TOIMINTASUUNNITELMA Hyväksytty vuoden 2014 syyskokouksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTASUUNNITELMA 2015. Hyväksytty vuoden 2014 syyskokouksessa"

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Hyväksytty vuoden 2014 syyskokouksessa 1

2 Suomen lasten ja nuorten säätiö Yrjönkatu 29 A Helsinki 2

3 SISÄLTÖ ALKUSANAT SÄÄTIÖN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS... 5 Säätiön toiminnan yhteiskunnallinen merkitys nuorten elämäntaitojen vahvistajana TOIMINNAN ARVOT VISIO VUOTEEN Miten työmme näkyy toiminnassa mukana olevien nuorten elämässä?... 6 Missä olemme vuonna 2020? NUORTEN ELÄMÄNTAITOJA VAHVISTETAAN TAITEEN KEINOIN... 7 Elämäntaidot välineitä elämässä pärjäämiseen... 8 Osallisuus kuuluminen yhteisöön ja mahdollisuus vaikuttaa... 8 Soveltava taide hyvinvointia taidelähtöisin menetelmin... 9 Miksi taidelähtöiseen työhön kannattaa panostaa? LÄPILEIKKAAVAT TAVOITTEET TOIMINTA SUOMESSA JA KEHITTYVISSÄ MAISSA ASUVIEN NUORTEN KANSSA Myrsky Myrsky-projektituet RAY-rahoitteiset projektit, jotka toteutetaan kumppanien kanssa ESR-rahoitteinen Resonanssi-hanke Zest Kehitysyhteistyö Edistämme ja tuemme nuorten hyvinvointia, sosiaalista vahvistumista ja vaikutusmahdollisuuksia kehittyvissä maissa Kehitysyhteistyöhankkeet vuonna Vahvistamme paikallisten kumppaniemme toimintaedellytyksiä ja osaamista Vahvistamme nuorten kanssa toteutettavan kehitysyhteistyön asemaa ja osaamista Suomessa VIESTINTÄ Viestinnän painopisteet: tunnettuuden lisääminen ja brändin kirkastaminen Viestinnän kohderyhmät ja toteutus TALOUDEN VAHVISTAMINEN Rahoituksen tarve ja lähteet Varainhankinta Yritys- ja yksityinen varainhankinta Toiminnan tehokkuus ja hyvä hallinto Riskit ja niihin varautuminen ORGANISAATIO JA OSAAMINEN Hallitus Neuvottelukunta Asiantuntijaraati Muut asiantuntijaryhmät Nuorisopaneeli Henkilökunta

4 ALKUSANAT Maailmassa ei ole ollut koskaan yhtä paljon nuoria kuin juuri nyt. YK:n väestörahasto UNFPA:n mukaan maailmassa on 1,8 miljardia vuotiasta nuorta, joista 90 % asuu kehittyvissä maissa. Keskeinen haaste maailman tulevaisuuden kannalta on, että nuorten potentiaalia ei saada käyttöön. Yhä useampi nuori on eksyksissä itsensä kanssa eikä löydä keinoja päästä elämässä eteenpäin ja toimia yhdessä muiden kanssa. Suomessa nuorten enemmistön hyvinvointi on lisääntynyt, mutta vähemmistöllä (15 20 %) pahoinvointi on lisääntynyt. Syrjäytyminen on voimakkain eriarvoistumista aiheuttava tekijä Suomessa. Se on myös merkittävä rikollisuutta ja sosiaalista levottomuutta aiheuttava ilmiö. Sisäministeriö on nostanut syrjäytymisen maamme keskeisimmäksi uhaksi, erityisesti huomioiden lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ongelmien periytymisen sukupolvelta toiselle. Eri laskentatapojen mukaan yhdestä syrjäytyneestä aiheutuva kustannus ja tulonmenetys yhteiskunnalle ovat yhteensä miljoonasta puoleentoista miljoonaan euroa. Suomen lasten ja nuorten säätiö on vuodesta 2001 saakka toteuttanut ja tukenut nuorten hyvinvointia ja sosiaalista vahvistumista edistävää toimintaa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Toiminnassamme mukana olevat nuoret saavat vahvistusta elämäntaitoihinsa: sosiaaliset taidot, rohkeus osallistua ja usko itseen karttuvat työskentelemällä yhdessä esim. musiikki-, teatteri-, sirkus- ja lyhytelokuvaprojekteissa. Toimimme valtakunnallisesti Suomessa Myrsky-ohjelman ja Zest-kouluvierailuiden kautta, sekä kehitysyhteistyöhankkeissa Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Tavoitamme vuosittain yli nuorta. Jotta työ nuorten hyvinvoinnin ja elämäntaitojen edistämiseksi jatkuu vaikuttavana ja tehokkaana tulevaisuudessakin, laadimme säätiöllemme vuonna 2014 uuden toimintastrategian. Se linjaa työskentelyämme vuosina Toimintamme lähtökohtana ovat nuoret ja heidän tarpeensa ja tavoitteena nuorten elämäntaitojen vahvistuminen. Säätiön sillanrakentajan rooli perustuu vahvaan yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa; nuoresta yritysjohtajiin, järjestöistä kouluihin ja lastensuojeluun asti. Kutsumme mukaan työhön kaikki nuorten asioista kiinnostuneet. Helsingissä 27. marraskuuta 2014 Suomen lasten ja nuorten säätiön hallitus ja henkilökunta 4

5 1. SÄÄTIÖN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS Suomen lasten ja nuorten säätiö edistää nuorten hyvinvointia ja sosiaalista vahvistumista Suomessa ja kansainvälisesti. Toimintamme lähtökohtana ovat nuoret ja heidän tarpeensa ja tavoitteena nuorten elämäntaitojen vahvistuminen. Kehitämme ja toteutamme tehokkaita ja vaikuttavia, nuorten elämäntaitoja vahvistavia hankkeita sekä tuemme harkitusti muiden hyviä hankkeita. Tuomme toiminnassamme esiin nuorten näkökulmia ja nuoriin liittyviä kysymyksiä. Teemme laadukasta ja pitkäjänteistä, ehkäisevää työtä kotimaassa ja kehittyvissä maissa. Kuluvan vuosikymmenen toimintaa ohjaavana ajatuksena on edistää nuorten hyvinvointia ja sosiaalista vahvistumista sekä sen osana nuorten pääsyä koulutukseen ja työelämään. Haluamme myös vaikuttaa siihen, että yhteiskunnan eri toimijat erityisesti yritykset panostavat lapsi- ja nuorisotyöhön yritysvastuutoiminnassaan. Tuomme yhteen yhteiskunnallista vastuuta kantavat yhteisöt ja yritykset sekä niiden henkilöstön. Olemme joustava, nopeasti reagoiva organisaatio, ja tarjoamme yrityksille räätälöityjä yhteistyömuotoja, joissa yritysten tarpeet ja osaaminen huomioidaan. Suomen lasten ja nuorten säätiö siltojen rakentajana ja lisäarvon tuottajana Mahdollistamme tarpeiden ja resurssien kohtaamisen Varmistamme toiminnan laatua Toimimme linkkinä eri toimijoiden välillä Teemme tiivistä yhteistyötä nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa. Tunnistamme nuorten tarpeet ja nousevat ilmiöt. Tartumme toimintakentältä nousevista tarpeista olennaisimpiin. Suunnittelemme hankkeet yhdessä kumppanien kanssa. Toimimme linkkinä toimintakentän ja rahoittajien välillä. Tarve ja resurssit kohtaavat parhaalla mahdollisella tavalla. Kehitämme elämäntaitoja vahvistavia menetelmiä yhdessä kumppanien kanssa ja jaamme toimivia ratkaisuja. Toimiminen sekä Suomessa että kehittyvissä maissa mahdollistaa ainutlaatuisen, vastavuoroisen oppimisen. Tuemme ja koulutamme projektien ja kumppanien henkilöstöä sekä varmistamme toiminnan laatua. Voimme nostaa esiin nuoriin liittyviä asioita, viedä tietoa eri toimijoille ja vaikuttaa nuorten hyvinvoinnin kannalta keskeisiin asioihin. Toimimalla erilaisten nuorten kanssa mahdollistamme erilaisten nuorten ja heidän todellisuuksien kohtaamisen. 5

6 Säätiön toiminnan yhteiskunnallinen merkitys nuorten elämäntaitojen vahvistajana Nuorten paremmat elämäntaidot edistävät nuorten hyvinvointia, kouluttautumista, työllistymistä ja vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorten elämäntaidot ovat yhteydessä moniin yhteiskunnallisiin kysymyksiin: Suomessa hyvinvointivaltion kestävyys edellyttää, että mahdollisimman moni nuorista saadaan töihin. Yhteiskuntarauhaa uhkaa huonosti voivien nuorten negatiivinen aktivoituminen. Eriarvoisuutta ja köyhyyttä voidaan vähentää ja ihmisoikeuksia edistää nuorten omaehtoisen vaikuttamisen kautta. Yhteiskuntien kehitystä edistää se, että nuorilla on aktiivinen rooli ja kokemus osallisuudesta. 2. TOIMINNAN ARVOT Säätiön toiminnassa mukana olevia ohjaavat yhteiset arvot: Välittäminen Välitämme nuorten hyvinvoinnista, arvostamme työntekijöitämme ja sidosryhmiämme. Vastuullisuus Kannamme omalta osaltamme vastuuta yhteiskunnasta, toimimme läpinäkyvästi ja tarjoamme yrityksille kanavan toteuttaa yritysvastuutoimintaa. Ennakkoluulottomuus Tartumme ennakkoluulottomasti uusiin haasteisiin ja vastaamme niihin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Oikeudenmukaisuus Toimimme rohkeasti ja oikeudenmukaisesti erilaisten ihmisten kanssa monimuotoisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta. 3. VISIO VUOTEEN 2020 Miten työmme näkyy toiminnassa mukana olevien nuorten elämässä? Nuorten elämäntaidot ovat vahvistuneet nuorilla on vahva itsetuntemus ja itsetunto nuorilla on valmius luovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun nuoret toimivat vastuullisesti muiden kanssa ja ilmaisevat itseään rohkeasti nuorilla on tavoitteita ja he näkevät tulevaisuutensa mielekkäänä. Nuori on tasapainoinen ja aktiivinen hänellä on paremmat mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa oman yhteisönsä toimintaan yhdessä muiden kanssa löytää omat vahvuutensa ja onnistua työelämässä. 6

7 Missä olemme vuonna 2020? Suomen lasten ja nuorten säätiö on arvostettu nuorten elämäntaitojen asiantuntija, joka vahvistaa nuorten elämäntaitoja ja osallisuutta erityisesti taiteen tekemisen kautta. Meidät tunnetaan: arvostettuna nuorten elämäntaitojen ja taidelähtöisten menetelmien edelläkävijänä, laadukkaan toiminnan toteuttajana Suomessa ja kehittyvissä maissa, aktiivisena sillanrakentajana ja parhaana kumppanina nuorten kanssa toimiville tahoille sekä yrityksille. 4. NUORTEN ELÄMÄNTAITOJA VAHVISTETAAN TAITEEN KEINOIN Säätiön toiminnan ydin on nuorten elämäntaitojen vahvistaminen. Tätä työtä on tehty koko säätiön olemassaolon ajan erilaisissa hankkeissa. Myrsky-hankkeen myötä säätiö on tässä työssä ottanut uutena menetelmänä käyttöön soveltavan taiteen. Sekä hyvien kokemusten että Suomesta ja kehittyvistä maista tulleiden tutkimustulosten perusteella säätiön toimintaa kohdennetaan jatkossa aiempaa enemmän tähän suuntaan. Suomen lasten ja nuorten säätiö panostaa kulttuurisen nuorisotyön ja taidelähtöisten toiminnan kehittämiseen. Taiteen tekemisen avulla vahvistetaan nuorten elämäntaitoja ja osallisuutta. Kulttuuri ymmärretään elämisen, tekemisen ja ajattelun tavaksi, joka on jatkuvassa muutostilassa. Kulttuuriin liittyy oleellisesti se, että jokainen ihminen etsii arkipäivässään vastauksia elämänongelmiensa ratkaisemiseen. Nämä vastaukset rakentuvat yhteisön oman kulttuurin pohjalle. Jokaisen ihmisen kyvyt ja mahdollisuus kulttuurin rikastamiseen ja tuottamiseen tunnustetaan, jolloin kulttuuri on aitoa osallisuutta ja osallistumista; se on sekä oman itsensä toteuttamista että toimintaa yhteisön jäsenenä. 7

8 Elämäntaidot välineitä elämässä pärjäämiseen Elämäntaidot ovat kokonaisvaltaisia, kaikessa elämässä tarvittavia taitoja. Niitä ovat mm. itsetuntemus, usko itseensä, kyky tunnistaa ja käsitellä tunteita ja kyky asettaa tavoitteita sekä vuorovaikutustaidot. Elämäntaitojen avulla myös nuorten osallisuus vahvistuu. Minätaidot Itseen liittyvät taidot Ajattelutaidot Identiteettitaidot Ympäristötaidot Yhteisöön ja yhteiskuntaan liittyvät taidot Sosiaaliset taidot Yhteiskuntataidot Elämäntaitoja voi oppia ja harjoitella. Ne kehittyvät osana arkielämää, mutta niitä voi ja täytyy myös aktiivisesti ja tietoisesti kehittää. Elämäntaitoja tarvitaan muun muassa sosiaalisissa tilanteissa, ongelmien ratkaisussa, identiteetin ja oman elämänpolun rakentamisessa. Niiden merkitys korostuu elämän muutostilanteissa. Elämäntaidoilla on myös yhteiskunnallinen ulottuvuus. Niiden avulla nuori pystyy ymmärtämään yhteiskunnan toimintaa ja osallistumaan siihen. Elämäntaitojen vaikuttavuudesta on erityisen vahvaa näyttöä esimerkiksi Myrsky-hankkeessa ja kehitysyhteistyössä. Säätiön kehitysyhteistyön kautta on nähty, että nuorten elämäntaitojen vahvistuminen tukee sekä heidän mahdollisuuksiaan ihmisarvoiseen työhön että heidän osallistumistaan yhteisöjen kehittämiseen. Nuoret ovat kokeneet, että ryhmissä toimiminen ja yhdessä vaikuttaminen on ollut merkittävin elämäntaitoja tukeva tekijä. Osallisuus kuuluminen yhteisöön ja mahdollisuus vaikuttaa Osallisuus toteutuu yksilön ja yhteisön välisessä suhteessa: Nuori haluaa olla osa yhteisöä ja hänet hyväksytään osaksi yhteisöä. Yhteisö tarjoaa mielekkäitä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia, joita nuori osaa ja haluaa hyödyntää. Nuori kokee, että hän kuuluu yhteisöön ja hänellä on annettavaa yhteisölle. Osallisuuteen kuuluu myös se, että nuoret ymmärtävät yhteiskunnan toimintaperiaatteita ja oikeudenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä ja voivat yhdessä vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin ja eriarvoisuuden vähentämiseen. 8

9 Soveltava taide - hyvinvointia taidelähtöisin menetelmin Taidelähtöisillä menetelmillä lisätään nuorten hyvinvointia ja osallisuutta, edistetään yhdessä tekemistä sekä herätetään ajatuksia, tunteita ja näköaloja. Taide luo tilan nuorten äänien kuulemiselle. Taidetta ei siis nähdä vain taiteellisten päämäärien saavuttamiseksi. Taide nähdään nuorten kulttuureista nousevana, luovana toimintana. Jotta toimintaa voidaan toteuttaa onnistuneesti, on huomioitava ainakin neljä asiaa: Nuoret toimivat yhdessä, omista lähtökohdistaan, ohjaajan tukemana. Prosessien sisällöt nousevat nuorten kokemusmaailmasta. Tärkeintä on luova Nuorten ja aikuisten yhdessä tekemisen välinen vuorovaikutus Miksi taidelähtöiseen työhön on tasavertaista. kannattaa panostaa? prosessi, ei tekninen osaaminen. Menetelmät ovat toiminnallisia, kannustavat yhdessä tekemiseen ja lähtevät nuorista itsestään, mikä tuottaa osallisuutta. Miksi taidelähtöiseen työhön kannattaa panostaa? Taiteen ja kulttuurin menetelmät on todettu monissa tutkimuksissa toimivaksi tavaksi ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja vieraantumista omasta yhteisöstään ja yhteiskunnasta. Oman elämän kipukohtien käsittely symboliikan ja tarinoiden avulla voi olla helpompaa kuin niiden suora kohtaaminen. Monella nuorella on ilmaisuun liittyviä rajoitteita. Taide tarjoaa nuorelle monipuolisia ilmaisun keinoja. Taide luo yhteisöllisen tilan, jossa voi vapautua sosiaalisista peloista ja jossa voidaan käsitellä yhteisesti tärkeiksi koettuja asioita. Kehitysyhteistyöhön menetelmät soveltuvat hyvin, sillä niiden avulla yksilöt ja yhteisöt tunnistavat voimavaransa ja voivat omaehtoisesti käsitellä ja ottaa vastuuta yhteisöjensä kehityksestä. Tutkimuksia: mm. Freire 1980, Bardy 1998, 2005, 2007, Kurki 2006, Koivisto ym. 2010, Siivonen & Kotilainen 2011, Känkänen 2013, Collard 2013, Ryynänen

10 5. LÄPILEIKKAAVAT TAVOITTEET Vuonna 2015 toiminnan läpileikkaavat tavoitteet ovat: Vahvistaa nuorten kanssa toimivien osaamista ja lisätä ymmärrystä siihen, mitä taidelähtöisillä menetelmillä voidaan saada aikaan. Vahvistaa säätiön asemaa asiantuntijana ja sillanrakentajana. Vahvistaa säätiön toiminnan taloudellisia resursseja. 10

11 6. TOIMINTA SUOMESSA JA KEHITTYVISSÄ MAISSA ASUVIEN NUORTEN KANSSA Vuonna 2014 Suomen lasten ja nuorten säätiö ja Nuori Kulttuuri -säätiö käynnistivät neuvottelut lähemmästä yhteistyöstä ja jopa sulautumisesta. Neuvottelut etenivät vuoden aikana ja tavoitteena on loppuvuodesta 2014 tehdä päätökset siitä, sulautuvatko säätiöt ja muodostavatko ne yhteisen organisaation. Sulautumiselle nähdään monia hyötyjä niin toiminnan kattavuuden kuin kulttuurisen nuorisotyön kehittämisen ja osaamisen kannalta. Sulautumisen myötä tavoitteena olisi rakentaa kulttuurisen nuorisotyön laaja-alaisin, valtakunnallinen toimija, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön palvelu- ja kehittämiskeskuksena. Yhdistymisen myötä tavoitteena olisi vahvistaa lähes nuoren elämäntaitoja taidelähtöisen toiminnan kautta. Vuonna 2015 panostetaan erityisesti toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden näkyväksi tekevien mallien rakentamiseen. Asiantuntijaraati osallistuu tähän työhön kiinteästi. Vuonna 2015 Suomen lasten ja nuorten säätiö toteuttaa Myrsky- ja Zest-ohjelmia ja kehitysyhteistyötä, joita kuvataan seuraavassa tarkemmin. Vuoden aikana tavoitteena on vahvistaa yli nuoren elämäntaitoja taidelähtöisen toiminnan kautta. * Keskimääräinen hintalappu. Tuetuissa projekteissa matalammat kustannukset per nuori verrattuna kohdennettuihin hankkeisiin, joissa haastavammat ryhmät ja intensiivisempi tuki. 11

12 12

13 Myrsky Vahvistamme erityistä tukea tarvitsevien nuorten elämäntaitoja ja mahdollisuuksia löytää oma tiensä kohti koulutusta ja työelämää. Myrskyssä työtä tehdään nuorten kanssa toteutettavissa taideprosesseissa, joissa nuoret itse ovat taiteen tekijöinä ja toimintaa ohjaa taiteen ammattilainen. Projektien sisällöt nousevat nuorten omista kokemuksista ja mukana ovat kaikki taiteenalat. Projektit toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja nuorisopuolen toimijoiden tai oppilaitosten kanssa, jotta mukaan löydetään nuoria, joilla on erityinen tuen tarve. Yhteistyön kautta tuetaan nuorten kanssa toimivia tahoja löytämään uusia tapoja auttaa nuoria vahvistamaan elämäntaitojaan. Myrsky-ohjelman alla toimii erilaisia toimintamuotoja: Myrsky-projektituet Avustusten ja apurahojen jakaminen, projektien neuvonta ja seuranta sekä taiteilijoiden koulutukset, vertaistuki ja menetelmien jakaminen ja levittäminen (noin nuorta ja 40 taiteilijaa). RAY-rahoitteiset projektit, jotka toteutetaan kumppanien kanssa Taidot elämään -hanke kymppiluokilla ja ammattistarteilla (noin 200 nuorta ja kuusi taiteilijaa) Impulssi-hanke lastensuojelun kentällä (noin 40 nuorta ja kuusi taiteilijaa) ESR-rahoitteinen Resonanssi-hanke nuorisotakuun piirissä oleville nuorille yhteistyössä kuntien kanssa (noin 300 nuorta ja 12 taiteilijaa) Vuonna 2015 painopisteenä on erityisesti Myrskyssä kehitettyjen toimintatapojen ja hyvien käytäntöjen kokoaminen levitettävään muotoon ja niiden levittäminen sekä vaikuttavien mallien ja nuorten kokemusten tarinallistaminen ja esitteleminen suurelle yleisölle. Myrsky-projektilla on ollut suuri merkitys meillä asuvien lasten elämään. Heidän kokemuksensa onnistumisista ja aikuisten luottamuksesta heidän kykyihinsä on lisännyt heidän uskoaan omaan itseensä. Heistä on tullut esiin uusia ulottuvuuksia, joita emme ole omassa hoidossamme huomanneet. Olemme saaneet hoitotyöhön lisää menetelmiä ja toiminta on tukenut lasten psyykkistä eheytymistä. Ennen kaikkea olemme saaneet valtavasti iloa ja oppia. Lastenkodin johtaja Hannele Mäki 13

14 14

15 Zest Valtakunnallinen Zest-ohjelma tukee koulujen kasvatustyötä ja antaa uusia välineitä elämäntaitokasvatukseen. Hanke tarjoaa yläkoululaisille mahdollisuuden elämäntaitojen, luovuuden ja lahjakkuuden kehittämiseen. Zestin tavoitteena on kannustaa ja auttaa oppilaita luomaan myönteistä ja realistista kuvaa itsestään, tuntemaan vastuunsa omasta ja muiden hyvinvoinnista sekä kehittämään sosiaalisia taitojaan. Nuorten vahvuuksien tunnistaminen ja niissä tukeminen vahvistavat nuorten itsetuntoa, antavat eväitä tulevaisuuden poluille ja vähentävät syrjäytymistä. Zestin viestiä nuorille vie Zest-tiimi, johon on valittu omalla urallaan ja elämäntaidoissaan menestyneitä suomalaisia. Zest-tiimiläisiin kuuluvat näyttelijä Krista Kosonen, kansanedustaja/näyttelijä Jani Toivola, näyttelijä Pamela Tola sekä muusikko Tommy Lindgren. Tiimiläiset vierailevat yläkouluissa ja kertovat luokkalaisille omien elämäntarinoidensa pohjalta, kuinka jokainen voi toteuttaa Zestin tavoitteita omassa elämässään. Tiimiläiset haluavat omalla esimerkillään osoittaa, että oma lahjakkuus ja hyvä elämä luodaan yhdessä muiden kanssa kodeissa, kouluissa ja harrastuksissa. Omien lahjojen ja luovuuden toteuttaminen ja elämän onnellisuus riippuvat ratkaisevasti oikeasta asenteesta ja hyvistä elämäntaidoista. Koulujen opetus korostaa tiedollisia tavoitteita. Elämäntaitojen merkitys näkyy uudistuvissa opetussuunnitelmissa aiempaa paremmin, mutta niiden opettaminen jää vähäiseksi usein siksi, että opettajilla ei ole välineitä elämäntaitokasvatuksen toteuttamiseen. Koulut tarvitsevat tukea elämäntaitoopetukseen ja Zest tekee sen innostavasti karismaattisten, omassa elämässään menestyneiden tiimiläisten kautta. Vuoden 2015 aikana toteutetaan Zest-vierailuja 40 eri yläkoulussa. Tavoitteena on saavuttaa yhteensä nuorta kaikissa Suomen maakunnissa. Koulujen tarpeista ja mahdollisuuksista riippuen vierailu voi sisältää oppilaille suunnatun luennon lisäksi myös opettajille suunnatun oman koulutuksen ja/tai vanhempainillan. Zest-vierailijana meidän koulullamme käynyt Krista Kosonen sai nuoret hienolla tavalla keskustelemaan yhdessä tärkeistä asioista toisiaan kuunnellen. Erityisen otettu olin Kristan avoimesta ja sitoutuneesta asenteesta ja ymmärryksestä, jota hän osoitti nuorten elämäntilanteita kohtaan. Olen varma, että vierailulla oli nuorille todella suuri merkitys. Yläkoulun rehtori 15

16 16

17 Kehitysyhteistyö Toimimme Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa eniten tukea tarvitsevilla alueilla yhteistyössä paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa. Tavoitteena on, että vuosittain on käynnissä 5 kolmivuotista kehitysyhteistyöhanketta. Nuoret ovat työmme keskiössä aktiivisina toimijoina. Nuoret ovat: haavoittuvimmassa asemassa olevia nuoria (mm. koulutustausta, sukupuoli, vammaisuus, kuuluminen alkuperäisväestöön tai muuhun etniseen ryhmään) elävät köyhyysrajan alapuolella tyttöjen/naisten osuus vähintään 60 % vuotiaita motivoituneita ja sitoutuneita koulutuksiin ja itsensä ja yhteisöjen kehittämiseen. Näihin nuoriin ja alueisiin keskittymällä vähennetään parhaiten eriarvoisuutta, vahvistetaan nuorten oikeuksia ja vaikutetaan köyhyyden vähenemiseen yhteisöissä ja alueilla. Nuoret ovat yhä väliinputoajaryhmä kehitysyhteistyössä. Edistämme ja tuemme nuorten hyvinvointia, sosiaalista vahvistumista ja vaikutusmahdollisuuksia kehittyvissä maissa. Toteutamme kehitysyhteistyöhankkeita, jotka keskittyvät nuorten aktiiviseen kansalaisuuteen ja heidän omaehtoiseen vaikuttamiseen yhteisöissä ja yhteiskunnissa. Myös nuorten mahdollisuuksia osallistua taloudellisesti ihmisarvoisen työn kautta vahvistetaan. Läpileikkaavina teemoina ovat nuorten elämäntaidot, sukupuolten välinen tasa-arvo ja ympäristön huomioon ottaminen. Toiminnan perustana on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa: nuorten oikeudet työhön ja ihmisarvon mukaiseen toimeentuloon, vapaaseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja äänioikeuden harjoittamiseen on taattava. Lisäksi nuorilla on oikeus saada perus- ja ammattiopetusta, joka pyrkii ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä vahvistaa ihmisoikeuksia ja perusvapauksien kunnioittamista. Pääsin ehdonalaiseen odottamaan tuomiotani väkivaltarikoksesta marraskuussa Lopetin samalla huumeiden käytön. Toukokuussa 2014 nuorisokeskuksen työntekijä kutsui minut keskukselle. Tiesin heti, että tahdon jäädä. Lähdin keskuksen johdon mukana rekrytoimaan uusia opiskelijoita jo seuraavana päivänä. Kesäkuun 2014 alussa oikeusistuin päätti, että saan vankilatuomion sijasta kahdeksan vuotta ehdonalaista koska olin niin sitoutunut nuorisokeskukselle. Olen täällä usein aamuviidestä iltakymmeneen: opiskelen, autan naapurikoulussa, teen vapaaehtoistöitä. Jos vanhat kaverit houkuttelevat takaisin, voin sanoa rehellisesti: En ehdi, olen liian kiireinen keskuksella. Elän ja teen muille täällä hyvää elämää. Gareth Solomons, Westbury Youth Centre, Etelä-Afrikka 17

18 Kehitysyhteistyöhankkeet vuonna 2015 Etelä-Afrikka: Vuonna 2013 alkanutta hanketta toteutetaan Westburyssa yhdessä paikallisen kumppanin Khulisa Social Solutionsin kanssa. Hanketta tukee myös Koneen 100-vuotissäätiö. Tavoitteena on saavuttaa kolmessa vuodessa 700 nuorta ja tuoda alueen eri toimijat yhteen tekemään yhteistyötä. Nuorisokeskuksen remontoinnin jälkeen tiloissa toimii jo useampi paikallinen kansalaisjärjestö. Keskuksella koulutetaan nuoria useassa eri koulutusohjelmassa. Kaikissa on tavoitteena antaa nuorille elämäntaitoja ja taitoja, joita he voivat hyödyntää positiivisen muutoksen luomiseksi Westburyn yhteisössä. Nuoret oppivat myös mediataitoja, joista on hyötyä työnhaussa. Kenia: Säätiö aloittaa yhteistyön uuden kumppanin, African Center for Women, Information and Communications Technology (ACWICT), kanssa. Hankkeessa tuetaan Busian ja Trans-Nzoian lääneissä 1000 nuorta ammatti- ja yrittäjyyskoulutuksilla, ICT- ja elämäntaitokoulutuksilla sekä tarjoamalla tukea yrityksen perustamiseen ja sosiaalisten projektien toteuttamiseen. Lisäksi tuetaan koulutuksella 144 ammattikoulun opettajan kykyä vahvistaa nuorten elämäntaitoja, ICT-taitoja ja yrittäjyystaitoja. Peru: Säätiön pitkäaikaisen kumppanin CEDRO:n kanssa yhteistyö jatkuu uuden hankkeen puitteissa, joka keskittyy 650 nuoren voimauttamiseen Perun VRAEM-alueella. Alkuperäisväestön nuorten oikeudet ovat erityishuomion kohteena. Hankkeessa tuetaan nuorten osallistumista ja yhteistoimintaa koulutusten, nuorten yhteisöprojektien ja alueellisen nuorisoverkoston luomisen kautta. Lisäksi vahvistetaan nuorten tukiverkostoja. Hankkeen aikana 250 opettajaa koulutetaan tukemaan nuorten elämäntaitoja ja

19 nuorten vanhempaa ja yhteisön johtajaa saavat koulutusta siitä, kuinka edesauttaa nuorten pyrkimyksiä perheissä ja yhteisöissä. Paraguay: Säätiön yhteistyö jatkuu CIRD:in kanssa. Uudessa hankkeessa tavoitetaan 700 nuorta, 80 opettajaa ja julkisen sektorin työntekijää sekä 12 nuorten ryhmää. Nuoret osallistuvat elämäntaito- ja työllistymistaitokoulutuksiin, saavat tukea pienyrityksen käynnistämiseen ja heidän aktiivista osallistumistaan tuetaan. Nuoret tulevat sekä virallisen koulujärjestelmän puitteista että koulutusjärjestelmän ulkopuolelta. Kaikki nuoret osallistuvat vaikuttamistoimintaan yhteisöissään. Opettajat ja julkisen sektorin työntekijät vahvistavat taitojaan toimia nuorten osallistumisen tukena. Senegal: Paikallisen kumppanin Synapse Centerin kanssa jatkuu toista vuotta hanke, jossa tavoitetaan kolmen vuoden aikana 600 nuorta ja luodaan 300 sosiaalista yritystä. Hankkeen tavoitteena on löytää yrittäjiksi potentiaalisia nuoria, joita tuetaan sosiaalisessa yrittäjyydessä. Nuoret saavat koulutusta ja monenlaista ohjausta siinä kuinka yrittäjyydellä voi paitsi saada toimeentulon, myös kehittää omaa yhteisöä ja yhteiskuntaa. Vahvistamme paikallisten kumppaniemme toimintaedellytyksiä ja osaamista Vahvistamme paikallisten kumppanijärjestöjen osaamista kehitysyhteistyöhankkeiden ja kumppanijärjestön kehittämisen kautta. Kunkin kumppanijärjestön kanssa suunnitellaan yhdessä hanketiimin ja järjestön tietyn osaamisalueen vahvistaminen, ja se toteutetaan esimerkiksi työpajojen tai asiantuntijayhteistyön avulla. Vuonna 2015 järjestetään Senegalissa kumppanijärjestöseminaari, jossa yhteistyössä vahvistamme kumppanuuksia, kehitämme toimintamalleja, syvennämme tietoutta valitusta teemasta ja jaamme kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Vuoden 2015 aikana syvennämme tietoutta soveltavan taiteen menetelmistä kehitysyhteistyössä ja suunnittelemme hankkeita, joissa taidetta hyödynnetään yhtenä metodina nuorten voimaantumisessa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Suomen lasten ja nuorten säätiön kanssa tehtävä yhteistyö on ollut erinomainen mahdollisuus CIRD:ille kehittää ja tehostaa monia prosesseja, kuten hallintoa, monitorointia ja evaluaatiota. Jatkuvan tuen ja neuvonnan ansiosta CIRD on ottanut käyttöön uusia menetelmiä nuorten kanssa työskentelyyn. Yhteistyö on myös tuonut tietoomme arvokkaita hyviä käytäntöjä muissa maissa toteutetuista hankkeista. Tämän ansiosta koemme kuuluvamme laajempaan yhteisöön, jossa saamme paljon hyödyllistä tietoa. Carlos Gauto, Projektipäällikkö, Centro de Información y Recursos para el Desarrollo (CIRD) Vahvistamme nuorten kanssa toteutettavan kehitysyhteistyön asemaa ja osaamista Suomessa Vaikutamme kehityspolitiikkaan Suomessa säätiön koordinoiman Kehitysyhteistyön Nuorisoverkoston kautta. Nostamme nuoret esiin erityistä huomiota tarvitsevana kohderyhmänä kehityspolitiikassa. Vahvistamme nuorten oikeuksien huomioonottamista kehitysyhteistyössä Kehitysyhteistyön Nuorisoverkoston kautta luomalla yhteiset toimintaperiaatteet nuorten kanssa toimimiseen. 19

20 Nuorten kanssa toimimisen periaatteiden kehittämisessä hyödynnetään kehitysyhteistyön eettisiä periaatteita ja kotimaisia nuorisotyön eettisiä sääntöjä. Periaatteet luodaan vuoden 2015 aikana. Innostamme muita toimijoita ja nuoria yhteistyöhön ja vaikuttamiseen. Säätiö järjestää yhdessä muiden Nuorisoverkostoon kuuluvien järjestöjen kanssa teemakylän Maailma kylässä -tapahtumaan. Lisäämme yritysyhteistyön kautta yritysten ymmärrystä kehitysyhteistyön hyödyistä ja tärkeydestä. Näen nuorten parissa toimivien kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteistyön erittäin tärkeänä, koska yhdessä järjestöt voivat tavoittaa suuremman joukon nuoria ja yhdistää asiantuntemuksensa kehitysyhteistyön eri osa-alueista. Yhteistyössä toimivat järjestöt voivat myös jakaa tietotaitoa ja toteuttaa asioita, joihin muuten ei olisi resursseja. Heidi Heinonen, viestinnän ja varainhankinnan koordinaattori, UFF, mukana Kehitysyhteistyön Nuorisoverkostossa Järjestöjen yhteinen Nuorten oikeuksien kylä Maailma kylässä -festivaaleilla

21 7. VIESTINTÄ Vuonna 2014 tehdyssä strategiatyössä pureuduttiin myös viestinnän uudistamiseen. Lähtötilannetta kartoitettiin keväällä 2014 tehdyssä sidosryhmäkyselyssä; sen tulosten mukaan tunnettuuden kasvattaminen on yhä tärkeä viestinnän painopiste. Tunnettuutta tarvitaan lisää yhtäältä koko säätiön toiminnalle, toisaalta säätiölle itselleen. Toiminnastamme on viestitty aiemmin voimakkaasti hankkeiden kautta, jolloin säätiö itsessään on jäänyt taka-alalle ja verraten tuntemattomaksi. Vuonna 2015 yhteistyötä median kanssa tehostetaan. Toiminnasta tiedotetaan aktiivisesti ja toimittajiin pyritään luomaan henkilökohtaisia suhteita. Medialle tarjotaan valmiita tarinoita kerrottavaksi. Tiedotuksessa hyödynnetään myös Meltwater-tiedotejakelupalvelua. Säätiön luottamushenkilöitä, hankkeiden keulakuvia ja nuoria käytetään sopivissa tilanteissa puhemiehinä. Noin puolet säätiön ansaitsemasta medianäkyvyydestä on aiempina vuosina tullut Vastuullinen kesäduuni -kampanjan kautta. Koska säätiö ei ole enää kampanjan järjestäjä, medianäkyvyys täytyy ansaita muilla viestinnän kärjillä. Säätiön tunnettuuden kasvattaminen ja brändin kirkastaminen muodostavat vuoden 2015 viestinnän ytimen. Viestinnän lähtökohdaksi on määritelty positiivinen lähestymistapa, mutta kerromme myös ratkaistuista ja vielä ratkaisemattomista haasteista. Toiminnan vaikuttavuus tuodaan esille nuorten tarinoiden ja konkreettisten esimerkkien kautta. Viestinnän painopisteet: tunnettuuden lisääminen ja brändin kirkastaminen Painopiste 1 Painopiste 2 Painopiste 3 Painopiste 4 Säätiö tunnetaan arvostettuna elämäntaitojen ja taidelähtöisten menetelmien asiantuntijana Säätiön tunnetaan nuorten kanssa toimivien parissa Säätiö tunnetaan parhaana yritysvastuukumppanina Toiminnan vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen Nuorten kanssa toimivat ymmärtävät elämäntaitojen kokonaisvaltaisuuden ja merkityksen. Taidelähtöiset menetelmät tunnetaan tehokkaana tapana vahvistaa nuorten elämäntaitoja ja osallisuutta. Säätiö saa enemmän medianäkyvyyttä. Säätiö tunnetaan laadukkaan, nuorten kanssa tehtävän toiminnan toteuttajana Suomessa ja kehittyvissä maissa. Säätiö tunnetaan parhaana kumppanina nuorten kanssa toimiville tahoille. Kehitämme malleja, joiden kautta yritykset saavat parempaa viestinnällistä hyötyä yhteistyöstä. Pidämme yrityksiin aktiivisesti yhteyttä ja tarjoamme valmiita materiaaleja ja juttuideoita sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. Tuomme yhteistyötä vahvemmin esiin nettisivuilla ja muussa viestinnässä. Toiminnan vaikuttavuuden esiin tuominen (tarinat = laatu, luvut = määrä). Case-esimerkkien rakentaminen yritysyhteistyöstä (referenssien hyväksikäyttö). Säätiö saa enemmän medianäkyvyyttä. 21

TOIMINTASUUNNITELMA 2015. Hyväksytty vuoden 2014 syyskokouksessa

TOIMINTASUUNNITELMA 2015. Hyväksytty vuoden 2014 syyskokouksessa TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Hyväksytty vuoden 2014 syyskokouksessa 1 Suomen lasten ja nuorten säätiö Yrjönkatu 29 A 00100 Helsinki saatio@nuori.fi www.nuori.fi 2 SISÄLTÖ ALKUSANAT... 4 1. SÄÄTIÖN TARKOITUS

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN VUOSI 2015

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN VUOSI 2015 LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN VUOSI 2015 Jokainen tarvitsee merkityksen elämälleen. Varsinkin elämän vaikeissa tilanteissa olevilla nuorilla se voi olla hukassa. #NUORI Lasten ja nuorten säätiö auttaa nuoria

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

info@nuori.fi www.nuori.fi

info@nuori.fi www.nuori.fi 1 Suomen lasten ja nuorten säätiö Yrjönkatu 29 A 00100 Helsinki info@nuori.fi www.nuori.fi 2 SISÄLTÖ ALKUSANAT... 4 1. SÄÄTIÖN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS... 5 2. TOIMINNAN ARVOT JA PERUSTA... 6 Vuonna

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Martoissa on arjen mahdollisuus Vuosikokous 26.4.2014 Tavoitteet 2015 Toiminnan tunnettuuden parantaminen sisältölähtöisesti Kestävän kehityksen edistäminen kotitalousneuvonnan

Lisätiedot

LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa. Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8.

LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa. Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8. LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8.2014 Esityksen runko 1. Valtakunnalliset nuorisokeskukset ja Suomen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013. Hyväksytty syyskokouksessa 22.11.2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2013. Hyväksytty syyskokouksessa 22.11.2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Hyväksytty syyskokouksessa 22.11.2012 1 Sisällys 1. SÄÄTIÖN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS... 4 2. TOIMINNAN ARVOT... 4 3. SÄÄTIÖN VISIO VUOTEEN 2015... 5 4. TOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto Kirjoita Master sivulle 18.3.2013 Kirjoita Master-sivulle Visio 2016 Perho on Euroopan johtavia hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksia Ravintolakoulu Perho on johtava

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Miksi starttivalmennusta tarvitaan? Näkökulmia starttivalmennuksen näkyväksi tekemiseen? Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja,

Lisätiedot

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Hyväksytty syyskokouksessa 25.11.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Hyväksytty syyskokouksessa 25.11.2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Hyväksytty syyskokouksessa 25.11.2013 1 Sisällys 1. SÄÄTIÖN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS... 4 2. TOIMINNAN ARVOT... 4 3. SÄÄTIÖN VISIO VUOTEEN 2015... 5 4. TOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot