UUDENKAARLEPYYN KAU- PUNKI

Transkriptio

1 Vastaanottaja Uudenkaarlepyyn kaupunki Asiakirja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä UUDENKAARLEPYYN KAU- PUNKI KRÖPULNIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KRÖPULNIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Päivämäärä Korjattu Laatija Jonas Lindholm Tarkistaja Erika Kylmänen Hyväksyjä Jouni Laitinen Kuvaus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Kröpulnin tuulivoimapuiston osayleiskaava Ramboll Långbrogatan KARLEBY T F Ramboll Hovrättsesplanaden 19 E VASA T F

3 KRÖPULNIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA, OAS SISÄLTÖ 1. SUUNNITTELUN KOHDE JA VAIKUTUSALUE 1 2. YHTEYSTIEDOT 2 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelun tavoite Suunnittelualueen ympäristön nykytila Suunnittelualueen rakennettu ympäristö Muinaismuistot Pohjavesialue Suojelu- ja Natura 2000-alueet Muut huomioon otettavat alueet Maanomistusolot Kaavoitustilanne Maakuntakaava Vaihemaakuntakaava 2: Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Osayleiskaava Asemakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 7 4. LAADITTAVAT SELVITYKSET JA OLEMASSA OLEVA TIETOPOHJA 7 5. VAIKUTUKSET 8 6. OSALLISET OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Kaavan vireilletulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnoksen laadinta Kaavaehdotuksen laadinta Muutoksenhaku HANKKEEN AIKATAULU JA OHJELMA 12

4 1 UUDENKAARLEPYYN KAUPUNKI KRÖPULNIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Uudenkaarlepyyn kaupunki on päättänyt käynnistää oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimisen Kröpuln nimiselle alueelle. Kaavan tarkoitus on mahdollistaa alueelle n. 9 tuulivoimalan rakentaminen, kokonaisteholtaan noin 27 MW. Osayleiskaava laaditaan MRL:n 77a sekä 77b mukaisesti siten, että sitä voidaan käyttää rakennuslupien myöntämisen perusteena. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään koko suunnitteluprosessin ajan aina tarpeen mukaan. 1. SUUNNITTELUN KOHDE JA VAIKUTUSALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 20 km etäisyydellä Uudenkaarlepyyn kaupungin keskustasta. Alue sijaitsee Kantlaxintien pohjoispuolella ja Monäsintien länsipuolella Kantlaxin, Hirvlaxin sekä Monäsin kylissä. Etäisyys suunnittelualueeseen valtatie 8:sta on noin 10 km. Alueelle suunnitellun tuulivoima-alueen ympäristö koostuu valtaosin rakentamattomasta talouskäytössä olevasta metsämaasta, alavien suomaiden ja peltoalueiden lisäksi. Alueen lähelle sijoittuva asutus on keskittynyt Kantlaxintien ja Monäsintien varteen. Alue on muilta osin hajaasutusaluetta. Tuulivoimapuiston likimääräinen sijainti on esitetty kuvassa 1 sekä alustava kaavarajaus kuvassa 2. Kuva 1. Tuulivoimapuiston likimääräinen sijainti osoitettu punaisella värillä.

5 2 Kuva 2. Kaava-alueen alustava rajaus punaisella. Tuulivoimaloiden suuntaa-antavat sijoituspaikat merkitty sinisellä sekä alueeseen rajautuva ranta-asemakaava vihreällä. 2. YHTEYSTIEDOT Kaavoittaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki Projektivastaava: Kaupunkigeodeetti Tom Johansson Nygårdintie UUSIKAARLEPYY Puh S-posti: tom.johansson@nykarleby.fi Kaavoituskonsultti: Ramboll Finland Oy Kaavan laatija: Vastaava suunnittelija: Arkkitehti SAFA Jouni Laitinen Pitkäsillankatu KOKKOLA Puh S-posti: jouni.laitinen@ramboll.fi Maanmittausinsinööri Jonas Lindholm Hovioikeudenpuistikko 19E VAASA Puh S-posti: jonas.lindholm@ramboll.fi Toimija: O2 Finland

6 3 Toimijan yhteyshenkilö: Egon Nordström Akselintie TURKU Puh S-posti: egonor@o2.se 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 3.1 Suunnittelun tavoite Tavoitteena on laatia osayleiskaava MRL:n 77a sekä 77b mukaisesti siten, että sitä voidaan käyttää rakennuslupien myöntämisen perusteena. 3.2 Suunnittelualueen ympäristön nykytila Suunnittelualue sijaitsee Uudenkaarlepyyn kaupungissa Kantlaxin ja Monäsin kylien välissä. Suurin osa suunnittelualueesta on rakentamatonta talouskäytössä olevaa metsämaata. Paikoitellen esiintyy myös kallioalueita ja muutamia yhtenäisiä peltoalueita. 3.3 Suunnittelualueen rakennettu ympäristö Alueen asutus on pääasiallisesti kohdistunut Monäsintien sekä Kantlaxintien/Nybytien varteen. Etäisyys lähimpään vakituiseen asuinrakennukseen voimaloiden suunnitellusta sijoituspaikasta on noin 1 km ja lähimpään loma-asuinrakennukseen noin 2,6 km. Alueella on myös paljon turkistarhoja, lähimmillään noin 1 km etäisyydellä suunnittelun tuulivoimalan sijoituspaikasta. 3.4 Muinaismuistot Lokakuussa 2012 laaditun arkeologisen selvityksen yhteydessä todettiin yksi muinaismuisto tuulivoimapuiston hankealueella; vanha rajamerkki Kröpuln -kallioalueen eteläisellä puolella. Muut selvitetyt kohteet ovat kuopat ja kivikot Långmossbergetin alueen lounasosassa sekä yksi arkeologinen muodostuma Kröpuln -alueen eteläpuolella. 3.5 Pohjavesialue Kaksi pohjavesialuetta (luokka I) sijaitsee suunnittelualueen lounasosassa Kantlaxin kylän pohjoispuolenvälittömässä yhteydessä. Storsandissa, suunnittelualueesta pohjoiseen, on myös pohjavesialue (luokka II). 3.6 Suojelu- ja Natura 2000-alueet Suunnittelualueella ei sijaitse Natura 2000-alueita eikä muitakaan luonnonsuojelualueita. Hästmossenin soidensuojeluohjelmaan kuuluva luonnonsuojelualue sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä lähimmästä tuulimyllyn sijoituspaikasta kaakkoon ja Uudenkaarlepyyn saaristoalueeseen kuuluva Storsandenin Natura 2000 alue sijaitsee hankealueelta reilu kolme kilometriä pohjoiseen. 3.7 Muut huomioon otettavat alueet Alueelle vuonna 2012 laaditussa ympäristöselvitys huomioidaan kaavoituksessa. Ympäristöselvitystä käytetään perustana kaavaselostuksen laadinnassa, jossa yksityiskohtaisemmin selitetään kaava-alueen arvokkaat/herkät alueet. 3.8 Maanomistusolot Voimaloiden sijoituspaikkojen maa-alueet ovat yksityisomistuksessa. Toimija on laatinut maanvuokrasopimukset tuulivoimaloiden toiminta-alueen maanomistajien kanssa.

7 4 3.9 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Uudenkaarlepyyn kaupunki kuuluu Pohjanmaan liiton alueeseen. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjanmaan maakuntakaavan ja Ympäristöministeriö vahvisti sen Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Pohjanmaan maakunta-kaavassa painottuvat yhdyskuntarakenne, liikenne, energiahuolto ja rantojenkäyttö. Kuva 3. Ote maakuntakaavasta (vahvistettu ). Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä on maakuntakaavassa osoitettu seuraavia merkintöjä: Rantavyöhyke - (Kaava-alueen ulkopuolella) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kolme suuntaa-antavaa rantavyöhykettä, jotka on jaettu luonnon, saavutettavuuden, palvelumahdollisuuksien ja rakentamisen ohjaamistarpeen perusteella. Vyöhykkeet ovat ulkovyöhyke, välivyöhyke ja mannervyöhyke. Suunnittelumääräys: Rakentaminen tulee ohjata ensisijaisesti mannervyöhykkeelle. Rakentaminen tulee ohjata sietokyvyltään hyville rannoille turvaten ranta-alueiden riittävät virkistyskäyttömahdollisuudet. Kaavoituksessa tulee turvata maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus ja ottaa huomioon rakennusoikeuden, yhteiskäyttöalueiden ja yleisten alueiden tasapuolinen jakautuminen eri maanomistajille, palvelujen kohtuullinen saavutettavuus ja vesihuollon järjestäminen. Ympäristönäkökohdat tulee ottaa huomioon kaikessa rannalla tapahtuvassa toiminnassa, erityisesti ulkovyöhykkeellä. MANNERVYÖHYKE: Vapaa-ajan rakentaminen tulee ensisijaisesti ohjata mannervyöhykkeen sietokykyisille rannoille. Vakituisen asumisen tulee tukeutua olemassa olevaan rakenteeseen, kylien palveluiden ja liikenneverkon läheisyyteen. Rakentamisessa tulee edistää maisema- ja luonnonarvojen säilymistä. Tietoliikenneyhteys (kaava-alueen ulkopuolella)

8 5 Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maakunnan kattava ohjeellinen tietoliikenneverkko sekä sen kytkeytyminen valtakunnalliseen ja kansainväliseen verkostoon. Natura verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue (kaavaalueen ulkopuolella) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Natura verkostoon kuuluvat tai ehdotetut alueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus). Suunnittelumääräys: Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, ettei niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue kuuluu Natura verkostoon, merkittävästi heikennetä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (kaava-alueen ulkopuolella) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan suojelualueiden ulkopuolella olevia tärkeitä lintualueita. Informatiivisella merkinnällä osoitetaan tärkeimmät suojelualueiden ulkopuoliset valtakunnallisesti merkittävät linnustoalueet. Merkintä ei rajoita alueen käyttöä esim. maa- ja metsätalouteen. Alueen sisällä voi olla useita eri maankäyttömuotoja. Tärkeä vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät (I luokan) ja vedenhankintaan soveltuvat (II luokan) pohjavesialueet. Suunnittelumääräys: Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle tärkeistä ja vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista. Tärkeille tai vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille ei tule sijoittaa mm. uusia turkistarhoja, karjasuojia tai lantavarastoja eikä sellaisia teollisuuslaitoksia, joissa käsitellään vaarallisia aineita. Uusien teiden ja lentokenttien rakentamista pohjavesialueille tuleevälttää. Pohjavesialueille sijoittuva taaja haja-asutus tulee viemäröidä ja jätevedet käsitellä pohjavesialueiden ulkopuolella. Maa-ainesten ottamista ei tule suunnitella vedenottamon tai suunnitellun vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle. Pohjavesialue (kohdemerkintä) (kaava-alueen ulkopuolella) Arvokas geologinen muodostuma (kaava-alueen ulkopuolella) Merkinnän kuvaus: Informatiivisella merkinnällä osoitetaan geologisesti arvokas alue. Kylä (kaava-alueen ulkopuolella) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan toimintapohjaltaan ja aluerakenteeltaan toimivat kylät, joiden merkitystä lisäävät kylän sijainti, etäisyys muista keskuksista tai vetovoimainen ympäristö. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelussa kylän asemaa on pyrittävä vahvistamaan sovittamalla yhteen asumisen ja elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämällä kylän ydinaluetta toiminnallisesti, kyläkuvallisesti ja liikennejärjestelyiltään toimivaksi. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakentamisen sopeuttamiseen kyläympäristöön ja vesihuollon järjestämiseen. Merenläheinen kylä (kaava-alueen ulkopuolella) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kylät, jotka soveltuvat merenläheiseen asumiseen. Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa kylän asemaa tulee vahvistaa sovittamalla yhteen vapaa-ajan ja pysyvän asumisen sekä muun toiminnan tarpeet. Kylää tulee kehittää liikennejärjestelyiltään sekä kylä- ja palvelurakenteeltaan toimivaksi kokonaisuudeksi. Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet, maisemalliset arvot ja yhdyskuntatekniikan järjestäminen. Rakentamis-

9 6 ta ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Virkistys- / matkailukohde (kaava-alueen ulkopuolella) Merkinnän kuvaus: Alue on tarkoitettu virkistys- ja matkailukäyttöön. Alueella ei ole voimassa MRL 33 :n mukaista rakentamisrajoitusta. Suunnittelumääräys: Aluetta suunniteltaessa tulee erityisesti kulttuuri-, maisema- ja ympäristöarvot ottaa huomioon. Pyöräilyreitti (kaava-alueen ulkopuolella) Soidensuojeluohjelman mukaan perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu luonnonsuojelualue (kaava-alueen ulkopuolella) Laivaväylä (kaava-alueen ulkopuolella) Veneväylä (kaava-alueen ulkopuolella) Päävesijohto (kaava-alueen ulkopuolella) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vesihuollon kannalta seudullisesti tärkeimmät päävesijohdot. Rakennettu alue Vaihemaakuntakaava 2: Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Pohjanmaan liitossa on vireillä 2 vaihekaavan laatiminen, joka käsittelee uusiutuvia energiamuotoja ja niiden sijoittumista Pohjanmaalla. Kaavaluonnos oli nähtävillä Kaavaehdotus oli nähtävillä Suunnittelualue sijaitsee kartalla osoitetulla tv-1 alueella ja soveltuu siten hyvin tuulivoima-alueeksi. Kuva 4. Ote 2 vaihekaavan kaavaehdotuksesta ( ) Osayleiskaava Uudenkaarlepyyn kaupungille on laadittu rantaosayleiskaava merenläheisille kylille. Kaava hyväksyttiin kaupunkivaltuustossa Rantaosayleiskaavan sekä tuulivoimapuiston kaavaraja yhdistyy tarkoituksenmukaisissa paikoissa.

10 7 Kuva 4. Ote rantayleiskaavasta. Osayleiskaava-alueen raja osoitettu punaisella viivalla Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ovat saaneet lain-voiman ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4 Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto yleistavoitteissa todetaan: "Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia". Erityistavoitteiden mukaan: "Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin." 4. LAADITTAVAT SELVITYKSET JA OLEMASSA OLEVA TIE- TOPOHJA Alueen selvitykset on laadittu vuonna 2012 (kevät/syksy). Tulosten ja tutkimusten mukaan sellaisia kriittisiä elementtejä ei ole havaittu, jotka vaarantaisivat tuulivoimapuiston toteuttami-

11 8 sen päivätyn YVA-päätöksen mukaan (ympäristövaikutusten arviointi) hankkeessa ei tarvitse soveltaa YVA-lain mukaista menettelyä (ympäristövaikutusten arviointia). Hanketta varten laadittu ympäristöselvitys, päivätty , toimii taustamateriaalina kaavoitusprosessissa. LAADITUT SELVITYKSET - Muuttolintuselvitys (kevät 2012/syksy 2012) - Pesimälintuselvitys - Kasvillisuusselvitys, painottuneisuus arvokkaisiin luontotyyppeihin ja metsälakikohteisiin - Selvitys direktiivilajeista (liito-orava ja lepakko) - Maisema-analyysi - Rakennettuympäristö o Rakennuskannan inventointi o Arkeologinen inventointi - Näkyvyys o Näkemäanalyysi o Kuvasovitteet - Melu ja välkkeen vaikutuksia - Tiestö/erikoiskuljetukset Lisäksi kaava-asiakirjoissa tullaan esittämään, miten järjestetään alueen liittäminen sähköverkkoon sekä liikennöitävyys alueelle. Kaikki sähkönsiirto alueelle tullaan toteuttamaan maakaapelina. 5. VAIKUTUKSET Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Arvioinnin perustana hyödynnetään jo aikaisemmin laadittuja selvityksiä, tutkimuksia ja suunnitelmia. Vaikutuksia alueiden käyttöön arvioidaan tarkastelemalla nykyistä ja suunniteltua alueidenkäyttöä. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan osallisten ja eri sidosryhmien näkemykset ja mielipiteet. Vaikutukset kirjataan maankäyttö- ja rakennuslain 9 ja -asetuksen 1 mukaisesti kaavaselostukseen. Vaikutuksia arvioidaan tällöin: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Em. listassa on todennäköiset vaikutukset lihavoitu. Lisäksi tutkitaan vaikutuksia puolustusvoimien toimintaan. Eri osioihin liittyvät alustavat yleiset vaikutukset on kuvattu tarkemmin seuraavassa. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Tuulivoimapuiston ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavia seikkoja ovat mm. voimaloiden käytön aikaiset maisemavaikutukset, meluhaitat ja vilkkuminen. Myös voimalan rakentami-

12 9 sen (sekä toiminnan lopettamisen) aikana saattaa syntyä meluhaittoja. Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset koostuvat lähinnä tuulivoimaloiden ja niiden komponenttien kuljetuksen ja asentamisen aikaisesta melusta, perustan peittämisestä/suojaamisesta sekä sähköjohtojen ja kaapelien vetämisestä aiheutuvasta melusta. Alueen virkistyskäyttöön, esimerkiksi retkeilyyn, vaikuttavia seikkoja saattavat olla mm. alueelle tulevat rakentamisenaikaiset liikkumisrajoitukset, voimalarakenteet sekä melu- ja maisemavaikutukset. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Tuulivoimahankkeen toteutuessa sillä pystytään kasvattamaan uusiutuvan energian tuotantoa Pohjanmaalla ja samalla koko Suomessa. Kaikilla energiantuotantomuodoilla on vaikutuksensa ilmastoon, etenkin tarkasteltaessa tuotantomuodon koko elinkaarta. Varsinaisessa tuotantovaiheessa tuulivoima ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä. Maa- ja kallioperään aiheutuu muutoksia lähinnä rakentamisen aikana, koska niitä joudutaan muokkaamaan voimaloiden perustuksia varten. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Eliöstöön kohdistuvia vaikutuksia aiheuttavat lähinnä melu, pohjan muokkaustyöt ja massojen läjitykset. Perustuksen kohdalla oleva kasvillisuus ja elinympäristö tuhoutuvat. Linnustoon kohdistuvat toiminnanaikaiset vaikutukset liittyvät mm. voimaloiden aiheuttamaan törmäysriskiin. Pesimälinnuston lisäksi merkittäviä vaikutuksia voi tulla linnuille, joiden muuttoreitit kulkevat suunnittelualueen kautta. Myös vaikutuksia Natura-alueisiin, luonnonsuojelualueisiin ja arvokkaisiin tarkastellaan. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Polttoainevapaana energiantuotantomuotona tuulivoima lisää energiaomavaraisuutta ja sähkön toimitusvarmuutta. Hankkeella on välillisesti ja välittömästi työllistävä vaikutus. Tuloverojen ja mm. kiinteistöverojen tuotoilla on positiivisia vaikutuksia kuntien talouteen. Tuulivoimatuotantoa voidaan käyttää matkailussa myös positiivisena vetovoimatekijänä. Vaikutukset liikenteeseen Rakentamisen aikaiset liikennevaikutukset aiheutuvat lähinnä tuulivoimakomponenttien ja perustusten kuljetuksista. Olemassa olevia teitä voidaan rakennusvaiheessa hyödyntää suuressa määrin, jolloin haitallinen vaikutus ympäristöön ja liikenteeseen minimoidaan. Rakentamisen jälkeen tuulivoima ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen kun tämä ainoastaan tulee tapahtumaan huoltotoimintana. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Tuulivoimaloiden vaikutuksista yksi merkittävimmistä on yleensä vaikutus maisemaan. Maisema- ja estevaikutus muodostuu perustuksesta, rungosta, ja lapojen pyyhkäisypinta-alasta. Tähän vaikuttaa muun muassa yksittäisten voimaloiden tyyppi, voimalaryhmän asettelu ja maaston muodot. Suurimmillaan vaikutukset ovat lähellä asutusta, herkillä alueilla, kuten esimerkiksi luonnon-suojelualueilla, ja arvokkailla maisema-alueilla. Vaikutukset puolustusvoimien toimintaan Vaikutuksia puolustusvoimien toimintaan saattaa ilmetä: tutkavaikutusten näkökulmasta lentorajoitteiden (lentokenttien läheisyyden näkökulmasta) harjoitusalueiden läheisyyden näkökulmasta

13 10 rajavalvonnan näkökulmasta Vaikutuksia arvioidaan lähinnä lausuntomenettelyn sekä kaavamääräysten kautta. Vaikutusalue Kaavan vaikutusalue voidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, joka sisältää välittömästi tuulivoima-alueisiin liittyvät maa-alueet sekä laajempaan vaikutusalueeseen, joka muodostuu alueista, joiden kaukomaisemassa alue on havaittavissa. 6. OSALLISET Kaavahankkeen osallisiksi on määritelty (MRL 62 ): 1. Kaikki, joiden asuminen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaikki kuntalaiset, joita asia koskee Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Alueella oleva toimija 2. Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Uudenkaarlepyyn kaupungin eri hallintokunnat ja luottamuselimet Sosiaali- ja terveysvirasto Eteläpohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan liitto Metsähallitus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pohjanmaan museo Suomen metsäkeskus Fingrid Oyj Uudenkaarlepyyn kaupunki Topeliuksenpuistikko UUSIKAARLEPYY Pietarsaaren kaupunki PB PIETARSAARI Eteläpohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Alvar Aallon katu 8 PL SEINÄJOKI Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Korsholmanpuistikko 44 PL VAASA Pohjanmaan liitto Hietasaarenkatu VAASA Metsähallitus PL VANTAA Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos PL HELSINKI Pohjanmaan museo Museokatu 3 PL VAASA Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut PL LAHTI Fingrid Oyj

14 11 Katternö Group Pohjanmaan pelastuslaitos Puolustushallinto ja puolustusvoimat Alueella toimivat puhelin- ja sähköyhtiöt Alueen yritykset, paikalliset yhteisöt ja järjestöt, joiden toimialaa osayleiskaava koskee Arkadiankatu 23B PB HELSINKI Oy Katternö Ab Isokatu PIETARSAARI Pohjanmaan pelastuslaitos Sepänkyläntie VAASA Puolustusministeriö Eteläinen Makasiinikatu 8 PL HELSINKI 7. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. MRL 6 Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen Kaavaa valmisteltaessa tulee olla vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavas-ti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. 7.1 Kaavan vireilletulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaavan vireilletulosta tiedotetaan paikallislehdissä ja kaupungin internetsivuilla sekä ilmoitustaululla. Viranomaisneuvottelut Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kunnantalolla, ja kunnan internet -sivuilla ( Nähtävillä olosta ilmoitetaan paikallislehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus antaa kirjallisia tai suullisia mielipiteitä kuulutuksen mukaisesti. 7.2 Kaavaluonnoksen laadinta Valmisteluvaiheen kuulemisessa kaavaluonnos pidetään nähtävillä virka-aikana kunnantalolla sekä kaupungin internet-sivuilla vähintään 30 päivän ajan. Nähtävilläoloaikana kaavaluonnoksesta on mahdollisuus antaa kirjallisia tai suullisia mielipiteitä. Lausuntopyynnöt hallintokunnilta ja viranomaisilta. 7.3 Kaavaehdotuksen laadinta Osayleiskaavaehdotuksen asettaminen MRL 65 :n ja MRA 19 :n mukaan kaupunginhallituksen päätöksellä julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi kunnantalon ilmoitustaululle. Tänä aikana on mahdollisuus antaa kaava-ehdotuksesta kirjallisia huomautuksia. Nähtävilläolo ilmoitetaan lehtikuulutuksella paikallislehdessä, kaupungin-

15 12 talon ilmoitustaululla sekä Internet -sivuilla. Kaavaehdotuksesta tarvittavat lausuntopyynnöt toimitetaan eri viranomaisille ja yhteisöille. MRL 66 :n ja MRA 18 :n mukainen viranomaisneuvottelu pidetään, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat huomautukset ja lausunnot on saatu. Tarpeellisuus sovitaan ELY -keskuksen kanssa. Hallituskäsittely, kaavaehdotuksen hyväksyminen ja lähettäminen valtuustokäsittelyyn. Valtuustokäsittely, kaavaehdotuksen hyväksyminen. Ilmoittaminen kaavan hyväksymisestä MRL 67 :n ja MRA 94 :n mukaan. 7.4 Muutoksenhaku Maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n mukaan yleiskaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Jos valituksia ei jätetä, kaava astuu voimaan 30 vuorokauden kuluttua valtuuston päätöksestä ja siitä, kun kunta on kuuluttanut asiasta paikallislehdessä. 8. HANKKEEN AIKATAULU JA OHJELMA Hanketta varten on laadittu seuraava suunta-antava työohjelma ja alustava aikataulu. KAAVOITUSPROSESSI 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Vireilletulo - Aloituskokous - Viranomaisneuvottelu 1 2. Kaavaluonnos - Kaavaluonnoksen ja tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelman laatiminen - Valmisteluvaiheen kuuleminen - Yleinen tiedotustilaisuus 3. Kaavaehdotus - Kaavaehdotuksen laatiminen - Kaavaehdotuksen nähtävillepano - Viranomaisneuvottelu 2 - Muutoksia kaavaan ja mahdollisesti uudestaan nähtäville 4. Hyväksyminen - Hyväksyminen kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa AIKATAULU Aikataulusta on laadittu seuraava alustava arvio. Aikataulua päivitetään tarpeen mukaan projektin aikana.

16 13 Vuosi 2013 Kuukausi OSAVAIHEET Projektin aloitus Materiaalin keräys YVA-päätös Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnoksen laadinta Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaehdotuksen laadinta Kaavaehdotus ja nähtäville Hyväksyminen