Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM TMO Lahtinen Päivi(TEM) JULKINEN Viite Asia Kilpailukykyneuvosto Bryssel Kilpailukykyneuvosto kokoontuu Brysselissä Suomea kokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä. Neuvostossa käsitellään sisämarkkina- ja teollisuusosuus sekä tutkimus ja avaruus. Sisämarkkina-asioissa haetaan yleisnäkemystä asetuksesta yhteiseksi digitaaliseksi palveluväyläksi. Aloite digitaalisen palveluväylän perustamisesta tukee hallitusohjelman kärkihanketta julkisten palvelujen digitalisoimisesta, ja Suomi tukee neuvoston yleisnäkemyksen saavuttamista. Teollisuusasioissa keskustellaan EU:n teollisuuspolitiikasta. Komissio antoi syyskuussa asiaa koskevan strategian, josta neuvosto hyväksyy päätelmät. Neuvosto käsittelee myös kilpailukykytilanteen tarkistamista teollisuuspoliittisesta näkökulmasta. Komission teollisuuspoliittinen strategia on horisontaalinen ja kokoaa yhteen nykyisiä EU:n teollisuuspolitiikkaa tukevia toimenpiteitä. Suomelle on tärkeää, että teollisuuspolitiikassa investoimme älykkääseen, innovatiiviseen ja kestävään teollisuuteen. Erityisesti Suomi korostaa digitalisaation merkitystä teollisuuden kilpailukykytekijänä; Euroopassa on panostettava enemmän esimerkiksi alustatalouden ja tekoälyn mahdollisuuksiin. Avaruusasioissa hyväksytään neuvoston päätelmät Copernicus-ohjelman väliarvioinnista ja keskustellaan EU:n avaruusohjelman tulevista toimista. Suomi voi hyväksyä neuvoston päätelmäluonnoksen. Suomi pitää Euroopan avaruusohjelmaa merkittävänä edistysaskeleena Euroopan avaruusalan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja avaruuden hyötyjen mahdollisimman laajaksi hyödyntämiseksi yhteiskunnassa. Tutkimusosuudessa hyväksyttävinä ovat neuvoston päätelmät Horisontti ohjelman väliarvioinnista kohti yhdeksättä puiteohjelmaa. Suomi voi hyväksyä päätelmätekstit. Lisäksi käydään periaatekeskustelu tehtävälähtöisestä lähestymistavasta EU:n yhdeksännessä tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin puiteohjelmassa. Suomi korostaa seuraavan tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelman valmistelussa eurooppalaista lisäarvoa, monenkeskistä yhteistyötä ja toimien vaikuttavuutta.

2 2(44)

3 Asialista: 3(44) TORSTAI 30. MARRASKUUTA 2017 (klo 10.00) Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Lainsäädäntöasiat (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) b) Muut kuin lainsäädäntöasiat SISÄMARKKINAT JA TEOLLISUUS Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Asetus yhteisestä digitaalisesta palveluväylästä (SIVU 5) Yleisnäkemys Muut kuin lainsäädäntöasiat Kilpailukykytilanteen tarkistaminen: Teollisuuspolitiikan tavoitteet (SIVU 15) Komissio esittelee Keskustelu EU:n teollisuusstrategia (SIVU 9) a) Puheenjohtajavaltion selvitys Keskustelu b) Neuvoston päätelmät uudistetusta EU:n teollisuuspoliittisesta strategiasta Hyväksyminen Muut asiat Sisämarkkinat ja teollisuus (SIVU 15) a) Käsiteltävänä olevat säädösehdotukset (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) i) Asetus maarajoituksista Puheenjohtajavaltion tiedotusasia ii) Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen

4 4(44) ohjelman (EDIDP) edistyminen Puheenjohtajavaltion tiedotusasia iii) Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen Komission tilannekatsaus b) Yhtenäispatentti ja yhdistetty patenttituomioistuin Puheenjohtajavaltion tilannekatsaus c) Eurooppalainen pk-yrityksiä koskeva toimintaohjelma Saksan valtuuskunnan tiedotusasia d) Hankintapaketti Komissio esittelee e) Tupakkatuotteiden jäljitettävyysjärjestelmä Unkarin valtuuskunnan tiedotusasia f) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Bulgarian valtuuskunnan tiedotusasia PERJANTAI 1. JOULUKUUTA 2017 (klo 10.00) AVARUUS Muut kuin lainsäädäntöasiat (SIVU 22) Neuvoston päätelmät Copernicus-ohjelman väliarvioinnista Hyväksyminen EU:n avaruusohjelma: Tulevat toimet (SIVU 30) Keskustelu TUTKIMUS Muut kuin lainsäädäntöasiat Neuvoston päätelmät aiheesta "Horisontti ohjelman väliarvioinnista kohti yhdeksättä puiteohjelmaa" (SIVU 27) Hyväksyminen Tehtävälähtöinen lähestymistapa EU:n yhdeksännessä tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin puiteohjelmassa Periaatekeskustelu

5 Muut asiat Tutkimus a) Avoin tiede Komission tilannekatsaus b) Extreme light infrastructure (ELI) Unkarin, Tšekin ja Romanian valtuuskuntien tiedotusasia 5(44) Avaruus ja tutkimus c) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Bulgarian valtuuskunnan tiedotusasia

6 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM TMO Rihto-Kekkonen Johanna(TEM) (44) Asia Kilpailukykyneuvosto ; asiakohta 3; Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietoja, (menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja tarjoavan yleisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta Kokous Kilpailukykyneuvosto U/E/UTP-tunnus U 45/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Puheenjohtajan tavoitteena on neuvoston yleisnäkemyksen hyväksyminen kilpailukykyneuvoston kokouksessa Asian valmistelua jatketaan vielä neuvoston työryhmässä ja Coreperissa Komissio antoi ehdotuksen Ehdotuksen käsittely aloitettiin neuvoston kilpailu- ja kasvutyöryhmässä kesäkuussa 2017 ja sen käsittely on jatkunut tiiviisti koko syksyn. Ehdotuksen käsittely on edennyt ripeästi. Ehdotuksen vaikutusten arviointi on kuitenkin vielä useissa jäsenvaltioissa kesken. Tämä johtuu muun muassa siitä, että jäsenmaiden lähtötilanteet poikkeavat toisistaan hyvin paljon. Joissain maissa suuri osa hallinnollisista menettelyistä on digitalisoitu, kun taas osassa jäsenvaltioista juuri mitään hallinnollisia menettelyjä ei voida hoitaa sähköisesti. Euroopan parlamentissa ehdotusta käsitellään IMCO-valiokunnassa, joka ei ole vielä äänestänyt ehdotuksesta. Suomen kanta Tehokkaasti toimivat EU:n sisämarkkinat ovat keskeinen edellytys Euroopan talouden kasvulle, työllisyydelle ja EU:n kilpailukyvylle globaaleilla markkinoilla. Komission aloite yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamiseksi on osa EU:n sisämarkkinastrategian toimenpiteistä ja tärkeä sisämarkkinoiden täytäntöönpanon näkökulmasta. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan kompromissiehdotuksen ja tukee puheenjohtajan tavoitetta hyväksyä yleisnäkemys kilpailukykyneuvoston kokouksessa.

7 Aloite digitaalisen palveluväylän perustamisesta tukee hallitusohjelman kärkihanketta julkisten palvelujen digitalisoimisesta, koska kummankin hankkeen tavoitteena on käyttäjälähtöisten digitaalisten julkisten palvelujen rakentaminen. Kansallisesti on vireillä useita hankkeita, jotka tähtäävät siihen, että julkiset palvelut ovat entistä kattavammin käytettävissä myös sähköisesti. Erityisesti valmisteilla oleva kansallinen palvelutietovaranto-hanke voisi toimia perustettavan yhteisen digitaalisen palveluväylän tietolähteenä ja lähdejärjestelmänä Suomessa. Pääasiallinen sisältö 7(44) Ehdotuksen mukaan komissio ja toimivaltaiset viranomaiset perustaisivat yhteisen digitaalisen palveluväylän (Single Digital Gateway), johon koottaisiin yrityksille ja kansalaisille suunnatut komission, EU:n virastojen ja jäsenmaiden tarjoamat sisämarkkinoiden verkkopalvelut. Tarkoituksena on lisätä, täydentää ja selkeyttää verkossa olevaa sisämarkkina-asioita koskevaa tietoa ja koota yhteen sähköiseen järjestelmään rajat ylittävästi saataville tiedot sisämarkkina-asioihin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista, niihin liittyvistä keskeisistä hallinnollisista menettelyistä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluista. Tavoitteena on entistä paremmin hyödyntää digitaaliteknologiaa sisämarkkinoiden toiminnan kehittämisessä niin, että kasvua, kilpailua ja työllisyyttä voidaan parantaa EU:ssa helpottamalla kansalaisten ja yritysten (erityisesti Pk-yritysten ja aloittavien yritysten) mahdollisuuksia toimia sisämarkkinoilla. Lisäksi digitaaliteknologian keinoin pyritään parantamaan hallinnollista tehokkuutta sekä EU:n tasolla että jäsenmaissa. Ehdotuksessa säädetään SDG-palveluväylän kautta saatavien tietojen, menettelyjen ja palvelujen laatuvaatimuksista sekä siitä, miten verkkopalvelujen pitää olla saatavilla syrjimättömästi ja rajat ylittävästi. Ehdotuksessa säädetään myös järjestelmän teknisestä toteutustavasta, markkinoinnista, käyttäjäpalautteen keräämisestä, raportoinnista ja käännösvelvoitteista. Lisäksi säädetään komission ja jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä, työnjaosta sekä kustannusten jakamisesta komission ja jäsenvaltioiden välillä. Digitaalisen palveluväylän kautta löytyvät oikeudet ja velvollisuudet, niitä koskevat menettelyt sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelut on listattu asetusehdotuksen liitteissä: Liite I sisältää listauksen sisämarkkinoihin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista, joita koskeva informaatio on saatavissa perustettavan digitaalisen palveluväylän kautta. Tiedot koskisivat esimerkiksi matkustamista ja työntekoa EU:n sisällä, ajoneuvoja ja niiden käyttämistä, asumista, koulutusta, terveydenhoitoa, yritystoiminnan harjoittamista, verotusta, työntekijöiden palkkaamista sekä tavaroiden ja palvelujen tarjoamista. Liitteessä II on listattu palveluväylän kattamat hallinnolliset menettelyt, jotka koskevat esimerkiksi oppilaitoksiin hakemista, verotietojen

8 8(44) ilmoittamista, sosiaaliturvan kattavuutta, auton rekisteröintiä, yritysverotusta ja yrityksen rekisteröintiä. Yhteinen portaali ei kuitenkaan kata SEUT 54 artiklassa tarkoitetun yhtiön, esimerkiksi osakeyhtiön, perustamiseen liittyviä hallinnollisia menettelyjä. Liitteeseen III sisältyvät digitaalisen palveluväylän kautta tarjottavat neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelut, kuten esimerkiksi kansalliset tuoteyhteyspisteet ja EURES (European Job Mobility Portal). EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Komission alkuperäisen ehdotuksen oikeusperustana ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 21(2), 48 ja 114(1) artiklat. SEUT 21(2) artikla koskee kansalaisten oikeuksia, SEUT 48 artikla sosiaaliturvaa ja työntekijöiden vapaata liikkuvuutta ja SEUT 114 artikla lainsäädäntöjen lähentämistä sisämarkkinoita koskevien tavoitteiden toteutumiseksi. Neuvoston oikeuspalvelun ehdotuksen oikeusperustasta antaman kirjallisen lausunnon mukaan ehdotuksen oikeusperustana pitää olla yksin SEUT 114 artikla. Puheenjohtaja on ilmoittanut, että se huomioi kompromissiehdotuksessaan neuvoston oikeuspalvelun lausunnon ja kompromissiehdotuksessa oikeusperustana on yksinomaan SEUT 114 artikla. Päätös tehdään määräenemmistöllä siihen sovelletaan tavallista lainsäädäntömenettelyä. Asetusehdotuksen mukaan komissio voi antaa täytäntöönpanosäännöksiä yhteisen palveluväylän rakenteesta, hallinnollisissa menettelyissä tarvittavien todisteiden keräämistä ja käsittelyä varten tarkoitetun teknisen järjestelmän yksityiskohdista sekä siitä miten käyttäjäpalautetta kerätään ja jaetaan verkoston sisällä. Käsittely Euroopan parlamentissa Ehdotusta käsitellään Euroopan parlamentin IMCO-komiteassa, joka ei ole vielä äänestänyt ehdotuksesta. Kansallinen valmistelu Sisämarkkinajaosto (EU8) ja Sisämarkkinajaoston kirjallinen käsittely EU-ministerivaliokunta (neuvostovalmistelun yhteydessä) Asetusehdotusta on käsitelty EU:n komitean alaisessa sisämarkkinajaostossa (EU 8), jossa Ahvenanmaa on edustettuna. Eduskuntakäsittely TaVL 40/2017 vp U 45/2017 vp

9 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema 9(44) Kyseessä on komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi. Asetukset ovat jäsenvaltioita sitovaa oikeutta sellaisenaan, eivätkä yleensä edellytä erityisiä lainsäädäntötoimia. Näin ollen ehdotus sinänsä ei edellytä kansallisia lainsäädäntötoimia. Ehdotuksessa kuitenkin annetaan komissiolle toimivalta antaa täytäntöönpanosäännöksiä. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäännöksiä yhteisen palveluväylän rakenteesta, hallinnollisissa menettelyissä tarvittavien todisteiden keräämistä ja käsittelyä varten tarkoitetun teknisen järjestelmän yksityiskohdista sekä siitä miten käyttäjäpalautetta kerätään ja jaetaan verkoston sisällä. Näiden tulevaisuudessa annettavien säännösten sisällöstä voi seurata joitain pieniä kansallisia lainsäädäntötoimia. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan palveludirektiivin täytäntöönpanoa koskevat asiat kuuluvat Ahvenanmaan toimivaltaan. Asetusehdotus kattaa myös palveludirektiivin soveltamisalaan kuuluvia palveluja, joten näiden palvelujen osalta ehdotus kuuluu Ahvenanmaan toimivaltaan. Asetusehdotusta on käsitelty EU:n komitean alaisessa sisämarkkinajaostossa (EU 8), jossa Ahvenanmaa on edustettuna. Taloudelliset vaikutukset Ehdotuksella on taloudellisia vaikutuksia. Ehdotuksen mukaiset ylläpitotehtävät, yhteisen digitaalisen palveluväylän toimintaan liittyvää raportointia ja käyttäjäpalautetta koskevat velvollisuudet sekä kielivaatimukset aiheuttavat hallinnollisia kustannuksia ja lisäävät viranomaisten hallinnollista taakkaa. Toisaalta Suomessa osa asetusehdotuksen soveltamisalaan kuuluvista palveluista ja toimista on jo toteutettu sähköisesti esimerkiksi Yritys-Suomi hankkeen (vuoden 2018 alusta lukien suomi.fi) puitteissa. Asetusehdotusta koskevan komission vaikutusarvioinnin mukaan kustannuksia aiheutuisi lähinnä digitaalisen palveluväylän vaatiman tietoteknisen järjestelmän luomisesta, laatuvaatimusten varmistamiseen ja järjestelmän koordinointiin liittyen sekä järjestelmän markkinoinnista ja käännöksistä. Komission arvion mukaan järjestelmän perustamisesta aiheutuisi yhdelle jäsenvaltiolle kuluja keskimäärin 5,8 miljoonaa euroa ja vuosittaisia ylläpitokuluja noin euroa. Komissiolle järjestelmän perustaminen maksaisi 4,3 4,8 miljoonaa euroa ja sille aiheutuisi lisäksi vuosittaisia kuluja 2,2 miljoonaa euroa. Komission ehdotuksesta ei käy ilmi, rahoitettaisiinko hanke nykykehyksestä, uudelleen kohdentamalla olemassa olevia määrärahoja vai vaatisiko se uutta rahoitusta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat -

10 10(44) Neuvostoasiakirjaa ei ole vielä käytettävissä (puheenjohtajan kompromissiehdotus 14394/17, ) Komission ehdotus KOM (2017) 256 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Johanna Rihto-Kekkonen, työ- ja elinkeinoministeriö puh ) EU/2017/0897 EUTORI-tunnus EU/2017/0897 Liitteet Viite

11 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM EIO Laineenoja Eija(TEM) (44) Asia EU; kilpailukykyneuvosto ; asiakohta 5. EU:n teollisuusstrategia Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Asiakohdassa käydään keskustelu eurooppalaisesta teollisuuspolitiikasta. Keskustelu on jatkoa komission julkaisemalle tiedonannolle Investoimme älykkääseen, innovatiiviseen ja kestävään teollisuuteen. Uudistettu EU:n teollisuuspoliittinen strategia (COM (2017) 479 final). Kilpailukykyneuvostossa hyväksytyissä päätelmissä komissiota pyydettiin laatimaan kokonaisvaltainen teollisuuspoliittinen strategia. Myös Eurooppa-neuvoston kesäkuun 2017 päätelmissä alleviivattiin teollisuuden keskeistä roolia Euroopan kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämisessä sekä edellytettiin konkreettisia toimenpiteitä vahvan ja kilpailukykyisen teollisen pohjan varmistamiseksi sisämarkkinoilla. Asiakohdassa neuvosto hyväksyy päätelmätekstin (14368/17), jossa pyydetään komissiota jatkamaan työtä tiedonannon pohjalta tavoitteena kehittää perusteellinen tulevaisuuteen suuntautunut EU:n teollisuuspoliittinen strategia, ml. keskipitkän ja pitkän aikavälin strategiset tavoitteet ja konkreettinen toimenpideohjelma. Neuvosto käy lisäksi keskustelun puheenjohtajavaltion laatimasta teollisuuspolitiikkaa koskevasta selvityksestä Presidency report EU Industrial Strategy for the future (14365/17). Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan esityksen neuvoston päätelmiksi. Suomi pitää lähtökohtaisesti hyvänä, että komission teollisuuspoliittinen strategia Investoimme älykkääseen, innovatiiviseen ja kestävään teollisuuteen. Uudistettu EU:n teollisuuspoliittinen strategia on horisontaalinen ja kokoaa yhteen nykyisiä EU:n teollisuuspolitiikkaa tukevia toimenpiteitä.

12 12(44) Eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa edistetään jo lukuisilla välineillä ja eri painopistealueiden strategioilla. EU-tason teollisuuspolitiikan tulisi olla rohkeaa ja tulevaisuuteen suuntautuvaa sekä varmistaa Euroopan pitkän aikavälin kilpailukyky. Suomi korostaa kannassaan seuraavia näkökohtia: Innovaatioihin perustuvan kasvun tulisi olla tulevaisuuden teollisuuspolitiikan lähtökohtana. Teollisuus palveluvaltaistuu ja samalla eurooppalaiset palvelualat kohtaavat entistä enemmän kansainvälistä kilpailua. Painopisteen tulisi olla teollisuuden uudistumisessa sekä teollisuuden ja palvelujen vuorovaikutuksen ja tästä syntyvien hyötyjen maksimoinnissa. EU:n teollisuuspolitiikan ensisijainen tavoite ei tulisi olla valmistavan teollisuuden BKT-osuuden kasvattaminen, vaan BKT:n kasvu. Suomi ei siis tue sellaisenaan komission asettamaa 20 % tavoitetasoa teolliselle tuotannolle vuoteen 2020 mennessä. Määrän ohella tulee tavoitella laatua eli panostaa korkeinta arvonlisää tuottaviin aloihin. Tällöin myös palveluiden kasvu tulisi huomioida tavoitteissa. EU:n sääntelykehyksen, politiikkatoimien ja rahoituksen tulisi mahdollistaa yritysten teknologioiden, palvelujen ja liiketoimintamallien kehitys Euroopassa sekä yritysten skaalautuminen uusia globaaleja arvoketjuja varten ja digitaalisille alustoille. EU-tason toimenpiteillä on oltava aidosti lisäarvoa ja samalla hallinnollinen taakka on pidettävä minimissään. Hyvin toimivat sisämarkkinat (ml. digitaaliset sisämarkkinat, energiaunioni ja pääomamarkkinaunioni) ovat välttämätön edellytys menestyvälle eurooppalaiselle teollisuudelle sekä kasvulle ja kilpailukyvylle. Sisämarkkinoiden ja digitaalisten sisämarkkinoiden syventämiseen ja vahvistamiseen sekä täysimääräiseen toteutumiseen on kohdistettava huomiota myös nykyisten strategioiden jälkeen. Jäljellä olevien esteiden poistamiseen tulisi erityisesti paneutua. Uutta sektorikohtaista lainsäädäntöä tulisi kehittää vain silloin, kun horisontaalinen lainsäädäntö ei ole riittävää ja kun sääntelylle on nähtävissä selkeä tarve. Digitaalisen talouden ja arvonluonnin näkökulmasta tarvitaan mahdollistavaa, vakaata ja ennustettavaa lainsäädäntöä, joka ei estä innovaatioiden syntymistä ja tukee kokeilukulttuurin kehittymistä. Euroopan kilpailukykyä voidaan lisätä erityisesti kehittämällä eurooppalaisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, kuten mm. ilmastonmuutokseen, luomalla hyvin toimivat sisämarkkinat, kehittämällä bio- ja kiertotaloutta ja niiden keskinäistä synergiaa, edistämällä digitalisaatiota sekä hyödyntämällä EU-rahoitusta tehokkaalla ja järkevällä tavalla. Lisäksi tulisi kehittää liikenne- ja saavutettavuusyhteyksiä koko EU:n alueella.

13 13(44) Biotaloudella on keskeinen rooli tulevaisuuden arvonlähteenä ja Suomi näkee tärkeänä kokonaisvaltaisen biotalousstrategian kehittämisen. Osa biotalouden potentiaalista realisoituu myös sen leikkauspisteissä kiertotalouden, digitalisaation ja teollisuuspolitiikan kanssa. Menestyvimmät eurooppalaiset yritykset ovat edelläkävijöitä digitalisaation hyödyntämisessä, mutta kriittisenä kysymyksenä on niitä jäljessä olevien yritysten omaksumiskyky ja nopeus. Teollisuuden uudistaminen edellyttää eri politiikkojen ja instrumenttien yhteensovittamista tavoitteena helpottaa disruptiivisten teknologioiden ja liiketoimintamallien omaksumista yrityksissä sekä yritysten kytkeytymistä globaaleihin arvoverkkoihin. Tekoälyn ja alustatalouden hyödyntäminen sekä datatalous ja tiedon vapaa liikkuvuus näiden mahdollistajana tarjoaa suuria mahdollisuuksia Euroopan taloudelle ja sen kasvulle. Eurooppalaiset yritykset eivät vielä ole riittävästi sisäistäneet digitaalisten alustojen ja niihin kytkeytyvien liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemien mahdollisuuksia. Alustatalouden ja siihen liittyvän liiketoiminnan edistäminen on nähtävä keskeisenä osana uutta elinkeinopolitiikkaa. EU:n tasolla tulee kyetä edistämään entistä kokonaisvaltaisemmin kehityskulkua, jossa eurooppalaisella teollisuudella ja yrityksillä on mahdollisuus ryhtyä alustatalouden vahvaksi hyödyntäjäksi ja alustojen hallinnoijaksi. Uusien teknologioiden (ml. tekoäly, robotiikka, 5G sekä VR ja AR) tarjoamat mahdollisuudet eurooppalaisen valmistavan teollisuuden ja palveluiden murroksessa tulee nostaa esiin nykyistä vahvemmin ja hyödyntää täysimääräisesti Euroopan tason toimenpiteissä. Välttämättömänä edellytyksenä digitaalisessa toimintaympäristössä on kyber- ja tietoturvan toimivuus ja kehittäminen. EU:n rahoitusvälineillä pyritään vahvistamaan erityisesti innovatiivisten kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksia tavoitteena saumaton ja mahdollisimman yksinkertainen rahoituspolku avustuksista julkisiin ja yksityisiin pääoma-, takaus- ja lainainstrumentteihin. Nykyisestä rahoitusvälineiden kentästä on muodostunut varsin laajaalainen kokonaisuus eri ohjelmien ja toimijoiden erilaisten tavoitteiden vuoksi. Suomi kannattaa yksinkertaisempaa, paremmin koordinoitua rahoitusinstrumenttikenttää, jolle implementoitavien rahoitusinstrumenttien tarve perustuu markkinoiden systemaattiseen analyysiin. Peruslähtökohtana on oltava yksityisten rahoitusmarkkinoiden toiminta ja kehittyminen. Siltä osin kuin markkinapuutteita ilmenee, julkisen toiminnan ensisijaisena tavoitteena tulee olla yksityisen rahoituksen aktivoiminen markkinapuutealueelle. Horisontti ja yhdeksännen tutkimuksen puiteohjelmassa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota tutkimustulosten ja

14 huippuosaamisen kääntymiseen innovaatioiksi ja kaupalliseksi toiminnaksi. 14(44) Pääasiallinen sisältö Osaamisen vahvistaminen ja uudistaminen on nähtävä kiinteänä osana eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää uusien teknologioiden kuten mm. tekoäly edellyttämään osaamiseen, tulevien koulutustarpeiden ennakointiin ja elinikäiseen oppimiseen. EU neuvottelee laajalla rintamalla kauppasopimuksia eri maiden kanssa. Sopimusten tavoitteena on eurooppalaisten yritysten markkinoillepääsyn ja oikeusturvan parantaminen sekä tasapuolisen kilpailuaseman turvaaminen ulkomarkkinoilla. Samaan aikaan tulee huolehtia sisämarkkinoiden kehittämisestä, jotta eurooppalaisten yritysten globaali kilpailukyky säilyy suhteessa muiden maiden yrityksiin. EU ja Kiina neuvottelevat investointisopimuksesta, johon EU tavoittelee sisältöä investointisuojan lisäksi myös investointien markkinoillepääsystä, investointeihin liittyvästä maahantulosta sekä säännöistä. Junckerin komissio antoi tiedonannon Investoimme älykkääseen, innovatiiviseen ja kestävään teollisuuteen. Uudistettu EU:n teollisuuspoliittinen strategia (12202/17), jossa esitellään teollisuuspoliittisen strategian tärkeimmät suuntaviivat ja painopisteet. Strategian liitteenä Liite I, Keskeisten toimien seuraavat vaiheet (12202/17 ADD1) on luettelo jo käynnissä olevista sekä tulevista aloitteista. Useat aloitteista ovat sisältyneet komission muihin strategioihin, kuten esimerkiksi digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan strategiaan. Teollisuuspoliittisessa strategiassa mm. todetaan, että yleisellä tasolla vallitsee laaja yhteisymmärrys kattavan ja kokonaisvaltaisen teollisuuden kilpailukykystrategian tarpeesta. EU on globaali johtaja monilla teollisuuden aloilla, kuten vähähiiliset, pitkälle kehitetyt ja korkean lisäarvon tuotteet ja palvelut. Tämä asema tulisi kyetä säilyttämään ja kilpailukykyä tulisi vahvistaa globalisaation, kestävyyshaasteiden ja nopeiden teknologisten muutosten aikakaudella. Tarpeen on arvioida myös politiikkojen edistymistä sekä poistaa mahdollisia jäljellä olevia puutteita. Lisäksi tulisi mahdollistaa teollisuuden työpaikkojen syntyminen ja lisäys sekä tuki alueille ja työntekijöille, joihin teollinen murros vaikuttaa eniten. Strategian liite I listaa käynnissä olevia sekä loppuvuonna 2017 ja vuonna 2018 esiteltäviä toimenpiteitä ja aloitteita seuraavissa: - Syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat, - Euroopan teollisuus digitaaliaikaan, - Euroopan johtoaseman vahvistaminen vähähiilisessä

15 15(44) teollisuudessa ja kiertotaloudessa, - Investoinnit tulevaisuuden teollisuuteen, - Tuki teollisille innovaatioille kentällä, - Kansainvälinen ulottuvuus, - Kumppanuus jäsenvaltioiden, alueiden, kaupunkien ja yksityisen sektorin välillä. Strategiassa todetaan puheenjohtaja Junckerin poliittisten suuntaviivojen tavoite nostaa teollisuuden osuus EU:n BKT:sta takaisin 20 %:in vuoteen 2020 mennessä. Strategiassa korostetaan tarvetta kumppanuuteen teollisuuspolitiikan valmistelussa ja tuodaan esiin foorumeja kuten Industry Day ja perustettava High Level Industrial Round Table teollisten ja muiden osapuolten kuulemiseen. Päätelmätekstissä pyydetään komissiota jatkamaan perusteellisen ja tulevaisuuteen katsovan EU:n teollisuuspoliittisen strategian kehittämistä, ml. keskipitkän ja pitkän aikavälin strategiset tavoitteet ja indikaattorit sekä konkreettinen toimenpideohjelma. Päätelmäteksti mm. - Toivottaa tervetulleeksi komission tiedonannon ja listauksen keskeisistä toimenpiteistä järkevän, innovatiivisen ja kestävän teollisuuden edistämiseen. - Pitää tiedonantoa tärkeänä signaalina ja hyödyllisenä ensimmäisenä askeleena kohti tulevaisuusorientoitunutta EU:n teollisuuspoliittista strategiaa. - Korostaa, että monilla mainituista aloitteista on hyvin suunniteltuina ja toteutettuina positiivinen vaikutus sisämarkkinoiden syventämiseen ja Euroopan teollisuuden kilpailukykyyn. - Korostaa hyvin toimivien arvoketjujen merkitystä Euroopassa ja globaalisti. - Tunnustaa tarpeen konkreettisille toimenpiteille EU:n, kansallisella ja alueellisella tasolla, jotta Euroopan teollisuus ja erityisesti pkyritykset kykenevät vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin ja maksimoimaan digitalisaation hyödyt, sekä t&k-investoinneille, innovaatioiden ja kestävien teknologioiden omaksumiselle ja tarvittavien taitojen ja osaamisen varmistamiselle teollisuudessa. - Harkitsee tarvittaessa sektorikohtaisia toimia murroksen kohteena olevilla tai korkean kasvupotentiaalin aloilla. - Pyytää komissiota arvioimaan, miten ohjelmat ja instrumentit seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä voivat parhaiten tukea toteutusta. - Alleviivaa selkeän ja ennustettavan, investoinneille ja innovaatioille houkuttelevan säädösympäristön tärkeyttä kaikilla sektoreilla, ml. taloudellisen murroksen kohteena olevat sektorit ja talouskasvuun kannustaminen uusilla sektoreilla. - Toistaa neuvoston pyynnön, että komissio jatkaisi työtä

16 16(44) tiedonannon pohjalta tavoitteena: a) kehittää perusteellinen ja tulevaisuuteen katsova EU:n teollisuuspoliittinen strategia vuoteen 2030 ja sen jälkeen, ml. keskipitkän ja pitkän aikavälin strategiset tavoitteet ja indikaattorit sekä konkreettinen toimenpideohjelma, ja b) tuottaa arvio teollisuuspolitiikan valtavirtaistamisesta ja vaikutuksista EU:n strategisiin aloitteisiin vuodesta 2015, ml. ehdotukset valtavirtaistamisen tehostamiseen. - Korostaa avoimen, läpinäkyvän ja inklusiivisen prosessin tärkeyttä kehitettäessä EU:n teollisuuspolitiikkaa sekä tarvetta kumppanuuteen ja dialogiin jäsenvaltioiden, alueiden ja sidosryhmien kanssa, ml. asetettava Teollisuuden korkean tason ryhmä. - Alleviivaa kilpailukykyneuvoston strategista roolia teollisuuden kilpailukyvyn valtavirtaistamisessa ja korostaa jäsenvaltioiden sitoutumista pitkän tähtäimen strategian kehittämiseen sekä strategian yhteensovittamiseen jäsenvaltioiden uudistuspyrkimysten kanssa. - Kehottaa komissiota pohtimaan konkreettista mekanismia strategian toteutuksen seurantaan sekä raportoimaan edistyksestä kilpailukykyneuvostolle ja ottaen huomioon Eurooppa-neuvoston kevään kokoukset vuodesta 2018 alkaen. Seurantamekanismin tulisi sisältää myös tarvittavat prosessit strategian päivittämiseen vastauksena teollisuuden kohtaamiin muuttuviin haasteisiin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Päätelmät hyväksytään neuvostossa yksimielisesti. Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU 13 elinkeinopolitiikkajaosto kokous ja kirjallinen menettely EU-ministerivaliokunta (neuvostovalmistelujen yhteydessä) Suuri valiokunta (neuvostovalmistelujen yhteydessä) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset -

17 17(44) Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat /17, 12202/17 ADD1, 14365/17, 14368/17 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Eija Laineenoja, TEM, eija.laineenoja@tem.fi, p Isabella Paju, TEM, isabella.paju@tem.fi, p Liitteet Viite

18 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM KOY Koskela Akseli(TEM) (44) Asia EU; Kilpailukykyneuvosto / sisämarkkinat ja teollisuus/ Asiakohta 4 kilpailukykytilanteen tarkistaminen / Asiakohta 6 muut asiat Kokous Kilpailukykyneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Kilpailukykyneuvoston kokouksessa (sisämarkkinat ja teollisuus -päivä) pysyvänä asiakohtana on kilpailukykytilanteen tarkistaminen. Tällä kertaa keskustelun teemana on teollisuuspolitiikan tavoitteet (asiakohta 4). Muissa asioissa kuullaan joukko tiedotusasioita (asiakohta 6). Asiakohdassa 4: Kilpailukykytilanteen tarkistamisen aiheena on teollisuuspolitiikan tavoitteet. Tätä koskevassa puheenvuorossaan Suomi korostaa seuraavia kilpailukykyyn liittyviä keskeisiä näkökohtia. Teollisuuspolitiikan tavoitteiden osalta tarvitaan rohkeaa ja tulevaisuuteen suuntautunutta strategiaa. Hyvin toimivien sisämarkkinoiden (ml. digitaaliset sisämarkkinat, energiaunioni ja pääomamarkkinaunioni) ohella oleellisina kilpailukykytekijöinä tulisi korostaa digitalisaation keskeistä merkitystä ja teollisuuden muutoskyvyn edistämistä. Digitalisaation keskeinen vaikutus teollisuudessa tulee prosessien ja liiketoimintamallien muutoksesta. Jotta Euroopan talous pysyy innovatiivisena ja kilpailukykyisenä, toimintaympäristöä on pysyttävä kehittämään huomioimaan muun muassa tekoäly, datan hyödyntäminen ja alustatalous. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää myös uusien teknologioiden, kuten tekoälyn, edellyttämään osaamiseen ja tulevien koulutustarpeiden ennakointiin. EU:n sääntelykehyksen, politiikkatoimien ja rahoituksen tulisi mahdollistaa yritysten teknologioiden, palvelujen ja liiketoimintamallien kehitys Euroopassa sekä yritysten skaalautuminen uusia globaaleja arvoketjuja varten ja digitaalisille alustoille. Suomi pitääkin erityisen tärkeänä, että innovatiivisten yritysten

19 19(44) integroituminen globaaleihin arvoverkkoihin nähdään komission teollisuuspolitiikan ja kilpailukyvyn parantamisen keskeisenä tekijänä. Euroopan kilpailukykyä voidaan edistää myös kehittämällä eurooppalaisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, kuten mm. ilmastonmuutokseen ja kehittämällä bio- ja kiertotaloutta ja niiden keskinäistä synergiaa sekä hyödyntämällä EU-rahoitusta tehokkaalla ja järkevällä tavalla. Kohdassa 6 a) i) Suomi ottaa tiedoksi puheenjohtajavaltion tilannekatsauksen. Suomi suhtautuu ehdotuksen tavoitteisiin myönteisesti ja pitää perusteettomiin maarajoituksiin puuttumista tärkeänä. Ehdotuksen voidaan nähdä edistävän digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuutta ja parantavan erityisesti kuluttajien asemaa sisämarkkinoilla. Suomi tukee Eurooppa neuvoston tavoitetta saada asetusehdotusta koskevat neuvottelut pikaisesti päätökseen. Kohdassa 6 a) ii) Valtioneuvosto kannattaa puolustusteollisen kehittämisohjelman perustamista. Eurooppalaisen puolustusteollisuuden kilpailu- ja innovaatiokykyyn tulee panostaa, jotta alan toimijat pysyvät mukana teknologisessa kehityksessä siten, että Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa voidaan vahvistaa. Unionin suorituskykyjen kehittämissuunnitelmassa määriteltyihin puutealueisiin tulee löytää ratkaisuja, jotka ovat luonteeltaan monikansallisia. Ohjelma tulee rakentaa siten, että yritysten ja muiden toimijoiden rajojen välistä yhteistyötä kannustetaan ja edesautetaan. Puolustusteollisen kehittämisohjelman puitteissa tulee olla mahdollisuus myös alueelliseen yhteistyöhön. Kohdassa 6 d) Suomi pitää komission aloitetta kannatettavana, koska se lisää tietoisuutta, keskustelua ja ohjeistusta erilaisista tavoista ja parhaista käytänteistä julkisiin hankintoihin käytettävien verovarojen vaikuttavuuden lisäämiseksi ja hankintojen hyödynnettävyydestä talouden kehityksen vauhdittamisessa. Hankintalain mukaisiin julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa vuositasolla noin 35 miljardia euroa ja tällä summalla voidaan oikein käytettynä saada runsaasti vaikuttavuutta. Kaikki hankintayksiköiden osaamista tukevat, hankintojen lopputuloksen laatua parantavat ja hankintoihin käytettävien varojen vaikuttavuutta lisäävät toimet ovat kannatettavia. Komission aloitteen taustalla olevia vaikuttavuustavoitteita ei pystytä saavuttamaan pelkästään hankintalainsäädännön keinoin. Aloite tukee kansallisen hankintalain tavoitteita, kuten pienten ja keskisuurten yritysten parempaa mukaan pääsyä hankintoihin, innovaatioiden lisäämistä, laadullisten-, sosiaalisten- ja ympäristönäkökohtien parempaa huomioimista julkisissa hankinnoissa ja hankintayksiköiden osaamisen lisäämistä sekä julkisten hankintojen sähköistämistä. Muissa asioissa (asiakohta 6) Suomi ottaa tiedoksi komission, puheenjohtajavaltion sekä Unkarin ja Bulgarian valtuuskuntien tiedotusasioita.

20 Pääasiallinen sisältö 20(44) Asiakohta 4: Kilpailukykytilanteen tarkistaminen Komissio esittelee Asiakohdan teema Kilpailukykytilanteen tarkistaminen on Luxemburgin puheenjohtajuuskauden jälkeen vakiintunut pysyväksi asiakohdaksi. Komissio esittelee asiakohdassa Teollisuuspolitiikan tavoitteista laatimansa kertomuksen, jonka perusteella neuvosto käy keskustelun. Asiakohta edeltää seuraavassa asialistan kohdassa EU:n teollisuusstrategiasta käytävää keskustelua. Asiakohdassa ei tehdä päätöksiä. Asiakohta 6: Muut asiat 6. a) Käsiteltävänä olevat säädösehdotukset i) Asetus maarajoituksista Puheenjohtajavaltion tiedotusasia Komissio antoi asetusehdotuksen Ehdotuksen käsittely aloitettiin neuvoston kilpailukyky- ja kasvutyöryhmässä kesällä Neuvoston yleisnäkemys hyväksyttiin kilpailukykyneuvostossa Trilogineuvotteluja on tähän mennessä käyty , ja Annetulla ehdotuksella pyritään parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa estämällä asiakkaan kansalaisuuteen tai asuin- tai sijoittautumisvaltioon perustuva syrjintä. Asetuksessa määritellään tilanteet, joissa myyjät eivät saisi estää asiakkaan pääsyä sivustolle asiakkaan kansalaisuuteen, asuin- tai sijoittautumisvaltioon perustuvalla syyllä, eivätkä uudelleen ohjata asiakasta toiselle sivustoversiolle ilman asiakkaan erillistä ennakkosuostumusta. Myyjät eivät myöskään saisi soveltaa asiakkaisiin erilaisia, kansalaisuuteen tai asuinpaikkaan perustuvia, maksuehtoja. Lisäksi ehdotuksella pyritään kieltämään asiakkaiden syrjintä kolmessa tavaroiden ja palvelujen myyntiin liittyvässä erityistapauksessa, joita ovat: 1. Tavaroiden verkkokauppa 2. Sähköisesti toimitettavien tekijänoikeuden piiriin kuulumattomien palveluiden kauppa 3. Elinkeinonharjoittajan tiloissa muussa kuin ostajan kotimaassa tarjottavien palveluiden kauppa, pois lukien kohtien 2 ja 3 palvelut Syrjintäkiellon kiertämistä ei myöskään sallittaisi passiivisissa myyntisopimuksissa. Syrjivät käytännöt vaikuttavat sekä kuluttajiin että yrityksiin tavaroiden ja palvelujen loppukäyttäjinä. Toimet, joissa yritys ostaa tavaroita tai palveluja jälleenmyyntiä varten, jäävät ehdotuksen ulkopuolelle. Lainsäädäntöön perustuvia maarajoituksia ei katsota ehdotuksessa perusteettomiksi.

21 ii) 21(44) Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman (EDIDP) edistyminen Puheenjohtajavaltion tiedotusasia Komissio hyväksyi marraskuussa 2016 Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman, jossa esitetään toimenpiteet, joilla pyritään lisäämään Euroopan puolustusyhteistyötä suorituskykyjen kehittämisessä ja tukemaan Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä. Kyseisen toimintasuunnitelman tavoitteena on varmistaa, että Euroopan puolustuksen teollinen ja teknologinen perusta pystyy täyttämään Euroopan nykyiset ja tulevat turvallisuusja puolustustarpeet. Yksi toimintasuunnitelman keskeisistä ehdotuksista koskee EU:n puolustusrahaston perustamista. Rahastolla olisi tarkoitus tukea puolustustarvikkeiden ja -teknologioiden yhteistä tutkimusta ja kehittämistä. Rahastossa on kaksi erillistä osiota, jotka täydentävät toisiaan. Ne kattavat puolustustarvikkeiden kehittämisen koko syklin alkaen tutkimus- ja teknologiatoiminnasta ja päättyen aina tuotteen tai palvelun markkinoille saattamiseen asti (tutkimus- ja voimavaraosio). Voimavaraosiossa komissio ehdottaa erillisen kehittämisohjelman perustamista Euroopan puolustusalan teollisen perustan kehittämiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi. Puolustusalan teollinen kehittämisohjelma perustetaan SEUTsopimuksen 173 artiklan määräysten perusteella, ja sen yleisenä tavoitteena on edistää unionin puolustusteolisuuden kilpailukykyä ja innovointikapasiteettia tukemalla suorituskykyjen kehittämisvaiheen toimia. Ohjelman tuensaajien tulee olla unioniin sijoittautuneita yrityksiä ja ohjelmaa on tarkoitus toteuttaa 1. tammikuuta 2019 ja 31. joulukuuta 2020 välisellä aikajaksolla. Ohjelman tuki myönnetään avustuksina tai julkisten hankintojen kautta. Ohjelmasta tuetaan puolustukseen liittyvien tuotteiden, aineellisten tai aineettomien komponenttien ja teknologioiden suunnittelua, yhteisten teknisten eritelmien määrittelyä, prototyypin luomista, testaamista, hyväksymistä ja sertifiointia. Tukea voidaan antaa myös tutkimuksiin, toteutettavuusarviointeihin ja muihin tukitoimiin. Tuki kohdistetaan kehittämisvaiheessa oleviin toimiin, jotka koskevat joko uusien tuotteiden ja teknologioiden kehittämistä tai olemassa olevien tuotteiden ja teknologioiden päivittämistä. Ehdotuksen eteneminen Euroopan puolustusteollisuuden kehittämisohjelman asetusluonnoksen neuvotteluja jatkettiin viimeksi puheenjohtajamaan Viron johdolla kokouksessa Neuvottelut ovat keskittyneet muutamaan keskeiseen kysymykseen: hankkeisiin osallistuvien ja/tai rahoitusta saavien yritysten kelpoisuuteen, pk-yrityksiä ja mid-cap -yrityksiä koskeviin kannusteisiin, ohjelmakomitean alaisen mahdollisen asiantuntijaryhmän perustamiseen sekä budjettiin. Neuvotteluissa savutettiin lähtökohtaisesti yhteisymmärrys asetuksen tekstistä. Jotain pääkaupunkivaraumia vielä jätettiin. Tavoitteena on, että itse tekstiin

22 22(44) ei tarvitsisi enää palata vaan seuraavassa kokouksessa voitaisiin hioa tekstiä vielä neuvoston oikeuspalvelun odotetun lausunnon pohjalta. Työ tulee jatkumaan työohjelman laatimisella, jossa varsinaisista yksityiskohdista sopimiseen on odotettavissa runsaasti erilaisia näkemyksiä. iii) Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen Komission tilannekatsaus Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi komissio on antanut lähes kaikki digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan sisältyvät lainsäädäntöehdotukset ja muut toimenpiteet. Komissio on antanut 24 lainsäädäntöehdotusta, joista on hyväksytty mennessä 6. Komissio vetoaa neuvostoon, että se yhdessä Euroopan parlamentin kanssa kiirehtisi pöydällä olevien ehdotuksen käsittelyä. Komissio on hoitanut oman osuutensa ja nyt on lainsäätäjän tehtävänä varmistaa strategian tavoitteiden toteutuminen. Komissio on 2018 työohjelmassaan ilmoittanut, että se tulee antamaan vuoden alussa antamaan digitaalisiin sisämarkkinoihin liittyvän ehdotuksen alustojen ja yritysten välisten sopimussuhteiden sääntelystä. b) Yhtenäispatentti ja yhdistetty patenttituomioistuin Puheenjohtajavaltion tilannekatsaus Yhtenäispatenttijärjestelmän voimaantuloa koskevassa tilannekatsauksessa tarkastellaan jäsenvaltioiden ratifiointitilannetta. Järjestelmän voimaantulo vaati 13 sopimusjäsenvaltion ratifioinnit ja erityisedellytyksenä on suurimpien patenttimaiden (ml. DE ja UK) mukanaolo järjestelmässä. Vaikka jo 14 maata on ratifioinut sopimuksen UK:n ja Saksan tilanne on avoin. UK:n ratifioimiskirjan tallettamisen aikataulusta ei ole tarkkaa tietoa. Saksassa asia on perustuslakituomioistuimen arvioitavana. Järjestelmän voimaantulon aikataulusta ei ole mahdollista tehdä tarkkaa arviota. Suomi on mukana järjestelmässä sen käynnistymisestä alkaen eli kansallinen ratifointiprosessi on valmis. Suomeen perustetaan yhdistetyn patenttituomioistuimen ensimmäisen asteen paikallisjaosto markkinaoikeuden yhteyteen. c) Eurooppalainen pk-yrityksiä koskeva toimintaohjelma Saksan valtuuskunnan tiedotusasia SME Action Programme kokoaa hyvin yhteen pk-yrityspolitiikan eri osaalueet ja niitä koskevat toimenpidesuositukset, ja tavallaan päivittää v komission antaman Small Business Act -tiedonannon suositukset tähän päivään. Kysymys on lähinnä pk-lähettiläsverkoston työtä tukevasta paperista, jonka suositukset voivat kunkin jäsenmaan lähettilään kautta soveltuvin osin tulla myös jäsenmaissa

23 23(44) toteutettaviksi, ja lähettiläsverkoston työn kautta myös syötteiksi komission työohjelmaan. Kilpailukykyneuvoston kokouksen muissa asioissa Saksa esittelee European SME Action Programmen, joka on EU:n pk-yrityslähettiläiden verkostossa tuotettu Saksan pk-lähettilään aloitteesta valmistunut paperi. Sen kirjoittamiseen on eräiden pk-lähettiläiden lisäksi osallistunut myös eurooppalaisten pk-yritysjärjestöjen edustajia. SME Action Programme on ohjelma, joka kokoaa pk-politiikan toimenpiteitä kuudelta eri osa-alueelta. Kunkin osalta hahmotellaan ajankohtainen tilanne ja ongelmat pk-yritysten kannalta, sekä listataan mahdollisia toimenpide-ehdotuksia sekä unionitasolle että kansalliselle tasolle. Lisäksi esitellään kuhunkin kohtaan hyviä käytäntöjä eri jäsenmaista. Ohjelman sisältämät osa-alueet ovat: parempi sääntely, markkinoillepääsy (alakohtina kolmansien maiden markkinat sekä kasvu / skaalautuminen), rahoituksen saatavuus (alakohtina perinteinen rahoitus, vaihtoehtoinen rahoitus ja mikrorahoitus), yrittäjyyden edistäminen (alakohtina yrittäjyyskoulutus, yrittäjyyden edistäminen, toinen mahdollisuus, omistajanvaihdokset sekä jakamistalous), osaaminen ja valmennus (alakohtina työssä oppiminen, digitaaliset taidot, liikkuvuus ja rajat ylittävä koulutus sekä pakolaisten integrointi koulutukseen ja työllisyyteen) sekä pk-yritysten digitaalisuuden edistäminen. Koska pk-lähettiläät ovat omissa maissaan pk-politiikan valmisteluun ja toteuttamiseen osallistuvia ja siitä päättäviä henkilöitä, lähettiläiden kautta ohjelman suositukset voivat päätyä jäsenmaissa toteutettaviksi, samoin kuin verkoston kautta myös komission työohjelmaan. d) Hankintapaketti Komissio esittelee Komissio on antanut julkisiin hankintoihin liittyvän aloitteen Julkisten investointien vaikutuksia lisätään tehokkailla ja ammattimaisilla hankinnoilla, joka sisältää jäsenmaita sitomatonta ohjeistusta, tiedonantoja sekä suosituksen. Eduskuntaa on informoitu aloitteesta e-kirjeellä. Komission aloitteen tarkoituksena on varmistaa, että tietoisuutta julkisten hankintojen vaikuttavuuspotentiaalista levitetään jäsenmaissa mahdollisimman laajasti hankintatoimessa mukana oleville sekä myös poliittisten päättäjien tasolla. Komission esittämässä aloitteessa Julkisten investointien vaikutuksia lisätään tehokkailla ja ammattimaisilla hankinnoilla on neljä pääasiallista osaa: 1) Jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan hankintoja varten strateginen lähestymistapa, joka tukisi mm. innovatiivisten, ympäristöä säästävien ja sosiaalisten perusteiden käyttöä julkisissa hankinnoissa ja tukisi julkisten ostajien osaamista, parantaisi pk-yritysten pääsyä julkisten hankintojen markkinoille ja digitalisoisi hankintamenettelyjä.

24 24(44) 2) Komissio perustaa neuvontapalvelun suurille infrastruktuurihankkeille, jota jäsenmaat voivat halutessaan hyödyntää yli 250 miljoonan euron hankkeissa. 3) Komissio suosittelee toimia, joita jäsenvaltioiden olisi toteutettava sen varmistamiseksi, että julkisilla ostajilla on tarvittavat taidot, tekninen osaaminen ja menettelyjen ymmärtäminen, joita tarvitaan sääntöjen noudattamiseksi ja hyvien hankintojen tekemiseksi. Komission suositus ei sido jäsenvaltioita. 4) Komissio on julkaissut luonnoksen oppaaksi siitä, miten hankintayksiköt voisivat paremmin huomioida innovaatiot hankinnoissaan. Ohjeessa ei ole kyse lainsäädännön valmistelusta, eikä se sido jäsenvaltioita, mutta sitä voidaan hyödyntää käytännön hankintatoimessa. e) Tupakkatuotteiden jäljitettävyysjärjestelmä Unkarin valtuuskunnan tiedotusasia Tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämiseksi tupakkatuotedirektiivissä (2014/40/EU) säädetään unionin tasoisesta paikannus- ja jäljitysjärjestelmästä (15 artikla) sekä turvaominaisuuksista (16 artikla). Tupakkatuotedirektiivin nojalla annettavilla täytäntöönpanosäädöksillä komissio vahvistaa tekniset standardit: 1) tupakkatuotteiden paikannus- ja jäljitysjärjestelmien perustamista ja toimintaa varten (yksilölliset tunnisteet, kirjanpito, tietojen välitys, käsittely, tallennus ja tallennettujen tietojen saatavuus) 2) sen varmistamiseksi, että yksilöllisessä tunnisteessa ja siihen liittyvissä toiminnoissa käytetyt järjestelmät ovat toistensa kanssa yhteensopivia koko unionissa 3) koskien turvaominaisuuksia ja niiden mahdollista vuorottelua Delegoidulla säädöksellä komissio määrittelee tiedontallennussopimuksen keskeiset tekijät. Sopimukset tietojen tallentamisesta tehdään kolmannen riippumattoman toimijan kanssa. Unkari nostaa asian esiin kilpailukykyneuvostossa, koska heidän mielestään täytäntöönpanosäädöksissä pk-yritykset pitäisi huomioida paremmin esimerkiksi joustavuuden, investointikustannusten ja siirtymäaikojen suhteen. Unkari peräänkuuluttaa takeita sille, että paikannus- ja jäljitysjärjestelmän edellyttämät vaatimukset eivät muodostu pienten yritysten kannalta suhteettomiksi. Unkarissa on tupakkateollisuudessa paljon pieniä perheyrityksiä. Jäsenvaltioiden yleisesti esittämiä huolenaiheita ovat olleet tiukka aikataulu, kustannukset ja järjestelmän tekninen toimivuus. Komissio käynnisti täytäntöönpanosäädösten osalta kirjallisen menettelyn, jonka määräaika on Suomi todennäköisesti tukee komission ehdotuksia. Suomi pitää tärkeänä sitä, että pysytään aikataulussa, sillä säädöksiä tulisi soveltaa savukkeisiin ja

25 25(44) kääretupakkaan jo lähtien ja muihin tupakkatuotteisiin lähtien. f) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Bulgarian valtuuskunnan tiedotusasia Suomi ottaa asian tiedoksi. Vuoden 2018 ensimmäisen puolikkaan EU-puheenjohtajavaltio, Bulgaria, esittelee kautensa työohjelman. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-ministerivaliokunta (neuvostovalmistelujen yhteydessä) SuV (neuvostovalmistelujen yhteydessä) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Asiakohta 6 a) ii) 10589/17 Asiakohta 6 d) 13286/17, 12941/17, 12977/17 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Laatija: Akseli Koskela, TEM, akseli.koskela@tem.fi, (asiak. 4 ja 6f)) Muut käsittelijät: Liisa Huhtala, TEM, liisa.huhtala@tem.fi, (asiak 6 a) iii), 6 b)) Pertti Hämäläinen, TEM, pertti.hamalainen@tem.fi, (asiak. 6 c)) Martti Myllylä, TEM, martti.myllyla@tem.fi, (asiak. 6 a) ii)) Tommi Norderbg, PLM, tommi.nordberg@minedu.fi; (asiak. 6 a) ii)) Meri Paavola, STM, meri.paavola@stm.fi; (asiak. 6 e)) Eija Laineenoja, TEM, eija.laineenoja@tem.fi, (asiak. 4)

26 26(44) Tarja Sinivuori-Boldt, TEM, (asiak. 6 d)) Lasse Puroma, TEM, lasse.puroma@tem.fi, (asiak. 6 a) i)) EUTORI-tunnus Liitteet Viite

27 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM EIO Aarnikka Marjaana(TEM) (44) Asia EU; kilpailukykyneuvosto ; avaruus; Copernicus-ohjelman väliarviointi; neuvoston päätelmät ja keskustelut Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Kilpailukykyneuvostossa on tarkoitus hyväksyä Copernicusohjelman puoliväliarviointia koskevat neuvoston päätelmät (13765/17). Lisäksi neuvostossa on tarkoitus keskustella Euroopan Unionin avaruusohjelmien jatkosta, komissio esittelee asian. Komissio julkaisi Copernicus-ohjelman väliarviointia koskevan tiedonantonsa Suomen kanta Suomi voi hyväksyä neuvoston päätelmäluonnoksen (13765/17). Suomi katsoo, että Copernicus-ohjelma on tähän mennessä onnistunut hyvin tavoitteidensa saavuttamisessa ja että Copernicus on tärkeä osa Euroopan digitaalista agendaa. Ohjelman jatkuvuus ja kehittäminen, datan jatkuva laatu ja luotettavuus, pääsy dataan sekä tarvittavat investoinnit tulee varmistaa myös tulevaisuudessa. Ohjelman edelleen kehittäminen on erityisen tärkeää, koska esiin on noussut uusia käyttötarpeita, muun muassa turvallisuuden ja puolustuksen aloilla sekä arktisen alueen monitoroinnin kehittämiseksi. Suomi katsoo, että yhteistyö on ollut olennaista ohjelman menestykselle. Siten EU:n, Euroopan avaruusjärjestön ja EUMETSAT:in välisen kumppanuuden vahvistaminen edelleen on tärkeää. Copernicus-ohjelman kehittämisen tulee pohjautua vankkaan yhteistyöhön keskeisten avaruusalan toimijoiden ja Copernicus-palveluiden tuottajien kesken. Eri toimijoiden roolit tulee määritellä selkeästi ja yhteistyön tulee tuottaa lisäarvoa sekä jäsenvaltioille että Euroopan teollisuuden kilpailukyvylle. Suomelle on tärkeää, että kansalliset palveluiden tuottajat osallistuvat yhteistyöhön niin avaruuskomponentin maasegmentin kuin Copernicus palveluiden tuotannossa.

28 28(44) Suomi pitää Copernicus-ohjelman tuottaman datan luotettavuutta, laadukkuutta ja jatkuvuutta sekä avointa, rajoittamatonta ja maksutonta pääsyä dataan yhtenä ohjelman menestyksen tekijänä. Suomi korostaa, että on tärkeää huolehtia myös siitä, että data on helppokäyttöisessä muodossa. Myös yleistä tietoisuutta Copernicus-ohjelmasta ja sen tuottamasta datasta tulee parantaa. Erityisesti jäsenmaiden on oltava aktiivisia kansallisesti. Suomi korostaa, että käyttäjien tarpeiden tulisi ohjata Copernicuksen jatkokehitystä. Jäsenvaltioiden osallistumista käyttäjien tarvemäärittelyyn pitää vahvistaa esimerkiksi nimeämällä kansallisia asiantuntijoita määrittelytyöhön. Suomi katsoo, että yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä sekä kansallisia ja yhteisön laajuisia toimia tulee edistää, jotta ohjelma voisi tarjota uusia mahdollisuuksia erityisesti pk-yrityksille datan tarjoajina ja sovelluksissa. Lisäksi public private partnership-järjestelyjä, innovatiivisia hankintoja, tutkimus- ja kehittämishankkeita ja rahoitusta pitäisi suunnata niin, että kaukokartoituspalveluiden markkinat kehittyisivät merkittävästi Euroopassa. Kansallisesti ympäristötietoa pitäisi ostaa entistä enemmän palveluina. Copernicus ohjelman tietoihin pohjaavien kaupallisten palveluiden markkinoiden tulee kasvaa merkittävästi. Suomi pitää tärkeänä, että Copernicus-ohjelma pysyy aikataulussa ja että uudet satelliitit tuottavat dataa nopeasti. Suomi tukee ohjelman uusia satelliitteja arktisiin, ilmastonmuutos-, turvallisuus- ja ympäristön tilan seurannan tarpeisiin. Muihin tietotarpeisiin vastaamista voidaan kehittää ostamalla dataa yksityisiltä toimijoilta. Komissio esittelee kilpailukykyneuvostossa EU:n avaruusohjelmien tulevaisuuden näkymiä ja asiassa käydään näkemysten vaihtoa. Komission avaruusohjelmia koskeva komission esitys otetaan tiedoksi. Pääasiallinen sisältö Komission kertomus Komissio julkaisi kertomuksensa Copernicus-ohjelman väliarvioinnista ( ) (COM(2017) 617 final). Komissio teetti väliarvioinnin arvioidakseen Copernicus-ohjelman hyötyjä ja saavutuksia sekä selvittääkseen, kuinka asianmukaisia sen alkuperäiset tavoitteet yhä ovat ja miten ohjelmalla voitaisiin vastata paremmin uusiin haasteisiin ja tavoitteisiin. Copernicus on unionin kaukokartoitusohjelma, joka perustettiin vuonna 2014 aiemman GMES-avaruusohjelman seuraajaksi. Ohjelmalla pyritään varmistamaan Euroopan riippumaton tiedonsaanti ympäristöstä ja turvallisuudesta ja edistämään kilpailukykyistä eurooppalaista avaruus- ja palveluteollisuutta. Copernicus-ohjelmassa on kolme keskeistä