Pidetään yhteyttä SAATESANAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pidetään yhteyttä SAATESANAT"

Transkriptio

1 SAATESANAT Pidetään yhteyttä Kolmentoista tunnin matka auttoi ymmärtämään, mitä saksalais-suomalainen seurakunta todella käytännössä tarkoittaa, totesivat JuureS-tapahtumaan osallistuneet suomalaisnuoret. Seurakunta kun ei olekaan välttämättä kulman takana kuten Suomessa usein. Tämä tilanne on suuri haaste järjestömme tiedotukselle. Kuka työmme piirissä tiedottaa? Koska, kenelle ja mitä kanavia käyttäen? Mitä suomalaisen kirkollisen työn ulkoasun tulee välittää? Näiden kysymysten valossa pohdimme työmme tiedotusta ideariihessä syyskuun alussa Fuldassa. Suomalaisella kirkollisella työllä on Saksassa vahvat juuret, perinteet, joita haluamme vaalia, ja joista ammennamme voimaa. Mutta paikalleen ei saa pysähtyä. On etsittävä uusia teitä uusien ihmisten luo. Ohne sie gäbe es die Rengas-Gemeindeseiten nicht: die Redakteurinnen unserer Gemeinden. Am trafen sich einige von ihnen in Frankfurt, um gemeinsam zu lernen und zu beschließen, wie die Informationen auf unserer Homepage und in Rengas noch ansprechender dargeboten werden können. In kleinen, beständigen Schritten wollen wir das gemeinsam Erarbeitete umsetzen. Sie dürfen gespannt sein! Suuri kiitos seurakuntien tiedottajille, jotka uhraavat monta iltapuhdetta päätteen ääressä. Missä olisi suomalainen kirkollinen työ ilman teitä? Hukassa. Seurakuntien tiedottajia koolla Frankfurtissa. Pyrimme palvelemaan teitä, hyvät lukijat, tiedotuksen saralla yhä tehokkaammin. Monien kohdalla osoiterekisterimme tiedot ovat kuitenkin puutteellisia. Osoitteenmuutos on nyt helppo tehdä nettisivuillamme Jokainen voi myös tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. Pyydä sinusta meillä olevat tiedot sähköpostilla osoitteesta Halten Sie uns bitte auf dem Laufenden über Ihre Kontaktdaten. Adressenänderung geschieht jetzt einfach über das Formular auf unserer Website unter Jeder kann sich auch seine bei uns gespeicherten Daten zur Überprüfung zukommen lassen. Einfach eine kurze Bitte an senden! Viel Spaß mit der neuen Rengas-Ausgabe und vielleicht bis bald! Pidetään yhteyttä! Ritva Prinz Renkaan toimittaja/rengas-redakteurin Kuva: Mari Mansikka

2 Tässä lehdessä / In dieser Ausgabe Ein bisschen Physik und etwas mehr Theologie, so beschreibt die neue Pfarrerin für Ostdeutschland ihre ursprüngliche Ausbildung. Viele kennen Päivi Lukkari aus ihrer Zeit als Jugendreferentin des ZfkA oder von einem ihrer vielen Seminare. Was sie in ihrer Freizeit liest und welche Visionen sie für die neue Aufgabe hat, erfahren Sie auf S. 6 und 7. 6 Siihen meni ihan turhaan 900 markkaa. Näin totesi Terttu Schubert 1960, kun uusi kesähattu ei tehnytkään nuoreen itäsaksalaiseen kirjeenvaihtokaveriin toivottua vaikutusta. Ilman hattuakin Tertun ja Peterin romanssi kuitenkin kehittyi suotuisasti. Lue lisää melkein muurin pituisesta elämästä DDR:ssä sivulta 12 lähtien. 12 Mitä vain voi oppia liikkuen. Tämä on suomalaisen Muuvit-liikuntaseikkailun lähtökohta ja tavoite. Suomalaisissa kouluissa jo kymmenen vuoden ajan menestyneen Nuori Suomi ry:n liikuntaseikkailun pohjalta kehitetty kansainvälinen versio Muuvit Adventure aloittaa maailmanvalloituksensa Saksasta (s. 15). 15 Jotta joku pikkutyttö Namibiassa pääsee koulutielle, leipovat, kokkaavat, kutovat ja askartelevat monen suomalaisen seurakunnan talkoolaiset. Sivulla 16 Frankfurtin seurakunnan aktiivit kertovat, mikä heitä motivoi osallistumaan lähetystyöhön vuodesta toiseen. Jos haluat kantaa kortesi kekoon, löydät lisätietoja sivulta Es ist grausam anzugucken, wenn die Leijonat im Finale der olympischen Winterspiele gegen Schweden verliert. So die Erfahrung von Max Friedrich. Was er auf der finnischen gymnasialen Oberstufe erlebte und warum seine Haare jetzt immer gut durchgeschüttelt sind, erzählt er auf Seite

3 Ajankohtaista nyt /Aktuelles 40 Tunturimessu Lasse Heikkilän tunturimessu sijoittuu sekä teksteiltään että äänimaisemaltaan pohjoiseen. Messun elementit löytyvät tunturien keroilta. Meditatiivinen tunnelma purkautuu välillä villiksi elämän ja sen Luojan ylistykseksi. Tunturimessuun voi osallistua Düsseldorfissa, lisätietoja sivulla Die Sami - ein indigenes Volk in Europa In Zusammenarbeit mit der finnischen Gemeinde im Ruhrgebiet laden die Deutsch-Finnische Gesellschaft NRW und Auslandsgesellschaft NRW zum Lapplandtag nach Dortmund ein. Im Programm Vorträge, Filme, leckeres Essen und ein Konzert. Weitere Informationen auf Seite 48 und unter Aikuisten jatkorippikoulu klo Tuomaan tuvassa Hannoverissa Aikuisten jatkorippikoulussa pohditaan, mitä usko oikein on. Mitä on elämä? Liittyvätkö nämä kaksi yhteen? Aikuisella on jo aivan eri lailla elämänkokemusta kuin viisitoistakesäisellä rippikoululaisella. Uskonkysymyksetkin näyttäytyvät uudessa valossa, kun niitä peilaa oman elämän tapahtumia vasten. Kuka on vastuussa maailmasta? Mitä merkitsee johdatus tahdotonta alistumista Kaikkivaltiaan käsittämättömään tahtoonko? Vai aikuista vastuunottoa omista ratkaisuista, Jumalan rakastavan katseen alla? Pohdimme yhdessä kristinuskon keskeisiä sisältöjä omien elämänkokemustemme valossa riemullista yhdessäoloa, laulamista ja hiljentymistä unohtamatta. Jokaisella on annettavaa, jokainen voi saada jotain. Anna Jumalan yllättää!

4 MoniNainen Suosittu 30+ jatkuu edelleen! Aika on - aikaa on???!!!... Aika on saapua ja aika lähteä Aika on hiljaisuudella ja aikansa laululla Aika on syödä ja aika on nukkua Aika on leikata paperia ja aika liimata palaset Aika on kuunnella ja aika puhua itse Aika on olla yhdessä ja aika on kulkea yksin Aikaa on. Oletko koskaan ajatellut minkä väristä on kivien heittely?... lepäisitkö mieluummin veden äärellä vai vuoren huipulla?... kuunteletko musiikkia vai hiljaisuutta, jos saat itse valita?... onko tie päämäärä?... voiko keskeneräinen olla valmis?... nytkö jo? Tekniset tiedot: Aloitus pe klo 18 ja päätös su klo 13:30. - Paikka: Augustinerkloster Erfurt. Majoitus 2-hengen huoneissa. - Hinta 110 / hlö (sis. majoituksen, täysihoidon, ohjelman) - Mukana myös Sanna Kiviluoto ja Päivi Lukkari - Ilmoittautuminen mennessä netissä > yleinen tapahtumakalenteri - Lisätiedot Sannalta tai NAISTEN SEMINAARI 50+ Sanat hukassa ja kieli solmussa? Näin voi käydä, kun on asunut vuosikymmeniä Saksassa ja oma äidinkieli alkaa ruostua. Seminaarissa puhumme suomea kuin silloin ennen ja yritämme elvyttää ja opetella uusia ilmaisutapoja. Paikka: Haus Hainstein, Eisenach Aika: Osallistumismaksu: 135,- (kahden hengen huone) ja 165,- (yhden hengen huone) Mukana seminaarissa Suomesta kielentuntija ja opettaja Anja Keipi ja pastori Helena Eckhoff. Ilmoittautumiset mennessä netissä > yleinen tapahtumakalenteri Kuvat/Fotos: Yuri Arcurs - Fotolia.com; Franz Pfluegl - Fotolia.com

5 kuukauden Sana Koko totuus Mk. 5, Evankeliumikertomuksen nainen oli sairas. Hän oli etsinyt apua lukuisien lääkärien luota, kuluttanut koko omaisuutensa, apua saamatta. Sairaus teki hänet epäpuhtaaksi. Epäpuhtaus tarttuu naiseen ei saanut koskea. Nainen pelkäsi, päivästä toiseen. Hän kärsi, mutta kärsimyksestä ei saanut puhua. Hänen elämässään oli jotain, mikä jäyti sitä sisältä käsin rikki tabu, joka teki normaalin kanssakäynnin muiden ihmisten kanssa mahdottomaksi. Siksi hän ei myöskään uskaltanut avoimesti lähestyä Jeesusta. Kaiken sen perusteella, mitä nainen oli kuullut Jeesuksesta hän oli varma, että Jeesus voisi auttaa häntä. Yhteisön määrittelemä tabujen ja normien rihmasto kuitenkin kielsi häntä puhumasta. Hän pelkäsi ihmisiä, pelkäsi puhutella Jeesusta, pelkäsi puhua sairaudestaan. Viimeistään koulussa opimme, että on asioita, joista ei puhuta. Silti meidän sukupolvemme on tabujen suhteen huomattavan paljon vapaampi kuin vanhempiemme tai isovanhempiemme sukupolvi Jeesuksen ajan normeista nyt puhumattakaan. Meidän normistomme on toisenlainen siitä ei puhuta. Me olemme niin vapaita, ettemme edes huomaa vankilaamme ympäröiviä muureja. Heikkoutta esimerkiksi ei saa olla. Elämme kauniiden, rohkeiden ja rikkaiden yhteiskunnassa. Emme saa tunnustaa olevamme joskus myös heikkoja, tarvitsevamme apua. Olemme mestareita keksimään kiertoilmaisuja välttääksemme tunnustamasta totuutta, kertomasta sitä mistä todella on kysymys: en jaksa en jaksa enää. Kunnes sisäinen ahdistus kasvaa niin voimakkaaksi, ettemme enää jaksa elää sen kanssa. Evankeliumikertomuksen nainen ei enää jaksanut elää elämänsä taakan alla. Lopulta hän oli valmis rikkomaan jopa juutalaisen normiston, lähestymään Jeesusta, koskettamaan häntä. Oikeastaan Jeesuksella oli juuri muuta tekemistä. Hän oli matkalla pienen tytön luokse, jota hänet oli pyydetty parantamaan. Jeesuksella oli kiire tyttö saattoi kuolla minä hetkenä hyvänsä. Nainen koskettaa Jeesusta takaapäin ja paranee. Hän ei halua tulla huomatuksi, ei halua häiritä, ei kohdata Jeesusta. Välikohtaus voisi jäädä pimentoon. Kiireestä huolimatta Jeesuksella on aikaa pysähtyä. Hänen katseensa kiertää ihmisjoukon keskellä, yksilöä etsien. Hän haastaa naisen kohtaamaan itsensä. Nainen pelkää, edelleen. Hän vapisee... ja kuitenkin hän lopulta näyttäytyy ja tunnustaa koko totuuden. Nainen puhuu kärsimyksestään, hän kertoo koko elämänsä tarinan. Hän kertoo lohduttomuudesta, toivottomuudesta, yksinäisyydestä; kuinka toiset ihmiset sulkivat hänet yhteisön ulkopuolelle, kuinka hän itse lopulta jättäytyi joukon ulkopuolelle, koska ei kestänyt ihmisten syyttäviä katseita; kuinka hänen elämällään ei ollut enää mitään mieltä. Kuinka toivo nosti päätään hänen sisimmässään, kun hän kuuli Jeesuksesta toivo, joka sai hänet lähestymään ja lopulta salaa koskettamaan Jeesusta. Kuinka hän parani. Jeesus puhuu naisen kanssa. Jeesus ei esitä syytöksiä, ei vaatimuksia. Tyttäreni, uskosi on parantanut sinut. Mene rauhassa, sinä olet päässyt vaivastasi. Nainen ei saa lahjaksi ainoastaan terveyttä vaan myös rauhan sydämeensä rauhan itsensä kanssa, rauhan toisten ihmisten kanssa, rauhan Jumalan kanssa. Pelko väistyy. Päivi Lukkari

6 Uuden haasteen edessä Päivi Lukkari aloittaa itäisen alueen pappina. Hänet on vihitty papiksi Kuopiossa vuonna 2000 ja hän on toiminut vuosina SKTK:n nuorisosihteerinä. Vuoden 2007 elokuusta alkaen hän työskenteli 6 kuukauden ajan Saksan pohjoisen alueen määräaikaisena siirtolaispappina. Marraskuusta 2008 Päivi Lukkari on työskennellyt Berliinissä toimivan von Cansteinsche Bibelanstaltin interaktiivisen raamattunäyttelyn työntekijänä. Kuka olet? Päivi Lukkari. Suomalainen nainen vaimo ja äiti pappi tytär ystävä. Ketä perheeseesi kuuluu? Mies, kolme lasta, kaksi undulaattia ja kaksi pupua. Epälukuinen määrä villakoiria ja hämähäkkejä. En tosin tiedä, haluanko laskea viimeksi mainittuja perheenjäseniksi. Mitä olet tähän mennessä tehnyt? Elänyt kahdessa maassa. Opiskellut hyvin lyhyesti fysiikkaa, pidemmästi teologiaa, jonkin verran bibliodraamaa ja elämänmittaisesti ihmissuhdetaitoja. Tutkinut Raamattua yksin ja erilaisissa ryhmissä. Pitänyt jumalanpalveluksia, kastanut ja vihkinyt, vetänyt rippikouluja. Keskustellut ihmisten kanssa mukavista ja ikävistä asioista. Miksi olet pappi? Teologiaa lähdin aikoinani opiskelemaan siksi, että halusin ottaa selvää, mistä Raamatussa oikeastaan on kysymys. Mutta miksi pappi? Haluan edelleen selvittää, mistä Raamatussa oikein on kysymys. Mutta etsin vastausta myös jatkokysymykselle: Mitä hyötyä Raamatusta on ihmisille? Tai toisin: Miten löydämme armollisen Jumalan? Mitä teet vapaa-aikanasi? Määrittele vapaa-aika... Hoidan lapsia, laitan ruokaa ja siivoan. Luen ja neulon. Mitä luet? Vähän mielialan mukaan. Mankellia melkein millä mielellä tahansa. Yksittäisiä suosikkeja ovat Leena Lehtolaisen Jonakin onnellisena päivänä ja Khaled Hosseinin Drachenläufer. Mitä haluat uudessa tehtävässäsi itäisen alueen pappina toteuttaa? Haluan etsiä yhdessä alueeni ihmisten kanssa sellaisia jumalanpalveluselämän muotoja, jotka puhuttelevat niin paljon, että jumalanpalvelukseen ja sen yhteydessä mahdollisesti tapahtuvaan toimintaan on hyvä lähteä. Haluan tukea perheitä ja etsiä yhdessä heidän kanssaan sellaisia seurakunnallisen työn muotoja, jotka tukevat parisuhdetta ja vanhemmuutta ja tarjoavat lapsille ja nuorille turvallisen kasvualustan ja mielekästä, mielenkiintoista tekemistä. Haluan olla mukana luomassa tukiverkostoja ikääntyville ihmisille, pyrkiä osaltani estämään syrjäytymistä. Haluan innostaa kaiken ikäisiä ihmisiä lukemaan Raamattua ja ammentamaan siitä voimaa, iloa ja tukea tähän ja tulevaan elämään. Olet toiminut aiemmin SKTK:n nuorisosihteerinä. Miten arvioit nuorten roolia suomalaisyhteisössä silloin ja nyt? Vaikea kysymys. Riparilaisten ja nuorisotyöhön osallistuvien määrä on laskenut huimasti sitten vuoden Silti: vaikka heitä oli silloin niin paljon, rippikoululaiset tai muutkaan nuoret eivät juurikaan näkyneet suomalaisyhteisön toiminnassa. Näkisin, että sekä nuorisotyö että muu seurakuntatyö on suuren haasteen edessä: etsimme toiminnalle uudenlaisia konsepteja. Ajattelen, että aikuisille, nuorille ja lapsille suunnattua toimintaa tulisi kehittää käsi kädessä. Toki eri-ikäiset tarvitsevat myös aivan omannäköisiä tapahtumia ja ryhmiä. Silti ajattelen, että seurakunnan perustoiminnan jumalanpalvelus, sakramentit ja sielunhoito pitäisi olla sellaista, että kaikenikäiset voisivat kokea sen itselleen tärkeäksi ja puhuttelevaksi. Ja että vastavuoroisesti kaikki erilaiset ryhmät ja ihmiset ovat vastuussa seurakunnasta. Haluaisin rohkaista nuoria kantamaan korttaan yhdessä muiden kanssa. Kiitos, Päivi, siunausta uuteen tehtävääsi!

7 Päivi Lukkari on ollut aktiivisesti mukana käynnistämässä ja ohjaamassa SKTK:n monikulttuurisille pareille toteuttamia Virtaa välillämme parisuhdekursseja sekä nuorten naisten (30+) seminaareja. Vor neuen Herausforderungen Ich wollte herausfinden, worum es in der Bibel eigentlich geht, beschreibt Pfarrerin Päivi Lukkari ihre anfängliche Motivation zum Theologiestudium. Sie findet sich in vielen Rollen wieder. Sie ist eine Frau, Finnin, Ehefrau und Mutter, Freundin, Tochter und ab dem wird sie unsere neue Pfarrerin für Ostdeutschland sein. Wenn sie sich nicht um die Kinder und den Haushalt kümmert, strickt sie gern oder liest - Henning Mankell, Leena Lehtolainen oder Khaled Hossein. Päivi Lukkari wurde im Jahre 2000 in Kuopio ordiniert. Von war sie als Jugendreferentin in der finnischen kirchlichen Arbeit tätig und vertrat 2007 sechs Monate lang den Pfarrer für Norddeutschland. Seit November 2008 arbeitete sie für die von Cansteinsche Bibelanstalt in Berlin. Ihre Vision für die neue Aufgabe umreißt Päivi wie folgt: Ich möchte zusammen mit den Menschen in meinem Gebiet Gottesdienstformen entwickeln, die einen so ansprechen, dass es wichtig wird, sich am Gottesdienst und an den daran eventuell anschließenden Aktivitäten zu beteiligen. Ich möchte für die Familien da sein und zusammen mit ihnen nach solchen Formen der Gemeindearbeit suchen, die die Paarbeziehung und das Eltern-Sein stärken und den Heranwachsenden Geborgenheit und sinnvolle, ansprechende Aktivitäten bieten. Ich möchte zum Entstehen von Netzwerken zur Unterstützung von älteren Menschen beitragen, damit keiner vereinsamen muss. Ich möchte alle Altersgruppen für die Bibel begeistern, damit sie daraus Kraft, Freude und Hilfe für heute und morgen schöpfen können. Die neue Pfarrerin sieht sowohl die Jugendarbeit als auch die Gemeindearbeit im Allgemeinen vor großen Herausforderungen: Obwohl jede Altersgruppe natürlich auch eigene Aktivitäten braucht, sollten die tragenden Elemente der Gemeindearbeit Gottesdienst, Sakramente und Seelsorge so gestaltet werden, dass sie alle Altersgruppen ansprechen. Ich möchte Jung und Alt dazu ermutigen, zum Gelingen der Gemeindearbeit beizutragen. Haastattelu/Interview: Ritva Prinz

8 Renkaan tilausmaksu 2011 Suomalaisten seurakuntien jäsenet saavat Renkaan ilmaiseksi. Jäseneksi voi liittyä jokainen joko netissä (www.rengas.de > etusivu > jäsenyys) tai sivulla 59 olevalla lomakkeella. Jäsenyys ei velvoita mihinkään. Mikäli et halua liittyä jäseneksi, mutta luet edelleen mielelläsi Rengasta, pyydämme sinua maksamaan vuoden 2011 tilausmaksun 25,- tilille: Zentrum der finnischen kirchlichen Arbeit e.v., Evangelische Kreditgenossenschaft, Konto , BLZ merkinnällä Rengastilaus 2011 marraskuun 30. päivään mennessä. Muista merkitä selvästi, että kyse on tilausmaksusta, jotta maksu kirjautuu oikein kirjanpitoomme. Oheisella tilisiirtolomakkeella voit tukea Rengasta vapaaehtoisella lahjoituksella. Sitä ei siis ole tarkoitettu tilausmaksun maksamiseen. Kiitos jo etukäteen työmme tukemisesta! Rengas-Abonnement 2011 Die Mitglieder der finnischen Gemeinden in Deutschland erhalten Rengas kostenlos. Die Mitgliedschaft ist an keine Bedingungen geknüpft, jede/r kann Mitglied werden - im Internet unter (www.rengas.de > Startseite > Mitgliedschaft) oder mit dem Formular auf Seite 59. Falls Sie nicht Mitglied in einer finnischen Gemeinde werden wollen, aber trotzdem weiterhin gerne Rengas lesen möchten, zahlen Sie bitte 25,- für Ihr Abonnement bis zum 30. November auf das oben genannte Konto. Bitte vermerken Sie auf der Überweisung deutlich, dass es sich um Verwendungszweck Rengas-Abo 2011 handelt. Mit dem beigefügten Überweisungsformular können Sie mit einer freiwilligen Spende Rengas unterstützen. Bitte verwenden Sie dieses nicht zur Bezahlung von einem Abonnement. Besten Dank bereits im Voraus!

9 Kymmenen kynttilää Dresdenin seurakunta täyttää 10 vuotta Dresdenin seurakunnan kanssa yhdessä kymmenvuotispäiviään juhlii Tyko-poika, hänet nimittäin kastettiin Dresdenin ensimmäisessä suomalaisessa jumalanpalveluksessa. Tyko on palannut perheensä kanssa Suomeen, mutta toisia on tullut tilalle: suomalainen kirkollinen työ idässä jatkuu. Dresdenin seurakuntakokous 2010 Seurakunnalle sosiaalinen tilaus Alkuidea seurakunnan perustamiseen on lähtöisin idän alueen ensimmäiseltä viralliselta suomalaispapilta Maija Jalassilta. Maija ja Dresdenissä silloin asunut Pirjo Mäkinen rummuttelivat koolle n. kymmenen henkilöä ja niin perustettiin Dresdenin suomalainen seurakunta. Pirjo toimi puheenjohtajana vuoteen 2005 asti, ja siitä lähtien tehtävässä on jatkanut Annaliisa Kühn. Seurakunta kasvoi pian n. 40 henkeen. Pirjo ja Maija saivat luotua hyvät suhteet isäntäseurakuntaamme Johanneskirchgemeindeen, pidimme tutustumisiltoja ja yhteisiä jumalanpalveluksia. Maija jaksoi aina kannustaa nuorta ja pientä seurakuntaa tekemään kaikenlaista yhdessä, ja niin sitä tehtiinkin! Sieltä lienee osaltaan peräisin Dresdenin seurakunnan reipas identiteetti ja avoimuus. Syksyllä 2006 saimme pastoriksemme Kai Henttosen, jonka aikana seurakunnan väkimäärä kipusi 60:een. Järjestimme useita tapahtumia Saksin Sveitsin kauniissa maisemissa, kehittelimme yhteistyötä Berliinin seurakunnan kanssa ja aloitimme keskusteluillat erilaisten teemojen, kuten arvojen, etiikan ja ympäristön pohjalta. Osanotto tapahtumiin oli vilkasta (olohuoneista loppuivat tuolit). Väkimäärä täällä idässä kuitenkin vaihtelee, ja nämä tapahtumat harventuivat. Tässä yhteydessä syntyi idea perustaa perhekerho. Perhekerhon suosio yllätti meidät kaikki; pienet ja suuremmatkin suomea höpöttelevät kansalaiset tuotiin esiin koloistaan, ja he vanhempineen täyttivät olohuoneen ja söivät kaikki keksit. Tarvetta kerholle ilmiselvästi on, vaikka Suomi-koulun perustamiseen ei lapsimäärä riitä. Monet lapsiperheistämme asuvat täällä vain väliaikaisesti, eikä heillä välttämättä ole motivaatiota liittyä seurakunnan jäseniksi vain lyhyeksi ajaksi. Siten he jäävät jäsentilastojen ulkopuolelle, vaikka osallistuvatkin toimintaan. Tätä kirjoittaessani on idän alue ilman omaa vakinaista pappia. Tyytyväisinä kuitenkin odottelemme, että Päivi Lukkari marraskuun alussa aloittaa työt, ja voimme kehitellä taas jotakin uutta. Tervetuloa!

10 Hartaus ja piknik Maijan kanssa koivujen katveessa vuonna 2005 Melontaretki Kain ja Berliinin seurakunnan kanssa vuonna 2008 Suomalaisen kulttuurin ilosanomaa Koko seurakunnan olemassaolon ajan Dresdenissä on järjestetty suomalaisia joulukonsertteja. Tilaisuus on juurtunut tänne hyvin ja saa nykyään kirkkosalin täyteen ihmisiä, enimmäkseen saksalaista kuulijakuntaa. Konsertit alkoivat basso Johan Tillin myötävaikutuksella, ja useana vuonna konsertissa esiintyi Dresdenin ja Leipzigin oopperoiden suomalaislaulajia. Johan Tillin muutettua täältä kokonaan Suomeen yhdistimme voimamme Berliinin seurakunnan kanssa, ja vuodesta 2007 on joululauluja meillekin laulanut bassobaritoni Esa Ruuttunen, mistä olemme hyvin iloisia ja kiitollisia. Syntymäpäiviämmekin juhlimme tänä vuonna joulukonsertin yhteydessä sunnuntaina Tervetuloa! Olemme vuosien varrella järjestäneet lukuisia suomalaisten kuorojen konsertteja, kantapöytä on kokoontunut säännöllisesti, kirjaston hyllyt ovat täynnä suomalaista lainattavaa, ja naistenpäivän kunniaksi on järjestetty kulttuuriretkiä mm. Prahaan, Berliiniin, Leipzigiin ja Görlitziin. Suomalaiset itsenäisyys-, vappu- ja juhannusjuhlat kuuluvat ohjelmalistallemme, samoin vuosittainen kirpputori Elben rannassa liehuvin Suomen lipuin, mutta kansainvälisen diakonian hyväksi. Meillä on lisäksi hyvät suhteet DFG:n ja Dresdenin Suomen kunniakonsulin kanssa, saamme siis tiedotettua esim. kulttuuritapahtumista tehokkaasti näidenkin organisaatioiden kautta. Olemme alusta alkaen koettaneet tavoittaa kaikki alueen suomalaiset ja luoneet kattavan sähköpostilistan, jolle useimmat tapaamamme suomalaiset mielellään haluavat mukaan, riippumatta siitä, kuuluvatko he seurakuntaan vai eivät. Kaikkeen on kysytty alusta alkaen asianosaisten lupa, eikä mitään yhteystietoja saa käyttää muuhun kuin jäsenten keskinäiseen viestintään. Väärinkäytöksiä ei ainakaan tähän mennessä ole ilmennyt. Tämä systeemi on osoittautunut tehokkaaksi tiedonvälityskanavaksi, jota käytetään myös työntekijöiden etsimiseen (esim. tyypilliset kielenopetus- sekä tulkkaus- ja opaspalvelut)

11 Käsikynkkää mennään ja asialliset hommat hoidetaan Pienelle seurakunnallemme on alusta asti ollut selvää palvella koko suomalaista yhteisöä Dresdenin alueella. Teemme siis kuten muutkin Saksan suomalaiset seurakunnat - vapaaehtoistyötä laajalla rintamalla, emme vain kirkollisten toimitusten piirissä. Erittäin ilahduttavaa Dresdenissä on se, että mukana on maailmankatsomukseltaan erilaisia ihmisiä; kristillinen usko sinänsä ei meitä välttämättä aina yhdistä, mutta ei se onneksi erotakaan, toimimme yhteiseksi hyväksi. Matala kynnys tässä kohden on arvokas ja vaalimisen arvoinen asia. Suomesta tulevat vierailijat jaksavat aina uudelleen ihmetellä ja ihastella Saksan suomalaisten seurakuntaelämän kirjavuutta. Vuosi sitten aluepäivillä puhuttiin kovasti Saksan suomalaisen kirkollisen työn rakenteista, aluekeskuksista ja pienten seurakuntien kohtalosta. Pienten työtaakkaa haluttiin ja halutaan edelleenkin helpottaa antamalle niille mahdollisuus vähentää byrokratiaa muuttumalla ns. toimintaryhmiksi. Meilläkin asiasta käytiin keskustelua puolesta ja vastaan, mutta päädyimme jatkamaan itsenäisenä seurakuntana ja omalla nimellä. Karsimme byrokratiaa ihan omin päin: Kutsumme raadin kokouksen koolle vain silloin, kun on oikeasti jotain päätettävää, mikä pienessä seurakunnassa tarkoittaa n. neljä kirkkoraadin kokousta vuodessa, seurakuntakokous mukaan lukien. Pidämme kokouspöytäkirjat yksinkertaisina ja toimintasuunnitelmat ja -kertomukset lyhyinä ja napakoina. Olemme koettaneet pitää turhan riitelyn sekä leipomisen minimissään ja opetelleet sanomaan ulkopuolelta tuleville pyynnöille myös ei. Tällä jaksaa jo aika pitkälle, mutta toiveemme tietysti on, että uusia ihmisiä saadaan raatiin ja toimintaan mukaan. Näillä eväillä olemme päättäneet jatkaa Dresdenin seurakuntana, leikillisesti sanottuna, ainakin hautaan asti - ja ehkä vielä vähän pitemmällekin. Ikuisen elämän toivossahan tässä eletään. Annaliisa Kühn Dresdenin seurakunta suuntaa luottavaisesti uudelle vuosikymmenelle Tässä yhteydessä haluan sanoa suurkiitokset kaikille Dresdenin seurakunnan hyväksi työtä tekeville ja sitä joskus tehneille: istumme tietokoneella, kipaisemme pankkiin tai kauppaan, soittelemme puheluita, järjestämme, sovimme, kutsumme, keitämme, katamme, tiskaamme, laskemme, tarkastamme, korjaamme jälkiä, lastaamme ja puramme... Moni työ jää näkymättömiin ja unohtuu tunnustusta vaille, siis KIITOS! Zum Vormerken: Der Deutsche Evangelische Kirchentag findet vom 1. bis in Dresden statt. Dresdenin suomalainen seurakunta juhlii 10-vuotista taivalta Lue lisää sivulta 28 ja tule mukaan! Die finnische Gemeinde Dresden feiert 10-jähriges Bestehen am Herzlich willkommen! (Weitere Informationen auf Seite 28.)

12 Suomalaisena muurin takana Kuka olet ja mistä tulet? Olen Terttu Schubert, 67-vuotias, ja olen ollut naimisissa jo 48 vuotta Dresdenissä. Riäväkylä eli Tampere on syntymäkaupunkini. Aloitin 15-vuotiaana kirjeenvaihdon yhden saksalaisen opiskelijan kanssa, tosin englannin kielellä. Näytin ensimmäisen kirjeeni englannin opettajalle ja pyysin häntä katsomaan, voinko lähettää kirjeen sellaisena, vai onko siinä paljon virheitä. Opettaja luki kirjeen ja sanoi, että se on ihan hyvä. Sitten hän huomasi osoitteen: Dresden! Terttu, Dresden on Itä-Saksan puolella. Älä sinne kirjoita! Mutta minä kirjoitin. Kirjeenvaihtoamme oli kestänyt kaksi vuotta, kun tapasimme ensi kerran. Se oli kesällä 1960, jolloin kirjeenvaihtotoverini pääsi käymään Suomessa. Olin isän kanssa Peteriä vastassa Helsingin lentokentällä. Ihmisiä tuli passi- ja tullitarkastusten läpi halliin, mutta en löytänyt katseellani ketään, joka olisi vastannut saamiani valokuvia. Odotusta kesti ja kesti. Lopuksi luukulla seisoi pitkä, laiha nuorimies, jolla oli iso nenä. Huh, hän se oli. Peter oli tietysti myös katsellut rajan toiselta puolelta odotushallin puolelle. Minua hän ei ollut huomioinut sen pitempään, sillä hän ajatteli: Ei tuo vanha hattupäinen nainen ainakaan Terttu ole! Odotushalli oli jo melkein tyhjä, kun Peter pääsi vihdoin rajan yli, joten hän saapui hieman epäillen luokseni. Jälkeenpäin sain tietää, että Dresdenissä vain vanhat naiset käyttävät kesällä hattua. Ja minä kun olin juuri tuota tärkeää tapaamista varten ostanut itselleni Suomessa silloin muodikkaan valkoisen kesähatun! Siihen meni ihan turhaan 900 markkaa. Loman aikana tutustuimme toisiimme, riitelimme ja - kuinka ollakaan - menimme salakihloihin. Olin silloin vasta 17-vuotias. Vain vanhempani tiesivät asiasta. Minullahan oli edessä vielä kaksi vuotta koulua, ennen kuin pääsin ylioppilaaksi. Tuohon aikaan ei koululainen saanut olla kihloissa. Miten päädyit aikanaan Itä-Saksaan? Elokuussa 1961 kävin sitten itse tapaamassa Peteriä Dresdenissä. Kaupungin keskusta oli täynnä pelottavia mustia raunioita. Dresden ja sen ympäristö tarjosivat kuitenkin myös paljon kaunista ja historiallista nähtävää. Tuon lomani aikana tapahtui maailmanpolitiikassa kummia. Berliinin muuri rakennettiin Emme me tuosta paljoakaan välittäneet. Koto-Suomessa lehdet kyllä kirjoittivat mm., että ulkomaalaisia ei päästetä pois maasta. Minä ainakin pääsin ongelmitta takaisin Suomeen. Kun olin sitten taas Suomessa, mietin tuota muuria ja aloin epäillä, voinko asua todella Dresdenissä. Purin kihlauksemme. Keväällä 1962 aloitimme kirjeenvaihdon uudelleen ja syyskuussa 1962 muutin sitten Dresdeniin ja me menimme samassa kuussa naimisiin. Peterillä oli ollut suuria vaikeuksia, ennen kuin hän sai käsiinsä kaikki tarvittavat paperit avioliittoamme ja ennen kaikkea minun muuttolupaani varten

13 Minkälaista oli elää suomalaisena rautaesiripun takana? Jälkeenpäin olen saanut tietää, että minulla oli onnea. En joutunut tullessani minkäänlaiseen ulkomaalaisten vastaanottokotiin, jossa vierasmaalaista tutkittiin viikkoja ja kuukausia. Sain heti työpaikan erään tehtaan konttorista. Työn ohella suoritin ulkomaalaisille järjestettyjä saksan kursseja Dresdenin teknillisessä korkeakoulussa. Minulla on Suomessa suoritettu yo-merkonomin tutkinto ja Dresdenissä opiskelin neljä vuotta työn ohella finanssitaloutta. Olin kolmena päivänä viikossa töissä, yhtenä päivänä koulussa ja yksi päivä oli vapaata, jotta sain kotona opiskella ja tehdä läksyjä. Koko viikolta sain kuitenkin täyden palkan. Idän puolella muuten naiset ja yksinhuoltajaisät saivat vuosilomansa lisäksi kerran kuussa palkallisen vapaapäivän, ns. kotitalouspäivän. Vuonna 1977 työelämäni muuttui täysin. Sain kääntäjän paikan dresdeniläisestä kustannusliikkeestä ja samalla kaksi suomalaista työtoveria. Ennen vuotta 1977 matkustin kotimaahani tyttäreni kanssa vain joka toinen vuosi. Tytär on syntynyt Suomessa v. 1964, mutta hän ei saanut silloin Suomen kansalaisuutta, vaikka niin luulin. Olimme olleet 15 vuotta naimisissa, ennen kuin myös mieheni pääsi vihdoinkin Suomeen. Nuo 15 ensimmäistä avioliittovuotta olivat todella raskasta aikaa perheellemme. Suomalaisten sukulaisten oli vaikea ymmärtää, miksi mieheni ei päässyt käymään Suomessa. Jo vuodesta 1963 lähtien toimin varsinaisen työni ohella myös tulkkina aina Saksojen yhdistymiseen asti. Koska idän puolella oli niin vähän suomalaisia, tulkin tehtäviä tuli aika usein. Oli helppo saada työpaikalta vapaata, kun tulkkia tarvitsevan firman puoluejohtaja sanoi mahtisanansa. Opetin myös suomea Volkshochschulessa Dresdenissä ja Pirnassa. Elämä Dresdenissä oli kaikin puolin turvallista, työttömyys oli meille tuntematon sana. Lastenhoito järjestyi hyvin. Minua kohtaan on oltu täällä aina ystävällisiä ja ihmiset ovat olleet kiinnostuneita Suomesta. Oliko teillä mitään suomalaista (seurakunta)toimintaa silloin? Seurakuntatoimintaa ei ollut. Täällä idän puolella oli vain vähän suomalaisia, Dresdenissä meitä oli 1960-luvun alkupuolella vain kolme, myöhemmin 4-5 henkeä. Me kyllä pidimme yhteyttä toisiimme. Dresdenin suomalainen seurakunta perustettiin vasta Olen sen perustajajäsen ja ollut myös kirkkoraadin jäsen alusta alkaen. Miltä tuntui, kun Berliinin muuri sortui? Jo koko kesä ja syksy 1989 olivat jännittäviä aikoja. Katselimme kiinnostuneina TV-uutisia. Joka päivä tapahtui jotakin ennenkuulumatonta. Kunnes sitten muuri aukeni. Oli vaikea uskoa, että kaikki tuo, mitä näimme ja kuulimme TV:stä, oli todella totta. Olin Dresdenissä, kun Berliinin muuri rakennettiin, ja nyt näin, miten se muuri sortui. Tuo tunne oli valtava ei sitä voi sanoin kuvailla. Miten Saksojen yhdistyminen on vaikuttanut elämääsi? Aluksi elämä tuntui hyvin epävarmalta, tuotantolaitoksia suljettiin, työpaikat menivät, ja monien firmojen johtotehtävät annettiin länsisaksalaisille. Minäkin menetin vuoden 1990 lopulla työpaikkani, sillä kustantamo lopetettiin. Työskentelin sen jälkeen vielä kaksi vuotta samoissa tiloissa yhden päivälehden toimituksessa, kunnes sain lopputilin. Kaupat olivat yhtäkkiä täynnä kaikenlaista tavaraa ja matkatoimistoja ilmaantui joka puolelle kaupunkia. Ihmiset pääsivät vihdoinkin matkustamaan, minne halusivat. Mutta jos sinulla ei ole työpaikkaa, millä sitten matkustat? Mieheni ja minä olemme jo eläkeläisiä, ja olemme täysin tyytyväisiä nykyiseen elämäämme. Saksojen yhdistyminen tuli meille ainakin hyvään aikaan. Onko Saksasta tullut tällä välin todella yksi kansa? Menee varmaan vielä toiset kaksikymmentä vuotta, ennen kuin Saksa on yksi kansa. Haastattelu: Ritva Prinz

14 Ihanat naiset Saksanmaalla Saksassa asuu yli suomalaista, heistä valtaosa on naisia. Tässä haastattelusarjassa tutustumme Saksassa asuviin eri-ikäisiin suomalaisnaisiin ja heidän ajatuksiinsa suomalaisuudesta ja saksalaisuudesta. Jos tunnet naisen, joka on haastattelun arvoinen, ja jonka ajatuksia haluaisit muidenkin lukevan, niin annathan toimitukselle vinkin. Kuka olet? Anne Puustelli Frankfurtista. Milloin tulit ensimmäisen kerran Saksaan? Reilut kaksi vuotta sitten huhtikuussa. Miten tulit lähteneeksi Saksaan? Miksi juuri tänne? Miehen työn perässä muutettiin koko perhe. Minulla oli henkilökohtainen tutkijakoulurahoitus, joten työni ei ollut paikkaan sidottu. Lapset eivät olleet vielä kouluikäisiä, joten ajankohta oli sopiva. Lapset sopeutuivat nopeasti päiväkotiin ja oppivat saksan kielen. Mitkä olivat ensivaikutelmasi Saksasta tänne muuttaessasi? En kokenut isoa kulttuurishokkia, mielestäni Saksa ei radikaalisti eroa Suomesta. Tosin olen asunut Hong Kongissa ja ehkä vertaan liikaa siihen. Byrokratia tuntui vähän kiemuraisemmalta kuin Suomessa, alussa jouduimme juoksemaan virastosta toiseen. Kielitaidon puute hankaloitti asioimista, miehen yläastesaksalla asioita hoidimme. Kerro jokin alkuaikojen kommellus? Menimme Ikeaan ostamaan vaatekaappeja ja paria muuta isoa mööpeliä. Tulimme tiskille yli 500 ostokset kärryissä, kaivoimme visakorttia lompsasta. Kassatäti sanoi kuivasti, ettei visa käy. Rahaa piti lähteä hakemaan, että saimme mööpelit Anne Puustelli palailee perheineen näinä aikoina takaisin Suomeen. Millainen oli Suomi, josta lähdit? Hyvin samanlainen kuin nyt, ei Suomi ole kahdessa vuodessa paljon ehtinyt muuttua. Lama tosin on iskenyt, lähtiessä se oli vasta alkamassa. Mitä sinuun on saksalaisuudesta tarttunut? Aamuisin haemme sämpylät alakerran leipomosta, hedelmät ja vihannekset ostamme torilta. Suomessa ostimme kaikki ruuat Prismasta tai S-marketista. Saksan kielikin on vähän tarttunut, lapsiin enemmän. Miten suomalaisuus näkyy sinussa? Ruokarytmi on aikaisempi kuin saksalaisilla. Syön lounaan mielellään ennen puoltapäivää ja päivällisenkin aikaisemmin kuin täkäläiset. Nimeä jokin suomalainen lempilaulusi? Miksi juuri se? Kuuntelen paljon Lauluyhtye Rajatonta, heillä on ihania tulkintoja, esimerkiksi kappaleesta Läksin minä kesäyönä käymään. Pidän suomalaisista kansanlauluista. Mikä on parasta Suomessa? Kesä, mökkeily, sauna ja uinti. Itikoita en kaipaa. Talvea ja lunta kaipaan, mutta en kuraa, loskaa ja pimeyttä. Mikä on parasta Saksassa? Hyvin hoidetut puistot ja ulkoilualueet sekä monet tapahtumat, kuten keskiaikamarkkinat. Jos et asuisi täällä, niin missä asuisit? Varmaan Helsingissä töiden takia. Millainen merkitys suomalaisella seurakunnalla on sinulle? Suomalaiset kontaktit ja lasten suomikoulu ovat tärkeä osa elämää. Haastattelu Paula Toukonen Kuva Daniel Kieckhefer

15 MUUVIT Suomalainen liikuntaseikkailu starttaa Saksassa Suomalainen koululaitos kerää Pisa-menestyksen ansiosta kehuja maailmalla. Yrittäjät Mika Merikanto ja Juha Villanen innostuivat kehittämään oppimisen ja hyvinvoinnin yhdistävää palvelua, jota voisi viedä myös kansainvälisille markkinoille. Pohjaksi otettiin suomalaisissa kouluissa jo kymmenen vuoden ajan menestynyt Nuori Suomi ry:n liikuntaseikkailu. Siitä kehitetty kansainvälinen versio Muuvit Adventure aloittaa maailmanvalloituksensa Saksasta. Suomessa liikuntaseikkailu perustuu liikkumiseen, mutta kansainvälisille markkinoille kokonaisuuteen on lisätty oppimiseen liittyviä sisältöjä. Tavoitteena on todistaa, että melkein minkä tahansa oppiaineen opetusta voidaan elävöittää liikunnalla ja pelaamisella. Muuvit-seikkailussa innostetaan koululaisia keräämään liikuntapisteitä, joiden avulla luokka pääsee etenemään maailmankartalla uusiin seikkailuihin. Muuvitia markkinoidaan nyt saksankielisiin maihin. Ensimmäinen kokeilu Ala-Saksissa oli onnistunut. Seikkailu onkin herättänyt runsaasti kiinnostusta Saksassa ja Sveitsissä. Suomen suurlähetystö on mukana järjestämässä kick off -tilaisuutta Berliinissä 17. marraskuuta. Lisätietoja: lehdistöneuvos Leo Riski, sekä Kuva: Nuori Suomi ry Ajankohtaista kulttuurikalenterista Syksyn konserttikiertueita Tuuve Aron ja Leena Parkkisen lukutilaisuus Hampurin yliopistossa Esko Laine (kontrabasso) ja Athenäum-kvartetti konsertoivat Berliinin Filharmonian kamarimusiikkisalissa Gröndahl-trio (Salla Savolainen, viulu Pinja Laine, sello Roope Gröndahl, piano) konsertoi Hampurissa, Düsseldorfissa ja Recklinghausenissa PEHMEÄÄ KOVAA SUOMALAISTA. Keramiikkaa, tekstiiliä, puuta, metallia. Juhani Heikkilän, Åsa Hellmanin ja Ulla-Maija Vikmanin yhteisnäyttely Pohjoismaiden suurlähetystöjen yhteistalossa Berliinissä TURKU LOOKS. Liisa Jokisen valokuvanäyttely kulttuuripääkaupunkilaisista Kölnissä (Rathaus) Alice im Wunderland. Valokuvanäyttely Suomen Saksan-instituutissa Berliinissä Lisää kulttuurivinkkejä löydät kulttuurikalenterista Suomen suurlähetystön ja pääkonsulaatin verkkosivuilta Tilaa myös verkkosivuiltamme ilmainen uutiskirje Suomea koskevista aiheista, niin pysyt aina ajan tasalla

16 SEURAKUNNISSA TAPAHTUNUTTA Yhdessä tekeminen tuo hyvän mielen In Frankfurt gibt es seit 2007 ein herbstliches Mittagsbuffet mit Flohmarkt und Nachmittagskaffee zugunsten der Schule von Nkurenkuru in Namibia. Das Angebot wird immer wieder gerne angenommen. Die Freude am gemeinsamen Tun und das Bedürfnis, dem fernen Nächsten zu helfen, motivieren die Verantwortlichen Jahr für Jahr aufs Neue. Syksyn ohjelmaan Frankfurtissa on 2007 lähtien kuulunut tapahtuma Namibian projektien hyväksi. Lounas, päiväkahvit ja kirpputori saavat ilahduttavasti vastakaikua niin seurakuntalaisten kuin muualta tulleidenkin piirissä. Tyytyväisten vieraiden iloinen puheensorina täyttää seurakunnan tilat. Tänä vuonna tulos oli 488,50 Nkurenkurun koulun hyväksi. Kolme pitkäaikaista vastuunkantajaa kertoi, mikä heitä motivoi osallistumaan lähetystyön tukemiseen vuodesta toiseen: Elina Oldenbourg: Minulle lähetystyön ja kansainvälisen diakonian tukemisessa toteutuu Dietrich Bonhoefferin ajatus: Kirkko on kirkko vain, kun se on muita varten. Työpanos koituu kipeimmin aineellista apua tarvitsevien hyväksi. Osallistuminen ja yhdessä tekeminen on antoisaa kaikille. Kaarina Pfeffer: Henkilökohtaisesti halusin kouluaikana lähteä lähetystyöhön Ambomaalle! Koulun jälkeen nämä haaveet jäivät täyttymättä. Suomalainen seurakunta Frankfurtissa on pitkään tukenut lähetystyötä. Vuosia sitten tavoite oli 1 DM / jäsen. Rahat kerättiin kolehdeilla ja kaamoslounaalla tai muilla ruokatempauksilla. Myyjäistuotosta täytimme puuttuvan osan, mutta lähetystyö sai aina sovitun tavoitesumman. Tänä päivänä vanhat uskolliset jatkavat perinnettä tarjoamalla lähetyslounaan. Työ on hauskaa tiimissä, jossa jokaisen ehdotukset huomioidaan eikä kukaan ole ylipomo. Toivottavasti tämä tapa jatkuu vielä kauan. Se ei ole mikään huono tapa! Terttu Wachtler: Jo pikkutyttönä puuhailin mielelläni äidin apuna keittiössä keitto- ja leipomapuuhissa. Sitten minusta tuli itsestäni äiti ja mummo, ja yhä vielä alustan ja vatkaan. Seurakunnassakin ovat pitkät rupeamat kuluneet milloin helluntain ekumeenista juhlaa, joulumyyjäisiä tai lähetyslounasta valmistellessa. Yhdessä suunnitteleminen ja tekeminen on mielekästä. Ja kun kuvittelen, että joku pikkutyttö Namibiassa pääsee vaikka koulutielle meidän syyslounaamme ansiosta, niin vaivannäkö on kannattanut. Jaksakaamme vielä kauan! Lämmin kiitos vieraille, lahjoittajille ja työntekijöille. Toteutuksessa olivat mukana myös Airi Janatuinen, Mella Haapaniemi-Grell, Laura Peltonen ja Leena Rüd. Väsyneinä mutta myös yhdessäolosta virkistyneinä lähdimme illan suussa kotimatkalle. Elina Oldenbourg Haluaisitko kantaa kortesi kekoon lähetyksen ja kansainvälisen diakonian hyväksi? Sivulta 61 löydät tiedot seurakuntien lähetysyhteyshenkilöistä, työstä vastaavista papeista ja tukitilin numeron

17 SEURAKUNNISSA TAPAHTUNUTTA Finnland-Zentrum das Fenster nach Finnland seit 25 Jahren in Berlin Das 25-jährige Bestehen des Finnland-Zentrums wurde am 11. September in der Passionskirche gefeiert. Statt auf den Kirchenbänken saßen die Gäste an den herbstlich geschmückten Tischen im Kirchsaal, hörten Grußworte und lauschten dem vielfältigen Musikprogramm. Für die kulinarischen Genüsse zwischendurch hatten viele Freiwillige ein köstliches Festbuffet hergestellt. Die Kinder feierten ein eigenes Fest im Saal des Finnland-Zentrums unter der Leitung der Lehrerinnen der Sprachschule sowie von Hanna-Liisa Koistinen-Purps und dem Clown Pöllänen. Text Maija Jalass Fotos Uwe Schulz Harri Sandborg und Jari-Matti Niemi interpretieren Lieder von Tapio Rautavaara, der auf besondere Weise die Gefühle und das Empfinden seiner Landsleute ausdrücken konnte. Die Kinder der Sprachschule gratulieren dem Finnland- Zentrum mit dem Lied Metrolla keskukseen. Die erste Vorsitzende des Finnland-Zentrums Leena Elo und die derzeitige Maija Jalass. Pirkko Kärgel und Fanny Missonen bei der Vorbereitung des Festbuffets

18 Eindrücke aus Finnland Eine wahre Geschichte Mein Name ist Max, ich bin 23 Jahre alt und bin der 1. Vorsitzende des Jugendrats. Doch bevor ich zu dieser Ehre kam, habe ich in Finnland gewohnt. Ich dachte mir, als typisch aussehender Finne mit dunklen Haaren, braunen Augen und schwarzen Augenbrauen müsste man mal in Finnland gewohnt haben. Besser gesagt in Helsinki. Manche werden jetzt sagen: Helsinki? Das ist doch gar nicht Finnland! Finnland fängt doch erst ab Kehä 3 an, wo sich Bär und Elch Guten Tag sagen und die Finnen den ganzen Sommer über in ihrem Mökki sitzen! Stimmt auch! Helsinki ist nicht das typische Finnland. Es hat mir trotzdem sehr gut dort gefallen und die Stadt ist zu meinem Zuhause geworden. Bevor ich im Sommer 2004 nach Finnland ging, habe ich in der Nähe von Kiel gewohnt. Da kam ich auf die Idee, ein Austauschjahr in Finnland zu machen, und da mein Opa in Helsinki wohnte, hatte ich sogar eine Wohnmöglichkeit. Ich schrieb also eine Mail an die Kulosaaren Yhteiskoulu in Helsinki und fragte, ob ich nicht für ein Jahr dort zur Schule gehen könnte. Die Antwort kam schnell: Aber natürlich. Du müsstest nur am 3.8. vorbeikommen und deine Kurse wählen. Das fand ich natürlich super, da ich, wie es in Deutschland üblich gewesen wäre, komplizierte Bürokratie erwartet hatte. So ging es auch in den folgenden Monaten weiter und schon bald entschied ich mit einem Kumpel, der auch Austauschschüler aus Deutschland war, bis zum Abi in Finnland zu bleiben. In dieser Zeit habe ich die Finnen etwas kennen lernen dürfen und habe versucht mich anzupassen. Es wird immer gesagt: Wie kann man das aushalten, diese ewige Dunkelheit im Winter! Da wird man ja depressiv! Ich habe das immer für ein Gerücht gehalten. Doch schon im ersten Winter änderte sich meine Meinung, oder besser gesagt im Frühling, als ich merkte, wie ich von allein zu lächeln begann, als die Sonne sich wieder zeigte und ich, wie viele andere, bei 10 Grad schon im T-Shirt rumlief und mich natürlich heftigst erkältete. In Sachen Musikgeschmack habe ich mich zum Schock meiner Eltern auch angepasst/anpassen müssen und mittlerweile gehe ich, wie jeder anständige Finne, mindestens einmal im Jahr auf ein Metalfestival, um die Haare und den Kopf ordentlich durchzuschütteln. Die Festivalkultur in Finnland ist sowieso eine Sache für sich. Bei langen Wintern und kurzen Sommern muss man halt richtig die Sau raus lassen, solange es warm ist, und das machen die Finnen auch. Im Sommer gibt es über 100 Festivals überall in Finnland. Seitdem ich in Finnland gewohnt habe, weiß ich auch, was es bedeutet, wenn die Leijonat (die Eishockeynationalmannschaft) im Finale der olympischen Winterspiele gegen Schweden verliert oder bei der Qualifikation ums große bzw. kleine Finale nach 10 Minuten 6:0 gegen die USA zurückliegt (es ist grausam anzugucken!). Etwas, was ich erst in Finnland so richtig kennen gelernt habe, ist Nationalstolz. In der Schule mussten wir immer bei der Unabhängigkeitsfeier und bei der Abientlassung zu Anfang aufstehen und mit dem Blick der finnischen Flagge folgen, die in die Halle getragen wurde. Im Hintergrund lief die Finlandia-Hymne. Zum Schluss wurde dann das Maamme-laulu gesungen, das natürlich jeder Finne schon etwa im Alter von 10 Jahren einwandfrei beherrscht. Mit der Zeit bemerkte ich auch, dass sich in mir eine Art Nationalstolz entwickelte. Diesen Stolz bemerke ich auch in vielen anderen Deutsch-Finnen und das macht es schön, andere Deutsch-Finnen zu treffen. Man kann seine finnische Identität richtig raus lassen und die anderen verstehen einen vollkommen! Nun bin ich wieder in Deutschland, um mal zu gucken, wie das Leben hier so ist. Eines weiß ich aber auf jeden Fall: Irgendwann werde ich noch mal in Finnland wohnen! Max Friedrich

19 NUORET JuureS-tapahtuman pääaiheena olivat enkelit Toivottavasti nähdään taas Meitä lähti Turusta yhdeksän vuoden 2010 JuureS-tapahtumaan. Käsitys siitä, mitä perillä odottaa, oli vähän epäselvä. Päällimmäisenä mielissämme oli kuitenkin kova halu nähdä leiriltä tuttuja ihania ihmisiä. Juurekseen päästäksemme saimme matkustaa yli 13 tuntia. Kun on tottunut siihen, että oma kotiseurakunta on kilometrin sisällä, tämä matkustaminen auttoi ymmärtämään, mitä saksalais-suomalainen seurakunta todella käytännössä tarkoittaa. Heti tavarat talon sisälle raahattuamme käperryimme onnelliseen lahnakasaan odottamaan saksalaisia ja espoolaisia leiriläisiä, joita alkoikin pikkuhiljaa tiputella majaamme. Matkustamisen uuvuttamina ja supernälkäisinä odotimme herkkuateriaa, mutta lieväksi tyrmistykseksemme saimmekin tietää, että kello kuuden illallinen oli viimeinen ateriamme koko päivänä. Tämä oli kulttuurishokeista kenties pahin - Suomessa olemme tottuneet runsaisiin aterioihin viidesti päivässä leirikeskuksissamme. Epämiellyttävä tilanne ajoikin osan suomalaista turvautumaan äärimmäisiin keinoihin - leipien salakuljettamiseen majoitushuoneiden kätköihin. Illan ohjelmamme koostui lähinnä mukavasta yhdessäolosta ja tutustumisesta leiriläisten kesken. Lauantai, ainoa kokonainen leiripäivämme, oli täynnä mukaansatempaavaa yhteistä toimintaa. Ryhmätyöskentelyjen ja -keskustelujen ja lounaan jälkeen tarjoutui mahdollisuus osallistua roomalaisretkelle tutustumaan antiikin saloihin, mutta heikohkon ilman vuoksi useat jättivät tämän tilaisuuden väliin. Päivän kuluessa yhteishenki vain kasvoi, ja alkoi yhä enemmän tuntua siltä, ettei täältä nyt voi vielä lähteä pois: saksalainen leirikeskus oli oikein viihtyisä ja seura mitä parhainta! Uusiin ihmisiin tutustuminen on aina hienoa, ja vanhojen tuttujen näkeminen ja läppien heittäminen oli myös mitä antoisinta! Päivä päättyi upeaan iltaohjelmaan ja messuun, joiden jälkeen yhden jos toisenkin silmät lurpsahtelivat herkästi kiinni. Viikonloppu kului intensiivisesti ja uskomattoman nopeasti sunnuntaina laukkuja pakatessa iski haikeus lähdöstä. Pihalla satoja kaverikuvia räpsiessä sitä vain toivoi, ettei tämä ollut viimeinen kerta kun nähdään. Vilhelmiina Palonen ja Eino Herhi (teksti lyhennetty, lue lisää: nuorten-toimintaa/juures/) Wiedersehen mit Freunden Am ersten Oktoberwochende war es wieder so weit: JuureS stand an. Jedes Jahr treffen sich im Haus Heliand in Oberursel die Teilnehmer der Konficamps des vorherigen Sommers. Wie immer, wird dieses Treffen mit Freude erwartet. Man trifft sich, sieht seine Freunde wieder. Viele Finnen fliegen extra für dieses Wochenende nach Deutschland. Dieses Jahr stand das Thema Engel besonders im Vordergrund. Es wurde in Workshops und Gruppenarbeiten behandelt. Alternativ wurde eine etwa 12 km lange Wanderung zum Römerkastell Saalburg angeboten, die trotz des eher schlechten Wetters großen Anklang fand. Alles in Allem war es auch dieses Jahr ein sehr gelungenes Wochenende, das allen Teilnehmern äußerst gut gefiel. Ari Geil Unohditko ilmoittautua kesän 2011 rippikouluun? Vielä muutama paikka vapaana. Ota pikaisesti yhteyttä Sanna Kiviluotoon (yhteystiedot sivulla 25). Kuva/Foto Antero Hügin

20 KIELIKOULU Hei kaikki koululaiset ja opettajat! Tätä lukiessa suurimmalla osalla teistä on jo syysloma takanapäin! Toivon, että se oli virkistävä, että taas jaksaisimme kaikki ahertaa syksyn pimeydessä ja joulua odotellen! Pedagoginen neuvosto on ajatellut, että koulumme esittäytyisivät vähin erin tällä sivulla. Eli teroitelkaapa kyniänne, ja lähettäkää lähiaikoina oman koulunne esittely. Onhan mukava kaikille tietää vähän enemmän kouluista. Avauksen tekee Hampurin koulun puheenjohtaja Johanna Elo-Schäfer kertomalla Hampurin koulun vaiheista ja nykyhetkestä. Kerromme tässä myös jo koululaisten pääsiäismatkasta, sillä ilmoittautumisia aletaan ottaa vastaan. Kaikille hyvää syksyn jatkoa toivottaa pedagogisen neuvoston puolesta Päivi Nurmi-Steinke Kielikoulujen pääsiäisen opintomatka Helsinkiin 16./ / Pedagoginen neuvosto kutsuu reippaita vuotiaita nuoria, joilla on suomalaiset sukujuuret, jo yli 30 vuoden ajan järjestetylle legendaariselle ja elämykselliselle pääsiäisen opintomatkalle Helsinkiin. Perheiden tulee itse tilata lennot. Ilmoittautumismaksu on noin euroa ja kattaa matkanjohtajien (näillä näkymin Tuija Kapanen ja Päivi Nurmi-Steinke) sekä osittain Helsingissä tapahtuvien aktiviteettien kulut. Tarkemmat tiedot matkaan osallistumisen edellytyksistä, kutsu sekä ilmoittautumislomake löytyvät netistä sivulta Otamme ilmoittautumisia vastaan tämän lehden ilmestymisestä lähtien. Olisi mukavaa, jos matkalle lähtevät lapset ja nuoret voisivat miettiä mahdollisuutta kutsua puolestaan suomalaisen kumppaninsa vastavierailulle. Tällöin matkasta tulisi oppilasvaihto, eli molemminpuolinen kokemus. Matkaa koskeviin kysymyksiin vastaa Ritva Schultheiss: tai puh sekä Päivi Nurmi-Steinke: tai puh Iloisin terveisin Pedagoginen neuvosto Pullaa, leirejä ja kielioppia Hampurin suomalainen koulu Hampurin koululla on muihin Saksan kouluihin verrattuna erilainen syntyhistoria. Koulumme on käytännössä yksi vanhimmista Saksassa toimivista noin kolmestakymmenestä Suomikoulusta luvulla alettiin pitää lastentunteja Merimieskirkon työkerhossa työskennelleiden äitien lasten suomen kielen säilyttämiseksi. Kirkkorakennuksen valmistuttua 1966 lapsille haettiin ulkopuolinen opettaja, ja vuodesta 1967 lähtien kymmenisen lasta aloitti viikoittaisen koulunkäynnin, iltapäivisin 2 tuntia kerrallaan, kuten nykyäänkin. Vuonna 1978 koulumme järjestäytyi yhdeksi Saksan suomalaisista kielikouluista SKTK:n

Esittäytyminen Vorstellungen

Esittäytyminen Vorstellungen Esittäytyminen Vorstellungen Tehtävän kohderyhmä saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Tehtävän konteksti Suomalainen ja saksalainen oppilas tapaavat toisensa ensimmäistä kertaa oltuaan sähköpostiyhteydessä.

Lisätiedot

ÜB. 1. der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund. jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu

ÜB. 1. der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund. jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu Lektion 7 Hatschi! ÜB. 1 der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu ÜB. 1 Fortsetzung die Hand das Ohr der Finger die Nase das Bein

Lisätiedot

Lektion 5. Unterwegs

Lektion 5. Unterwegs Lektion 5 Unterwegs ÜBUNG 1.a) und b) 1. Dessau 2. Dresden 3. Frankfurt an der Oder 4. Jena 5. Leipzig 6. Rostock 7. Weimar 8. Wittenberg A Sachsen-Anhalt B Sachsen E Brandenburg C Thüringen H Sachsen

Lisätiedot

DESIGN NEWS MATTI MÄKINEN EIN DESIGNER IN ANGEBOT WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE?

DESIGN NEWS MATTI MÄKINEN EIN DESIGNER IN ANGEBOT WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE? WIE KÖNNEN SIE MATTI MÄKINEN TREFFEN? EIN DESIGNER IN ANGEBOT EIN GELUNGENES PRODUKT WORAN ERKENNT MAN DAS GELUNGENE PRODUKT? WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE? UND WAS BEDEUTET DIESES KURZ ZUSAMMENGEFASST?

Lisätiedot

Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit. Tehtävän kohderyhmä. Tehtävän konteksti. saksa; yläkoulun A- ja B-kieli

Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit. Tehtävän kohderyhmä. Tehtävän konteksti. saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit Tehtävän kohderyhmä saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Tehtävän konteksti Suomalainen nuori kertoo harrastuksistaan saman ikäisille ulkomaalaisille nuorille. Aihepiirinä

Lisätiedot

PEKKA ERVASTIN KIRJE RUDOLF STEINERILLE

PEKKA ERVASTIN KIRJE RUDOLF STEINERILLE PEKKA ERVASTIN KIRJE RUDOLF STEINERILLE Käännös saksankielestä 18.1.1999 Kristian Miettinen. Käännöksen tarkistus Pentti Aaltonen. Alaviitteet Seppo Aalto. Kirje on peräisin Dornachin Rudolf Steiner -arkistosta.

Lisätiedot

die Olympischen Spiele: 1936 B:ssä järjestettiin kesäolympialaiset, joita kansallissosialistit käyttivät myös propagandistisesti hyväkseen.

die Olympischen Spiele: 1936 B:ssä järjestettiin kesäolympialaiset, joita kansallissosialistit käyttivät myös propagandistisesti hyväkseen. Lektion 2 Eine Wild-East-Tour ÜB. 1 (2) die Spree: Berliinin läpi virtaava joki der Bundeskanzler: pääkaupunkiaseman vuoksi Saksan politiikan johtohahmon, liittokanslerin, asemapaikka die Türkei (Turkki):

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Kertaustehtävät. 1 Ratkaise numeroristikko. 2 Täydennä verbitaulukko. kommen finden nehmen schlafen. du er/sie/es. Sie. a b a) 20.

Kertaustehtävät. 1 Ratkaise numeroristikko. 2 Täydennä verbitaulukko. kommen finden nehmen schlafen. du er/sie/es. Sie. a b a) 20. Kertaustehtävät 1 Ratkaise numeroristikko. a b a) 20 c b) 9 c) 11 d d) 12 e e) 40 f f) 2 g g) 3 h h) 70 i i) 30 j j) 6 k k) 100 l l) 18 m m) 17 n n) 61 o)! 2 Täydennä verbitaulukko. ich du er/sie/es kommen

Lisätiedot

BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER

BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER Allgemeines Bei der Systembeschreibung, die bei diesen Fachrichtungen üblich ist, wird wie folgt vorangegangen: 1. Schritt: Das System

Lisätiedot

Page 1 of 9. Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus. Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät,

Page 1 of 9. Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus. Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät, Page 1 of 9 Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät, Olen tavattoman iloinen ja ylpeä, että saan emännöidä ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Das Erste Finnische Lesebuch für Anfänger

Das Erste Finnische Lesebuch für Anfänger Das Erste Finnische Lesebuch für Anfänger 1 2 Enni Saarinen Das Erste Finnische Lesebuch für Anfänger Stufen A1 und A2 zweisprachig mit finnisch-deutscher Übersetzung 3 Das Erste Finnische Lesebuch für

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset saksa-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset saksa-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Herzlichen Glückwunsch! Für Euren gemeinsamen Lebensweg wünschen wir Euch alle Liebe und alles Glück dieser Welt. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa.

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-saksa

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-saksa Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Herzlichen Glückwunsch! Für Euren gemeinsamen Lebensweg wünschen wir Euch alle Liebe und alles Glück dieser

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Sydämen koti. saatesanat

Sydämen koti. saatesanat saatesanat Sydämen koti yhä uudelleen juuriltaan revitty sielu vereslihalla kaikkien tuolien välissä matkalaukussa sydämen koti Näin kirjoitin muutama vuosi sitten, kun taas kerran kipuilin oman itseni

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2014. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Tehtävä 4. Tehtävä 3. Saksan kielessä c, d, x, z ja q ovat yleisiä kirjaimia. Agricola hyödynsi näitä omissa teksteissään hyvin paljon.

Tehtävä 4. Tehtävä 3. Saksan kielessä c, d, x, z ja q ovat yleisiä kirjaimia. Agricola hyödynsi näitä omissa teksteissään hyvin paljon. Tehtävä 1 Vieressä olevalle tuomiokirkon kartalle on merkitty neljä nuolta, etsi nuolien kohdalla olevat hautakivet kirkosta ja kirjoita niissä lukevat saksalaiset sukunimet ylös. Yritä löytää ainakin

Lisätiedot

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Puhuttaessa vieraasta kielestä kieliopin termien avulla on ymmärrettävä, mitä ovat 1. sanaluokat (esim. substantiivi), 2. lausekkeet (esim. substantiivilauseke)

Lisätiedot

MEDIENMITTEILUNG (HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS) (Frei zur Veröffentlichung am 28.11.2013 Informationssekretärin Anni Lehtonen

MEDIENMITTEILUNG (HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS) (Frei zur Veröffentlichung am 28.11.2013 Informationssekretärin Anni Lehtonen HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS HELSINKI DISTRICT COURT BEZIRKSGERICHT HELSINKI MEDIENMITTEILUNG (HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS) (Frei zur Veröffentlichung am 28.11.2013 Informationssekretärin Anni Lehtonen um 10.00 Uhr)

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

1 Täydennä werden-verbillä. Wie alt 1) ihr Anna, Peter und Paul? Anna 2) 18 und Peter und ich 3) 16.

1 Täydennä werden-verbillä. Wie alt 1) ihr Anna, Peter und Paul? Anna 2) 18 und Peter und ich 3) 16. Kertaustehtävät 1 Täydennä werden-verbillä. Mira: Paul: Wie alt 1) ihr Anna, Peter und Paul? Anna 2) 18 und Peter und ich 3) 16. Laura: Frau Schumacher, wie alt 4) Sie dieses Jahr? Frau Schumacher: Ich

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Puitteet kunnossa. saatesanat

Puitteet kunnossa. saatesanat saatesanat Puitteet kunnossa SKTK:n toiminnan puitteet ovat kunnossa. Niin todettiin monessakin suhteessa Hampurissa pidetyssä vuosikokouksessa. Jäsenyhdistykset, Suomen kirkko ja valtio sekä Merimieskirkko

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Lektion 1. Ärger in Tegel

Lektion 1. Ärger in Tegel Lektion 1 Ärger in Tegel ÜB. 1. a) 1. C 2. G 3. K 4. E (myös: der Föhn) 5. D 6. I 7. M 8. A 9. H 10. B 11. F 12. J 13. L ÜB. 2 (1) draußen lentokenttä essen gehen valitettavasti der Gast erledigen ulkona

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

Ei yksinäinen puu valkeeta ota.

Ei yksinäinen puu valkeeta ota. SAATESANAT Ei yksinäinen puu valkeeta ota. Sen tietää jokainen, joka on joskus yrittänyt sytyttää tulta nuotioon tai saunan pesään. Yhtä lailla me ihmiset tarvitsemme yhteyttä. Kesän matkoja suvun tai

Lisätiedot

Apukysymyksiä: Wie viele Einwohner? Wie alt? Sehenswürdigkeiten? Was kann man dort machen?

Apukysymyksiä: Wie viele Einwohner? Wie alt? Sehenswürdigkeiten? Was kann man dort machen? Aihepiiri Helsinki Suomen kesä Mökkielämä Viestinnällinen tavoite Matkalipun osto Hotellihuoneen varaaminen Toriostosten tekeminen Suomen kesästä kertominen Oman kotipaikkakunnan esitteleminen Ääntäminen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tervetuloa Hartolaan jatkotapahtumaan

Tervetuloa Hartolaan jatkotapahtumaan Paremman avioliiton jatkoseminaari Hartolassa 26.-27.11.2011 Ilmoittaudu www.parempiavioliitto.fi www.hnmky.fi Tervetuloa Hartolaan jatkotapahtumaan Linna-hotelliin ja Hartolaan 26.-27.11.2011. Nyt on

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun?

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun? Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2016 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2016! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

Avoin päiväkoti SoPeVa Laurintie 31 p. 044 7829247 (tiedustelut, ilmoittautumiset ja varaukset) Facebook -> Avoin päiväkoti Sopeva

Avoin päiväkoti SoPeVa Laurintie 31 p. 044 7829247 (tiedustelut, ilmoittautumiset ja varaukset) Facebook -> Avoin päiväkoti Sopeva Avoin päiväkoti SoPeVa Laurintie 31 p. 044 7829247 (tiedustelut, ilmoittautumiset ja varaukset) Facebook -> Avoin päiväkoti Sopeva Syyskuun 2015 ohjelma Viikko 37 Maanantai 7.9 8.30 16.00 *Perhekerhoon

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Bereit zum Aufbruch? Kiitos, Olsa! SAATESANAT

Bereit zum Aufbruch? Kiitos, Olsa! SAATESANAT SAATESANAT Bereit zum Aufbruch? Elämä on täynnä loppuja - ja uusia alkuja. Kesän ja loman loppuminen merkitsee syksyn alkamista, töihin palaamista, uutta kouluvuotta ja uutta työkautta uusine mahdollisuuksineen

Lisätiedot

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun NASTOLAN SEURAKUNTA RIPPIKOULUINFO 2013 2/5 Ketkä vuorossa? Nyt on aika ilmoittautua rippikouluun. Rippikoulussa sinulla on mahdollisuus pohtia tärkeitä elämään ja

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Finnisch Sprachkurs mit Maria Baier. 1. Kurze Vorstellung. Personalpronomen 1. minä 2. sinä 3. hän (se bei Gegenständen, Tieren)

Finnisch Sprachkurs mit Maria Baier. 1. Kurze Vorstellung. Personalpronomen 1. minä 2. sinä 3. hän (se bei Gegenständen, Tieren) Finnisch Sprachkurs mit Maria Baier 1. Kurze Vorstellung Kuka sinä olet? Wer du bist? Wer bist du? Minä olen... Ich bin... Hauska tutustua! Schön, dich kennen zulernen Personalpronomen 1. minä 2. sinä

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Liikkuvien ihmisten kirkko

Liikkuvien ihmisten kirkko saatesanat Liikkuvien ihmisten kirkko Hampurin merimieskirkko juhlii 110-vuotista taivaltaan kesäkuussa. Merimiesten työn puitteet ovat yli sadan vuoden kuluessa muuttuneet paljon, ja muuttuneet ovat myös

Lisätiedot

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia.

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia. Suomikoululainen Tammikuu 2012 Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia 1 Puheenjohtajan palsta Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012! Mitähän tuleva

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

SAATESANAT. Yhteistyö

SAATESANAT. Yhteistyö SAATESANAT Yhteistyö on edellytys sille, että niilläkin paikkakunnilla, joilla on vain vähän suomalaisia, voidaan tarjota suomenkielistä toimintaa. Aluepäivillä mietittiin, miten yhteistyötä suomalaisyhteisön

Lisätiedot

Getränke Kaffee 2,20 Tee 1,60 Heiße Zitrone 1,20 Heiße Schokolade 2,80. Cola 2,50 Orangensaft 2,50 Mineralwasser 2,50 Apfelschorle 2,50

Getränke Kaffee 2,20 Tee 1,60 Heiße Zitrone 1,20 Heiße Schokolade 2,80. Cola 2,50 Orangensaft 2,50 Mineralwasser 2,50 Apfelschorle 2,50 02 Im Café Speisen Croissant 1,20 Bagel 2,70 Pizza 5,90 Salat 4,50 Muffin 2,20 Apfelstrudel 2,70 Fruchtsalat 3,00 Eis 0,90 pro Kugel Getränke Kaffee 2,20 Tee 1,60 Heiße Zitrone 1,20 Heiße Schokolade 2,80

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 5/2010 Johtokunta 18.09.2010

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 5/2010 Johtokunta 18.09.2010 SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 5/2010 Johtokunta 18.09.2010 KOKOUSAIKA 18.09.2010 klo 11.05-17.27. KOKOUSPAIKKA InterCityHotel Frankfurt, Poststr. 8, 60329 Frankfurt am Main Kokouksessa

Lisätiedot

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 Rippikouluun ilmoittautuminen Hei sinä ensi vuonna 15 vuotta täyttävä nuori! Roihuvuoren seurakunta kutsuu erityisesti sinut rippikouluun. Jos taas olet jo vanhempi

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Erään. henkisen parantumisen tukijan. Credo. eines. Spirituellenheilungsbegleiters - 1 -

Erään. henkisen parantumisen tukijan. Credo. eines. Spirituellenheilungsbegleiters - 1 - Erään henkisen parantumisen tukijan Credo eines Spirituellenheilungsbegleiters - 1 - Credo eines Spirituellenheilungsbegleiters Text: Pablo Andrés Alemany Lektorat: Astrid Ogbeiwi In Finnisch übersetzt

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Brimborium. saatesanat

Brimborium. saatesanat saatesanat Brimborium Mit einem Freund, einem Restaurantbesitzer, sprach ich über das Brimborium, das bei Gästen eine gute Stimmung aufkommen lässt. Begrüßung durch den Chef, ein kleiner Gruß aus der Küche,

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot