KRISTIINANKAUPUNKI VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Vastaanottaja Kristiinankaupunki

Transkriptio

1 Vastaanottaja Kristiinankaupunki Asiakirja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä KRISTIINANKAUPUNKI VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Päivämäärä , , Laatija Jonas Lindholm, Jonas Aspholm Tarkistaja Minna Vesisenaho Kuvaus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Västervikin tuulivoimapuiston osayleiskaava Ramboll Pitkäsillankatu KOKKOLA p F Ramboll Hovioikeudenpuistikko 19 E VASA P F

3 VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA, OAS SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUN KOHDE JA VAIKUTUSALUE 1 2. YHTEYSTIEDOT 2 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelun tavoite Suunnittelualueen ympäristön nykytila Maanomistusolot Kaavoitustilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 5 4. LAADITTAVAT SELVITYKSET JA OLEMASSA OLEVA TIETOPOHJA 6 5. OSALLISET 7 6. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Kaavan vireilletulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnoksen laadinta Kaavaehdotuksen laadinta Muutoksenhaku 9 7. HANKKEEN AIKATAULU JA OHJELMA 10

4 1 Kristiinankaupunki on päättänyt käynnistää oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimisen Västervikin alueelle. Kaavan tarkoitus on mahdollistaa alueelle n. 22 tuulivoimalan rakentuminen, joista jokaisen teho on n. 2,5-5MW. Osayleiskaava laaditaan MRL:n 77a sekä 77b mukaisesti siten, että sitä voidaan käyttää rakennuslupien myöntämisen perusteena. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Ympäristövaikutusten arviointi kuvataan tarkemmin erillisessä YVA-selvityksessä. Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään koko suunnitteluprosessin ajan aina tarpeen mukaan. 1. SUUNNITTELUN KOHDE JA VAIKUTUSALUE Suunnittelualue sijaitsee Kristiinankaupungin keskustasta n. 28 km etelään. Alue sijaitsee Valtatie 8:n, Hedentien ja Isokärrintien välissä. Etäisyys Poriin on noin 70 km. Alueen ympäristö on valtaosin rakentamatonta talouskäytössä olevaa metsämaata, alavien suomaiden ja peltoalueiden lisäksi. Lähin asutus on noin kilometrin päässä. Alue on muilta osin haja-asutusaluetta. Kaava-alueen sijainti ja alustava kaavarajaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Kaava-alueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella värillä.

5 2 2. YHTEYSTIEDOT KAAVOITTAJA: Kristiinankaupunki, projektivaastava: Tony Östersund Lapväärtintie 163A KRISTIINANKAUPUNKI P S-posti: tony.ostersund@krs.fi KAAVAKONSULTTI: Ramboll Finland Oy Kaavan laatija: Arkkitehti SAFA Jouni Laitinen Pitkäsillankatu KOKKOLA P S-posti: jouni.laitinen@ramboll.fi Vastaava suunnittelija: Maanm.insinööri AMK Jonas Lindholm Hovioikeudenpuistikko 19E VAASA P S-posti: jonas.lindholm@ramboll.fi TOIMIJA: Triventus Västervik Vind Oy Triventus Västervik Vind Oy c/o Oy Wasa Tilit Ab KAuppapuistikko 12B VAASA Projektivastaava: Gunnar Olsson P S-posti: gunnar.olsson@triventus.com 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 3.1 Suunnittelun tavoite Tavoite on laatia osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden, sähkösiirtoverkon- ja sähköasemien rakentamista alueelle. Suunnittelualue pysyy maa- ja metsätalous, sekä virkistyskäytössä, lukuun ottamatta tuulivoimaloille varattuja sijoituspaikkoja, huoltoteitä ja muuta infrastruktuuria. Tarkoitus on, että alueelle voitaisiin rakentaa noin 22 tuulivoimalaa, joista jokainen on teholtaan n. 2,5-5MW. Osayleiskaava laaditaan MRL:n 77a sekä 77b mukaisesti siten, että sitä voidaan käyttää rakennuslupien myöntämisen perusteena. 3.2 Suunnittelualueen ympäristön nykytila Suurin osa suunnittelualueesta on rakentamatonta talouskäytössä olevaa metsäaluetta. Alue on paikoin suhteellisen alavaa ja kosteikkoista. Alueella on tiheähkö alempiluokkaisten teiden verkosto. Tiet kulkevat alueen läpi pohjois-etelä suunnassa.

6 3 3.3 Maanomistusolot Voimaloiden sijoituspaikkojen maa-alueet ovat yksityisomistuksessa. Toimija on laatinut maanvuokrasopimukset suurimman osan tuulivoimaloiden toiminta-alueen maanomistajien kanssa. 3.4 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Kristiinankaupunki kuuluu Pohjanmaan liiton alueeseen. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjanmaan maakuntakaavan ja Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjanmaan maakuntakaavan Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Pohjanmaan maakunta-kaavassa painottuvat yhdyskuntarakenne, liikenne, energiahuolto ja rantojenkäyttö. Kuva 3. Ote Maakuntakaavasta (vahvistettu ). Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä on maakuntakaavassa osoitettu seuraavia merkintöjä: Maakaasujohdon yhteystarve Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maakaasujohdon vaihtoehtoiset yhteystarpeet. Perinnemaisemakohde Tärkeä vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät (I luokan) ja vedenhankintaan soveltuvat (II luokan) pohjavesialueet. Suunnittelumääräys: Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle tärkeistä ja vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista. Tärkeille tai vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille ei tule sijoittaa mm. uusia turkistarhoja, karjasuojia tai lantavarastoja eikä sellaisia teollisuuslaitoksia, joissa käsitellään vaarallisia aineita. Uusien teiden ja lentokenttien rakentamista pohjavesialueille tulee välttää. Pohjavesialueille sijoittuva taaja haja-asutus tulee viemäröidä ja jätevedet käsitellä

7 4 pohjavesialueiden ulkopuolella. Maa-ainesten ottamista ei tule suunnitella vedenottamon tai suunnitellun vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle. Arvokas geologinen muodostuma Merkinnän kuvaus: Informatiivisella merkinnällä osoitetaan geologisesti arvokas alue. Kylä Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan toimintapohjaltaan ja aluerakenteeltaan toimivat kylät, joiden merkitystä lisäävät kylän sijainti, etäisyys muista keskuksista tai vetovoimainen ympäristö. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelussa kylän asemaa on pyrittävä vahvistamaan sovittamalla yhteen asumisen ja elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämällä kylän ydinaluetta toiminnallisesti, kyläkuvallisesti ja liikennejärjestelyiltään toimivaksi. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakentamisen sopeuttamiseen kyläympäristöön ja vesihuollon järjestämiseen. Muinaismuistokohde Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaat muinaisjäännökset. Suojelumääräys: Alueella sijaitsee muinaismuistolain (295/1963) nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kaikista alueen muinaisjäännöksiin mahdollisesti vaikuttavista maankäyttöhankkeista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Määräys koskee kaikkia suunnittelualueella olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä, joista tiedossa olevat on esitelty kaavaselostuksen liitteessä Kiinteät muinaisjäännökset Pohjanmaalla, Museovirasto ja Pohjanmaan liitto, Päävesijohto Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vesihuollon kannalta seudullisesti tärkeimmät päävesijohdot. Valtatie / kantatie Tiealueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus1). Yhdystie Tiealueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus1). Rakennettu alue Vesialue Vaihekaava 1: Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla (Hyväksytty maakuntavaltuustossa ) Vaihekaavalla ei ole vaikutusta suunnittelualueelle. Vaihekaava 2: Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavan , ja se lähetettiin ympäristöministeriölle vahvistettavaksi toukokuun lopulla. Suunnittelualue sijaitsee pääsoin maakuntakaavassa tv-1-alueeksi merkityllä alueella, kuva 4.

8 5 Kuva 4. Ote 2. vaihekaavan ehdotuksesta ( ). Suunnittelualue sijaitsee kartassa vasemmalla puolella osoitetulla tv-1 alueella, ja on siten maakuntakaavaluonnoksen mukainen Yleiskaava Alueella ei ole voimassa oleva yleiskaavaa Asemakaava Alueelle ei ole laadittu asemakaavaa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ovat saaneet lain-voiman ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4 Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto yleistavoitteissa todetaan: "Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia". Erityistavoitteiden mukaan: "Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin."

9 6 4. LAADITTAVAT SELVITYKSET JA OLEMASSA OLEVA TIE- TOPOHJA Projektin selvitykset on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä. Johtuen siitä että kaavaratkaisu on muutettu YVA-vaiheesta, täydennettäviä selvityksiä tehdään jatkuvan kaavaprosessin aikana. Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutuksia alueiden käyttöön arvioidaan tarkastelemalla nykyistä ja suunniteltua alueidenkäyttöä. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan osallisten ja eri sidosryhmien näkemykset ja mielipiteet. Vaikutukset kirjataan maankäyttö- ja rakennuslain 9 ja -asetuksen 1 mukaisesti kaavaselostukseen. Vaikutuksia arvioidaan tällöin: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Em. listassa on todennäköiset vaikutukset lihavoitu. Lisäksi tutkitaan vaikutuksia puolustusvoimien toimintaan. Eri osioihin liittyvät alustavat yleiset vaikutukset on kuvattu tarkemmin seuraavassa. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Tuulivoimapuiston ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavia seikkoja ovat mm. voimaloiden käytön aikaiset maisemavaikutukset, meluhaitat ja vilkkuminen. Myös voimalan rakentamisen (sekä toiminnan lopettamisen) aikana saattaa syntyä meluhaittoja. Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset koostuvat lähinnä tuulivoimaloiden ja niiden komponenttien kuljetuksen ja asentamisen aikaisesta melusta, perustan peittämisestä/suojaamisesta sekä sähköjohtojen ja kaapelien vetämisestä aiheutuvasta melusta. Alueen virkistyskäyttöön, esimerkiksi retkeilyyn, vaikuttavia seikkoja saattavat olla mm. alueelle tulevat rakentamisenaikaiset liikkumisrajoitukset, voimalarakenteet sekä melu- ja maisemavaikutukset. Suunnittelualueella tutkitaan erityisesti vaikutuksia alueella kulkevaan ulkoilureittiin. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Tuulivoimahankkeen toteutuessa sillä pystytään kasvattamaan uusiutuvan energian tuotantoa Pohjanmaalla ja samalla koko Suomessa. Kaikilla energiantuotantomuodoilla on vaikutuksensa ilmastoon, etenkin tarkasteltaessa tuotantomuodon koko elinkaarta. Varsinaisessa tuotantovaiheessa tuulivoima ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä. Maa- ja kallioperään aiheutuu muutoksia lähinnä rakentamisen aikana, koska niitä joudutaan muokkaamaan voimaloiden perustuksia varten. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin

10 7 Eliöstöön kohdistuvia vaikutuksia aiheuttavat lähinnä melu, pohjan muokkaustyöt ja massojen läjitykset. Perustuksen kohdalla oleva kasvillisuus ja elinympäristö tuhoutuvat. Linnustoon kohdistuvat toiminnanaikaiset vaikutukset liittyvät mm. voimaloiden aiheuttamaan törmäysriskiin. Pesimälinnuston lisäksi merkittäviä vaikutuksia voi tulla linnuille, joiden muuttoreitit kulkevat suunnittelualueen kautta. Myös vaikutuksia Natura-alueisiin, luonnonsuojelualueisiin ja arvokkaisiin tarkastellaan. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Polttoainevapaana energiantuotantomuotona tuulivoima lisää energiaomavaraisuutta ja sähkön toimitusvarmuutta. Hankkeella on välillisesti ja välittömästi työllistävä vaikutus. Tuloverojen ja mm. kiinteistöverojen tuotoilla on positiivisia vaikutuksia kuntien talouteen. Tuulivoimatuotantoa voidaan käyttää matkailussa myös positiivisena vetovoimatekijänä. Vaikutukset liikenteeseen Rakentamisen aikaiset liikennevaikutukset aiheutuvat lähinnä tuulivoimakomponenttien ja perustusten kuljetuksista. Olemassa olevia teitä voidaan rakennusvaiheessa hyödyntää suuressa määrin, jolloin haitallinen vaikutus ympäristöön ja liikenteeseen minimoidaan. Rakentamisen jälkeen tuulivoima ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen kun tämä ainoastaan tulee tapahtumaan huoltotoimintana. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Tuulivoimaloiden vaikutuksista yksi merkittävimmistä on yleensä vaikutus maisemaan. Maisema- ja estevaikutus muodostuu perustuksesta, rungosta, ja lapojen pyyhkäisypinta-alasta. Tähän vaikuttaa muun muassa yksittäisten voimaloiden tyyppi, voimalaryhmän asettelu ja maaston muodot. Suurimmillaan vaikutukset ovat lähellä asutusta, herkillä alueilla, kuten esimerkiksi luonnon-suojelualueilla, ja arvokkailla maisema-alueilla. Vaikutukset puolustusvoimien toimintaan Vaikutuksia puolustusvoimien toimintaan saattaa ilmetä: tutkavaikutusten näkökulmasta lentorajoitteiden (lentokenttien läheisyyden näkökulmasta) harjoitusalueiden läheisyyden näkökulmasta rajavalvonnan näkökulmasta Vaikutuksia arvioidaan lähinnä lausuntomenettelyn sekä kaavamääräysten kautta. Vaikutusalue Kaavan vaikutusalue voidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, joka sisältää välittömästi tuulivoima-alueisiin liittyvät maa-alueet. Laajempi vaikutusalue muodostuu alueista, joiden kaukomaisemassa alue on havaittavissa. 5. OSALLISET Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Kaavahankkeen osallisiksi on määritelty (MRL 62 ): 1. Kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa:

11 8 Kaikki kuntalaiset, joita asia koskee Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Alueella oleva toimija 2. Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Kristiinankaupungin eri hallintokunnat ja luottamuselimet Länsirannikon valvontalautakunnan ympäristöjaosto Pohjanmaan ELY-keskus Eteläpohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan liitto Metsähallitus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pohjanmaan museo Suomen metsäkeskus Fingrid Oyj Pohjanmaan pelastuslaitos Puolustushallinto ja puolustusvoimat Alueella toimivat puhelin- ja sähköyhtiöt Alueen yritykset, paikalliset yhteisöt ja järjestöt, joiden toimialaa osayleiskaava koskee Kristiinankaupunki Lapväärtintie 163A KRISTIINANKAUPUNKI Länsirannikon ympäristöyksikkö Mustasaaren virastotalo Keskustie Mustasaari Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Korsholmanpuistikko 44 PL VAASA Eteläpohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Alvar Aallon katu 8 PL SEINÄJOKI Pohjanmaan liitto Hietasaarenkatu VAASA Metsähallitus PL VANTAA Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos PL HELSINGFORS Pohjanmaan museo Museokatu 3 PL VAASA Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut PL LAHTI Fingrid Oyj Arkadiankatu 23B PB HELSINKI Pohjanmaan pelastuslaitos Sepänkyläntie VAASA Puolustusministeriö Eteläinen Makasiinikatu 8 PL HELSINKI

12 9 6. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. MRL 6 Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen Kaavaa valmisteltaessa tulee olla vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavas-ti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. 6.1 Kaavan vireilletulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaavan vireilletulosta tiedotetaan paikallislehdissä ja kaupungin Internetsivuilla sekä kaupungintalon ilmoitustaululla. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungintalolla, ja kaupungin internet -sivuilla ( Nähtävillä olosta ilmoitetaan paikallislehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus antaa kirjallisia tai suullisia mielipiteitä kuulutuksen mukaisesti. Viranomaisneuvottelu 6.2 Kaavaluonnoksen laadinta Valmisteluvaiheen kuulemisessa kaavaluonnos pidetään nähtävillä virka-aikana kaupungintalolla, kirjastossa sekä kaupungin internet-sivuilla vähintään 14 päivän ajan. Nähtävilläoloaikana kaavaluonnoksesta on mahdollisuus antaa kirjallisia mielipiteitä tai suullisia mielipiteitä. Lausuntopyynnöt hallintokunnilta ja viranomaisilta. 6.3 Kaavaehdotuksen laadinta Osayleiskaavaehdotuksen asettaminen MRL 65 :n ja MRA 19 :n mukaan kaupunginhallituksen päätöksellä julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi kaupungintalon ilmoitustaululle. Tänä aikana on mahdollisuus antaa kaava-ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia. Nähtävilläolo ilmoitetaan lehtikuulutuksella paikallislehdessä, kaupungintalon ilmoitustaululla sekä Internet -sivuilla. Kaavaehdotuksesta tarvittavat lausuntopyynnöt toimitetaan eri viranomaisille ja yhteisöille. MRL 66 :n ja MRA 18 :n mukainen viranomaisneuvottelu pidetään, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu. Tarpeellisuus sovitaan ELY -keskuksen kanssa. Hallituskäsittely, kaavaehdotuksen hyväksyminen ja lähettäminen valtuustokäsittelyyn. Valtuustokäsittely, kaavaehdotuksen hyväksyminen. Ilmoittaminen kaavan hyväksymisestä MRL 67 :n ja MRA 94 :n mukaan. 6.4 Muutoksenhaku Maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n mukaan yleiskaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Jos valituksia ei jätetä, kaava astuu voimaan 30 vuorokauden kuluttua valtuuston päätöksestä ja siitä, kun kaupunki on kuuluttanut asiasta paikallislehdessä.

13 10 7. HANKKEEN AIKATAULU JA OHJELMA Hanketta varten on laadittu seuraava suunta-antava työohjelma ja aikataulu. Hankkeen aikataulua päivitetään hankkeen aikana tarpeen mukaan. uusi kaavaluonnos ja nähtävillepano: huhtikuu-toukokuu 2015 täydentäviä selvityksiä toukokuu-kesäkuu 2015 korjauksia, kaavaehdotuksen laadinta kesäkuu-elokuu 2015 kaavaehdotus nähtäville syyskuu-lokakuu 2015 hyväksyminen marraskuu