Asemakaavan selostus joka koskee 28 päivänä syyskuuta päivättyä asemakaavakarttaa.

Transkriptio

1 Asemakaavan selostus joka koskee 28 päivänä syyskuuta päivättyä asemakaavakarttaa BBK LUONNOS 09/2009 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, muutos ja laajentaminen

2 2 Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus 5 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan perustelut 7 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 24 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 34 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 35 Toimivat yhteysverkostot Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset 37 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet 40

3 Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset talouteen Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen Vaikutukset kulttuuriin Sosiaalisten vaikutusten arviointi Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö 55 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus 55 Liitteet Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Lausunnot ja mielipiteet kaavaluonnoksesta sekä vastineet niihin (lisätään) Liite 3 Lausunnot ja muistutukset kaavaehdotuksesta sekä vastineet niihin (lisätään) Liite 4 Muistio aloitusvaiheen viranomaisneuvottelusta Liite 5 Piirustukset Asemakaava 1:2000

4 4 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Heinäveden kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, muutos ja laajentaminen. Asemakaavan ajantasaistaminen ja muutos koskee Heinäveden kunnan koko asemakaava-aluetta. Heinäveden kunnan asemakaava-alueen laajennus koskee Heinäveden kunnan Hasumäen kylässä sijaitsevia tiloja RN:ot 1:34, 1:38, 1:42, 1:46, 1:50, 1:63, 1:67, 1:71, 1:74, 1:75, 1:82, 1:94, 1:95, 1:129, 1:227, 1:276, 1:278, 1:331,1:332, 1:333, 1:334, 1:342, 1:361, 1:221, 1:222, 4:15 ja 4:142. Asemakaavan laajennuksella muodostuvat Heinäveden kunnan asemakaava-alueen korttelit 145, sekä niihin liittyvät katu-, puisto- ja lähivirkistysalueet. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue on Heinäveden kirkonkylä, joka sijaitsee Itä-Suomen läänissä, Etelä- Savon maakunnassa Heinäveden kunnassa.

5 5 Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Heinäveden kirkonkylän asemakaavan tarkistaminen ja ajantasaistaminen. Asemakaavan päätavoitteena on sovittaa kirkonkylän voimassa oleva asemakaava uudelle vuonna 2007 valmistuneelle pohjakartalle. Merkittävimmät kaavatarkastelut ovat seuraavat: - Asemakaavaa laajennetaan mm. Kermanrannantien läntiselle reuna-alueelle (kaavan laajennusalue) - Satama-alueen kehittäminen - Määritellään uuden ala-asteen ja varalämpökeskuksen sijoittuminen kirkonkylään - Selvitetään ulkoilureittien yhteensovittaminen - Kulttuurihistoriallisten arvojen turvaaminen kirkonkylän alueella Kaavan sovittamisen yhteydessä tehdään tarvittaessa myös muita vähäisiä kaavamuutoksia.

6 6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet TYÖN KÄYNNISTÄMINEN, PERUSSELVITYKSET JA TAVOITTEET TALVI KESÄ 2008 Teknisen lautakunnan kaavoituspäätös , 84. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen (MRL 63 ja 64 ). Kuulutus kaavan vireille tulosta. Käsittely: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman asettaminen nähtäville. Aloitus- ja viranomaisneuvottelu ( MRL 66, MRA 26 ). Osallistuminen: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) riittävyyden arviointi. OAS nähtävillä. Palautteen antaminen OAS:sta. Neuvottelut maanomistajien kanssa. Tiedottaminen: Kuulutukset, kirjeet maanomistajille. Kaavoituksen aloittamisesta tiedottaminen Heinäveden lehdessä ja kunnan kotisivuilla. ASEMAKAAVALUONNOKSEN LAADINTA SYKSY 2008 SYKSY 2009 Ympäristövaikutusten arviointi Maankäytölliset aluevaraukset kartalla esitettynä Luonnoksen asettaminen nähtäville. Käsittely: Asemakaavan valmisteluaineiston käsittely teknisessä lautakunnassa ja kunnanhallituksessa. Kunnanhallitus asettaa valmisteluaineiston nähtäville. Osallistuminen: Kaavaluonnos asetetaan nähtäville ja pyydetään tarvittaessa lausuntoja. Mahdollisuus esittää mielipiteitä ja jättää muutosesityksiä. Neuvottelut maanomistajien kanssa. Tiedottaminen: Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan Heinäveden lehdessä ja kunnan kotisivuilla. Maanomistajille ilmoitetaan kirjeitse. ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN LAADINTA 10-11/ 2009 Kaavaehdotuksen laatiminen luonnoksesta saadun palautteen pohjalta: asemakaavakartta ja kaavaselostus Vastineiden laatiminen lausuntoihin ja kommentteihin Käsittely: Asemakaavaehdotuksen ja vastineiden käsittely teknisessä lautakunnassa ja asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville (MRA 27 ). Viranomaisneuvottelu tarvittaessa lausuntojen saavuttua (MRA 26 ). Tarvittaessa kaavaehdotuksen asettaminen uudelleen nähtäville tai niiden kuuleminen erikseen, joita muutokset koskettavat. Osallistuminen: Kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja pyydetään lausunnot. Mahdollisuus jättää muistutuksia. Tiedottaminen: Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan Heinäveden lehdessä ja kunnan kotisivuilla. Maanomistajille tiedotetaan kirjeitse.

7 7 HYVÄKSYMISVAIHE 12/ /2010 Vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin Kaavaehdotuksen tarkistaminen tarvittaessa Asemakaavakartta ja kaavaselostus Käsittely: Asemakaavaehdotuksen käsittely teknisessä lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa ja hyväksyminen kaupunginvaltuustossa (MRL 52 ). Osallistuminen: Mahdollinen valitusprosessi. Kaavan hyväksymispäätöksen laillisuudesta voi valittaa Kuopion hallinto-oikeuteen. Tiedottaminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Heinäveden lehdessä Asemakaavan perustelut Asemakaavan tarkoituksena on sovittaa kirkonkylän voimassa oleva asemakaava uudelle vuonna 2007 valmistuneelle pohjakartalle. Kaavan sovittamisen yhteydessä tehdään myös vähäisiä kaavamuutoksia ja laajennetaan asemakaava-aluetta tarvittaville alueille. Lisäksi asemakaavan muutoksella turvataan alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen, tarkistetaan asemakaavan epätarkkuuksia kiinteistörajojen suhteen sekä saatetaan asemakaava ajan tasalle.

8 8 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on Heinäveden kirkonkylä koillisessa Etelä-Savossa, Itä-Suomen läänissä. Heinäveden naapurikunnat ovat Enonkoski, Kuopio, Leppävirta, Liperi, Outokumpu, Savonranta, Tuusniemi ja Varkaus. Lähimpään kaupunkiin, Varkauteen, on matkaa 45 km. Heinäveden suurimmat järvet Kermajärvi ja Juojärvi kuuluvat Suomen puhdas- ja kirkasvetisimpiin järviin. Kermajärvi kuuluu Natura-alueeseen ja on tärkeä rantojen- ja vesistöjensuojelualue. Kirkonkylä sijaitsee Kermajärven rannalla järven lounaispuolella ja on aiemmin ollut tärkeä sisävesisatama. Nykyäänkin Heinäveden reitin matkailulla on merkittävä työllistävä vaikutus Heinäveden kirkonkylälle. Kirkonkylän rakenne on alun perin ollut nauhamainen pohjois- etelä-suunnassa. Pohjoispäädyn muodostavat Kermajärven ranta satamineen sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävä kirkonmäki. Eteläpuolella kirkonkylää rajaa seututie 476. Asutus ja palvelut ovat keskittyneet kirkonkylän pääkadun, Kermanrannatien varteen ja sen tuntumaan luvulta alkaen kirkonkylän kaakkoispuolelle Kermantien alueelle on kasvanut lisää asuinalueita, sekä laitimmaiseksi teollisuusalue. Seututie 476:n eteläpuolella sijaitsee uudehkoja asuinalueita Laaksotien alueella, sekä Heinäveden terveyskeskus, joka on v rakennetun kunnan ensimmäisen sairaalan tontilla Luonnonympäristö Knuutilan ja sataman alueille tehtiin luontoselvitykseen liittyvä maastokäynti , jolloin kohteilta havainnoitiin luontotyyppejä ja kasvilajistoa selvitysajankohdan sallimalla tarkkuudella. Selvityskohteilta ei löydetty metsä-, luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisia tärkeitä elinympäristöjä. Kasvillisuuden havainnointi jäi myöhäisen ajankohdan takia puutteelliseksi. Kohteilla tai niiden lähiympäristössä ei ole ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan luonnonsuojelualueita. Kohteilla ei myöskään ole tiedossa uhanalaisten kasvi- tai eläinlajien esiintymiä (Etelä-Savon ympäristökeskus ). Lähimpiin tiedettyihin liito-oravaesiintymiin ei ole ilmakuvatarkastelun perusteella kaavakohteilta suoraa puustoista yhteyttä. Knuutilan alueella kankaan päällysosat ovat puustoltaan m koivua ja 4-5 m aliskasvuskuusta. Alueella olevat koivikot lienevät osaksi vanhoja peltoja tai laidunmaita. Radiomaston länsipuoliset metsäkuviot ovat lehtomaisen kankaan lähes varttuneita kuusikoita, mutta metsää ei arvioitu puuston ja metsäkuvion koon perusteella liito-oravan potentiaaliseksi elinympäristöksi. Knuutilasta Kirkontaukseen johtavan tien varren metsät ovat pääasiassa nuoria ja varttuneita koivikoita.

9 9 Sataman länsipuolinen rinne on kallioista varttunutta mänty-kuusi sekametsää. Kuviolla on ilmeisesti lemmikkieläimen hauta, josta merkkinä risti. Sataman pysäköintialueen takana rinteessä on järeitä haapoja ja kuusia. Metsäkuvio on pääosin rakennetulla alueella lähimaisemallisesti arvokas. Myös satamaan johtavan tien risteyksessä olevat muutamat järeät kuuset ovat maisemapuita. Kuva 2: Satamaan johtavan tien risteyksen maisemakuusia. Kuva 3: Sataman länsipuolisessa metsässä oleva hauta. Varsinaista maisema-analyysia tai luontoselvitystä ei suunnittelualueella ole tehty, mutta Etelä-Savon seutukaavojen yhdistelmän laatimisen yhteydessä (2001) on selvitetty yleisellä tasolla maakunnan pinnanmuodostusta, maaperää, vesistöjä ja kasvillisuutta. Lisäksi Etelä-Savon ympäristökeskuksen seuranta- tutkimus-, ja kehittämisohjelmassa (2005) on suoritettu myös Heinäveden kunnan alueella luontotutkimuksia, kuten vesistöjen veden laadun mittauksia. Etelä-Savon kallioperä on pääosin kiteistä liusketta, joka on 2 miljardia vuotta vanhaa jäännösainesta jääkausien ja rapautumisen hävittämän, Laatokalta Lappiin kulkeneen Karelidien vuorijonon kallioaineksesta. Paikoin tavataan kalkkikiviesiintymiä. Maaperä on suurelta osin moreenikerroksen peitossa. Moreenimaat ovat enimmäkseen mannerjään toiminnan tuloksena syntyneitä loivarinteisiä luode-kaakko-suuntaisia mäkimaita.

10 10 Etelä-Savon vesistöt ovat runsassaarisia ja lähellä luonnontilaa. Heinäveden kunnan pinta-alasta (1318 km²) viidesosa on vesistöä. Kunnan halki kulkee historiallisesti, maisemallisesti ja matkailullisesti tärkeä vesistöreitti, Heinäveden reitti, joka yhdistää Kallaveden ja Haukiveden. Reitti kulkee Kallavedestä Suvasveteen ja Varisveteen, Karvionkosken kautta Kermanjärvelle, Joutsenveteen ja edelleen Haukiveteen. Reitillä on kuusi historiallisesti arvokasta kanavaa. Reitin ruoppaustyöt saatiin päätökseen Etelä-Savo lukeutuu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Kasvustossa on runsaimmin itäisiä ja eteläisiä lajeja, mutta maaperän karuudesta johtuen kasvisto on suhteellisen köyhää. Tosin alueella tavataan joitain vaateliaitakin kasveja. Tavallisin metsätyyppi Etelä-Savossa on ns. mustikkatyypin metsä eli tuore, mäntyvaltainen kangasmetsä. Heinäveden maa-alasta metsää on 84 %. Kuusimetsän osuus on n. puolet tästä, mikä on enemmän kuin Etelä-Savossa keskimäärin. Mäntymetsää on kolmasosa ja loput lehtimetsää. Soiden osuus Heinävedellä on vain 10 %, sillä seutu on liian mäkistä suurten suoalueiden kehittymisen kannalta. 1 Pinnanmuodoiltaan Heinäveden taajama-alue on kumpuilevaa ja lähdettäessä Kermajärven rannasta koti taajama-alueen keskustaa vastassa on varsin jyrkkä rinne, joka on pääosin säilynyt rakentamattomana Kermajärventien länsipuolella. Heinäveden Kirkonmäen kulttuurimaisemaan kuuluva Kirkonmäen ja Parkinlammen välinen alue on säilynyt avarana, harvaan rakennettuna peltomaisemana. Pakarilan rakennusten ja Kirkonmäen väliin, Kermanrannatien varteen sijoittuu vielä viljelyksessä olevia peltoalueita. Kuva 4. Näkymä Kermanjärvelle Rovastintien päästä. 1 Etelä-Savon seutukaava (2001); Heinäveden historia I-II (1986, 1989); Heinäveden kunta, [viitattu ]; Metsähallitus, [viitattu ].

11 Rakennettu ympäristö Heinäveden kirkonkylän historia Heinäveden kunnan vaiheista esihistoriasta 1980-luvulle on tehty kaksiosainen historiikki, Heinävesi I II (Hämynen, Tapio 1986 & Hartikainen, Heimo 1989). Heinäveden kirkonkylän rakennushistoriaa ajanjaksolla on tutkinut ja kuvittanut arkkitehti Petri Enqvist Etelä-Savon taidetoimikunnan Näe oma ympäristösi projektissa. Heinäveden kirkonkylä sijaitsee Kermajärven rannalla, järven lounaispuolella. Heinäveden alue kuului pitkään Rantasalmen erämaihin. Alueella on asuttu jo kivikaudella, mistä muinaisesine- ja kalliomaalauslöydöt todistavat. Asutus pysyi pitkään harvana. Kirkonkylän nykyinen nimi, Hasumäki, periytyy 1500-luvulla Kermajärven rannalla asuneen Antti Hasusen talosta. Harvaan asutun Heinäveden kunnan alueen asukasmäärä kasvoi 1700-luvulla n. tuhanteen asukkaaseen, joten Rantasalmen emäpitäjä rakennutti alueelle oman rukoushuoneen edesauttaakseen pitkien taipaleiden takana asuvien seurakuntalaisten osallistumista jumalanpalveluksiin. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1748 Pakarisen talosta lohkotulle maalle Mustikkamäelle. Nykyinen kirkko on järjestyksessä kolmas ja se on rakennettu samalle paikalle. Itsenäiseksi seurakunnakseen Heinävesi muodostettiin 1852 ja samana vuonna Heinäveteen liitettiin alueita Leppävirrasta ja Säämingistä. Heinäveden kunta on perustettu luvun väestönkasvun, isojaon ja uudisasutuksen myötä Heinäveden kunnan väkiluku kasvoi huomattavasti luvun puolivälissä asukasluku oli tuhannen paikkeilla, kun vuonna 1865 asukkaita kirjattiin jo Taloja kunnassa oli silloin yhteensä 198. Nykyisen kirkonkylän seudulla on 1900-luvun alussa ollut puolen tusinaa päärakennusta, joista osa on ollut maatiloja talousrakennuksineen ja osa puolestaan liikehuoneistoja, kuten apteekki (1907), tohtorintalo, sairashuone ja kauppa. Palokunnan talo rakennettiin Kirkkomäki rakennuksineen (kirkko ja pitäjäntupa) oli jo tuolloin kirkonkylän maamerkki. Kirkonkylän palvelutaso oli aikakauteen nähden korkea 1930-luvulla. Kirkonkylällä oli kunnanlääkäri ja sairaala, apteekki, palokunta, kolme sekatavara- ja elintarvikekauppaa, kotikahvila, Säästöpankki, kunnantoimisto ja kansakoulu. Maatiloja kirkonkylällä oli kymmenkunta. 2 Mikkelin kirjasto, [viitattu ].

12 12 Kuva 5. Heinäveden kirkonkylän nauhamainen rakenne v (piirros: Enqvist, Petri 2001) Vuoteen 1960 mennessä kirkonkylälle oli rakentunut lisää julkisia ja yksityisiä palveluita, kuten uusi sairaala, terveysasema, uusi apteekki, rautatieasema, posti, kaksi uutta koulua sekä urheilukenttä, Osuuskassa, Yhdyspankki, uusia päivittäistavarakauppoja ja matkustajakoti. Lisäksi rakenteilla oli seurakuntatalo. Maatiloja ei kirkonkylällä ollut enää yhtä paljon kuin 1930-luvulla, mutta vastaavasti muun asutuksen määrä kasvoi runsaasti. 3 Kuva 6. Heinäveden kirkonkylää v (piirros: Enqvist, Petri 2001) Ensimmäinen asemakaava kirkonkylälle valmistui 1964, joka osaltaan innoitti uuden rakentamiseen ja vanhan purkamiseen luku oli suurten muutosten aikaa. Vuosikymmentä leimasi kaksijakoinen muuttoliike, joka suuntautui taajamista kaupunkeihin, mutta toisaalta haja-asutusalueilta taajamiin. Kirkonkylältä purettiin runsaasti vanhaa rakennuskantaa mm. uusien tielinjausten sekä uudistuvan kylärakenteen yhteydessä. 3 Etelä-Savon taidetoimikunta & Enqvist, Petri 2001: Näe oma ympäristösi projekti Heinävedellä.

13 13 Nykyään Heinäveden kirkonkylällä asuu n henkeä (tilanne v alussa). Heinäveden koko kunnan väkiluku oli vuoden 2008 alussa 4147 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan - monien muiden maaseutukuntien tavoin - Heinäveden väkiluku tulee laskemaan vuoteen 2040 mennessä tuhannella hengellä n asukkaaseen. Palveluelinkeino ja matkailu ovat tärkeitä kirkonkylän elinvoimaisuuden kannalta. Heinävesi on suosittu kotimaanmatkailukohde, sillä kunnassa vierailee vuosittain n matkailijaa, joista 90 % on suomalaisia. Luonto on tärkeä matkailuvaltti: Heinäveden reitti ja Koloveden luonnonpuisto ovat suosituimpien kohteiden joukossa. Merkittäviä matkailukohteita ovat myös pohjoismaiden ainoat ortodoksiluostarit, Valamon munkkiluostari ja Lintulan nunnaluostari, jotka molemmat sijaitsevat n. 10 km säteellä Heinäveden kirkonkylältä. Lisäksi n. 4 kilometrin etäisyydellä kirkonkylältä sijaitsee Kermansaven keramiikkatehdas tehtaanmyymälöineen. Yhdyskuntarakenne Kuva 5. Heinäveden keskusta 2001 (piirros: Enqvist, Petri 2001) Kirkonkylän alkuperäinen rakennuskanta keskittyi kirkonmäen ja Pakarilan kantatilan välitse kulkevan raitin, nykyisen Kermanrannatien varteen. Alkujaan pientilavaltaisen kirkonkylän rakennuskanta on säilynyt matalana ja pienimuotoisena. Kermanrannantien varresta on purettu useita puurakenteisia pientaloja uusien asuin- ja liikerakennusten tieltä 1960-luvun lopulta lähtien. Kirkonkylän palvelukeskusta sijoittuu Kermanrannatien molemmin puolin pääosin Koulutien ja Kermatien väliin jäävälle alueelle. Alueella on mm. kunnan virastotaloja kuten Kela ja sosiaalitoimisto, verotoimisto, poliisilaitos sekä kirjasto ja kansalaisopisto. Kunnan palvelujen läheisyydessä, torin keskellä ja ympärillä on kaksi päivittäistavarakauppaa, kaksi pankkia sekä hotelli-ravintola. Tori on syntynyt Puistolan tilan paikalle sen jälkeen, kun Puistolan tila, Tyynelän tilan ulkorakennuksia sekä Satulinnan (ent. apteekin) ulkorakennuksia oli purettu 1960-luvulla. Paikalle jääneelle peltoaukealle rakennettiin asuinkerrostalo 1974 ja linja-autoasema asfalttiaukioineen Linja-autoasema purettiin 1990-luvulla, ja tilalle rakennettiin 1999 S-Market. Samalla entisen linja-autoaseman piha-alue muokattiin kirkonkylän keskusaukioksi.

14 14 Kuva 7. Muutokset rakennuskannassa Heinäveden nykyisen keskusaukion paikalla ajanjaksolla (piirros: Enqvist, Petri 2001). Asuminen Suunnittelualueella on asukkaita n Taajama-alueen keskustaan, keskusaukion ja palvelukeskittymän tuntumaan on Kermanrannantien länsipuolelle rakentunut matalien (kolmesta neljään kerrosta) kerrostalojen alue. Muualla taajama-alueella rakennuskanta on pääosin pientaloja ja rivitaloja. Suunnittelualueen tontit ovat Heinäveden kunnan ja yksityisten omistamia. Heinäveden kunnalla on suorassa omistuksessaan 86 kpl vuokra-asuntoja, ja kunnan omistamalla Kiinteistö Oy Heinäveden Asunnot yhtiöllä on 161 kpl vuokra-asuntoja rivi- ja kerrostaloissa eri puolilla kuntaa. Lisäksi Heinäveden Vanhaintuki ry:llä on 97 vanhusten asuntoa rivi- ja kerrostaloissa. Heinäveden taajama-alueella on vapaana olevia omakotitontteja noin 106 kpl, rivitalotontteja 2 kpl ja vapaana olevia teollisuusalueita noin 15 ha. Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualueen työpaikat painottuvat kunnan ja yksityisten palvelujen, matkailun sekä teollisuuden ja rakentamisen pariin. Suurimmat työnantajat Heinävedellä ovat Heinäveden kunta (372 työntekijää), Metalliset Oy (yhteensä 233 työntekijää, joista Heinävedellä 188) ja Kermansavi Oy (132 työntekijää, joista Heinävedellä 120). Alle sadan hengen työllistäjistä merkittävimpiä ovat Berner Oy 37 työntekijällään, Valamon luostari 36 työntekijällään, Leväniemen toimintakeskus (32 työntekijää) sekä Metsätyö Ilkka Laitinen Ky (25 työntekijää).

15 15 Ammatissa toimiva väestö jakautui seuraavasti vuoden 2005 alussa: palvelualat ja matkailu 48,1 %, teollisuus ja rakentaminen 31 %, sekä maa- ja metsätalous 13,3 %. Työttömyysaste on Heinäveden kunnassa suhteellisen matala. Koko maan työttömyysasteen ollessa vuoden 2006 alussa n. 9,5 %, Heinäveden työttömyysaste oli samana vuonna 10,6 %, joka oli vähemmän kuin Etelä-Savossa keskimäärin (11,9 %). Valamon luostari on merkittävin matkailukohde, sillä siellä vierailee vuosittain n kävijää. Toiseksi suosituin kohde on ollut Kermansaven tehdas kävijällään. Lintulan luostarissa käy vuositasolla n vierailijaa, Kanavamuseossa 5000 kävijää ja Heinäveden puukirkossa n henkeä vuosittain. Koloveden kansallispuistossa kävi v n matkailijaa. Heinäveden vesistöreitin matkailijoita ei tilastoida. 4 Maatalouden merkitys työllistäjänä on heikkenemässä. Karjatilojen määrä puolittui Heinävedellä vuodesta 1999 vuoteen 2006, 62 tilasta 31:een. Maidontuottajia näistä 31 tilasta oli 28 tilaa v Palvelut Heinäveden kirkonkylällä on kunnan peruspalvelut, eli kunnanvirasto, terveysasema, neuvola, hammashoitola, Kela, päiväkoti ja esikoulu, peruskoulu ja lukio, sosiaalitoimisto, verotoimisto, työvoimatoimisto ja nimismiehen kanslia. Yksityissektorin palveluina keskustaajamasta löytyy kaksi päivittäistavarakauppaa, pieni tavaratalo, posti, kaksi pankkia, hotelli ja ravintola, huoltoasema, useita pienempiä palvelualojen yrityksiä sekä Alko. Lisäksi kunnalla on palveluja erityistuettaville ryhmille, kuten vanhuksille ja vammaisille (mm. palvelu- ja ryhmäkotiasuntoja vanhuksille, tukiasumistoimia vammaisille). Virkistys Suunnittelualueella on yleinen uimaranta Kermajärven rannalla. Järven rannassa on myös vierasvenesatama. Koulukeskuksen vieressä sijaitsevat urheilukenttä ja Monitoimitalo. Ulkoilumahdollisuudet alueella ovat hyvät, sillä läheisen Kermajärven vesialueet ja kosket ympäristöineen sekä Koloveden kansallispuisto mahdollistavat mm. retkeilyn, veneilyn ja kalastuksen. Lähellä kirkonkylää, n. 3 kilometrin päässä keskustasta sijaitsee lisäksi laskettelurinne Pääskyvuori. Etelä-Savon matkailun kehittämissuunnitelmassa Heinäveden seutu on valittu yhdeksi maakunnan kolmesta matkailukeskittymästä Savonlinnan ja Mikkelin ohella. Kehittämisohjelman mukaan Heinävedellä keskeistä on hyödyntää alueen vahvoja imagotekijöitä, vesistöä ja Valamoa sekä alueen omaa kulttuuriperintöä. Lisäksi tulee vahvistaa alueen profiilia Heinäveden reitin kansallismaisemana. Heinäveden matkailun kehittämissuunnitelma on laadittu vuonna 2000 ja kehittämissuunnitelma on päivitetty vastaamaan tämän päivän tilannetta vuonna Suunnitelman päivityksellä on pyritty löytämään painopistealueita, joihin kehittämistoimenpiteitä jatkossa suunnataan 4 Heinäveden kunta, [viitattu ]; Metsähallitus.

16 16 Kuva 8. Heinäveden vierasvenesatama. Liikenne Pohjoisen Heinäveden kautta kulkee valtatie 23, josta haarautuva itä-länsisuuntainen seututie 476 kulkee Heinäveden kirkonkylän ja kunnan keskiosien halki. Heinäveden kirkonkylän tuntumasta kulkee myös Pieksämäki-Joensuu-rautatieosuus. Matkaa rautatieasemalle on kirkonkylältä n. 4 km. Heinäveden kirkonkylältä lähimpiin kaupunkeihin vievät valtatie 23 Varkauteen, seututie 476 Outokumpuun ja 477 Joensuuhun. Heinäveden kirkonkylän kokoojaväylänä toimii seututie 476:n kanssa risteävä Asemantie Kermanrannantie. Moottorikelkkareitti kulkee taajaman kaakkoisosassa, teollisuusalueen eteläpuolella sekä taajaman länsiosassa, josta on mahdollistettu pääsy kirkonkylän huoltoasemalle ja polttoaineenjakelupisteelle. Heinäveden kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu vuonna Liikenneturvallisuussuunnitelman päivitys on käynnistymässä vuoden 2009 aikana. Lisäksi Sito Oy on laatimassa Heinäveden kuntaan selvitystä Heinäveden koulupihojen ja torialueen liikenneturvallisuudesta. Koulupihojen ja torialueen liikenneturvallisuusselvityksessä on esitetty liikenneturvallisuuden parantamista taajaman alueella Kirkonkylän koulujen, S- Marketin piha-alueen sekä torin ympäristössä sekä Kermanrannatien varteen kevyenliikenteen väylän rakentamista ja Heinävedentien ja Kermanrannantien liittymän parantamista kiertoliittymäksi.

17 17 Kuva 9. Liikennemäärät Heinäveden kunnassa, Tiehallinto Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Kuva 10. Heinäveden kirkko sijaitsee mäellä keskellä kirkonkylää. Kirkko (J. Stenbäck, ) on Suomen toiseksi suurin puukirkko 2000 istumapaikallaan. Kirkonmäki on kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue, jossa on vanha hautausmaa, kotiseutumuseo ja aiemmin mm. kunnantalona toiminut Pitäjäntupa (Heinäveden kunta, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Heinäveden kunnassa:

18 18 o Kirkonmäki ja satama o Heinäveden reitti o Lintulan luostari o Valamon luostari Heinäveden reitin merkitys kasvoi lukujen taitteessa, kun reitin laaja kanavaverkosto toteutettiin. Vaihtelevaan järvimaisemaan sisältyy arvokkaita kanavakokonaisuuksia, joihin liittyy mm. alkuperäisiä kanavanvartijan mökkejä ja vanhoja siltoja. Vesistöreitin varressa on myös ainutlaatuisia vanhoja asumusmaisemia ja huviloita. Heinäveden reitti on eräs Suomen arvokkaimmista vesistöreiteistä historiallisesti, maisemallisesti ja matkailullisesti. Seutukaavassa suojellut rakennukset ja kulttuurimaisemat suunnittelualueella o Heinäveden kirkko o Kirkonmäen kulttuurimaisema o satama o Kotiteollisuusneuvonta-asema (ent. pitäjäntupa) o museo (ent. pitäjänmakasiini) o Marjamäen pappila Kuva 11. Heinäveden kirkko (Heinäveden seurakunta,

19 19 Kirkkomäen kulttuurimaisemaan kuuluvat kirkko, hautausmaa, pitäjäntupa ja pitäjänmakasiini. Heinäveden puukirkko (v ) on uusgotiikkaa edustava päätytornillinen pitkäkirkko, jossa on leveät ristivarret. Ympärillä on vanha kirkkotarha. Kirkonmäellä sijaitsee 1800-luvulla rakennettu pitäjäntupa, joka on nyt kotiteollisuusneuvontaasemana. Pitäjäntuvan pihapiirissä on entinen pitäjänmakasiini. Sen vanhin osa on rakennettu 1800-luvun alkupuolella, uudempi siipi v Museona se on ollut vuodesta Pihapiiriin on kuulunut myös 1900-luvun alkupuolella rakennettu kansakoulu, joka on nyttemmin purettu. Kirkonmäen kulttuurimaisemaan liittyy peltoaukean laidassa Pakarilan vanha talonpoikaistila, jonka pitkä, puinen päärakennus on viime vuosisadan keskivaiheilta ja edustaa osittain empiretyyliä. Kirkon tontti on alun perin lohkottu Pakarilan maista. Kirkolta johtaa tie alas satamaan, joka on ollut huomattava sisävesiliikenteen keskus. Satamaan kytkeytyy pieni asuntoalue sataman kukoistusajalta. Rakennusperinnön inventointi Heinävedellä on tehty kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden inventointi Etelä- Savon seutukaavaliiton toimesta v Heinäveden kunnassa kohteita oli yhteensä 44 kpl ja kirkonkylän alueella inventoituja kohteita oli 7 kpl, joista yksi rakennus on hävinnyt sittemmin. Näin ollen kirkonkylällä on jäljellä kuusi kulttuurihistoriallista kohdetta. Heinäveden kirkonkylän rakennushistoriaa aikaväliltä on tutkinut arkkitehti Petri Enqvist Etelä-Savon taidetoimikunnan projektissa Näe oma ympäristösi v Taulukko: Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Heinäveden keskustaajamassa (inventointi 1987) 1. Heinäveden kirkko Suomen toiseksi suurin puukirkko, rakennettu talkoovoimin Suunnittelijana aikakautensa tuotteliain kirkkosuunnittelija Josef Stenbäck.

20 20 2. Kirkonmäki Arvokas kulttuurimaisema. Perinteinen pitäjän hallinnollinen keskus perinteisine rakennuksineen. Ensimmäinen kirkko valmistui Nykyinen kirkko järjestyksessä kolmas, vuodelta Kirkon vieressä hautausmaa. Kirkonmäeltä näköalat yli kirkonkylän ja Kermajärven. Kirkonmäellä myös entiset pitäjäntupa ja pitäjänmakasiini. Kirkonmäen ja Parkinlammen välinen alue säilynyt avarana, harvaan rakennettuna peltomaisemana seutukaavan (1987) suositusten mukaan. 3. Pakarila Hirsinen, osittain empiretyylinen talonpoikaistalo 1800-luvun puolivälistä. Yksi kirkonkylän kolmesta kantatilasta. Tilan maista erotettu kirkonmäen julkisten rakennusten tontit ja asuintontteja 1800-luvulta lähtien. Inventoinnin (1987) jälkeen kaksi tilan ulkorakennuksista hävinnyt, alun perin pihapiirissä ollut sauna, kaksikerroksinen aittarakennus, kellari, varasto ja kuivaamo. 4. Satama Vanha satama-alue, johon kuuluu laitureita ja ranta-asutusta. Aikoinaan tärkeä satama Saimaan laivaliikenteessä, mm. Savonlinna-Kuopio-reitin laivojen yöpymispaikka. Satama-aluetta on laajennettu ja uusittu inventoinnin (1987) jälkeen, myös satamaan vievää tietä on levennetty. 5. Kotiteollisuusneuvontaasema (ent. pitäjäntupa) Pitäjäntupa kuuluu kirkonmäen kulttuurimaisemaan. Hirsinen

21 21 tupa 1800-luvulta, toimi kunnantalona 1960-luvulle asti. Peruskorjattu Museo (ent. pitäjänmakasiini) Entinen pitäjän lainajyvästö, vanhin osa 1800-luvun alkupuolelta, uudempi siipi vuodelta Kuuluu kirkonmäen kulttuurimaisemaan. Museona vuodesta Samassa pihapiirissä sijainnut, 1900-luvun alkupuolella rakennettu kansakoulu on hävinnyt v jälkeen. 7. Marjamäen pappila Kappalainen Bohlinin piirustusten mukaan rakennettu ja n. v valmistunut pappila on edelleen seurakunnan omistuksessa ja asuinkäytössä.

22 22 Kuva12. Kulttuurihistoriallisten, v inventoitujen kohteiden sijainti kartalla. Muinaisjäännökset Suunnittelualueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä. Turun yliopiston arkeologian laitoksen tutkija FM Juha Ruohonen tulee suorittamaan Heinäveden kunnan alueella historiallisen ajan hautapaikkojen inventoinnin sekä koekaivauksia. Tutkimuslupa usean kunnan laajuiselle inventointihankkeelle on saatu Museovirastolta v Heinäveden reitin kanavat kuuluvat Museoviraston muinaisjäännösten hoito-ohjelmaan (2005) historiallisen ajan kohteina. 5 5 Museovirasto

23 23 Kermajärven Kermanselältä noin neljä kilometriä Heinäveden kirkolta koilliseen on löydetty kolmelta pieneltä saarelta lapinraunioita. Ne löytyivät muinaisjäännösten inventoinnissa v Kolmen lähekkäisen, luonnontilaisen saaren lapinrauniot muodostavat harvinaisen, valtakunnallisesti merkittävän muinaisjäännöskokonaisuuden. 6 Heinäveden reitin varrelta on löydetty kalliomaalauksia, mm. valtakunnallisesti merkittävä Vierunvuoren kalliomaalaus, joka sijaitsee n. 14 km Heinäveden kirkosta eteläkaakkoon. Lisäksi Heinäveden kunnan alueella on tehty irtolöytöjä, kuten karhunpään muotoinen vasarakirves. Tekninen huolto Suunnittelualueet kuuluvat kunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Erityisalueet Korttelin 14 itäpuolella sijaitsee kirkon hautausmaa ja korttelin 18 itäpuolella Parkintauksen hautausmaa. Korttelin 48 lounaiskulmassa sijaitsee lämpölaitos ja korttelissa 127 jätevedenpuhdistamo. Erityiskohteet Heinäveden kirkonkylän alueella kulkee useita sähkölinjoja. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Jätevedenpuhdistus: Heinäveden kirkonkylän jätevedenpuhdistamo sijaitsee keskustaajaman kaakkoisosassa, korttelissa 127. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 0,3 km etäisyydellä puhdistamorakennuksista keskustaajaman suuntaan ja noin 0,5 km kaakkoon sijaitsee lähimmät teollisuushallit. Muutoin puhdistamon ympäristö on asumatonta metsätalousaluetta. Asutuksen ja jätevedenpuhdistamon välissä kasvaa sakeaa, täysikasvuista havumetsää. Jätevedenpuhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä jätevesien vaikutusalueella ole luonnonsuojelu- tai Natura-alueita, pintavedenottamoita, eikä yleisiä uimarantoja tai muita vastaavia virkistysalueita. Heinäveden jätevedenpuhdistamolla käsitellään kirkonkylän keskustaajaman asumis- ja teollisuusjätevedet. Alkuperäinen puhdistamo on valmistunut 1985 ja puhdistamon saneeraus ja laajennustyöt valmistui keväällä Puhdistamo on kaksilinjainen aktiivilietelaitos. Laitoksen puhdistetut jätevedet johdetaan Heinäveden reittiin kuuluvaan Itälahteen avoojassa. 7 Pilaantuneet maa-alueet: Heinäveden kirkonkylän kaava-alueella sijaitsee kaksi polttoaineen jakelupistettä, jotka ovat palovaaraa aiheuttavia tuotantolaitoksia. Kyseessä olevilla alueilla voi olla pilaantuneita tai mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita. 6 Museovirasto 7 Ympäristölupapäätös ESA 2003 Y 315.

24 24 Melu: Heinäveden kirkonkylän läpi kulkee seututie 476, joka aiheuttaa liikennemelua suunnittelualueelle. Lisäksi Heinäveden kirkonkylän kokoojaväylänä toimii seututie 476:n kanssa risteävä Asemantie Kermanrannantie Maanomistus Suunnittelualueen maanomistajia ovat Heinäveden kunta, valtio, seurakunta sekä yksityiset maanomistajat. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Etelä-Savon liitossa on käynnissä Etelä-Savon maakuntakaavan laadinta. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavaehdotuksen ja se on tällä hetkellä ympäristöministeriön vahvistamiskäsittelyssä. Maakuntakaavaehdotuksessa on esitetty seuraavia merkintöjä Heinäveden kirkonkylän alueelle: a SR 608 ma 600 lsv 215 mav 550 Paikalliskeskusten alue. Rakennussuojelukohde (SR Heinäveden kirkko, kotiteollisuusneuvontaasema, museo, Pakarila, Satama ja asuntoalue) Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta merkittävä kohde (ma 600 Marjamäen pappila) Venesatama (Vierasvenesatama, kirkonkylä) Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue (Heinäveden reitti) Lisäksi maakuntakaavaehdotuksessa ovat merkinnät moottorikelkkailureitistä, valtatiestä/kantatiestä ja seututiestä/pääkadusta.

25 25 Kuva 13. Ote Etelä-Savon maakuntakaavaehdotuksesta. Seutukaava Heinävesi kuuluu Etelä-Savon maakuntaan. Vahvistetut seutukaavat kattavat koko Etelä-Savon maakunnan alueen. Seutukaavoista julkaistiin 2001 yhdistelmä, johon on koottu kaikki kuusi vahvistettua seutukaavaa. Seutukaava on voimassa, kunnes valmisteilla oleva maakuntakaava korvaa sen. Heinäveden kirkonkylään kohdistuvat seuraavat seutukaavan merkinnät: A T Ares Taajamatoimintojen alue (A Kirkonkylä). Teollisuustoimintojen alue (T Kirkonkylän teollisuusalue, T Kirkonkylän läntinen teollisuusalue). Taajamatoimintojen reservialue (Ares Kurikkaniemi) Lisäksi alueella on merkinnät rakennussuojelukohteista ja kulttuurimaisemakohteista (SR Heinäveden kirkko, km Kirkonmäen kulttuurimaisema, SR satama, SR Kotiteollisuusneuvonta-asema, SR museo, SR Marjamäen pappila).

26 26 Kuva 14. Ote Etelä-Savon seutukaavasta (2001). Yleiskaava Kaava-alueella on voimassa Kirkonkylän osayleiskaava (hyväksytty ).

27 27 Kuva 15. Heinäveden kirkonkylän osayleiskaava. Voimassa oleva asemakaava Kaava-alueella on voimassa useina eri vuosina vahvistuneita asemakaavoja, vuodelta 1966 lähtien.

28 28 Kuva 16. Heinäveden kirkonkylän asemakaava. Rakennusjärjestys Heinäveden kunnan rakennusjärjestys hyväksyttiin Heinäveden kunnanvaltuustossa ja se tuli voimaan

29 29 Tonttijako- ja rekisteri Kaava-alue kuuluu valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Heinäveden kirkonkylän pohjakartta on laadittu vuonna 2007 ja hyväksytty Pohjakartta-aluetta on täydennetty vuonna Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Muut päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat - Heinäveden kunnan rakennusjärjestys (2001). - Heinäveden rakennusinventointi (1987). - Heinävesi I-II. Hämynen Tapio (1986) & Hartikainen Heimo (1989). - Näe oma ympäristösi projekti Heinävedellä. Etelä-Savon taidetoimikunta & Enqvist Petri (2001). - Etelä-Savon maakuntakaavan liittyvät selvitykset. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Valtioneuvosto päätti maankäyttö- ja rakennuslain 22 :n mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista , ja päätös tuli lainvoimaiseksi Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut ), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan

30 30 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 60 ) 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Heinäveden kunnan tekninen lautakunta on , 84 päättänyt kirkonkylän asemakaavan tarkastamisesta ja ajantasaistamisesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain ( ) myötä kaavoituksen ominaisuuksiin kuuluu huolehtia siitä, että eri intressiryhmien (osallisten) mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn on riittävän laajaa, oikeisiin asioihin kohdistuvaa ja oikein ajoittuvaa. Suunnitteluun osallistutetaan päättäjät, kuntalaiset ja ne intressiryhmät, joita tarkastelualueen kehittäminen erityisesti koskettaa. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa. Tässä kaavahankkeessa ovat osallisia: - Heinäveden kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat - maanomistajat - kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen asukkaat - rajanaapurit - alueen yritykset, yhdistykset ja järjestöt Viranomaiset: - Etelä-Savon liitto - Etelä-Savon ympäristökeskus - Savonlinnan maakuntamuseo / Museovirasto - Tiehallinto / Kaakkois-Suomen tiepiiri Muut : - Heinäveden seurakunta

31 Vireilletulo Kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) ilmoitettiin maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti Heinäveden lehdessä ja kunnan kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville alkaen Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan muutos laaditaan vuorovaikutteisesti maanomistajan, viranomaisten ja muiden osallisten kanssa. Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kunnan ilmoitustaululla sekä Heinäveden lehdessä ja internetissä ( Maanomistajia informoidaan kirjeitse. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä kunnan teknisessä toimistossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei saatu palautetta. Valmisteluaineisto osallistumis- ja arviointisuunnitelmineen (OAS) oli nähtävillä alkaen 30 päivän ajan. Luonnosaineisto nähtävillä x.x.- x.x.xxxx. Lausunnot ja mielipiteet oli toimitettava x.x.xxxx mennessä. Ehdotusaineisto nähtävillä x.x.- x.x.xxxx. Muistutukset oli toimitettava x.x.xxxx mennessä. Neuvotteluja maanomistajien kanssa Viranomaisyhteistyö Etelä-Savon ympäristökeskuksen kanssa viranomaisneuvotteluja on pidetty seuraavasti: Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa esille tulivat seuraavat asiat: - Etelä-Savon maakuntakaava on tulossa ehdotusvaiheeseen. Maakuntakaavassa on määritelty paikalliskeskusten alue. Kunta itse määrittelee taajaman ulottuvuuden (yleiskaavalla). Heinäveden kunnan osalta maakuntakaavaan ei ole tulossa merkittäviä muutoksia. Voimassa olevassa seutukaavassa on kohtuullisen väljät rajat. Jos ko. asemakaavatyön yhteydessä laajennusalueet menevät seutukaavan taajamatoimintojen tai teollisuustoimintojen aluevarausten ulkopuolelle, on laajennusalueille oltava hyvät perusteet. Jos asemakaava-alue laajenee seutukaavassa osoitettujen rajausten ulkopuolelle, tulee ympäristöministeriöstä hakea poikkeamislupaa seutukaavasta. - Heinäveden kunnan taajaman suunnittelua ei tulisi tehdä pelkästään asemakaavalla, vaan pohjalla tulisi olla yleiskaava. Ympäristökeskus suosittelee myös yleiskaavan laatimista Heinäveden taajama-alueelle. Koko kunnan aluekäyttötarpeet olisi hyvä tutkia yleiskaavalla sekä tehdä vaihtoehtojen tarkastelua ja kehitysvaihtoehtoja. Heinäveden kunnan taajaman yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen, jolloin asemakaavan laatimisen yhteydessä tarvitaan tarkempaa tarkastelua. Kaavamuutosten suhdetta tulee peilata yleiskaavaan ja löydettävä perustelut sille, miksi mahdollisesti on tarvetta poiketa yleiskaavasta. Asemakaavan vaikutuksissa tarkasteltava mm. kunnallistekniikka, laajennusalueet, ymv. Asemakaavamuutoksissa on mukana isoja

32 32 asioita (liikenne, asuinalueet), jotka tulisi ratkaista ensin yleiskaavalla. Kunnan tulee harkita uudelleen yleiskaavan laatimista. Kunta harkitsee nykyistä toimeksiantoa ja sitä laajennetaan tarvittaessa. Tehty toimeksianto Heinäveden kunnan ja Pöyry Environment Oy:n kesken kattaa vain asemakaavan viennin numeeriseen muotoon uudelle pohjakartalle sekä tarvittavat kaavatarkastelut ja kaavan laajentamisalueet (kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa). Asemakaavan päätavoitteena on sovittaa nykyinen kaava uudelle pohjakartalle. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tulee lisätä tietoa siitä, miten ja missä vaiheessa osalliset voivat kommentoida asemakaavaa. Kaavoituksessa huomioitava ja OAS:n lisättävä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Selvitysten osalta on käytävä läpi, onko tarvetta päivitykseen mm. muinaismuistojen ja rakennusinventoinnin osalta sekä laajennusalueiden osalta tarve luontoselvityksille. - Heinäveden kunnasta löytyy aineisto taajama-alueella vapaana olevien tonttien määrästä. Taajamassa sijaitsee joitakin vapaana olevia rakentamattomia tontteja. Osa näistä tonteista on vaikeita rakentaa. Tonttivaranto olisi hyvä käydä läpi (päivittää tieto) mm. asumisen ja teollisuuden osalta. Lisäksi tulisi pohtia, onko taajaman läheisyydessä vapaata aluetta rakentamiseen, minne olisi myös helppo rakentaa. Mahdollinen taajaman laajenemissuunta voisi olla Kerman suunta, jonne on jo osittain rakennettu kunnallistekniikkaa. - Kyseessä olevan Heinäveden kirkonkylän asemakaavan ajantasaistamis- ja laajennustyön ulkopuolelle jätetään yleiskaava-alueen ulkopuolelle sijoittuvat alueet (mm. Kurikkaniemi). Tämän kaavatyön yhteydessä tehdään akuutit kaavamuutokset. Kaavaluonnosvaiheessa voi ilmetä vielä uusia, yksityisten maanomistajien taholta tulevia muutostarpeita. - Kermanrannantien osalta tulle harkita, muutetaanko se tämän kaavatyön yhteydessä liikennealueesta kaduksi. Joka tapauksessa Kermanrannantie muuttuu kaduksi vuoden 2010 jälkeen (siirtymäsäännös). - Kaavatöiden, ennen kaikkea kaavan laajennusalueiden yhteydessä on aikatauluun hyvä kiinnittää huomiota jo aivan kaavatyön alkuvaiheessa luontoselvitysten vuoksi. Linnustoselvityksille paras ajankohta on keväällä huhti-toukokuussa, liitooravaselvityksille helmi-maalis-huhtikuussa ja kasvillisuusselvitykselle kesällä. Selvitysraportit toimitetaan ympäristökeskuksen biologille tarkistettavaksi. Kaavaa voidaan laatia luontoselvitysten kanssa samanaikaisesti. - Kaavatyön sivutuotteena syntyy sähköinen ajantasa-asemakaava. Ajantasaasemakaava on hyvä liittää asemakaava-aineistoon liitteeksi, jolloin osallisilla ja viranomaisilla on mahdollisuus verrata olemassa olevaa ja suunniteltua tilannetta. Kaavaselostukseen tulee purkaa auki ainakin kaavamuutoskohteet sekä asemakaavan laajennusalueet. - Mainitut asemakaavan muutos- ja laajennushankkeet voidaan hoitaa voimassa olevan yleiskaavan mukaan. Tarkastelussa on kuitenkin huomioitava laajempi tarkastelualue, sillä kirkonkylän alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa.

33 33 Asemakaavamuutokset ja laajennukset: 1. Lämpölaitos - Teollisuusalueelle, kortteliin 122 on suunnitteilla uusi varalämpölaitos. Nykyisin alue on kaavoitettu teollisuuskäyttöön kaavamerkinnällä T. Kaavamuutoksen myötä osa tontista muutetaan energiahuollon alueeksi, EN. - Keskustelun yhteydessä ilmeni tarvetta myös toiselle varalämpölaitokselle, jonka sijoituspaikka olisi hyvä olla Kermanrannatien läheisyydessä. Varalämpölaitoksen sijoittaminen asuinalueiden läheisyyteen on hankalaa, sillä valituksia tulee helposti. Varalämpölaitoksen osalta tulee selvittää sen aiheuttamat vaikutukset sekä laskeumat. Varalämpölaitoksen paikkaa selvitellään ja tarvittaessa se huomioidaan asemakaavatyön yhteydessä. 2. Heinävedentien ja Kermanrannantien risteysalue - Heinävedentien ja Kermanrannantien risteys on koettu liikenneturvallisuuden kannalta turvattomaksi risteysalueeksi. Kunnassa on pohdittu mm. olisiko risteykseen mahdollista rakentaa kiertoliittymä. Kaakkois-Suomen tiepiiri ei ole tutkinut tarkemmin mahdollisuutta rakentaa kiertoliittymää ko. risteysalueelle. Kaavoituksen yhteydessä on hyvä tutkia myös muita mahdollisuuksia parantaa risteyksen liikenneturvallisuutta. Liikenne risteysalueen läheisyydessä on lisääntynyt. Kaavatyön yhteydessä selvitettävä vanhoista liikennelaskemista paljonko alueen läheisyydessä on liikennettä ja mihin saakka liikenteen ennusteet on ulotettu. - Keskustelun yhteydessä esille nousi meluselvityksen tekeminen, jolle Heinäveden taajama-alueella olisi arvetta. 3. Entinen neuvola - Entinen neuvolan rakennus on myyty yksityiselle henkilölle. Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistamisen yhteydessä selvitetään/ratkaistaan neuvolan rakennuksen uusi käyttötarkoitus. 4. Koulu (uusi ja vanha) - Uusi koulu on tarkoitus rakentaa kortteliin 47 ja suunnittelu on käynnissä. Koulun asemakaavamuutoksen yhteydessä tulee huomioida liikenneturvallisuus koulun alueella sekä sen läheisyydessä. Entiselle koulurakennukselle ei ole vielä keksitty uutta käyttöä. Vuoden loppuun mennessä selvinnee mitä ko. rakennukseen voisi sijoittaa. Liikennejärjestelyt lienevät mietittävä kohta, jos alueelle sijoittuu esimerkiksi liikerakennuksia, tms. 5. Kirkontaus/Kermanranta

34 34 - Kirkon pohjoispuolella sijaitsevan asuinalueen osalta asemakaava tarkistetaan ja päivitetään. Voimassa olevassa asemakaavassa osa tonteista on rakentamattomaksi kelpaamattomia (suuret korkeuserot). 6. Venesatama - Heinäveden venesataman läheisyydessä tarkoituksena on ottaa asemakaavaan mukaan muutama jo olemassa omakotitalotontti. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa venesataman läheisyyteen matkailua palvelevaa rakentamista. Keskusteluja on käyty myös uimahallin rakentamisesta venesataman läheisyyteen, mutta se lienee vielä haave tässä vaiheessa. Vireillä on myös matkailun kehittämishanke, joka tulee huomioida asemakaavaa laadittaessa. 7. Asemakaavan laajennusalueet - Yksityiset maanomistajat ovat ilmoittaneet kuntaan maa-alueita, joille haluaisivat laajentaa kirkonkylän asemakaavaa (Kurikkaniemi, Knuutila). Laajennusalueille olisi halukkuutta sijoittaa omakotitalotontteja. - Kurikkaniemi on seutukaavassa osoitettu Ares- alueeksi. Alueelle ei ole laadittu yleiskaavaa tai asemakaavaa. Rakentaminen tulisi suunnata ensin taajamatoimintojen alueeksi osoitetuille alueille ja vasta sitten Ares- alueille. Kurikkaniemen alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavan pohjakarttaa, eikä se kuulu sovittuun toimeksiantoon. Asemakaavatyössä pysytään toimeksiannon sisällä. Asemakaava-alueen laajentaminen yksittäisten kiinteistöjen osalta Kirkkotien länsipuolella, Knuutilan alueella onnistunee, sillä pohjakartta ko. kiinteistöjen osalta on lähes valmis. - Uusien asuinalueiden osoittaminen asemakaava-alueen rajojen ulkopuolelle onnistunee, suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida, että laajennusalueet sijoittuvat maakuntakaava/seutukaavan taajamatoimintojen rajausten sisäpuolelle. Asemakaavan laajennuksissa tulee huomioida, että pohjakartan tulee olla voimassa koko kaava-alueella. Asemakaavan laajennusalueiden osalta tulisi tutkia luonnonolot. Alueet lienevät tällä hetkellä pääosin maa- ja metsätalousaluetta, jolloin niiltä voi löytyä luonnon monimuotoisuusarvoja. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskettavat Heinäveden kunnan asemakaavaaluetta mm. seuraavien kokonaisuuksien osalta: Toimiva aluerakenne - tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

35 35 - pyritään edistämään hyvää taajamakuvaa - pyritään edistämään olevan rakennuskannan hyödyntämistä - pyritään monipuolistamaan kunnan asuntotonttitarjontaa - pyritään edistämään kaukolämmön käyttöedellytyksiä - otetaan huomioon tulvavaara-alueet ja tulviin liittyvien riskien ehkäiseminen - varaudutaan lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin - pyritään sijoittamaan haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavat toiminnot riittävän etäälle vaikutuksille herkistä toiminnoista Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - pyritään edistämään kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilymistä - otetaan huomioon valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisemat - pyritään osoittamaan matkailun kehittämiselle riittävät alueet - otetaan huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarpeet ja käyttötarpeet - pyritään luomaan viheralueista yhtenäisiä kokonaisuuksia Toimivat yhteysverkostot - varaudutaan tarvittaviin liikenneyhteyksiin sekä niiden nykyisiin ja tuleviin tilavarauksiin - pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta. Etelä-Savon maakuntakaavaehdotuksen asettamat tavoitteet Etelä-Savon maakuntakaavan asettamien tavoitteiden mukaan taajamatoimintojen alueen ja sen lähituntuman suunnittelussa tulisi ottaa huomioon mm. seuraavat seikat: Kunnan asettamat tavoitteet Järvi- ja rantaluontoa hyödynnetään kestävällä aluetaloudellisella tavalla luonnonympäristön arvoja vaalien Taajamatoimintojen alueen läheisyyteen on varattava riittävästi virkistysalueita ja ulkoilureittejä Suunnittelussa tulee huomioida se, että taajama-alueelle jää myös rakentumatonta ranta-aluetta Vapaa-ajan asuminen ja matkailu tulisi kytkeä muuhun yhdyskuntarakenteeseen Olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tulee kehittää ja hyödyntää suunnittelussa Asemakaavan päätavoitteena on sovittaa kirkonkylän voimassa oleva asemakaava uudelle vuonna 2007 valmistuneelle pohjakartalle. Merkittävimmät kaavatarkastelut ovat asemakaava-alueen laajentaminen mm. Kermanrannantien läntiselle reuna-alueelle, satama-alueen kehittäminen, uuden ala-asteen, uimahallin ja varalämpökeskuksen sijoittuminen kirkonkylään, ulkoilureittien yhteensovittaminen sekä kulttuurihistoriallisten