Pohjois-Karjalan maakuntakaavan seurantaraportti Tammikuu Vaihemaakuntakaavojen seuranta

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan seurantaraportti Tammikuu 2019 Vaihemaakuntakaavojen seuranta 1

2 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Mikä on maakuntakaava 4 3. Maakuntakaavatilanne 7 4. Maakunnan yleiskuvaus 9 5. Maakuntakaavan seuranta ja sen toteutuminen Maakuntakaavan yleistavoitteet Kehittämisvyöhykkeet ja -alueet Ylimaakunnalliset kehittämisvyöhykkeet Kehittämisen kohdealueet Aluerakenne ja palvelukeskusverkko Taajamatoimintojen alueet ja kohteet Keskustatoimintojen alueet ja kohteet Kyläalueet Teollisuus- ja työpaikka-alueet Palvelujen ja hallinnon alueet Kehittämisvyöhykkeiden ja kehittämisen kohdealueiden muutostarpeet Vähittäiskaupan suuryksiköt Yhteysverkot Tieliikenne Rautatieliikenne Lentoliikenne Vesiliikenne Joukkoliikenne Tietoliikenne Kulttuuriympäristöt Rakennettu kulttuuriympäristö Arvokkaat maisema-alueet Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Muinaisjäännökset Luonnonympäristöt, luonnonvarat ja luonnonsuojelu Kaivosalueet Soran- kallion- ja rakennuskiviainesten ottoalueet Turvetuotantoalueet

3 5.6.4 Pohjavesialueet Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat harju-, moreeni ja kallioalueet Natura-alueet ja suojelualueet Erityistoimintojen alueet Jätehuolto Energiahuolto Tuulivoima-alueet Puolustusvoimien ja rajavartioston alueet Seudulliset ampumaradat Moottorirata-alueet Melualueet Rannat, virkistys ja matkailu sekä reitistöt Suurvesistöt, koillinen luontovyöhyke ja rantojen käytön solmukohdat Virkistys- ja matkailualueet ja kohteet Reitistöt

4 1. Johdanto Voimassa olevia maakuntakaavoja on tehty kaikkiaan neljässä eri vaiheessa. Osa merkinnöistä on ollut voimassa 1. vaihemaakuntakaavasta lähtien, osan kohdalla päivityksiä on tehty useammassa eri vaihemaakuntakaavassa. Tämä aiheuttaa voimassa olevien merkintöjen osalta sekavuutta ja hankaluuksia tulkita kaavaa. Vaihekaavoissa on myös voitu ajatella asiaa yhden teeman osalta, jolloin kaavakokonaisuudesta on kuitenkin voinut tulla liian yksityiskohtainen kaava. Osa merkinnöistä on myös selkeästi vanhentuneita ja osa teemoista vaatisi kokonaisuudessaan jo ajantasaistamista ja päivittämistä. Seurantaraportissa on käyty teemoittain läpi kaavamerkintöjen tilannetta, toteutuneisuutta ja merkintään liittyvien keskeisten muuttujien (kuten väestömäärä, työpaikat jne.) kehitystä. Näin ollen raportin pohjalta saadaan pohjatietoa maakunnan aluerakenteen kehityksestä sekä maakuntakaavamerkintöjen ajantasaisuudesta. Käynnissä olevassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:ssä on tavoitteena laatia mahdollistava ja strateginen kaava. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea valintoja ja priorisointeja, mutta myös selkeää tason nostoa kaavaan merkittävien asioiden osalta. Selkeästi paikallisia kohteita tulisi poistaa kaavasta ja keskittyä vain valtakunnallisiin ja maakunnallisiin kokonaisuuksiin. Maakuntakaavan seurantaraportti antaa hyvän pohjatiedon maakuntakaava 2040 luonnoksen laatimista varten. 2. Mikä on maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista ja yhteen sovittaa valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. ( Maakuntakaavoitusta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki ja erityisesti sen 28 (sisältövaatimukset). Lisäksi maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), joiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa. Tavoitteet päätyvätkin käytäntöön pääasiassa kaavoituksen kautta, jonka vuoksi tavoitteet konkretisoidaan maakunnallisiksi ja seudullisiksi alueidenkäytön ratkaisuiksi, jotka ohjaavat kuntakaavoitusta. Näiden lisäksi on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Maakuntakaavan sisältövaatimukset ovat seuraavat: 1. maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 2. alueiden käytön ekologinen kestävyys 3. ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 5. maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 6. maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen sekä 7. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uusin valtioneuvoston päätös on tullut voimaan 1. päivänä huhtikuuta 2018 ja ne korvasivat kokonaan aikaisemmat VAT:t. Valtakunnallisten alueidenkäyt- 4

5 tötavoitteiden oikeusvaikutuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Tavoitteet konkretisoituvat pääasiassa kaavoituksen kautta. Maakuntakaavoituksella on tässä keskeinen rooli. Maakunnan suunnittelussa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmennetään maakunnallisiksi alueidenkäytön ratkaisuiksi ja sovitetaan yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Alueidenkäyttötavoitteiden sisältö on jaoteltu viiden eri kokonaisuuden alle, jotka ovat seuraavat: - Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen - Tehokas liikennejärjestelmä - Terveellinen ja turvallinen elinympäristö - Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö MRL:n sisältövaatimusten ja VAT:ien lisäksi kaavoituksessa otetaan huomioon maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma (POKAT). Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin (n. 20 vuotta) strateginen kehittämissuunnitelma, jonka tavoitteet täsmentyvät maakuntaohjelmassa (lyhyen aikavälin ohjelma n. 3-4 vuotta). Näiden asiakirjojen linjauksia pyritään tuomaan näkyviin myös maakuntakaavan. Myös mahdolliset muut suunnitelmat ja ohjelmat, joita maakunnassa tehdään, huomioidaan kaavoituksessa. Maakuntakaavan hyväksyy maakunnan liiton ylin päättävä toimielin. Maankäyttö- ja rakennuslain päivityksen mukaan maakuntakaavaa ei enää vahvisteta ympäristöministeriössä. Maakuntakaava on lainvoiman saatuaan oikeusvaikutteinen kaava ja sillä on ohjausvaikutus. Tällä tarkoitetaan sitä, että maakuntakaava on ohjeena kuntien kaavoitusta laadittaessa tai kaavoja muutettaessa (yleiskaava ja asemakaava) ja lisäksi viranomaisten on otettava kaava huomioon muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelussa. ( Kuva 1. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavajärjestelmä 5

6 Maakuntakaava esitetään kartalla, mutta kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Lisäksi kaavaan liittyy kaavaselostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisuiden perusteet. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999). Vastatakseen maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999, MRA) 9 :n vaatimuksia, on maakuntakaava tarpeen esittää mittakaavassa 1: : Kaupunkiseuduilla voidaan käyttää mittakaavaa 1: ja toisaalta erityisen harvaan asutuilla alueilla voidaan myös käyttää 1: mittakaavaa. (Ympäristöministeriö 2013). Pohjois-Karjalassa on vakiintunut esittämistapa 1: Lisäksi Joensuun kaupunkiseudusta on tarkempi laadittu kaavan 1.vaiheessa karttaikkuna mittakaavalla 1: , jolla pyritään selkeyttämään kaavamerkintöjen helppolukuisuutta, koska Joensuun seudulla merkintöjä on paljon pienellä alueella. Kaavassa voidaan esittää alueiden käytön kehittämisperiaatemerkintöjä, osa-aluemerkintöjä, aluevarauksia, viivamerkintöjä tai kohdemerkintöjä. Kehittämisperiaatemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset osoittavat alueita, jotka ovat merkittäviä maakunnan tavoitellun kehityksen kannalta ja joihin tästä syystä kohdistuu muussa suunnittelussa huomioon otettavia alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeita. Tällaisia merkintöjä ovat esimerkiksi maaseutukehittämisen erityisalue tai matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue. (Ympäristöministeriö 2013). Osa-aluemerkinnät voivat liittyä luonnon- tai kulttuuriympäristön, maiseman sekä luonnonvarojen erityisiin arvoihin. Näitä voivat olla esimerkiksi rakennetut kulttuuriympäristöt. Erityisominaisuuksia voivat olla myös osa-alueiden alueidenkäyttöä erityisesti rajoittavat ominaisuudet, kuten melu- ja vaaraalueet tai suojavyöhykkeet. (Ympäristöministeriö 2013). Aluevarauksilla osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksiin rinnastettavia kohdemerkintöjä käytetään kaavan mittakaavaan nähden pienialaisia alueita osoitettaessa (esimerkiksi keskustatoimintojen alueet) tai kun aluevarauksen ulottuvuudella ei ole ylikunnallisen ohjaustarpeen tai maakuntakaavan muun sisällön kannalta merkitystä (esimerkiksi kylät). Pohjois-Karjalassa periaate on ollut, että alle viiden hehtaarin alueet esitetään kohteina. Toisaalta kohdemerkintöjä voi olla myös virkistyskohteet, matkailukohteet, muinaismuistokohteet tai suojelukohteet. Aluevarauksia ovat esimerkiksi taajamatoimintojen alueet, virkistysalueet, kaivosalueet tai vaikkapa puolustusvoimien alueet. Viivamerkinnöillä osoitetaan luonnollisesti viivamaisia kohteita kuten liikenneyhteyksiä, johtoja tai myös osa-alueita. ( Maakuntakaavaprosessi: Maakuntakaavan suunnitteluprosessi etenee maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti niin, että se sisältää aloitusvaiheen, tavoitevaiheen, valmisteluvaiheen, ehdotusvaiheen, hyväksymisvaiheen ja vahvistamisvaiheen. Näiden jälkeen siirrytään seurantavaiheeseen, jossa seurataan ja edistetään kaavan tavoitteiden toteutumista ja siihen kohdistuvia muutostarpeita. Kaavan laadinnasta vastaa maakuntaliiton alueidenkäyttöyksikkö ja työtä ohjaa maakuntahallituksen nimeämä ohjausryhmä. Näiden lisäksi voidaan koota asiantuntijaryhmiä eri teemojen ympärille. Maakuntakaava tulee pitää ajan tasalla, jossa kaavan seurannalla on oleellinen osa. Seurannalla saadaan tietoa kaavan toteutumisesta ja mahdollisista muutostarpeista. Tässä raportissa seuranta on tehty teemoittain, jotta jokaisesta maankäyttöluokasta saadaan tietoa, kuinka varaukset ja merkinnät ovat toteutuneet. Tämän pohjalta nähdään ovatko varaukset tai merkinnät oikeassa paikassa, onko kaavassa muutostarpeita, toteutumattomia merkintöjä tai muita päivitystarpeita, jotta kaava pysyy ajantasaisena. 6

7 3. Maakuntakaavatilanne Pohjois-Karjalan ensimmäinen maakäyttö- ja rakennuslain mukainen 1. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin valtioneuvostossa Maakuntakaavassa käsiteltiin: o Palvelukeskusverkko o Ylimaakunnalliset kehittämisvyöhykkeet o Kehittämisen kohdealueet o Yhteysverkot o Taajamatoimintojen alueet o Keskustatoimintojen alueet o Vähittäiskaupan suuryksiköt o Palvelujen- ja hallinnonalueet o Teollisuus- ja työpaikka-alueet o Kyläalueet o Rakennettu kulttuuriympäristö, kulttuurimaisemat ja muinaisjäännökset o Pohjavesi- ja harjualueet o Jätehuolto, energiahuolto, kaivosalueet, puolustusvoimien ja rajavartioston alueet sekä moottorirata-alueet o Luonnonsuojelulailla suojellut alueet, Natura verkosto, valtakunnalliset suojeluohjelma-alueet sekä seutukaavoissa olevat suojelualueet o Suurvesistöt sekä koillinen luontovyöhyke o Virkistys- ja matkailualueet ja -kohteet sekä reitistöt 2. vaihemaakuntakaava (maakuntakaavan täydennys) hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa käsiteltiin: o Maakunnallisia soran ja rakennuskivien ottoalueita o Maakunnallisesti arvokkaita harjualueita o Valtakunnallisesti arvokkaita moreenialueita o Maakunnallisia turvetuotantoalueita o Maakunnallisesti arvokkaita suoalueita o Varuskuntien (Onttola, Kontioranta) ampumaratojen ja ampuma-alueiden melualueita o Seudullisia ampumaratoja ja niiden melualueita o Uutta 400 kv:n sähkölinjaa Kontiolahti Huutokoski o 110 kv:n muunto- ja kytkinasemia o Esihistoriallisia kohteita o Edellisistä aiheutuvia muutoksia maakuntakaavan 1. vaiheeseen 3. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa käsiteltiin: o Kalliokiviainesten otto ja arvokkaat kallioalueet o Teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet o Sotahistorialliset kohteet o Tuulivoimaloiden alueet o Monitoimikeskus o Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen harjoitus- ja ampuma-alueiden suojavyöhykealueet o Perinnemaisemat ja pyöräilyreitit informatiivisena aineistona o Tarkistuksia maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin, keskeisinä tarkistuksina o Soran- ja rakennuskivien ottoalueet o Kulttuuriympäristöt mukaan lukien rakennettu kulttuuriympäristö, maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kiinteät muinaisjäännökset 7

8 o o o o o o o Matkailualueet ja -kohteet Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueet Ohjeelliset ulkoilu-, vesiretkeily- ja moottorikelkkailureitit Kaivosalueet Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen varasto-, harjoitus- ja ampuma-alueet ja niihin liittyvät ampumamelualueet Rajavyöhykealue Rautatiealueet (Ilomantsin rata) 4. vaihemaakuntakaava hyväksytiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa tarkistettiin aikaisemmissa kaavoissa hyväksyttyjä teemoja o taajamatoimintojen o teollisuus ja työpaikka-alueiden o sekä virkistysalueiden ja -kohteiden, matkailukohteiden sekä viheryhteyksien osalta o osoitettiin vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus sekä kaupan ja keskusverkoston päivitys o Joensuun seudun seudullisen ampumaradan osoittaminen o sekä yksittäisiin tarkistuksiin maa- ja metsätalousvaltaisista alueista ja moottorirata-alueesta 8

9 4. Maakunnan yleiskuvaus Maakuntakaava-alue käsittää Pohjois-Karjalan maakunnan ja sen 13 kuntaa. Valtakunnallisen seutukuntajaon mukaan maakunnassa on kolme seutukuntaa: Pielisen Karjala, Joensuun seutukunta ja Keski-Karjalan seutukunta. Maakunnan pinta-ala on km², josta vesistöä on km². Yhteistä rajaa maakunnalla on Kainuun, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan sekä Venäjän kanssa. Joensuun seutu on maakunnallisten palvelujen keskus, jossa sijaitsee koko maakuntaa palvelevat erikoiskaupan, hallinnon, kulttuurin, vapaa-ajan ja virkistyksen palvelut. Seutukeskukset muodostavat maakunnan eri osien palveluverkoston rungon, jossa on useampaa kuntaa palvelevia erikoiskaupan, hallinnon, kulttuurin ja vapaa-ajan palveluja. Kuntakeskukset tarjoavat alueelliset peruspalvelut sekä erikoiskaupan palveluja. Kylät toimivat enenevässä määrin maaseutualueiden asumisen ja elinkeinotoiminnan keskittyminä ja niiden merkitys palvelun tarjoajina on vähentynyt. (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2015). Kuva 2. Pohjois-Karjalan maakunta 9

10 Maakunnan väkiluku vuonna 2017 oli henkilöä ja väestöntiheys 7,5 asukasta/km². Vuosien välillä maakunnan väkiluku on ollut laskusuunnassa. Väestönmuutos näkyy maakunnassa siten, että maakunnan reuna-alueiden väestö on vähentynyt sekä haja-asutusalueilla että taajamissa. Sen sijaan Joensuun seudulla sekä taajamien, että myös kuntien kokonaisväkimäärät ovat kasvaneet. Toisaalta väkimäärältään kasvaneita kyliä löytyy Joensuun seudun ulkopuolelta vaikka koko kunnan väkiluku olisi laskenut. Kokonaisuudessaan väkimäärä on ollut laskusuunnassa koko maakunnan alueella, mutta taajama-alueilla kasvua on ollut yli henkeä, mikä selittyy pitkälti Joensuun seudun taajamien kasvulla. Kuva 3. Väestönmuutos

11 Taajama-alueiden pinta-ala (YKR -taajamat) vuonna 1990 oli hehtaaria, kun vuonna 2015 se oli hehtaaria. Kasvua on siis tapahtunut 31 prosenttia, yli hehtaaria. Sen sijaan taajamaalueilla asuvan väestön määrä on kasvanut vain noin 2,4 prosenttia. Pääosa kasvusta on sijoittunut Joensuun seudulle, jonne on rakentunut omakotitalovaltaista asutusta. Se selittää niin ikään sen, miksi väestö ei ole kasvanut samassa suhteessa. Vuonna 1990 taajamissa asui ihmistä ja vuonna ihmistä. Taajama-aste on kasvanut 64 prosentista 71 prosenttiin. Voidaan siis todeta, että vaikka maakunnan väkimäärä on hiukan vähentynyt, on se myös keskittynyt yhä enemmän taajamiin ja erityisesti Joensuun seudulle. Vuoden 2005 jälkeen kokonaan YKR:n taajamaluokituksesta hävinneitä taajamia on entinen Värtsilän kuntakeskuksen taajama Tohmajärven kunnassa. Uusia taajamia on muodostunut entisen Enon kunnan alueelle Louhiojalle ja entisen Pyhäselän kunnan alueelle Honkavaaraan, jotka ovat YKR -luokittelussa nousseet kylistä taajamiksi. SYKE:n kaupunki-maaseutuluokituksessa Pohjois-Karjalasta suurin osa on jonkin tyyppistä maaseutua. Maaseutuasutuksen osuus onkin valtakunnan keskiarvoa suurempi. Mutta kuten yllä on todettu, kehitys suuntautuu kuitenkin maaseudun haja-asutusalueilta kohti taajamia ja erityisesti Joensuun seutua. Kuva 4. SYKE Kaupunki-maaseutuluokitus 11

12 Taulukko 1. Kaupunki-maaseutu luokituksen väkiluvun jakauma Pohjois-Karjalassa Luokitus Väkiluku (%-osuus) Pinta-ala hehtaaria (%-osuus) Sisempi kaupunkialue (11 %) 838 (0 %) Ulompi kaupunkialue (22 %) 4419 (0 %) Kaupungin kehysalue (11 %) (2 %) Maaseudun paikalliskeskus (12 %) 3850 (0 %) Kaupungin läheinen maaseutu (8 %) (6 %) Ydinmaaseutu (19 %) (17 %) Harvaan asuttu maaseutu /17 %) (75 %) Kuntakaavoituksen osalta Pohjois-Karjalassa asemakaavoitettuja alueita ovat nykyiset ja entiset kuntakeskukset sekä muutama muu taajama (Viinijärvi, Ylämylly, Lehmo, Heinävaara, Uimaharju, Puhos ja Tolosenmäki). Yleiskaavoja on laadittu sen sijaan monin paikoin, etenkin vesistöjen osalta sekä muun muassa koko Joensuun seudulle. Kuva 5. Yleiskaavoitustilanne Pohjois-Karjalassa Lähde: Pohjois-Karjalan ELY-keskus. 12

13 Karttatarkastelujenkin perusteella Pohjois-Karjalassa Joensuu on selkeä keskus, mutta vahva keskus tarvitsee myös vahvaa maakuntaa. Keskeinen haaste onkin, miten maakunnan muut alueet pystyvät hyötymään keskuksen kasvusta ja sinne kasautuneesta osaamisesta. Maakunnan sijainti raja-alueella on luonut omaleimaisen historian ja kulttuuriset erityispiirteet. Monipuolinen, rikas ja puhdas luonto, runsaat luonnonresurssit ja kulttuuriympäristöt antavat hyvät mahdollisuudet elinkeinotoimintaan ja maakunnan kehittämiseen. Rajan läheisyys on luonut luontevat lähtökohdat Venäjä-osaamiselle. Haasteensa sen sijaan luo harva asutus, pitkät välimatkat ja kylmä ilmasto. (Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma , 23) 13

14 5. Maakuntakaavan seuranta ja sen toteutuminen Seurantaa varten tuotetut luvut on saatu pääosin tilastokeskuksen ja SYKE:en tuottamasta YKR-aineistosta (yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä) ellei toisin mainita. Yhdyskuntarakenteen seurannan tietojärjestelmä (YKR) on alueidenkäytön työkalu, joka soveltuu mm. yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin muutosten seurantaan ja tilan analysointiin, alue- ja yhdyskuntarakenteen tutkimukseen sekä erilaisiin vaikutusten arviointi- ja suunnittelutehtäviin. Järjestelmä on käytössä muun muassa ympäristöhallinnossa, maakuntien liitoissa ja monissa kunnissa. Se sisältää tilastoruuduittain koko maasta seuraavat muuttujat vuodesta 1990 lähtien: - Väestö sukupuolittain ja ikäryhmittäin (vuodesta 1980) - Työvoima toimialoittain - Työpaikat toimialoittain - Rakennusten kerrosala ja lukumäärä käyttötarkoitusluokittain - Asuinhuoneistoala ja lukumäärä - Työmatkan pituus asuinpaikan ja työpaikan mukaan toimialoittain - Asuinhuoneistoväestö, asuntokunnan koko ja autonomistus - Lomarakennukset valmistumisajankohdan mukaan - Kaupan toimipaikat (vuodesta 2010) - Jokaisesta ruudusta tieto maankäytöstä ja -peitteestä Corine 4-tason luokituksella. Aineistojen avulla saadaan luotua kokonaiskuva yhdyskuntarakenteen tilasta ja erityisesti pitkän aikavälin kehityskuluista. Järjestelmästä saa ajallisesti ja paikallisesti vertailukelpoista tietoa yhdyskuntarakenteessa tapahtuvista muutoksista. YKR on paikkatietojärjestelmä, joka mahdollistaa sosioekonomisten tietojen laskennan mihin tahansa aluemaisiin kohteisiin, kuten esim. kaavojen aluevarauksiin tai etäisyysvyöhykkeille. Aineiston perusruutujako on 250x250 metrin ruutu. (Ymparisto.fi 2014). Muina aineistoina on käytetty siis tilastokeskuksen tilastoja, mutta myös muita eri teemoihin liittyviä tilastoja ja aineistoja sekä luonnollisesti maakuntakaavamerkintöjä. ( Maakuntakaavan yleistavoitteet Maakuntakaavoissa on asetettu tavoitteita eri muuttujille. Keskeisimmät tavoitteet koskevat väestöä, työpaikkoja, palvelurakennetta ja maankäytön yleistavoitteita. Väestötavoitteeksi 1.vaihekaavassa asetettu henkeä vuodelle 2015 ei toteutunut väkimäärän jäädessä siitä henkilöä ( ). Uusin väestötavoite asukasta vuodelle 2030 asetettiin 4.vaihemaakuntakaavassa. Suuria vaihteluita vuoden 2015 tavoitelukemissa seutukunnittain tai maakuntatasolla ei ole havaittavissa. Joensuun seudulla väestötavoitteet on hiukan ylitetty, kun taas muualla kehitys on ollut negatiivisempaa. Työpaikkatavoitteena 1.vaihemaakuntakaavassa on ollut työpaikkojen kasvattaminen vajaalla työpaikalla yhteensä työpaikkaan vuosien 2002 ja 2020 välillä. Viimeisimmän tilaston mukaan vuonna 2016 työpaikkoja oli maakunnassa vaihemaakuntakaavan tavoite työpaikkaa vuodelle Näiden lukujen valossa kehitys on ollut negatiivista. Työpaikkakehitykseen on vaikuttanut osaltaan yleinen talouskehitys, joka on asettanut haasteita myös Pohjois-Karjalan työpaikkakehitykselle. Työpaikkojen lukumäärät ovat kuitenkin vaihdelleet vuosittain. Tarkempi tarkastelu löytyy kohdasta Palvelurakenteen osalta tavoitteena on ollut säilyttää kattava, monipuolinen, toimiva ja hyvin saavutettavissa oleva palveluverkko. Palvelurakenteessa on kuitenkin vuosien saatossa ollut muutoksia johtuen väestönkehityksestä, palveluiden digitalisaatiosta ja kuntaliitoksista. 14

15 Lisäksi kaavassa on asetettu maankäytön yleistavoitteiksi - kansainvälisen ja kansallisen aseman vahvistaminen - elinkeinotoiminnan edellytysten turvaaminen - tasapainoinen aluerakenne, vetovoimainen asuin- ja vapaa-ajanympäristö - ympäristön ja luonnonvarojen kestävä käyttö Maankäytön yleistavoitteita on pyritty edistämään maakuntakaavamerkinnöillä. Muuttujia tarkastellaankin eri teemojen yhteydessä seuraavissa alaluvuissa. Jokaisen luvussa on käyty läpi asetettuja tavoitteita ja niiden toteutumisesta sekä luvun lopussa yhteenveto muutostarpeista. Maakuntaohjelman suhde maakuntakaavaan Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa (POKAT 2021) on määritelty maakunnan kehittämisen tavoitteet. Kolme kärkeä on älykäs erikoistuminen, öljyvapaa maakunta ja elinikäinen osallistuminen. Maakuntaohjelman painopisteet ovat: Elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta Hyvä saavutettavuus ja toimintaympäristö Uudistumisella kasvua Monipuolinen, kestävä ja työllistävä elinkeinorakenne Hyvinvointia kumppanuuksilla Sujuva arki Maakuntaohjelman läpileikkaavia teemoja on neljä: asuin- ja elinympäristö -teema nostaa esille maakunnan vetovoiman ja tunnettuuden kriittiset kysymykset, kaupunki- ja maaseutukehittämisen erityispiirteet -teema varmistaa maakunnan sisäisen kehityksen tasapuolisuuden, resurssiviisaus on monialainen mahdollisuus ja uutena teemana maakuntaohjelmassa painotetaan turvallisuutta, joka on ymmärretty laajasti Maakuntaohjelma kytkeytyy maakuntakaavan, sillä maakuntakaavalla pyritään edistämään maakuntaohjelmassa esitettyjä kehittämistoimia ja toisaalta maakuntakaavaa voidaan toteuttaa maakuntaohjelman toimenpitein. Suoraan maakuntaohjelman teemat eivät välttämättä maakuntakaavassa, mutta välillisesti teemat tulevat esiin. Mm. liikenneverkon kehittäminen parantaa aleen saavutettavuutta, eri aluevarauksilla mahdollistetaan esimerkiksi työpaikka-alueiden syntyminen sekä kaupunki- ja maaseutukehittämiseen on omia kehittämisperiaatemerkintöjä. 15

16 Kehittämisvyöhykkeet ja -alueet Kehittämisvyöhykkeitä ja -alueita on maakuntakaavassa useita. Näitä on käsitelty lähinnä 1.vaiheessa, mutta virkistyksen ja matkailun vetovoima-alueita on täydennetty 3. ja 4.vaiheessa. Vyöhykkeet jakautuvat ylimaakunnallisiin kehittämisvyöhykkeisiin sekä maakunnan sisäisiin kehittämisen kohdealueisiin Ylimaakunnalliset kehittämisvyöhykkeet Ylimaakunnallisia kehittämisvyöhykkeitä Pohjois-Karjalassa ovat Vuoksen vesistöalue, kansainväliset liikennekäytävät, rajayhteistyöalue ja biosfäärialue. Vyöhykkeitä on käsitelty kaavan 1.vaiheessa. Näistä kehittämisvyöhykkeistä ainoastaan biosfäärialue on merkitty kaavakartalle omalla merkinnällään. Vuoksen vesistöalueeseen kohdistuvia tavoitteita ovat järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteiden säilyttäminen. Erityispiirteet on huomioitu erilaisilla muilla kaavamerkinnöillä kuten vesistöalueelle sijoittuvilla rantojen käytön kehittämisen kohdealue-, suojelualue-, virkistysalue-, kulttuuriperintö- tai maisema-aluemerkinnöillä. Kansainvälisistä liikennekäytävistä näkyvin merkki Pohjois-Karjalassa on Niiralan rajanylityspaikka. Lisäksi Joensuun lentoasema on kansainvälinen lentoasema. Molemmat ovat merkittyinä kaavakartalle omilla merkinnöillään. Niiralan rajanylityspaikan merkitys maakunnalle on suuri, jolloin olisi hyvä, että esimerkiksi kehittämisperiaatemerkinnällä tuotaisiin esiin liikennekäytävää Niiralasta sisämaahan. Tämä korostaisi ylityspaikan tärkeyttä ja edesauttaisi liikennekäytävän kehittämistä, etenkin kun ylittäjämäärät ovat pääsääntöisesti kasvaneet viime vuosien notkahdusta lukuun ottamatta. Taulukko 2. Rajanylityksen Niiralan raja-asemalla suomalaiset venäläiset

17 5.2.2 Kehittämisen kohdealueet Kehittämisen kohdealueita on käsitelty 1.vaiheessa ja ne käsittävät Joensuun kaupunkikeskustan, kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueen, kaupunki-maaseutu -vaihettumisalueen, taajamaseudun kehittämisen kohdealueet, maaseutukehittämisen erityisalueet, biosfäärialueen sekä matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueen. Joensuun kaupunkikeskusta (kk-1) kk-1 Kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealue (kk-1): 1.vaihe Merkinnällä osoitetaan maakunnan keskuksen kehittämisen kannalta tärkeä alue. Alueelle sijoittuvat kaupunkikeskustan kehittämisen kannalta tärkeimmät valtakunnalliset ja maakunnalliset toiminnat. Aluetta kehitetään kansainvälisten, valtakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen keskuksena. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityisesti turvata keskusta-alueen kehittäminen vetovoimaisena ja korkeatasoisena erikoiskaupan palvelukeskuksena sekä luoda edellytykset valtion hallinnon toimintojen alueellistamiselle, yliopiston ja ammattikorkeakoulun, erikoissairaanhoidon, tiedepuiston, vapaa-ajan ja virkistyskeskuksen, sataman sekä matkakeskuksen kehittämiselle. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee kiinnittää huomiota kaupunkikuvaan, joukkoliikenteen toimivuuteen ja muihin sisäisiin liikennejärjestelyihin sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Vuosien välillä alueen väkimäärä kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueella on kasvanut kymmenen prosenttia eli noin 2500 ihmistä, vajaasta ihmisestä yli ihmiseen. Työpaikkojen kehitys on ollut tätäkin suurempaa, vuosina välillä 14,5 prosenttia ja yli 2400 työpaikkaa, työpaikasta työpaikkaan. Sen sijaan valtionhallinnon työpaikkakehityksessä ei ole tapahtunut suurta muutosta viimeisen 15 vuoden aikana, vaikka alueelle on hajasijoitettu valtion hallinnon toimipisteitä. Tämä kertoo osaltaan siitä, että valtion hallinnon työpaikkojen määrä maakunnassa olisi vähentynyt ilman hajasijoitustoimenpiteitä. Joensuun kaupungilla on olemassa suunnitelma, jolla kaupunkikeskustaa laajennetaan myös Pielisjoen itärannalle, joka käsittää joen rannan lisäksi rautatieaseman ja syväsataman alueet. Suunnitelma kulkee nimellä symmetrinen kaupunki ja näissä suunnitelmissa on otettu huomioon myös muun muassa joukkoliikenteen edellytysten parantaminen (kaavassa puhutaan matkakeskuksesta, jota ei enää käytetä) ja syväsataman toimintojen kehittäminen. Joensuun seudun kasvusopimus on merkittävä seudun kehittämisen asiakirja kaupungin ja alueen keskeisten toimijoiden sekä ministeriöiden välillä. Joensuun kaupunkikeskustan laajeneminen Pielisjoen itärannalle on otettu huomioon jo 1. vaihemaakuntakaavassa. 4.vaihekaavassa keskustatoimintojen aluetta (C) on laajennettu hiukan Penttilänrannan suuntaan kaupungin suunnitelmien mukaan. Kaavamuutos mahdollistaa kaupungin suunnitelmien toteuttamisen myös maakuntakaavallisesti. Muita huomioita: - Merkittäviä investointeja tehty alueelle: Iso Myy kauppakeskus, Joensuun tiedepuiston laajentuminen, erikoissairaanhoidon laajentuminen / Keskussairaalan uudisrakennukset - Joensuun matkakeskus sanan varsinaisessa merkityksessä ei ole edennyt, vaan sen kehittäminen on kytköksissä laajemmin ratapihan kehittämiseen ja sujuvien vaihtoyhteyksien luomiseen. Fyysistä matkakeskusta alueelle ei näillä näkymin ole tulossa. Asemanseudun kaava on valmistunut ja hanke lähtenyt liikkeelle liikennejärjestelyjen parantamisella. - Valtion hallinnon alueellistamisen tarpeisiin varautuminen, alueelle sijoittunut mm. valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus sekä puolustusvoimien palvelukeskus. 17

18 - Mehtimäen alueen virkistys- ja vapaa-ajankeskus on kehittynyt ja eri toimintoja keskitetty alueelle. - Liikennejärjestelyt: Siltahankkeet ovat olleet merkittäviä (Sirkkalansilta ja ylisoutajansilta), uudet liikennejärjestelyt työn alla liittyen asemanseudun kehittämiseen. - Itä-Suomen yliopisto ja Karelia ammattikorkeakoulu ovat investoineet ja edelleen kehittyneet alueella. Yliopistoalueelle on kehittynyt myös yksi valtakunnallisen luonnonvarakeskuksen päätoimipaikoista LUKE, joka pitää sisällään entisen Metsäntutkimuslaitoksen toiminnat Joensuun kaupunkiseutu (kk-2) kk-2 Joensuun kaupunkiseutu (kk-2): 1.vaihe Merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseudulla yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tärkeää ylikunnallisesti suunniteltavaa aluetta. Alueelle sijoittuu sekä valtakunnan että maakunnan kehittämisen kannalta tärkeitä toimintoja ja siinä on tarvetta kuntien yhteistoimintaan alueidenkäytön suunnittelussa ja toimintojen yhteensovittamisessa. Suunnittelumääräys: Uudisrakentaminen tulee ensisijaisesti ohjata nykyisen taajama- ja kylärakenteen yhteyteen eheyttämään yhdyskuntarakennetta ja tukemaan palvelujen ja joukkoliikenteen säilymistä ja kehittämistä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset lentokentäntien alueen kehittämiselle korkeatasoisena työpaikka-alueena sekä seudullisten viher- ja virkistysalueiden sekä ulkoilureittien toteuttamiselle. Pyhäselän järven ranta-alueella tulee turvata virkistysreittiyhteyden säilyminen. Joensuun kaupunkiseutu käsittää yhtenäisen asumisen, työssäkäynti- ja palvelujen asiointialueen ja siihen kuuluu alueita niin Joensuun, Kontiolahden kuin Liperinkin kunnista. Tällä alueella on tarvetta yhteiselle suunnittelulle toimintojen sijoittamisessa ja alueiden suunnittelussa niin asumisen, työpaikkojen kuin virkistyksenkin kannalta eritoten raja-alueiden maankäytössä. Yhteistä suunnittelua on toteutettu esimerkiksi Joensuun seudun yhteisellä yleiskaavalla, jolla on yhteen sovitettu maankäyttöä ylikunnallisesti. Väestö- ja työpaikkakehitys tällä alueella on ollut selkeästi positiivista. Vuosien välillä väkimäärä on kasvanut noin henkeä eli 13 %, hengestä henkeen välillä työpaikkamäärä on kasvanut puolestaan yli työpaikkaa eli 9,4 % työpaikasta työpaikkaan. Suurin osa väestökehityksestä on tapahtunut maakuntakaavan 1.vaiheessa osoitetulla taajamatoimintojen alueella. Muita huomioita: - Pohdittava, olisiko syytä tarkastella mihin ja minkälaisille alueille uudisrakentaminen on kohdistunut tarkemmin. - Lentokentäntien alue ei ole kehittynyt esitetyllä tavalla, työpaikoille lentokentän läheisyys ei ole ollut erityinen vetovoimatekijä, koska kenttä on lähellä keskustaa (vain 11 km kentälle) - Virkistysreittiyhteyksien merkitys ja käyttö vaikuttaa lisääntyneen Joensuun kaupunkiseudulla, yhtenä esimerkkinä ylisoutajan sillan rakentaminen Penttilänrantaan. 18

19 Kaupunki - maaseutu -vaihettumisalue kmk Kaupunki-maaseutu -vaihettumisalue (kmk): 1.vaihe Merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseutuun liittyvää aluetta, joka kuuluu läheisesti kaupunkiseudun vaikutukseen asumisen, palvelujen ja elinkeinotoiminnan kautta. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa asuminen, palvelut ja työpaikat tulee ensisijaisesti ohjata olevien kuntakeskusten ja muiden taajamien sekä kyläkeskusten yhteyteen. Uudisrakentaminen tulee ohjata siten, että se tukee joukko- ja tietoliikenneyhteyksien säilymistä ja kehittämistä. Maaseutuelinkeinojen kannalta hyvät peltoalueet tulee turvata muulta rakentamiselta. Kaupunki-maaseutu -vaihettumisalue käsittää alueen kilometrin päässä olevalla kehällä Joensuun keskustasta. Kaavaselostuksessa on kirjattu, että alueelle osoitettava asutus tulisi ohjata olemassa olevan kunta- ja kylärakenteen yhteyteen tukien joukko- ja tietoliikenneyhteyksien säilymistä ja kehittämistä. Alueen sisälle jää Kontiolahden ja Liperin kuntakeskukset, entiset Pyhäselän ja Kiihtelysvaaran kuntakuntakeskukset sekä Viinijärven, Heinävaaran ja Paiholan (kohde) taajamat ja kaikkiaan yhdeksän kyläalue -merkintää (at, at-1). Alueen väkimäärä on pysynyt melko samana vuosien 2005 ja 2017 välillä, mutta pientä vähenemistä on tapahtunut. Vaihettumisalueella asukasluku on pienentynyt 478 henkeä (2,6 %). Tarkastelu on tehty Joensuun kaupunkiseudun ulkopuolisille alueille. Alueen suunnittelumääräykseen on lisäksi kirjattu hyvien peltoalueiden turvaaminen rakentamiselta. Toisaalta selostuksessa ei ole avattu tarkemmin mitä hyvillä peltoalueilla tarkoitetaan. Tässä yhteydessä on tarkasteltu SYKE:n Corine maankäyttö- ja maanpeiteaineistojen (CLC2012) peltoalueita. Joensuun seudulla suurimmista yhtenäisistä peltoalueista Liperin alueen pellot jäävät merkinnän piiriin, mutta Outokummun ja Polvijärven eivät, jotka kuitenkin erottuvat aineistosta selkeästi peltomaisina alueina. Muita huomioita: - Vaihettumisalueen kylissä väestömäärä on kokonaisuutena lisääntynyt hieman, mutta kyläkohtaisesti on suuria eroja (ks. taulukko 9 sivulla 33). - Vaihettumisalueen taajamissa väestömäärä on kokonaisuutena vähentynyt hieman välillä. Poikkeuksen tekevät Kontiolahden kirkonkylä ja Heinävaaran taajama, joissa molemmissa väestönkasvu on ollut noin 10 % luokkaa (ks. taulukko 6 sivulla 28). Maaseudun kehittämisen erityisalueet mk Maaseutukehittämisen erityisalue (mk): 1.vaihe Merkinnällä osoitetaan maaseudun kehittämisalueita, joilla kehitetään erityisesti maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöihin sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinoja vapaa-ajantoimintaa. Alueella on tarvetta yhteistoimintaan yhteisten suunnittelu- ja kehittämisperiaatteiden luomiseksi. Kehittämisperiaatteet: Aluetta tulee kehittää maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöihin sekä maisemaan tukeutuvina maaseutuasumisen ja vapaa-ajan alueina. Alueelle suositellaan laadittavaksi maaseudun kehittämissuunnitelma, jossa luodaan tavoitteet ja esitetään toimenpiteet maaseutu- ja loma-asutuksen, maaseutuelinkeinojen ja vapaa-ajan tarpeiden kehittämiselle ja alueeseen sisältyvien luonnon-, kulttuuriympäristön tai maisema-arvojen yhteensovittamiselle. Lomaasutuksen, maatila- ja muun matkailun kehittämisellä voidaan tukea maaseutuasutuksen, -elinkeinojen ja palveluiden säilymistä ja kehittämistä. Suunnittelumääräys: 19

20 Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueeseen liittyvät luonnon, kulttuuriympäristön tai maiseman erityispiirteet. Uusi asutus ja elinkeinotoiminta tulee ensisijaisesti sijoittaa nykyiseen kylärakenteeseen sen erityispiirteet huomioon ottaen. Maaseutuelinkeinojen kannalta hyvät peltoalueet tulee turvata muulta rakentamiselta. Maaseudun kehittämisen erityisalueiden (Jakokoski-Selkie-Kiihtelysvaara-Huhtilampi, Rasimäki-Karhunpää-Vuokko, Ilomantsi ympäristöineen) väkimäärä on vuosien 2005 ja 2017 välillä laskenut hengellä asukkaasta asukkaaseen. Myös työpaikkojen määrä on hiukan laskenut, yhteensä 76 työpaikalla ( ). Alkutuotannon työpaikat ovat laskeneet 62 työpaikalla ( ). Myös tämän merkinnän suunnittelumääräykseen on lisäksi kirjattu hyvien peltoalueiden turvaaminen rakentamiselta. Ainoastaan Nurmes-Valtimo suunnalla merkinnän sisään jää laajoja peltoalueita. Muut maakunnan merkittävät peltoalueet sijaitsevat Polvijärvi-Outokumpu-Liperi-Rääkkylä-Tohmajärvi-Kitee akselilla, jossa ei mk-merkintää ole. Muita huomioita: - Onko suunnittelumääräyksen mukaisia maaseudun kehittämissuunnitelmia laadittu? - Muutamissa kylissä on ollut vahvaa yhteistoimintaa elinympäristön kehittämiseksi, esimerkiksi Selkiellä. - Mitään merkittävämpää kasvua matkailussa ko. alueilla ei ole tapahtunut Taajamaseudun kehittämisen kohdealue tkk Taajamaseudun kehittämisen kohdealue (tkk): 1.vaihe Merkinnällä osoitetaan taajamaan liittyvää lähialuetta, jolla on tarvetta maankäytön ohjaukseen taajamarakenteen ja haja-asutusalueen yhteensovittamisessa yhdyskuntarakenteen, ylikunnallisen virkistys- ja vapaa-ajanverkoston sekä kulttuuriarvojen kannalta. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja ottaa huomioon taajaman laajentumis- ja kehittämistarpeet, virkistys- ja vapaa-ajanverkostojen jatkuvuus sekä maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön erityispiirteet. Maaseutuelinkeinojen kannalta hyvät peltoalueet tulee turvata muulta rakentamiselta. Taajamaseudun kehittämisen kohdealueilla tarkoitetaan taajamaan liittyvää lähialuetta, jolla on tarvetta maankäytön ohjaukseen taajamarakenteen ja haja-asutusalueen yhteensovittamisessa. Suunnittelematon rakentaminen taajamarakenteen ulkopuolella ei aina sovellu hyvin perinteiseen maisemaan eikä rakennustapaan. Näillä alueilla väkimäärä on välillä vähentynyt yli seitsemällä tuhannella hengellä ( ). Työpaikkojen määrä on puolestaan välillä vähentynyt yli 1200 työpaikalla ( ). Muita huomioita: - Taajamien lievealueille on kohdistunut haja-asutuksen paineita ainoastaan Joensuun läheisyydessä - Ylikunnallisten virkistyksen verkostot ja kulttuuriarvot on pääsääntöisesti turvattu maakuntakaavassa omilla merkinnöillään, tältä osin ohjausvaikutus on voinut jäädä vähäisemmäksi - Taajamaseudun kehittämisen painopistettä voisi jatkossa kohdistaa enemmän ainoastaan seutukeskuksiin huomioimaan maakunnan keskeisimmät asutus- ja palvelukeskittymät, joilla alueilla on myös taajamatoimintojen ja sitä ympäröivien alueiden yhteensovittamispaineita eniten. Sen sijaan muilla taajamilla tällaisia maakunnallisia taajamaseudun maankäytön ohjaustarpeita ei niinkään välttämättä ole. 20

21 Taulukko 3. Taajamatoimintojen kehittämisalueiden väkiluvun kehitys Kunta Taajama Väestö 2000 Väestö 2010 Väestö 2017 Muutos Kaavamerkki Pintaala ha Ilomantsi Ilomantsin taajaman seutu tkk 7415 Joensuu Enon taajaman seutu tkk 4387 Uimaharjun taajaman seutu tkk 4614 Tuupovaaran taajaman seutu tkk 3233 Kiihtelysvaara-Heinävaara taajaman seudut tkk 3448 Juuka Juuan taajaman seutu tkk 3467 Kitee Kiteen taajaman seutu tkk Kesälahden taajaman seutu tkk 3373 Lieksa Lieksan taajaman seutu tkk Nurmes Nurmeksen taajaman seutu tkk 6208 Outokumpu Outokummun taajaman seutu tkk 4484 Polvijärvi Polvijärven taajaman seutu tkk 4003 Rääkkylä Rääkkylän taajaman seutu tkk 2780 Tohmajärvi Tohmajärven taajaman seutu tkk Valtimo Valtimon taajaman seutu tkk 2687 Yhteensä Taulukko 4. Taajamatoimintojen kehittämisalueiden työpaikkamäärien kehitys Muutos Työpaikat 2000 kat 2005 kat 2015 merkki Työpai- Työpai- Kaava- Kunta Taajama Pintaala ha Ilomantsi Ilomantsin taajaman seutu ttk 7415 Joensuu Enon taajaman seutu ttk 4387 Uimaharjun taajaman seutu ttk 4614 Tuupovaaran taajaman seutu ttk 3233 Kiihtelysvaara-Heinävaara taajaman seudut ttk 3448 Juuka Juuan taajaman seutu ttk 3467 Kitee Kiteen taajaman seutu ttk Kesälahden taajaman seutu ttk 3373 Lieksa Lieksan taajaman seutu ttk Nurmes Nurmeksen taajaman seutu ttk 6208 Outokumpu Outokummun taajaman seutu ttk 4484 Polvijärvi Polvijärven taajaman seutu ttk 4003 Rääkkylä Rääkkylän taajaman seutu ttk 2780 Tohmajärvi Tohmajärven taajaman seutu ttk Valtimo Valtimon taajaman seutu ttk 2687 Yhteensä

22 Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue: 1.vaihe, 3.vaihe ja 4.vaihe Merkinnällä osoitetaan arvokkaan luonnonympäristön, matkailun ja virkistyksen kannalta valtakunnallisesti ja osin kansainvälisesti merkittäviä kehitettäviä aluekokonaisuuksia. Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueet on käsitelty 1.vaiheessa ja täydennetty 3.vaiheessa kahdella alueella. Lisäksi 4.vaihekaavassa mv-3 aluetta on rajattu uudestaan johtuen Kontiorannan entisen varuskunta-alueen vapautumisesta muulle käytölle. Mv-merkinnät ovat kehittämisperiaatemerkintöjä, jotka tukeutuvat olemassa oleviin matkailupalveluihin ja vetovoimatekijöissään monipuoliseen luonnonympäristöön sekä osittain myös kulttuuriympäristöön (Joensuun kantakaupungin ranta-alue). Kehittämisperiaatemerkinnällä pyritään siihen, että alueille muodostuu olemassa oleviin matkailukeskuksiin tukeutuva verkosto (ohjelmapalvelut, reitit, virkistysalueet), joka palvelee matkailun tarpeita. Vetovoima-alueet ovat seuraavat: mv-1: Koli-Ahmovaara-Vuonislahti-Ahveninen Alueen kehittäminen perustuu Kolin kansallispuiston alueeseen, Kolin kansallismaisemaan ja kulttuuriympäristöarvoihin, Kolin monipuolisiin matkailupalveluihin, Pielisen järvimatkailuelementtiin sekä Vuoniskyliin. mv-2: Ruunaa-Lieksanjoki Alueen kehittämisen painopiste on Ruunaan retkeilyalue ja sen ympäristö retkeilykeskuksineen, luontotaloineen ja moninaisine virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksineen. Lieksanjoki Ruunaan koskineen muodostaa alueen keskeisen luontoympäristökokonaisuuden. mv-3: Jaamankangas-Huhmari-Höytiäinen Alueen kehittäminen perustuu Huhmarin lomakeskukseen, Höytiäisen saaristoon ja koko Höytiäisen järvialueen vesimatkailuun sekä Jaamankankaan ulkoilureitistöihin mukaan lukien Lykynlammen ulkoilukeskus. mv-4: Bomba-Hyvärilä-Saramo-Peurajärvi-Mujejärvi Ylä-Karjalan alueen matkailun kehittäminen perustuu Bomban-Hyvärilän alueen matkailukeskuksen palveluihin sekä luontomatkailuun Saramon, Peurajärven ja Mujejärven erämaamatkailualueilla. Erilaiset olemassa olevat ja kehitettävät vaellus-, pyöräily-, melonta- ja moottorikelkkailureitistöt tukevat palveluiden ja luontokohteiden välistä yhteyttä. mv-5: Ilomantsi-Petkeljärvi-Putkelanharju-Möhkö Ilomantsin seudun matkailun kehittäminen perustuu luonnoltaan ja kulttuuriltaan vetovoimaiseen Mekrijärven-Putkelanharjun-Petkeljärven-Möhkön vyöhykkeeseen ja Ilomantsin taajama-alueiden matkailupalveluihin. mv-6: Suur-Saimaan luontomatkailualue Alueen kehittäminen perustuu Puruveden vesistöön ja sen ympärillä sijaitseviin lukuisiin matkailupalveluihin. mv-7: Joensuun kantakaupungin ranta-alue Alueen kehittäminen perustuu Joensuun kantakaupungin rantavyöhykkeen matkailun ja virkistyksen sekä luonto- ja kulttuuriympäristön muodostamaan erityiseen kokonaisuuteen kaupungin ytimessä. Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueiden merkintöjen toteutumista voi tarkastella monin eri keinoin, mutta yksi selkeä muuttuja on työpaikat ja erityisesti matkailu- ja ravitsemusalan työpaikat. Matkailualan työpaikkoja on tarkasteltu YKR -tietokannan majoitus- ja ravitsemusalan työpaikoilla. Työpaikat on jaoteltu toimialaluokittain, joten esimerkiksi ohjelmapalveluyrityksien työpaikkoja ei tietokannasta saa. Sen sijaan majoitus- ja ravitsemusalan työpaikat ovat ainoita selkeästi matkailua tukevia 22

23 työpaikkoja. Tämän vuoksi alueita on myös tarkasteltu vielä tarkemmin Karelia Expertin matkailupalvelutietokantaa, josta saa selville yritysten lukumäärän alueella, jotka jollain tavalla liittyvät matkailuun. Yrityksistä ei ole olemassa historiatietoja, mutta poikkileikkaustilanteen alueelta saa (vuodelta 2014). Kaikkiaan matkailupalveluyrityksiä on vetovoima-alueilla lähes 400 kappaletta (26 % yrityksistä), kun yhteensä tietokannassa on 1476 yritystä (käsittää Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinäveden kunnan). Mikäli katsotaan pelkästään majoitus- ja ohjelmapalvelu-/aktiviteettiyrityksiä, on niitä vetovoima-alueilla 132 kappaletta (32 %), kun tietokannassa yrityksiä on 411. Yritykset on paikannettu kartalle osoitteen perusteella ja tämän takia sijaintitiedoissa voi olla virheitä. Esimerkiksi Lomakeskus Huhmari paikantuu Polvijärven keskustaan, joten yritykset eivät näy mv-3 alueen yritysluvuissa. Taulukko 3. Matkailualan työpaikkojen kehitys vetovoima-alueilla Työpaikat 2005 Työpaikat Työpaikat (taajama-alueen (taajama-alueen ulkopuolella) (taajama-alueen ulkopuo- ulkopuolella) Työpaikkojen muutos lella) mv mv mv (34) 11 4 mv (71) 149 (79) 121 (52) -51 (8) 133 mv-5 62 (4) 62 (3) 46 (1) 0 (-1) 96 mv-6 25 (4) 44 (15) 20 (5) 19 (11) 10 mv Yhteensä 456 (79) 504 (97) 414 (92) 48 (18) 385 Yritykset 2014 Matkailu- ja ravitsemusalan työpaikkoja vetovoima-alueilla on sen sijaan reilut 400, joista suurin osa sijaitsee taajama-alueilla. Taajamien ulkopuolella matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueilla työpaikkoja on vajaa sata ja näitä selkeitä keskittymiä ovat Kolin, Huhmarisen ja Bomba-Hyvärilän matkailukohteet. Koko maakunnan tasolla tarkasteluna matkailu- ja ravitsemusalan työpaikat keskittyvät taajamiin sekä näihin keskeisiin matkailukohteisiin. Muualta vetovoima-alueiden ulkopuolelta ei ole löydettävissä suurempia työpaikkojen keskittymiä yksittäisten työpaikkojen lisäksi. Myös osalla vetovoima-alueista työpaikkoja tai yrityksiä vähänlaisesti, jolloin niiden vaikuttavuutta on syytä tarkastella laajemmin. Muita huomioita: - Kolille on tehty viime vuosina merkittävimmistä investoinneista mainiten kylpyläinvestointi sekä hotellin perusparantamisinvestointi mukaan lukien wellness kylpylä - Samoin Pajarinhovin alueelle Kiteelle on investoitu muutama vuosi sitten uusi kylpylä. - Bomba-Hyvärilän alue on edelleen merkittävässä matkailukäytössä, ja Pohjois-Karjalan osuuskauppa on investoinut vuonna 2018 merkittävästi kylpylä/hotelli kokonaisuuteen. Hyvärilä on erikoistunut vahvasti leirikouluihin ja kurssitoimintaan. - Jaamankangas on merkittävässä ulkoilukäytössä, mutta samaan aikaan alueelle kohdistuu myös muita maankäytön paineita. Viime vuosina uusia pyöräilyreittejä on suunniteltu ja toteutettu Jaamankankaalle. Kontiorannan alue odottaa edelleen isompia matkailun investointeja. - Koko Pielisen altaan matkailutoiminnan, erityisesti vesistömatkailun, kehittymisedellytyksiä on parantanut tankkauspisteiden rakentaminen Kolille, Lieksaan ja Nurmekseen. 23

24 Biösfäärialue bfa Biosfäärialue (bfa) Merkinnällä osoitetaan Pohjois-Karjalan biosfäärialue, jota kehitetään vuorovaikutteisesti asumisen, elinkeinotoiminnan ja ympäristönsuojelun yhteensovittamisessa. Kehittämissuositus: Aluetta tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä sen asukkaiden ja elinkeinotoimijoiden kanssa kestävän kehityksen hengessä ottaen huomioon luonnon monimuotoisuus sekä paikallisten ihmisten asuin- ja elinolot ja niiden kehittäminen. Biosfäärialue kuuluu Unescon biosfääriohjelmaan, jonka lähtökohta on paikallisen väestön hyvinvoinnin turvaaminen luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Alueen sisään jää Patvinsuon ja Petkeljärven kansallispuistot, Koivunsuon luonnonpuisto sekä Kesonsuon luonnonsuojelualue ja laaja asuttu maaseutualue luontaisine elinkeinotoimintoineen. Suuri osa ympäristö- ja kehitystoiminnasta kohdistetaankin rakennetun ympäristön sekä taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kehittämiseen. Alueen väkimäärä on vähentynyt lähes 20 prosenttia, mutta työpaikkojen lukumäärä on pysynyt ennallaan. Alueen kansallispuistot, luonnonpuistot ja luonnonsuojelualueet ovat säilyneet alueelle. Muita huomioita: - Alueelle on avattu Pampalon kultakaivos mikä osaltaan selittää alueen työpaikkamäärän pysymistä ennallaan. 24

25 Kuva 6. Kehittämisvyöhykkeet ja -alueet 25

26 5.3 Aluerakenne ja palvelukeskusverkko Maakuntakaavan aluerakennetta ja keskusverkkoa on käsitelty 1.vaiheessa ja päivitetty 4.vaiheessa. Aluerakenteen maakuntakaavamerkintöinä ovat taajamatoimintojen alueet ja kohteet, keskustatoimintojen alueet ja kohteet, kyläalueet, teollisuus- ja työpaikka-alueet, palvelun ja hallinnon alueet sekä vähittäiskaupan suuryksiköt Taajamatoimintojen alueet ja kohteet Taajamatoimintojen alueet (A): 4.vaihe Aluevarausmerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen aluetta, jolla on yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset aluetarpeet. Merkintään sisältyy mm. yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumisen, palvelujen, merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja työpaikka-alueiden sekä muiden taajamatoimintojen sijoittumis- ja laajentumisalueet. Merkintä sisältää myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenneväylät, virkistysalueet ja yhteydet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset suojelualueet. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Pyhäselän järven ranta-alueelle tulee turvata yhtenäinen virkistysreittiyhteys. Laajennusalueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon taloudellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet. Taajamatoimintojen alue (a): 1.vaihe Kohdemerkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta tärkeätä muuta taajamatoimintojen aluetta, jotka toimivat lähialueensa kaupallisten ja julkisten palveluiden keskuksena, mutta joiden odotettavissa olevan rakentamisen ohjaaminen ei edellytä merkittävää uusien laajennusalueiden osoittamista. Merkintään sisältyy mm. asumisen, palvelujen ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita sekä muita taajamatoimintoja. Merkintä sisältää myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenneväylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset suojelualueet. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee edistää taajamarakenteen eheytymistä sekä kiinnittää huomiota taajaman sisäisen viherverkoston muodostamiseen ja kulttuuriympäristön ja -kohteiden ominaispiirteiden säilymiseen. Taajamatoimintojen reservialue (Ares, ares): 4vaihe Merkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen reservialuetta, jolla on tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset aluetarpeet. Alueen toteuttaminen ajoittuu pääsääntöisesti vuoden 2030 jälkeiseen aikaan. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen luonto- ja kulttuuriympäristön erityispiirteet, alueen kytkeytyminen olemassa olevaan taajamaan, palvelujen saavutettavuus sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet. Yksityiskohtaisempi taajamatoimintojen reservialueen suunnittelu tulee ajoittua vuoden 2025 jälkeiseen aikaan. Selvitysalue (se): 4.vaihe Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan Lehmon eritasoliittymän länsipuolinen alue, jolle kohdistuu nykyisen maankäytön eli lähinnä maa- ja metsätalouden sekä energiahuollon ohella myös muita seudullisia maankäyttötarpeita. Alueeseen liittyy keskenään ristiriitaisia seudullisia 26

27 ulkoilun ja virkistyksen sekä asumisen ja työpaikkatoimintojen intressejä. Selvitysaluemerkintä ei mahdollista alueen ottamista uuteen käyttötarkoitukseen ennen kuin se on selvitetty ja osoitettu maankuntakaavassa. Suunnittelumääräys Ennen alueen tulevan käytön ratkaisua ei alueella tule suunnitella sellaista maankäyttöä, joka heikentäisi ulkoilun ja virkistyksen järjestämistä alueella tai toisaalta estäisi tai haittaisi alueen mahdollista muuta uutta maankäyttöä. Kontiorannan varuskunta-alueen arvokas kulttuuriympäristö (ma/km-1): 4.vaihe Osa-aluemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu ympäristö. Suunnittelumääräys Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot ja sovitettava yhteen tuleva rakentaminen niin, että alueen erityispiirteet säilyvät. Maakuntakaavan tavoite on ohjata väestönkasvusta suurin osa taajamarakenteen sisään. Tätä on painotettu 4.vaiheen merkinnöissä, kun taajama-alueiden pinta-alaa pienennettiin vastaamaan lähemmäksi toteutunutta YKR -taajamarajausta. Tämä konkretisoituu siten, että YKR-taajaman laajentumismahdollisuus A-alueen sisäpuolella on pienentynyt merkittävästi. Samalla myös maakunnan työpaikkaalueiden kohdemerkintöjä poistettiin ja merkittiin ne sisältyviksi taajama-alueisiin. Taajamatoimintojen alueilla (A) (sisältäen myös reservialueet Ares ja keskustatoimintojen alueet C) väestömäärä on kasvanut n hengellä, mutta YKR -taajamien alueilla selkeästi enemmän (lähes henkeä) vaikkakin väestöntiheys on pienentynyt. Uusien alueiden voidaan todeta rakentuneen siten väljemmin kuin ennen. Taulukko 5. Taajama-alueiden ja YKR-alueiden asukasmäärien kehitys kokonaisuudessaan. A-alueet (sis. C-alueet) 2017 (taajamarajaus 2015, YKR-taajamat 2005 väkiluku 2017) Lukumäärä Lukumäärä Pinta-ala (ha) Pinta-ala (ha) Väkimäärä (as) Väkimäärä (as) Väestöntiheys (as/ha) 4,9 5,3 YKR-taajama A-alueen sisällä (ha) Väestöntiheys (as/ha) YKR- taajaman laajentumismahdollisuus A-alueen sisäpuolelle 5,6 5, Yksittäisten taajamien osalta väkiluvun muutokset vaihtelevat suuresti. Eniten ovat kasvaneet Joensuun seudun taajamat, kun muualla maakunnassa väkiluku on vähentynyt. Huolestuttavaa on myös se, että osa kuntakeskuksista on menettänyt 2000-luvulla lähes kolmanneksen väkiluvustaan. Reservialueiden osalta väkiluvut ovat pääosin pieniä, mutta Kulhon suunnalla asutus on eniten ja väkiluku on myös kasvanut prosentuaalisesti paljon. 27

28 Taulukko 6. Taajama-alueiden väkiluvun kehitys taajamittain. Kunta Taajama Väestö 2000 Väestö 2010 Väestö 2017 Muutos Muutos % Kaavamerk. Pintaala ha Ilomantsi Ilomantsin kk ,7 A 632 Joensuu Eno ,1 A 518 Iiksenvaara ,2 A 286 Uimaharju ,2 A 505 Tuupovaara ,6 A 211 Kiihtelysvaara ,3 A 193 Heinävaara ,2 A 202 Hammaslahti ,0 A 429 Reijola ,3 A 853 Reijolan reservialueet Ares 246 JNS kantakaupunki ,1 A 4687 JNS keskustoimintojen ,8 alue C 183 Rantakylä ,6 C 40 Juuka Juuan kk ,7 A 676 Kitee Kiteen keskusta ,9 A 880 Kesälahti ,8 A 349 Kontiolahti Jaamankangas ,8 A 401 Kontiolahden kk ,9 A 1156 Lehmo ,3 A 1720 Kulho ,0 A 403 Kulhon reservialueet 97 58, Ares 148 Lieksa Lieksan keskusta ,3 A 1568 Pankakoski ,8 A 277 Leinosenlammen 5 55,6 Liperi itäosan reservialueet Ares 77 Liperin kk ,6 A 529 Ylämylly ,6 A 980 Viinijärvi ,3 A 339 Nurmeksen keskusta ,5 Nurmes A 1049 Outokummun keskusta ,2 Outokumpu A 886 Polvijärvi Polvijärven kk ,0 A 391 Rääkkylä Rääkkylän kk ,8 A 217 Tohmajärvi Kemien taajama ,9 A 523 Valtimo Valtimon kk ,1 A 307 Yhteensä

29 Taajamatoimintojen alueiden kohdemerkinnällä (a) kaavaan on merkitty yhteensä seitsemän taajamaa: Ukkola, Louhioja ja Kovero Joensuusta, Puhos Kiteeltä, Värtsilä Tohmajärveltä, Kuusjärvi Outokummusta ja Paihola Kontiolahdelta. YKR -taajamajaolla näistä taajaman muodostavat ainoastaan Kovero, Puhos, Kuusjärvi ja Paihola vuonna Vuonna 2013 Louhioja on kehittynyt taajamaksi sekä Kovero ja Kuusjärvi muuttuneet kyläksi. Koveron ja Kuusjärven kohdalla asukasluku aluejaon sisällä on kuitenkin kasvanut, joten todennäköisesti alue on kuitenkin laajentunut, eikä muodosta siten tarpeeksi tiiviisti rakennettua aluetta YKR:n kriteerien mukaan. Sen sijaan Louhiojan kohdalla alueen ydin on kehittynyt tiiviimmäksi, jolloin entinen kyläalue on muuttunut taajamamaiseksi asutukseksi. Värtsilä on merkitty a-kohteeksi kaavassa, mutta alue ei täytä enää YKR taajaman kriteereitä ja näkyy kyläalueena aineistossa. Taulukko 7. Taajaman kohdemerkintöjen väestönkehitys. Kunta Kohde YKR-jaon mukainen merkintä 2005 Väestö 2005 YKR-jaon mukainen merkintä 2015 Väestö 2017 Joensuu Kovero taajama 261 kylä 185 Louhioja kylä 198 taajama 233 Ukkola kylä 260 kylä 204 Kitee Puhos taajama+kylä 333 taajama+kylä 274 Kontiolahti Paihola taajama 273 taajama 233 Outokumpu Kuusjärvi taajama 307 kylä 295 Tohmajärvi Värtsilä kylä 269 kylä Keskustatoimintojen alueet ja kohteet Keskustatoimintojen aluevaraus merkintä käsittää Joensuun ydinkeskustan sekä Rantakylän keskustan Joensuussa. Kohdemerkinnöin on osoitettu seutukeskukset, joihin kuuluu Nurmes, Lieksa, Outokumpu ja Kitee. Seudullista merkitystä omaavat kuntakeskukset ovat merkinnöillä (c1), joita ovat Ilomantsi, Juuka ja Tohmajärvi. Lisäksi Joensuun alakeskukset ovat Kontiolahden kirkonkylä, Lehmo, Liperin kirkonkylä, Ylämylly, Niinivaara, Ylämylly, Noljakka ja Reijola. Paikalliskeskusten merkintä (ca1) on Enossa, Hammaslahdessa, Kesälahdella, Kiihtelysvaarassa, Polvijärvellä, Rääkkylässä, Tuupovaarassa ja Valtimolla. Keskustatoimintojen alue (C): 4.vaihe Aluevarausmerkinnällä osoitetaan Joensuun ydinkeskusta sekä Rantakylän keskusta-alue, joille sijoittuu monipuolisia keskustahakuisia erikoiskaupan ja hallinnon palveluja sekä asumista. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle sekä kansainvälisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen ja monipuolisen erikoiskaupan palvelujen sijoittamiselle. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja julkisen liikenteen toimintaedellytyksiin sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota keskusta-alueiden erityispiirteisiin ja edistää arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymistä. 29

30 Seutukeskus, kohdemerkintä (c): 4.vaihe Merkinnällä osoitetaan seutukeskusten keskustatoimintojen alueet, joihin sijoittuu asumisen ohella keskustahakuisia palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne- ja viheralueineen. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymiseen, keskusta-alueen toimivuuteen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja keskustan liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. Keskustatoimintojen alueelle sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla nykyiset olemassa olevat vähittäiskaupan suuryksiköt huomioiden Kiteellä enintään kerrosneliömetriä, Lieksassa enintään kerrosneliömetriä, Nurmeksen Porokylässä enintään kerrosneliömetriä ja Outokummussa enintään kerrosneliömetriä Seudullista merkitystä omaava kuntakeskus, kohdemerkintä (c1): 4.vaihe Merkinnällä osoitetaan osittain seudullista merkitystä omaavia kuntakeskusten alueita, joihin sijoittuu asumisen ohella keskustahakuisia palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne- ja viheralueineen. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymiseen, keskusta-alueen toimivuuteen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja keskustan liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. Keskustatoimintojen alueelle sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla nykyiset olemassa olevat vähittäiskaupan suuryksiköt huomioiden Ilomantsissa enintään kerrosneliömetriä, Juuassa enintään kerrosneliömetriä ja Tohmajärvellä samoin enintään kerrosneliömetriä. Alakeskus, kohdemerkintä (ca): 4.vaihe Merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseudun alakeskukset, joihin sijoittuu asumisen ohella keskustahakuisia palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne- ja viheralueineen. Merkinnän osoittamalle alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymiseen, keskusta-alueen toimivuuteen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja keskustan liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. Paikalliskeskus, kohdemerkintä (ca1): 4.vaihe Merkinnällä osoitetaan paikalliskeskukset, joilla on verkostona seudullista merkitystä. Paikalliskeskuksiin sijoittuu asumisen ohella palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne- ja viheralueineen. Merkinnän osoittamalle alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymiseen, keskusta-alueen toimivuuteen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja keskustan liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. Taulukko 8. kertoo keskustatoimintojen aluevarausten kehittymisestä. Väestötiedot on laskettu vuosilta 2000, 2010 ja 2017 sekä työpaikat vuosilta 2000, 2005 ja Joensuun keskustassa väkimäärä ja työpaikkamäärät ovat kasvussa. Huomattavaa on myös, että Rantakylän keskusta-alueella väestömäärä on kasvanut 2010-luvulla notkahduksen jälkeen, ja siellä on Joensuun keskusta-aluetta selkeästi suurempi väestöntiheys. Joensuun keskusta-alueen väestöntiheyttä tosin laskee Pielisjoen itäranta, jossa asutusta on vielä vähän. Työpaikkamäärät sen sijaan ovat laskeneet. Kaupan työpaikkojen osalta 2000-luvun alussa on ollut kasvua, mutta tämän jälkeen laskua tapahtunut yllättävänkin paljon. 30

31 Taulukko 8. Keskusta-alueiden väestö- ja työpaikkakehitys JNS keskustoimintojen alue Rantakylä Yhteensä Pinta-ala Asukasluku Asukasluku Asukasluku as/ha ,22 43,3 27,6 Työpaikat Työpaikat Työpaikat Kaupan työpaikat Kaupan työpaikat Kaupan työpaikat Muita huomioita: - Joensuun keskusta ja Rantakylä ovat keskustatoimintojen alueita, muut keskustatoimintojen merkinnät ovat kohdemerkintöjä, joiden alueellinen ulottuvuus vaihtelee, jonka vuoksi tarkempaa tarkastelua ei ole tässä yhteydessä mielekästä tehdä. Alueiden väestökehitys selviää parhaiten taajama-aluemerkintöjen taulukosta kohdasta Kaikissa kuntakeskuksissa on vähintään paikalliskeskuksen kohdemerkintä ja lisäksi Joensuun seudulla on alakeskuksilla omat merkintänsä. Luokittelu on melko moniportainen ja vaatinee yksinkertaistamista jatkossa Kyläalueet Kyläalue (at, at-1): 1.vaihe Kohdemerkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jotka palvelujen, asutuksen, kulttuuriympäristön tai elinkeinotoimintojen kannalta ovat tärkeitä kehittämisen kohteita. Lisämerkinnällä -1 osoitetaan rantakyliä, joita pidetään suositeltavina pysyvän ja loma-asutuksen alueina. Suunnittelumääräys Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota rakentamisen sopeuttamiseen olevaan kylärakenteeseen ja -ympäristöön sekä vesi- ja jätevesihuollon järjestämiseen. Uudisrakentaminen tulee ensisijaisesti ohjata tukemaan nykyistä kylärakennetta ja palvelujen hyvää saatavuutta. Rantakyliin liittyviä ranta-alueita suositellaan pysyvän asutuksen ja tavanomaista hajaasutusta tiiviimmän loma-asutuksen alueina. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ranta-alueille tulee varata riittävästi kylää palvelevia virkistysalueita. Kyläalueita maakuntakaavassa on esitetty kaikkiaan 48 kappaletta, joista 31 kappaletta lisämerkinnällä -1, jolla osoitetaan rantakylät (suositeltavia pysyvän ja loma-asutuksen alueita). YKR:n aluejaoista löytyy omat alueensa myös kylille. Niitä on Pohjois-Karjalassa kaikkiaan yli sata erillistä aluetta. Yli puolet YKR:n mukaisista kylistä ei siis ole maakuntakaavassa merkitty kyläalueina. 31

32 Kuva 7. Maakuntakaavan kyläverkko, taajamien kohteet sekä väestöntiheys. Osa maakuntakaavan kyläalueista on sellaisia alueita, jotka eivät ole kuuluneet YKR:n kylämääritelmän piiriin vuonna 2005 tai Sen sijaan maakunnassa on paljon YKR-kyläksi luokiteltuja alueita, jotka eivät ole kuitenkaan maakuntakaavassa merkitty kyliä. Eniten asukkaita näistä kylistä (yli 200 henkeä) on Puntarikoskella, Iiksenniityllä, Kuoringalla ja Alavilla. Maakuntakaavassa esitettyjen kylien asukasmäärä kahden kilometrin etäisyydellä merkinnästä on laskenut vuosien 2005 ja 2017 välillä yli 11 prosenttia (879 henkeä). Kylien välillä sen sijaan on suuria eroja, joissain asukasmäärä on tipahtanut kolmanneksen kun taas joissain kasvanut viidenneksen. 32

33 Taulukko 9. Kyläalueiden kohdemerkintöjen väestönmuutos. Kunta Kylä Merk. Muita huomioita: - Harkintaa kyläalueiden esittämiseen. Se, mitä kyläalueita esitetään ja millä kriteereillä, on hankalaa. YKR-luokittelu 2015 Väestö 2005 (2km säteellä) Väestö 2013 (2km säteellä) Väestö 2017 (2km säteellä) Muutos Muutos % Ilomantsi Hattuvaara at-1 pienkylä ,0 Mekrijärvi at-1 kylä ,4 Möhkö at-1 kylä ,1 Joensuu Ahveninen at-1 ei merkintää ,3 Honkavaara at taajama ,4 Niva at-1 kylä ,1 Suhmura at-1 kylä ,0 Juuka Ahmovaara at kylä ,8 Kajoo at pienkylä ,3 Nunnanlahti at-1 kylä ,7 Vihtasuo at-1 ei merkintää ,5 Kitee Juurikka at-1 kylä ,3 Niinikumpu at-1 kylä ,1 Suurikylä at-1 pienkylä ,7 Tolosenmäki at-1 kylä ,3 Villala at-1 pienkylä ,7 Kontiolahti Jakokoski at-1 kylä ,6 Selkie at kylä ,3 Varparanta at-1 kylä ,8 Lieksa Hatunkylä at-1 kylä ,9 Kolinkylä at-1 kylä ,6 Nurmijärvi at-1 kylä ,9 Vieki at kylä ,9 Vuonislahti at-1 kylä ,7 Liperi Ahonkylä at-1 kylä ,8 Harila at-1 kylä ,3 Käsämä at-1 kylä ,6 Mattisenlahti at-1 kylä ,6 Ristinkylä at-1 kylä ,4 Roukalahti at-1 kylä ,4 Salokylä at kylä ,8 Vaivio at-1 kylä ,0 Nurmes Jokikylä at kylä ,2 Savikylä at-1 kylä ,5 Ylikylä at pienkylä ,4 Outokumpu Maljasalmi at-1 kylä ,3 Polvijärvi Horsmanaho at-1 kylä ,1 Kinahmo at-1 kylä ,7 33

34 Kuorevaara at kylä ,4 Ruvaslahti at ei merkintää ,5 Sotkuma at-1 kylä ,4 Rääkkylä Kompakka at kylä ,1 Rasivaara at kylä ,8 Tohmajärvi Akkala at kylä ,9 Onkamo at kylä ,5 Tikkala at kylä ,0 Tohmajärvi Uusi-Värtsilä at kylä ,4 Valtimo Karhunpää at kylä ,5 Yhteensä , Teollisuus- ja työpaikka-alueet Teollisuus- ja varastoalue (T, t, t-1): 1.vaihe ja 4.vaihe Merkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta merkittävää teollisuus- ja varastoaluetta, jolla on vähintään seudullista merkitystä. Alue on tarkoitettu pääasiassa tuotannollista toimintaa varten. Suunnittelumääräys Alue on suunniteltava siten, että merkittävät ympäristölle aiheutuvat häiriöt estetään. Lisämerkinnällä -1 osoitettujen alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon pohjavesien suojelu. Työpaikkatoimintojen alue (TP, TP-1, TP-kme): 1.vaihe ja 4.vaihe Merkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta merkittävää työpaikka-aluetta, jolla on vähintään seudullista merkitystä. Alue on tarkoitettu pääasiassa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien tuotanto-, varasto- ja tilaa vievän kaupan ja muiden palvelujen alueeksi. Lisämerkinnällä - 1 osoitetaan alueita, jotka sijaitsevat osittain tai kokonaan luokitelluilla pohjavesialueilla. Lisämerkinnällä -kme osoitetaan alueita, joihin voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Suunnittelumääräys Alueelle ei saa suunnitella sellaisia työpaikkatoimintoja, joilla on merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia lähialueille. Lisämerkinnällä -1 osoitettujen alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon pohjavesien suojelu. Lisämerkinnällä -kme osoitetuilla alueilla vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen tulee suunnitella siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Samoin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueiden saavutettavuuteen joukko- ja kevyellä liikenteellä. Tilaan vaativan kaupan suuryksikön enimmäismitoitus on Joensuun TP-kme alueella k-m². TPkme merkintä mahdollistaa tilaa vaativan kaupan suuryksiköt. Työpaikkatoimintojen reservialue (TPres-1): 4.vaihe Merkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta merkittävää työpaikka-aluetta, jolla on vähintään seudullista merkitystä. Alue on tarkoitettu pääasiassa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien tuotanto-, varasto- ja tilaa vievän kaupan ja muiden palvelujen alueeksi. Lisämerkinnällä - 1 osoitetaan alueita, jotka sijaitsevat osittain tai kokonaan luokitelluilla pohjavesialueilla. Alueen toteuttaminen ajoittuu pääsääntöisesti vuoden 2030 jälkeiseen aikaan. Suunnittelumääräys Alueelle ei saa suunnitella sellaisia työpaikkatoimintoja, joilla on merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia lähialueille. Lisämerkinnällä -1 osoitettujen alueiden suunnittelussa tulee ottaa 34

35 huomioon pohjavesien suojelu. Yksityiskohtaisempi työpaikkatoimintojen reservialueen suunnittelu tulee ajoittua vuoden 2025 jälkeiseen aikaan. Työpaikka-alueita käsiteltiin 1. maakuntakaavavaiheessa ja tarkistettiin 4. maakuntakaavavaiheessa. Tällöin voimassa olleiden työpaikka-alueiden rajoja tarkistettiin, merkittiin muutama uusi alue, suunnittelumääräyksiä yhtenäistettiin ja kohdemerkinnöin merkittyjä työpaikka-alueita sisällytettiin taajama-alueisiin. Sen sijaan teollisuusalueita ei ole tarkasteltu 1.vaiheen jälkeen uutta Nurmeksen Känkkäälän aluetta lukuun ottamatta. Siksi työpaikkakehityksen ja tulevaisuuden suunnitelmien perusteella on perusteltua tehdä tarkistuksia kaavamerkintöihin seuraavassa kaavavaiheessa. Osa kohdemerkinnöistä voi vaatia jo aluevarausmerkinnän ja toisaalta osa kohdemerkinnöistä voi olla jo tarpeettomia. Koko maakunnan työpaikkakehitys on ollut vaihtelevaa 2000-luvulla, mutta pääosin ollaan oltu noin työpaikan kokonaismäärässä. Parhaimmillaan työpaikkoja on ollut vuonna 2012 jo lähes , mutta vuonna 2015 enää Vuosi Työpaikkojen lukumäärä Esimerkiksi vuosien 2005 ja 2015 välillä kasvua on ollut kuusi prosenttia. Tästä kasvusta työpaikka- ja teollisuusalueille on kohdistunut vain neljä prosenttia. Voidaan todeta, että tuolloin työpaikat ovat sijoittuneet muualle kuin vain niille varatuille alueille. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että maakuntakaavan taajamatoimintojen alueilla sekä keskustatoimintojen alueilla työpaikat ovat kasvaneet 83 prosenttia, joten suurin osa kasvusta on tapahtunut myös työpaikkatoiminnot mahdollistavilla ja niille soveltuvilla alueilla. Työpaikka-alueisiin tehtyjen muutosten myötä niiden pinta-ala on kasvanut 1. maakuntakaavavaiheesta noin 500 hehtaaria (21 %), mutta kuten vuoden 2012 luvut osoittavat, työpaikkamäärän kehityksen perusteella muutokset ovat olleet perusteluja vaikkakin viimeisimmät työpaikkamäärät ovat taas laskeneet. 1.vaiheen merkintöihin verrattuna työpaikkoja on yli tuhat enemmän niille varatuilla alueilla. Mikäli vanhat alueet olisi jätetty voimaan, olisi niille kehittynyt vain 1,5 % enemmän työpaikkoja, kun taas uusien merkintöjen työpaikkakehitys on ollut 33 %. Voidaankin todeta, että muutos oli tarpeellinen, vaikkakin viimeisimpien lukujen valossa kehitys on jälleen laskusuunnassa. Muita huomioita: - Teollisuus- ja työpaikka-alueet ovat vasta päivitetty. Teollisuusalueiden kohdemerkintöihin ei tehty muutoksia, mutta kuten todettua, ne olisi syytä käydä läpi. - Erityisesti teollisuusalueissa ja kohteissa päivitystarpeita. 35

36 Taulukko 10. Työpaikka-alueiden työpaikkakehitys 1.vaiheen ja 4.vaiheen merkintöjen välillä. Kunta Nimi Merk. Työpaikat 2000 Työpaikat 2005 Työpaikat 2015 Muutos Ilomantsi Ilomantsi TP Joensuu Iiksenvaara TP Papinkangas TP Papinkangas T Penttilä T Raatekangas-Käpykangas, Salpakangas,Siihtala TP-kme Uimaharju T Kitee Puhos T Kontionlahti Lehmon eritasoliittymän alue TP Uuro TP Vaskela TP Lieksa Lieksan teollisuuskylä TP Liperi Honkalampi TP Välikangas TP Nurmes Pitkämäki TP Outokumpu Turula TP Yhteensä Taulukko 11. Työpaikkojen lukumäärä 1km säteellä teollisuus- ja varastoalueiden kohdemerkinnöistä Kunta Nimi Kaavamerkintä Työpaikat 2000 Työpaikat 2005 Työpaikat 2015 Muutos Joensuu Koveron alue t Lähdekorven alue t Muovilaakson alue t Ukkolan alue t Juuka Nunnalahden alue t Kitee Airamin alue t Tolosenmäen alue t Lieksa Kevätniemen alue t Nurmes Höljäkän kyllästämön alue t Känkkäälän alue t Ritoniemen alue t Yhteensä

37 5.3.5 Palvelujen ja hallinnon alueet Palvelujen ja hallinnon alue (p): 1.vaihe Kohdemerkinnällä osoitetaan Joensuun ydinkaupunkiseudulla vähintään maakunnallisesti merkittäviä julkisten ja yksityisten hallinnon-, opetus-, sivistys-, tutkimus-, terveydenhuollon-, sosiaalitoimen ja vapaa-ajan palvelujen alueita sekä sen ulkopuolella olevia, muusta yhdyskuntarakenteesta erillään sijaitsevia seudullisesti merkittäviä julkisten tai yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita, jotka eivät sisälly taajamatointojen alueisiin. Palvelujen ja hallinnon alueina osoitetaan maakunnallisesti merkittäviä julkisten ja yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita, jotka kohdistuvat pääasiassa taajamarakenteen ulkopuolelle, mutta myös taajamatoimintojen sisäpuolelle jääviä alueita, joilla on suuri merkitys niiden toiminnan ja alueen laajuuden vuoksi. Muut merkittävät julkisten ja kaupallisten palvelujen suurehkot yksiköt sisältyvät taajamatoimintojen, keskustatoimintojen tai työpaikka-alueiden varauksiin. Taulukko 11. Palvelujen ja hallinnon alueiden työpaikkakehitys. Kohde Työpaikat 2005 Työpaikat 2012 Työpaikat Muutos Yliopisto, tiedepuisto, Mehtimäki Keskussairaala, ammattikorkeakoulu Paiholan sairaala Honkalammen keskuslaitos Kaprakan kuntoutuskeskus Kiteen maatalousoppilaitos Valtimon metsäkonekoulu Työpaikkojen kehitys on monessa kohteessa ollut positiivista, Tiedepuistolla merkittävästikin. Muita huomioita: - Paiholan sairaalatoiminnot on keskitetty vuonna 2017 Joensuuhun - Liperin Käsämässä toimii nykyään ammattiopisto Luovi, nimi vaihtunut Vähittäiskaupan suuryksiköt Vähittäiskaupan suuryksikkö (km): 4.vaihe Merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Suunnittelumääräys: Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen tulee suunnitella siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueiden saavutettavuuteen joukko- ja kevyellä liikenteellä. 37

38 Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus mukaan lukien kokonaisuutena kaikki olemassa oleva ja uusi kaupan kerrosala on: Joensuu, Voimatien alue k-m² Joensuu, Raatekankaan alue k-m² Joensuu, Pilkko k-m² Joensuu, Karsikko k-m² Joensuu, Reijola k-m² Tilaa vaativan kaupan suuryksikkö (kme): 4.vaihe Merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Suunnittelumääräys: Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen tulee suunnitella siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueiden saavutettavuuteen joukko- ja kevyellä liikenteellä. Tilaa vaativan kaupan suuryksikön enimmäismitoitus mukaan lukien kokonaisuutena kaikki olemassa oleva ja uusi kaupan kerrosala on: Joensuu, Papinkangas k-m² Kontiolahti, Lehmo k-m² Kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealue (kma-r): 4.vaihe Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan kohdealuetta, jolla on rajaliikenteestä johtuvia ominaispiirteitä. Kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealuemerkinnällä mahdollistetaan Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan läheisyyteen rakentuvan kaupallisen keskittymän muodostuminen Vt9 tien molemmille puolille. Merkinnällä ohjataan alueelle vähittäiskaupan suuryksikköjä, matkailu- ja logistiikkapalveluita ja muita palveluita ja toimintoja. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee varmistaa kaupan, rajaliikenteen ja muiden alueen palveluiden yhteensovittaminen. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen saavutettavuuteen joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Alueelle saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden enimmäismitoitus on k-m². Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan kaikki olemassa oleva ja uusi kaupan kerrosala. MRL tarkistamisen myöstä kaupan säännöksiä on uudistettu ja muutetut lait ovat tulleet voimaan keväällä MRL 71 a :n vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää (aiemmin 2000 k-m²). Säännöksiä sovelletaan myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän merkittävään laajennukseen tai muuttamiseen vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamiseen sekä sellaisiin vähittäiskaupan myymäläkeskittymiin, jotka ovat vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. MRL:n kauppaa koskevassa uudistuksessa on luovuttu velvoitteesta ottaa huomioon kaupan laatu sijoitettaessa vähittäiskaupan suuryksikkö muualle kuin keskusta-alueelle. Vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka on kuitenkin edelleen keskusta-alue. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava 38

39 maakuntakaavassa osoitettujen keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella riittävällä tarkkuudella. Vähittäiskaupan suuryksiköitä sijoitettaessa tulee lisäksi huomioida MRL 71 b :n vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset. Maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköt on merkitty maakuntakaavoihin 1. ja päivitetty 4. vaiheessa. 1.vaiheen merkinnöissä olleet suunnittelumääräykset liittymien rakentamisesta on toteutunut jokaisessa kohteessa, mutta itse kaupat ovat vielä rakentumatta Karsikon ja Reijolan kohdalta. Taulukko 12. Vähittäiskaupan suuryksikkömerkintöjen kehitys. Kohde Suunnittelumääräys 2005 Suunnittelumääräyksen tilanne 2015 Tilanne 2005 Tilanne 2014 Enimmäismitoitus 1. vaihekaava Voimatien (km) Pilkko (km) alue Raatekankaan alue (km) Karsikko (km) Reijola (km) - - Kerrosala: (?) k- m² Kerrosala: k-m² - - Kerrosala: 4000 (?) k-m² mer- Uusi kintä Toteutuminen vaatii liittymäjärjestelyjä Liittymäjärjestelyt toteutuneet Toteutuminen vaatii liittymäjärjestelyjä Liittymäjärjestelyt toteutuneet mer- Uusi kintä Toteutuminen vaatii eritasoliittymän Eritasoliittymä toteutunut Kerrosala: = k-m² Kerrosala: k-m² Kerrosala: = k-m² Kauppa ei ole toteutunut, mutta kaava olemassa ja tonttikauppa tehty. Kauppa ei ole toteutunut, ei myöskään kaavaa k-m² k-m² k-m² k-m² k-m² 4.vaihekaava Papinkangas (kme) - - Uusi merkintä k-m² Lehmo (kme) - - Uusi merkintä k-m² Niirala (kma-r) - - Uusi merkintä k-m² 39

40 Kuva 8. Aluerakenne ja palvelukeskusverkko 40

41 Keskeisimmät selvitykset: - Pohjois-Karjalan alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat maakuntakaavassa, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys, FCG Oy, 2015 ja sen päivitys Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteenvetoselvitys, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan palvelurakennevisio Pohjois-Karjalan liitto, Joensuun ydinkaupunkiseudun palvelu- ja rakenneselvitys. Pohjois-Karjalan liitto, Julkaisu 86, Joensuun ydinkaupunkiseudun kauppapaikkaselvitys. Joensuun kaupunki, JYTY Maankäyttö, Pohjois-Karjalan liitto, Suunnittelukeskus Oy, Palvelujen haun suuntautuminen Pohjois-Karjalassa vuonna Pohjois-Karjalan liitto, Julkaisu 56, Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja, Keskusteluasiakirja. Pohjois-Karjalan liitto, Julkaisu 57, Pohjois-Karjalan palvelurakenneselvitys. Pohjois-Karjalan liitto, Julkaisu 60,

42 5.4 Yhteysverkot Yhteysverkot käsittävät maakuntakaavassa tieliikenteen, raideliikenteen, lentoliikenteen, vesiliikenteen, joukkoliikenteen sekä tietoliikenteen. Näitä on käsitelty kaavan 1.vaiheessa Tieliikenne Kaikki merkinnät 1.vaihe Valtakunnallisesti merkittävä runkotie Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelusuositus Tien tekninen taso ja liittymät tulee suunnitella siten, että tiellä voidaan liikkua turvallisesti pääosin 100 km:n tuntinopeudella. Alemmanasteisten yleisten ja yksityisten teiden liittymät päätielle tulee ohjata rinnakkaistiejärjestelyin pääsääntöisesti eritasoliittymien kautta. Kevyt liikenne tulee järjestää erillisille väylille ja johtaa päätien poikki eritasossa. Uudisrakentamisessa tulee huomioida liikenteestä aiheutuva meluhaitta. Kaksiajoratainen päätie tai -katu Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Valtatie/kantatie (vt/kt) Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelusuositus Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee haja-asutus ohjata olevien rinnakkais- ja pääsyteiden varteen siten, ettei liittymätiheys kasva. Kyläalueiden ja asutustihentymien kohdalla tulee varautua kevyen liikenteen yhteyksien rakentamiseen. Uudisrakentamisessa tulee huomioida tieliikenteestä aiheutuva meluhaitta. Seututie tai pääkatu (st) Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Yhdystie Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Eritasoliittymä Alueella on voi massa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Liittymä Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Nykyinen tie Uusi tie tai tielinja Tieluokkamuutos Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Tieluokkamuutos Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Ohjeellinen uusi tielinjaus Merkinnällä osoitetaan ohjeellisia (o) uusia tielinjauksia. Ohjeellinen tai vaihtoehtoinen tielinjaus Merkinnällä osoitetaan ohjeellisia (o) tai vaihtoehtoisia (v) tielinjauksia, joiden sijaintiin tai toteuttamiseen liittyy epävarmuuksia, jotka edellyttävät vielä tarkempia lisäselvityksiä. 42

43 Suunnittelumääräys Kantatie 70 uuden tielinjauksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon pohjavesien suojelu. Kansainvälinen rajanylityspaikka Merkinnällä osoitetaan Niiralan - Värtsilän kansainvälinen rajanylityspaikka. Kehittämissuositus Rajanylityspaikkaa kehitetään liikenteellisesti merkittävänä kansainvälisenä rajanylityspaikkana. Rajanylityspaikan toimintojen kehittämisessä tulee varautua rajaliikenteen huomattavaan kasvuun. Rajanylityspaikalle johtavaa päätietä tulee kehittää liikenteellisten tarpeiden ja kansainvälisen liikenteen vaatimusten mukaisesti ja varautua siinä raskaan liikenteen kuljettajien lepo- ja autojen tarkastus alueisiin. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee varautua liikenteen uudelleen järjestelyihin sekä rajan läheisyydessä rajaliikenteen palvelujen, kaupan, asumisen sekä huolinta-, terminaali-, varasto- ja majoitustoiminnan tarpeisiin. Kansainväliseksi kehitettävä tilapäinen rajanylityspaikka Merkinnällä osoitetaan kansainvälisiksi rajanylityspaikoiksi kehitettävät Haapovaaran ja Inarin tilapäiset rajanylityspaikat. Kehittämissuositus Rajanylityspaikkaa kehitetään aluksi kahden valtion välisenä tilapäisenä ja pitemmällä aikavälillä kansainvälisenä rajanylityspaikkana. Rajanylityspaikalla tulee varautua rajaliikennettä palvelevien rakenteiden huomattavaan laajentamiseen sekä rajatoiminnasta aiheutuviin muihin tarpeisiin kuten ravitsemus-, terminaali-, huolinta- ja varastotoimintoihin. Rajanylityspaikalle johtavia teitä tulee kehittää aluksi yhdysteinä ja teiden liikenteellisen merkityksen kasvaessa seututeinä. Tilapäinen rajanylityspaikka Merkinnällä osoitetaan tilapäisinä rajanylityspaikkoina kehitettävät Kivivaaran, Leminahon, Ruhovaaran ja Valkeavaaran rajanylityspaikat. Kehittämissuositus Rajanylityspaikkaa kehitetään tilapäisenä rajanylityspaikkana teollisuuden raaka-ainekuljetusten ja matkailun ja muun vapaa-ajantoiminnan tarpeiden pohjalta. Rajanylityspaikalla tulee varautua rajaliikennettä palvelevien rakenteiden laajentamiseen rajaliikennettä vastaavasti. Rajanylityspaikalle johtavaa tietä tulee kehittää yhdystienä. Maakuntakaavassa on esitetty tieliikenteen osalta valtakunnallisesti merkittävät runkotiet, kaksiajorataiset tiet tai -kadut, valta-, kanta-, seutu- ja yhdystiet, eritasoliittymät sekä rajanylityspaikat. Alla olevaan taulukkoon on kerätty lisäksi kohteet, jotka vaativat muutoksia voimassa olevaan tilanteeseen verrattuna kaavan hyväksymisvaiheessa. Taulukko 13. Tieliikenteen kehittämiskohteiden/tavoitteiden toteutuminen 2018 Kohde Kehittämiskohde Tilanne 2018 Alempi tieverkko Tieverkon parantaminen Maakuntaohjelmassa nostettu esiin tiestön turvaaminen. Koko alempi tieverkko mainintana huomioon kaavassa, sen sijaan yhdystiet lisätään tähän luokkaan eikä enää eritellä kaavassa. Rajanylityspaikat Yhteydet tulee olla liikenteellistä tarvetta vastaavat Niiralassa rajanylityspaikalle on tehty lisäkaistoja ja valtatie 9 välillä Onkamo - Niirala on hyväksytty tiesuunnitelma. 43

44 Niiralan rajanylityspaikat Haapovaaran ja Inarin tilapäiset rajanylityspaikat Rajanylityspaikan kehittäminen huomioiden alueidenkäytön tarpeet Tulee kehittää pidemmällä aikavälillä kansainvälisiksi Valtakunnallisesti merkittävä runkotie Tärkeä kehitettävä tieyhteys Toteutettu lisäkaistoja, joilla olla on pystytty vastamaan lisääntyneeseen liikenteeseen. Alueella on käynnissä myös yleiskaavan laatiminen, jolla mahdollistetaan uuden tien rakentaminen ja yhteen sovitetaan kaupan ja rajaliikenteen tarpeet alueella. Niiralan kehittäminen on huomioitu myös maakuntaohjelmassa, jossa Venäjä-osaaminen on yksi painopisteala. Näin ollen kaavaratkaisuilla tuetaan myös maakuntaohjelmaa ja päinvastoin. Ei ole suunnitelmia. Valtatie 6 Joensuusta etelään Toteutunut, merkitty vuonna 2006 valtakunnalliseksi runkotieksi. Joensuu Varkaus (valtatie Tiesuunnitelma hyväksytty Karvion kohtaa 23) lukuun ottamatta, toteutus aloitettu ohitus- kaistoilla Alakylän ja Kypäräjärven kohdilla. Muista toimenpiteistä ei ole tehty päätöksiä. Valtatie 6 Onkamo Lappeenrantkoon Liittäminen TEN -verk- Ei ole toteutunut. Kantatie 70 Muutos valtatieksi Toteutunut. Seututie välillä Tohmajärvi Muutos kantatieksi (ei näy Ei ole toteutunut. Kitee Puhos kaavakartalla) Valtatie 6 Niittylahti Reijola Ohitustien rakentaminen Toteutunut. Valtatie 6 välillä Raatekangas Tien nelikaistaistaminen Ei ole toteutunut. Uuro Valtatie 6 Nunnanlahden Valtatien siirto Ei ole toteutunut. kohdalla Yläsatamakatu ja Kettuvaaratie Sillan rakentaminen Toteutunut. pääkatu Joen- suussa Tie 5100 Mönnin lossi Paikallistien Lehmossa Valtatie 17 (nykyään 9) Kuusjärvi Valtatie 17 (nykyään 9) Viinijärvi Ohtaansalmi Kantatie 70 Värtsilä - Lahdenvaara Kantatie 70 Lahdenvaara - Purtovaara Kantatie 71 Puhoksen risteys Onttola Pilkko välinen tie Lossin korvaaminen sillalla Uusi linjaus Ohjeellinen ohitustie Vaihtoehtoinen tielinjaus Vaihtoehtoinen tielinjaus Vaihtoehtoinen tielinjaus Vaihtoehtoinen tielinjaus Ohjeellinen pääkatu Toteutunut. Toteutunut. Ei ole toteutunut. Ei ole toteutunut. Tiesuunnitelma valmistunut. Tiesuunnitelma valmistunut. Liittymäjärjestelyjä tehty valtatie 6 ja kantatie 71 risteykseen. Ei ole toteutunut. 44

45 Onttola Lehmo välinen Vaihtoehtoinen tielinjaus Ei ole toteutunut. tie Lehmo Uuro väli Ohjeellinen yhdystie Toteutunut. Eritasoliittymät 26 kappaletta Toteutumattomien liittyminen (16 kpl) rakentaminen* Toteutumattomia 11 kappaletta. *) Vielä toteutumattomia eritasoliittymiä ovat: Kesälahti, Puhos, Tolosenmäki, Onkamo, Honkavaara, Ylämylly, Kuusjärvi, Kontiolahti, Lieksassa Kevätniemi ja Mähkö. Näistä Puhoksessa on olemassa suunnitelmat eritasoliittymälle ja Onkamossa liittymä on osana Niirala - Onkamo tiesuunnitelmaa. Toteutuneita liittymiä ovat Joensuun kehätien myötä valmistuneet Karhunmäki, Karsikko ja Niinivaara sekä valtatie 6:lla Reijola, Uuro ja Raatekangas. Kaavan luettavuuden vuoksi kaavassa olisi hyvä erotella olemassa olevat ja vielä toteutumattomat eritasoliittymät. Tieliikenteen kehittämiskohteita on toteutettu monin paikoin hankkeiden avulla, suurimpana Joensuun kehätien nelikaistaistaminen. Lisäksi hankkeiden avulla on tehty kevyen liikenteen järjestelyjä esimerkiksi Kolilla Rautatieliikenne Kaikki merkinnät 1.vaihe Nopean junaliikenteen rata Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelusuositus Radan tekninen taso ja tasoristeykset tulee suunnitella siten, että pääosalla rataa voidaan liikennöidä turvallisesti 200 km:n tuntinopeudella. Tien ja rautatien tasoristeykset tulee ohjata rinnakkaistiejärjestelyin eritasossa radan kanssa. Uudis- tai siihen verrattavissa olevassa rakentamisessa tulee huomioida rautatieliikenteestä aiheutuva meluhaitta. Päärata ja liikennepaikka Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Sivurata ja liikennepaikka Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Matkakeskus Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Rautatieliikenteen osalta tavoitteiksi on kirjattu rataverkon parannukset yli 30 vuotta vanhoille rataosuuksille: Joensuu Ilomantsi, Uimaharju Lieksa, Nurmes Kontiomäki ja Viinijärvi Siilinjärvi. Lisäksi tavoitteena on ollut saada henkilöliikennettä Nurmes Oulu ja Joensuu Niirala Petroskoi välille sekä nopeuttaa matka-aikaa Joensuun ja Helsingin välillä. Viimeisin tavoite edellyttää tasoristeysten poistoa. Myös matkakeskuksen saaminen Joensuuhun on ollut yksi tavoite. Matkakeskus ei ole siis vielä lähtenyt toteutumaan vaan odottaa ensisijaisesti Joensuun ratapihan perusparannusta, jonka yhteydessä ei enää puhuta fyysisestä matkakeskuksesta vaan yleisesti joukkoliikenne-edellytysten parantamisesta. Rataverkkoa on parannettu Joensuu Ilomantsi välillä Heinävaaraan asti vuonna Muille yhteysvälillä merkittäviä parannuksia ei ole toteutettu. Uusia ratayhteyksiä ei siis ole esitetty, vaan tavoite on ollut nykyisten ratojen turvaaminen liikennöitävässä kunnossa. Vuoteen 2015 mennessä Joensuu Helsinki välillä oli tavoitteena, että osuudella voidaan ajaa 200 km/h ja Hammaslahti Onkamo välillä rata olisi uudella paikalla maaperän kantavuusongelmien takia. Tämä rataosan siirto on toteutunut, mutta 200 km/h nopeudella voidaan ajaa vasta käytännössä Helsinki Lahti välillä. Lisäksi EAKR -hank- 45

46 keen (Karjalanradan tasoristeysten poistaminen) avulla on poistettu tasoristeyksiä yhteensä 33 kappaletta Joensuu- Kesälahti välillä junien matkanopeuden nostamiseksi ja matka-aika Helsinkiin onkin lyhentynyt. Seuraava tavoite on jatkaa tasoristeysten poistoa Kiteen ja Kouvolan välillä, jolloin matkaaika lyhenisi Joensuusta Helsinkiin noin neljään tuntiin. Lisäksi on esitetty, että pidemmällä aikavälillä voi syntyä myös tarve toiselle raideparille Joensuun ja Onkamon välillä, mikäli henkilöliikenne Petroskoihin käynnistyy ja tavaraliikenne lisääntyy. Tällä hetkellä Venäjältä on tullut muutamia tilausjunia, mutta säännöllistä raideliikennettä välille ei ole syntynyt. Taulukko 14. Raideliikenteen kehittämiskohteiden tavoitteiden toteutuminen Kohde Tavoite Tilanne 2018 Joensuu Ilomantsi Rataverkon parannus Toteutunut Joensuu Heinävaara välillä. Kuljetusmäärät kasvaneet, ei enää vähäliikenteinen rata. Uimaharju Lieksa Rataverkon parannus Ei ole toteutunut. Nurmes Kontiomäki Rataverkon parannus Ei ole toteutunut. Viinijärvi Siilinjärvi Rataverkon parannus Ei ole toteutunut. Nurmes Oulu Henkilöliikenteen käynnistäminen Tehty selvitys yhdessä Kainuun liiton kanssa. Ei näyttäisi olevan taloudellisia mahdollisuuksia tällä hetkellä. Joensuu Niirala - Petroskoi Henkilöliikenteen käynnistäminen Ollut esillä keskusteluissa. Joensuu - Helsinki Liikenteen nopeus 200km/h Toteutunut vain Helsinki- Lahti välillä. Joensuun matkakeskus Matkakeskuksen toteutus Käynnistetty hanke koko ratapiha-alueen kehittämiseksi, johon osana kuuluu myös asemanseudun kehittäminen. jossa matkakeskus on yksi osa hanketta. Hammaslahti - Onkamo Rataosuuden siirto Toteutunut. Joensuu - Onkamo Toinen raidepari Ei ole toteutunut Lentoliikenne Kaikki merkinnät 1.vaihe. Lentoliikenteen alue (LL) Merkinnällä osoitetaan kansainvälinen lentoliikenteen alue. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelusuositus Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee varautua tavaraliikenteen terminaalin rakentamiseen. Lentopaikka Merkinnällä osoitetaan maakunnallista/seudullista tarvetta palvelevat lentopaikat. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. 46

47 Matkustajaa Pohjois-Karjalassa on yksi kansainvälinen lentokenttä Joensuussa ja kaksi pienkonekenttää, toinen Kiteellä ja toinen Lieksassa. Kaavassa lähtökohtana on nykyisten lentokenttien toiminnan ja kehittämisen turvaaminen. Kaavassa ei ole osoitettu kiitoteiden jatkamista. Joensuun lentoasemalla on sen sijaan merkitty laskennallinen melualue, mutta yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa melualueet tulee tarkemmin selvittää. Melualueista tarkemmin kappaleessa Taulukko 13. Matkustajamäärien kehitys Joensuun lentoasemalla Matkustajamäärät Joensuun lentoasemalla Kotimainen Kansanvälinen Yhteensä Lähde. Finavia Vesiliikenne Kaikki merkinnät 1.vaihe Satama-alue (LS) Merkinnällä osoitetaan syväsatama-alueet. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelusuositus Joensuun syväsatama-alueen käyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon asutukselle satamatoiminnasta aiheutuvat haitat. Satama-alue (LS1, LS1-v) Merkinnällä osoitetaan henkilöliikenteen satamat. Lisämerkintä v osoittaa sataman olevan myös veneliikenteen vierasvenesatama. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Satama-alue (LS2) Merkinnällä osoitetaan puutavaran vesikuljetusten lastaus- ja pudotuspaikat ja niihin liittyvät vesialueet. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Syväväylä 47

48 Kulkusyvyys = 4,2 m. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Laivaväylä Väyläsyvyys >= 2,4 m. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Vesiliikenteen osalta maakuntakaavassa on osoitettu syväsatamat, satama-alueet, henkilöliikenteen satamat, vierasvenesatamat ja uiton toimipaikat. Näistä vierasvenesatamia on käsitelty kappaleessa 5.8.2, virkistys ja matkailu. Vesiväylillä on suuri merkitys Saimaan lisäksi myös muilla vesialueilla etenkin vapaa-aikaa ja virkistystä palvelevassa veneilyssä. Satamaverkosto on kuitenkin hyvin monitahoinen ja mukana on myös selkeästi paikallisia satamia. Tältä osin verkostoa onkin syytä tarkistaa ja merkitä yksinkertaisemmin merkinnöin vain maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävimmät satamat. Väyläverkoston osalta vaatii lisäselvityksiä verkoston todellisista väyläsyvyyksistä. Kartalla on havaittu olevan sellaisia laivaväyliä, jotka eivät todellisuudessa täytä 2,4 metrin väyläsyvyysvaatimusta, vaikka Liikenneviraston lähtöaineistossa näin onkin ilmoitettu. Seuraavassa kaavavaiheessa väylät on syytä käydä läpi ja tehdä johtopäätös, merkitäänkö kaavaan jatkossa vain 2,4 metrin väylät. Taulukko 15. Satama-alueiden merkintöjen tilanne 2018 Kohde Merkintä Tilanne 2018 Lieksan kaupungin satama Henkilöliikenteen satama (LS1) Käytössä, polttoainejakelu rakenenttu. Vuonislahti, Lieksa Henkilöliikenteen satama (LS1) Käytössä Läpikäytävä, Lieksa Henkilöliikenteen satama (LS1) Käytössä, mutta pieni satama verkossa. Uimaharju, Eno Henkilöliikenteen satama (LS1) Käytössä Venejoki, Kontiolahti Henkilöliikenteen satama (LS1) Käytössä, mutta pieni satama verkossa. Teyrisaari, Kontiolahti Henkilöliikenteen satama (LS1) Käytössä, mutta pieni satama verkossa. Marjala, Joensuu Henkilöliikenteen satama (LS1) Ei merkintää kartalla Niittylahti, Pyhäselkä Henkilöliikenteen satama (LS1) Käytössä,, mutta pieni satama verkossa. Suursaari, Liperi Henkilöliikenteen satama (LS1) Käytössä Savilahti, Kesälahti Henkilöliikenteen satama (LS1) Käytössä,, mutta pieni satama verkossa. Nurmeksen kaupungin satama Vierassatamina kehitettävät henkilöliikenteen satamat (LS1-v) Käytössä, polttoainejakelu raken- Koli, Lieksa Kontiolahden satama Vierassatamina kehitettävät henkilöliikenteen satamat (LS1-v) Vierassatamina kehitettävät henkilöliikenteen satamat (LS1-v) nettu. Käytössä, polttoainejakelu rakennettu. Käytössä, kehitetty? onko 48

49 Liperin satama Vierassatamina kehitettävät henkilöliikenteen Käytössä, onko satamat (LS1-v) kehitetty? Saaristo, Liperi Vierassatamina kehitettävät henkilöliikenteen Käytössä, onko satamat (LS1-v) kehitetty? Pitkälahti, Outokumpu Vierassatamina kehitettävät henkilöliikenteen Käytössä, onko satamat (LS1-v) kehitetty? Puhos, Kitee Vierassatamina kehitettävät henkilöliikenteen Käytössä, onko satamat (LS1-v) kehitetty? Joensuun matkustajasatama Vierassatamina kehitettävät henkilöliikenteen Käytössä, onko satamat (LS1-v) kehitetty? Kuokkastenkoski, Nurmes Uiton pudotuspaikat (LS2) Kyllä Kannaslahti, Nurmes Uiton pudotuspaikat (LS2) Ei tarvetta merkitä jatkossa (uittoyhdistys) Retulahti, Juuka Uiton pudotuspaikat (LS2) Kyllä Koli, Lieksa Uiton pudotuspaikat (LS2) Ei käytössä Märäjälahti, Lieksa Uiton pudotuspaikat (LS2) Kyllä Uimaharju, Eno Uiton pudotuspaikat (LS2) Kyllä Louhioja, Eno Uiton pudotuspaikat (LS2) Ei tarvetta merkitä jatkossa (uittoyhdistys) Joukiinen, Eno Uiton pudotuspaikat (LS2) Kyllä Jynkkä, Kontiolahti Uiton pudotuspaikat (LS2) Ei tarvetta merkitä jatkossa (uittoyhdistys) Utra, Joensuu Uiton pudotuspaikat (LS2) Kyllä Kuhasalo, Joensuu Uiton pudotuspaikat (LS2) Käsittelyalue ja muu uiton toimipaikka Pöllänniemi, Liperi Uiton pudotuspaikat (LS2) Kyllä Niva, Pyhäselkä Uiton pudotuspaikat (LS2) Ei tarvetta merkitä jatkossa (uittoyhdistys) Puhos, Kitee Uiton pudotuspaikat (LS2) Kyllä Ulponniemi, Kesälahti Uiton pudotuspaikat (LS2) Ei tarvetta merkitä jatkossa (uittoyhdistys) Saimaan syväväylät ja satamat kuuluvat kokonaisuutena yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon. Syväsatamat sijaitsevat Joensuussa ja Puhoksessa. Keskeinen osa verkostoa on Saimaan kanava, joka mahdollistaa kuljetukset maailman merille silloin kun jääolosuhteet sen sallivat, eli noin 9 10 kuukautta vuodesta. Tätä taustaa vasten on tärkeää, että Saimaan kanavan tulevaisuus on turvattu. Saimaan kanavan vuokrasopimus uusittiin vuonna 2012 ja se on voimassa 50 vuotta. Suurin osa satamien tuotteista menee vientiin. Eniten laivatut tuotteet ovat olleet sellu ja talkki, Puhoksessa sahatavara. Muita merkittäviä laivattavia tuotteita ovat pylväät, raakapuu ja pelletit sekä sementti, urea ja suola. 49

50 Taulukko 16. Joensuun ja Puhoksen satamien laivausmäärien kehitys. Puhos Joensuu Lähde: satamaliitto, Joensuun laivaus Vesiväylillä on suuri merkitys myös puun kuljetuksessa. Puuta kuljetetaan Pohjois-Karjalan vesistöissä uittamalla ja aluskuljetuksin. Taulukossa 16 on tarkasteltu laivausmäärien kehitystä. Kehitys oli 2006 vuoteen asti pääsääntöisesti kasvavaa, mutta sen jälkeen kehitys on vaihdellut suuresti. Tällä hetkellä puhutaan noin tonnin laivausmääristä, kun se parhaimmillaan oli Aluskuljetuksissa raakapuuta tai haketta on kulkenut Joensuun satamasta erityisesti Saimaan eteläosiin, mutta noin 10 prosenttia on laivattu myös ulkomaille. (Liikennevirasto) Kaavan merkityistä 15 uiton pudotuspaikasta, on uittoyhdistyksen tilastoissa mukana 13 kappaletta vaikka heidän nettisivuilla olevaan karttaan pudotuspaikkoja on merkitty vain 12. Verkostosta ei löydy Kolin, Jynkän ja Kuhasalon pudotuspaikkoja. Asiasta on käyty uittoyhdistyksen kanssa palaveria ja sovittu, mitkä merkitään maakuntakaavaan jatkossa ja mitkä voi verkostosta poistaa. Taulukko 17. Uittomäärät eri pudotuspaikoilla Pohjois-Karjalassa Uittomäärät Pohjois-Karjalassa Lähde: Uittoyhdistys. Kuokkanen, Nurmes Kannaslahti, Nurmes Retulahti, Juuka Märäjälahti, Lieksa Uimaharju, Eno Joukiinen, Eno Louhioja, Eno Utra, Joensuu Niva Pyhäselkä Pöllänniemi Liperi 50

51 5.4.5 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen kehittämiskäytävä (jl): 1.vaihe Merkinnällä osoitetaan Joensuun seudun joukkoliikenteen pääreittejä, joilla on korkeatasoiset joukkoliikenteen palvelut. Kehittämissuositus Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee parantaa joukkoliikenteen saavutettavuutta muodostamalla toimivia joukkoliikenteen yhteyksiä ja esteettömiä kevyen liikenteen väyliä joukkoliikenteen pysäkeille. Uusia alueita suunniteltaessa tulee ottaa huomioon joukkoliikenteen hyvä saavutettavuus. Joukkoliikenteen osalta ainoa kaavamerkintä on joukkoliikenteen kehittämiskäytävät Joensuun seudulla. Maakunnassa on kuitenkin monia joukkoliikenneyhteyksiä, jotka ovat tärkeitä sekä maakunnan sisäiselle, että ulkoiselle liikenteelle. Pohjois-Karjalan joukkoliikenneyhteydet koostuvat linja-autoliikenteestä, junaliikenteestä ja lentoliikenteestä. Kaavassa esitetty joukkoliikenteen kehittämiskäytävien luomisen edellytykset Joensuun, Liperin ja Kontiolahden alueilla on parantunut Joensuun seudullisen joukkoliikennealueen myötä, johon kaikki kolme kuntaa kuuluvat. Näin ollen joukkoliikennettä pystytään suunnittelemaan kuntarajoista riippumatta. Laatukäytäviä koskevat merkinnät on linjattu Joensuun keskustasta Ylämyllylle, Kontiolahteen, Kulhoon ja Reijolaan. ELY:n tekemässä Joensuun kaupunkiseudun laatukäytävät -raportissa (2014) on linjattu samat laatukäytävät lukuun ottamatta Kulhoa. Sen sijaan Joensuun sisäinen yhteys Rantakylän ja Utran suuntaan on merkitty raportissa laatukäytäväksi. Laatukäytävä jää Joensuun kaupungin sisäiseksi, jolloin se ei ole maakuntakaavaan merkittävä kuntarajat ylittävä yhteys. Joukkoliikenneuudistuksen myötä Kulhon yhteydet ovat hiukan parantuneet. Lisäksi uusi Multimäen asuinalue sijoittuu laatukäytävän varrelle, jonka perusteella sen mukana pitäminen on perusteltua. Joukkoliikenneyhteydet ovat tärkeitä, joten kaavaselostukseen on kirjattu myös muita tavoitteita kuin kaavaan merkittäviä yhteyksiä. Tällaisia yhteyksiä on lueteltu niin maakunnan sisällä, maakunnan ulkopuolelle kuin Venäjälle suuntautuvinakin. Säännöllinen aikataulun mukainen linja-autoliikenne Venäjälle Sortavalaan ja Petroskoihin on välillä ollut poikki, mutta Joensuu Sortavala Petroskoi bussi on liikennöinyt elokuusta 2013 asti. Aluksi yhteys oli kolme kertaa viikossa, nykyään välillä liikennöidään päivittäin. Kansainvälisistä yhteyksistä kehittämiskohteina oli säännöllinen lentoliikenne ja junayhteys Petroskoihin. Nämä eivät ole vielä toteutuneet vaikkakin Petroskoista Joensuuhun on toteutettu tilausjunia. Maakunnan ulkopuolelle suuntautuvista tavoitteista junayhteys Joensuun ja Helsingin välillä on nopeutunut, mutta henkilöliikenneyhteys Ouluun on toteutumatta. Asiasta on kuitenkin tehty aloite Kainuun liiton kanssa syksyllä Henkilöjunayhteys vaatisi joitain parannuksia rataosuudella, jotta sillä voitaisiin ajaa nopeammin junilla. Maakunnan sisäiset yhteydet perustuvat pitkälti linja-autoliikenteeseen. Raideliikennettä voi hyödyntää Joensuun ja Kesälahden, Nurmeksen sekä Viinijärven välillä. Raideliikenteen osalta kaavaselostuksesta puuttuvat maakunnan sisäisistä yhteyksistä Joensuu Viinijärvi väli ja Lieksa Nurmes väli. Maaseudulla joukkoliikenne sen sijaan on pitkälti linja-autoliikenteen varassa. Yhteyksiä on viime vuosina lakkautettu reippaasti johtuen valtion tuen vähenemisestä eikä tähän ole näkyvissä muutoksia tulevaisuudessa. Myös junayhteydet ovat lakkautusuhan alla. Maakuntaliitto oli mukana toteuttamassa EUrahoitteista Rural Transport Solutions -hanketta vuosina , joka keskittyi nimenomaan maaseudun joukkoliikenteen kehittämiseen ja parhaillaan on menossa niin ikään maaseudun joukkoliikenteeseen keskittyvä Mamba-hanke. 51

52 Joukkoliikenteeseen keskeisesti liittyvä Joensuun matkakeskus sanan varsinaisessa merkityksessä ei ole edennyt, vaan sen kehittäminen on kytköksissä laajemmin ratapihan kehittämiseen ja sujuvien vaihtoyhteyksien luomiseen. Fyysistä matkakeskusta alueelle ei näillä näkymin ole tulossa. Asemanseudun kaava valmistunut ja hanke lähtenyt liikkeelle liikennejärjestelyjen parantamisella. Kuva 9. Maakuntakaavan yhteysverkkomerkinnät 52

53 5.4.6 Tietoliikenne Maakuntakaavassa ei ole osoitettu tietoliikenneverkkoa koskevia aluevarauksia, mutta tietoliikenne on yksi tärkeä osa saavutettavuutta. Lähtökohdaksi maakuntakaavassa on asetettu laajakaistayhteyksien ulottaminen kylätasolle asti. Tämä tavoite tukee maaseutualueen aluerakenteen kehittymistä. Kaupunki- ja kuntakeskuksissa sekä näiden lähellä olevissa asuinlähiöissä ja työpaikkakeskittymissä laajakaistayhteydet jo ovat. Tavoite on huomioitu myös Pokat 2014:ssa, jossa on kirjattu riittävän kattavien tietoliikenneyhteyksien turvaaminen laajakaista- tai mobiiliyhteyksillä. Tätä tavoitetta ovat palvelleet laajakaistahankkeet, joita maakuntaliitossa on toteutettu vuodesta 2009 asti. Hankkeiden myötä laajakaistarakentamista on mahdollistettu Pielisen Karjalassa, Ilomantsissa ja Rääkkylässä käytännössä koko kunnan alueilla. Viime vuosina laajakaistaa on kehitetty tai hankkeita on lähdössä liikkeelle myös eri puolilla muuta maakuntaa, kuten Kontiolahdella, Liperissä, Outokummussa ja Joensuun maaseutualueilla. Keskeisimmät selvitykset: - NiiKa-esiselvitys, Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen, Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Ilomantsi, Raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen, Vähäliikenteisten ratojen tulevaisuusselvitys, Vähäliikenteisten ratojen vaikutusarvio, Matkakeskus, tarveselvitys. Joensuun kaupunki, Pohjois-Karjalan liitto, VR-Yhtymä Oy, Liikenne- ja viestintäministeriö, Rataverkko 2020, Radanpidon linjaukset, Tarkistettu suunnitelma. Ratahallintokeskus, Savo-Karjalan tiepiirin tienpidon suunnitelma Savo-Karjalan tiepiiri,

54 5.5 Kulttuuriympäristöt Kulttuuriympäristö on laaja käsite, joka tässä yhteydessä kattaa maakuntakaavan rakennusperinnön, kulttuurimaisemat, muinaisjäännökset ja perinnemaisemat. Tässä seurantaraportissa on käytetty jakoa rakennettuun kulttuuriympäristöön, arvokkaisiin maisema-alueisiin ja sotahistoriallisiin kohteisiin. Lisäksi tämän luvun alla käsitellään muinaisjäännökset. Kulttuuriympäristöjä on käsitelty 1. ja täydennetty/päivitetty 3.vaiheessa sekä Kontiorannan varuskunta-alueen osalta 4.vaiheessa Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (ma/kv): 3.vaihe Osa-aluemerkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Suunnittelumääräys Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus ja ominaispiirteet sekä turvattava merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (ma/km): 3.vaihe Osa-aluemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. Kohdemerkinnällä osoitetaan alle 5 hehtaarin kokoiset alueet. Suunnittelumääräys Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti ja vaalittava kaavaselostuksen erillisessä liitteessä 1 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Pohjois-Karjalassa (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, 2013) olevissa kohdekuvauksissa selostettujen kulttuuriarvojen säilymistä. sr Rakennussuojelukohde (sr): 1.vaihe Merkinnällä osoitetaan rakennussuojelulain nojalla suojeltuja tai maankäyttö ja -rakennuslain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja kohteita. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön kokonaisuus ja erityispiirteet sekä edistettävä niiden säilymistä. Rakennussuojelukohde (sr-1): 1.vaihe Kohdemerkinnällä osoitetaan kirkkolain ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain mukaan suojellut kohteet. Suunnittelumääräys Alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön kokonaisuus ja erityispiirteet sekä edistettävä niiden säilymistä. Rakentamismääräys Alueen rakentaminen tulee sopeuttaa alueen kulttuuriperintöön ja erityispiirteisiin. Kulttuurihistorian ja maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävä tie (ma/kv): 3.vaihe Kulttuurihistorian ja maiseman kannalta maakunnallisesti merkittävä tie (ma/km): 3.vaihe Kontiorannan varuskunta-alueen arvokas kulttuuriympäristö (ma/km-1): 4.vaihe Osa-aluemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu ympäristö. Suunnittelumääräys Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot ja sovitettava yhteen tuleva rakentaminen niin, että alueen erityispiirteet säilyvät. 54

55 Rakennettua kulttuuriympäristöä on käsitelty maakuntakaavojen 1. ja täydennetty/päivitetty 3.vaiheessa sekä 4.vaiheessa Kontiorannan varuskunta-alueen arvokkaan kulttuuriympäristön osalta. Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ovat Museoviraston inventoimia (RKY 2009), joita on maakunnassa nimetty yhteensä 58 aluetta. Nämä on osoitettu sellaisinaan maakuntakaavassa. Tämän lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toteutti yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa vuosina Pohjois-Karjalan rakennusperintöinventoinnin päivityksen maakunnallisesti merkittävästä rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Seuraavassa kaavavaiheessa tulisi kuitenkin selvittää tehtyjen inventointien nykytilanne ja laajentaa inventoinnit kattamaan rakennuskanta aina 1980-luvulle. Rakennussuojelukohteiden osalta 1.vaiheessa on osoitettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävät suojelustatuksen saaneet kohteet. 3.vaiheessa on osoitettu kirkkolain ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain mukaan suojellut kohteet. Rakennussuojelu kohteita on 1.vaiheessa 28 kappaletta ja 3.vaiheessa 35 kappaletta eli yhteensä 63 kappaletta. Taulukko 16. Rakennetut kulttuuriympäristömerkinnät maakuntakaavassa. Kaavamerkintä Kaavavaihe Inventoitu Kappalemäärä (alueet + kohteet + viivat) ma/kv 3.vaihe 2009 (?) = 60 ma/km 3.vaihe = 243 sr-1 1. vaihe + 3.vaihe 1.vaihe 28 kpl ja 3.vaihe 25 kpl = 53 kpl Arvokkaat maisema-alueet ma Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (ma): 3.vaihe Ainoastaan valtakunnallisesti merkittävät voimassa, maakunnallisesti merkittävät osoitettu ma/mm merkinnällä 3.vaiheessa. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti (ja maakunnallisesti) merkittävät kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön kokonaisuus ja erityispiirteet sekä turvattava ja edistettävä niiden säilymistä. Suunnittelusuositus: Alueen rakentaminen tulee sopeuttaa alueen kulttuuriperintöön ja erityispiirteisiin. Maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue (ma/mm): 3.vaihe Osa-aluemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet. Suunnittelumääräys Alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja maisema-arvot sekä turvattava ja edistettävä niiden säilymistä. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on käsitelty maakuntakaavan 1.vaiheessa. Kaavaan on merkitty valtioneuvoston periaatepäätöksen (1995) mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet. Näitä maisema-alueita on 13 kappaletta. Ympäristöministeriö on käynnistynyt valtakunnallisten maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventoinnin. Inventointi ei kuitenkaan vielä tullut hyväksytyksi. Mikäli inventointi valmistuu, on se syytä huomioida seuraavassa sopivassa kaavavaiheessa. 55

56 Taulukko 19. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Pohjois-Karjalassa. Kunta Nimi Ilomantsi Kirvesvaara Hakovaara Ilomantsi Sonkaja Joensuu Huhtilampi Joensuu, Kontiolahti Heinävaara Selkie Kitee Kiteenlahti Kitee Totkunniemi Lieksa, Kontiolahti, Joensuu Koli Nurmes Ylikylä Tohmajärvi Saario Valtimo Rasimäki Valtimo Ylä-Valtimo Valtimo, Nurmes Karhunpää Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden arvotuksen ja kohdevalikoiman tarkistus on tehty vuosina valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueinventointiohjeiden mukaan. Näitä alueita on merkitty maakuntakaavaan yhteensä 52 kappaletta Perinnemaisemat Pohjois-Karjalalla on erityisvastuu niittyjen, ahojen, kaskimetsien ja hakamaiden säilyttämiseksi. Valtakunnallisen inventoinnin kriteerit arvoluokkiin kuuluville kohteille ovat Pohjois-Karjalan näkökulmasta tiukat. Erityisesti vaatimusta perinteisen maankäytön yhtämittaisesta jatkumisesta on vaikea täyttää. Arvon määritykseen tarvittaisiin muidenkin kriteerien korostamista, jolloin kaavan 1.vaiheessa todettiin, että perinnemaisemat käsitellään seuraavissa kaavavaiheissa. Perinnemaisemia käsiteltiin uudestaan kaavan 3.vaiheessa. Alueet on esitetty informatiivisena liiteaineistona, joka ei ole siten vahvistunut oikeusvaikutteiseksi. Perinnemaisemat on esitetty Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta saadun aineiston mukaisena (syksy 2012). Valtakunnallisesti arvokkaita perinnemaisema-alueita tai -kohteita on 17 kpl ja maakunnallisesti arvokkaita perinnemaisema-alueita tai - kohteita 66 kpl Sotahistorialliset kohteet Valtakunnallisesti merkittävä II maailmansodan aikainen kohde (ma/s): 3.vaihe Kohdemerkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaita Salpalinjan ja muita toisen maailmansodan linnoitteisiin kuuluvia puolustusvarustuksia. Suunnittelumääräys Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon varustusten historialliset erityispiirteet. Viime sotien ajalta säilyneet sotahistorialliset kohteet muodostava oman merkittävän erillisen kulttuuriympäristöryhmänsä. Itäisen sijainnin takia Pohjois-Karjalassa on runsaasti sotahistoriallisia kohteita, jonka vuoksi niitä on käsitelty maakuntakaavassa omana kohtanaan. Maakuntakaavassa sotahistoriallisia kohteita on käsitelty 3.vaiheessa. Pohjois-Karjalassa sijaitsevista I maailmansodan aikaisista linnoitteista on tehty maakunnallinen sotahistoriallinen selvitys. Museovirasto varmentaa tietoja ja päivittää sitä mukaa niitä muinaisjäännösrekisteriin. 3.vaiheen kaavaselostuksessa on todettu, että maakuntakaavaa tullaan päivittämään tältä 56

57 osin, kun muinaisjäännösrekisteri on täydentynyt. Salpalinjan linnoitteiden inventointi on tehty vuosina (Museovirasto). Selvityksen tuloksia on hyödynnetty maakuntakaavan 3.vaiheen merkintöjen pohjana, mutta sitä on täydennetty vielä tämän jälkeenkin. Maakuntaliitto on saanut Museovirastolta inventointien päivitysten tietoja ja näitä tietoja ollaan viemässä maakuntakaava 2040:een Muinaisjäännökset Kiinteä muinaisjäännös (sm): 3.vaihe Kohdemerkinnällä osoitetaan muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamat kiinteät muinaisjäännökset. Kiinteät muinaisjäännökset on osoitettu kaavaselostuksen erillisenä liitteenä 3 olevalla kartalla. Suojelumääräys Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Muinaisjäännöksiä on käsitelty maakuntakaavan 1., 2. ja 3.vaiheessa. Jokaisessa kaavavaiheessa muinaisjäännösten lukumäärät ovat kasvaneet (1. vaihe: 504 kpl, 2.vaihe: 528 kpl ja 3.vaihe: 1238 kpl), joka kertoo siitä, että niitä löytyy jatkuvasti lisää. Elokuussa 2018 kiinteitä muinaisjäännöksiä oli kappaletta ja kaikkiaan erilaisia arkeologisia kohteita kappaletta. Maakuntakaavaa varten muinaisjäännökset päivitetään kaavakartalle tietyllä ajanhetkellä ennen kaavan lähettämistä hyväksymiskäsittelyyn. Tämä aiheuttaa sen, että kun kaava on saanut lainvoiman, eivät muinaismuistot ole enää ajan tasalla. Koska laki velvoittaa joka tapauksessa huomioon muinaismuistot tarkemmassa kaavoituksessa, olisi syytä pohtia mikä niiden esittämisen merkitys maakuntakaavassa on, riittäisikö muinaismuistojen esittäminen esimerkiksi liitekartalla. 57

58 Kuva 10. Kulttuuriympäristömerkinnä 58

59 Keskeisimmät selvitykset: - Lohilahti, Hanne & Laitinen Timo (2012). Pohjois-Karjalan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit kesällä 2010 ja keväällä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. - Museovirasto, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2009, - Keski-Karhu, H.( 2009). Pohjois-Karjalan perinnebiotooppien hoito-ohjelma. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 3/ s. - Lagerstedt, John (2012). Salpalinja. Sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi Museovirasto. Kulttuuriympäristön hoito, arkeologiset kenttäpalvelut. 667 s. - Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri, kulttuuriymparisto.nba.fi - Pohjois-Karjalan liitto (2004). Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Joensuu. - Rakennusperintö kunniaan hanke. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Kankainen, J. (1999). Maakunnan maalinnoitteet, I maailmansodan aikaiset linnoitteet Pohjois-Karjalassa. - Grönlund, A, Lehtelä, M, Luotonen, H. ja Hakalisto S. (1998). Pohjois-Karjalan perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut s. - Ympäristöministeriö (1992). Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I ja II. Mietintö 66/ Pohjois-Karjalan seutukaavaliitto (1984). Pohjois-Karjalan maisemaselvitykset. 59

60 5.6 Luonnonympäristöt, luonnonvarat ja luonnonsuojelu Luonnonympäristö-osiossa käsitellään laajasti luontoon liittyviä maakuntakaavamerkintöjä, joita onkin käsitelty jokaisessa kaavavaiheessa. Näitä ovat kaivannaiset, eli kaivosalueet, soran- rakennuskiven- ja kalliokiviainesten ottoalueet sekä turvetuotantoalueet. Lisäksi käydään läpi pohjavedet, arvokkaat harjualueet, moreenialueet sekä kallioalueet. Myös suojelualueet kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Luonnonympäristöt -kappale käsittää siten luonnonvarojen hyödyntämisen ja niiden suojelun Kaivosalueet Kaivosalueet (EK): 1. vaihe ja 3.vaihe Merkinnällä osoitetaan kaivospiirialueita, joilla on kaivostoimintaa tai joilla kaivostoiminnan edellytykset on selvitetty. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus Suunnittelumääräys Alueiden käytön suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon ympäröivä vesija kulttuurimaisema. sekä toiminnan aiheuttamat vesistö- ja muut luontovaikutukset sekä tuotannon aikana että sen päätyttyä. (3.vaiheen lisäys määräykseen) Malmien tai teollisuusmineraalien esiintymisalue (ek1): 3.vaihe Osa-aluemerkinnällä osoitetaan alueita, joilla on osoitettu olevan malmi- tai teollisuusmineraaliesiintymiä. Osa-alueet ovat potentiaalisia kaivostoiminnan käynnistämisen kannalta. Suunnittelumääräys Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava siitä, että kaivostoiminnan yhteisvaikutukset tulee riittävässä määrin selvitettyä sekä erityisesti ottaa huomioon ympäröivä maisema ja vesistövaikutukset. Maakuntakaavassa on esitetty toimivat kaivosalueet joilla on kaivoslupa sekä kaivospiirit, joilla kaivostoiminnan edellytykset on selvitetty. Kaivosalueita on käsitelty sekä 1. että 3. vaiheessa. 3. vaiheessa kaivosalueen merkinnän suunnittelumääräystä on täydennetty. Jotta ne olisivat yhtenäiset, tulisi asia ottaa seuraavassa kaavavaiheessa huomioon ja yhtenäistää määräyksen. Alla olevassa taulukossa on lueteltu molempien kaavojen esitetyt kaivosalueet ja niiden tilanne. Taulukko 18. Maakuntakaavan kaivosalueiden tilanne Maakuntakaavan 1.vaihe Kunta Nimi Merkintä Toiminta 2005 Toiminta 2018 Ilomantsi Pampalon kultakaivos EK Kyllä Kyllä Juuka Nunnanlahden vuolukivialueet EK Kyllä Kyllä Mataran kalkkikivilouhos EK Kyllä Kyllä Kannaksenlahden vuolukivikaivos EK Kyllä Kyllä Nurmes Korpikiven vuolukivikaivos EK Kyllä Kyllä Polvijärvi Horsmanahon talkkikivilouhos EK Kyllä Kyllä Pehmytkiven talkkikivilouhos EK Kyllä Kyllä Solan talkkikivilouhos EK Kyllä Kyllä Vasarakankaan talkkikivilouhos EK Kyllä 60

61 Lipasvaaran talkkikivilouhos EK Kyllä Kyllä Maakuntakaavan 3.vaihe Kunta Nimi Merkintä Toiminta 2013 Toiminta 2018 Ilomantsi Hosko ek1 Kyllä Kuittila ek1 kaivospiirihakemus Kuivisto ek1 Kyllä Muurinsuo ek1 Kyllä Pampalon laajennus 1 EK? kyllä Pampalon laajennus 2 EK? kyllä Rämepuro EK Kyllä Kyllä Juuka Ruokolanvaara EK Kyllä Kyllä Vaaralampi EK Kyllä Kyllä Kitee Ahola EK Kyllä Kyllä Kontiolahti Kapteeninautio EK? Lakkautunut Outokumpu Keretti 1 EK? Kyllä (laajempi kuin varaus) Keretti 2 EK? Kyllä Riihilahti EK Kyllä Kyllä Vuonos EK Kyllä Kyllä Polvijärvi Karnukka ek1 Ei Kaivospiiri Kylylahden kaivos EK Kyllä kyllä (laajempi kuin varaus) Sara 2 ek1 Kyllä Lähde: ELY keskus Kaivosalueiden merkinnät ovat pääosin ajan tasalla. Pieniä eroavaisuuksia on Keretti 1 ja Kylylahden kohdalla, jossa kaivospiirit ovat laajempia kuin kaavamerkinnät. Lisäksi Pampalon laajennus puuttuu. Sen sijaan kaivospotentiaalisista alueista kaikilla yhtä lukuun ottamatta on kaivostoimintaa, joten näiden osalta merkintä pitäisi muuttaa kaivosalueeksi. Huomioitava on myös, että Kapteeninaution kaivospiiri on haettu lakkautettavaksi vuonna Maakunnassa on suuri määrä kaivosvarauksia eri alueille. Näissä pääpaino on Ilomantsin alueella (ns. Karjalan kultavyöhyke), Juuka-Polvijärvi-Outokumpu -akselilla sekä Joensuun eteläpuolella. Nämä alueet mahdollistavat käytännössä vain kaivosyhtiöiden liikkumisen alueilla jokamiehen oikeudella, mutta vasta malminetsintävaiheessa lupaviranomainen (TUKES) katsoo alueiden rajauksia tarkemmin. Näillä varauksilla ei ole siten vaikutusta maakuntakaavan tarkistamistarpeisiin Soran- kallion- ja rakennuskiviainesten ottoalueet Soranottoalue (EO1, EO1-p): 2.vaihe ja 3.vaihe Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullista merkitystä omaavia soranotto-alueita, joista on selvitetty luonnonsuojelun tavoitteiden, pohjaveden hankinnan ja maa-ainesten ottotoiminnan yhteensopivuus. Suunnittelumääräys Alueen käytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon ympäröivän harjualueen maisemalliset arvot ja harjumuodostuman luonteenomaiset piirteet, ympäröivä vesi- ja kulttuurimaisema sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät kohteet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää soranoton tarkoituksenmukainen eteneminen ja alueelle soveltuva maisemointi ja jälkikäyttö. Lisämerkinnällä -p osoitetuilla alueilla on otettava huomioon pohjavesien suojelu 61

62 ja huolehdittava maaperäolosuhteista riippuen riittävän suojakerroksen jättämisestä ainestenoton alarajan ja pohjaveden pinnan ylärajan väliin siten, ettei haitallisia aineita pääse pohjaveteen. Soranottoalue (eo-1): 2.vaihe Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman, maakunnallisesti merkittävällä harjualueella tai muulla erityisalueella olevaa käytöstä poistuvaa soranottoaluetta, jonka tarkoituksena on soranoton sopeuttaminen harjualueeseen ja alueen maisemointi. Suunnittelumääräys Soranotto tulee sovittaa alueen erityisiin luonto-, kulttuuri- ja ympäristöarvoihin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää soranoton tarkoituksenmukainen eteneminen ja alueelle soveltuva maisemointi. Rakennuskiviainesten ottoalue (EO2, eo2): 2.vaihe ja 3.vaihe Aluemerkinnällä osoitetaan vähintään seudullista merkitystä omaavia rakennuskiviainesten ottoalueita. Kohdemerkinnällä osoitetaan alle 5 hehtaarin ottoalueet. Suunnittelumääräys Kiviainesten otto tulee sovittaa alueen luonto-, kulttuuri- ja ympäristöarvoihin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää kiviainestenoton tarkoituksenmukainen eteneminen ja alueelle soveltuva maisemointi. Kalliokiviainesten ottoalue (EO3, eo3): 2.vaihe ja 4.vaihe Aluemerkinnällä osoitetaan vähintään seudullista merkitystä omaavia kalliokiviainesten ottoalueita. Kohdemerkinnällä osoitetaan alle 5 hehtaarin alueet. Suunnittelumääräys Kiviainesten otto tulee sovittaa alueen luonto-, kulttuuri- ja ympäristöarvoihin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää kiviainesten oton tarkoituksenmukainen eteneminen ja alueelle soveltuva maisemointi. Kalliokiviainesten ottoalue (eo-3): 2.vaihe ja 3.vaihe Osa-aluemerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen alueella olevaa käytöstä poistuvaa seudullisesti merkittävää kalliokiviainestenottoaluetta, jonka tarkoituksena on ottotoiminnan aikana rakentamisen ohjaaminen ottotoiminnasta aiheutuvien haittavaikutusten ulkopuolelle ja alueen maisemointi taajamatoimintaan soveltuvaksi. Suunnittelumääräys Kiviainesten otto tulee sovittaa alueen pääkäyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan ja sen luonto-, kulttuuri- ja ympäristöarvoihin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää kiviainesten oton tarkoituksenmukainen eteneminen ja alueen maisemointi taajamatoiminnoille soveltuvaksi. Soranottoalueita (EO1, EO1-p, EO1-pa, eo1) sekä rakennuskiviainesten ottoalueita (EO2, eo2) on käsitelty kaavan 2.vaiheessa ja täydennetty 3.vaiheessa. Soranottoalueita on esitetty yhteensä 75 kappaletta ja rakennuskiviainesten ottoalueita 23 kappaletta. Soranoton ja rakennuskiviainesten oton lähtökohtana on ollut, että maakuntakaavassa osoitetaan vain seudullisesti tai maakunnallisesti merkittävät ottoalueet. Kalliokiviainesten ottoalueita (EO3, eo3) on käsitelty maakuntakaavan 3.vaiheessa ja niitä on esitetty kaavakartalle kaikkiaan 45 kappaletta. Maa-ainesten ottotoiminnan vastapainoksi maakuntakaavassa osoitetaan suojeltuja harjualueita merkinnällä MY-hs ja MY (käsitelty tarkemmin kappaleessa ja 5.6.3) Ottoalueiden toteutumista on tarkasteltu suhteessa ELYltä saatuihin ottolupiin. Pistemäisten kohteiden osalta on käytetty 500 metrin sädettä, koska sijaintitiedot eivät välttämättä ole täsmälleen samat. Kaikkiaan ottoalueita aluevarauksina on osoitettu 170 kappaletta, joilla on voimassa olevia lupia (vuonna 2015) 59 kappaletta ja päättyneitä lupia 68 kappaletta (yhdellä alueella voi toki olla useampi 62

63 lupa). Alueen ulkopuolella kilometrin säteellä alueesta on voimassa olevia lupia 29 kappaletta ja päättyneitä lupia 29 kappaletta. Kohdemerkinnällä olevia ottoalueita on esitetty 24 kappaletta, joiden vaikutuspiirissä on 12 kappaletta myönnettyjä lupia ja 8 päättynyttä lupaa. Koko maakunnassa voimassa olevia lupia on 267 kappaletta, joista tässä raportissa esitetyn tarkastelun pohjalta 27 prosenttia on niille maakunnassa varatuilla alueilla. On hyvä huomata, että luvat voivat olla myös pienialaisia kohteita, joita ei siten ole tarvetta tarkastella maakunnallisesti merkittävinä ottoalueina. Soranottoa merkittävällä harjualueella (eo1), joka on poistumassa käytöstä, on voimassa olevia lupia vielä viisi kappaletta. Osalle on myönnetty lupia vielä vuonna 2014 ja ne päättyvät Kuusi lupaa on päättynyt kaavan voimassaoloaikana. Soranottoa on tarkasteltu tarkemmin syyskuussa 2018 saatujen ottolupien suhteen. Luvista on valittu sellaiset kohteet, jotka ovat päättyneet tai päättymässä tai sen jälkeen. Lisäksi on poimittu suurimmat ottoalueet (yli m3). Näitä on maakunnassa 188 kpl. Niistä maakuntakaavan EOalueille 500 metrin etäisyydelle osuu 85/188 (46 %). Kun tarkastellaan kaikkia luvun soranottolupia eikä vain suurimpia kohteita, luku on 153/616 (n. 25%) Lisäksi tarkasteltiin kuinka monelle maakuntakaavan EO-alueesta (70 kpl) on myönnetty soranottolupia. 70 maakuntakaavan kohteesta 32 kappaletta pitävät sisällään 2010-luvun yli m3 lupia, eli 46 %. Kaikista luvun soraluvista maakuntakaavan EO-alueelle on myönnetty 51/70, eli 73 %. Maakunnassa on siis yhä useita soranottoalueita, joille ei ole myönnetty vielä missään vaiheessa soranottolupia. Toisaalta suurimmista luvista puolet sijoittuvat maakuntakaavaan niille varatuille alueille Turvetuotantoalueet Turvetuotantoalue (EO/tu): 2.vaihe Merkinnällä osoitetaan tuotannossa olevat tai tuotantoon luvitetut alueet. Suunnittelumääräys Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta huomioiden sekä rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Turvetuotantoalueiden jälkikäyttömahdollisuuksia suunniteltaessa tulee huomioida erityisesti suopohjan ominaisuudet. Suunnittelusuositus Turvetuotantoalueille tulee laatia viimeistään tuotannon loppuvaiheessa erillinen jälkikäytön suunnitelma. Turvetuotannon kannalta tärkeä alue (tu): 2.vaihe Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullista merkitystä omaavia turvetuotannon kannalta tärkeitä alueita. Alueilla on tehty maastokatselmukset sekä selvitetty luonnonsuojelulliset tavoitteet, vesistö- ja ojitusvaikutukset, taloudelliset vaikutukset sekä vaikutukset asutukseen ja muuhun ympäristöön. Suunnittelumääräys Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin huomioiden turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. 63

64 Turvetuotantoalueita on käsitelty maakuntakaavan 2.vaiheessa. Alueita on osoitettu 55 kappaletta ja turvetuotannon kannalta tärkeitä alueita 45 kappaletta, jotka käsittävät eri lohkojen lukumäärän. Turvetuotantoalueissa on tapahtunut jonkun verran muutoksia, uusia turvesoita on avattu ja olemassa olevilla tuotanto loppunut, joten kokonaisuus vaatisi päivittämistä. Turvetuotannon lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu turvetuotantoalueiden lisäksi soiden suojelualueita (käsitelty tarkemmin kappaleessa 5.6.9). Alla olevassa taulukossa on Pohjois-Karjalan ELY -keskuksen koostama taulukko ELYn valvonnassa olevista alueista. Taulukko 19. Maakuntakaavan turvetuotantoalueiden tilanne tammikuu 2019 Tuotantoalue Kunta Tuotantoalue, Tilanne 1/2019 Kaavamerkintä vuoden 2015 tieto! (ha) Mäkelänsuo, Valtimo Valtimo Tuotantokunnossa, ei 21 EO/tu tuotannossa Suurisuo, Valtimo Valtimo 153 Tuotannossa EO/tu Mekrijärvensuo, Ilomantsi Ilomantsi 511 Tuotannossa EO/tu Ilomantsi Tuotanto loppunut, lopputarkastus tehty Puohtiinsuo, Ilomantsi EO/tu 2018 Iiksensuo, Joensuu Joensuu Toiminta loppunut vuonna 2013 EO/tu Kyyrönsuo, Kontiolahti Kontiolahti Tuotanto loppunut, lopputarkistus 2018 EO/tu Linnunsuo, Kontiolahti Kontiolahti 93 Tuotannossa EO/tu Pärnänsuo/ Rauansuo, Joensuu Joensuu Toiminta loppunut vuonna 2013 EO/tu Kitee, Rääkkylä, Toh- 858 Tuotannossa EO/tu Tuohtaansuo, Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi majärvi Polvijärvi Tuotantokunnossa, mutta Teyrisuo, Polvijärvi 72 EO/tu ei tuotannossa Kirkkosuo, Kitee Kitee 375 Tuotannossa EO/tu Linnansuo, Joensuu Joensuu 492 Tuotannossa EO/tu Tohmajärvi Ei tuotantoa vuoden 2013 Teerisuo, Tohmajärvi 21 EO/tu jälkeen Valkeasuo, Tohmajärvi Tohmajärvi 762 Tuotannossa EO/tu Kotkanpesänsuo, Tohmajärvi ei tuotannossa Tohmajärvi Tuotantokunnossa, mutta 124 tu Kylysuo, Juuka Juuka 44 Tuotannossa tu Konosensuo Juuka Tuotantokunnossa, mutta 13 tu ei tuotannossa Ahmonsuo Juuka Lainvoimainen lupa, ei ei tietoa ei merkintää valmistelussa Pahakalan-Palokankaansuo KHO:oon. Juuka Lupa-asiasta valitettu 81 ei merkintää Konnunsuo Tohmajärvi YVA 2011, ei lupahakemuksia tällä hetkellä ei tietoa ei merkintää Kuohusuo Valtimo Lupa-asian käsittely kesken (78 ha) ei merkintää Kuuksensuo Ilomantsi YVA 2010, ei lupahakemuksia tällä hetkellä ei tietoa ei merkintää 64

65 Iljansuo Ilomantsi Lainvoimainen lupa, ei valmistelussa (400 ha) Koivu-Ruosmesuo Ilomantsi VHaO päätös 2016, ei lupaa (1 200 ha) Toimivat suot ha 4020 Lähde: Pohjois-Karjalan ELY-keskus 2019 ei merkintää ei merkintää Kuva 11. Maakuntakaavan kaivannaismerkinnät (kaivosalueet ja maa-ainesten ottotoiminta) sekä turvetuotantoalueet. 65

66 5.6.4 Pohjavesialueet pv Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv): 1.vaihe Merkinnällä osoitetaan tärkeät tai vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet. Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden määrää tai laatua. Maakuntakaavan sisältövaatimus edellyttää, että kaikki yhdyskuntien ja teollisuuden raakavesihuollon kannalta tärkeät pohja- ja pintavesialueet osoitetaan maakuntakaavassa. Näihin kuuluvat vesioikeuden päätöksellä perustetut sekä yleensä pohjavesien laatuluokituksen I- ja II-luokkaan kuuluvat alueet. Maakuntakaavan 1.vaiheessa on esitetty kaikkiaan 302 pohjavesialuetta. Esitettyjen pohjavesialueiden pinta-ala on km2, joista 540 km2:lle on laadittu pohjavesien suojelusuunnitelma. Pohjois-Karjalan pohjavesien suojelusuunnitelma hankkeessa (PK-SUSU-hanke, ) tuotettiin 11 kuntakohtaista suojelusuunnitelmaa, joihin sisältyy 88 pohjavesialuetta pinta-alaltaan yhteensä 423 km2. Suunnitelmat kattavat noin 75 % Pohjois-Karjalan vedenhankinnan kannalta tärkeistä pohjavesialueista Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat harju-, moreeni ja kallioalueet Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, arvokas geologinen muodostuma tai maa-aineslain tarkoittama kaunis maisema (MY, MY-hs): 1.vaihe Ainoastaan valtakunnallisesti merkittävät MY-hs -merkinnät jääneet voimaan, maakunnallisesti merkittävät MY -merkinnät korvattu ge-1 -merkinnällä 2.vaiheessa. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti (My-hs) ja maakunnallisesti (MY) merkittäviä geologian ja maisemansuojelun alueita, joiden perustana on arvokas harjumuodostuma. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Aluevarauksesta ei aiheudu metsänhoidollisia rajoituksia. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen maisemapiirteisiin ja geologisiin ominaisuuksiin. Alueelle ei tule suunnitella mittavaa maa-ainesten ottoa. Arvokas harju- tai moreenialue (ge-1): 2.vaihe Merkinnällä osoitetaan maiseman ja luonnonarvojen kannalta vähintään maakunnallisesti arvokkaita harjualueita tai valtakunnallisesti arvokkaita moreenimuodostumia, joilla saattaa olla maaaineslain 3 :n tarkoittamia ominaisuuksia ja niistä maa-ainesten otolle aiheutuvia rajoituksia. Aluevarauksesta ei aiheudu metsänhoidollisia rajoituksia. Merkintä mahdollistaa myös tavanomaisen kotitarvekäytön. Suunnittelumääräys Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen geologiset ominaispiirteet, sekä biologiset ja maisemalliset arvot Arvokas kallioalue (ge-2): 3.vaihe Osa-aluemerkinnällä osoitetaan geologian ja luonnonarvojen kannalta vähintään maakunnallisesti arvokkaita kallioalueita, joilla saattaa olla maa-aineslain 3 :n tarkoittamia ominaisuuksia ja niistä kiviainesten otolle aiheutuvia rajoituksia. Kohdemerkinnällä osoitetaan alle 5 hehtaarin alueet. Suunnittelumääräys Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen geologiset ja geomorfologiset ominaispiirteet sekä biologiset ja maisemalliset arvot. 66

67 Maakuntakaavan arvokkaat harjualueet perustuvat valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan, johon sisältyy Pohjois-Karjalassa 20 kohdetta (merkintä MY-hs), joiden yhteinen pinta-ala on noin ha (n. 12 % Pohjois-Karjalan harjualueiden kokonaispinta-alasta). Merkittävimmät harjualueet Pohjois- Karjalassa ovat ensimmäinen ja toinen Salpausselkä, Hammaslahden-Selkäkankaan-Hattuvaaran reunamuodostumajakso, Jaamankangas sekä Uimaharjun-Suomun-Pitkäjärven reunamuodostumajakso. Maakunnallisesti arvokkaat harjualueet (MY) on kumottu 2.vaiheessa ja korvattu merkinnällä ge-1. Merkintään sisältyy myös maakunnallisesti merkittävät moreenialueet. Moreenimuodostumia on Pohjois-Karjalasta tehdyssä selvityksessä esitetty 48 luokkaan 1-4 kuuluvaa moreenimuodostumaa, joiden yhteinen pinta-ala on noin ha. Yhteensä ge-1 alueita kaavassa on 269 kappaletta. Maakuntakaavassa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden osoittamisen ensisijaisen tavoitteena on ollut niiden luonteenomaisten geologisten, geomorfologisten, biologisten ja maisemallisten piirteiden sekä virkistys- ja muiden erityisarvojen säilyttäminen. Maakuntakaavaan merkityt arvokkaat kallioalueet perustuvat Suomen ympäristökeskuksen 2012 julkaisemaan selvitykseen Pohjois-Karjalan luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaista kallioista. Maakuntakaavan 3. vaiheessa osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita 58 kpl/3 292 ha osa-aluemerkinnällä ja 6 kpl kohdemerkinnällä. Maakunnallisesti arvokkaita kallioalueita osoitetaan 50 kpl/3 487 ha osaaluemerkinnällä ja 2 kpl kohdemerkinnällä 67

68 Kuva 12. Arvokkaat harju-, moreeni- ja kallioalueet sekä pohjavesialueet. 68

69 5.6.6 Natura-alueet ja suojelualueet Natura verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue: 1.vaihe Merkinnällä osoitetaan Natura verkostoon kuuluvat tai siihen ehdotetut alueet. Alueilla ja niiden Natura-suojeluarvoja koskevissa hankkeissa noudatetaan luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännöksiä. Luonnonsuojelualue (SL, SL-v): 1.vaihe, 2.vaihe ja 3.vaihe Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita, jotka ovat valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Alueet sisältävät valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteet (1.vaiheen kuvausteksti). Alueilla on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lisämerkinnällä v on osoitettu luonnonsuojelualueita, joiden virkistyskäytöllä nähdään olevan seudullista ja maakunnallista merkittävyyttä. Luonnonsuojelukohde (SL): 1.vaihe, 2.vaihe ja 3.vaihe Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita, jotka ovat valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Alueilla on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Kohdemerkinnällä osoitetaan alle 5 hehtaarin kokoiset alueet. SL-v suunnittelumääräys Hoito- ja käyttösuunnitelmissa tulee erityistä huomiota kiinnittää virkistyskäytön ja suojelun yhteensovittamiseen sekä luoda edellytykset seudullisten virkistysreittien toteutumiselle. Suojelumääräys Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa, kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi, kuitenkin enintään 5 vuotta kaavan voimaan tulosta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-1): 2.vaihe Merkinnällä osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita suoalueita. Suunnittelumääräys Alueen käytön suunnittelussa tulee huomioida suoluonnon biologiset ja hydrologiset erityispiirteet. Koskiensuojelualue: 1.vaihe Merkinnällä osoitetaan koskiensuojelulailla (35/1987) suojellut vesistöt. Rakentamismääräys Alueelle ei saa myöntää vesilaissa tarkoitettua lupaa uuden voimalaitoksen rakentamiseen. Natura-alueet on käsitelty maakuntakaavan 1.vaiheessa. Kaavaan on merkitty 128 kappaletta Natura2000 verkostoon kuuluvaa tai siihen ehdotettua osa-aluemerkintää ja 20 kappaletta kohdemerkintöjä eli yhteensä 148 kappaletta. Natura-alueiden lukumäärissä on hiukan eri tietoja riippuen siitä, mistä asiaa katsoo. Kaavaselostuksessa puhutaan 134 alueesta, Oiva-palvelusta ladattuna alueita 139, Ely-keskuksen sivuilla luku 128. Natura-alueet on siten käytävä läpi tarkemmin tarkistuksen yhteydessä. Suojelualueita on käsitelty jokaisessa vahvistetussa kaavavaiheessa (1., 2. ja 3. vaihe). Suojelualueiksi on merkitty 1.vaiheessa soidensuojeluohjelman alueet, vanhojen metsien suojeluohjelman alueet, lehtojensuojeluohjelman alueet, lintuvesien suojeluohjelman alueet, rantojensuojeluohjelman alueet sekä maakunnalliset suojelualueet. 2. ja 3. vaiheessa maakunnalliset suojelualueet (S) on kumottu ja korvattu uusilla merkinnöillä (SL). 3.vaiheessa on osoitettu lisäksi Itä-Suomen luonnonvarasuunnitelman ja METSO -ohjelman mukaisia suojelualueita. 69

70 Seudullisesti merkittäviä virkistysalueita luonnonsuojelualueilla (SL-v -merkintä) on merkitty kaikkiaan seitsemän kappaletta, joilla korostetaan suojelualueen virkistyskäytön merkitystä. Koskiensuojelualueita kaavaan on merkitty viisi kappaletta. Selvitettävä onko uusia suojelualueita perustettu lisää tai joitain suojelualueita purettu. Lisäksi maakunnassa on 15 kappaletta luo -alueita, joilla 2.vaiheessa korvattiin osittain (yhdessä SLmerkintöjen kanssa) 1.vaiheen maakunnalliset suojelualueet S (suot/suoluonto). Kuva 13. Natura-alueet ja suojelualue 70

71 Selvitykset: - Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma. Ympäristöministeriö, 1978, täydennetty 1980, 1985 ja Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, alueelliset loppuraportit Pohjois-Karjalan harjuluonto. Pohjois-Karjalan seutukaavaliitto: A 32, Pohjois-Karjalan metsäohjelma Metsäkeskus Pohjois-Karjala, Pohjois-Karjalan Natura verkosto (perustuu komission päätökseen 2005/101/EY, boreaalisen vyöhykkeen osalta ja valtioneuvoston päätöksiin , , , ja ). - Pohjois-Karjalan suostrategia. Ohtonen ja Kotanen. Alueelliset ympäristöjulkaisut: 287. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Polkuja tulevaisuuteen, Pohjois-Karjalan ympäristöohjelma vuoteen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja päätökset - Soidensuojelun perusohjelma ( ja ). - Lintuvesiensuojeluohjelma ( ). - Harjujensuojeluohjelma ( ). - Lehtojensuojeluohjelma ( ). - Rantojensuojeluohjelma ( ). - Vanhojen metsien suojeluohjelma ( ) - Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne 2004, maa-aineslain mukaiset ottoalueet, SYKE Pohjois-Karjalan kiviaineskäytön yleisselvitys, 1975 Pohjois-Karjalan seutukaava-liitto. - Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen MOTTO järjestelmä, päivitetyt maa-ainesten ottoluvat tietoineen. - Polkuja tulevaisuuteen, Pohjois-Karjalan ympäristöohjelma vuoteen 2010, 2000 PKA. - POSKI-hankeraportit (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteen-sovittaminen, Pohjois- Karjalan ympäristökeskus). Loppuraportit Seudullisesti merkittävät maa-ainestenottoalueet, nykytilanne (2005), Joensuun seudun yleiskaava. - Pohjois-Karjalan itä- ja pohjoisosien rakennuskivi-inventointi, GTK Itä-Suomen rakennuskiviprojekti, GTK Pohjois-Karjalan tarjoamat mahdollisuudet teollisuus- ja rakennuskivien tuottamiseen, Kivikonsultit Kalliokohteiden inventointi Pohjois-Karjalassa, GTK Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Ympäristöministeriö 14/ Energia ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä, 1. päivitys (6/2007), ( ), Turveteollisuusliitto (suorittajaorganisaatio VTT Prosessit). - Erityissuojelua vaativat vesistöt, työryhmämietintö 63/1992, YM ympäristön-suojeluosasto. - Geologian tutkimuskeskuksen turveraportit. - Leino, Jukka (2007), Pohjois-Karjalan maakunnan turvevarat, Geologian tutkimuskeskus. - Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015 (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 105/2007). - Potentiaaliset turvevarat kunnittain Pohjois-Karjalasta, GTK turvetutkimusseloste 5/ Antikainen, Merja, Olli Breilin & Ari Lyytikäinen (2001). Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Loppuraportti Pielisen Karjalan seudulta. Alueelliset ympäristöjulkaisut GTK (2006). Kalliokiviaineskohteiden inventointi Pohjois-Karjala. - GTK (2011). Pohjois-Karjalan kalliokiviainesten kulutusennuste vuoteen Husa, Jukka ja Jari Teeriaho (2012). Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Karjalassa. YM. Suomen ympäristö 21/

72 - Ranta, Panu, Ari Lyytikäinen & Jari Hyvärinen (2005). Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Loppuraportti Keski-Karjalan seudulta. Alueelliset ympäristöjulkaisut Pohjois-Karjalan potentiaaliset malmien ja teollisuusmineraalien esiintymisalueet. 72

73 5.7 Erityistoimintojen alueet Erityistoimintojen alueisiin kuuluvat seuraavat kokonaisuudet: Jätehuolto (1.vaihe), energiahuolto (1. ja 2.vaihe), tuulivoima-alueet (3.vaihe), puolustusvoimien ja rajavartioston alueet (1., 2. ja 3.vaihe), ampumaradat (2.vaihe), moottorirata-alueet (1. ja 3.vaihe) sekä melualueet ja suojavyöhykkeet (1., 2. ja 3.vaihe) Jätehuolto EJ ( ej Jätteenkäsittelyalue (EJ, ej): 1.vaihe Merkinnällä osoitetaan seudulliset jätteenkäsittelyalueet. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Rakentamismääräys: Alueelle ei saa sijoittaa tai rakentaa muita kuin jätteiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Suunnittelumääräys: Jätteenkäsittelyalueen ympärille tulee jättää riittävä suoja-alue ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Jätteiden käsittelyssä ja alueen muussa järjestelyssä on erityistä huomiota kiinnitettävä ympäristönsuojeluun. Maakuntakaavan 1.vaiheen kaavaselostuksen mukaan Pohjois-Karjalassa on kuusi yhdyskuntajätteen kaatopaikkaa, joista maakuntakaavaan on merkitty neljä: Joensuun Kontiosuon jätteenkäsittelyalue, Nurmeksen ja Kiteen jätteenkäsittelypaikat sekä Outokummun Jyrin erityisjätteen käsittelypaikan. Kahta muuta ei kuitenkaan ole olemassa, joten tältä osin selostusta olisi korjattava. Nurmeksessa ja Kiteellä jätteitä ei myöskään enää säilötä vaan ne kuljetetaan muualle. Osana jätteenkäsittelyä voidaan todeta, että Joensuun Kuhasalon jätevedenpuhdistamoa ei ole merkitty maakuntakaavaan. Merkinnän tarve tulee selvittää tarkistuksen yhteydessä Energiahuolto Energiahuoltoa on käsitelty kaavan 1. vaiheessa suurjännitelinjojen ja energiaverkostoon liittyvien voimalaitosten osalta. Kaavan 2.vaiheessa on osoitettu lisäksi ohjeellisena linjauksena 400 kv:n yhteystarve, 110 kv:n yhteistarpeet sekä muuntoasemat. ( en Energiahuollon alue (en): 1.vaihe ja 2.vaihe Merkinnällä osoitetaan energiaverkostoon liittyviä voimalaitoksia sekä muuntamoita. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Merkinnällä osoitetaan suurjännitelinjan muuntamoalue sekä energiaverkostoon liittyvät muuntoasemat. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus.(2.vaiheen kuvaus) Pääsähkölinja 110 kv: 1.vaihe Merkinnällä osoitetaan 110 kv:n pääsähkölinjat. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Pääsähkölinjan 110 kv yhteystarve: 1.vaihe Merkinnällä osoitetaan 110 kv:n pääsähkölinjan yhteystarpeet. Ohjeellinen pääsähkölinja 400 kv: 1.vaihe Merkinnällä osoitetaan 400 kv:n pääsähkölinjavaraus. Alueella on voimassa MRL:n 33 ;n mukainen rakentamisrajoitus. 73

74 Sähköhuollon 110 kv:n suurjänniteverkosto ulottuu kaikkiin kuntakeskuksiin. Rakennettuja vesivoimalaitoksia on Nurmeksessa Kuokkastenkoski, Lieksassa Pankakoski ja Lieksankoski, Enossa Kaltimonkoski ja Pamilo, Kontiolahdessa Kuurna ja Puntarinkoski, Joensuussa Ruskeakoski ja Vihtakoski ja Tohmajärvellä Saario ja Vääräkoski. Näistä voimalaitoksista osa on merkitty kaavaan, mutta ei kaikkia. Seuraavassa kaavassa on syytä käydä läpi, millä periaatteella voimalaitokset kaavaan merkitään. Lisäksi teollisuudella on sähkövoimalaitoksia Enossa Enocell, Joensuussa Eonin (nykyisin Fortumin) sähkö- ja kaukolämpövoimalaitos, Lieksan Vapon turvelämpölaitos sekä Kiteen Puhoksen teollisuuslämpölaitos. Lisäksi kunnilla on useita hakkeella toimivia kaukolämpölaitoksia. Kaavan tavoitteena on esitetty olemassa olevien energiaverkostojen hyödyntämisen, maakunnan saattamisen 400 kv:n suurjänniteverkkoon sekä kaikki kuntakeskukset ja suurteollisuus 100 kv:n suurjänniteverkkoon. 110 kv:n voimajohtoverkostoa palvelevia muuntoasemia on Pohjois-Karjalassa 31 eri puolilla maakuntaa. Kontiolahden Jaamankankaalla sijaitsee maakunnan tärkein muuntoasema, josta lähtee pääsähkölinjat myös muualle maakunnan alueille. Tämä on merkitty kaavaan aluevarauksena, muut kohdemerkinnöin. Taulukko 22. Maakuntakaavan voimajohtoverkostojen tilanne Kohde Merkintä Tilanne 2018 Kiihtelysvaara Tuupovaara 110 kv:n yhteystarve Ei ole rakennettu Ilomantsi Ilomantsi Pampalo 110 kv:n yhteystarve Ei ole rakennettu Valtimo Alanen (Sotkamo) 110 kv:n yhteystarve Ei ole rakennettu Alapitkä (Siilinjärvi) Kontiolahti 400 kv:n yhteystarve Ei ole rakennettu Yllikkälä (Lappeenranta) Puhos Lahdenpohja (Karjalan 110 kv:n yhteystarve Ei ole rakennettu tasavalta) Huutokoski - Kontiolahti 400 kv:n yhteystarve Rakennettu toinen 110 kv:n linja Puhoksen sähkö- ja kaukolämpölaitosvaraus Uusi voimalaitosvaraus Ei ole rakennettu Tuulivoima-alueet Tuulivoimaloiden alue (tv, tv-1): 3.vaihe Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoittamiseen soveltuvat alueet eli tuulivoimapuistot. Tuulivoimapuistojen laajuus sekä toteuttamisedellytykset selvitetään ja määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Tuulivoimapuistoilla tarkoitetaan lähtökohtaisesti vähintään kahdeksan (8) sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön kannalta arvokkaiden alueiden välittömässä läheisyydessä ja koko Keski-Karjalan alueella vähintään viiden (5) suuren kokoluokan voimalan (a 2 MW) muodostamia tuulivoimala-alueita Suunnittelumääräys Suunnittelussa on kiinnitettävä huomioita tuulivoimapuistojen ympäristövaikutuksiin, erityisesti maisema- ja meluvaikutuksiin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien tutkajärjestelmistä ja lentoliikenteen turvallisuusvaateista johtuvat rajoitteet. Lisämerkinnällä -1 osoitetun tuulivoimapuiston (Juuanvaara, Juuka) yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon Juuanvaaran valtakunnallisesti arvokas kallioalue sisältäen maisemalliset, biologiset ja geologiset arvot. Tuulivoimala-alueet on käsitelty maakuntakaavan 3.vaiheessa, joten niiden kohdalla maakuntakaavamerkinnät on hyväksytty vuonna 2013 ja vahvistettu Kaikkiaan alueita on osoitettu kaavassa 12 kappaletta ja voimaloiden maksimäärä on noin 300 kappaletta. Tarkempia kaavoitussuunnitelmia on ollut Juuan Tynnyrivaaran ja Lieksan Julkuvaaran alueilla, jonne on ajateltu sijoittuvan yhteensä 16 74

75 tuulimyllyä. Puolustusvoimien lausunnon perusteella Tynnyrivaaraan ei kuitenkaan ollut mahdollista sijoittaa tuulivoimapuistoa Puolustusvoimien ja rajavartioston alueet EP Puolustusvoimien ja rajavartioston alue (EP): 1.vaihe Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ja rajavartioston toiminnan kannalta tarpeelliset alueet. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Puolustusvoimien ja rajavartioston ampuma- ja harjoitusalue (EAH): 3.vaihe Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ja rajavartioston käytössä olevat ampuma- ja harjoitusalueet. Alueella liikkuminen on rajoitettua. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suojavyöhyke (sv): 3.vaihe Osa-aluemerkinnällä osoitetaan räjähdevarastoinnin suojavyöhyke, joilla alueen käyttöä on läheisen vaara-alueen tai muun ympäristöönsä käyttörajoituksia aiheuttavan kohteen vuoksi rajoitettava. Suunnittelumääräys Suojavyöhykkeelle ei saa sijoittaa asumista, palveluita tai työpaikkoja. Rajavyöhykealue (er1): 3.vaihe Merkinnällä osoitetaan rajavyöhykkeestä ja rajavyöhykkeen takarajasta annetussa laissa (578/2005) säädetty rajavyöhyke. Puolustusvoimien ja rajavartioston alueita maakunnassa on Pohjois-Karjalan rajavartiosto Onttolassa sekä harjoitusalue Hiienvaarassa ja puolustusvoimilla Sotinpuron harjoitusalueet ja Ylämyllyn varastoalue. Kontiorannan varuskunta on lakkautettu ja 4.vaihekaavassa alueelle on esitetty taajamatoimintoja sekä matkailupalveluja virkistysalueineen. Rajavyöhykkeen takarajasta annettu asetus on muuttunut kaavan 1. vaiheen vahvistumisen jälkeen ja se on päivitetty 3. vaiheessa oikeaksi. Puolustusvoimien suoja-alueet on esitetty kaavan 3.vaiheessa. Esittämistavat ovat kuitenkin muuttuneet ja puolustusvoimien mukaan merkinnät ja määräykset tulisi korjata ajantasaisiksi. Suojavyöhykkeet koskevat myös muita kuin puolustusvoimien alueita, mutta kaavoissa ei ole esitetty suojavyöhykkeitä näille alueille. Tällaisia suojavyöhykkeen vaativia laitoksia ovat vaarallisia kemikaaleja ja räjähteitä käsittelevät tuotantolaitokset ja varastot. Näitä on Pohjois-Karjalassa yhdeksän kappaletta: Abloy Oy Joensuu, Enocell Oy Joensuu, Teboil Oy Ab Joensuu, Hexion Oy Kitee, Pankaboard Oy Lieksa, Höljäkkä Oy Nurmes, FSP Finnish Steel Painting Oy Outokumpu, Mondo Minerals B.V. Branch Finland Outokumpu, Boliden Kylylahti Oy Polvijärvi. Nämä tulee käsitellä seuraavassa kaavavaiheessa Seudulliset ampumaradat Ampumaradat (ea): 2.vaihe ja 4.vaihe Kohdemerkinnällä osoitetaan (varuskuntien ja niiden harjoitusalueiden ampumarata-alueet sekä) seudullisesti merkittävät ampumarata-alueet. Suunnittelumääräys Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon maaperän ja pohjaveden pilaantumisriski Maakuntakaavaan on merkitty yhteensä kahdeksan vähintään seudullista ampumarataa. Näistä seitsemän on toiminnassa olevia. Kontioranta on lakkautettu varuskunnan lakkautumisen myötä ja alueelle suunniteltiin uutta toimintaa. Viimeisimmän tiedon mukaan vain ampumahallityyppinen ratkaisu alueelle on mahdollinen. Tästä syystä on pohdittava, tarvitaanko Joensuun seudun ratatilanteen osalta 75

76 uutta merkintää ampumaradalle vai miten seudun ampumaratakysymys saadaan etenemään. Maakuntaliiton ampumaratojen kehittämissuunnitelma (2018) toimii tässä merkittävänä taustaselvityksenä. Ampumaratojen melualueita on käsitelty tarkemmin kappaleessa melualueet. Taulukko 23. Ampumaratojen tilanne 2010 ja Ampumarata Tilanne 2010 Tilanne 2018 Tainionvaara, Lieksa Toiminnassa Toiminnassa Juuan ampumarata Toiminnassa Toiminnassa Kontioranta, Kontiolahti Toiminnassa Lakkautettu, uutta rataa selvitetty, mutta todettu, että vain ampumahallityyppinen ratkaisu alueelle on mahdollinen. Onttola, Kontiolahti Toiminnassa Vain viranomaiskäytössä Aimo, Kitee Suunnitteilla Rakennusvaiheen rahoituksen etsiminen käynnissä, haulikkoradoilla ei vielä lupaa Putkela, Ilomantsi Toiminnassa Toiminnassa Sotinpuro, Nurmes Toiminnassa Toiminnassa, mutta armeijan harjoitusalueella, ei varsinaisia ratoja. Hiienvaara, Ilomantsi Toiminnassa Toiminnassa, mutta armeijan harjoitusalueella, ei varsinaisia ratoja Moottorirata-alueet Moottorirata-alue (E1, e1): 1.vaihe, 2.vaihe ja 4.vaihe Merkinnällä osoitetaan moottoriurheilun samoin kuin ajo-opetuksen kannalta seudullisesti ja maakunnallisesti tärkeät alueet. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus Monitoimikeskus E2: 3.vaihe Merkinnällä osoitetaan Itä-Suomen monitoimikeskus Kiteen AIMO, joka on monipuolinen harrastus- ja matkailutoimintojen aluekokonaisuus. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon toimintojen yhteisvaikutukset ja eri toimintojen yhteensovittaminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on lisäksi otettava huomioon toimintojen aiheuttama meluvaikutus sekä kokonaisuutena pyrittävä ehkäisemään melusta aiheutuvaa haittaa. Maakuntakaavassa on osoitettu moottorirata-alueina Ylämyllyn moottorirata-alue, johon sisältyy ajoharjoittelurata, mikroauto- ja crossradat. Alueelle on esitetty laajennusalue 4.vaihekaavassa. Ajoharjoitteluradalla on ympäristölupa, mutta motocross-radan osalta hallinto-oikeus palautti ympäristöluvan kuntaan uudelleen käsiteltäväksi. Kohdemerkinnöin on osoitettu Riihikankaan ajoharjoittelurata Nurmeksessa ja Tuupovaaran Rally Centerin moottorirata. Kohdemerkinnällä osoitettu Kiteen ajoharjoitteluradan merkintä on kumottu ja osoitettu kaavan 3.vaiheessa monitoimikeskus-merkinnällä E2. Kiteen monitoimikeskukseen on suunnitteilla harrastus- ja matkailukeskus ammuntaan, autourheiluun, hevosurheiluun, koiraharrastukseen, lentoharrastukseen, moottorikelkkailuun ja moottoripyöräilyyn. Vaikka merkinnän piiriin lukeutuu myös muita kuin moottoriratatoimintoja, ei niitä osoittavia merkintöjä ole kumottu aikaisemmista kaavoista, eikä tähän ole syytäkään. Näitä ovat lentopaikka, ampumarata ja melualue. Merkinnän tarkoitus on turvata alueen kehittäminen kokonaisuutena. Ympäristöluvan vaativista toiminnoista autourheiluradoilla ja ampumaradoilla lukuun ottamatta haulikkoratoja on ympäristöluvat. 76

77 5.7.7 Melualueet Melualue (me): 1.vaihe Merkinnällä osoitetaan laskennallinen Joensuun lentoasema LDEN 55 db:n melualue. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon melusta annetut ohjearvot. Alueelle ei tule suunnitella sijoitettavaksi uusia asuinalueita, sairaaloita yms. laitoksia tai muita sellaisia toimintoja, jotka ovat herkkiä melulle Ampumamelualue (me-1): 2.vahie Osa-aluemerkinnällä osoitetaan alueet, joiden melutaso ylittää L.Aeq55 db :n ohjearvot. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon melusta annetut ohjearvot. Alueelle ei tule suunnitella sijoitettavaksi uusia asuinalueita, sairaaloita yms. laitoksia tai muita sellaisia toimintoja, jotka ovat herkkiä melulle. Ampumamelualue (me-2): 2.vaihe Osa-aluemerkinnällä osoitetaan alueet, joiden melutaso ylittää LAImax 65 db:n ohjearvot. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon melusta annetut ohjearvot. Alueelle ei tule suunnitella sijoitettavaksi uusia asuinalueita, sairaaloita yms. laitoksia tai muita sellaisia toimintoja, jotka ovat herkkiä melulle. Ampumamelualue (me-3): 4.vaihe Osa-aluemerkinnällä osoitetaan alueet, joiden melutaso ylittää LAImax 55 db:n ohjearvot. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon melusta annetut ohjearvot. Melualueita on käsitelty lentokenttämelun osalta maakuntakaavan 1. vaiheessa ja ampumamelualueiden osalta 2.vaiheessa. Lentokentän melualueesta on toimitettu maakuntaliittoon uusi melualuerajaus, joka tulee päivittää kaavaan seuraavassa vaiheessa. Ampumaratojen osalta melualueissa ei ole tiedossa muutoksia. Puolustusvoimat on ottanut asiaan kantaa viimeksi maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotuksesta antamassaan lausunnossa, jossa on todettu heidän ratojensa osalta ampumamelualueiden olevan ajan tasalla. 77

78 Kuva 14. Erityistoimintojen alueet. 78

79 Keskeisimmät selvitykset: - Laitinen, Timo (2012). Pohjois-Karjalan potentiaalisten tuulivoima-alueiden maisema- ja ympäristöselvitys (05/2012). - Lindblom, Kari (2013). Pohjois-Karjalan potentiaaliset tuulipuistoalueet linnuston ja elinympäristöarvojen huomiointi kohteiden valinnassa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto & Pohjois- Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry. - Lohilahti, Hanne & Pasi Pitkänen (2011) Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. - Paakkari, Merja (2012). Pohjois-Karjalan tuulivoimaselvitykset - Paakkari, Merja & Pasi Pitkänen (2011). Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys & Pohjois-Karjalan potentiaaliset tuulipuistoalueet ( ). - Keskitalo Toni, Anniina Rytkönen, Mika Laita, Tony Pirkkola, Maarit Alm ja Marika Kolehmainen (2009) Hiienvaaran ampuma-alueen meluselvitys. Tutkimusraportti 4/2009, Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus. - Itä-Suomen monitoimikeskus esiselvityshanke, raportti (2008) Keski-Karjalan Ke-hitysyhtiö KETI Oy - Ilmatieteen laitos (2009). Suomen tuuliatlas Ramboll (2008). Sotinpuron ampuma- ja harjoitusalue. Ympäristömeluselvitys. - Joensuun lentoasema, Lentokonemelualueet nykytilanteessa 2000 ja ennustetilanteessa 2020, Yleistason tarkastelu. - Pilaantuneiden maa-ainesten käsittelylaitosten tarveselvitys Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Suomen IP-Tekniikka Oy, Pohjois-Karjalan alueellinen jätehuoltosuunnitelma. Ari Latja. Alueelliset ympäristöjulkaisut: 26. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Vertailuraportti Kiteen Syrjäsalmen ja Pölkkysalmen 400 kv voimalinjavaihtoehdoista. - Ympäristösuunnittelu Henttonen, Ampumarataopas. Opetusministeriö (2005). Liikuntapaikkajulkaisu 87, Tampere - Naumanen Petri ja Tiainen Jari Ampumaratojen kartoitus Pohjois-Karjalassa. 61 s. Alueelliset ympäristöjulkaisut 117, Pohjois-Karjalan ympäristö-keskus. - Pohjois-Karjalan rajavartioston Onttolan ja Ilomantsin ampumaratojen meluselvitys, Jyväskylän yliopisto Ympäristötutkimuskeskus, Tutkimusraportti 23/ Puolustusvoimien ampumaradat, ympäristöraportti (2003). Pääesikunta/ Lääkintähuoltoosasto. Hamina. 79

80 5.8 Rannat, virkistys ja matkailu sekä reitistöt Rannat, virkistys- ja matkailu sekä reitistöteeman kaavamerkinnät on jaettu kolmeen alalukuun. Rantojen osalta käsitellään suurvesistöjä, koillista luontovyöhykettä ja rantojen käytön solmukohtia. Virkistys- ja matkailuosio sisältää virkistys- ja matkailualueet ja -kohteet, viheryhteydet, maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta, vierasvenesatamat sekä virkistyskäytön kannalta tärkeät alueet. Lisäksi on oma kappale reitistöistä. Näitä merkintöjä on käsitelty kaavan 1. ja 3.vaiheessa sekä päivitetty osittain 4.vaiheessa Suurvesistöt, koillinen luontovyöhyke ja rantojen käytön solmukohdat Rantojenkäytön kehittämisen kohdealue (rk, rk-1): 1.vaihe Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan Pohjois-Karjalan tärkeimmät suurvesistöt sekä erämainen Koillisen luontovyöhykkeen alue Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suurvesistöjen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonympäristön kestävään käyttöön, vesihuollon järjestämiseen ja rakentamisen soveltumiseen maisemaan. Rantarakentamista mitoitettaessa on jätettävä riittävän suuret yhtenäiset rantaalueet vapaaksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaan rantojen käyttöön. Suurvesistöjen muunnetusta rantaviivasta tulee olla vapaata rantaviivaa noin 60 % ja rakennettua rantaviivaa noin 40 %. rk-1 suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee rantarakentaminen ohjata keskitetysti ympäristöarvot huomioon ottaen siten, että Koillisen luontovyöhykkeen erämainen luonne säilyy. Rantarakentamisen solmukohta (ra): 1.vaihe Kohdemerkinnällä osoitetaan Pohjois-Karjalan suurvesistöalueiden rantojen käytön toiminnalliset solmukohdat, jotka ovat tiiviimmän vapaa-ajan ja ympärivuotisen asumisen, eri elinkeinotoimintojen ja muun vapaa-ajan toimintojen kehitettäviä kohteita Suunnittelumääräys Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luonnonympäristön kestävään käyttöön, vesihuollon järjestämiseen sekä rakentamisen soveltumiseen maisemaan. Rantarakentamisen mitoitus voi solmukohdissa olla muita ranta-alueita suurempi siten, että noin 50 % muunnetusta rantaviivasta on rakennettua ja noin 50 % vapaata rantaviivaa. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että alueelle jätetään riittävän suuret yhtenäiset rantaalueet vapaaksi siten, että se mahdollistaa yleisen virkistäytymisen ja vesistölle pääsyn. Eri elinkeinotoimintoihin suuntautuneissa solmukohdissa elinkeinotoiminnan kehittämisen mahdollisuudet on erityisesti huomioitava. ra-kohdemerkinnän ohjeellinen enimmäisulottuvuus kohdemerkinnän keskipisteestä on noin 3 kilometriä suurvesistöillä (rk) ja noin 5 kilometriä Koillisen luontovyöhykkeen alueella (rk-1). Suurvesistöt on rajattu käsittämään vain ne vesistöt, jotka asumisen, vapaa-ajan asumisen, elinkeinotoiminnan, vesistön koon ja virkistyksen ja vapaa-ajan toimintojen suhteen voidaan pitää vähintään maakunnallisesti merkittävinä. Maakunnan valitut suurvesistöt ovat Pielinen, Pielisjoki, Koitereen-Koitajoen alue, Höytiäinen, Viinijärvi, Juojärvi, Pyhäselkä, Orivesi, Puruveden-Pyhäjärven alue sekä erämaatyyppinen pieniä järviä ja lampia ja pitkiä jokia käsittävä Koillisen luontovyöhykkeen alue itärajan tuntumassa. Suurvesistöt ovat osa Vuoksen vesistöaluetta, joka on mukana valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa yhtenä luonnon- ja kulttuuriympäristöltään erityisenä aluekokonaisuutena. Lisäksi kaavassa on omat kohdemerkinnät rantarakentamisen solmukohdille, jossa rakennettu rantaviiva voi olla yleistä periaatetta suurempaa (50 % rakennettua ja 50 % vapaata). Yleinen periaate on, että 60 prosenttia rantaviivasta on vapaata ja 40 prosenttia rakennettua. Rantojen käyttöön vaikuttaa myös kyläalueen (at) lisämerkintä -1, joilla tarkoitetaan rantakyliä, joita pidetään suositeltavina pysyvän ja loma-asutuksen alueina. Kyläalueen merkintöjä on käsitelty luvussa

81 Koko Pohjois-Karjalassa 500 metrin etäisyydellä rantaviivasta asui ihmistä vuonna 2005 ja ihmistä vuonna 2013 (kasvua 1,1 %). Taajamien ulkopuolella näistä asui ihmistä 2005 ja ihmistä vuonna 2013 (laskua 11,5 %). Haja-asutusalueen vakituinen ranta-asutus on siten vähentynyt. Mökkien osalta suuntaus on kasvamaan päin, tosin hitaasti. Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2005 noin mökkiä ja vuonna 2012 noin 400 mökkiä enemmän, eli kasvua on tapahtunut 1,3 %. Kasvua kuvaavasta kuvasta 15 havaitaan, että rakentamista on tapahtunut erityisesti Loma-Kolin alueelle. Muita selkeämpi keskittymiä ovat Pankakosken ja Keskijärven (Joensuu) alue sekä Pielisen rannat. Kuva 15. Rakennetut lomamökit Kun taas tarkastellaan mökkien kokonaismäärää vuonna 2012, on selkeimmät keskittymät suurten järvien rannat sekä erityisesti Koli, Joensuun luoteenpuoleiset alueet, Liperin eteläpuoli ja Suuri-Onkamo 81

82 -järven rannat (kuva 16). Maakuntakaavan rantojen käyttöön ja rakentamiseen liittyviä merkintöjä löytyy eniten juuri Joensuun luoteenpuoleisilta alueita sekä suurten vesistöjen ääreltä. Pienten vesistöjen ympärillä ei ole minkäänlaisia rantarakentamista ohjaavia merkintöjä, jos alueella ei sijaitse rantakylää. Pienillä vesistöillä on kuitenkin havaittavissa kaavoittamispaineita, joten tilanteen selkeyttämiseksi olisi hyvä, jos niidenkin kohdalla olisi jonkunlainen kaavamerkintä tai vaikkapa yleinen suunnittelumääräys. Tätä varten maakuntaliitto on yhdessä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa laatinut rantojen käytön selvityksen (2016), jossa on selvitetty tarkemmin maakuntakaavamerkintöjen toteutuneisuutta ja maakunnan rantakaavavarantoa. Selvityksen keskeisimpiä havaintoja olivat: Rantarakentamisen solmukohta -kohdemerkintä on kaiken kaikkiaan monelta osin ongelmallinen, eikä merkinnän vaikutusalueiden kehitys ole pääosin ollut sellaista, kuin merkinnällä halutaan ilmaista. Merkintöjen sijoittumiseen tulisi kiinnittää huomiota. Rantarakentamisen kohdentamista ja tiivistämistä huomioitava paremmin jo rakennettujen rantojen tiivistämisellä vs. vähemmän rakennettujen rantojen jättämisellä väljemmiksi. Samaisessa selvityksessä tarkasteltiin rantayleiskaavojen ja -asemakaavojen toteutuneisuutta. Yleiskaavoissa uusia lomarakennuspaikkoja oli yhteensä 5331 kappaletta, joista 2016 vuoden loppuun mennessä oli toteutunut 1030 kappaletta, toteutumisprosentti 19,3 %. Vakituisissa asuinrakennuskissa toteutumisprosentti oli 38 % (379/144). Ranta-asemakaavojen osalta uusia lomarakennuspaikkoja oli 2335 kappaletta, joista toteutunut oli 1176 kappaletta, toteutumisprosentti 50,4%. Vakituisissa asuinrakennuksissa toteutumisprosentti oli 64,1% (92/59). 82

83 Kuva 16. Lomamökkien tiheys

84 5.8.2 Virkistys- ja matkailualueet ja kohteet RM RM Matkailupalvelujen alue (RM): 1. vaihe, 3. vaihe ja 4.vaihe Matkailupalvelujen aluevarausmerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävien matkailukeskusten ydinalueita, joihin sijoittuu hotellitason rakentamista ja muita matkailupalveluita. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota matkailullisesti vetovoimaisen keskuksen muodostamiseen sekä ottaen huomioon eri toimintojen ja rakentamisen sopeuttaminen ympäristöön. Matkailupalvelujen kohde: 1.vaihe, 3.vaihe ja 4.vaihe Matkailupalvelujen kohdemerkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittäviä matkailupalvelujen olemassa olevia tai suunniteltuja kohteita sekä kehittämishankkeita. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota matkailullisesti vetovoimaisen keskuksen muodostamiseen sekä ottaa huomioon eri toimintojen ja rakentamisen sopeuttaminen ympäristöön. V Virkistysalue (V): 1. vaihe ja 4.vaih3 Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä, viherverkon kannalta erityisen tärkeitä ulkoilu-, retkeily- ja virkistysalueita. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen virkistysalueilla voi sijaita olemassa olevia asuin- ja vapaa-ajan asuntorakennuspaikkoja. Alueilla on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristöarvojen säilymiseen viherverkon kokonaisuus huomioiden. Yksityiskohtaisemmassa alueidenkäytön suunnittelussa on luotava edellytyksiä seudullisten virkistyskäytön verkostojen toteutumiselle. Virkistysalue, jolla harjoitetaan ampumatoimintoja (V/a): 4.vaihe Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävä, viherverkon kannalta erityisen tärkeä Kontiorannan ampumahiihtostadionin ulkoilu-, urheilu- ja virkistysalue. Alueella voidaan harjoittaa melua aiheuttavaa ampumaurheilutoimintaa. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen virkistysalueella voi sijaita olemassa olevia asuin- ja vapaa-ajanasuntorakennuspaikkoja. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristöarvojen säilymiseen viherverkon kokonaisuus huomioiden. Erityisesti alueella tulee turvata ampuhiihtostadionin ja sen läheisen ampumaurheilukeskuksen kehittäminen. Yksityiskohtaisemmassa alueidenkäytön suunnittelussa on luotava edellytyksiä virkistyskäytön verkostojen ylläpidolle ja kehittämiselle. Rakentamismääräys Alueelle saa rakentaa ulkoilu-, urheilu- ja virkistyskäyttöä varten tarkoitettuja tai ampumahiihtostadionin toimintaa tai sen palveluja tukevia rakennuksia Virkistyskohde: 1. vaihe ja 4. vahe Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittäviä virkistyksen ja/tai luontomatkailun sekä olemassa olevia että kehitettäviä kohteita. Virkistyskohteilla on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen virkistyskäytön ja/tai luontomatkailun kehittämiseen sekä ympäristöarvojen säilymiseen. Kohteiden suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon alueen liittyminen maakunnalliseen ulkoilureittiverkostoon. 84

85 Maa- ja metsätalousvaltainen alue: 4.vaihe Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouteen tarkoitettuja alueita v MU Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU): 1. vaihe ja 4. vaihe Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti ulkoilun kannalta tärkeitä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Alueelle on tarkoitus sijoittaa ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi polkuja tai ulkoilureittejä levähdys- ja muine tukialueineen. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen maisema- ja ympäristöarvot sekä ulkoilutoimintojen järjestämismahdollisuudet. Virkistyskäytön kannalta tärkeä alue (v): 1. vaihe Virkistysalueen osa-aluemerkinnällä osoitetaan pääosin luonnonsuojelualueiden sisäisiä virkistyksen kannalta tärkeitä alueita. Suunnittelusuositus: Virkistyskäytön ja muun alueen käytön yksityiskohtaisempi suunnittelu tulee perustua pääsääntöisesti alueen hoidon ja käytön suunnitelmaan. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa alueidenkäytön suunnittelussa on luotava edellytyksiä seudullisten virkistyskäytön verkostojen toteutumiselle. Viheryhteystarve: 4. vaihe Merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseutuun liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia viheryhteyksiä, joilla on merkitystä erityisesti seudullisen virkistysalueverkoston, mutta myös ekologisten yhteyksien kannalta. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee määrittää viheryhteyden tarkempi sijainti sekä varmistaa maastokäytävän riittävä leveys, jotta alueellinen viheralueiden muodostama verkosto voidaan toteuttaa riittävän yhtenäisenä kokonaisuutena. Vierasvenesatama: 1. vaihe ja 4.vaihe Merkinnällä osoitetaan vesimatkailuverkoston kehittämisen kannalta merkittävät, maakunnallista ja koko Vuoksen vesistöaluetta palvelevat, nykyiset tai kehitettävät vierasvenesatamat. Virkistys- ja matkailualueita ja kohteita on käsitelty maakuntakaavan 1.vaiheessa ja täydennetty 3.vaiheessa sekä 4.vaiheessa. Matkailupalvelujen kohteita on kaavoissa kaikkiaan 19 kappaletta ja alueita viisi kappaletta. Virkistyskohteita on esitetty 13 kappaletta ja vähintään seudullista merkitystä omaavia virkistysalueita 23 kappaletta. Koli matkailukeskuksena on selkeästi vetovoimaisin kohde Pohjois-Karjalassa. Kolin ohella Joensuu on noussut merkittäväksi tapahtumamatkailukohteeksi. Bomba-Hyvärilän aluetta Nurmeksessa on kehitetty voimakkaasti samoin kuin Outokummun kaivosmatkailua. Muita matkailukeskusominaisuuksia löytyy Huhmarin ja Pajarinhovin matkailupalvelujen kohteissa tai Ilomantsissa. Näiden lisäksi Kontiorannan vanhan varuskunnan alueelle on suunnitteilla uutta matkailutoimintaa. Pohjois-Karjalassa oman leimansa matkailulle antavat myös monet kulttuurilliset arvokkaat kohteet, sotahistoria sekä ortodoksisuus. Outokummun kaivosmuseo ympäröivine kulttuurihistoriallisesti arvokkaine rakennuksineen on merkittävä matkailukohde. Myös sotahistoriakohteet maakunnassa ja erityisesti Ilomantsissa ovat matkailullisesti vetovoimaisia kohteita. Lisäksi ortodoksisuus näkyy voimakkaasti maakunnassa. 85

86 Matkailupalvelujen alueiden osalta on syytä tehdä tarkistuksia, ovatko kaikki merkinnät yhä ajankohtaisia. Samoin virkistyspalvelujen osalta olisi tarpeen tehdä linjaus maakunnallisten, seudullisten ja paikallisten kohteiden välillä, ja päättää mitä kaavaan merkitään. Taulukko 24. Matkailualueiden ja -kohteiden toteutuminen 2005 ja Maakuntakaava 1. vaihe Nimi Kunta Toiminta 2005 Toiminta 2018 Parppeinvaara (kohde) Ilomantsi kyllä kyllä Petkeljärvi Möhkö (kohde) Ilomantsi kyllä kyllä Hietajärvi (kohde) Joensuu kyllä kyllä Hoilola/Korpiselkätalo (kohde) Joensuu kyllä vuokrakäytössä Kivikeskus (kohde) Juuka kyllä lakkautettu, jatkosuunnitelmat selvitettävä Pajarinhovi (alue) Kitee kyllä kyllä Jakokosken museokanava (kohde) Kontiolahti kyllä kyllä Elämyspiha Pikkukili (kohde) Lieksa kyllä kyllä Kolikeskuksen alue (alue) Lieksa kyllä kyllä Ukko-Kolin alue (kohde) Lieksa kyllä kyllä Nurmijärvi Puuruunjärvi (kohde) Lieksa? ei tietoa Neitikoski (kohde) Lieksa kyllä kyllä Ruunaan luontotalon alue (kohde) Lieksa kyllä Toiminta siirretty Neitikosken retkeilykeskuksen yhteyteen Bomba-Hyvärilä (alue) Nurmes kyllä kyllä Outokummun erä- ja luontokeskus Outokumpu kyllä kyllä (kohde) Huhmari (alue) Polvijärvi kyllä kyllä Paksuniemi (kohde) Rääkkylä kyllä kyllä Maakuntakaavan 3. vaihe Nimi Kunta Toiminta 2013 Toiminta 2018 Meijerinranta (kohde) Kitee suunnitteilla alueen kaavoitus käynnissä, mahdollistetaan erilaisia toimintoja, myös matkailua Koli Cultura (kohde) Lieksa suunnitteilla suunnitteilla Vuonislahti (kohde) Lieksa kyllä kyllä Jurttivaara (kohde) Nurmes suunnitteilla ei Vanhan kaivoksen alue (kohde) Outokumpu kyllä kyllä Virkistysalueilla on tärkeä merkitys niin paikallisten liikkumisen, terveyden ja hyvinvoinnin, elinympäristön viihtyvyyden kuin matkailunkin kannalta ja on tärkeä turvata niiden olemassaolo sekä riittävä ulkoilualueidenverkosto. Maakuntakaavaan on merkitty näistä kaikki vähintään seudullista merkitystä omaavat ulkoilu-, retkeily-, urheilu- ja virkistysalueet tai -kohteet. Osittain näiden ympärille on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja ne käsitellään virkistysalueteeman yhteydessä. Maakuntakaavassa virkistysalueita on osoitettu erityisen paljon Joensuun kaupunkiseudulle, jossa maankäytölliset ja virkistyspaineet ovat suurimmat ja jossa nämä paineet väestömäärän lisääntyessä 86

87 tulevat edelleen kasvamaan. Virkistysalueiden ympärille on Joensuun seudulla virkistyskäytön toimivuuden turvaamiseksi osoitettu useita merkittäviä alueita myös maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi, joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Koko maakunnasta virkistysalueina on osoitettu ylikunnallista merkitystä omaavat virkistysalueet, jotka pitävät sisällään niin kuntien, metsäyhtiöiden kuin metsähallituksen hoidossa olevia virkistysaluekohteita. Pohjois-Karjalassa ja 1990-luvulla toteutetut valtakunnalliset suojeluohjelmat ovat siirtäneet lukuisia vanhoja virkistysaluevarauksia suojelun piiriin erityisesti valtion mailla maakunnan itäosissa Ilomantsissa, Lieksassa ja Nurmeksessa Taulukko 25. Virkistysalueet ja -kohteet maakuntakaavassa Nimi Kunta Pinta-ala (ha) Puruveden Linnasaari Kitee 8 Hutsin urheilu- ja ulkoilualue Kitee 121 Muljulan virkistysalue (2 kpl) Kitee 61 Pyhäselän pienet saaret (6 kpl) Joensuu 13 Kuhasalo Joensuu 56 Repokallio Joensuu 132 Utransaaret (2 kpl) Joensuu 23 Pärnävaara Liperi 163 Utranharju Kontiolahti, Joensuu?? Lykynlammen ulkoilualue Kontiolahti 457 Kontiolahden ah-stadion Kontiolahti 211 Kontiorannan golf-kentät Kontiolahti 124 Kolmikannan virkistysalue Outokumpu 288 Kiviniemen alue (2 kpl) Lieksa 119 Ylemmäinen Juuka 108 Timitra Lieksa 109 Ruunaan retkeilyalue Lieksa 3237 Raesärkät Nurmes 139 Lehtovaara Nurmes 251 Änäkäinen Lieksa 222 Päälamminkangas Nurmes 48 Kangasvalkeinen Nurmes 171 Peurajärven retkeilyalue Nurmes 922 Yhteensä Nimi Kunta Kohdemerkintä Matovaaran alue Outokumpu Vekaruksen ulkoilualue Joensuu Mustavaaran laskettelukeskus Kontiolahti Ala-Koitajoki, Pamilonkoski Joensuu Pilkonpuiston golfkenttä Joensuu Välilammet Kontiolahti Maa- ja metsätalousvaltaisina alueina, joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU, MU-1), on maakuntakaavassa osoitettu Joensuun seudulta seitsemän suurehkoa aluekokonaisuutta, joista suurimpana ja keskeisimpänä Höytiäiseen rajoittuva Kontiolahden Jaamankangas. Myös suurten virkistysalueiden ympäriltä Pärnävaaralla ja Lykynlammella on osoitettu alueita MU -alueiksi. Lisäksi Kerolankangas Kontiolahdelta, Elovaaran ja Rauanjärven alueet Joensuun Pyhäselästä sekä Ala-Koitajoki Joensuun Enosta on osoitettu maakuntakaavassa MU alueina. Merkittävää virkistystoimintaa on myös muun muassa erilaisilla suojelualueilla ja kansallispuistoissa niillä sijaitsevilla reiteillä. Nämä alueet on merkitty omilla suojelualuemerkinnöillään (SL), mutta joiden 87

88 suunnittelumääräyksessä on korostettu niiden merkitystä virkistystäytymiselle siellä sijaitsevien reitistöjen vuoksi ja niiden huomioimista suojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Vierasvenesatamia on käsitelty 1.vaiheessa ja täydennetty 4. vaiheessa. Myös näiden osalta tulisi tehdä tarkistuksia osana koko satamaverkostoa. Taulukko 26. Vuoksen vesimatkailua palvelevat vierasvenesatamat Nimi Kunta Kaavamerkintä * Tilanne 2005 Tilanne 2018 Niskaranta Joensuu vierasvenesatama Hasaniemi Joensuu vierasvenesatama Kyllä Kyllä Matkustajasatama Joensuu LS1-v Kyllä Kyllä Piitteri Juuka vierasvenesatama Kyllä Kyllä, polttoainejakelu loppunut Savilahti Kitee rm Kyllä Puhos Kitee LS1-v Kyllä Kyllä Kontiolahden satama Kontiolahti LS1-v Kyllä Kyllä Kolin satama Lieksa LS1-v Kyllä Kyllä, polttoainejakelu rakennettu Hotelli Puustelli Lieksa vierasvenesatama Kyllä Kyllä, Kirkkoranta Liperi LS1-v Kyllä Kyllä Saaristo Liperi LS1-v Kyllä Kyllä Kaupunginsatama Nurmes LS1-v Kyllä Kyllä, polttoainejakelu rakennettu Pitkälahti Outokumpu LS1-v Kyllä Kyllä Paksuniemi Rääkkylä rm Kyllä Kyllä, yhdistäminen rm-merkintään jatkossa? Ristilahti Kontioniemi vierasvenesatama uusi merkintä, yhdistäminen rmmerkintään jatkossa? Hirsiniemi Liperi vierasvenesatama uusi merkintä, mutta ei väylää, onko oleellinen merkitä? Merkintä LS1-v tarkoittaa, että vierasvenesatama on laivasatamien yhteydessä. Rm -merkintä tarkoittaa matkailupalvelujen kohdetta, johon sisältyy myös vierasvenesataman. Vierasvenesatamat kytkeytyvät osittain siis myös satamaverkostoon, jota on käsitelty kappaleessa Vierasvenesatamaverkostossa ei ole tapahtunut 4.vaiheen kahta lisäystä lukuun ottamatta muutoksia 1.vaihekaavan hyväksymisen jälkeen. Sen sijaan satamien palveluissa on voinut tapahtumia muutoksia esimerkiksi polttoaineenjakelun tai muiden palveluiden suhteen. Yleisesti merkittävänä puutteena voidaan pitää myös polttoaineenjakelupisteiden vähyyttä. Tähän on tulossa parannuksia etenkin Pielisen alueella, jossa Lieksassa, Nurmeksessa ja Kolilla tankkauspisteet ovat joko auenneet tai aukeavat viimeistään ensi kesänä. Satamaverkoston kehittäminen edesauttaa venematkailun nousua koko Pielisen alueella ja turvaisi satamaverkoston säilymisen. Tätä tukee se, että Pielisen eteläosa sekä Nurmeksen alue sijoittuvat virkistyksen ja matkailun vetovoima-alueeseen. Lisäksi Pielisen rantaan sijoittuu merkittäviä matkailupalvelujen alueita ja kohteita, kuten Koli, Vuonislahti ja Bomba-Hyvärilä. Virkistyskäytön kannalta tärkeitä alueita (v osa-aluemerkintä), jotka ovat pääosin luonnonsuojelualueiden sisäisiä virkistyksen kannalta tärkeitä alueita, on osoitettu neljä kappaletta. Näille alueille on osoitettu 3.vaihekaavassa reitistöt, joten merkintä on päällekäinen niiden kanssa ja siten todennäköisesti tarpeeton. Vuoksen vesimatkailua palvelevia vierasvenesatamia on osoitettu 16 kappaletta. Maa- 88

89 kuntakaavan 4.vaiheen kaavaehdotuksessa esitetään täydennyksenä kaksi kappaletta satamia Joensuun seudulle (Kontiolahden Ristilahti ja Liperin Hirsiniemi). Verkosto osana yhteysverkkojen satamaverkostoa on syytä käydä kokonaisuudessaan läpi ja yksinkertaistaa satama-alueluokittelu. Osa virkistys- ja matkailuteemaan kuuluvia merkintöjä ovat myös viheryhteydet. Niillä osoitetaan Joensuun kaupunkiseudulla olemassa olevia tai tavoitteellisia virkistysyhteyksiä, joilla on merkitystä erityisesti seudullisen virkistysalueverkoston, mutta myös ekologisten yhteyksien kannalta. Viheryhteystarpeita päivitettiin 4.kaavavaiheessa selkeämmin seudulliset virkistys-, matkailu- ja luontokohteet nitovaksi yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi ja mahdollistaa liikkuminen alueiden välillä erityisesti rantoja hyödyntäen. Verkosto muodostuu Kontiolahden Vierevänniemen, Huhmarisen, Luovin/Kuoringan uimarannan ja Niittylahden opiston välille sekä Joensuun ydinkaupunkiseudun virkistysalueisiin. Joensuun ydinkeskustassa mukaan on otettu 4.vaiheessa Pielisjoen ranta-alue keskustan ja Karsikon/Utran välille. Virkistykseen ja matkailuun on panostettu erityisesti kehittämishankkeiden avulla. Matkailukohteiden osalta sekä erityisesti reitistöjen kehittämisessä sekä yksittäisten reitistöjen parantamisessa on ollut useita hankkeita. Matkailuhankkeita on ollut esimerkiksi Kiteen Meijerinrannassa ( ), Kolilla sekä koko Pohjois-Karjalan matkailun kehittämisessä. Kaiken kaikkiaan hankkeita on ollut maakunnassa 21 kappaletta (ESR ja EAKR). Matkailun toimintaympäristöä kehittäviä hankkeita on ollut kolme; Ilomantsissa, Outokummussa ja Pielisen Karjalassa. Vesimatkailuun suoraan liittyviä hankkeita on ollut vähän. Esimerkiksi Pielisen vesiretkeilyreittien luomiseksi (melonta) on ollut hanke sekä hanke kalastuksen ja lintumatkailun edistämiseksi Reitistöt Ohjeellinen ulkoilureitti Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävät ohjeelliset ulkoilureitit. Ohjeellinen vesiretkeilyreitti Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävät melontaan ja soutuun soveltuvat ohjeelliset vesiretkeilyreitit. Ohjeellinen moottorikelkkailureitti Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävät ohjeelliset moottorikelkkailureitit. Suunnittelumääräys Moottorikelkkailureitit tulee ohjata kulkemaan siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa asutukselle, elinkeinoille ja luonnonympäristölle. Yksityiskohtaisempi suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä maanomistajien ja viranomaisten kanssa. Suunnittelussa tulee lisäksi ottaa huomioon ympäristövaikutukset. Reitistöjä on käsitelty maakuntakaavan 1.vaiheessa, mutta 3.vaiheessa reittejä tarkasteltiin uudelleen periaatteella vähemmän, mutta laadukkaampia reittejä. 1.vaiheesta reittiverkostoa on karsittu etenkin ulkoilu- ja moottorikelkkailureittien osalta sekä muutettu melontareitit vesiretkeilyreiteiksi. Maakuntakaavassa on esitetty maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävät ulkoilu-, vesiretkeily- ja moottorikelkkailureitit. Pyöräilyreitit on esitetty liitekarttana, jolla ei ole oikeusvaikutuksia. Reitistöjen osalta 3.vaiheessa tehty linjaus vähemmän, mutta laadukkaampia reittejä on tarkoittanut sitä, että suurin osa kaavassa olevista reiteistä on jo olemassa olevia reittejä. Pääosa Pohjois-Karjalan ulkoilureittikokonaisuudesta muodostuu pitkistä, yksisuuntaisista runkoreiteistä. Niitä täydentävät lyhyemmät, lähinnä päiväretkeilyyn sopivat reitit, joista osa toimii yhdysreitteinä pitkien reittien välillä. 89

90 Osa pitkistä ulkoilureiteistä toimii myös maastopyöräilyreitteinä. Vaellusreittejä kaavaan on merkattu noin 750 kilometriä, joskin maakunnasta löytyy näiden lisäksi merkittävä määrä paikallisia reittejä. Reittiverkoston osalta merkittävimmät puutteet ovat maakunnan pohjois-osissa Valtimolta Kainuun suuntaan, sekä eteläosissa Tohmajärven alueella kulkeva Jänispolku, joissa reitit ovat päässeet pusikoitumaan. Monin paikoin reittien opastuksissa olisi myös parantamista. Taulukko 27. Pohjois-Karjalan maakunnalliset ja valtakunnalliset ulkoilureitit Nimi Kunta Pituus (km) Karhunpolku Lieksa 152 Susitaival Ilomantsi, Lieksa 92 Kolin polku Kontiolahti, Joensuu, Lieksa 55 Herajärven kierros Joensuu, Kontiolahti, Lieksa 57 Jaaman kierros Joensuu, Kontiolahti 48 Saramon jotos Nurmes 46 Oravan taival Joensuu 45 Paimenpojan polku Joensuu 34 Jänispolku Tohmajärvi 31 Taitajan taival Ilomantsi 30 Kaltimon kierto Joensuu 29 Talonpojan taival Valtimo 28 Ala-Koitajoen erä- ja retkeilyreitti Joensuu, Ilomantsi 25 UKK-reitti Valtimolta pohjoiseen Valtimo 23 Tapion taival Ilomantsi 19 Rajanpolku Ilomantsi 14 Pirhun kierto Ilomantsi 14 Karhunpolku - Ketunlenkki Lieksa 10 Kolinpolku - Käränkälammenkierros Lieksa 9 Yhteensä 762 Vesiretkeilyreittejä kaavassa on linjattu noin 900 kilometriä, joiden osalta väylät ovat luonnollisesti myös olemassa, mutta mikäli kohteiden vetovoimaa haluttaisiin parantaa, tulisi reittien varrelle rakentaa lisää infraa kuten taukopaikkoja. Osassa melontareittejä taukopaikkoja löytyy, mutta on myös reittejä, joiden varrella taukopaikkoja on vähän tai etäisyydet näiden välillä hyvinkin pitkiä. Vesiretkeilyreitit ovat melonta- ja souturetkeilyyn soveltuvia joki- ja järvireittejä. Pohjois-Karjalassa on lukuisia vesiretkeilyreiteiksi sopivia jokivesistöjä sekä järvistä ja jokivesistöistä muodostuvia vesistöreittejä. 90

91 Taulukko 28. Pohjois-Karjalan maakunnallisesti merkittävät vesiretkeilyreitit Nimi Kunta Pituus (km) Jänisjoki Joensuu, Tohmajärvi 100 Koitajoki Ilomantsi 90 Lieksanjoki Lieksa (ml. Ruunaan koskireitti) 90 Vaikkojoki Juuka 30 Jongunjoki Lieksa 50 Haapajoki Ilomantsi 40 Valtimonjoki Nurmes, Valtimo 40 Saramonjoki Nurmes 40 Vaikkojoki Juuka 30 Häähnijoen erämelontareitti Lieksa 20 Pohjois-Karjalan vesiretkeilyreitti 380 Yhteensä 910 Pohjois-Karjalassa on pyöräilyreittejä noin kilometriä. Pyöräilyreittiverkostoon kuuluu kansainvälisiä, valtakunnallisia, maakunnallisia ja paikallisia pyöräilyreittejä. Pohjois-Karjalan kautta on linjattu Euroopan laajuiseen pyörämatkailureittiverkostoon kuuluva EuroVelo 13 -reitti eli Iron Curtain Trail. EuroVelo 13 -reitistä on saatavilla kartta ja reittiseloste, mutta reittiä ei ole vielä merkitty maastoon omilla opasteillaan, vaan se kulkee pääosin valtakunnallisia pyörämatkailureittejä pitkin. Pohjois-Karjalan kautta kulkee kymmenen valtakunnallista pyörämatkailureittiä. Reitit kulkevat läpi Suomen ja ne on linjattu siten, että niiden varrella on erilaisia palveluita, nähtävyyksiä, kulttuurikohteita ja luontokohteita. Myös tärkeimmät kansallispuistot ja maisema-alueet ovat valtakunnallisten pyörämatkailureittien varrella. Pyöräilyreitit kulkevat jo olemassa olevan tieverkoston yleisillä teillä ja kevyenliikenteen väylillä. Valtakunnalliset pyörämatkailureitit on merkitty maastoon ruskeapohjaisilla polkupyörämerkeillä ja reitin numerolla. Pyöräilyreitit on esitetty informatiivisessa tarkoituksessa maakuntakaavan liiteaineistossa. Taulukko 29. Pohjois-Karjalan kansainväliset, valtakunnalliset ja maakunnalliset pyöräilyreitit Nimi Kunta Pituus (km) Valtakunnalliset pyörämatkailureitit, 10 Koko Pohjois-Karjalan alue kpl EuroVelo 13 (Iron Curtain Trail) Lieksa, Ilomantsi, Joensuu, Tohmajärvi, Kitee 340 Pielisen kierto Joensuu, Lieksa, Juuka, Nurmes 230 Höytiäisen kierto Joensuu, Liperi, Polvijärvi, Kontiolahti 140 Karhunpolun maastopyöräilyreitti Lieksa 130 Pyhäselän kierto Joensuu, Liperi, Rääkkylä 120 Jaaman kierros Joensuu, Kontiolahti 50 Yhteensä Kaavakartalle merkittyä ohjeellista kelkkauraa maakunnasta löytyy kaikkiaan yli 2000 kilometriä. Kartalle linjatut urat noudattelevat jo lähes kaikkialla nykyisiä uria. Uria on myös pyritty linjaamaan pois vesistöjen ääreltä maakuntakaavan mukaisesti. Viimeisimpänä on valmistunut Kolin ja Juuan välinen yhteys, joka siirrettiin pois Pielisen jäältä maalle. Selkeitä eroja uralinjauksissa on Polvijärvellä, jossa ura kulkee vesistöalueella (Höytiäinen), samoin kuin Nurmeksessa Aronsalmen ja keskustan välillä (Pie- 91

92 linen) kun kaavassa ura on linjattu mantereen puolelle. Sen sijaan selkeästi puuttuvia osuuksia on Jaamankankaan läpi kulkeva reitti, Mönni Heinävaara väli ja yhteys Nurmeksen Saramosta Kuhmon suuntaan. Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueet on esitetty tämän teeman kartalla kuvassa 17., mutta käsitelty tekstin osalta kehittämisperiaatemerkinnöissä kohdassa Matkailuun ja reitistöihin liittyviä kehittämishankkeita on maakunnassa ollut useita. Reitistöjen osalta viimeisimpänä Reiteistä Traileiksi Karjalan kierros luontomatkailun suuntaajana -hankkeessa ( ) ja Pohjois-Karjalan virkistysreittien karttapalvelu -hankkeessa (2014). Matkailun kehittämishankkeita pyörii eri puolilla maakuntaa ja matkailu onkin siten yksi merkittävistä painopistealoista maakunnassa. Kartta 17. Matkailu- ja virkistysmerkinnät sekä reitistöt 92