Ympäristöministeriön esitys asetukseksi rakennuksen energiatodistuksesta. Luonnos

Transkriptio

1 1 (5) Lausunto Lausuntopyyntö YM7/600/2017, Ympäristöministeriön esitys asetukseksi rakennuksen energiatodistuksesta. Luonnos Yleistä Tässä lausunnossa tarkastellaan energiatodistusta koskevan asetuksen luonnosta konsulttiyritysten ja erityisesti energiatodistuksia laativien asiantuntijoiden näkökulmasta. Energiatodistusta koskevan asetuksen pääasiallinen tarkoitus on yhtenäistää terminologiaa energiatodistuslain (xx/2017) kanssa sekä muodostaa yhtenäinen kokonaisuus lähes nollaenergiarakentamisen asetusten kanssa. Lisäksi uudessa asetuksessa huomioidaan Euroopan komission Suomelle antamat huomautukset ja eduskunnan antama ponsi. Asetusehdotuksen tuomat muutokset energiatodistuksen laadintaan eivät merkittävästi vaikuta energiatodistuksia laativien käytännön työhön työlaajuutta tai osaamistasoa tarkastellen. Muutokset vaativat kuitenkin laajaa tiedotusta ja koulutusta sekä energiatodistusten laatijoiden että muiden rakennusalan ammattilaisten keskuudessa. On todennäköistä, että energiatodistusten laatijoilta vaaditaan tulevaisuudessa syvää perehtyneisyyttä energiatodistuslainsäädännön kehittymisestä ja energiatodistusten vertailtavuudesta. Uudet laatijat eivät lähtökohtaisesti tunne vanhojen energiatodistusten laatimisperusteita eivätkä välttämättä näin ollen osaa ohjata energiatodistusten lukijoita. Esitetyt terminologiset muutokset ovat pääsääntöisesti hyviä asiantuntijanäkökulmasta. On kuitenkin kyseenalaista, parantavatko termimuutokset yleistä luettavuutta suuren yleisön tai edes rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisten keskuudessa. Sekaannusta ja hämmennystä ei vähennä se, että muutoksia energiatodistuskäytäntöön tulee jatkuvasti. Energiatodistuksen sisältö muuttui 2013 ja 2016, 2017 ja nyt 2018 alussa. Energiatodistuslainsäädäntö on erittäin monimutkainen ja muutostahti niin nopea, että rakennusalan ammattilaistenkin keskuuteen on muodostunut virheellisiä tulkintoja ja käsityksiä lakien ja asetusten sisällöstä. Erityistä huolta aiheuttaa useiden energiatodistustentyyppien voimassaolo samaan aikaan, mikä aiheuttaa hämmennystä markkinoilla. Nyt esitetty muutos energiatodistuksen ulkonäköön yhdistettynä laskentasääntöjen muutokseen on erittäin harhaanjohtava. Visuaalisesti edellisen todistuksen näköinen, mutta

2 2 (5) edelliseen todistukseen vertailukelvoton todistus tulisi aiheuttamaan sekaannusta ja hämmennystä. Energiatodistusten kenttä on sekä asiantuntijoiden että kuluttajien kannalta erittäin sekava, eikä pelkän vuosilukualaindeksin käyttö todistusluokan yhteydessä riitä selittämään eroja. Käytössä on jatkossa useita erilaisia energiatodistuksia useiden vuosien ajan. 2. Energiatodistuksen ulkonäkö Nyt uusi 2018 todistus eroaa etusivun osalta aiemmasta vain sillä, että alareunassa lukee todistuksen olevan 2018 säädösten mukaan laadittu kuluttaja ei tätä todennäköisesti huomaa ja luulee todistuksen olevan samanlainen kuin ennenkin (2013). Todistusten erottaminen toisistaan vain kirjaimen alaindeksillä (esim. B 2007) on tarpeen myös uuden E-luvun osalta, nyt on määritelty vain 2007 ja 2013 E- luvuille. Tulevaisuuden muutoksia ajatellen indeksointi on välttämätöntä myös tälle ehdotetulle käytännölle (2018), jotta asiat pysyvät järjestyksessä. Alaindeksin käyttö uudessakin E-luvussa on perusteltua myös siksi, ettei lukija joudu arvailemaan, onko kyseessä uusi E-luku vai onko alaindeksi unohtunut. 3. Energiatodistuksessa esitettävät käsitteet Energiatodistuksen käsitteiden on oltava selkeitä ja vastattava rakennuslupavaiheessa tehtävän, määräystenmukaisuuden toteutumista osoittavan E-lukutarkastelun käsitteitä. Käsitteiden yksiselitteisyys ja havainnollisuus on tärkeää sekä todistusta käsittelevien kiinteistöjen omistajien ja käyttäjien ymmärryksen lisäämiseksi että alalla toimivien asiantuntijoiden toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi. Aiemmin todistuksessa esiintyneen kokonaisenergiankulutuksen muuttaminen rakennuksen laskennallisen energiatehokkuuden vertailuluvuksi on hyvä muutos. Myös termi vakioitu käyttö on muutos selkeämpään suuntaan, joskin termi on edelleen hyvin kapulakielinen. Energiatodistuksen 3. sivulla kohdassa yhteenveto rakennuksen energiatehokkuudessa käytetään termiä energiamuodon kertoimella painotettu energiankulutus, jotka yhteenlaskettuna muodostavat E-luvun. Tämä termi olisi hyvä myös muuttaa analogialtaan johdonmukaisemmaksi, esimerkiksi energiamuotokertoimilla painotettu energiatehokkuus tai vaihtoehtoisesti energiamuodon kertoimella painotettu ostoenergia jolloin todelliseen kulutukseen viittaavasta energiankulutus -termistä voitaisiin luopua tässä yhteydessä. Muutos selkiyttäisi edelleen terminologiaa.

3 3 (5) Energiatodistuslomakkeessa esitetään rakennuksen valmistumisvuosi. Merkittävässä peruskorjauksessa rakennuksen alkuperäinen rakennusvuosi ei ole enää oleellinen tieto vaan peruskorjausvuosi, etenkin jos koko ulkoseinärakenne ja talotekniikka on kokonaisuudessaan uusittu. Todistuksessa olisikin syytä esittää myös merkittävimmät korjausajankohdat. merkinnät tästä voitaisiin ohjeistaa tekemään esimerkiksi lisätiedot -sivulle. 4. Energiatodistukseen tehdyt lisäykset Vaatimus päiväyksestä, jolloin rakennuksen havainnointi on tehty, on hyvä lisäys. Muutos korostaa havainnoinnin pakollisuutta ja mahdollistaa teknisten järjestelmien havainnoinnin arvioinnin ajankohdan perusteella. Esimerkiksi kesällä tehty havainnointi ei välttämättä mahdollista lämmitysjärjestelmien toiminnan tarkempaa havainnointia. Ympäristöstä olevasta energiasta otettu energia esitetään ilmoitettavaksi kuukausitasolla. Tälle ei ole energiatodistuksessa kuitenkaan osoitettu erillistä paikkaa, minkä vuoksi esitystavasta voi tulla erittäin kirjavia käytäntöjä. Lisäksi ei ole tarkennettu, tuleeko energiat esittää yhtenä summana vai energiamuodoittain. Energiatodistuksen täyttämistä ja lukemista auttaisi, jos tämä olisi vakioitu. Asetuksessa esitetään, että ympäristöstä otetuista energioista tulee ilmoittaa se osuus, joka voidaan hyödyntää E-lukulaskelmassa. Tämä voi joidenkin järjestelmien osalta johtaa harhaanjohtavaan laskelmaan, jos järjestelmä on suunniteltu todelliseen käyttöön pohjautuen, jolloin E-luvun laskentasääntöihin järjestelmä voi vaikuttaa ylimitoitetulta. Selventävä teksti, jonka mukaan E-luku ei sovellu yksittäisen rakennuksen toteutuneen ja laskennallisen kulutuksen vertailuun, on erittäin hyvä. 5. Energialuokkien asteikot Energialuokkarajojen pysyessä pääsääntöisesti ennallaan edelliseen energiatodistukseen verrattuna, on sekoittumisen ja sekaannuksen vaara suuri. Energiatodistuksen vertailtavuus heikkenee, kun samoilla teknisillä ominaisuuksilla rakennettu talo on vuoden 2013 säädöksillä C-luokkaa ja vuoden 2017 säädöksillä B-luokkaa. Kuinka suurelle yleisölle on perusteltavissa, että energiatehokkuus paranee tekemättä mitään? Miten tämä tukee ajatusta energiatehokkuuden parantamisesta? Kohdasta Opetusrakennukset on poistettu käyttötarkoitusluokat korkeakoulurakennukset ja tutkimuslaitosrakennukset, joita ei ole lisätty mihinkään muuhun rakennustyyppiin. Mihin rakennusluokkaan ko. rakennukset on ajateltu luokiteltavan?

4 4 (5) Käyttötarkoitusluokka Muut rakennukset on erittäin harhaanjohtava, rakennusten saadessa täysin toisistaan poikkeavia energialuokkia, joilla ei ole vertailtavuutta. Nyt Muut rakennukset käyttötarkoitusluokan asteikko on 2016 energiatodistuskäytännön Varasto- ja moottoriajoneuvosuojien luokitteluasteikko. Monet käyttötarkoitusluokkaan kuuluvat rakennukset, kuten uimahallit, ovat julkishallinnon yleisövierailurakennuksia, joissa todistus tulee olla esillä. Energialuokkien sattumanvaraisuus ei näiltä osin edistä energiatodistusten luotettavuutta suuren yleisön keskuudessa. Uudessa asetuksessa Muut rakennukset kategoriaan kuuluville rakennuksille (uima- ja jäähallit sekä liikenteen rakennukset) on vuosina tehty energiatodistuksia Liikuntahallien asteikolla. Millaista sekaannusta tämä aiheuttaa? Kärjistäen: sama jäähalli siis saa eri energiatodistusluokan vuonna 2016 ja vuonna Miksi eivät uima- ja jäähallit voi edelleen kuulua liikuntahallien käyttötarkoitusluokkaan? Tällöin vältyttäisiin edellisen kommentin ongelmilta kun selkeät laskentasäännöt on olemassa. Asetuksessa ei ole erillistä luokittelua erillisille moottoriajoneuvosuojille, kuten aiemmassa säädöksessä. Niitä ei ole myöskään mainittu kohdassa muut rakennukset. Kuuluvatko erilliset moottoriajoneuvosuojat kuitenkin tähän ryhmään? Moottoriajoneuvosuojien osalta kaivataan myös lisäohjeita. Liite 1 kohta mainitsee, että rakennukseen liittyvien moottoriajoneuvosuojien pinta-ala ei kuulu lämmitettyyn nettoalaan eli ne eivät sisälly rakennuksen energiatodistukseen. Mutta millaisille moottoriajoneuvosuojille todistus tarvitaan - menettely jää nyt epäselväksi, vaikka ko. rakennustyyppi tuotiin todistuksen piiriin Lisäohjeistus Liite 1:een on paikallaan. 6. Erilliset todistukset eri rakennusosille Asetusluonnos 7 : rakennuksen merkittävän osan erottaminen omalle todistukselleen vaatii lisäselvennystä Liitteeseen 1. Onko esim. 600 m2 päiväkodissa 60 m2 varastotiloille laadittava oma todistus? Entä m2 sairaalassa 1000 m2 toimistotiloille? Eikö asetuksen periaate ole, että kun tilat ovat osa rakennuksen toimintaa, ei todistusta tarvita. Jos rakennus on jaettu esim. suurempiin kokonaisuuksiin kuten liike- ja toimisto-osaan, tällöin todistus tarvitaan. Tarpeettomien todistusten laatimiseksi tätä ohjeistusta tulisi täsmentää Liitteessä Taulukkoarvot Liite 1, Taulukko 1: Rakenteiden lämmönläpäisykertoimet olisi hyvä lisätä myös 2018 määräysten osalta. Taulukossa 2 on esitetty 2018 määräysten lämmön talteenoton hyötysuhdevaatimukset ja Taulukossa 3 sfp-lukuvaatimukset. Liite 1, Taulukko 4: Vastaava lisäys olisi hyvä lisätä myös ilmanvuotolukutaulukkoon.

5 5 (5) Liite 1, Taulukko 9: Lämmönjakomuotona ei ole huomioitu mm. toimistoissa voimakkaasti yleistyviä vesikiertoisia kattosäteilijöitä. 8. Toimenpide-ehdotusten ohjeistus Energiatodistuslomakkeessa tulee esittää toimenpide-ehdotuksia energiatehokkuuden parantamiseksi. Tältä osin ohjeistusta tulisi tarkentaa. Kohdekäynnillä yleensä tulee esille lämpötila-asetuksiin ja ilmanvaihdon käyttöaikoihin liittyviä ehdotuksia, joilla ei ole E-lukuvaikutuksia vaan todellisia energiansäästövaikutuksia. Miten nämä kirjataan? Ovatko ne suosituksia rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon? Vai lasketaanko niistä säästövaikutus kyseiseen järjestelmäkohtaan (esim. ilmanvaihto)? Jos kyseessä on käyntiaikamuutos, säästö lasketaan todellisten käyntiaikojen muutoksesta, ei standardikäytöstä. E-lukuvaikutusta ei ole, mutta voiko säästön dokumentoida ko. kohtaan ja selittää vapaassa tekstikentässä miten säästö on laskettu? Kaikkien todellista säästöä tuovien ehdotusten kirjaaminen Lisämerkintöjäkohtaan on toki mahdollista, mutta ei kovin havainnollista. Lisämerkintöjäkohtaan on asetusluonnoksen Liitteen 4 mukaan tarkoitus kirjata paljon tietoja todellisesta kulutuksesta (mm. kuukausittain tuotettu uusiutuvan energian määrä, laitetietoja, jne.). Yksi vapaamuotoinen sivu ei välttämättä ole näille kaikille riittävä, jos kohteessa on paljon järjestelmiä. Onko näiden paikka todistuksessa vai erillisessä liitteessä? Granlund Consulting Oy Johtava energia-asiantuntija