Palvelujen kansainvälistymisen muodot ja polut

Transkriptio

1 Palvelujen kansainvälistymisen muodot ja polut Selvitys liike-elämän asiantuntijapalvelujen kansainvälistymisestä ja sen merkityksestä yritysten kasvulle Tekesin katsaus 265/2009

2

3 Palvelujen kansainvälistymisen muodot ja polut Selvitys liike-elämän asiantuntijapalvelujen kansainvälistymisestä ja sen merkityksestä yritysten kasvulle Marja Toivonen Irma Patala Pekka Lith Tiina Tuominen Anssi Smedlund Tekesin katsaus 265/2009 Helsinki 2009

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 500 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta ohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Kalleheikki Kannisto Taitto: DTPage Oy

5 Esipuhe Palvelujen kehittäminen ja palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen ovat nousseet merkittävään rooliin kaikissa jälkiteollisissa yhteiskunnissa. Palvelujen kansainvälistymiseen kohdistuu aivan uudenlaisia odotuksia siitä, miten palveluilla voidaan tasapainottaa tavarakaupan muutosta ja globaaleille palvelumarkkinoille siirtymistä. Viime vuosina on enenevässä määrin korostunut liikeelämän asiantuntijapalveluiden kansainvälistyminen ja näiden ns. KIBS-alojen (knowledge intensive business services) rooli teollisuuden palveluviennin rinnalla. Tämä selvitys on suunnattu niille yrityksille, jotka kehittävät aktiivisesti palveluliiketoimintaa ja pyrkivät laajentamaan toimintaansa kansainvälisille markkinoille. Selvitys tarjoaa käytännönläheisen tietopaketin siitä, millaisia tekijöitä on palvelujen kasvun ja kansainvälistymisen takana ja millaisia ovat palveluyrityksen kansainvälistymisen muodot ja tavat. Erityisesti valotetaan niitä erityiskysymyksiä, jotka liittyvät asiantuntijuuteen ja tietoon perustuvien business to business -palvelujen kansainvälistymiseen ja kasvuun. Selvityksessä esitetään myös kattava tilastokatsaus suomalaisista palvelutoimialoista ja KIBS-sektorin toiminnasta. Palvelujen kansainvälistymisen muodot ja polut selvityksen taustalla on palveluyritysten tarve ymmärtää ja hyödyntää erilaisia palveluliiketoiminnan kansainvälistymisen ja kasvun muotoja. Useat tähänastiset teoriat ja selvitykset ovat painottuneet tavaroita tuottavien ja välittävien yritysten näkökulmaan. Tämä selvitys ottaa asiaan uuden näkökulman ja tarkastelee teoriaa ja käytännön kysymyksiä palveluyritysten lähtökohdista. Toimintatapoja ja -malleja havainnollistetaan lukuisten käytännön esimerkkien ja case-kuvausten avulla. Selvitys on tehty osana Tekesin Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille -ohjelmaa, joka on käynnistynyt maaliskuussa 2006 ja jatkuu vuoden 2013 loppuun asti. Ohjelman kohdetoimialoja ovat liike-elämän asiantuntijapalvelut (KIBS), teollisuuden palveluliiketoiminta sekä kauppa. Selvityksen on toteuttanut Tekesin toimeksiannosta T:mi Servidev, jossa työstä ovat vastanneet FT Marja Toivonen, DI MBA Irma Patala, VTM Pekka Lith, KTM Tiina Tuominen ja TkL Anssi Smedlund. Selvityksessä esiintyvät yritysesimerkit ovat toimeksiannon toteuttajien ja Tekesin yhdessä valitsemia.

6 Tekes kiittää selvityksen toteuttamisesta T:mi Servideviä, case-yritysten edustajia sekä muita asiantuntijoita, jotka ovat kommenteillaan vaikuttaneet tekstisisällön ja lopullisen ulkoasun muokkaamiseen. Toivomme, että selvitys edesauttaa kansainvälisen palveluliiketoiminnan käynnistämistä ja edelleen kehittämistä kaikissa business-to-business-palveluja tarjoavissa yrityksissä. Haluamme samalla haastaa näitä yrityksiä astumaan kansainvälistymisen ja kasvun polulle. Helsingissä marraskuussa 2009 Tekes Teknologian ja innovaatioiden edistämiskeskus

7 Sisällysluettelo Esipuhe OSA I Kansainvälistyvät palvelut ja Suomi Johdanto Selvityksen tausta Selvityksen tarkoitus, toteuttaminen ja rakenne Kansainvälistymisen välttämättömyys ja hyödyt Kansainvälistymiseen ajavat voimat: globalisaatio, kaupan vapautuminen ja informaatioteknologian kehitys Kansainvälistyminen ja kasvu toistensa tukijoina Kansainvälistymisen merkitys osaamisen kehittymiselle Palvelut ja kansainvälistyminen Suomessa Suomalainen palveluala kansainvälisessä vertailussa KIBS-sektorin erityispiirteet Suomessa Palveluviennin laajuus kansainvälisesti ja Suomessa Suomalaisten palveluyritysten muu kansainvälinen toiminta Suomen haasteet ja mahdollisuudet palvelujen kansainvälistämisessä...14 OSA II Kansainvälistymisen muodot ja polut palveluissa Palveluyritysten kansainvälisen toiminnan muodot Erilaisia tapoja luokitella kansainvälisen toiminnan muotoja Kansainvälisen liiketoiminnan perusmuodot Palveluvienti Ulkomaiset investoinnit Kansainvälinen toiminta kolmannen osapuolen avulla Liiketoimintaa tukevat kansainvälistymisen muodot Kansainväliset asiakkaat kotimaassa Toimiminen kansainvälisen ketjun tai verkoston osana Organisaation kansainvälistäminen (kansainvälinen henkilöstö) Offshoring (palvelujen etätuotanto) Kansainvälistymisen polut Kansainvälistyminen asiakkaan mukana Omaehtoinen asteittainen kansainvälistyminen Omaehtoinen nopea kansainvälistyminen Peruspolkujen yhdistelmät...39

8 OSA III Kansainvälistymisen tapaan vaikuttavat tekijät ja kansainvälistymisstrategian luominen Kansainvälistymisen tapaan vaikuttavat tekijät Palvelun luonne Palvelun tuottamisen ja kuluttamisen erotettavuus Tietoon ja asiantuntijuuteen liittyvien palvelujen erityiskysymykset Muut toimialaan liittyvät tekijät Kohdemarkkinoiden ominaisuudet Kohdemarkkinoiden laajuus ja luonne Kansainvälisen kaupan rajoitteet Palveluntarjoajan resurssit ja kompetenssit Kontaktit ja verkostot Rahoitus ja muut aineelliset resurssit Osaaminen ja kokemus Kansainvälistymisstrategian luominen sekä teknologian ja tuotteistamisen hyödyntäminen Strategian lähtökohtia Strategiset päätökset kansainvälistymisen alussa ja aikana Uusien teknologioiden hyödyntäminen kansainvälistymisessä Tuotteistaminen kansainvälistymisen tukena...60 Yhteenveto...63 Lähteet...67 Liitteet 1 Selvitystä varten tehdyt haastattelut Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelualat eli KIBS-alat Kansainvälistymistä tukevia palveluja Suomessa...76 Tekesin katsauksia...77

9 Kansainvälistyvät palvelut ja Suomi OSA I 1 Johdanto 1.1 Selvityksen tausta Palvelualat muodostavat pitkälti yli puolet tuotannosta ja työllisyydestä kehittyneissä maissa, ja myös kehittyvissä talouksissa niiden osuus on jatkuvasti lisääntymässä. Palveluja on perinteisesti pidetty kotimarkkinasidonnaisina, mutta viimeisten vuosikymmenien aikana niillä on havaittu olevan yhä merkittävämpi rooli kansainvälisesti. Tähän on vaikuttanut kansainvälisen toiminnan reaalinen kasvu palvelualoilla, mutta myös ymmärryksen lisääntyminen kansainvälistymisen eri muodoista. Varsinaisten palvelualojen lisäksi yhä keskeisempään asemaan on nousemassa teolliseen toimintaan kytkeytyvien palvelujen kansainvälistyminen. Palvelut vaikuttavat tänä päivänä oleellisella tavalla kansainväliseen työnjakoon ja niiden huomioon ottaminen on välttämätöntä pyrittäessä lisäämään kilpailukykyä niin yrityksissä, alueilla kuin maidenkin tasolla. Keskeinen syy siihen, että palvelujen kansainvälistymistä on aiemmin pidetty vähäisenä, on ollut kansainvälisen toiminnan muotoja koskeva rajoittunut näkökulma. Tilastot kansainvälisistä aktiviteeteista ovat koskeneet pääosin vientiä, jota on perinteisesti tarkasteltu lähinnä aineellisina materiaalivirtoina eli tavaravientinä. Johtopäätös on ollut, että silloin kun palvelut kansainvälistyvät, tämä yleensä tapahtuu ulkomaisten investointien muodossa. Ulkomaiset investoinnit ja myös vienti voidaan kuitenkin toteuttaa eri tavoin ja näihin eri tapoihin liittyy monia uusia mahdollisuuksia. Yritysten on esimerkiksi todettu nykypäivänä usein etabloituvan toisiin maihin yritysostojen kautta. Viennissä palveluja välitetään ulkomaille kasvavassa määrin internetiä hyväksikäyttäen. Lisäksi kolmansien osapuolten kautta tapahtuva läsnäolo ulkomailla on noussut viennin ja investointien rinnalle tärkeäksi kansainvälistymisen muodoksi. Myös erilaisten kansainvälistä liiketoimintaa tukevien toimintatapojen merkitystä on alettu korostaa. Palvelualojen sisällä osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ovat viime vuosina herättäneet kasvavaa kiinnostusta. Näistä palveluista on Suomessakin vakiintumassa englanninkielisestä termistä tuleva lyhenne KIBS (knowledge-intensive business services). KIBS-palvelut ovat sellaisia yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tarjoamia palveluja, jotka perustuvat vahvasti erityisasiantuntemukseen ja joissa asiakkaan kanssa tapahtuvalla yhteisellä oppimisella on suuri merkitys. KIBS-palvelujen pääosa koostuu seuraavista aloista: tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus- ja kehittämispalvelut (T&K), lainopilliset palvelut, taloushallinnon palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekninen konsultointi (insinööri- ja arkkitehti- ja muotoilupalvelut) sekä johdon konsultointi. KIBS-alat ovat yli kolmenkymmenen vuoden ajan olleet kaikkein nopeimmin kasvavia talouden aloja länsimaissa. Kasvun taustalla on tuotteiden, tuotantoprosessien ja markkinoiden monimutkaistuminen, joka vaatii erikoistumista ja erityisasiantuntemusta. KIBS:eillä, joilla on asiakkainaan suuri määrä muita yrityksiä, on laajempi näkökulma kuin mihin yksittäisen yrityksen sisällä on mahdollista päästä. KIBS-yritysten oman liiketoiminnan menestyminen myös edellyttää, että ne ovat koko ajan selvillä omaan alaansa liittyvästä uusimmasta osaamisesta. 1

10 Niinpä ne levittävät parhaita käytäntöjä ja tukevat asiakkaidensa kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. KIBS:it on myös todettu tärkeiksi toimijoiksi erilaisten verkostojen solmukohtina ja alueiden vetovoimaisuuden lisääjinä. KIBS-sektori kuuluu vahvimmin kansainvälistyneiden palvelualojen joukkoon. KIBS:ien kansainvälistymistä pidetään myös yhtenä tärkeimmistä ilmiöistä yleisessä tuotannon, jakelun ja innovaatiotoiminnan globalisoitumisessa 1. Tähän on syynä KIBS:ien rooli tiedon ja osaamisen välittäjinä globaalin, kansallisen ja aluetason kesken. Tietoa eri tasojen välillä kulkee sekä verkostojen kautta että perinteisempien hierarkkisten rakenteiden kautta 2. Verkostomaisessa toiminnassa kansainvälinen, kansallinen ja aluetaso ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa tiedon luomisessa, välittämisessä ja muokkaamisessa. Tällainen toimintatapa sopii erityisesti tilanteisiin, joissa sovelletaan uutta teknologiaa ja tieto vanhenee nopeasti. KIBS:eillä on keskeinen rooli tietovirtojen joustavan etenemisen takaajina verkoston eri osissa. Hierarkkinen rakenne puolestaan on tehokas hitaamman kehityksen oloissa. Tässä toimintatavassa globaalisti toimivat KIBS:it kuljettavat tietoa alaspäin kansalliselle ja aluetasolle, ja toisaalta siirtävät kansallisiin kulttuureihin ja alueiden erityispiirteisiin liittyvää tietoa ylöspäin globaalille tasolle. 1.2 Selvityksen tarkoitus, toteuttaminen ja rakenne Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella tarkemmin kansainvälistymisen eri muotoja ja polkuja palveluyrityksissä, erityisesti KIBS-alalla. Selvitykseen sisältyy myös kasvunäkökulma: pitkin matkaa tuodaan esille sitä miten kansainvälistyminen mahdollistaa ja tukee yritysten kasvupyrkimyksiä. Tähän liittyen raportin alkupuolella käsitellään lyhyesti kasvuyrittäjyyden haasteita ja raportin lopussa näihin haasteisiin vastaamista. Raportti lähtee kuitenkin siitä, ettei kasvu ole ainoa syy miksi yritykset kansainvälistyvät tai niiden tulisi kansainvälistyä. Osaamisen kehittyminen on kansainvälistymisen arvokas seuraus ja voi toteutua niinkin, että yritys pysyy pienenä mutta sillä on vahvat verkostot. Selvityksessä on käytetty pääasiallisina aineistoina tutkimuskirjallisuutta ja case-haastatteluja. Case-haastattelujen määrä on 16, ja koska selvitys painottuu KIBS-sektoriin, edustaa myös casien valtaenemmistö KIBS-yrityksiä. Yksi haastattelu on tehty teollisuuden palveluista, joihin yhä useammin sisältyy myös KIBS-tyyppistä asiantuntijatoimintaa. Yritysten lisäksi selvitystä varten on haastateltu neljä tunnettua ulkomaista palvelujen kansainvälistymisen tutkijaa. Sekä yritys- että tutkijahaastattelut ilmenevät liitteestä 1. Tilastoaineistoa on käytetty selvityksen alussa suomalaisen palvelualan ja sen kansainvälistymisen tarkastelussa. KIBS-sektorin laajuutta ja kehitystä on tarkasteltu tarkemmin erikseen 3. KIBS-aloiksi luetut toimialat on esitetty liitteessä 2. Raportin tarkoituksena on rohkaista KIBS-yrityksiä kansainvälistymään ja antaa tietoa kansainvälistymistä suunnitteleville alan yrityksille. Raportti on rakennettu niin, että tutkimuspainotteisemmasta tiedosta edetään vähitellen käytännöllisempään suuntaan. Lukijoiden erilaiset tietotarpeet on otettu huomioon jakamalla raportti kolmeen osaan: Ensimmäinen osa sisältää yleistä tietoa palvelujen kansainvälistymistä ja Suomen tilanteesta asian suhteen. Toisessa osassa esitellään palvelujen kansainvälistymisen mallit ja polut. Kolmas osa kuvaa kansainvälistymiseen vaikuttavia tekijöitä, kansainvälistymiseen liittyviä strategisia päätöksiä sekä teknologian ja tuotteistamisen hyödyntämistä. 1 Miozzo ja Miles, Howells ja Roberts, Palvelualojen ja KIBS-sektorin kokoa ja kehitystä analysoitaessa tilastolähteenä on käytetty pääosin Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriä ja sitä vastaavaa Eurostatin tilastoa. Suomen osalta uusimmat tiedot ovat vuodelta 2007, muiden maiden osalta vuodelta Käytetty toimialaluokitus on Tilastokeskuksen TOL 2002 luokitus, sillä uudemmalla TOL 2008 luokituksella ei ole tietoja aikaisemmista vuosista. Kansainvälisen toiminnan kuvauksessa on käytetty lähteinä Tilastokeskuksen ulkomaankaupan tilastoja, Suomen Pankin tilastoja ja WTO:n tilastoja, joissa uusimmat tiedot ovat tilastosta riippuen joko vuodelta 2006 tai

11 2 Kansainvälistymisen välttämättömyys ja hyödyt Tässä luvussa käsitellään tekijöitä, jotka ovat omiaan lisäämään palveluyritysten kansainvälistymistä. Kysymys on yhtäältä laajoista kansainvälistymiseen ajavista voimista, toisaalta hyödyistä, joita kansainvälistyminen yritykselle tuottaa. Kansainvälistymiseen ajavia voimia ovat ennen muuta globalisaatio, kaupan vapautuminen ja informaatioteknologian kehitys. Kaksi viimeksi mainittua tarjoavat palveluyritysten kansainvälistymiselle huomattavia uusia mahdollisuuksia. Myös globalisaatio on mahdollisuus, mutta se merkitsee lisäksi ainakin jonkinasteista kansainvälistymisen pakkoa. Hyödyt, joita yritys kansainvälistymisestä saa, voivat olla moninaisia. Erityisen tärkeitä ovat kansainvälistymisen tuomat kasvumahdollisuudet ja osaamisen kehittyminen. 2.1 Kansainvälistymiseen ajavat voimat: globalisaatio, kaupan vapautuminen ja informaatioteknologian kehitys Kansainvälistyminen on tämän päivän palveluyrityksille, kuten teollisillekin yrityksille sekä mahdollisuus että usein myös välttämättömyys. Globalisaatio, joka ei merkitse ainoastaan jatkuvasti lisääntyviä kansainvälisiä aktiviteetteja vaan myös talouden toimintaa kasvavassa määrin yhtenä kokonaisuutena maailman mitassa, on huomattavasti muuttanut kilpailukyvyn ehtoja kansallisella, alueellisella ja yritystasolla 4.Seon kiristänyt kilpailua, minkä seurauksena yritykset enää harvoin pystyvät tarkastelemaan markkinoitaan vakaina ja rajattuina. Sen sijaan niiden on suuntauduttava jatkuvaan uudistumiseen ja avoimuuteen liiketoiminnassaan. Edes kotimarkkinoilla toimivat yritykset eivät ole kansainvälistymisen ulkopuolella, sillä toimeksiannot joissa vähintään välillisesti on mukana ulkomaisia toimijoita yleistyvät jatkuvasti. Asiakkailla voi esimerkiksi olla ulkomaisia kumppaneita tai toimeksiantoon voi liittyä ulkomainen rahoittaja. Kilpailun kiristyessä myös paine etsiä aktiivisesti toimintamahdollisuuksia kotimaan rajojen ulkopuolelta kasvaa. Vuonna 1947 perustettu GATT-järjestelmä (General Agreement on Tariffs and Trade) on huomattavasti vapauttanut kansainvälistä kauppaa: jäsenmaiden välisiä tulleja on asteittain alennettu ja muita kaupan esteitä poistettu. Palvelujen puitesopimus GATS (General Agreement on Trade in Services) takaa, että palveluihin sovelletaan samanlaisia periaatteita kuin tavaroihin. EU:n sisämarkkinoilla kaupan vapauttaminen on edennyt vielä pidemmälle. Palveludirektiivi pyrkii edistämään palveluiden vapaata liikkumista EU:n sisällä. Se puuttuu esimerkiksi byrokratiaan, jota yritys kohtaa laajentaessaan toimintaansa ulkomaille. Direktiivi on kuitenkin paitsi mahdollisuus myös haaste: yhtäältä kansainvälistymisen edellytykset EU:n sisämarkkinoilla parantuvat, toisaalta kilpailu kiristyy. Suomen omat palvelumarkkinat ovat melko avoimet ulkomaiselle kilpailulle. Informaatio- ja viestintäteknologian (ICT) kehityksellä on oleellinen merkitys palvelujen kansainvälistymisessä. Sen myötä on jouduttu asettamaan osin kyseenalaiseksi vuosikymmeniä vallinnut käsitys, jonka mukaan palvelujen keskeinen tunnuspiirre on tuottamisen ja kuluttamisen erottamattomuus. Käytännössä tämä merkitsee, että palveluviennin mahdollisuudet ovat ratkaisevasti lisääntyneet. ICT:tä hyväksi käyttäen palve- 4 Schienstock ja Hämäläinen,

12 lujen välittäminen esimerkiksi raportteina ja koulutusmateriaaleina on huomattavasti aiempaa tehokkaampaa 5. Vielä tärkeämpiä tulevaisuuden mahdollisuuksien kannalta ovat ne eri muodot, joilla asiakas saa on-line-palvelua internetissä joko itsepalveluna tai vuorovaikutuksessa palveluntarjoajan kanssa 6. ICT:n merkitys on erityisen suuri KIBS-yritysten kansainvälistymiselle ja paljon tähän liittyviä mahdollisuuksia on vielä käyttämättä. KIBSyritysten liiketoiminnassa tietoon liittyvillä toiminnoilla on keskeinen asema, ja ICT on ratkaisevasti helpottanut tiedon hankintaa, varastointia ja siirtoa. Tällä on KIBS:eille kahtalainen merkitys: Ensinnäkin KIBS:ien toiminta on merkittävästi tehostunut sellaisen tiedon osalta, joka pystytään saattamaan koodattuun muotoon ja välittämään sähköisesti. KIBS:it ovat keskeisiä toimijoita informaation markkinoilla 7, ja nämä markkinat ovat luonteeltaan kansainväliset. ICT:n avulla eri asiantuntija-aloihin liittyvää graafista, numeerista ja tekstitietoa siirretään kasvavassa määrin maasta toiseen. Toiseksi sähköinen tiedonvälitys voi tukea henkilökohtaista vuorovaikutusta vaativia palveluprosessin osia. Esimerkiksi sähköisesti toimitetut suunnitteluasiakirjat teknisissä palveluissa tai konsultoinnin pohjaksi tehtävät nettikyselyt vapauttavat aikaa henkilökohtaiseen palveluun. Palvelu voidaan myös jakaa yksinkertaisempaan internetin kautta välitettävään neuvontaan ja syvällisempään henkilökohtaiseen palveluun. Tätä toimintatapaa sovelletaan esimerkiksi lainopillisissa palveluissa. Informaatioteknologian hyödyntämistä kansainvälistymisessä tarkastellaan käytännön kannalta kansainvälistymisstrategian luomista käsittelevässä luvussa raportin loppupuolella. 2.2 Kansainvälistyminen ja kasvu toistensa tukijoina Kasvu on keskeinen kansainvälistymisen motiivi niin palvelu- kuin teollisillakin yrityksillä. Suomalaisille yrityksille kansainvälistyminen on kasvun kannalta erityisen tärkeä johtuen kotimarkkinoiden pienestä koosta. Kasvulla on merkitystä, paitsi taloudellisena menestyksenä kasvavalle yritykselle, myös asiakkaiden kannalta, sillä monilla aloilla on havaittavissa jonkinasteista työnjakoa asiakkaan koon mukaan. KIBS-sektori on tyyppiesimerkki tällaisesta alasta. Suuret KIBS:it ovat kiinnostuneita lähinnä suurimmista asiakkaista ja pienillä on resursseja palvella vain pieniä, mikä vaikeuttaa palvelujen saantia keskikokoisissa asiakasyrityksissä. Kansainvälistymisen myötä kasvu-uralle lähtevät pienet KIBS:it voivat auttaa tämän markkinatyhjiön täyttämistä. Yritystason lisäksi kansainvälistymisellä on tärkeä merkitys kasvulle myös toimialatasolla. KIBS-sektorin osalta on tehty havainto, että niissä maissa, joissa sektori on kehittynyt erityisen dynaamisesti, on vahva suuntautuminen kansainvälisyyteen olennaisella tavalla tukenut kehitystä. Esimerkiksi Alankomaiden KIBS-sektorin laajuuden on todettu kytkeytyvän alan yritysten aktiiviseen kansainväliseen suuntautumiseen 8. Kasvun ilmenemismuotoja ovat: markkinaosuuden kasvu tai laajentaminen (orgaaninen kasvu) kehittyminen uusille urille (diversifiointi) kasvu yritysostojen tai fuusioiden kautta. Nopean kasvun yrityksiksi määritellään yritykset, joiden kasvuvauhti ylittää keskimäärin 20 % kolmena peräkkäisenä vuotena. Näistä gaselliyrityksiä ovat ne, joiden keskimääräinen kasvuvauhti ylittää 50 %. Kasvua mitataan yleensä palkkasummalla tai liikevaihdolla. 5 Roberts, Antonelli, Antonelli, Kox,

13 Tilastoaineistoa kasvuyritysten määrästä ja kasvun kytkeytymistä kansainvälistymiseen on ollut saatavissa vasta aivan viime vuosina. Suomessa aineistoa on koottu työ- ja elinkeinoministeriön yrittäjyyskatsauksia ja kasvuyrittäjyyden neuvonantoryhmää varten 9. Aineistosta voidaan KIBS-sektorin osalta tehdä seuraavia havaintoja: Vuonna 2007 nopean kasvun KIBS-yrityksiä oli 5 7 vuotta aiemmin perustetuista yrityksistä 2,2 2,3 %. Kasvuyritysten määrä oli 236, ja niistä gaselliyrityksiä oli 90. KIBS-alatoimialoittain kasvuyrityksiä oli suhteellisesti eniten T&K-toiminnassa sekä tietojenkäsittelypalveluissa. Taloushallinnon palveluissa kasvuyrityksiä oli vähän. Kasvuyrityksiä oli KIBS-sektorilla suhteellisesti enemmän kuin koko yrityskentässä. Työllisyyden myönteinen kehitys on pääosin kasvuyritysten varassa. Kun työllisyys kaikkien vuosina aloittaneiden KIBSyritysten joukossa parani 19 % vuosina , parani se kasvuyrityksissä keskimäärin 75 %. Gaselliyritysten työllisyys miltei kolminkertaistui näinä vuosina. Kansainvälisellä toiminnalla on yhteys kasvuyrittäjyyteen monilla KIBS-aloilla, vaikka kansainvälistymistä tarkasteltaisiin pelkästään viennin ja ulkomaalaisomisteisten yritysten osalta, joista tietoja on saatavissa edellä mainitusta aineistosta: Nopean kasvun KIBS-yrityksistä 14,4 % oli vientiyrityksiä vuonna Osuus on yli kaksinkertainen verrattuna vientiyritysten osuuteen kaikista KIBS-yrityksistä (6 %). Kuten kasvuyrityksiä yleensä, myös vientiä harjoittavia kasvuyrityksiä on eniten tutkimusja kehittämistoiminnassa sekä tietojenkäsittelypalveluissa. Nopeasti kasvavien KIBS:ien joukossa oli 11 valtaosin ulkomaisessa omistuksessa olevaa yritystä ja lisäksi 23 yritystä, joissa ulkomaalaisomistusta oli jonkin verran. Myös nämä määrät ovat suhteellisesti suurempia kuin KIBS-yrityksissä yleensä. 2.3 Kansainvälistymisen merkitys osaamisen kehittymiselle Osaamisen kehittäminen on tärkeä kannustin kansainvälisyyteen. Se on erityisen keskeinen KIBS-yrityksillä, joiden liiketoiminta perustuu asiantuntemukseen ja uusimman tiedon välittämiseen asiakkaille. KIBS:ien kohdalla on otettava huomioon, etteivät kaikki alalla toimivat yritykset automaattisesti ole osaamisintensiivisiä. Myös tällä alalla on vanhanaikaisia ja ei-kilpailukykyisiä toimintatapoja, joiden uudistamisessa kansainvälisistä kontakteista saatavat ideat olisivat erittäin tervetulleita. KIBS:ien liiketoimintamalleihin kohdistuu tänä päivänä erityisesti kaksi isoa haastetta: asiakaskeskeisyys ja monialaisuus 10. Asiakaskeskeisyys merkitsee, että kilpailukyky ja kannattava kasvu riippuvat yhä enemmän siitä mitä uutta arvoa yritys pystyy tarjoamaan asiakkailleen ja miten se pystyy realisoimaan antamansa arvolupauksen. KIBS-yrityksen erityisosaaminen omalla alalla (esimerkiksi juridiikassa tai taloushallinnossa) on vasta lähtökohta, jota asiakkaat yleensä pitävät itsestäänselvyytenä. Todellinen haaste on miten asiantuntija kykenee hahmottamaan asiakkaan tilanteen ja soveltamaan osaamistaan siihen niin, että asiakkaan tarve tulee tyydytettyä. Haasteeseen vastaaminen edellyttää ymmärrystä asiakasyrityksen arvonluontiprosessista ja oman palvelun roolista tässä prosessissa Aineisto on otos, joka sisältää tiettyinä vuosina perustetut vähintään 10 henkilöä työllistäneet yritykset. Niiden kehitystä on seurattu 5 7 vuoden aikajaksolla. Tässä esitetyt luvut kuvaavat vuosina perustettuja yrityksiä ja kasvuyritysten osuutta niistä. Yritysten määrä on yli eli riittävä kuvaamaan yritysten kasvua yleisempänä ilmiönä. Aineistosta on poimittu tätä selvitystä varten erikseen KIBS-yritykset, joita perustettiin mainittuina vuosina yhteensä (vuonna 2007 näistä oli toiminnassa yritystä). 10 Toivonen et al., Cooper et al., 1996; Hirvonen ja Helander,

14 Monialaisuuden haaste syntyy siitä, että asiakkaat ovat yhä useammin kiinnostuneita kokonaisratkaisuista sen sijaan, että hankkisivat yhden palvelun sieltä ja toisen täältä. KIBS-yritysten kannalta kehitys merkitsee, että toimintaa ei voida rakentaa pelkästään yksilöiden korkean asiantuntemuksen varaan, vaan on kehitettävä erilaisia mekanismeja joilla osaamista jaetaan ja ylläpidetään yhdessä. Erilaiset knowledge management -käytännöt (asiakastietokannat, osaamiskartoitukset jne.) ovatkin yleisiä kansainvälisissä KIBSyrityksissä. Kokonaisratkaisujen tuottaminen edellyttää yhteistyötä myös palveluyritysten kesken. Verkostot, jotka vaihtelevat suurten KIBS:ien strategisista alliansseista pienten KIBS:ien löyhiin yhteistyöverkostoihin, ovat yleistymässä ja toimivat yhä useammin kansainvälisellä tasolla. Erityisesti pienille ja keskisuurille KIBS:eille verkostot ovat keino, jonka avulla ne pääsevät lähelle suurten KIBS:ien kattavaa palvelutarjontaa. Verkostojen avulla myös laajennetaan omaa asiantuntemusta, löydetään uusia asiakkaita ja saadaan tietoa hyvistä käytännöistä. 12 Osaamisen kehittämisen kannalta kansainvälistyminen on monimuotoinen ilmiö ja tässä raportissa haluamme painottaa tätä seikkaa. Sellaisetkin kansainväliset aktiviteetit, joihin ei sisälly varsinaista liiketoimintaa ulkomailla, ovat osaamisen kehittymisen kannalta arvokkaita. Tässä mielessä myös Suomeen tulevilla ulkomaisilla KIBS-yrityksillä ja -ketjuilla voi olla hyvinkin myönteinen vaikutus: ketjuun kuuluminen laajentaa suomalaisen yrityksen näkökulmaa ja auttaa uusien ideoiden nopeassa omaksumisessa. Kansainvälistymisen välttämättömyys ja hyödyt yhteenveto Globalisoituva talous vetää yhä useampia yrityksiä kansainvälisille markkinoille ja vaatii myös kotimarkkinayrityksiltä kansainvälistä ajattelutapaa. Palvelukaupan vapautuminen parantaa kansainvälistymisen edellytyksiä. Informaatio- ja viestintäteknologia (ICT) on oleellisesti lisännyt palveluviennin mahdollisuuksia KIBS-yrityksissä. Kansainvälisellä toiminnalla on yhteys kasvuyrittäjyyteen, joka KIBS-sektorilla on erityisen tärkeä keskikokoisten yritysten määrän lisäämiseksi. Suomalaisille KIBS-yrityksille kansainvälistyminen on kasvun kannalta usein välttämätöntä johtuen kotimarkkinoiden pienestä koosta. Kansainvälistyminen on olennainen tekijä myös osaamisen kasvattamisessa ja pienimuotoisemmatkin kansainväliset aktiviteetit ovat tältä kannalta hyödyllisiä. 12 Morris ja Empson, 1998; Strambach,

15 3 Palvelut ja kansainvälistyminen Suomessa 3.1 Suomalainen palveluala kansainvälisessä vertailussa Länsimaisia yhteiskuntia on jo pitkään leimannut palvelujen merkityksen kasvu. Sen taustalla ovat talouden erikoistuminen, tulotason ja vapaa-ajan kasvu, hyvinvointivaltion kehitys sekä tietoliikenteen tarjoamat uudet mahdollisuudet. Seuraavassa esitettävät tilastoluvut palvelujen merkityksestä ovat suuntaa antavia, vaikka ne ottavat huomioon vain varsinaiset palvelualat. Teollisuuden ja palvelujen välisen rajan jatkuvasti hämärtyessä todellisempi kuva saataisiin, jos pystyttäisiin kuvaamaan palveluaktiviteetteja, mutta tähän tilastoissa ei ole vielä päästy. Useimmissa länsimaissa palvelualat kattavat tuotannosta ja työllisyydestä vähintään 60 %, mutta palvelusektorin laajuus vaihtelee maittain: Pisimmälle palveluyhteiskunta on kehittynyt Yhdysvalloissa, jossa palvelualojen osuus työllisyydestä oli 78 % vuonna Kyseessä on pitkän kehityksen tulos; jo 1900-luvun alussa palvelualat muodostivat Yhdysvalloissa 50 % bruttokansantuotteesta. Myös Euroopassa palvelut ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet huomattavasti teollisuutta nopeammin. EU-alueella palvelualojen osuus oli vuonna 2006 uudet jäsenmaat mukaan lukien 72 % kokonaistyöllisyydestä ja 69 % bruttokansantuotteesta. 14 Palvelualojen osuus työllisyydestä vaihtelee ns. vanhoissa EU-maissa (15 vanhaa jäsenmaata) %:n välillä. Palveluilla on suuri merkitys erityisesti Benelux-maissa, Britanniassa, Ranskassa ja Pohjoismaissa. Keskimääräistä pienempi palvelualojen osuus on Etelä-Euroopan maissa, kuten Portugalissa ja Espanjassa. Uusissa vuosina 2004 ja 2007 EU:hun liittyneissä maissa palvelualojen osuus on alhaisempi kuin vanhoissa jäsenmaissa, mutta ero on pienenemässä. Aloittain tarkasteltuna kaupan, kuljetuksen ja tietoliikenteen osuus EU:n kokonaistuotannosta on viidennes, liike-elämän palvelujen ja rahoituspalvelujen osuus runsas neljännes ja kuluttajapalvelujen osuus runsas viidennes. Silmiinpistävää ns. vanhojen EU-maiden, varsinkin Pohjoismaiden, palvelusektorille on julkisten palvelujen suuri osuus tuotannosta ja työllisyydestä. Kooltaan eurooppalaiset palveluyritykset ovat melko pieniä: 95 % niistä työllistää alle 10 henkeä. Suuria yli 250 hengen yrityksiä on vain 0,1 %, mutta niiden osuus palvelualojen työllisyydestä on toimialasta riippuen %. Suomessa elinkeinorakenteen muutos maatalousyhteiskunnasta teolliseksi ja edelleen palveluyhteiskunnaksi on ollut hitaampaa kuin monissa muissa Euroopan maissa, mm. muissa Pohjoismaissa. Aina 1940-luvulle saakka puolet työvoimasta työskenteli maa- ja metsätaloudessa. Ruotsi oli vastaavassa vaiheessa 1910-luvulla, Tanska ja Norja 1800-luvun lopulla. Suomen elinkeinorakenne alkoi muuttua vähitellen 1950-luvulla. Aluksi Suomi teollistui ja palveluvaltaistui yhtä aikaa, mutta kolmenkymmenen viime vuoden aikana palvelut ovat olleet suurin ja kasvava työllistäjä. Kuvio 1 osoittaa pääelinkeinojen kehityksen Suomessa pitkällä aikavälillä. Erityisen voimakasta palvelutuotannon kasvu oli ja 1980-luvuilla. Vuosina palvelualojen työllisyys kohosi ihmisellä. Julkisen vallan tuottamilla terveys-, sosiaali- ja kou- 13 Tilastokeskus: Suomen tilastollinen vuosikirja 2007, Tämän luvun eurooppalaista palvelualaa koskevien tilastotietojen lähde on Eurostat: European business, Facts and Figures, European Commission,

16 Kuva 1. Pääelinkeinojen kehitys Suomessa vuosina , prosenttia kokonaistuotannosta. 15 lutuspalveluilla on ollut kasvussa tärkeä asema (vaikka Suomessa julkisten palvelujen merkitys onkin jonkin verran pienempi kuin muissa Pohjoismaissa). Vuonna 1990 julkisten palvelujen osuus kokonaistuotannosta oli melkein 20 %, kun se oli runsaat 10 % vuonna Julkinen sektori ylläpiti palvelualoilla suhteellisen korkeaa työllisyyttä myös 1990-luvun laman aikana, jolloin kotimarkkinoista riippuvaiset yksityiset palvelualat joutuivat vaikeuksiin. Lyhyessä ajassa palvelualojen työllisyys väheni yli työntekijällä. Vuodesta 1994 lähtien palvelualojen tuotanto ja työllisyys ovat lähteneet uuteen kasvuun myös yksityisellä puolella. Vuonna 2007 palvelualat muodostivat noin 64 % Suomen bruttokansantuotteesta ja 69 % työllisyydestä, mikä tarkoittaa että palvelusektorin osuus kansantaloudessa on Suomessa edelleen jonkin verran pienempi kuin EU-alueella keskimäärin. Tuotanto-osuuksilla mitaten suurimmat palvelualat Suomessa ovat kiinteistö- ja liike-elämän palvelut, kauppa, kuljetus ja tietoliikenne sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Nämä alat ovat myös merkittävimmät työllistäjät, mutta niiden keskinäinen järjestys on näin tarkastellen hieman toisenlainen: tärkein työllistäjä on sosiaali- ja terveyspalvelut (taulukko 1) ja 2000-luvuilla nopeimmin kasvanut ala on ollut liike-elämän palvelut, joka sisältää KIBS-palvelujen ohella rutiininomaisempia palveluja kuten toimitilojen siivouksen sekä vartiointi- ja turvallisuuspalvelut. Palveluyrityksiä toimi Suomessa vuonna 2007 yhteensä , mikä oli 74 % maamme kaikista yrityksistä 16. Myös tämä osuus on viime vuosiin asti ollut pienempi kuin EU:ssa keskimäärin. Palveluyritysten määrä Suomessa on kuitenkin kasvussa sekä liike-elämän palveluissa että henkilökohtaisissa palveluissa. Liike-elämän palveluja (erityisesti KIBS-aloja) tarkastellaan tarkemmin seuraavassa luvussa. Henkilökohtaisten palvelujen osalta kasvupotentiaalia on mm. vapaa-ajan palveluissa. Kaupassa yritysten määrä on vähentynyt, vaikka henkilöstö ja liikevaihto kasvavat. Syynä on pitkään jatkunut rakennemuutos, jonka seurauksena pieniä kauppayrityksiä on hävinnyt markkinoilta maaseudulla väestökadon vuoksi ja kaupunkien keskustoissa suurten kauppaketjujen kovan kilpailun takia. 15 Lähde: Kansantalouden tilinpidon historialliset aikasarjat, Tilastokeskus 16 Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus (ei sisällä maa- ja metsätalouden yrityksiä) 8

17 Taulukko 1. Palvelualojen tuotanto ja työllisyys Suomessa vuonna Tuotanto miljardia euroa Osuus kokonaistuotannosta % Työllisyys henkeä Osuus kokonaistyöllisyydestä % Kauppa 16,2 10,3 320,2 12,8 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2,3 1,5 78,7 3,2 Kuljetus ja tietoliikenne 15,4 9,8 174,6 7,0 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 4,5 2,9 40,0 1,6 Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut 28,8 18,4 283,7 11,4 Julkinen hallinto 7,2 4,6 170,0 6,8 Koulutus 7,3 4,6 161,9 6,5 Sosiaali- ja terveyspalvelut 13,2 8,4 364,8 14,7 Muu palvelutoiminta 5,8 3,7 123,2 5,3 YHTEENSÄ 100,7 64, ,2 69,3 Julkinen palvelutuotanto 27,2 17,3 606,7 24,3 3.2 KIBS-sektorin erityispiirteet Suomessa KIBS-palveluissa työskentelee EU-alueella yhteensä noin 12 miljoonaa henkilöä. Englanti ja Saksa ovat selvästi merkittävimmät KIBS-palvelujen tuottajamaat. Yhdessä ne kattavat kolmanneksen näiden palvelujen henkilöstöstä EU-alueella. Pohjoismaista KIBS-palveluja on eniten Ruotsissa, sen jälkeen Tanskassa ja Norjassa 18, ja vähiten Suomessa. Ruotsissa KIBS-alojen henkilöstö on pitkälti yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Kuvassa 2 on verrattu KIBSsektorin laajuutta Suomessa niihin Euroopan maihin (ns. uudet EU-maat poislukien), jotka ovat lähinnä samaa kokoluokkaa Suomen kanssa. Maan talouden kokoon suhteutettuna KIBS-sektori on EU-alueella laajin Alankomaissa, jossa sen osuus yksityissektorin koko henkilöstöstä on 13,5 %. Ne maat, joissa KIBS-sektorin osuus on pieni, ovat pääosin uusia EU-maita (niissä KIBSsektorilla työskentelee 5 6 % yksityissektorin henkilöstöstä). EU:n keskiarvon (9,2 %) alapuolella on myös viisi ns. vanhaa EU-maata, joista Suomi on yksi. Muut ovat Itävalta, Kreikka, Portugali ja Espanja. Suomessa KIBS-sektorin osuus yksityissektorin koko henkilöstöstä on 8,9 %. Suomalaiselle KIBS-sektorille on ominaista vahva teknologiapainotteisuus: Teknologisten KIBS:ien (tietojenkäsittelypalvelut ja tekninen konsultointi) osuus kaikista KIBS-palveluista on Suomessa EU-maiden korkein (70 %). Tietojenkäsittelypalvelut ovat myös kasvaneet Suomessa enemmän kuin EU-alueella yleensä. Teknisessä konsultoinnissa (jonka pääosan muodostavat insinööritoimistot) Suomen kasvu vastaa suunnilleen EU:n keskitasoa. Suomalaisen KIBS-sektorin pienen koon ja teknologiapainotteisuuden seurauksena eiteknologisten KIBS:ien (laki- ja taloushallintopalvelut, markkinointi ja johdon konsultointi) osuus yksityissektorin henkilöstöstä on vain 2,7 %, mikä on ns. vanhojen EU-maiden alhaisin osuus ja myös alempi kuin useissa uusista EU-maista. 17 Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus 18 Tässä käytetyt kansainväliset tilastot ovat Eurostatin tilastoja (yritysten vuositilasto), joissa varsinaisten EU-maiden lisäksi on mukana myös Norja. 9

18 Kuva 2. Suomalaisen KIBS-sektorin koko (henkilöstömäärän mukaan) verrattuna eräisiin muihin Euroopan maihin vuonna Myös kasvu ei-teknologisilla KIBS-aloilla on ollut Suomessa vähäistä: vuosina näiden alojen henkilöstömäärä lisääntyi Suomessa 12 %, mikä oli ns. vanhoista EU-maista suhteellisesti pienin kasvu (koko EU-alueella kasvu oli 38 %). Vaikka KIBS-sektori Suomessa on EU-keskitasoon verrattuna heikommin kehittynyt, on alan kasvu ollut selvästi Suomen talouden yleistä kasvua ripeämpää: KIBS-sektorin henkilöstömäärä on vuosina kaksinkertaistunut :sta :een. 19 Koko yksityissektorin henkilöstömäärä kasvoi samana aikana 38 %. Vahvinta on kasvu ollut tietojenkäsittelypalveluissa, joissa henkilöstö lisääntyi vajaasta :sta yli :een. Määrällisesti toiseksi eniten on kasvanut tekninen konsultointi, jossa henkilöstömäärä oli vuonna 1995 ja vuonna Suhteellinen kasvu on ollut tietojenkäsittelypalvelujen ohella huomattavaa johdon konsultoinnissa, jossa henkilöstömäärä kaksinkertaistui vuosina Taloushallinnon palveluissa sekä markkinointiviestinnässä henkilöstölisäys on ollut %. Pienintä kasvu on ollut lainopillisissa palveluissa. Liike-elämän palvelujen toimipaikat Suomessa ovat valtaosin hyvin pieniä 20. Vuonna % alan toimipaikoista työllisti alle viisi henkilöä. Vähintään 100 henkilön toimipaikkoja oli vain 0,6 %. Suurimmat toimipaikat muodostavat kuitenkin merkittävän osan liike-elämän palvelujen henkilöstöstä ja liikevaihdosta. Vähintään 200 henkilöä työllistävissä 105 toimipaikassa oli vuonna 2007 yhteensä enemmän henkilöstöä kuin pienimmissä alle viiden henkilön toimipaikoissa, joita oli yli Myös henkilöstölisäys on kohdistunut vahvasti suuriin toimipaikkoihin: viimeisten 15 vuoden aikana 40 % siitä on tapahtunut toimipaikoissa jotka työllistävät vähintään 100 ihmistä. Tarve saada myös pienemmät yritykset kasvu-uralle on siis suomalaisella liike-elämän palvelualalla suuri ja kansainvälistyminen voi olla yksi tätä kehitystä vauhdittava tekijä. 19 Suomalaisen KIBS-sektorin kehitystä kuvaavat tilastotiedot on poimittu Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä. 20 Toimipaikkakokoa kuvaavat tiedot koskevat koko liike-elämän palvelualaa, eivät pelkästään KIBS-sektoria, koska suuremmalla tarkkuudella tietoja on tilastoista vaikea saada. 10

19 KIBS-palvelut ovat niin Suomessa kuin muissakin maissa keskittyneet selvästi muita aloja enemmän suurille kaupunkiseuduille, Suomessa Helsingin seudulle. Vuonna % suomalaisen KIBSsektorin henkilöstöstä työskenteli Uudellamaalla. Keskittymistä on myös koko taloudessa, mutta se on selvästi pienempää: Uudenmaan osuus kaikkien alojen henkilöstöstä on 33 % 21. Eniten keskittyneitä ovat mainonta ja markkinointi sekä johdon konsultointi. Ainoat tasaisemmin jakautuneet KIBS-alat ovat taloushallinnon palvelut ja tekniset palvelut. Taloushallinnossa tasaisuuteen vaikuttavat tilitoimistopalvelut, joita on saatavissa ympäri maata. Merkittävin KIBS-keskittymä Uudenmaan ulkopuolella on Tampereen seutu, jossa työskentelee joka viides Uudenmaan ulkopuolisista KIBSasiantuntijoista. Seuraavaksi suurimmat keskittymät ovat Turun ja Oulun seudut. Yhteenvetona KIBS-sektorin tilanteesta Suomessa voidaan nostaa esiin erityisesti kaksi haastetta: ei-teknologisten KIBS-palvelujen lisäämistarve ja KIBS-palvelujen saatavuuden turvaaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ei-teknologisten KIBS:ien lisäämisellä KIBS-sektorin kokoa Suomessa voitaisiin kasvattaa ja samalla monipuolistaa kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukipalveluja. Jo yli kymmenen vuotta sitten havaittiin, että KIBS-sektorin laajuus korreloi vahvasti alueiden kilpailukykyyn 22. Tätä havaintoa selittää monissa tutkimuksissa todettu KIBS:ien rooli hyvien toimintakäytäntöjen levittäjinä ja asiakkaidensa kehittämisprosessien tukijoina 23. Niin tärkeitä kuin teknologiset KIBS:it ovatkin, ne eivät voi yksinään täyttää tätä tehtävää. Esimerkiksi yritysten liiketoimintamallien kehittäminen vaatii usein avukseen ulkopuolista johdon konsultointia ja innovaatioiden suojaaminen lainopillista neuvontaa. Suomalaisen innovaatiotoiminnan heikointa kohtaa markkinointiosaamista voitaisiin sitäkin kohentaa markkinoinnin erityisasiantuntemusta omaavien KIBS:ien laajemmalla käytöllä. 3.3 Palveluviennin laajuus kansainvälisesti ja Suomessa Vaikka tilastot kuvaavat vain osaa kaikesta palveluihin liittyvästä kansainvälistymisestä, jo niistäkin käy ilmi palvelujen merkityksen kasvu globaaleilla markkinoilla. Viime vuosikymmenien kuluessa palveluvienti on kasvanut nopeammin kuin vienti useimmissa tavararyhmissä. Palveluviennin arvo on moninkertaistunut parissakymmenessä vuodessa. Kasvu on tapahtunut osittain kerrannaisvaikutuksina: esimerkiksi matkailun kasvu on lisännyt kuljetus- ja vakuutuspalvelujen kysyntää. Lisäksi monet tavaroiden toimitukset ovat nykyisin kokonaistoimituksia, jotka käsittävät tavaroita, palveluja ja käyttöoikeuksia. Palvelujen kaupassa keskeisiä toimijoita ovat suuret merenkulku- ja matkailumaat sekä finanssimaailman keskukset. Palvelukauppa on keskittynyt harvempiin maihin kuin tavarakauppa: pelkästään Yhdysvaltain osuus maailman palveluviennistä oli 14 % vuonna Palvelujen viennissä suurilla EU-mailla, Japanilla ja Pohjois-Amerikalla on yhä vahva asema päinvastoin kuin tavaraviennissä, jossa Venäjä, Kiina ja muut Aasian nopeasti kasvavat taloudet ovat nostaneet osuuttaan. EU-maiden osuus palveluviennistä on 46 %. EU:n tärkein viejämaa on Britannia; Saksa ja Ranska ovat seuraavilla sijoilla 24 Tilastoissa palveluvienti jaetaan toimialoittain kolmeen pääryhmään: matkustuspalvelut, kuljetuspalvelut ja muut palvelut. Muihin palveluihin kuuluvat tietoliikenne, rakentaminen ulkomailla, vakuutus- ja rahoituspalvelut, liike-elämän palvelut, julkiset palvelut ja muut sekalaiset palvelut luvulta lähtien maailmanlaajuinen palveluvienti on lisääntynyt nopeimmin juuri tässä kolmannessa ryhmässä. Myös Suomessa muiden palvelujen ja erityisesti osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen vienti on ollut dynaamisin osa palveluvientiämme. Liike-elämän pal- 21 Liikevaihdolla ja toimipaikkamäärällä mitattuna keskittyminen Uudellemaalle on vielä voimakkaampaa kuin henkilöstömäärällä mitattuna. Vuonna 2007 Uusimaa tuotti koko maan KIBS-sektorin liikevaihdosta 63 % ja 57 % alan toimipaikoista sijaitsi Uudellamaalla. 22 Hansen, Miles et al., 1995; Miles, 1999; den Hertog ja Bilderbeek, WTO: International Trade Statistics 25 Teollisuuden palvelut eivät siis ole mukana palveluvientiä kuvaavissa luvuissa. 11

20 velujen vienti on samalla monipuolistunut, sillä aikaisemmin se koostui etupäässä vain teknisistä suunnittelupalveluista. Palveluviennin suurin kasvu on tapahtunut tietotekniikkapalveluissa. Myös liikkeenjohdon konsultoinnin sekä mainos- ja oikeudellisten palvelujen vienti on lisääntynyt. Juuri näiden palvelujen viennille digitalisoinnilla ja tietoliikennetekniikan kehittymisellä on ollut suuri merkitys. Ulkomaankaupan laajuudesta ja kohdentumisesta suomalaisilla palvelualoilla ja erityisesti KIBS-sektorilla voidaan esittää seuraavia yhteenvetotietoja 26 : Palvelut muodostavat nykyisellään 19 % Suomen kokonaisviennistä; tuonnista ne muodostavat21%. Noin joka kymmenes palvelualan yritys on vientiyritys. KIBS-aloilla vientiyritysten osuus on suurempi eli noin 17 %. Palvelualojen koko liikevaihdosta vienti muodostaa noin 7 %. KIBS-aloilla tämä osuus on kaksinkertainen eli noin 14 %. Suomen vientitulot jakautuvat kolmelle päätoimialalle niin, että matkustuspalvelujen tulot ja kuljetustulot ovat kumpikin runsaat 2 miljardia euroa. Muiden palvelujen vientitulot ovat yhteensä noin 10 miljardia euroa (näihin sisältyy myös KIBS-sektori). KIBS-sektorin vienti on alatoimialoittain suurinta kone- ja prosessisuunnittelussa, liikkeenjohdon konsultoinnissa, ohjelmistoalalla sekä tekniikan tutkimuksessa ja kehittämisessä. Suomen koko palveluviennistä runsaat 40 % suuntautuu muihin EU-maihin. EU:n sisällä tärkeimmät kauppakumppanit ovat Ruotsi ja Saksa, jotka ovat maamme suurimpia kauppakumppaneita myös tavaroiden kaupassa. Venäjä ja Kiina ovat kuitenkin vielä EU-maita suurempia suomalaisten palvelujen vientikohteita. Kokonaisuudessaan Aasian osuus Suomen palveluviennistä on vajaa kolmannes ja Venäjän osuus vajaa viidennes. Palvelujen ulkomaankaupan tase oli vuonna 2007 Suomessa lähes tasapainossa: tulot olivat yhteensä noin 15,1 miljardia ja menot 15,2 miljardia euroa. Palvelutaseen pitäminen tasapainossa tai ylijäämäisenä on kuitenkin vaikeaa. Ensinnäkin kansalaisten käytettävissä olevien tulojen kasvu on lisännyt matkailua ulkomaille enemmän kuin kotimaahan. Toiseksi ulkomaiset kuljetusliikkeet ovat vallanneet jalansijaa kotimaisilta palveluntarjoajilta. Kolmanneksi rakentamispalveluissa projektivienti ei enää kasva, sillä alan kansainvälinen toiminta tapahtuu enenevässä määrin ulkomaisten tytäryhtiöiden kautta. Neljänneksi ulkomaiset rojalti- ja lisenssitulot vaihtelevat paljon suhdanteiden mukaan. 3.4 Suomalaisten palveluyritysten muu kansainvälinen toiminta Suorat investoinnit ovat olleet suomalaisyritysten pääasiallinen kansainvälistymiskeino 27. Taustalla on yritysten halu parantaa kilpailukykyään siirtymällä mahdollisimman lähelle uusia markkina-alueita. Samalla saadaan hankittua ulkomaisten markkinoiden paikallistuntemusta ja saadaan nimi tunnetuksi kohdemaassa. Suomalaisyritysten ulkomaiset investoinnit ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä kaikilla toimialoilla, samanaikaisesti kun kotimaisten investointien määrä on suhteellisesti alentunut. Kasvusta huolimatta suomalaisten palveluyritysten investoinnit ulkomaille eivät ole olleet yhtä suuria kuin ulkomaisten palveluyritysten investoinnit Suomeen. Suomalaisista palvelualoista merkittävää kansainvälistä investointitoimintaa on ollut mm. tietoliikenne- ja ohjelmistoaloilla sekä ravitsemisalalla 28. Lisäksi osa teollisuuden investoinneista suuntautuu palvelualoille. Suomalaisten teollisuus- ja palveluyritysten ulkomaisten investointien kehitys viimeisten kymmenen vuoden aikana ilmenee kuvasta Tiedot ovat vuodelta Kaupan ala ei ole luvuissa mukana, koska suurin osa alan tilastoidusta viennin liikevaihdosta koostuu läpikulkulaskutuksesta eikä kaupan omaa myynnin marginaalia ole erikseen saatavissa. Lähteinä tiedoissa on käytetty Suomen Pankin maksutasetilastoja sekä Tilastokeskuksen ylläpitämiä yritysten rakennetilastoja ja palvelujen ulkomaankaupan tilastoja. 27 Ylä-Anttila, Mankinen et al.,