LAPSIYSTÄVÄLLINEN KESKI-SUOMI

Transkriptio

1 LAPSIYSTÄVÄLLINEN KESKI-SUOMI Keski-Suomi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin maakunnaksi! Keski-Suomen lapsiohjelma 2017 Lapsiohjelman valmistelija: Päivi Fadjukoff,

2 Missio Tehdään yhdessä huomisenkin Keski-Suomesta lapsille, nuorille ja perheille paras maakunta! Lapsiystävällinen toimintakulttuuri on yhteistä osaamista ja ylpeydenaihe, jota edistetään Keski-Suomessa kaikilla tasoilla yksittäisestä lapsen kohtaamisesta organisaatioiden toimintaan ja hallintoon asti niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannellakin sektorilla. Mahdollistamalla kaikille lapsille onnistumisen, osallistumisen ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksia tarjoamme heille myös mahdollisuuden kasvaa omaa potentiaaliaan hyödyntäen tasapainoiseksi ja elämään luottavaksi aikuiseksi. Lapset huomioimalla turvaamme myös yhteiskuntamme kestävän kehityksen ja vetovoimaisuuden. Visio Keski-Suomi tunnetaan vuonna 2025 lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin maakuntana Asetettu Keski-Suomen lapsiasiafoorumissa Sadan vuoden aikana olemme rakentaneet hyvinvointi-suomen, josta voimme olla ylpeitä. Yhteiskunnassa on haluttu panostaa lasten elämän edellytysten parantamiseen. Suomalaislasten keskimääräinen hyvinvointi on todettu yhdeksi maailman parhaista etenkin materiaalisen hyvinvoinnin sekä terveyden ja turvallisuuden osalta 1. Menneisyyden menestys ei kuitenkaan riitä. Yhteiskunnallisten muutosten keskellä ja uudelle itsenäisyyden vuosisadalle siirtyessämme on edelleen tärkeää kiinnittää huomiota lapsiin. Lapset ja nuoret tarvitsevat vahvat eväät menestyäkseen globalisoituneessa ja digitalisoituneessa maailmassa ja rakentaakseen sitä entistä paremmaksi. Lapset huomioimalla turvaamme myös yhteiskuntamme kestävän kehityksen. Kaikkien osallistaminen kasvattaa yhteiskuntaan tekijöitä ja vastuunkantajia ja vähentää syrjäytymistä ja siten huollettavien määrää. On myös turvallisuusriski, jos osa kansasta voi hyvin huonosti. Haluamme edelleen rakentaa vahvaa tulevaisuuden Keski-Suomea siten, että jokainen lapsi löytäisi paikkansa sen jäsenenä ja kokisi voivansa vaikuttaa omaan ja yhteisönsä tulevaisuuteen. 1 UNICEF Office of Research (2013). Child Well-being in Rich Countries: A comparative overview, Innocenti Report Card 11, UNICEF Office of Research, Florence. Haettu: [TEKIJÄN NIMI] 2

3 Arvopohja Keski-Suomen yhteisen lapsiohjelman lähtökohtina ovat tutkimus- ja kokemusperustaisuus, lapsilähtöisyys, monialainen yhteistyö sekä laajasti kansainvälisesti hyväksyt tasa-arvoisen ja demokraattisen yhteiskunnallisen toiminnan periaatteet. Yhtenäinen, lasta arvostava lapsikäsitys Lähdemme lapsikäsityksestä, joka on kehitetty tietoperustaisesti the Alliance for Childhood European Network Group organisaation piirissä. Se sisältää ymmärryksen lasten ja nuorten ominaislaadusta, tarpeista, hyvinvoinnista ja osallisuudesta oman elämänsä ja tulevaisuuden aktiivisina toimijoina. Tämä lapsikäsitys koskee kaikkia alle 18-vuotiaita nuoria: Lapsella on sisäsyntyinen potentiaali kasvaa, oppia ja kommunikoida sekä osallistua omalla tavallaan ja omine oikeuksineen ja velvollisuuksineen yhteisönsä toimintaan. Lapsi on aktiivinen toimija omassa elämässään ja suhteessa toisiin ihmisiin. Lapsi ei ole kohde, jota tungetaan aikuisen valitsemaan muottiin. Aikuiset, jotka ovat herkkiä lapsen tarpeille, auttavat lapsen ainutlaatuisuuden kehkeytymisessä. Lasten vuorovaikutuksen ja suhteiden laatu aikuisiin ja toisiin lapsiin vaikuttaa heidän kasvuunsa ihmisinä joko myönteisesti tai kielteisesti. Lapset luovat kanssamme maailmaa ja muuttavat sitä Inhimillinen kehitys on yksilön ainutlaatuisuuden kehkeytymisprosessi, johon vaikuttavat keskenään vuorovaikutuksessa olevat biologiset, psykologiset, sosiaaliset, kulttuuriset, henkiset ja yhteiskunnalliset tekijät. Kasvavien lasten ja nuorten elämässä mukana olevien ihmisten ja heidän elämäänsä vaikuttavien päätöksentekijöiden tulee saada tukea, tietoa ja uusia näköaloja hyvinvoinnin ja voimavarojen kehityksen edellytysten huomioon ottamiselle. Lapsen kehitystarpeet on huomioitava neurologiselta, fyysiseltä, psykologiselta ja sosiaaliselta kannalta lapsille suunnattua toimintaa ja toimintaympäristöä rakennettaessa. Tähän kuuluu myös lapselle turvallinen vanhemmuus ja kasvuympäristö; esimerkiksi työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeudet voivat kohdistua lapsiin joustamispaineina ja stressinä. Tämä lapsikäsitys koskee kaikkia alle 18-vuotiaita nuoria. Alle täysi-ikäiset tarvitsevat aikuisia turvaamaan omat toimintamahdollisuutensa ja oikeutensa yhteiskunnassa. Kuten lapsiasiavaltuutetun vuosikirjassa 2017 todetaan, ensisijaisena lapsen etujen valvojana ja toteuttajana toimivat huoltajat ja oma lähipiiri. Mikäli lapsen omat huoltajat eivät syystä tai toisesta pysty kannattelemaan lapsen oikeuksia ja lapsen edun toteutumista, yhteiskunnan suojaava merkitys kasva (Kuva 1). [TEKIJÄN NIMI] 3

4 KUVA 1. Lapsen oikeusturvan rakentaminen. Lähde: Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja Onko lapsella oikeusturvaa? Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2017:1. (s. 6). Lapsen oikeudet ja oikeudenmukainen, kestävä yhteiskunta Rakennamme yhteiskuntaamme antamaan aidosti mahdollisuudet sille, että jokainen nuori löytäisi paikkansa sen jäsenenä ja kokisi voivansa vaikuttaa omaan ja yhteisönsä tulevaisuuteen. Lapsiohjelman yhteiskunnallisena lähtökohtana on Lapsen Oikeuksien sopimus, jonka Suomi on allekirjoittanut. Nuorten oikeudet ja osallisuus lähtevät lasten oikeuksista. Sopimusta soveltaa mm. Unicefin Lapsiystävällinen kunta -ohjelma. Lasten oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet ovat 1. Syrjimättömyys Miten toimintatavat ja päätökset vaikuttavat erilaisiin lapsiin ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin? 2. Oikeus jäädä eloon ja kehittyä Lapsella on oikeus kehittyä potentiaalinsa mukaisesti ja kokea onnistumista. Miten toimintatavat ja päätökset vaikuttavat lasten kehitykseen ja kehitysmahdollisuuksiin eri osa-alueilla lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? 3. Lapsen näkemysten kunnioittaminen Tätä on toteutettava niin pienissä arkipäivän ratkaisuissa kun suurtenkin asiakokonaisuuksien ja päätösten valmistelussa, toteutuksessa ja seurannassa. [TEKIJÄN NIMI] 4

5 4. Lapsen edun ensisijaisuus On tehtävä kokonaisarvio lasten oikeuksien toteutumisesta. Lapsen etua ei määrittele lapsi itse, eivät vanhemmat eikä viranomainen, vaan se vaatii aina monipuolisen ja yhteisen harkinnan. Yhteiskunnallisten muutosten keskellä on tärkeää kiinnittää huomiota lapsiin. Lapset ja nuoret tarvitsevat vahvat eväät menestyäkseen globalisoituneessa ja digitalisoituneessa maailmassa ja rakentaakseen sitä entistä paremmaksi. Lapset huomioimalla turvaamme myös yhteiskuntamme kestävän kehityksen. Kaikkien osallistaminen kasvattaa yhteiskuntaan tekijöitä ja vastuunkantajia ja vähentää syrjäytymistä ja siten huollettavien määrää. On myös turvallisuusriski, jos osa kansasta voi hyvin huonosti. Yhtenä arvopohjana lapsiohjelmalle onkin Kestävän kehityksen peruskirja (Earth Charter), johon eri maiden kansalaisjärjestöt ovat koonneet oikeudenmukaisen, kestävän ja rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamiseen tähtäävät eettiset perusperiaatteet. Julistus on toiveikas näkemys tulevaisuudesta ja samalla kehotus toimintaan. Sen pääperiaatteet ovat: I Elämän kunnioittaminen ja vaaliminen, II Ekologinen koskemattomuus, III Sosiaalinen ja taloudellinen oikeudenmukaisuus ja IV Demokratia, väkivallattomuus ja rauha. Julistuksen mukaan meidän tulee neuvokkaasti kehittää ja soveltaa visiota kestävän kehityksen elämäntavasta niin paikallisella kuin kansallisella, alueellisella ja maailmanlaajuisellakin tasolla. Nämä periaatteet sisältyvät YK:n kestävän kehityksen tavoiteagendaan 2030, joka astui voimaan Sen tavoitteet voidaan ryhmitellä viiteen laajempaan kokonaisuuteen: rauha, yhteistyö, ihmiset, planeetta ja hyvinvointi. [TEKIJÄN NIMI] 5

6 Toimintastrategia Keskisuomalaiset vahvuudet lähtökohtana Lapsiohjelmaa toteutetaan Keski-Suomessa laajasti kaikilla tasoilla yksittäisestä lapsen kohtaamisesta organisaatioiden toimintaan ja hallintoon asti niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannellakin sektorilla. Tavoitteena on yhteinen ja yhtenäinen, lapsiystävällinen toimintakulttuuri, jonka aikaansaamiseksi tehdään pitkäjänteistä yhteistyötä ja ylläpidetään vuoropuhelua eri toimijoiden kesken sekä lasten ja nuorten kanssa. Lapsiohjelmalla on vankka perusta keskisuomalaisissa vahvuuksissa ja osaamisessa. Lasten hyvinvoinnin kehittämisellä on Keski-Suomessa pitkät perinteet ja historia Uno Cygnaeauksen ajoista alkaen, jolloin kehitettiin suomalainen kansakoululaitos ja mahdollisuudet oppia ja kehittyä haluttiin taata jokaiselle lapselle varallisuudesta ja perhetaustasta riippumatta myös syrjäseuduilla. Keski-Suomi on ihmisen kokoinen ja sen luonto ja ympäristö ovat lapsiperheitä houkuttava vetovoimatekijä. Eri oppilaitosten asiantuntemus ja koulutus on vahvaa. Jyväskylän yliopistossa on kansainvälisestikin vahva monitieteinen tutkimus- ja koulutusosaaminen lasten oppimiseen ja hyvinvointiin sekä perhetutkimukseen liittyen. Yliopistossa ja siihen läheisesti liittyvänä toimii useita alan tutkimuskeskuksia. Ammattikorkeakoulussa perheeseen liittyvä koulutus on keskeisessä asemassa ja kolmannen sektorin alueella on runsaasti innovatiivista toimintaa. Esimerkiksi Nuorten Keski-Suomi ry. on valtakunnallinen uranuurtaja nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistäjänä. Lapsiasiavaltuutettu toimii Jyväskylästä käsin tehden myös laajaa Eurooppa-tasoista yhteistyötä. Keski-Suomen kunnat ja järjestöt ovat aktiivisesti osallistuneet kansalliseen lapsi- ja perhepalveluita ja myönteisyyttä kehittävään hanketoimintaan. Haukkalan säätiön aloitteesta ja toimesta keskisuomalaisia lapsitekoja ja hyviä käytäntöjä kootaan ja julkistetaan Suomi100-kampanjassa 101 keskisuomalaista lapsitekoa. Kampanjan tavoitteena on hyvien käytäntöjen sekä lapsiystävällisen keskisuomalaisen perinteen ja identiteetin esiin nostaminen ja juurruttaminen. 2. Kehittämishankkeiden tukemana eteenpäin Laajan, eri hallinnon sektoreita, julkishallinnon toimijatasoja, yksityistä ja kolmatta sektoria sekä eri-ikäisiä kansalaisia kokoavaan työhön tarvitaan ja on mahdollista saada tueksi laajan kansallisen ja kansainvälisen verkoston asiantuntemus ja innostus. Lapsiohjelmatyötä tukee vahvasti vuosina Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE), hallituksen kärkihanke, jonka tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja heidän omien voimavarojensa vahvistaminen. Hankkeessa tehdään kokonaisvaltaista uudistusta kohti lapsija perhelähtöisiä, yhteensovitettuja, oikea-aikaisia ja tarpeenmukaisia palveluita. Lapsiohjelmassa sitoudutaan muutosohjelmaa ohjaaviin periaatteisiin: Lapsen oikeudet ja lapsen etu Lasten, nuorten ja perheiden omien voimavarojen vahvistaminen Lapsi- ja perhelähtöisyys Perheiden monimuotoisuus [TEKIJÄN NIMI] 6

7 Lapsiohjelmaa ja sen toimenpiteitä tukevat myös opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimat hallituksen kärkihankkeet. Kärkihanke 4 liittyy taiteen ja kulttuurin saavutettavuuteen, ja sen tavoitteena on parantaa epätasaisesti jakautunutta taiteen perusopetuksen ja lastenkulttuurin saatavuutta taiteenalakohtaisesti maan eri osissa sekä edistää lasten ja nuorten luovia taitoja. Hankkeessa pyritään laajentamaan lastenkulttuuriverkoston sekä taiteen perusopetuksen toimintaa koko maan kattavaksi siten, että jokaisella kunnalla on käytettävissä lastenkulttuurin osaamista ja taide- ja kulttuuripalveluita. Lisäksi kehitetään koulutuksen järjestäjien, perheiden ja kulttuurilaitosten käyttöön uusia innovatiivisia malleja ja välineitä innostaa lapsia ja perheitä taiteen, kulttuurin ja kulttuuriperinnön pariin. Tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastustoimintaan. Uusiin oppimisympäristöihin liittyvä kärkihankkeen 1 tavoitteena on parantaa oppimistuloksia, vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin, uudistaa pedagogiikkaa ja koulujen toimintakulttuuria kokeillen ja tehdä oppimisesta innostavaa läpi elämän. Osana kärkihanketta edistetään koulurauhaa sekä rakennetaan psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti turvallinen koulupäivä jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle. Lisäksi laajennetaan Liikkuva-koulu ohjelmaa tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä. Tärkeää on oppilaiden osallisuus, oppiminen sekä liikkeen lisääminen ja istumisen vähentäminen siten, että jokainen peruskouluikäinen lapsi ja nuori liikkuisi vähintään tunnin päivässä. Palvelut asiakaslähtöisiksi kärkihanke (STM), jota Keski-Suomessa koordinoi sairaanhoitopiiri, liittyy erityisesti kokemusasiantuntijuuden ja asiakkaan osallisuuden kehittäminen. Lapset, nuoret ja perheet ovat tärkeässä roolissa myös tässä hankkeessa. Nuorten Ääni Keski-Suomessa ryhmä on kansallinen uranuurtaja nuorten maakunnallisen vaikuttamisen edistäjänä. Nuorten Keski-Suomi r.y. koordinoi OKM:n rahoittamaa valtakunnallista hanketta Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa. Vuosille suunnitellussa hankkeessa etsitään ratkaisuja ja toimintamalleja, miten nuorten ääni ja erilaiset nuoret saadaan mukaan päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen siten, että se palvelee sekä hallinnon että erilaisten nuorten tarpeita. Samaan aikaan on käynnistynyt kuntatasolle keskittyvä hanke Osallistuva nuoriso osallistava kunta. Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KEHO on lokakuussa 2016 käynnistynyt kuudentoista hyvinvointialan keskeisen tahon yhteistyöhanke, joka laajentaa liikunnan ja hyvinvoinnin osaamisen entistä vahvemmin terveydenedistämiseen, kuntoutukseen ja sosiaalialaan. Osaamiskeskittymä hyödyntää ja yhdistää Jyväskylän kaupunkikehitysalustojen: liikuntaan ja urheiluun keskittyvän Hippoksen sekä hyvinvoinnin, terveyden- ja sairaanhoitoon erikoistuneen Kukkulan yhteydessä syntyviä ekosysteemejä. [TEKIJÄN NIMI] 7

8 3. Maakuntataso: Lapsiystävällinen maakunta Lapsi- ja perheystävällisen toimintakulttuuri ja toimintaympäristö on keskeinen osa Keski-Suomen vetovoimaa ja identiteettiä, jota Keski-Suomen liitto vaalii omalta osaltaan mm. tukemalla ja nostamalla esiin hyviä keskisuomalaisia toimintamalleja. Keski-Suomen maakunta kehittää ja toteuttaa lapsiystävällisen maakunnan mallia. Tähän kuuluu keskeisenä lasten ja nuorten osallisuus päätöksenteossa, sen valmistelussa ja seurannassa. Maakunta jatkaa hyvää yhteistyötä Nuorten Keski-Suomi r.y.:n kanssa. Keski-Suomen maakunta edistää perheystävällisen työpaikan toimintamalleja omassa toiminnassaan sekä kannustaa Keski-Suomen alueella toimivia yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorini toimijoita perheystävällisyyteen. Keski-Suomen maakunnan järjestämisvastuulla olevien, lapsille ja perheille suunnattujen sosiaali- ja terveyspalveluiden lähtökohtana on edellä kuvattu lasta arvostava lapsikäsitys, lasten oikeudet ja kestävän kehityksen periaatteet. Nämä periaatteet kirjataan palvelusopimuksiin ja - lupauksiin. Erityisesti kiinnitetään huomiota haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten kohtaamiseen ja lapsilähtöiseen palveluprosessiin (esim. sairaat ja vammaiset lapset, lastensuojelun kohteena olevat lapset, maahanmuuttajat, lasten ja perheiden elämän muutostilanteet). Maakunnallisia indikaattoreita kehitetään maakunnallisessa ja kansallisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja hyödyntäen kuntien hyvinvointikertomuksiin koottua tietoa. Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit jaotellaan teemoihin materiaalinen elintaso, kasvuympäristön turvallisuus, terveys ja hyvinvointi, koulu ja oppiminen, perhe vapaa-aika ja osallisuus sekä yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu 2. Maakunnallisen osallisuuden indikaattoreita voisivat olla esim. - Lasten ja nuorten osallisuuden rakenteet ja tapaamiset - Alle 25-vuotiaiden äänestysprosentti maakuntavaaleissa 2 Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja Eriarvoistuva lapsuus. Lasten hyvinvointi kansallisten indikaattoreiden valossa. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2014:3. Aira, T., Hämylä, R., Kannas, L., Aula, M. K. & Harju-Kivinen, R. (2014). Lasten hyvinvoinnin tila kansallisten indikaattoreiden kuvaamana. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2014:4. [TEKIJÄN NIMI] 8

9 4. Lapsiystävälliset kunnat Sote-palveluiden siirtyessä maakuntien vastuulle syntyy tarvetta koordinoida kuntien ja maakuntien yhteistoimintaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin seurannan ja ylläpidon kehittämiseksi. Kuntien tehtävä painottuu jatkossa entistä enemmän hyvinvoinnin ja sen edellytysten ylläpitoon. Valtakunnallisten hankkeiden mukaisesti päivähoidossa ja kouluissa vaalitaan yhteishenkeä, jossa jokainen lapsi ja nuori hyväksytään osaksi yhteisöä. Yhteistyötä päivähoidon ja koulun sekä taiteen, kulttuurin ja liikunnan toimijoiden kesken tiivistetään. Lapsiystävällinen kunta toimintamallin toteutusta edistetään Keski-Suomen kunnissa yhdessä muiden toimijoiden ja erityisesti Unicefin kanssa. Toimintamallin tavoitteena on auttaa kuntia edistämään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista. ja se perustuu kansainväliseen esikuvaan. Unicef ottaa malliin mukaan uusia kuntia vuosittain. Unicef on julkaissut materiaalipaketin, jonka avulla YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista voidaan käytännössä edistää. 3 Toimintaan kuuluu keskeisenä lasten ja nuorten osallisuus päätöksenteossa, sen valmistelussa ja seurannassa. Tärkeää on, että kunnissa on toimivat nuorisovaltuustot. Kuntien hyvinvointikertomuksissa käytettyjä indikaattoreita hyödynnetään myös uudessa rakenteessa kuntien ja maakunnan hyvinvointiyhteistyön seurannassa. Tällaisia indikaattoreita ovat esim.: - alle 18-vuotiaiden lukumäärä ja prosentuaalinen osuus väestöstä - lastensuojelun kohteena olevien lasten ja nuorten määrä/osuus - Niiden lasten ja nuorten määrä/osuus, joilla on jokin harrastus - Vailla työ- tai opiskelupaikkaa olevien nuorten (ns. NEET) määrä/osuus Osana lapsiohjelman toimeenpanoa kootaan tieto Keski-Suomen kuntien tavoitteista ja painopisteistä lapsiystävällisen toimintakulttuurin kehittämiseksi. Jokainen kunta vastaa itse omasta panoksestaan. Millä tavoin kunta omassa strategiassaan ja toimintamalleissaan panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin? Kuntien hyvinvointisuunnitelmissa on näihin hyvä alku. Lapsiohjelma pyrkii aktivoimaan kunnat miettimään omia strategioitaan ja sitä, miten ne ovat mukana lapsiystävällisen Keski-Suomen rakentamisessa. Kunnan lapsistrategian voi esimerkiksi sisällyttää osaksi kunnan hyvinvointisuunnitelmaa. Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jyväskylän kaupunginhallitus päätti jo kaupungin lähtemisestä mukaan UNICEF Lapsiystävällinen kunta -mallin kehittämistyöhön. Lapsiystävällisiä toimintoja suunnitellaan ja 3 UNICEF Lapsiystävällinen kunta [TEKIJÄN NIMI] 9

10 toteutetaan sivistys- ja perusturvalautakunnan tehtäväalueilla UNICEFin toimintamallin mukaisesti. Prosessin etenemisestä vastaavana koordinaatioryhmänä toimii lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä. Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi (Kuhmoinen) Kyyjärvi Laukaa Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Luhanka [TEKIJÄN NIMI] 10

11 5. Lapsiin ja nuoriin liittyvä tutkimus- ja koulutus Keski-Suomessa Jyväskylän yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa sekä Keski-Suomen eri oppilaitoksissa ja tutkimuslaitoksissa on tarjolla monipuolinen tieto- ja taitoperusta, jonka varassa maakunnassa toimii verkostomuotoinen lasten ja perheiden hyvinvoinnin osaamiskeskittymä. Keski-Suomen oppilaitokset antavat korkeatasoista, ajankohtaiseen tutkimus- ja kokemustietoon pohjaavaa opetusta. Tavoitteena on kouluttaa osaavia ammattilaisia, jotka kykenevät työssään kohtaamaan lapset ja perheet lapsilähtöisesti, hyvinvointia turvaten ja lisäten. Osana lapsiohjelman toimeenpanoa kootaan tieto oppilaitosten tavoitteista ja painopisteistä lapsiystävällisen toimintakulttuurin kehittämiseksi. Millä tavoin ne omassa strategiassaan ja toimintamalleissaan panostavat lasten ja nuorten hyvinvointiin? Kuntien hyvinvointisuunnitelmissa on näihin hyvä alku. Osana lapsiohjelman toimeenpanoa sekä sitoutumista siihen kootaan eri toimijatahoilta niiden omat tiivistelmät siitä, miten ne toimivat osana lapsiystävällistä maakuntaa. Tarkoitus on aktivoida oppilaitokset mukaan miettimään omia strategioitaan ja miten ovat mukana lapsiystävällisen Keski-Suomen rakentamisessa. Sitoutumisesta Lapsiystävällisen Keski- Suomen rakentamiseen voi ilmoittaa osoitteeseen Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopistossa on monitieteinen lapsiin, nuoriin ja kasvamisen ympäristöihin liittyvä osaamiskeskittymä, joka tuottaa kansainvälisesti arvostettua tutkimustietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja kehityksestä sekä näiden edellytyksistä. Lasten ja nuorten yliopisto Monitieteinen aivotutkimuskeskus Perhetutkimuskeskus Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ammatilliset oppilaitokset Tutkimusyksiköt Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön LIKES-tutkimuskeskus LIKES-tutkimuskeskus edistää koko väestön liikunnallista elämäntapaa perustaen toimintansa tieteellisesti osoitettuun tietoon ja käytännössä hyväksi havaittuun kokemukseen. Monitieteisen tutkimuksen painopisteenä on lasten ja nuorten liikunta. Tutkimuksissa tarkastellaan sekä Lapsiohjelman valmistelija: Päivi Fadjukoff,

12 liikunnan merkitystä lapsuudessa että liikunnan merkitystä myöhempään hyvinvointiin. Lisäksi tutkitaan liikuntaan vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijatoimintansa lisäksi LIKES koordinoi valtakunnallisia työikäisten, koululaisten ja pienten lasten liikunnanedistämisohjelmia Kunnossa kaiken ikää, Liikkuva koulu ja Ilo kasvaa liikkuen. LI- KES toimii valtakunnallisesti laajoissa verkostoissa ja haluaa omalta osaltaan edistää myös keskisuomalaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Niilo Mäki säätiön Niilo Mäki Instituutti Niilo Mäki -säätiön ylläpitämä Niilo Mäki Instituutti tuottaa laajassa yliopistoyhteistyössä tutkimusperustaista tietoa lasten ja nuorten oppimisvaikeuksista ja kehityksen pulmista. Instituutti kehittää keinoja tukea lapsia ja nuoria, joilla on esteitä oppimisessaan. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäksi Niilo Mäki Instituutti täydennyskouluttaa opettajia, erityisopettajia, varhaiskasvattajia, psykologeja ja muita ammattilaisia, jotka kohtaavat työssään oppimisvaikeuksia. Instituutti myös julkaisee käsikirjoja sekä arviointi- ja kuntoutusmateriaaleja. Yhteistyössä Jyväskylän kaupungin perheneuvolan kanssa Instituutti ylläpitää lastentutkimusklinikkaa, jossa arvioidaan ja kuntoutetaan oppimisvaikeuksia kohdanneita lapsia. Instituutin tavoitteena on tehdä maailmasta parempi paikka oppia ja kehittyä. 6. Järjestöt osana lapsiystävällistä Keski-Suomea (aakkosjärjestyksessä) Tähän kootaan järjestöjen tavoitteita ja strategioita. Miten järjestöt ovat osa lapsiystävällisen Keski-Suomen rakentamista? Järjestöjen sitoutumisia Lapsiystävällisen Keski-Suomen rakentamiseen voi ilmoittaa osoitteeseen Haukkalan säätiö Haukkalan säätiö edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja mielenterveyttä tukemalla psykiatristen ja psyykkis-sosiaalisten häiriöiden sekä syrjäytymisen tutkimusta, ennalta ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa säätiö tukee koulutusta sekä kehittämis- ja julkaisutoimintaa kansallisesti ja kansainvälisesti sekä pyrkii vahvistamaan sellaista yhdessä toimimisen kulttuuria, joka edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Säätiö on käynnistänyt Keski-Suomen lapsiohjelmatyön ja ottanut tehtäväkseen sen edistämisen. Nuorten Keski-Suomi r.y. Nuorten Keski-Suomi r.y.:n visiona on luoda yhteiskunnasta paikka, jossa nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa. Yhdistys luo ja kannustaa muitakin luomaan nuorille kokemusta siitä, että kun tekee jotain, sillä on merkitystä itselle ja muille, minkä kautta syntyy halu ja kyky vaikuttaa niin omaan kuin muidenkin elämään. Jokainen voi olla rohkea omalla tavallaan ja persoonallaan: jokaiselle oman kokoisia ja sisältöisiä haasteita ja unelmia. [TEKIJÄN NIMI] 12

13 7. Perheystävälliset työpaikat Perheystävällisyys on keskisuomalainen vetovoimatekijä myös yritysten rekrytoinnissa. Perheystävällisyyttä tuetaan mm. välittämällä tietoa kansallisista kehittämisohjelmista ja parhaista käytännöistä. Työpaikoilla lisätään ymmärrystä siitä, minkälainen merkitys työn ja perheen yhteensovittamisella on henkilöstön hyvinvoinnille, työmotivaatiolle, tuottavuudelle ja tehokkuudelle. Perheystävälliset käytännöt tulisi ottaa huomioon työpaikoilla johtamisessa sekä henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon, työsuojelun ja luottamusmiesten toiminnassa. Keski-Suomen LAPE-hanke edistää näiden tavoitteiden toteuttamista Keski-Suomessa Perheystävällinen työpaikka -ohjelman sekä Työ- ja perhe-elämä ohjelman mukaisesti. Toimintaa kehitetään keskisuomalaisten yritysten kanssa osana lapsiohjelman toimeenpanoa. Haastammekin yritykset kertomaan, miten ne ovat osa lapsiystävällistä maakuntaa! Yritysten sitoutumisia Lapsiystävällisen Keski-Suomen rakentamiseen voi ilmoittaa osoitteeseen Seuraavat yritykset ovat jo lähteneet omassa yrityksessään edistämään perheystävällisen työpaikan käytäntöjä osana Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi KSLAPE-projektia: Jyväskylän Laatta Leevi Oy, Jyväskylä Haluamme kehittää perheystävällisyyttä, henkilöstön hyvinvointia sekä työmotivaatiota, koska pienessä työyhteisössä, jossa kaikilla työntekijöillä on koulu- ja leikki-ikäisiä lapsia, on hankalaa sovittaa yhteen hektinen työtahti, pidentyneet aukioloajat ja perhe-elämä. Elekmerk Oy, Keuruu Yritys kuuluu perheomisteiseen Teiskonen-konserniin ja projektin aiheella on meille tästäkin näkökulmasta tärkeä merkitys. Tahdomme tutkia yhdessä henkilökuntamme kanssa, millä konkreettisilla keinoilla Elekmerk voi työnantajana vaikuttaa työntekijöidensä perheiden hyvinvointiin ja sen kehittämiseen. Toivomme löytävämme yhdessä ideoita myös siihen, kuinka saisimme erityisesti naiset ja nuoret kiinnostumaan toimialastamme nykyistä enemmän. HT Laser Oy Keuruun yksikkö, Keuruu Yritys kuuluu perheomisteiseen Teiskonen-konserniin ja projektin aiheella on meille tästäkin näkökulmasta tärkeä merkitys. Tahdomme tutkia yhdessä henkilökuntamme kanssa, millä konkreettisilla keinoilla HT Laser voi työnantajana vaikuttaa työntekijöidensä perheiden hyvinvointiin ja sen kehittämiseen. Joukkueemme on myös hyvin kansainvälinen. Toivomme löytävämme yhdessä ideoita siihen, kuinka voimme työnantajana vaikuttaa kaukana perheestään työskentelevien työntekijöidemme elämänlaatuun. Printek / Keuruskopio Oy, Keuruu Työmäärämme on viime aikoina selvästi lisääntynyt ja digipainon aikataulut ovat tiukkoja. Yrityksen työntekijät ovat eri-ikäisiä, nuoria ja eläköityviäkin, ja kullakin sen myötä erilaiset haasteet. Työmotivaation kasvattaminen ja motivaation säilyminen ovat ensisijaisen tärkeitä [TEKIJÄN NIMI] 13

14 työyhteisössä ja koska tehokkuuden myötä pyritään ns. minimi henkilökuntamäärään, on entistä tärkeämpää, että työssä "viihdytään" ja että työntekijät antavat täyden panoksen työaikanaan ja vielä nauttivat siitä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista haluamme kehittää edelleen, sillä sitä tarvitsevat niin työntekijät kuin yrittäjäkin! Kuljetusliike Ville Silvasti Oy, Jyväskylä Työmme on vaativaa, hektistä ja joskus kuljettajat joutuvat olemaan pitkiäkin aikoja pois kotoa. Haluamme yrityksenä tukea näiden arvokkaiden ammattilaistemme jaksamista ja hyvinvointia, josta olisi iloa ja hyötyä niin heille kuin yrityksellekin. Yrityksemme on kasvanut ripeästi viime vuosina ja kasvun myötä tulee uusia haasteita ja tarpeita kehittää myös toiminnan tätä puolta. Pihtiputaan Autokoulu Oy, Pihtipudas Pienessä perheyrityksessä työn ja perhe-elämän sovittaminen on tehokkuuden ja hyvinvoinnin a ja o ja siksi haluamme kehittää sitä edelleen. Soikea Solutions Oy, Jyväskylä Haluamme, että työntekijöidemme on hyvä olla meillä töissä. Työn ja perheen yhteensovittamisen kysymykset ovat merkittäviä työntekijöiden tyytyväisyyden, viihtyvyyden, hyvinvoinnin ja sitoutumisen lisäämisessä. Kilpaillulla it-toimialalla ja asiantuntijatyössä ne korostuvat entisestään. Meillä on moni asia (esim. etätyömahdollisuudet, joustava työaika yms.) hyvällä tolalla jo nyt, ja olemme sitoutuneet kehittämään näitä asioita entistä systemaattisemmin ja pitkäjänteisemmin. Tmi Soppa Koivisto, Jyväskylä Pienessä yrityksessä työvuoroja on haastavaa sovitella. Tällaiset haasteet ovat yksi syy, miksi työ ja ihmiset eivät kohtaa. Tarvitaan lisää ymmärrystä pienellä palkalla raatavia perheellisiä kohtaan, ja tässä kehittämistyössä haluamme olla mukana omalla panoksellamme. TL-Maint Oy, Jyväskylä Yrityksemme on näiden asioiden kanssa aika edistyksellinen: haluamme pitää huolta työntekijöidemme hyvinvoinnista ja siihen kuuluu merkittävänä osana työn ja perhetilanteiden yhteen sovittaminen... molemmin puolin. Etätyöt ovat meillä mahdollisia työnkuva huomioiden, loma-aikajärjestelyissä lapsiperheet etusijalla huomioiden päiväkodit ja lomat. Työpäivien aloituksissa huomioimme lasten hoitoon viennit yms. Haluamme edelleen kehittää selkeitä yhteisiä toimintamalleja ja työkaluja yrityksen suunnitteilla oleviin omiin kehityshankkeisiin. [TEKIJÄN NIMI] 14

15 8. Lapsille ja perheille suunnatut palvelut (kulttuuri, liikunta, matkailu) Lapsille ja perheille suunnattujen palveluiden tuottaminen on merkittävä osa keskisuomalaista yritystoimintaa, järjestötoimintaa sekä Keski-Suomeen suuntautuvaa matkailua. Tätä toimintaa kuvataan ja kehitetään Keski-Suomen yrittäjien ja järjestöjen kanssa osana lapsiohjelman toimeenpanoa. Lapsiystävällisen Keski-Suomen visioon ja tavoitteisiin sitoutuneita ja sitä toteuttavia palveluita voi ilmoittaa osoitteeseen [TEKIJÄN NIMI] 15

16 Keskisuomalaiset lapsiteot Kokoamme hyviä keskisuomalaisia lapsitekoja nostaaksemme lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kaikkien puheenaiheeksi ja samalla koko maakuntaa yhdistäväksi asiaksi. Mitä ovat ne teot ja ylpeyden aiheet, joilla lasten hyvinvointia on Keski-Suomessa onnistuneesti rakennettu ja jotka kannattelevat sitä edelleen? Mitä ovat ne teot, joilla rakennamme sitä edelleen? Miten saamme hyvät teot ja parhaat ideat ja innostuksen huolehtia tulevista sukupolvista ulottumaan mahdollisimman laajasti ja monelle lapselle? Kokoamme ja teemme tunnetuksi pieniä ja suuria lapsitekoja Keski-Suomen alueelta. Kootut lapsiteot julkaistaan mm. uudistuvan Keski-Suomen maakunnan sivuilla Luku 101 viittaa eteenpäin katsomiseen: lapsiteot kantavat pitkälle tulevaisuuteen ja niitä tarvitaan myös tulevalla vuosisadalla! Tehdään yhdessä huomisenkin Keski-Suomesta myös kasvavalle sukupolvelle paras paikka! Ohjeet osallistumiseen täältä Lapsitekoja voi myös ilmoittaa osoitteeseen Kampanjaa toteuttavat Haukkalan säätiö: Keski-Suomen liitto: KSLAPE: [TEKIJÄN NIMI] 16