Tämä julkaisu on ladattu SFS Online-palvelusta (sop. nro ) Lataaja: IP-käyttäjä. Vain Oulun ammattikorkeakoulu Oy käyttöön.

Transkriptio

1 SESKO ry SESKO Standardization in Finland STANDARDI Vahvistettu painos 1 ( ) COPYRIGHT SFS. OSITTAINENKIN JULKAISEMINEN TAI KOPIOINTI SALLITTU VAIN SFS:N LUVALLA. TÄTÄ JULKAISUA MYY ICS Korvaa standardin :2003 painoksen 2 Ristiriitatapauksissa pätee englanninkielinen teksti Suomenkielisen käännöksen päivämäärä Replaces the standard :2003 edition 2 In case of interpretation disputes the English text applies Date of translation into Finnish SFS RÄJÄHDYSVAARALLISET TILAT. OSA 17: SÄHKÖASENNUSTEN TARKASTUS JA KUNNOSSAPITO Explosive atmospheres. Part 17: Electrical installations inspections and maintenance Tämä standardi sisältää eurooppalaisen standardin EN :2007 "Explosive atmospheres. Part 17: Electrical installations inspections and maintenance (IEC :2007)" englanninkielisen tekstin. This standard consists of the English text of the European Standard EN :2007 "Explosive atmospheres. Part 17: Electrical installations inspections and maintenance (IEC :2007)". Standardi sisältää myös englanninkielisen tekstin suomenkielisen käännöksen. The standard also contains a Finnish translation of the English text. Eurooppalainen standardi EN :2007 on vahvistettu suomalaiseksi kansalliseksi standardiksi. The European Standard EN :2007 has the status of a Finnish national standard. SFS SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO PL 130, HELSINKI (MALMINKATU 34) PUH , FAKSI Sähköposti: sales@sfs.fi Internet: FINNISH STANDARDS ASSOCIATION P.O.B 130, FI HELSINKI (MALMINKATU 34) TEL , FA sales@sfs.fi Internet:

2

3 EN EUROOPPALAINEN STANDARDI EUROPEAN STANDARD NORME EUROPÉENNE EUROPÄISCHE NORM October 2007 ICS Supersedes EN :2003 Descriptors: English version Explosive atmospheres Part 17: Electrical installations inspection and maintenance (IEC :2007) Atmosphères explosives - Partie 17: Inspection et entretien des installations électriques (CEI :2007) Explosionsfähige Atmosphäre - Teil 17: Prüfung und Instandhaltung elektrischer Anlagen (IEC :2007) This European Standard was approved by CENELEC on CENELEC members are bound to comply with the CEN/CENELEC Internal Regulations which stipulate the conditions for giving this European Standard the status of a national standard without any alteration. Up-to-date lists and bibliographical references concerning such national standards may be obtained on application to the Central Secretariat or to any CENELEC member. This European Standard exists in three official versions (English, French, German). A version in any other language made by translation under the responsibility of a CENELEC member into its own language and notified to the Central Secretariat has the same status as the official versions. CENELEC members are the national electrotechnical committees of Austria, Belgium, Bulgaria, Cyprus, the Czech Republic, Denmark, Estonia, Finland, France, Germany, Greece, Hungary, Iceland, Ireland, Italy, Latvia, Lithuania, Luxembourg, Malta, the Netherlands, Norway, Poland, Portugal, Romania, Slovakia, Slovenia, Spain, Sweden, Switzerland and the United Kingdom. CENELEC European Committee for Electrotechnical Standardization Comité Européen de Normalisation Electrotechnique Europäisches Komitee für Elektrotechnische Normung Central Secretariat: rue de Stassart 35, B Brussels 2007 CENELEC - All rights of exploitation in any form and by any means reserved worldwide for CENELEC members. Ref. No. EN :2007 E

4 2 Sisällys Sivu Esipuhe (CENELEC) Esipuhe (IEC) Johdanto Soveltamisala Velvoittavat viittaukset Termit ja määritelmät Yleiset vaatimukset Dokumentointi Henkilökunnan pätevyys Tarkastukset Yleistä Tarkastuksen tasot Tarkastuksen tyypit Kunnossapitotarkastukset Henkilökunta Kiinteät asennukset Liikuteltavat laitteet Ammattitaitoisen henkilökunnan suorittama jatkuva valvonta Käsite Tavoitteet Velvollisuudet Tarkastustiheys Dokumentit Koulutus Kunnossapitovaatimukset Laitteiden korjaukset ja muutokset Taipuisien kaapeleiden kunnossapito Käytöstä poistaminen Kiinnitystarvikkeet ja työkalut Ympäristöolosuhteet Laitteen erottaminen verkosta Muut kuin luonnostaan vaarattomat asennukset Luonnostaan vaarattomat asennukset Maadoitus ja potentiaalintasaus Käytön erityisehdot Liikuteltavat laitteet ja niiden liittäminen Tarkastukset (Taulukot 1-4) Laite on asennuspaikan räjähdyssuojaustason (EPL)/tilaluokan vaatimusten mukainen Laitteen räjähdysryhmä on oikea Laitteen maksimipintalämpötila on oikea Laitteen syöttöpiirin tunnistaminen Kaapeliläpiviennit Kaapelityypin soveltuvuus Tiivistäminen

5 Virtapiirin silmukkaimpedanssi tai maadoitusresistanssi Eristysresistanssi Ylikuormitussuojaus Lisätarkastusvaatimukset Räjähdyspaineen kestävä rakenne d (ks. Taulukko 1 ja IEC ) Räjähdyssuojausliitokset (ks. IEC ) Varmennettu rakenne e (ks. Taulukko 1 ja IEC ) Ylikuormitus Luonnostaan vaarattomat rakenteet i ja id (ks. Taulukko 2 ja IEC tai IEC ) Yleistä Dokumentointi Merkinnät Luvattomat muutokset Liitännäislaitteet (suojarajoittimet) Exi-piirien ja muiden kuin Exi-piirien välillä Kaapelit Kaapeleiden suojavaipat Ristikytkennät Maadoitusmittaukset piireissä, joita ei ole galvaanisesti erotettu Maadoituskytkennät luonnostaan vaarattomuuden turvaamiseksi Exi-piirin maadoittaminen ja/tai maasta erottaminen Exi-piirien ja muiden piirien välinen erotus Paineistetut rakenteet p ja pd (ks. Taulukko 3 ja IEC tai IEC ) Räjähdyssuojausrakenne n (ks. Taulukko 1 tai 2 ja IEC ) Yleistä Rajoitetusti tuulettuvat kotelot Räjähdyssuojausrakenne td (suojaus koteloinnilla) (ks. taulukko 4 ja IEC ) Massaan valetut rakenteet m ja md, öljytäytteiset rakenteet o ja hiekkatäytteiset rakenteet q Tarkastuslistat Liite A (opastava) Tyypillinen kunnossapitotarkastusten toimintakaavio Liite B (velvoittava) Vastuuhenkilöiden, toimeenpanevien teknisten henkilöiden ja työntekijöiden tiedot, taidot ja pätevyydet Liite C (opastava) Vaihtoehtoisen riskinarviointimenetelmän esittely sisältäen Ex-laitteiden räjähdyssuojaustasot (EPL) Liite ZA (velvoittava) Kansainväliset julkaisut, joihin tässä standardissa viitataan ja niitä vastaavat eurooppalaiset julkaisut Kirjallisuus Taulukko 1 Tarkastuslista Ex d, Ex e and Ex n asennuksille (Y = yksityiskohtainen, L = lähi, S = silmämääräinen) Taulukko 2 Tarkastuslista Ex i, id ja nl asennuksille (Y = yksityiskohtainen, L = lähi, S = silmämääräinen) Taulukko 3 Tarkastuslista Ex p ja pd asennuksille (Y = yksityiskohtainen, L = lähi, S = silmämääräinen) Taulukko 4 Tarkastuslista Ex td asennuksille (Y = yksityiskohtainen, L = lähi, S = silmämääräinen) Taulukko C.1 Perinteinen räjähdyssuojaustasojen ja tilaluokkien välinen rinnastus (ei riskinarviointia) Taulukko C.2 Kuvaus syttymisriskiä vastaan aikaansaadusta suojauksesta

6 4 Esipuhe (CENELEC) IEC:n teknisen komitean TC 31 Equipment for explosive atmospheres alakomitean SC 31J Classification of hazardous areas and installation requirements valmistelema dokumentti 31J/145/FDIS, tuleva standardin IEC neljäs painos, alistetettiin IEC/CENELECin rinnakkaisäänestykseen ja hyväksyttiin CENELECissä päivämäärällä Tämä eurooppalainen standardi korvaa standardit EN :2003 ja EN :2005. Tärkeimmät tekniset muutokset verrattuna standardiin EN :2003 ovat seuraavat: liitteessä B esitetyt vastuuhenkilöiden, toimeenpanevien teknisten henkilöiden ja työntekijöiden tiedot, taidot ja pätevyysvaatimukset laitteiden räjähdyssuojaustasot (EPL) on otettu käyttöön ja selitetty uudessa liitteessä C. Seuraavat päivämäärät vahvistettiin: viimeinen päivämäärä, jolloin pitää ottaa käyttöön kansallisella tasolla joko identtisenä kansallisena standardina tai ilmoitusmenettelyllä (dop) viimeinen päivämäärä, jolloin EN:n kanssa ristiriitaiset kansalliset standardit pitää kumota (dow) CENELEC on lisännyt liitteen ZA. Voimaansaattamisilmoitus CENELEC on hyväksynyt kansainvälisen standardin IEC :2007 tekstin eurooppalaiseksi standardiksi ilman muutoksia. Kirjallisuusluettelon virallisessa esitettyihin standardeihin lisätään seuraavat huomautukset: IEC HUOM. Harmonisoitu julkaisuna EN :2007 (ei muutettu). IEC HUOM. Harmonisoitu julkaisuna EN :2007 (ei muutettu). IEC HUOM. Harmonisoitu julkaisuna EN :2004 (ei muutettu) IEC HUOM. Harmonisoitu julkaisuna EN :2007 (ei muutettu) IEC HUOM. Harmonisoitu julkaisuna EN :2007 ( ei muutettu) IEC HUOM. Harmonisoitu julkaisuna EN :2006 (muutettu)

7 5 Esipuhe (IEC) 1) IEC (International Electrotechnical Commission) on maailmanlaajuinen standardisoimisjärjestö, joka käsittää kaikki kansalliset sähköteknilliset komiteat (IEC National Committees). IEC:n tarkoituksena on edistää kansainvälistä yhteistyötä kaikissa sähkö- ja elektroniikka-alan standardisointiin liittyvissä kysymyksissä. Tätä tarkoitusta varten ja muuta toimintaa tukemaan IEC julkaisee kansainvälisiä standardeja, teknisiä spesifikaatioita, teknisiä raportteja, PAS-julkaisuja ja ohjeita (jatkossa kutsutaan IEC julkaisuiksi ). Valmistelun suorittavat teknilliset komiteat; jokainen asiasta kiinnostunut kansallinen komitea voi osallistua työhön. IEC:n kanssa yhteistoiminnassa olevat kansainväliset, kansalliset ja ei-kansalliset organisaatiot voivat myös osallistua valmisteluun. IEC on kiinteässä yhteistyössä ISO:n (International Organization for Standardization) kanssa näiden kahden organisaation välisen sopimuksen mukaisesti. 2) IEC:n muodolliset päätökset tai sopimukset teknisellä alalla ilmaisevat niin pitkälle kuin mahdollista kansainvälisen yksimielisen käsityksen käsiteltävänä olevista aiheista, koska kaikki asiasta kiinnostuneet kansalliset komiteat ovat edustettuina teknisessä komiteassa. 3) IEC julkaisut ovat muodoltaan kansainväliseen käyttöön tarkoitettuja suosituksia, jollaisina IEC:n kansalliset komiteat ovat hyväksyneet ne. Vaikka kaikki kohtuulliset ponnistelut varmistamiseksi IEC julkaisujen sisältö oikeaksi, IEC ei voi olla vastuullinen niiden käyttötavasta tai jonkin loppukäyttäjän virhetulkinnoista. 4) Tarkoituksenaan edistää kansainvälistä yhdentymistä IEC esittää toivomuksen, että kaikkien kansallisten komiteoiden pitäisi soveltaa IEC:n julkaisun tekstiä omissa kansallisissa määräyksissään niin pitkälle, kuin kansalliset olosuhteet sen sallivat. Jokainen poikkeama IEC:n julkaisun ja vastaavan kansallisen määräyksen välillä pitäisi, niin pitkälle kuin mahdollista, olla selvästi merkittynä jälkimmäiseen. 5) IEC:llä ei ole mitään merkintäjärjestelmää osoittamaan hyväksymistä eikä se voi olla vastuussa jostakin laitteesta sen perusteella, että laitteen vakuutetaan olevan sopusoinnussa jonkin IEC:n julkaisun kanssa. 6) Kaikkien käyttäjien olisi varmistauduttava, että heillä on tämän julkaisun viimeisin painos. 7) IEC:lle tai sen johdolle, työntekijöille, virkailijoille tai edustajille mukaan lukien sen teknisten komiteoiden asiantuntijat ja jäsenet sekä IEC:n kansallisille komiteoille ei tule esittää mitään velvoitteita jostakin henkilö- ja omaisuusvahingosta tai muunlaisesta vahingosta, suorasta tai epäsuorasta, tai kustannuksista (mukaan lukien oikeudenkäyntikulut) ja tämän tai muiden IEC:n julkaisujen julkaisemisesta, käytöstä tai siihen luottamisesta. 8) Huomiota tulee kiinnittää tässä julkaisussa mainittuihin velvoittaviin viittauksiin. Viitattujen julkaisujen käyttäminen on edellytys tämän julkaisun oikealle soveltamiselle. 9) On kiinnitettävä huomio siihen mahdollisuuteen, että tämän kansainvälisen standardin jokin perusedellytys voi olla patenttioikeuksien kohteena. IEC:llä ei ole vastuuta minkään patentin oikeuksista. IEC:n tekninen komitean TC 31 Equipment for explosive atmospheres alakomitea SC 31J Classification of hazardous areas and installation requirements on valmistellut kansainvälisen standardin IEC Tämä neljäs painos peruuttaa ja korvaa standardin IEC kolmannen painoksen, joka on julkaistu vuonna 2002, ja sisältää teknisiä muutoksia. Edelliseen painokseen tehdyt oleelliset tekniset muutokset ovat: Lisätty palavista pölyistä johtuvat lisävaatimukset sähköasennusten tarkastukselle ja kunnossapidolle. Vastuuhenkilöiden, toimeenpanevien teknisten henkilöiden ja työntekijöiden tiedot, taidot ja pätevyydet on selostettu uudessa liitteessä B. Räjähdyssuojaustasot (Equipment Protection Level EPL) on esitelty ja selostettu uudessa Liitteessä C.

8 6 Tämän standardin teksti perustuu seuraaviin asiakirjoihin: FDIS Report on voting 31J/145/FDIS 31J/148/RVD Täydelliset tiedot tämän standardin hyväksymiseen liittyvästä äänestyksestä on esitetty yllä olevassa taulukossa. Tämä julkaisu on valmistelu ISO/IEC Directives, Part 2 mukaisesti. Lista kaikista IEC sarjan Explosive atmospheres osista on saatavilla IEC:n verkkosivuilla. Komitea on päättänyt, että tämän julkaisun sisältö pysyy muuttumattomana IEC:n verkkosivujen kohdassa " ilmoitettuun kyseistä julkaisua koskevaan ylläpitopäivämäärään asti. Tällöin julkaisu vahvistetaan uudelleen kumotaan korvataan uudistetulla painoksella, tai muutetaan.

9 7 Johdanto Räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennukset sisältävät erityisominaisuuksia, jotka on erityisesti suunniteltu soveltumaan po. käyttöolosuhteisiin. Käyttöpaikan turvallisuuden vuoksi on oleellista, että nämä erityisominaisuudet säilytetään asennusten koko käyttöiän ajan. Tästä syystä asennukset vaativat käyttöönottotarkastuksen ja joko a) käytön aikaiset, säännölliset kunnossapitotarkastukset tai b) ammattitaitoisen henkilökunnan suorittaman jatkuvan valvonnan tämän standardin mukaisesti sekä, tarpeen vaatiessa, kunnossapitotoimia. HUOM. Räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennusten toimiminen oikealla tavalla ei tarkoita, eikä saisi tulkita sen tarkoittavan sitä, että edellä mainittujen erityisominaisuuksien säilyminen on varmistettu.

10 1 8 Soveltamisala Standardin IEC tämä osa on tarkoitettu käyttöhenkilöstön käyttöön ja se kattaa vain räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennusten tarkastukseen ja kunnossapitoon suoranaisesti liittyviä seikkoja. Räjähdysvaaran voivat aiheuttaa palavat kaasut, höyryt, sumut, pölyt, kuidut ja hahtuvat. Se ei sisällä: muita sähköasennusten asentamiseen ja tarkastamiseen liittyviä perusvaatimuksia sähkölaitteiden luokitusta Ex-laitteiden korjausta eikä paikkausta (ks. IEC ). Tämä standardi täydentää standardin IEC vaatimuksia. Kun räjähdysvaaran aiheuttavat pölyt, kuidut tai hahtuvat, käyttötoimintojen taso saattaa vaikuttaa tarkastus- ja kunnossapitovaatimuksiin. Tämä standardi on tarkoitettu sovellettavaksi tiloissa, joissa riskin voivat aiheuttaa räjähdyskelpoiset kaasu- tai pöly-ilmaseokset tai syttyvät pölykerrokset normaaliolosuhteiden vallitessa. Sitä ei sovelleta maanalaisiin kaivostiloihin tiloihin, joissa vaara voi aiheutua useamman altistavan riskitekijän sekoituksesta räjähdepölyihin, joiden syttyminen ei tarvitse ilmakehän happea itsestään syttyviin aineisiin. 2 Velvoittavat viittaukset Alla mainitut standardit ovat välttämättömät tämän standardin soveltamisessa. Mikäli standardin julkaisuajankohta on ilmoitettu, vain mainittu painos on voimassa. Mikäli viitestandardin julkaisuajankohtaa ei ole mainittu, sen viimeisin painos (ml. kaikki täydennykset) on voimassa. IEC , Explosive atmospheres Part 0: Equipment General requirements IEC , Explosive atmospheres Part 1: Equipment protection by flameproof enclosures "d" IEC , Explosive atmospheres Part 2: Equipment protection by pressurized enclosures "p" IEC , Explosive atmospheres Part 7: Equipment protection by increased safety e IEC ), Electrical apparatus for explosive gas atmospheres Part 10: Classification of hazardous areas IEC , Explosive atmospheres Part 11: Equipment protection by intrinsic safety "i" IEC ), Electrical apparatus for explosive gas atmospheres Part 14: Electrical installations in hazardous areas (other than mines) 1) Vastaava suomenkielisenä julkaistu SFS-standardi: SFS-EN Kaasuräjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteet. Osa 10: Räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu. 2) Vastaava suomenkielisenä julkaistu SFS-standardi: SFS-EN Räjähdysvaaralliset tilat. Osa 14: Sähköasennusten suunnittelu, laitevalinta ja asentaminen.

11 9 IEC , Electrical apparatus for explosive gas atmospheres Part 15: Construction, test and marking of type of protection "n" electrical apparatus IEC ), Explosive atmospheres Part 19:Equipment repair, overhaul and reclamation IEC ), Low-voltage electrical installations Part 6: Verification IEC (all parts), Combustible dust IEC , Electrical apparatus for use in the presence of combustible dust Part 1:Protection by enclosures td IEC , Electrical apparatus for use in the presence of combustible dust Part 4: Type of protection pd IEC ), Electrical apparatus for use in the presence of combustible dust Part 10: Classification of areas where combustible dusts are or may be present IEC , Electrical apparatus for use in the presence of combustible dust Part 11: Protection by intrinsic safety id IEC :20044), Electrical apparatus for use in the presence of combustible dust Part 14: Selection and installation. 3 Termit ja määritelmät Tässä standardissa sovelletaan standardissa IEC mainittuja sekä seuraavia termejä ja määritelmiä: HUOM. Muita räjähdysvaarallisiin tiloihin soveltuvia määritelmiä on annettu julkaisun International Electrotechnical Vocabulary (IEV) osassa 426, IEC (426). 3.1 lähitarkastus Tarkastus, joka silmämääräistä tarkastusta täydentäen havainnoi sellaiset viat, kuten löystyneet pultit, jotka paljastuvat vain työkaluja tai tarvittaessa muita apuvälineitä, esim. tikkaita, käyttämällä. HUOM. Lähitarkastus ei yleensä edellytä kotelon avaamista tai laitteen kytkemistä jännitteettömäksi. 3.2 jatkuva valvonta Sähköasennusten usein toistuvaa tarkkailua, tarkastusta, hoitoa ja kunnossapitoa, josta huolehtii ammattitaitoinen, ko. asennuksen ja sen ympäristöolosuhteet tunteva henkilökunta tavoitteenaan ylläpitää asennuksen räjähdyssuojausominaisuudet tyydyttävässä kunnossa. 3.3 yksityiskohtainen tarkastus Tarkastus, joka lähitarkastusta täydentäen havainnoi sellaiset viat, kuten löystyneet johdinliitokset, jotka paljastuvat vain koteloita avaamalla ja/tai tarvittaessa työkaluja ja testausvälineitä käyttämällä. 1) Vastaava suomenkielisenä julkaistu SFS-standardi: SFS-EN Räjähdysvaaralliset tilat. Osa 19: Laitteiden korjaus, huolto ja paikkaus. 2) Vastaava suomenkielisenä julkaistu SFS-standardi: SFS Pienjännitesähköasennukset. Osa 6: Tarkastukset. 3) Vastaava suomenkielisenä julkaistu SFS-standardi: SFS-EN Pölyräjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteet. Osa 10: Pölyräjähdysvaarallisten tilojen luokittelu. 4) Vastaava suomenkielisenä julkaistu SFS-standardi: SFS-EN Pölyräjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteet. Osa 14: Valinta ja asennus. 2005

12 räjähdysvaarallinen tila Tila, jossa räjähdyskelpoista seosta on tai saattaa olla siinä määrin, että laitteiden rakenteille, asennukselle ja käytölle on asetettava erityisvaatimuksia. HUOM. Tässä standardissa tilalla tarkoitetaan kolmiulotteista aluetta tai tilaa. 3.5 käyttöönottotarkastus Kaikkien sähkölaitteiden, järjestelmien ja asennusten tarkastus ennen niiden käyttöönottoa. 3.6 tarkastus huolellinen tarkastustoimenpide, jolla joko kohdetta purkamatta tai tarvittaessa sitä osittain purkamalla sekä täydentävin toimenpitein, esim. mittauksin pyritään luotettavasti päättelemään kohteen toimintakunto. 3.7 kunnossapito Kaikkien toimenpiteiden yhdistelmä, joilla kohteen toimintakunto saatetaan sellaiselle tasolle tai joilla ylläpidetään sellaista tasoa, jolla kohde kykenee täyttämään sille määritellyt ominaisuudet ja suoriutumaan siltä vaadituista toiminnoista. 3.8 räjähdysvaaraton tila Tila, jossa räjähdyskelpoista seosta ei ole odotettavissa siinä määrin, että laitteiden rakenteille, asennukselle ja käytölle olisi asetettava erityisvaatimuksia. 3.9 kunnossapitotarkastus Kaikkien sähkölaitteiden, järjestelmien ja asennusten tarkastus säännöllisesti toistuvana toimenpiteenä pistokoetarkastus Tarkastus, joka kohdistuu osaan sähkölaitteita, järjestelmiä ja asennuksia ammattitaitoinen henkilökunta Henkilöt, jotka koulutuksessaan ovat perehtyneet eri suojausrakenteisiin ja asennustapoihin, tämän standardin vaatimuksiin, asennuksessa sovellettaviin kansallisiin määräyksiin/tehdasstandardeihin sekä tilaluokituksen yleisiin periaatteisiin toimeenpaneva tekninen henkilö Henkilö, joka huolehtii ammattitaitoisen henkilökunnan teknisestä johtamisesta, omaa riittävät tiedot räjähdyssuojauksesta, paikallisolosuhteista sekä itse asennuksista ja joka vastaavana valvoo sähkölaitteiden tarkastustoimintaa vastuualueensa kaikissa räjähdysvaarallisissa tiloissa silmämääräinen tarkastus Tarkastus, jossa käyttämättä työkaluja tai muita apuvälineitä kirjataan viat, kuten puuttuvat pultit, jotka ovat silmämääräisesti havaittavissa.

13 4 11 Yleiset vaatimukset 4.1 Dokumentointi Tarkastusta ja kunnossapitoa varten seuraavat ajan tasalla olevat tiedot on oltava saatavissa: a) alueiden tilaluokitus ja tarvittaessa kunkin asennuspaikan vaatima räjähdyssuojaustaso (EPL) (ks. IEC ja IEC ) b) kaasuille: räjähdysryhmän (IIA, IIB tai IIC) ja lämpötilaluokan vaatimukset c) pölyille: räjähdysryhmän (IIIA, IIIB tai IIIC) ja maksimi pintalämpötilan asettamat vaatimukset d) laitetiedot, esim. lämpötilaluokka, räjähdyssuojausrakenne, kotelointiluokka, korroosionkestävyys e) riittävät taustatiedot, jotta Ex-laitteiden räjähdyssuojausrakenteensa mukainen kunnossapito on mahdollista ( ks. IEC ja IEC ), (esim. laitteiden luettelo ja sijainti, varaosat, hyväksynnät, tekniset tiedot) f) kopiot aikaisempien tarkastusten pöytäkirjoista. Muiden mahdollisesti tarvittavien asiakirjojen tarve on todettavissa standardeissa IEC , IEC ja IEC Henkilökunnan pätevyys Sähköasennusten tarkastusta ja huoltoa saavat tehdä vain henkilöt, jotka koulutuksensa ja työkokemuksensa perusteella tuntevat eri räjähdyssuojausrakenteet ja asennustavat, tämän standardin vaatimukset, asennuksia koskevat soveltuvat kansalliset määräykset/yritysstandardit sekä tilaluokituksen yleiset periaatteet (ks. Liite B). Henkilökunnalle on säännöllisesti annettava soveltuvaa jatkokoulutusta. Näyttö vaaditun koulutuksen antamisesta tulee olla saatavilla Tarkastukset Yleistä Laitos tai laite on tarkastettava ennen sen käyttöönottoa. Sähköasennusten jatkuva käyttö räjähdysvaarallisissa tiloissa edellyttää tyydyttävän kunnon varmistamista joko a) säännöllisin kunnossapitotarkastuksin tai b) ammattitaitoisen henkilökunnan suorittamalla jatkuvalla valvonnalla ja tarvittaessa kunnossapitotoimenpitein. HUOM. 1 Riskin aiheutuessa pölyistä, kuiduista tai hahtuvista, käyttötoiminnot voivat vaikuttaa tarkastuksen ja kunnossapidon vaatimuksiin. Aina osien vaihtojen, korjauksien, muutosten ja säätöjen jälkeen asianomaiset laitteet on tarkastettava taulukoiden 1, 2 ja 3 yksityiskohtainen -sarakkeen vastaavien kohtien mukaan. Aina laitteeseen tai sen olennaisiin osiin kohdistuvan säädön, huollon, korjauksen, paikkauksen, muutoksen tai vaihdon jälkeen kyseiset kohteet on tarkastettava Taulukoiden 1, 2, 3 ja 4 Y-sarakkeen toimenpiteitä soveltaen. Mikäli Ex-laitteen sertifiointikilpi tai vastaava merkintä puuttuu tai se on puutteellinen, laitteen hyväksymistietojen jäljittämiseksi voidaan käyttää vaihtoehtoisia menettelyjä. Laitteeseen voitaisiin esim. kiinnittää lisäkilpi, josta ilmenee yksilöivä laitetunnus, sarjanumero tai viittaus asennustietokantaan. Lisätietojen kiinnittäminen ei saa heikentää laitteen tiiveysominaisuuksia.

14 12 Ex-laitteiden hallintaan käytetyn luettelointi- ja merkintäjärjestelmän tulee kyetä jäljittämään laitteen vaihtaminen sellaisessakin tapauksessa, että vaihdokki on uusi tai korjattu laite, jonka sertifiointimerkinnät ja laitetiedot poikkeavat alkuperäisestä. Aina, kun tilaluokitus muuttuu tai räjähdyssuojaustasovaatimukset muuttuvat tai jos laite siirretään uuteen paikkaan, on tarkistettava, että sen räjähdyssuojausrakenne, räjähdysryhmä ja pintalämpötila soveltuvat muuttuneisiin olosuhteisiin. Jos laitosta tai laitteita puretaan tarkastuksen yhteydessä, kokoonpano on tehtävä huolella, jotta varmistutaan, että ao. räjähdyssuojaus säilyy ennallaan. Samalla on poistettava kaikenlaiset pölyjäämät ja asennettava tiivisteet huolellisesti paikoilleen. HUOM. 2 Tärkeimpiä syitä laitteiden vaurioitumiseen ovat mm.: taipumus syöpymiseen, altistus kemikaaleille tai liuottimille, mahdollisuus pölyn tai lian kerrostumiselle, mahdollisuus veden pääsylle laitteen sisälle, altistus liian korkealle ympäristön lämpötilalle, mekaanisen vaurion riski, altistus kohtuuttomalle tärinälle. Muita, itse huoltoon liittyviä syitä ovat: käyttöhenkilökunnan riittämätön koulutus ja kokemus, mahdolliset luvattomat muutokset tai säädöt, sopimattomat kunnossapitotoimenpiteet esim. poikkeaminen valmistajan suosituksista Tarkastuksen tasot Tarkastuksen taso voi olla silmämääräinen, lähi tai yksityiskohtainen. Taulukoissa 1, 2, 3 ja 4 (tai kohtaa 5.7 soveltaen modifioituina) on eritelty kunkin kolmen tarkastustason edellyttämät toimenpiteet. Silmämääräiset ja lähitarkastukset voidaan tehdä jännitteiselle laitteelle. Yksityiskohtainen tarkastus vaatii yleensä laitteen kytkemisen jännitteettömäksi. Tarkastuksen tason laitteelle, jossa on sovellettu useampaa räjähdyssuojausrakennetta (esim. Ex ed ), tulee olla yhdistelmä Liitteen A Taulukoiden asianomaisista sarakkeista Tarkastuksen tyypit a) Käyttöönottotarkastukset tehdään sen toteamiseksi, että valittu räjähdyssuojausrakenne ja asennus ovat oikeat. Tarkastusten on oltava yksityiskohtaisia taulukoiden 1, 2, 3 ja 4 (tai kohtaa 5.7 soveltaen modifioituina) mukaisesti. HUOM. 1 Täyttä käyttöönottotarkastusta ei vaadita, jos valmistaja on tehnyt vastaavan tarkastuksen eikä ole todennäköistä, että asennus olisi muuttanut valmistajan tarkastamia laitteita. Esim. Ex-moottorin yksityiskohtainen käyttöönottotarkastus sisäpuolisen purkausreitin osalta ei ole tarpeen. Kuitenkin kytkentätöiden takia avattuna ollut kytkentäkotelon kansi tulisi jälkitarkastaa osana asennustyötä. b) Kunnossapitotarkastukset voivat olla silmämääräisiä tai lähitarkastuksia soveltuvin osin taulukoiden 1, 2, 3 ja 4 (tai kohtaa 5.7 soveltaen modifioituina) mukaisesti. Määräajoin suoritettava silmämääräinen tai lähitarkastus voi antaa aiheen yksityiskohtaiseen tarkastukseen. c) Pistokoetarkastus voi olla silmämääräinen, lähitarkastus tai yksityiskohtainen. Näyte-erän koko ja sisältö on määritettävä tarkastuksen tarkoituksen mukaan. HUOM. 2 Pistokoetarkastusten ei odoteta paljastavan satunnaistyyppisiä vikoja, kuten löysiä liitoksia, mutta niitä tulisi käyttää mm. ympäristöolosuhteiden, tärinän, rakenneheikkouksien, jne. vaikutusten valvontaan. d) Taulukoiden 1, 2, 3 ja 4 (tai kohtaa 5.7 soveltaen modifioituina) silmämääräistä tai lähitarkastusta soveltava jatkuva tarkastus on tehtävä kohdan 4.5 mukaisesti. Mikäli asennusta ei voida sisällyttää jatkuvan tarkastuksen piiriin, sille on tehtävä kunnossapitotarkastus. Kaikista käyttöönotto-, kunnossapito- ja pistokoetarkastuksista on pidettävä pöytäkirjaa ja se on arkistoitava. Ammattitaitoisen henkilökunnan suorittaman jatkuvan tarkastuksen kirjaamisvaatimukset on eritelty kohdassa

15 Kunnossapitotarkastukset Henkilökunta Säännöllinen kunnossapitotarkastus edellyttää henkilökuntaa, joka a) tuntee tilaluokituksen/räjähdyssuojaustason (EPL) ja on teknisesti riittävän perehtynyt ymmärtämään tilaluokituksen merkityksen kyseisen tilan kannalta b) tuntee teknisesti ja ymmärtää kyseisessä räjähdysvaarallisessa tilassa käytettäville sähkölaitteille ja asennuksille asetetut teoreettiset ja käytännön vaatimukset ja c) ymmärtää asennettuihin laitteisiin ja asennuksiin kohdistuvan silmämääräisen, lähi- ja yksityiskohtaisen tarkastuksen vaatimukset. HUOM. 1 Pätevyydet ja koulutus saattavat sisältyä ao. kansallisiin koulutusta ja arviointia koskeviin kehysohjelmiin Tarkastushenkilökunnan tulee olla riittävän riippumaton kunnossapitotoimen vaateista voidakseen esim. luotettavasti raportoida tarkastuksen tuloksista. HUOM. 2 Tarkastushenkilökunnan ei tarvitse olla ulkopuolisesta riippumattomasta organisaatiosta Kiinteät asennukset Kunnossapitotarkastuksen sopivan tarkastusvälin tarkka määrittäminen on monimutkainen asia. Määräajoin suoritettavien tarkastusten tasoa ja tarkastusväliä määritettäessä on huomioitava laitteen tyyppi, saatavissa olevat valmistajan ohjeet, laitteen vikaantumistekijät (ks. huom. 2 kohdassa 4.3.1), tilaluokka ja/tai EPL sekä edellisten tarkastusten tulokset. Mikäli vastaavista laitteista, laitoksista ja käyttöolosuhteista on tarkastustason ja tarkastusvälin osalta saatavissa vakiintunutta tietoa, tätä kokemusta tulee hyödyntää tarkastustoimenpiteitä määritettäessä. Kunnossapitotarkastusten väli saa olla enintään 3 vuotta, ellei asiantuntijan kanssa ole toisin sovittu. HUOM. 1 Kolmea vuotta pidempien kunnossapitotarkastusten välien tulee perustua merkitsevään tietoon tukeutuvaan arviointiin. Tarkastusvälin määrityksen jälkeen asennukselle on tarkastusvälin sisällä tehtävä pistokoeluontoisia lisätarkastuksia, joiden perusteella valittu tarkastusväli joko säilytetään tai sitä muutetaan. Vastaavasti määritetään tarkastustaso ja sekin voidaan varmentaa pistokoetarkastuksin. Tarkastustulosten säännöllinen arviointi on tarpeen tarkastusvälin ja -tason oikeellisuuden varmistamiseksi. Liitteessä A esitetään tyypillinen tarkastusmenettely kaaviomuodossa. HUOM. 2 Kun samanlaisiin olosuhteisiin on asennettu paljon laitteita, kuten valaisimia, liitäntärasioita jne., voi olla käytännöllistä suorittaa kunnossapitotarkastukset pistokokeina edellyttäen, että tarkastusvälin lisäksi myös koekappaleiden lukumäärä määritetään. Kuitenkin on suositeltavaa, että jokaiselle laitteelle suoritetaan vähintään silmämääräinen tarkastus Liikuteltavat laitteet Liikuteltavat (kädessä pidettävät, kannettavat ja siirrettävät) sähkölaitteet ovat erityisen alttiina vaurioille ja väärinkäytölle ja siksi niiden kunnossapitotarkastusten väliä voi olla syytä lyhentää. Liikuteltaville sähkölaitteille on tehtävä lähitarkastus enintään 12 kk välein. Usein avattavat kotelot (esim. paristokotelot) tulee tarkastaa yksityiskohtaisesti ainakin 6 kk välein. Lisäksi käyttäjän on ennen käyttöönottoa tarkastettava laite silmämääräisesti näkyvien vaurioiden varalta.

16 Ammattitaitoisen henkilökunnan suorittama jatkuva valvonta Käsite Mikäli ammattitaitoinen, kohtien a), b) ja c) vaatimukset täyttävä henkilökunta normaalien työtehtäviensä yhteydessä säännöllisesti liikkuu sähköasennusten parissa ja lisäksi on a) tietoinen prosessin ja käyttöolosuhteiden haitallisista vaikutuksista asennettujen laitteiden toimintakuntoon sekä b) velvollinen suorittamaan silmämääräisiä ja/tai lähitarkastuksia osana normaalia työtään sekä yksityiskohtaisia tarkastuksia aina vaihtojen, korjausten, muutosten tai säätöjen yhteydessä kohdan mukaisesti, laitteiden jatkuvan toimintakunnon turvaamisessa saattaa olla mahdollista säännöllisten kunnossapitotarkastusten asemesta käyttää siinä hyväksi ammattitaitoisen henkilökunnan jatkuvaa valvontaa. Ammattitaitoisen henkilökunnan jatkuva valvonta ei korvaa käyttöönotto- ja pistokoetarkastuksia. Jatkuva valvonta ei ole tarkoituksenmukaista sähkölaitteille, joiden osalta edellä kuvattu jatkuva läsnäolo ei voi toteutua (esim. liikuteltava laite). Ks. myös Tavoitteet Jatkuvan valvonnan tavoite on mahdollistaa syntymässä olevien vikojen varhainen toteaminen sekä siitä johtuvat oikea-aikaiset korjaustoimet. Se hyödyntää olemassa olevaa, ammattitaitoista henkilökuntaa, joka on jatkuvasti asennusten parissa normaaleissa työtehtävissään (esim. asennustyöt, muutostyöt, tarkastukset, kunnossapito, vianetsintä, puhdistukset, ohjaustoimenpiteet, kytkennät, liittämiset, erottamiset, asetukset ja säädöt, toimintatestit, mittaukset, jne.) ja joka käyttää hyväksi ammattitaitoaan vikojen ja muutosten paljastamiseksi varhaisessa vaiheessa Velvollisuudet Toimeenpaneva tekninen henkilö Jokaiseen asennushankkeeseen tulee olla nimettynä toimeenpaneva teknillinen henkilö, jonka tehtäviin kuuluu: a) arvioida jatkuvan valvonnan toteutusmahdollisuudet henkilökunnan pätevyyden, ammattitaidon ja henkilömäärän osalta sekä henkilökunnan kokemus ko. asennushankkeen osalta b) määrittää jatkuvan valvonnan piiriin tulevat laitteet ottaen huomioon ympäristöolosuhteet, työkäyntien tiheyden, erikoistiedon tarpeen, työnkulun ja laitteiden sijainnin c) määrittää tarkastusväli, tarkastustaso sekä raportoinnin sisältö siten, että laitteiden toiminnan tarkoituksenmukainen arviointi on mahdollista d) varmistaa, että kohtien 4.1 ja tarkoittama dokumentointi on käytettävissä e) varmistaa, että ammattitaitoinen henkilökunta tuntee: i) jatkuvan valvonnan tarkoituksen raportointi- ja arviointitarpeineen ii) valvomansa asennuksen, iii) vastuualueellaan olevien räjähdyssuojattujen laitteiden luettelon. f) huolehtia todennettavasti, että: i) jatkuvaan valvontaan on ryhdytty ii) ammattitaitoiselle henkilökunnalle on varattu riittävästi aikaa tarkastusten suorittamiseen iii) ammattitaitoiselle henkilökunnalle annetaan tarpeellista koulutusta ja että tietoja päivitetään

17 15 iv) dokumentointi tulee oikein päivitettyä v) ammattitaitoinen henkilökunta saa tarvittaessa helposti riittävän teknisen tuen vi) sähköasennusten kunto on tiedossa Ammattitaitoinen henkilökunta Ammattitaitoisen henkilökunnan tulee ymmärtää jatkuvan valvonnan tarkoitus ja ne raportointi- ja arviointitarpeet, jotka mahdollisesti sisältyvät ao. asennuksen jatkuvaan valvontaan. Ryhtyessään laitoksen ja laitteiden jatkuvaan valvontaan ammattitaitoisen henkilökunnan tulee ottaa huomioon asennusten tila ja kaikki siinä ilmenevät muutokset Tarkastustiheys Jatkuvaa valvontaa tukevan paikallaolon sekä tarkastusten toistuvuutta määritettäessä tulee ottaa huomioon ko. laitoksen ympäristöolosuhteet laitteiden vaurioitumisennusteen kannalta (ks ), käyttö ja kokemukset. HUOM. 1 Mikäli jossakin laitoksen osassa on runsaasti Ex-asennuksia, eikä paikan päällä käydä kuin kerran viikossa, voidaan, ellei kokemus toisin osoita, harkita ao. asennusten jättämistä jatkuvan valvonnan ulkopuolelle. Mikäli ammattitaitoinen henkilökunta on havainnut muutoksen ympäristöolosuhteissa (esim. liuotinaineen leviäminen tai tärinän lisääntyminen), muutokselle herkät Ex-laitteet tulisi tarkastaa aikaisempaa useammin. HUOM. 2 Vastaavasti ammattitaitoinen henkilökunta voi tarkastaa harvemmin sellaisia laitteita, jotka eivät kokemuksen mukaan ole herkkiä muutokselle Dokumentit Asennusdokumentoinnin tulee antaa riittävästi tietoa, joiden avulla a) saadaan tiedot kunnossapitotoimien toteuttamisesta ja niiden syistä ja b) voidaan arvioida jatkuvan valvonnan tehokkuutta. Löydetyt viat ja korjaustoimenpiteet on kirjattava. HUOM. 1 Kirjaukset voivat olla osa normaalia kunnossapitodokumentointia. Tällöin kuitenkin tietojen saannin dokumentaatiosta on oltava toimiva tarkastustoimen edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. HUOM. 2 Näyttö siitä, että ammattitaitoinen henkilökunta on tietoinen jatkuvan valvonnan tarpeista, voisi olla todennettavissa koulutusohjelmista. Muukin näyttö vastaavasta koulutuksesta on mahdollinen Koulutus Kohdan 4.2 vaatimusten lisäksi ammattitaitoinen henkilökunta on riittävästi perehdytettävä valvomiinsa sähköasennuksiin. Tähän tähtäävään koulutukseen tulee sisällyttää kaikki laitokset, laitteet, käyttö- tai ympäristöolosuhteet, jotka liittyvät laitteiden räjähdyssuojaustarpeiden ymmärtämiseen. Kaikista prosessiin tai asennuksiin tehtävistä muutoksista tulee informoida ammattitaitoista henkilökuntaa jatkuvan valvontatoimen osalta huomioitaviksi. Aina, kun tarvetta ilmenee, on järjestettävä koulutus- ja täydennyskoulutustilaisuuksia jatkuvan valvonnan tavoitteista ja toimintatavasta.

18 16 Toimeenpanevan teknillisen henkilön tulee täysin hallita standardien IEC , IEC , IEC ja IEC kaasuille/höyryille ja pölyille asettamat, tilaluokituksen ja/tai EPL:n mukaiset vaatimukset laitteiden valinnalle, kokoonpanolle, asentamiselle, ja vastaavasti IEC vaatimukset korjaukselle ja paikkaamiselle Kunnossapitovaatimukset Laitteiden korjaukset ja muutokset Kohdan 4.3 vaatimusten mukaisesti kaikkien laitteiden yleiskuntoa on tarkkailtava ja tarvittaessa tehtävä asianmukaiset korjaustoimenpiteet. On kuitenkin huolehdittava siitä, että laitteen räjähdyssuojausominaisuuksia ei muuteta. Tarvittaessa on kysyttävä ohjeita valmistajalta. Vaihdettavien osien on oltava turvallisuusasiakirjojen mukaiset. Laitemuutoksia saa tehdä vain asianmukaisella valtuutuksella, mikäli muutokset vaikuttavat heikentävästi turvallisuusasiakirjojen ilmoittamaan laiteturvallisuuteen. Laitteiden korjauksissa ja paikkauksissa on noudatettava standardin IEC vaatimuksia. HUOM. 1 On huolellisesti vältettävä muuttamasta valmistajan tekemiä, staattisen sähkön vaikutuksia vähentäviä rakenteita HUOM. 2 Vaihdettaessa lamppuja valaisimiin on ylikuumenemisriskin välttämiseksi käytettävä oikean kokoisia ja tyyppisiä lamppuja. HUOM. 3 Valaisinten valoa läpäisevien osien syövytys, maalaaminen tai peittäminen tai valaisimen virheellinen asennus voivat johtaa liialliseen lämpenemiseen. HUOM. 4 Varmennetun rakenteen valaisimien lamppujen vaihto tulisi harkita tehtäväksi määräaikaisena ennen lamppujen eliniän päättymistä, koska tällä voi olla vaikutusta valaisimen lämpötilaluokitukseen Taipuisien kaapeleiden kunnossapito Taipuisat kaapelit, taipuisat suojaputket sekä niiden päätteet ovat erityisen alttiita vaurioitumiselle. Ne on tarkastettava säännöllisin väliajoin ja ne on vaihdettava, jos ne todetaan vaurioituneiksi tai viallisiksi Käytöstä poistaminen Jos huollon vuoksi on tarpeellista poistaa laite tms. käytöstä, paljaat johdinpäät on a) liitettävä asianmukaisessa kotelossa oleviin liittimiin tai b) erotettava kaikista teholähteistä ja eristettävä tai c) erotettava kaikista teholähteistä ja maadoitettava. Jos laite poistetaan lopullisesti käytöstä, siihen liittyvät johdot on erotettava kaikista teholähteistä ja ne on joko poistettava tai liitettävä asianmukaisessa kotelossa oleviin liittimiin Kiinnitystarvikkeet ja työkalut Mikäli tarvitaan erikoispultteja tai muita erikoiskiinnitystarvikkeita tai erikoistyökaluja, näiden on oltava saatavilla ja niitä on käytettävä.

19 Ympäristöolosuhteet Ympäristöolosuhteet, joille sähkölaite altistuu, voivat vaikuttaa haitallisesti räjähdysvaarallisessa tilassa olevaan sähkölaitteeseen. Erityisesti huomioon otettavia tekijöitä ovat korroosio, ympäristön lämpötila, ultraviolettisäteily, veden sisään tunkeutuminen, pölyn tai hiekan kerääntyminen sekä mekaaniset ja kemialliset vaikutukset. HUOM. 1 Ylimääräisiin varotoimiin laitteen suojaamiseksi tulisi ryhtyä, jos se sijaitsee meren rannalla tai merellä, missä se on alttiina suolaiselle (meri)vedelle, veden tulvimiselle, painepesulle, hiekkapuhallukselle ja voimakkaalle tuulelle. Metallin korroosio tai kemikaalien (erityisesti liuottimien) vaikutukset muovikomponentteihin voivat vaikuttaa laitteen tiiveysluokituksen tyyppiin ja tasoon. Jos kotelo tai komponentti on voimakkaasti syöpynyt, kyseinen osa on vaihdettava. Muovikoteloissa voi esiintyä pinnan halkeilua, mikä voi vaikuttaa kotelon tiiveyteen. Laitteiden metalliset kotelot on tarvittaessa käsiteltävä sopivalla, korroosiolta suojaavalla pinnoitteella. Tällaisten käsittelyiden välinen aika ja käsittelytapa määräytyvät ympäristöolosuhteiden mukaan. On varmistettava, että sähkölaite on suunniteltu kestämään korkein ja alhaisin ympäristön lämpötila, jolle se todennäköisesti voi altistua. HUOM. 2 Jos räjähdyssuojatun laitteen merkinnöistä ei käy ilmi sallittua ympäristön lämpötila-aluetta, laitetta saa käyttää vain lämpötila-alueella -20 C C. Jos taas lämpötila-alue on merkitty, laitetta saa käyttää ainoastaan merkityllä alueella (ks. IEC ). Asennuksen kaikki osat on pidettävä puhtaina ja niiltä on poistettava kerääntynyt pöly ja sellaiset vahingolliset aineet, jotka voivat aiheuttaa liiallista lämpenemistä. On pidettävä huolta siitä, että laitteen suojaus säältä säilyy. Vaurioituneet tiivisteet on vaihdettava. Kondenssinestolaitteet, kuten huohottimet, kondenssiveden poistoaukot tai lämmittimet on tarkastettava oikean toiminnan varmistamiseksi. Jos laite on alttiina tärinälle, erityistä huomiota on kiinnitettävä pulttien tiukkuuteen ja kaapeliläpivientien tiiveyteen. On huolella pyrittävä välttämään staattisen sähkön muodostuminen eristysaineista sähkölaitetta puhdistettaessa Laitteen erottaminen verkosta Muut kuin luonnostaan vaarattomat asennukset a) Räjähdysvaarallisessa tilassa sijaitsevaa sähkölaitetta, jossa on jännitteisiä osia ja joka ei ole luonnostaan vaaratonta (Exi-) rakennetta, ei saa avata (lukuun ottamatta kohtien b) ja c) tapauksia) erottamatta kaikkia tulevia ja tarvittaessa (jos tähtipisteessä on jännite maata vastaan) myös lähteviä virtapiirejä mukaan lukien nollajohdin. Tässä yhteydessä erotus tarkoittaa sulakkeiden poistamista tai erottimen tai kytkimen lukitsemista aukiasentoon. Koteloa ei saa avata ennen kuin on kulunut riittävästi aikaa, jotta kaikki pintalämpötilat ja varausenergiat ovat ehtineet laskea tasolle, jolla ne eivät pysty aiheuttamaan syttymistä. b) Välttämättömät työt, joiden vuoksi jännitteisiä osia joudutaan paljastamaan, voidaan suorittaa noudattamalla vaarattoman tilan varotoimenpiteitä ns. Työlupamenettelyä soveltamalla (ks. IEC ). c) Kohtien a) ja b) vaatimuksia on mahdollista lieventää vain tilaluokassa 2 tai 22. Työ voidaan suorittaa noudattamalla vaarattoman tilan varotoimenpiteitä, mikäli turvallisuusselvitys osoittaa seuraavien ehtojen täyttyvän:

20 18 i) jännitteisellä laitteella suunniteltu työ ei synnytä syttymistä aiheuttavaa kipinöintiä ii) ko. virtapiirit on suunniteltu siten, että kipinöinti on poissuljettu iii) missään räjähdysvaarallisen tilan laitteessa tai liittyvässä piirissä ei ole sytyttämiseen pystyviä kuumia pintoja. Jos nämä ehdot täyttyvät, työ voidaan suorittaa noudattamalla vaarattoman tilan varotoimenpiteitä. Turvallisuusselvityksen tulokset on kirjattava dokumentointiin ja siitä on käytävä ilmi seuraavat asiat: jännitteiselle laitteelle suunnitellun työn erittely selvitystyön tulokset, ml. kaikki selvityksen yhteydessä saadut testaustulokset kaikki selvityksen tarpeellisiksi osoittamat, jännitteisen laitteen kunnossapidolle asetetut ehdot Laitteiden arvioijien on tunnettava kaikkien sovellettavien standardien vaatimukset, eri toimintaohjeiden suositukset ja senhetkiset tulkinnat saatava käyttöönsä kaikki arvioinnin suorittamiseksi tarvitsemansa tiedot tarvittaessa käytettävä samanlaisia testauslaitteita ja -menetelmiä kuin kansallisissa testauslaitoksissa on käytössä Luonnostaan vaarattomat asennukset Jännitteiselle laitteelle kohdistuva kunnossapitotyö voidaan suorittaa alla mainituin ehdoin: a) Kunnossapito räjähdysvaarallisilla alueilla Kaikki kunnossapitotoimet on rajoitettava alla mainittuihin: i) sähkölaitteiden ja kaapeleiden irtikytkeminen, poistaminen tai vaihtaminen ii) sähkölaitteen tai järjestelmän kalibroimiseksi tarvittavat säädöt iii) pistokeliitäntäisten komponenttien tai kokoonpanojen poistaminen tai vaihtaminen iv) voimassa olevan dokumentoinnin määrittämien testausvälineiden käyttö. Jos testausvälineitä ei ole asiakirjoissa määritetty, saadaan käyttää vain välineitä, jotka eivät vaikuta testattavan piirin luonnostaan vaarattomuuteen v) muut dokumentoinnissa erityisesti sallitut kunnossapitotyöt. Edellä mainittujen töiden suorittajan on työn päätyttyä varmistettava, että Exi-järjestelmä tai itsenäinen Exi-laite täyttää sille dokumentoidut vaatimukset. b) Kunnossapito räjähdysvaarattomalla alueella Räjähdysvaarattomalla alueella sijaitseviin liitännäislaitteisiin ja Exi-piirien osiin kohdistuvat kunnossapitotyöt on rajoitettava kohdassa a) kuvattuihin, sillä nämä laitteet ja osapiirit ovat keskinäisin kytkennöin edelleen liittyneinä räjähdysvaarallisessa tilassa sijaitsevan Exi-järjestelmän osiin. Suojarajoittimien maadoituksia ei saa poistaa kytkemättä ensin irti räjähdysvaarallisten tilojen piirit paitsi, että kaksoismaadoitetun laitteen toinen maadoitus voidaan irrottaa maadoitusresistanssin tarkistamista varten. Muita kunnossapitotöitä saa tehdä vain, jos liitännäislaite tai osapiiri on kytketty irti räjähdysvaarallisella alueella sijaitsevasta Exi-piiristä.