaava on saanut lainvoiman, eivät muinaismuistot ole enää ajan tasalla. Koska laki velvoittaa joka tapauksessa huomioon muinaismuistot tarkemmassa kaavoituksessa, olisi syytä pohtia mikä niiden esittämisen merkitys maakuntakaavassa on, riittäisikö muinaismuistojen esittäminen esimerkiksi liitekartalla. 49

52 Kuva 10. Kulttuuriympäristömerkinnät 50

53 5.5.6 Kulttuuriympäristöjen muutostarpeet - Valtakunnallisten maisema-alueiden päivitys - Sotahistoriallisten kohteiden päivitys. (priorisointi mikä on sotahistoriaa, mitkä otetaan mukaan: vain taistelupaikat + Salpalinja, ei muita varautumislinnoituksia?) - Rakennussuojelukohteiden ja maisema-alueiden määräyksien ja symbolien yhtenäistys verrattuna kulttuuriympäristöön - Muinaismuistojen esittäminen liitekartalla kaavakartan sijaan - Perinnemaisemien läpikäyminen - Selvitettävä mitkä on ylipäänsä valtakunnallisesti ja mitkä maakunnallisesti merkittäviä, paikallisesti merkittäviä ei merkitä. - Vedenalainen ja rannoilla oleva kulttuuriperintö? Keskeisimmät selvitykset: - Grönlund, A, Lehtelä, M, Luotonen, H. ja Hakalisto S. (1998). Pohjois-Karjalan perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut s. - Kankainen, J. (1999). Maakunnan maalinnoitteet, I maailmansodan aikaiset linnoitteet Pohjois-Karjalassa. - Keski-Karhu, H.( 2009). Pohjois-Karjalan perinnebiotooppien hoito-ohjelma. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 3/ s. - Lagerstedt, John (2012). Salpalinja. Sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi Museovirasto. Kulttuuriympäristön hoito, arkeologiset kenttäpalvelut. 667 s. - Lohilahti, Hanne & Laitinen Timo (2012). Pohjois-Karjalan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit kesällä 2010 ja keväällä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. - Museovirasto, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2009, - Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri, kulttuuriymparisto.nba.fi - Pohjois-Karjalan liitto (2004). Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Joensuu. - Pohjois-Karjalan seutukaavaliitto (1984). Pohjois-Karjalan maisemaselvitykset. - Rakennusperintö kunniaan hanke. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Ympäristöministeriö (1992). Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I ja II. Mietintö 66/ Luonnonympäristöt, luonnonvarat ja luonnonsuojelu Luonnonympäristö-osiossa käsitellään laajasti luontoon liittyviä maakuntakaavamerkintöjä, joita onkin käsitelty jokaisessa kaavavaiheessa. Näitä ovat kaivannaiset, eli kaivosalueet, soran- rakennuskiven- ja kalliokiviainesten ottoalueet sekä turvetuotantoalueet. Lisäksi käydään läpi pohjavedet, arvokkaat harjualueet, moreenialueet sekä kallioalueet. Myös suojelualueet kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Luonnonympäristöt -kappale käsittää siten luonnonvarojen hyödyntämisen ja niiden suojelun Kaivosalueet Kaivosalueet (EK) Merkinnällä osoitetaan kaivospiirialueita, joilla on kaivostoimintaa tai joilla kaivostoiminnan edellytykset on selvitetty. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus Suunnittelumääräys 51

54 Alueiden käytön suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon ympäröivä vesija kulttuurimaisema. sekä toiminnan aiheuttamat vesistö- ja muut luontovaikutukset sekä tuotannon aikana että sen päätyttyä. (3.vaiheen lisäys määräykseen) Malmien tai teollisuusmineraalien esiintymisalue (ek1) Osa-aluemerkinnällä osoitetaan alueita, joilla on osoitettu olevan malmi- tai teollisuusmineraaliesiintymiä. Osa-alueet ovat potentiaalisia kaivostoiminnan käynnistämisen kannalta. Suunnittelumääräys Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava siitä, että kaivostoiminnan yhteisvaikutukset tulee riittävässä määrin selvitettyä sekä erityisesti ottaa huomioon ympäröivä maisema ja vesistövaikutukset. Maakuntakaavassa on esitetty toimivat kaivosalueet joilla on kaivoslupa sekä kaivospiirit, joilla kaivostoiminnan edellytykset on selvitetty. Kaivosalueita on käsitelty sekä 1. että 3. vaiheessa. 3. vaiheessa kaivosalueen merkinnän suunnittelumääräystä on täydennetty. Jotta ne olisivat yhtenäiset, tulisi asia ottaa seuraavassa kaavavaiheessa huomioon ja yhtenäistää määräyksen. Alla olevassa taulukossa on lueteltu molempien kaavojen esitetyt kaivosalueet ja niiden tilanne. Taulukko 18. Maakuntakaavan kaivosalueiden tilanne Maakuntakaavan 1.vaihe Kunta Nimi Merkintä Toiminta 2005 Toiminta 2015 Ilomantsi Pampalon kultakaivos EK Kyllä Kyllä Juuka Nunnanlahden vuolukivialueet EK Kyllä Kyllä Mataran kalkkikivilouhos EK Kyllä Kyllä Kannaksenlahden vuolukivikaivos EK Kyllä Kyllä Nurmes Korpikiven vuolukivikaivos EK Kyllä Kyllä Polvijärvi Horsmanahon talkkikivilouhos EK Kyllä Kyllä Pehmytkiven talkkikivilouhos EK Kyllä Kyllä Solan talkkikivilouhos EK Kyllä Kyllä Vasarakankaan talkkikivilouhos EK Kyllä Lipasvaaran talkkikivilouhos EK Kyllä Kyllä Maakuntakaavan 3.vaihe Kunta Nimi Merkintä Toiminta 2013 Toiminta 2015 Ilomantsi Hosko ek1 kaivospiirihakemus Kuittila ek1 kaivospiirihakemus Kuivisto ek1 kaivospiirihakemus Muurinsuo ek1 kaivospiirihakemus Pampalon laajennus 1 EK? kyllä Pampalon laajennus 2 EK? kyllä Rämepuro EK Kyllä Kyllä Juuka Ruokolanvaara EK Kyllä Kyllä Vaaralampi EK Kyllä Kyllä Kitee Ahola EK Kyllä Kyllä Kontiolahti Kapteeninautio EK? Lakkautunut 52

55 Outokumpu Keretti 1 EK? Kyllä (laajempi kuin varaus) Keretti 2 EK? Kyllä Riihilahti EK Kyllä Kyllä Vuonos EK Kyllä Kyllä Polvijärvi Karnukka ek1 Ei Kaivospiiri Kylylahden kaivos EK Kyllä kyllä (laajempi kuin varaus) Sara 2 ek1 kaivospiirihakemus Lähde: ELY keskus Kaivosalueiden merkinnät ovat pääosin ajan tasalla. Pieniä eroavaisuuksia on Keretti 1 ja Kylylahden kohdalla, jossa kaivospiirit ovat laajempia kuin kaavamerkinnät. Lisäksi Pampalon laajennus puuttuu. Huomioitava on myös, että Kapteeninaution kaivospiiri on haettu lakkautettavaksi vuonna Maakunnassa on suuri määrä kaivosvarauksia eri alueille. Näissä pääpaino on Ilomantsin alueella (ns. Karjalan kultavyöhyke), Juuka-Polvijärvi-Outokumpu -akselilla sekä Joensuun eteläpuolella. Nämä alueet mahdollistavat käytännössä vain kaivosyhtiöiden liikkumisen alueilla jokamiehen oikeudella, mutta vasta malminetsintävaiheessa lupaviranomainen (TUKES) katsoo alueiden rajauksia tarkemmin. Näillä varauksilla ei ole siten vaikutusta maakuntakaavan tarkistamistarpeisiin Soran- kallion- ja rakennuskiviainesten ottoalueet Soranottoalue (EO1, EO1-p) Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullista merkitystä omaavia soranotto-alueita, joista on selvitetty luonnonsuojelun tavoitteiden, pohjaveden hankinnan ja maa-ainesten ottotoiminnan yhteensopivuus. Suunnittelumääräys Alueen käytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon ympäröivän harjualueen maisemalliset arvot ja harjumuodostuman luonteenomaiset piirteet, ympäröivä vesi- ja kulttuurimaisema sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät kohteet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää soranoton tarkoituksenmukainen eteneminen ja alueelle soveltuva maisemointi ja jälkikäyttö. Lisämerkinnällä -p osoitetuilla alueilla on otettava huomioon pohjavesien suojelu ja huolehdittava maaperäolosuhteista riippuen riittävän suojakerroksen jättämisestä ainestenoton alarajan ja pohjaveden pinnan ylärajan väliin siten, ettei haitallisia aineita pääse pohjaveteen. Soranottoalue (eo-1) Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman, maakunnallisesti merkittävällä harjualueella tai muulla erityisalueella olevaa käytöstä poistuvaa soranottoaluetta, jonka tarkoituksena on soranoton sopeuttaminen harjualueeseen ja alueen maisemointi. Suunnittelumääräys Soranotto tulee sovittaa alueen erityisiin luonto-, kulttuuri- ja ympäristöarvoihin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää soranoton tarkoituksenmukainen eteneminen ja alueelle soveltuva maisemointi. Rakennuskiviainesten ottoalue (EO2, eo2) Aluemerkinnällä osoitetaan vähintään seudullista merkitystä omaavia rakennuskiviainesten ottoalueita. Kohdemerkinnällä osoitetaan alle 5 hehtaarin ottoalueet. Suunnittelumääräys Kiviainesten otto tulee sovittaa alueen luonto-, kulttuuri- ja ympäristöarvoihin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää kiviainestenoton tarkoituksenmukainen eteneminen ja alueelle soveltuva maisemointi. 53

56 Kalliokiviainesten ottoalue (EO3, eo3) Aluemerkinnällä osoitetaan vähintään seudullista merkitystä omaavia kalliokiviainesten ottoalueita. Kohdemerkinnällä osoitetaan alle 5 hehtaarin alueet. Suunnittelumääräys Kiviainesten otto tulee sovittaa alueen luonto-, kulttuuri- ja ympäristöarvoihin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää kiviainesten oton tarkoituksenmukainen eteneminen ja alueelle soveltuva maisemointi. Kalliokiviainesten ottoalue (eo-3) Osa-aluemerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen alueella olevaa käytöstä poistuvaa seudullisesti merkittävää kalliokiviainestenottoaluetta, jonka tarkoituksena on ottotoiminnan aikana rakentamisen ohjaaminen ottotoiminnasta aiheutuvien haittavaikutusten ulkopuolelle ja alueen maisemointi taajamatoimintaan soveltuvaksi. Suunnittelumääräys Kiviainesten otto tulee sovittaa alueen pääkäyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan ja sen luonto-, kulttuuri- ja ympäristöarvoihin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää kiviainesten oton tarkoituksenmukainen eteneminen ja alueen maisemointi taajamatoiminnoille soveltuvaksi. Soranottoalueita (EO1, EO1-p, EO1-pa, eo1)sekä rakennuskiviainesten ottoalueita (EO2, eo2) on käsitelty kaavan 2.vaiheessa ja täydennetty 3.vaiheessa. Soranottoalueita on esitetty yhteensä 75 kappaletta ja rakennuskiviainesten ottoalueita 23 kappaletta. Soranoton ja rakennuskiviainesten oton lähtökohtana on ollut, että maakuntakaavassa osoitetaan vain seudullisesti tai maakunnallisesti merkittävät ottoalueet. Kalliokiviainesten ottoalueita (EO3, eo3) on käsitelty maakuntakaavan 3.vaiheessa ja niitä on esitetty kaavakartalle kaikkiaan 45 kappaletta. Maa-ainesten ottotoiminnan vastapainoksi maakuntakaavassa osoitetaan suojeltuja harjualueita merkinnällä MY-hs ja MY (käsitelty tarkemmin kappaleessa ja 5.6.3) Ottoalueiden toteutumista on tarkasteltu suhteessa ELYltä saatuihin ottolupiin. Pistemäisten kohteiden osalta on käytetty sädettä, koska sijaintitiedot eivät välttämättä ole täsmälleen samat. Kaikkiaan ottoalueita aluevarauksina on osoitettu 170 kappaletta, joilla on voimassa olevia lupia 59 kappaletta ja päättyneitä lupia 68 kappaletta (yhdellä alueella voi toki olla useampi lupa). Alueen ulkopuolella kilometrin säteellä alueesta on voimassa olevia lupia 29 kappaletta ja päättyneitä lupia 29 kappaletta. Kohdemerkinnällä olevia ottoalueita on esitetty 24 kappaletta, joiden vaikutuspiirissä on 12 kappaletta myönnettyjä lupia ja 8 päättynyttä lupaa. Koko maakunnassa voimassa olevia lupia on 267 kappaletta, joista tässä raportissa esitetyn tarkastelun pohjalta 27 prosenttia on niille maakunnassa varatuilla alueilla. On hyvä huomata, että luvat voivat olla myös pienialaisia kohteita, joita ei siten ole tarvetta tarkastella maakunnallisesti merkittävinä ottoalueina. Soranottoa merkittävällä harjualueella (eo1), joka on poistumassa käytöstä, on voimassa olevia lupia vielä viisi kappaletta. Osalle on myönnetty lupia vielä vuonna 2014 ja ne päättyvät Kuusi lupaa on päättynyt kaavan voimassaoloaikana Turvetuotantoalueet Turvetuotantoalue (EO/tu) Merkinnällä osoitetaan tuotannossa olevat tai tuotantoon luvitetut alueet. Suunnittelumääräys Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta huomioiden sekä rajoi- 54

57 tettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Turvetuotantoalueiden jälkikäyttömahdollisuuksia suunniteltaessa tulee huomioida erityisesti suopohjan ominaisuudet. Suunnittelusuositus Turvetuotantoalueille tulee laatia viimeistään tuotannon loppuvaiheessa erillinen jälkikäytön suunnitelma. Turvetuotannon kannalta tärkeä alue (tu) Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullista merkitystä omaavia turvetuotannon kannalta tärkeitä alueita. Alueilla on tehty maastokatselmukset sekä selvitetty luonnonsuojelulliset tavoitteet, vesistö- ja ojitusvaikutukset, taloudelliset vaikutukset sekä vaikutukset asutukseen ja muuhun ympäristöön. Suunnittelumääräys Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin huomioiden turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Turvetuotantoalueita on käsitelty maakuntakaavan 2.vaiheessa. Alueita on osoitettu 55 kappaletta ja turvetuotannon kannalta tärkeitä alueita 45 kappaletta. Turvetuotantoalueista 12 on toimintaa ja kahdella tuotanto on loppunut. Turvetuotannon kannalta tärkeille alueille toimintaa on muodostunut kolmelle alueelle. Neljän alueen lupaprosessi on kesken tai oikeuskäsittelyssä. Turvetuotannon lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu turvetuotantoalueiden lisäksi soiden suojelualueita (käsitelty tarkemmin kappaleessa 5.6.9). Alla olevassa taulukossa on Pohjois-Karjalan ELY -keskuksen koostama taulukko ELYn valvonnassa olevista alueista. Taulukko 19. Maakuntakaavan turvetuotantoalueiden tilanne Tuotantoalue Tuotantoalue (ha) Tuotannossa (ha) Mäkelänsuo, Valtimo EO/tu Suurisuo, Valtimo EO/tu Mekrijärvensuo, Ilomantsi EO/tu Puohtiinsuo, Ilomantsi EO/tu Iiksensuo, Joensuu Toiminta loppunut vuonna 2013 EO/tu Kyyrönsuo, Kontiolahti EO/tu Linnunsuo, Kontiolahti EO/tu Pärnänsuo/ Rauansuo, Joensuu Toiminta loppunut vuonna 2013 Kaavamerkintä EO/tu? Tuohtaansuo, Kitee EO/tu Teyrisuo, Polvijärvi 72 Kunnostusvaiheessa EO/tu Kirkkosuo, Kitee EO/tu Linnansuo, Joensuu EO/tu Teerisuo, Tohmajärvi 21 Ei tuotantoa vuoden 2013 jälkeen EO/tu Valkeasuo, Tohmajärvi EO/tu Kotkanpesänsuo, Tohmajärvi 124 Kunnostusvaiheessa tu Kylysuo, Juuka 44 Kunnostusvaiheessa tu Toimivat suot ha

58 Vielä käynnistys- tai lupavaiheessa olevat suot Konosensuo, Juuka 13 Toimintaa ei ole aloitettu tu Pahakalan-Palokankaansuo, Juuka 81 Lupa-asian käsittely kesken (AVI) ei merkintää Kuohusuo, Valtimo 78 Lupa-asian käsittely kesken (KHO) ei merkintää Iljansuo, Ilomantsi 400 Lupa-asian käsittely kesken (VaHo) ei merkintää Koivu-Ruosmesuo, Ilomantsi 1200 Lupa-asian käsittely kesken (VaHo) ei merkintää Lähde: ELY-keskus Kuva 11. Maakuntakaavan kaivannaismerkinnät (kaivosalueet ja maa-ainesten ottotoiminta) sekä turvetuotantoalueet. 56

59 5.6.4 Pohjavesialueet pv Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv) Merkinnällä osoitetaan tärkeät tai vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet. Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden määrää tai laatua. Maakuntakaavan sisältövaatimus edellyttää, että kaikki yhdyskuntien ja teollisuuden raakavesihuollon kannalta tärkeät pohja- ja pintavesialueet osoitetaan maakuntakaavassa. Näihin kuuluvat vesioikeuden päätöksellä perustetut sekä yleensä pohjavesien laatuluokituksen I- ja II-luokkaan kuuluvat alueet. Maakuntakaavan 1.vaiheessa on esitetty kaikkiaan 302 pohjavesialuetta. Esitettyjen pohjavesialueiden pinta-ala on km2, joista 540 km2:lle on laadittu pohjavesien suojelusuunnitelma. Pohjois-Karjalan pohjavesien suojelusuunnitelma hankkeessa (PK-SUSU-hanke, ) tuotettiin 11 kuntakohtaista suojelusuunnitelmaa, joihin sisältyy 88 pohjavesialuetta pinta-alaltaan yhteensä 423 km2. Suunnitelmat kattavat noin 75 % Pohjois-Karjalan vedenhankinnan kannalta tärkeistä pohjavesialueista Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat harju-, moreeni ja kallioalueet Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, arvokas geologinen muodostuma tai maa-aineslain tarkoittama kaunis maisema (MY, MY-hs) Ainoastaan valtakunnallisesti merkittävät MY-hs -merkinnät jääneet voimaan, maakunnallisesti merkittävät MY -merkinnät korvattu ge-1 -merkinnällä 2.vaiheessa. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti (My-hs) ja maakunnallisesti (MY) merkittäviä geologian ja maisemansuojelun alueita, joiden perustana on arvokas harjumuodostuma. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Aluevarauksesta ei aiheudu metsänhoidollisia rajoituksia. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen maisemapiirteisiin ja geologisiin ominaisuuksiin. Alueelle ei tule suunnitella mittavaa maa-ainesten ottoa. Arvokas harju- tai moreenialue (ge-1) Merkinnällä osoitetaan maiseman ja luonnonarvojen kannalta vähintään maakunnallisesti arvokkaita harjualueita tai valtakunnallisesti arvokkaita moreenimuodostumia, joilla saattaa olla maaaineslain 3 :n tarkoittamia ominaisuuksia ja niistä maa-ainesten otolle aiheutuvia rajoituksia. Aluevarauksesta ei aiheudu metsänhoidollisia rajoituksia. Merkintä mahdollistaa myös tavanomaisen kotitarvekäytön. Suunnittelumääräys Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen geologiset ominaispiirteet, sekä biologiset ja maisemalliset arvot Arvokas kallioalue (ge-2) Osa-aluemerkinnällä osoitetaan geologian ja luonnonarvojen kannalta vähintään maakunnallisesti arvokkaita kallioalueita, joilla saattaa olla maa-aineslain 3 :n tarkoittamia ominaisuuksia ja niistä kiviainesten otolle aiheutuvia rajoituksia. Kohdemerkinnällä osoitetaan alle 5 hehtaarin alueet. Suunnittelumääräys Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen geologiset ja geomorfologiset ominaispiirteet sekä biologiset ja maisemalliset arvot. 57

60 Maakuntakaavan arvokkaat harjualueet perustuvat valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan, johon sisältyy Pohjois-Karjalassa 20 kohdetta (merkintä MY-hs), joiden yhteinen pinta-ala on noin ha (n. 12 % Pohjois-Karjalan harjualueiden kokonaispinta-alasta). Merkittävimmät harjualueet Pohjois- Karjalassa ovat ensimmäinen ja toinen Salpausselkä, Hammaslahden-Selkäkankaan-Hattuvaaran reunamuodostumajakso, Jaamankangas sekä Uimaharjun-Suomun-Pitkäjärven reunamuodostumajakso. Maakunnallisesti arvokkaat harjualueet (MY) on kumottu 2.vaiheessa ja korvattu merkinnällä ge-1. Merkintään sisältyy myös maakunnallisesti merkittävät moreenialueet. Moreenimuodostumia on Pohjois-Karjalasta tehdyssä selvityksessä esitetty 48 luokkaan 1-4 kuuluvaa moreenimuodostumaa, joiden yhteinen pinta-ala on noin ha. Yhteensä ge-1 alueita kaavassa on 269 kappaletta. Maakuntakaavassa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden osoittamisen ensisijaisen tavoitteena on ollut niiden luonteenomaisten geologisten, geomorfologisten, biologisten ja maisemallisten piirteiden sekä virkistys- ja muiden erityisarvojen säilyttäminen. Maakuntakaavaan merkityt arvokkaat kallioalueet perustuvat Suomen ympäristökeskuksen 2012 julkaisemaan selvitykseen Pohjois-Karjalan luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaista kallioista. Maakuntakaavan 3. vaiheessa osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita 58 kpl/3 292 ha osa-aluemerkinnällä ja 6 kpl kohdemerkinnällä. Maakunnallisesti arvokkaita kallioalueita osoitetaan 50 kpl/3 487 ha osaaluemerkinnällä ja 2 kpl kohdemerkinnällä 58

61 Kuva 12. Arvokkaat harju-, moreeni- ja kallioalueet sekä pohjavesialueet. 59

62 5.6.6 Natura-alueet ja suojelualueet Natura verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue Merkinnällä osoitetaan Natura verkostoon kuuluvat tai siihen ehdotetut alueet. Alueilla ja niiden Natura-suojeluarvoja koskevissa hankkeissa noudatetaan luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännöksiä. Luonnonsuojelualue (SL, SL-v) Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita, jotka ovat valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Alueet sisältävät valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteet (1.vaiheen kuvausteksti). Alueilla on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lisämerkinnällä v on osoitettu luonnonsuojelualueita, joiden virkistyskäytöllä nähdään olevan seudullista ja maakunnallista merkittävyyttä. Luonnonsuojelukohde (SL) Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita, jotka ovat valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Alueilla on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Kohdemerkinnällä osoitetaan alle 5 hehtaarin kokoiset alueet. SL-v suunnittelumääräys Hoito- ja käyttösuunnitelmissa tulee erityistä huomiota kiinnittää virkistyskäytön ja suojelun yhteensovittamiseen sekä luoda edellytykset seudullisten virkistysreittien toteutumiselle. Suojelumääräys Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa, kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi, kuitenkin enintään 5 vuotta kaavan voimaan tulosta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-1): Merkinnällä osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita suoalueita. Suunnittelumääräys Alueen käytön suunnittelussa tulee huomioida suoluonnon biologiset ja hydrologiset erityispiirteet. Koskiensuojelualue Merkinnällä osoitetaan koskiensuojelulailla (35/1987) suojellut vesistöt. Rakentamismääräys Alueelle ei saa myöntää vesilaissa tarkoitettua lupaa uuden voimalaitoksen rakentamiseen. Natura-alueet on käsitelty maakuntakaavan 1.vaiheessa. Kaavaan on merkitty 128 kappaletta Natura2000 verkostoon kuuluvaa tai siihen ehdotettua osa-aluemerkintää ja 20 kappaletta kohdemerkintöjä eli yhteensä 148 kappaletta. Natura-alueiden lukumäärissä on hiukan eri tietoja riippuen siitä, mistä asiaa katsoo. Kaavaselostuksessa puhutaan 134 alueesta, Oiva-palvelusta ladattuna alueita 139, Ely-keskuksen sivuilla luku 128. Natura-alueet on siten käytävä läpi tarkemmin tarkistuksen yhteydessä. Suojelualueita on käsitelty jokaisessa vahvistetussa kaavavaiheessa (1., 2. ja 3. vaihe). Suojelualueiksi on merkitty 1.vaiheessa soidensuojeluohjelman alueet, vanhojen metsien suojeluohjelman alueet, lehtojensuojeluohjelman alueet, lintuvesien suojeluohjelman alueet, rantojensuojeluohjelman alueet sekä maakunnalliset suojelualueet. 2. ja 3. vaiheessa maakunnalliset suojelualueet (S) on kumottu ja korvattu uusilla merkinnöillä (SL). 3.vaiheessa on osoitettu lisäksi Itä-Suomen luonnonvarasuunnitelman ja METSO -ohjelman mukaisia suojelualueita. 60

63 Seudullisesti merkittäviä virkistysalueita luonnonsuojelualueilla (SL-v -merkintä) on merkitty kaikkiaan seitsemän kappaletta, joilla korostetaan suojelualueen virkistyskäytön merkitystä. Koskiensuojelualueita kaavaan on merkitty viisi kappaletta. Selvitettävä onko uusia suojelualueita perustettu lisää tai joitain suojelualueita purettu. Lisäksi maakunnassa on 15 kappaletta luo -alueita, joilla 2.vaiheessa korvattiin osittain (yhdessä SLmerkintöjen kanssa) 1.vaiheen maakunnalliset suojelualueet S (suot/suoluonto). Kuva 13. Natura-alueet ja suojelualueet 61

64 5.6.7 Luonnonvarojen, luonnonympäristön ja luonnonsuojelun muutostarpeet - Kaivosalueiden ja suojelualueiden suunnittelumääräysten yhtenäistäminen - Suojelualueet ja kohteet samaan merkintään - MY merkinnän kuvauksen päivittäminen - Natura-alueiden tarkistus - Pohjavesialueiden päivitys - Kaivosalueiden ajantasaistaminen (lopetetut ja muuttuneet) - Suojelualueiden tarkistus. Onko uusia perustettu tai vanhoja purettu. - Pienvesistrategian huomioiminen? Keskeisimmät selvitykset: - Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma. Ympäristöministeriö, 1978, täydennetty 1980, 1985 ja Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, alueelliset loppuraportit Pohjois-Karjalan harjuluonto. Pohjois-Karjalan seutukaavaliitto: A 32, Pohjois-Karjalan metsäohjelma Metsäkeskus Pohjois-Karjala, Pohjois-Karjalan Natura verkosto (perustuu komission päätökseen 2005/101/EY, boreaalisen vyöhykkeen osalta ja valtioneuvoston päätöksiin , , , ja ). - Pohjois-Karjalan suostrategia. Ohtonen ja Kotanen. Alueelliset ympäristöjulkaisut: 287. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Polkuja tulevaisuuteen, Pohjois-Karjalan ympäristöohjelma vuoteen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja päätökset - Soidensuojelun perusohjelma ( ja ). - Lintuvesiensuojeluohjelma ( ). - Harjujensuojeluohjelma ( ). - Lehtojensuojeluohjelma ( ). - Rantojensuojeluohjelma ( ). - Vanhojen metsien suojeluohjelma ( ) - Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne 2004, maa-aineslain mukaiset ottoalueet, SYKE Pohjois-Karjalan kiviaineskäytön yleisselvitys, 1975 Pohjois-Karjalan seutukaava-liitto. - Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen MOTTO järjestelmä, päivitetyt maa-ainesten ottoluvat tietoineen. - Polkuja tulevaisuuteen, Pohjois-Karjalan ympäristöohjelma vuoteen 2010, 2000 PKA. - POSKI-hankeraportit (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteen-sovittaminen, Pohjois- Karjalan ympäristökeskus). Loppuraportit Seudullisesti merkittävät maa-ainestenottoalueet, nykytilanne (2005), Joensuun seudun yleiskaava. - Pohjois-Karjalan itä- ja pohjoisosien rakennuskivi-inventointi, GTK Itä-Suomen rakennuskiviprojekti, GTK Pohjois-Karjalan tarjoamat mahdollisuudet teollisuus- ja rakennuskivien tuottamiseen, Kivikonsultit Kalliokohteiden inventointi Pohjois-Karjalassa, GTK Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Ympäristöministeriö 14/ Energia ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä, 1. päivitys (6/2007), ( ), Turveteollisuusliitto (suorittajaorganisaatio VTT Prosessit). 62

65 - Erityissuojelua vaativat vesistöt, työryhmämietintö 63/1992, YM ympäristön-suojeluosasto. - Geologian tutkimuskeskuksen turveraportit. - Leino, Jukka (2007), Pohjois-Karjalan maakunnan turvevarat, Geologian tutkimuskeskus. - Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015 (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 105/2007). - Potentiaaliset turvevarat kunnittain Pohjois-Karjalasta, GTK turvetutkimusseloste 5/ Antikainen, Merja, Olli Breilin & Ari Lyytikäinen (2001). Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Loppuraportti Pielisen Karjalan seudulta. Alueelliset ympäristöjulkaisut GTK (2006). Kalliokiviaineskohteiden inventointi Pohjois-Karjala. - GTK (2011). Pohjois-Karjalan kalliokiviainesten kulutusennuste vuoteen Husa, Jukka ja Jari Teeriaho (2012). Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Karjalassa. YM. Suomen ympäristö 21/ Ranta, Panu, Ari Lyytikäinen & Jari Hyvärinen (2005). Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Loppuraportti Keski-Karjalan seudulta. Alueelliset ympäristöjulkaisut Pohjois-Karjalan potentiaaliset malmien ja teollisuusmineraalien esiintymisalueet. 5.7 Erityistoimintojen alueet Erityistoimintojen alueisiin kuuluvat seuraavat kokonaisuudet: Jätehuolto (1.vaihe), energiahuolto (1. ja 2.vaihe), tuulivoima-alueet (3.vaihe), puolustusvoimien ja rajavartioston alueet (1., 2. ja 3.vaihe), ampumaradat (2.vaihe), moottorirata-alueet (1. ja 3.vaihe) sekä melualueet ja suojavyöhykkeet (1., 2. ja 3.vaihe) Jätehuolto EJ ( ej Jätteenkäsittelyalue (EJ, ej) Merkinnällä osoitetaan seudulliset jätteenkäsittelyalueet. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Rakentamismääräys: Alueelle ei saa sijoittaa tai rakentaa muita kuin jätteiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Suunnittelumääräys: Jätteenkäsittelyalueen ympärille tulee jättää riittävä suoja-alue ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Jätteiden käsittelyssä ja alueen muussa järjestelyssä on erityistä huomiota kiinnitettävä ympäristönsuojeluun. Maakuntakaavan 1.vaiheen kaavaselostuksen mukaan Pohjois-Karjalassa on kuusi yhdyskuntajätteen kaatopaikkaa, joista maakuntakaavaan on merkitty neljä: Joensuun Kontiosuon jätteenkäsittelyalue, Nurmeksen ja Kiteen jätteenkäsittelypaikat sekä Outokummun Jyrin erityisjätteen käsittelypaikan. Kahta muuta ei kuitenkaan ole olemassa, joten tältä osin selostusta olisi korjattava. Nurmeksessa ja Kiteellä jätteitä ei myöskään enää säilötä vaan ne kuljetetaan muualle. Osana jätteenkäsittelyä voidaan todeta, että Joensuun Kuhasalon jätevedenpuhdistamoa ei ole merkitty maakuntakaavaan. Merkinnän tarve tulee selvittää tarkistuksen yhteydessä. 63

66 5.7.2 Energiahuolto Energiahuoltoa on käsitelty kaavan 1. vaiheessa suurjännitelinjojen ja energiaverkostoon liittyvien voimalaitosten osalta. Kaavan 2.vaiheessa on osoitettu lisäksi ohjeellisena linjauksena 400 kv:n yhteystarve, 110 kv:n yhteistarpeet sekä muuntoasemat. ( en Energiahuollon alue (en) Merkinnällä osoitetaan energiaverkostoon liittyviä voimalaitoksia sekä muuntamoita. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Merkinnällä osoitetaan suurjännitelinjan muuntamoalue sekä energiaverkostoon liittyvät muuntoasemat. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus.(2.vaiheen kuvaus) Pääsähkölinja 110 kv Merkinnällä osoitetaan 110 kv:n pääsähkölinjat. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Pääsähkölinjan 110 kv yhteystarve Merkinnällä osoitetaan 110 kv:n pääsähkölinjan yhteystarpeet. Ohjeellinen pääsähkölinja 400 kv Merkinnällä osoitetaan 400 kv:n pääsähkölinjavaraus. Alueella on voimassa MRL:n 33 ;n mukainen rakentamisrajoitus. Sähköhuollon 110 kv:n suurjänniteverkosto ulottuu kaikkiin kuntakeskuksiin. Rakennettuja vesivoimalaitoksia on Nurmeksessa Kuokkastenkoski, Lieksassa Pankakoski ja Lieksankoski, Enossa Kaltimonkoski ja Pamilo, Kontiolahdessa Kuurna ja Puntarinkoski, Joensuussa Ruskeakoski ja Vihtakoski ja Tohmajärvellä Saario ja Vääräkoski. Lisäksi teollisuudella on sähkövoimalaitoksia Enossa Enocell, Joensuussa Eonin (nykyisin Fortumin) sähkö- ja kaukolämpövoimalaitos, Lieksan Vapon turvelämpölaitos sekä Kiteen Puhoksen teollisuuslämpölaitos. Lisäksi kunnilla on useita hakkeella toimivia kaukolämpölaitoksia. Kaavan tavoitteena on esitetty olemassa olevien energiaverkostojen hyödyntämisen, maakunnan saattamisen 400 kv:n suurjänniteverkkoon sekä kaikki kuntakeskukset ja suurteollisuus 100 kv:n suurjänniteverkkoon. 110 kv:n voimajohtoverkostoa palvelevia muuntoasemia on Pohjois-Karjalassa 31 eri puolilla maakuntaa. Kontiolahden Jaamankankaalla sijaitsee maakunnan tärkein muuntoasema, josta lähtee pääsähkölinjat myös muualle maakunnan alueille. Tämä on merkitty kaavaan aluevarauksena, muut kohdemerkinnöin. Taulukko 20. Maakuntakaavan voimajohtoverkostojen tilanne Kohde Merkintä Tilanne 2015 Kiihtelysvaara Tuupovaara 110 kv:n yhteystarve Ei ole rakennettu Ilomantsi Ilomantsi Pampalo 110 kv:n yhteystarve Ei ole rakennettu Valtimo Alanen (Sotkamo) 110 kv:n yhteystarve Ei ole rakennettu Alapitkä (Siilinjärvi) Kontiolahti 400 kv:n yhteystarve Ei ole rakennettu Yllikkälä (Lappeenranta) Puhos Lahdenpohja (Karjalan 110 kv:n yhteystarve Ei ole rakennettu tasavalta) Huutokoski - Kontiolahti 400 kv:n yhteystarve Rakennettu toinen 110 kv:n linja Puhoksen sähkö- ja kaukolämpölaitosvaraus Uusi voimalaitosvaraus Ei ole rakennettu 64

67 5.7.3 Tuulivoima-alueet Tuulivoimaloiden alue (tv, tv-1) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoittamiseen soveltuvat alueet eli tuulivoimapuistot. Tuulivoimapuistojen laajuus sekä toteuttamisedellytykset selvitetään ja määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Tuulivoimapuistoilla tarkoitetaan lähtökohtaisesti vähintään kahdeksan (8) sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön kannalta arvokkaiden alueiden välittömässä läheisyydessä ja koko Keski-Karjalan alueella vähintään viiden (5) suuren kokoluokan voimalan (a 2 MW) muodostamia tuulivoimala-alueita Suunnittelumääräys Suunnittelussa on kiinnitettävä huomioita tuulivoimapuistojen ympäristövaikutuksiin, erityisesti maisema- ja meluvaikutuksiin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien tutkajärjestelmistä ja lentoliikenteen turvallisuusvaateista johtuvat rajoitteet. Lisämerkinnällä -1 osoitetun tuulivoimapuiston (Juuanvaara, Juuka) yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon Juuanvaaran valtakunnallisesti arvokas kallioalue sisältäen maisemalliset, biologiset ja geologiset arvot. Tuulivoimala-alueet on käsitelty maakuntakaavan 3.vaiheessa, joten niiden kohdalla maakuntakaavamerkinnät on hyväksytty vuonna 2013 ja vahvistettu Kaikkiaan alueita on osoitettu kaavassa 12 kappaletta ja voimaloiden maksimäärä on noin 300 kappaletta. Vaikka merkinnät ovat tuoreita, on kaavoitustyö tuulivoimaloita varten aloitettu Juuan Tynnyrivaaran ja Lieksan Julkuvaaran alueilla, jonne on ajateltu sijoittuvan yhteensä 16 tuulimyllyä Puolustusvoimien ja rajavartioston alueet EP Puolustusvoimien ja rajavartioston alue (EP) Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ja rajavartioston toiminnan kannalta tarpeelliset alueet. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Puolustusvoimien ja rajavartioston ampuma- ja harjoitusalue (EAH) Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ja rajavartioston käytössä olevat ampuma- ja harjoitusalueet. Alueella liikkuminen on rajoitettua. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suojavyöhyke (sv) Osa-aluemerkinnällä osoitetaan räjähdevarastoinnin suojavyöhyke, joilla alueen käyttöä on läheisen vaara-alueen tai muun ympäristöönsä käyttörajoituksia aiheuttavan kohteen vuoksi rajoitettava. Suunnittelumääräys Suojavyöhykkeelle ei saa sijoittaa asumista, palveluita tai työpaikkoja. Rajavyöhykealue (er1) Merkinnällä osoitetaan rajavyöhykkeestä ja rajavyöhykkeen takarajasta annetussa laissa (578/2005) säädetty rajavyöhyke. Puolustusvoimien ja rajavartioston alueissa on tapahtunut isoja muutoksia kaavojen vahvistumisen jälkeen. Kontiorannan varuskunta-alue lakkautui vuoden 2014 alusta ja tilalle ollaan suunnittelemassa muun muassa matkailupalveluja ja asumista. Maakuntakaavan 4. vaiheen hyväksytyssä kaavassa alueen käyttö on tarkastelu uudelleen ja merkinnät muutettu yhdessä Kontiolahden kunnan suunnitelmien kanssa. Alueelle tulee mm. taajama-aluetta, virkistysaluetta ja matkailupalvelun kohde. Maakuntakaavaan jää edelleen puolustusvoimien alueita Pohjois-Karjalan rajavartiosto Onttolassa sekä Hiienvaaran ja Sotinpuron harjoitusalueet ja Ylämyllyn varastoalue. Myös rajavyöhykkeen takarajasta annettu asetus on muuttunut kaavan 1. vaiheen vahvistumisen jälkeen ja se on päivitetty 3. vaiheessa oikeaksi. 65

68 Puolustusvoimien suoja-alueet on esitetty kaavan 3.vaiheessa. Esittämistavat ovat kuitenkin muuttuneet ja puolustusvoimien mukaan merkinnät ja määräykset tulisi korjata ajantasaisiksi. Suojavyöhykkeet koskevat myös muita kuin puolustusvoimien alueita, mutta kaavoissa ei ole esitetty suojavyöhykkeitä näille alueille. Tällaisia suojavyöhykkeen vaativia laitoksia ovat vaarallisia kemikaaleja ja räjähteitä käsittelevät tuotantolaitokset ja varastot. Näitä on Pohjois-Karjalassa yhdeksän kappaletta: Abloy Oy Joensuu, Enocell Oy Joensuu, Teboil Oy Ab Joensuu, Hexion Oy Kitee, Pankaboard Oy Lieksa, Höljäkkä Oy Nurmes, FSP Finnish Steel Painting Oy Outokumpu, Mondo Minerals B.V. Branch Finland Outokumpu, Boliden Kylylahti Oy Polvijärvi. Nämä tulee käsitellä seuraavassa kaavavaiheessa Seudulliset ampumaradat Ampumaradat (ea) Kohdemerkinnällä osoitetaan (varuskuntien ja niiden harjoitusalueiden ampumarata-alueet sekä) seudullisesti merkittävät ampumarata-alueet. Suunnittelumääräys Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon maaperän ja pohjaveden pilaantumisriski Maakuntakaavaan on merkitty yhteensä viisi seudullista ampumarataa. Näistä kolme on toiminnassa olevia, Kontioranta lakkautettu varuskunnan lakkautumisen myötä ja Kiteen Papinkankaan ampumarata uutena. Kiteellä ympäristölupa on valitusprosessissa, joten radat eivät vielä ole käytössä, mutta suunnitelmat ovat siten etenemässä. Kontiorannan varuskunnan lakkautumisen myötä Joensuun seudulta hävisi seudullinen ampumarata ja maakuntakaavan 4. vaiheen kaavaehdotuksessa on esitetty uutta seudullista ampumarataa samalle paikalle. Ampumaratojen melualueita on käsitelty tarkemmin kappaleessa melualueet. Taulukko 21. Ampumaratojen tilanne 2005 ja Ampumarata Tilanne 2010 Tilanne 2015 Tainionvaara, Lieksa Toiminnassa Toiminnassa Juuan ampumarata Toiminnassa Toiminnassa Kontioranta, Kontiolahti Toiminnassa Lakkautettu, mutta uusi rata selvitysvaiheessa Onttola, Kontiolahti Toiminnassa Vain viranomaiskäytössä Papinkangas, Kitee Suunnitteilla Lupaprosessissa Moottorirata-alueet Moottorirata-alue (E1, e1) Merkinnällä osoitetaan moottoriurheilun samoin kuin ajo-opetuksen kannalta seudullisesti ja maakunnallisesti tärkeät alueet. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus Monitoimikeskus E2 Merkinnällä osoitetaan Itä-Suomen monitoimikeskus Kiteen AIMO, joka on monipuolinen harrastus- ja matkailutoimintojen aluekokonaisuus. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon toimintojen yhteisvaikutukset ja eri toimintojen yhteensovittaminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on lisäksi otettava huomioon toimintojen aiheuttama meluvaikutus sekä kokonaisuutena pyrittävä ehkäisemään melusta aiheutuvaa haittaa. 66

69 Maakuntakaavassa on osoitettu moottorirata-alueina Ylämyllyn moottorirata-alue, johon sisältyy ajoharjoittelurata, mikroauto- ja crossradat. Alueelle on esitetty laajennusalue 4.vaihekaavassa, josta on valitettu. Ajoharjoitteluradalla on ympäristölupa, mutta motocross-radan osalta hallinto-oikeus palautti ympäristöluvan kuntaan uudelleen käsiteltäväksi. Kohdemerkinnöin on osoitettu Riihikankaan ajoharjoittelurata Nurmeksessa ja Tuupovaaran Rally Centerin moottorirata. Kohdemerkinnällä osoitettu Kiteen ajoharjoitteluradan merkintä on kumottu ja osoitettu kaavan 3.vaiheessa monitoimikeskus-merkinnällä E2. Kiteen monitoimikeskukseen on suunnitteilla harrastus- ja matkailukeskus ammuntaan, autourheiluun, hevosurheiluun, koiraharrastukseen, lentoharrastukseen, moottorikelkkailuun ja moottoripyöräilyyn. Vaikka merkinnän piiriin lukeutuu myös muita kuin moottoriratatoimintoja, ei niitä osoittavia merkintöjä ole kumottu aikaisemmista kaavoista, eikä tähän ole syytäkään. Näitä ovat lentopaikka, ampumarata ja melualue. Merkinnän tarkoitus on turvata alueen kehittäminen kokonaisuutena. Ympäristöluvan vaativista toiminnoista autourheiluradoilla on ympäristöluvat, mutta ampumaratojen osalta luvista on valitettu Melualueet Melualue (me) Merkinnällä osoitetaan laskennallinen Joensuun lentoasema LDEN 55 db:n melualue. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon melusta annetut ohjearvot. Alueelle ei tule suunnitella sijoitettavaksi uusia asuinalueita, sairaaloita yms. laitoksia tai muita sellaisia toimintoja, jotka ovat herkkiä melulle Ampumamelualue (me-1) Osa-aluemerkinnällä osoitetaan alueet, joiden melutaso ylittää L.Aeq55 db :n ohjearvot. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon melusta annetut ohjearvot. Alueelle ei tule suunnitella sijoitettavaksi uusia asuinalueita, sairaaloita yms. laitoksia tai muita sellaisia toimintoja, jotka ovat herkkiä melulle. Ampumamelualue (me-2) Osa-aluemerkinnällä osoitetaan alueet, joiden melutaso ylittää LAImax 65 db:n ohjearvot. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon melusta annetut ohjearvot. Alueelle ei tule suunnitella sijoitettavaksi uusia asuinalueita, sairaaloita yms. laitoksia tai muita sellaisia toimintoja, jotka ovat herkkiä melulle. Melualueita on käsitelty lentokenttämelun osalta maakuntakaavan 1. vaiheessa ja ampumamelualueiden osalta 2.vaiheessa. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että näissä rajauksissa olisi muutostarpeita. Puolustusvoimat on ottanut asiaan kantaa viimeksi maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotuksesta antamassaan lausunnossa, jossa on todettu heidän ratojensa osalta ampumamelualueiden olevan ajan tasalla. 67

70 Kuva 14. Erityistoimintojen alueet. 68

71 5.7.8 Erityistoimintojen alueiden muutostarpeet - Suojavyöhykkeiden päivitys - Seveso-alueiden päivitys - Kaavaselostustekstien korjaus (kaatopaikkojen määrä, vanhentuneita yritysten nimiä) - Laitoksista vain isoimmat ja maakunnallisesti oleellisimmat - Kuhasalon jätevedenpuhdistamon kaavamerkintätarpeen selvittäminen Keskeisimmät selvitykset: - Joensuun lentoasema, Lentokonemelualueet nykytilanteessa 2000 ja ennustetilanteessa 2020, Yleistason tarkastelu. - Pilaantuneiden maa-ainesten käsittelylaitosten tarveselvitys Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Suomen IP-Tekniikka Oy, Pohjois-Karjalan alueellinen jätehuoltosuunnitelma. Ari Latja. Alueelliset ympäristöjulkaisut: 26. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Vertailuraportti Kiteen Syrjäsalmen ja Pölkkysalmen 400 kv voimalinjavaihtoehdoista. - Ympäristösuunnittelu Henttonen, Ampumarataopas. Opetusministeriö (2005). Liikuntapaikkajulkaisu 87, Tampere - Naumanen Petri ja Tiainen Jari Ampumaratojen kartoitus Pohjois-Karjalassa. 61 s. Alueelliset ympäristöjulkaisut 117, Pohjois-Karjalan ympäristö-keskus. - Pohjois-Karjalan rajavartioston Onttolan ja Ilomantsin ampumaratojen meluselvitys, Jyväskylän yliopisto Ympäristötutkimuskeskus, Tutkimusraportti 23/ Puolustusvoimien ampumaradat, ympäristöraportti (2003). Pääesikunta/ Lääkintähuoltoosasto. Hamina. - Keskitalo Toni, Anniina Rytkönen, Mika Laita, Tony Pirkkola, Maarit Alm ja Marika Kolehmainen (2009) Hiienvaaran ampuma-alueen meluselvitys. Tutkimusraportti 4/2009, Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus. - Itä-Suomen monitoimikeskus esiselvityshanke, raportti (2008) Keski-Karjalan Ke-hitysyhtiö KETI Oy - Ilmatieteen laitos (2009). Suomen tuuliatlas Laitinen, Timo (2012). Pohjois-Karjalan potentiaalisten tuulivoima-alueiden maisema- ja ympäristöselvitys (05/2012). - Lindblom, Kari (2013). Pohjois-Karjalan potentiaaliset tuulipuistoalueet linnuston ja elinympäristöarvojen huomiointi kohteiden valinnassa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto & Pohjois- Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry. - Lohilahti, Hanne & Pasi Pitkänen (2011) Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. - Paakkari, Merja (2012). Pohjois-Karjalan tuulivoimaselvitykset - Paakkari, Merja & Pasi Pitkänen (2011). Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys & Pohjois-Karjalan potentiaaliset tuulipuistoalueet ( ). - Ramboll (2008). Sotinpuron ampuma- ja harjoitusalue. Ympäristömeluselvitys. 69

72 5.8 Rannat, virkistys ja matkailu sekä reitistöt Rannat, virkistys- ja matkailu sekä reitistöteeman kaavamerkinnät on jaettu kolmeen alalukuun. Rantojen osalta käsitellään suurvesistöjä, koillista luontovyöhykettä ja rantojen käytön solmukohtia. Virkistys- ja matkailuosio sisältää virkistys- ja matkailualueet ja -kohteet, viheryhteydet, maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta, vierasvenesatamat sekä virkistyskäytön kannalta tärkeät alueet. Lisäksi on oma kappale reitistöistä. Näitä merkintöjä on käsitelty kaavan 1. ja 3.vaiheessa sekä päivitetty osittain 4.vaiheessa Suurvesistöt, koillinen luontovyöhyke ja rantojen käytön solmukohdat Rantojenkäytön kehittämisen kohdealue (rk, rk-1) Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan Pohjois-Karjalan tärkeimmät suurvesistöt sekä erämainen Koillisen luontovyöhykkeen alue Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suurvesistöjen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonympäristön kestävään käyttöön, vesihuollon järjestämiseen ja rakentamisen soveltumiseen maisemaan. Rantarakentamista mitoitettaessa on jätettävä riittävän suuret yhtenäiset rantaalueet vapaaksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaan rantojen käyttöön. Suurvesistöjen muunnetusta rantaviivasta tulee olla vapaata rantaviivaa noin 60 % ja rakennettua rantaviivaa noin 40 %. rk-1 suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee rantarakentaminen ohjata keskitetysti ympäristöarvot huomioon ottaen siten, että Koillisen luontovyöhykkeen erämainen luonne säilyy. Rantarakentamisen solmukohta (ra) Kohdemerkinnällä osoitetaan Pohjois-Karjalan suurvesistöalueiden rantojen käytön toiminnalliset solmukohdat, jotka ovat tiiviimmän vapaa-ajan ja ympärivuotisen asumisen, eri elinkeinotoimintojen ja muun vapaa-ajan toimintojen kehitettäviä kohteita Suunnittelumääräys Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luonnonympäristön kestävään käyttöön, vesihuollon järjestämiseen sekä rakentamisen soveltumiseen maisemaan. Rantarakentamisen mitoitus voi solmukohdissa olla muita ranta-alueita suurempi siten, että noin 50 % muunnetusta rantaviivasta on rakennettua ja noin 50 % vapaata rantaviivaa. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että alueelle jätetään riittävän suuret yhtenäiset rantaalueet vapaaksi siten, että se mahdollistaa yleisen virkistäytymisen ja vesistölle pääsyn. Eri elinkeinotoimintoihin suuntautuneissa solmukohdissa elinkeinotoiminnan kehittämisen mahdollisuudet on erityisesti huomioitava. ra-kohdemerkinnän ohjeellinen enimmäisulottuvuus kohdemerkinnän keskipisteestä on noin 3 kilometriä suurvesistöillä (rk) ja noin 5 kilometriä Koillisen luontovyöhykkeen alueella (rk-1). Suurvesistöt on rajattu käsittämään vain ne vesistöt, jotka asumisen, vapaa-ajan asumisen, elinkeinotoiminnan, vesistön koon ja virkistyksen ja vapaa-ajan toimintojen suhteen voidaan pitää vähintään maakunnallisesti merkittävinä. Maakunnan valitut suurvesistöt ovat Pielinen, Pielisjoki, Koitereen-Koitajoen alue, Höytiäinen, Viinijärvi, Juojärvi, Pyhäselkä, Orivesi, Puruveden-Pyhäjärven alue sekä erämaatyyppinen pieniä järviä ja lampia ja pitkiä jokia käsittävä Koillisen luontovyöhykkeen alue itärajan tuntumassa. Suurvesistöt ovat osa Vuoksen vesistöaluetta, joka on mukana valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa yhtenä luonnon- ja kulttuuriympäristöltään erityisenä aluekokonaisuutena. Lisäksi kaavassa on omat kohdemerkinnät rantarakentamisen solmukohdille, jossa rakennettu rantaviiva voi olla yleistä periaatetta suurempaa (50 % rakennettua ja 50 % vapaata). Yleinen periaate on, että 60 prosenttia rantaviivasta on vapaata ja 40 prosenttia rakennettua. Rantojen käyttöön vaikuttaa myös kyläalueen (at) lisämerkintä -1, joilla tarkoitetaan rantakyliä, joita pidetään suositeltavina pysyvän ja loma-asutuksen alueina. Kyläalueen merkintöjä on käsitelty luvussa

73 Koko Pohjois-Karjalassa 500 metrin etäisyydellä rantaviivasta asui ihmistä vuonna 2005 ja ihmistä vuonna 2013 (kasvua 1,1 %). Taajamien ulkopuolella näistä asui ihmistä 2005 ja ihmistä vuonna 2013 (laskua 11,5 %). Haja-asutusalueen vakituinen ranta-asutus on siten vähentynyt. Mökkien osalta suuntaus on kasvamaan päin, tosin hitaasti. Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2005 noin mökkiä ja vuonna 2012 noin 400 mökkiä enemmän, eli kasvua on tapahtunut 1,3 %. Kasvua kuvaavasta kuvasta xx havaitaan, että rakentamista on tapahtunut erityisesti Loma-Kolin alueelle. Muita selkeämpi keskittymiä ovat Pankakosken ja Keskijärven (Joensuu) alue sekä Pielisen rannat. Kuva 15. Rakennetut lomamökit Kun taas tarkastellaan mökkien kokonaismäärää vuonna 2012, on selkeimmät keskittymät suurten järvien rannat sekä erityisesti Koli, Joensuun luoteenpuoleiset alueet, Liperin eteläpuoli ja Suuri-Onkamo 71

74 -järven rannat (kuva 16). Maakuntakaavan rantojen käyttöön ja rakentamiseen liittyviä merkintöjä löytyy eniten juuri Joensuun luoteenpuoleisilta alueita sekä suurten vesistöjen ääreltä. Pienten vesistöjen ympärillä ei ole minkäänlaisia rantarakentamista ohjaavia merkintöjä, jos alueella ei sijaitse rantakylää. Pienillä vesistöillä on kuitenkin havaittavissa kaavoittamispaineita, joten tilanteen selkeyttämiseksi olisi hyvä, jos niidenkin kohdalla olisi jonkunlainen kaavamerkintä tai vaikkapa yleinen suunnittelumääräys. Kuva 16. Lomamökkien tiheys

75 5.8.2 Virkistys- ja matkailualueet ja kohteet RM RM Matkailupalvelujen alue (RM) Matkailupalvelujen aluevarausmerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävien matkailukeskusten ydinalueita, joihin sijoittuu hotellitason rakentamista ja muita matkailupalveluita. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota matkailullisesti vetovoimaisen keskuksen muodostamiseen sekä ottaen huomioon eri toimintojen ja rakentamisen sopeuttaminen ympäristöön. Matkailupalvelujen kohde Matkailupalvelujen kohdemerkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittäviä matkailupalvelujen olemassa olevia tai suunniteltuja kohteita sekä kehittämishankkeita. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota matkailullisesti vetovoimaisen keskuksen muodostamiseen sekä ottaa huomioon eri toimintojen ja rakentamisen sopeuttaminen ympäristöön. V Virkistysalue (V) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä, viherverkon kannalta erityisen tärkeitä ulkoilu-, retkeily- ja virkistysalueita. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen virkistysalueilla voi sijaita olemassa olevia asuin- ja vapaa-ajan asuntorakennuspaikkoja. Alueilla on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristöarvojen säilymiseen viherverkon kokonaisuus huomioiden. Yksityiskohtaisemmassa alueidenkäytön suunnittelussa on luotava edellytyksiä seudullisten virkistyskäytön verkostojen toteutumiselle. Virkistyskohde Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittäviä virkistyksen ja/tai luontomatkailun sekä olemassa olevia että kehitettäviä kohteita. Virkistyskohteilla on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen virkistyskäytön ja/tai luontomatkailun kehittämiseen sekä ympäristöarvojen säilymiseen. Kohteiden suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon alueen liittyminen maakunnalliseen ulkoilureittiverkostoon. v MU Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti ulkoilun kannalta tärkeitä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Alueelle on tarkoitus sijoittaa ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi polkuja tai ulkoilureittejä levähdys- ja muine tukialueineen. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen maisema- ja ympäristöarvot sekä ulkoilutoimintojen järjestämismahdollisuudet. Virkistyskäytön kannalta tärkeä alue (v) Virkistysalueen osa-aluemerkinnällä osoitetaan pääosin luonnonsuojelualueiden sisäisiä virkistyksen kannalta tärkeitä alueita. Suunnittelusuositus: Virkistyskäytön ja muun alueen käytön yksityiskohtaisempi suunnittelu tulee perustua pääsääntöisesti alueen hoidon ja käytön suunnitelmaan. Suunnittelumääräys: 73

76 Yksityiskohtaisemmassa alueidenkäytön suunnittelussa on luotava edellytyksiä seudullisten virkistyskäytön verkostojen toteutumiselle. Viheryhteystarve Merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseutuun liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia viheryhteyksiä, joilla on merkitystä erityisesti seudullisen virkistysalueverkoston, mutta myös ekologisten yhteyksien kannalta. Suunnittelusuositus: Viheryhteyksien toteuttamisen yksityiskohtaisemmaksi suunnitteluksi suositellaan viherverkoston yleissuunnitelmaa. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee määrittää viheryhteyden tarkempi sijainti sekä varmistaa maastokäytävän riittävä leveys, jotta alueellinen viheralueiden muodostama verkosto voidaan toteuttaa riittävän yhtenäisenä kokonaisuutena. Vierasvenesatama Merkinnällä osoitetaan vesimatkailuverkoston kehittämisen kannalta merkittävät, maakunnallista ja koko Vuoksen vesistöaluetta palvelevat, nykyiset tai kehitettävät vierasvenesatamat. Virkistys- ja matkailualueita ja kohteita on käsitelty maakuntakaavan 1.vaiheessa ja täydennetty 3.vaiheessa sekä 4.vaiheessa. Matkailupalvelujen kohteita on kaavoissa kaikkiaan 19 kappaletta ja alueita viisi kappaletta. Virkistyskohteita on esitetty 13 kappaletta ja vähintään seudullista merkitystä omaavia virkistysalueita 23 kappaletta. Vierasvenesatamia on käsitelty 1.vaiheessa ja täydennetty 4. vaiheessa. Näiden lisäksi maakuntakaavassa on esitetty maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU aluevaraus, 18 kappaletta), virkistyskäytön kannalta tärkeitä alueita (v osa-aluemerkintä, neljä kappaletta), jotka ovat pääosin luonnonsuojelualueiden sisäisiä virkistyksen kannalta tärkeitä alueita sekä Vuoksen vesimatkailua palvelevia vierasvenesatamia 16 kappaletta. Maakuntakaavan 4.vaiheen kaavaehdotuksessa esitetään täydennyksenä kaksi kappaletta satamia Joensuun seudulle (Kontiolahden Ristilahti ja Liperin Hirsiniemi). Taulukko 22. Matkailualueiden ja -kohteiden toteutuminen 2005 ja Maakuntakaava 1. vaihe Nimi Kunta Toiminta 2005 Toiminta 2015 Parppeinvaara (kohde) Ilomantsi kyllä kyllä Petkeljärvi Möhkö (kohde) Ilomantsi kyllä kyllä Hietajärvi (kohde) Joensuu kyllä kyllä Hoilola/Korpiselkätalo (kohde) Joensuu kyllä vuokrakäytössä Kivikeskus (kohde) Juuka kyllä kyllä Pajarinhovi (alue) Kitee kyllä kyllä Jakokosken museokanava (kohde) Kontiolahti kyllä kyllä Kontioniemi (kohde) Kontiolahti ei kumottu 4.vaihe Elämyspiha Pikkukili (kohde) Lieksa kyllä kyllä Kolikeskuksen alue (alue) Lieksa kyllä kyllä Ukko-Kolin alue (kohde) Lieksa kyllä kyllä Nurmijärvi Puuruunjärvi (kohde) Lieksa?? Neitikoski (kohde) Lieksa kyllä kyllä Ruunaan luontotalon alue (kohde) Lieksa kyllä Toiminta siirretty Neitikosken retkeilykeskuksen yhteyteen Bomba-Hyvärilä (alue) Nurmes kyllä kyllä 74

77 Outokummun erä- ja luontokeskus (kohde) Outokumpu kyllä kyllä Huhmari (alue) Polvijärvi kyllä kyllä Paksuniemi (kohde) Rääkkylä kyllä kyllä Maakuntakaavan 3. vaihe Nimi Kunta Toiminta 2013 Toiminta 2015 Meijerinranta (kohde) Kitee suunnitteilla suunnitteilla Koli Cultura (kohde) Lieksa suunnitteilla suunnitteilla Vuonislahti (kohde) Lieksa kyllä kyllä Jurttivaara (kohde) Nurmes suunnitteilla ei Vanhan kaivoksen alue (kohde) Outokumpu kyllä kyllä Virkistykseen ja matkailuun on panostettu erityisesti kehittämishankkeiden avulla. Matkailukohteiden osalta sekä erityisesti reitistöjen kehittämisessä sekä yksittäisten reitistöjen parantamisessa on ollut useita hankkeita. Matkailuhankkeita on ollut esimerkiksi Kiteen Meijerinrannassa ( ), Kolilla sekä koko Pohjois-Karjalan matkailun kehittämisessä. Kaiken kaikkiaan hankkeita on ollut maakunnassa 21 kappaletta (ESR ja EAKR). Matkailun toimintaympäristöä kehittäviä hankkeita on ollut kolme; Ilomantsissa, Outokummussa ja Pielisen Karjalassa. Vesimatkailuun suoraan liittyviä hankkeita on ollut vähän. Esimerkiksi Pielisen vesiretkeilyreittien luomiseksi (melonta) on ollut hanke sekä hanke kalastuksen ja lintumatkailun edistämiseksi. Taulukko 23. Vuoksen vesimatkailua palvelevat vierasvenesatamat Nimi Kunta Kaavamerkintä * Tilanne 2005 Tilanne 2015 Niskaranta Joensuu vierasvenesatama Hasaniemi Joensuu vierasvenesatama Kyllä Kyllä Matkustajasatama Joensuu LS1-v Kyllä Kyllä Piitteri Juuka vierasvenesatama Kyllä Kyllä, polttoainejakelu loppunut Savilahti Kitee rm Kyllä Puhos Kitee LS1-v Kyllä Kyllä Kontiolahden satama Kontiolahti LS1-v Kyllä Kyllä Kolin satama Lieksa LS1-v Kyllä Kyllä, suunnitteilla polttoainejakelu Hotelli Puustelli Lieksa vierasvenesatama Kyllä Kyllä Kirkkoranta Liperi LS1-v Kyllä Kyllä Saaristo Liperi LS1-v Kyllä Kyllä Kaupunginsatama Nurmes LS1-v Kyllä Kyllä Pitkälahti Outokumpu LS1-v Kyllä Kyllä Paksuniemi Rääkkylä rm Kyllä Kyllä Ristilahti Kontioniemi vierasvenesatama uusi merkintä Hirsiniemi Liperi vierasvenesatama uusi merkintä Merkintä LS1-v tarkoittaa, että vierasvenesatama on laivasatamien yhteydessä. Rm -merkintä tarkoittaa matkailupalvelujen kohdetta, johon sisältyy myös vierasvenesataman. Vierasvenesatamat kytkeytyvät osittain siis myös satamaverkostoon, jota on käsitelty kappaleessa Vierasvenesatamaverkostossa ei ole tapahtunut 4.vaiheen kahta lisäystä lukuun ottamatta muutoksia 1.vaihekaavan hyväksymisen jälkeen. Sen sijaan satamien palveluissa on voinut tapahtumia muutoksia esimerkiksi polttoaineenjakelun tai muiden palveluiden suhteen. Yleisesti merkittävänä puutteena voidaan pitää myös polttoaineenjakelupisteiden vähyyttä. Jakelupisteitä ei ole tällä hetkellä ole koko Pie- 75

78 lisen alueelle yhtäkään, mutta Lieksan kaupunki on ottanut vuoden 2016 talousarvioonsa tankkausaseman rakentamisen Kolille. Satamaverkoston kehittäminen edesauttaisi venematkailun nousua koko Pielisen alueella ja turvaisi satamaverkoston säilymisen. Tätä tukee se, että Pielisen eteläosa sekä Nurmeksen alue sijoittuvat virkistyksen ja matkailun vetovoima-alueeseen. Lisäksi Pielisen rantaan sijoittuu merkittäviä matkailupalvelujen alueita ja kohteita, kuten Koli, Vuonislahti ja Bomba-Hyvärilä. Osa virkistys- ja matkailuteemaan kuuluvia merkintöjä ovat myös viheryhteydet. Niillä osoitetaan Joensuun kaupunkiseudulla olemassa olevia tai tavoitteellisia virkistysyhteyksiä, joilla on merkitystä erityisesti seudullisen virkistysalueverkoston, mutta myös ekologisten yhteyksien kannalta. Viheryhteystarpeita päivitettiin 4.kaavavaiheessa selkeämmin seudulliset virkistys-, matkailu- ja luontokohteet nitovaksi yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi ja mahdollistaa liikkuminen alueiden välillä erityisesti rantoja hyödyntäen. Verkosto muodostuu Kontiolahden Vierevänniemen, Huhmarisen, Luovin/Kuoringan uimarannan ja Niittylahden opiston välille sekä Joensuun ydinkaupunkiseudun virkistysalueisiin. Joensuun ydinkeskustassa mukaan on otettu 4.vaiheessa Pielisjoen ranta-alue keskustan ja Karsikon/Utran välille Reitistöt Ohjeellinen ulkoilureitti Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävät ohjeelliset ulkoilureitit. Ohjeellinen vesiretkeilyreitti Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävät melontaan ja soutuun soveltuvat ohjeelliset vesiretkeilyreitit. Ohjeellinen moottorikelkkailureitti Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävät ohjeelliset moottorikelkkailureitit. Suunnittelumääräys Moottorikelkkailureitit tulee ohjata kulkemaan siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa asutukselle, elinkeinoille ja luonnonympäristölle. Yksityiskohtaisempi suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä maanomistajien ja viranomaisten kanssa. Suunnittelussa tulee lisäksi ottaa huomioon ympäristövaikutukset. Reitistöjä on käsitelty maakuntakaavan 1.vaiheessa, mutta 3.vaiheessa reittejä tarkasteltiin uudelleen periaatteella vähemmän, mutta laadukkaampia reittejä. 1.vaiheesta reittiverkostoa on karsittu etenkin ulkoilu- ja moottorikelkkailureittien osalta sekä muutettu melontareitit vesiretkeilyreiteiksi. Maakuntakaavassa on esitetty maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävät ulkoilu-, vesiretkeily- ja moottorikelkkailureitit. Pyöräilyreitit on esitetty liitekarttana, jolla ei ole oikeusvaikutuksia. Reitistöjen osalta 3.vaiheessa tehty linjaus vähemmän, mutta laadukkaampia reittejä on tarkoittanut sitä, että suurin osa kaavassa olevista reiteistä on jo olemassa olevia reittejä. Vaellusreittejä kaavaan on merkattu noin 750 kilometriä, joskin maakunnasta löytyy näiden lisäksi merkittävä määrä paikallisia reittejä. Reittiverkoston osalta merkittävimmät puutteet ovat maakunnan pohjois-osissa Valtimolta Kainuun suuntaan, sekä eteläosissa Tohmajärven alueella kulkeva Jänispolku, joissa reitit ovat päässeet pusikoitumaan. Monin paikoin reittien opastuksissa olisi myös parantamista, Vesiretkeilyreittejä kaavassa on linjattu noin 900 kilometriä, joiden osalta väylät ovat luonnollisesti myös olemassa, mutta mikäli kohteiden vetovoimaa haluttaisiin parantaa, tulisi reittien varrelle rakentaa lisää infraa kuten taukopaikkoja. Osassa melontareittejä taukopaikkoja löytyy, mutta on myös reittejä, joiden varrella taukopaikkoja on vähän tai etäisyydet näiden välillä hyvinkin pitkiä. 76

79 Kaavakartalle merkittyä ohjeellista kelkkauraa maakunnasta löytyy kaikkiaan yli 2000 kilometriä. Kartalle linjatut urat noudattelevat jo lähes kaikkialla nykyisiä uria. Uria on myös pyritty linjaamaan pois vesistöjen ääreltä maakuntakaavan mukaisesti. Viimeisimpänä on valmistunut Kolin ja Juuan välinen yhteys, joka siirrettiin pois Pielisen jäältä maalle. Selkeitä eroja uralinjauksissa on Polvijärvellä, jossa ura kulkee vesistöalueella (Höytiäinen), samoin kuin Nurmeksessa Aronsalmen ja keskustan välillä (Pielinen) kun kaavassa ura on linjattu mantereen puolelle. Sen sijaan selkeästi puuttuvia osuuksia on Jaamankankaan läpi kulkeva reitti, Mönni Heinävaara väli ja yhteys Nurmeksen Saramosta Kuhmon suuntaan. Maakuntaliitto on ollut mukana reittihankkeissa, joista viimeisimpänä Reiteistä Traileiksi Karjalan kierros luontomatkailun suuntaajana -hankkeessa ( ) ja Pohjois-Karjalan virkistysreittien karttapalvelu -hankkeessa (2014). Kartta 17. Matkailu- ja virkistysmerkinnät sekä reitistöt 77

80 5.8.4 Rantojen, virkistyksen ja matkailun sekä reitistöjen muutostarpeet - Yksittäisten merkintöjen kohdalla on tarve miettiä, pitäisikö ne poistaa, koska ne eivät ole kehittyneet eikä selkeitä suunnitelmiakaan ole olemassa. - Rantojen käyttöä koskevissa merkinnöissä on viilaamista, etenkin alueilla, joissa on paljon rantarakentamista, mutta ei sitä huomioivia merkintöjä. - Satamaverkoston uudelleen käsittely ja selkeämpi luokittelu. - Tulisiko suurvesistöjen lisäksi huomioida pienvesistöt ja taajamien läheiset vesistöt? Maakuntakaavalle tukea kuntiin rantakaavoitusta varten. - Rantarakentamisen solmupisteet ja rantakylät, niiden ohjaavuus - Joensuun kaupunkiseudun rantojen käyttö, vapaat rannat ja virkistysalueiden riittävyys? Keskeisimmät selvitykset: - Pohjois-Karjalan matkailun nousu vuoteen 2006 (2003) - Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut (2003) - Rantojen käytön periaatteet Pohjois-Karjalassa (2004) - Pohjois-Karjalan matkailustrategia (2007) - Luontomatkailun mallimaakunta esiselvitystyö (2008) - Luonnosta elinvoimaa ulkoilureitteihin tukeutuvan luonnon virkistyskäytön ominaispiirteet ja luontomatkailun aluetaloudelliset vaikutukset Pohjois-Karjalassa (2009). - Moottorikelkkaväylien tavoiteverkko (2009) - Pohjois-Karjalan ulkoilureitistön kävijäkysely (2012) - Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpito, osaraportit 1-3 ja tiivistelmä (2013) - Reiteistä traileiksi Karjalan kierros luontomatkailun suuntaajana -hanke Jaamankankaan monikäyttöselvitys (2014). - Matkailun teema- ja toimenpideohjelma Yhteenveto 78

81

82