Vaalan kunnan elinkeinoohjelma

Transkriptio

1 Vaalan kunnan elinkeinoohjelma Vaalan kunnanvaltuusto xx.x..2015

2 1 Elinvoimapolitiikan tavoitteet Uuden kuntalain mukaan kunnassa tulee olla kuntastrategia, jonka osana tulee käsitellä elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämistä. Elinvoima nähdään perinteistä elinkeinopolitiikkaa laajempana asiakokonaisuutena, joka ottaa huomioon alueen yritysten tukemisen ja niiden paikkakunnalle houkuttelun lisäksi myös ihmisen. Siellä missä ihmiset viihtyvät, viihtyvät myös yritykset ja elinvoimaa synnyttävä spiraali vahvistuu. Vaalan kuntastrategia on elinvoimapolitiikan keskeinen asiakirja. Kuntastrategian keskiössä on kuntalaisten hyvinvoinnin lisääminen, myönteisen kuntakuvan rakentaminen ja kuntatalouden tasapaino. Vaalan kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteena on lisätä kuntalaisten työllisyyttä ja hyvinvointia kehittämällä yritysten toimintaympäristöä, järjestämällä neuvonta- ja kehittämispalveluja ja vuokraamalla toimitiloja yrityksille. Elinkeinovastuualueen alla ovat hallinnollisesti Vaalassa myös tapahtumat, matkailu ja kulttuuri. Elinkeinopolitiikan nykytilan kuvaus Yksi kunnan keskeisistä tavoitteista on paikkakunnan elinvoimaisuuden lisääminen. Olennainen osa elinvoimaa ovat työpaikat, joita voidaan saada uusien yritysten kautta ja auttamalla yrityksiä laajentamaan toimintaansa. Kehittyvä talouselämä luo voimavaroja myös kunnan tuottamien palvelujen kehittämiseen. Myös julkisen sektorin työpaikat ovat osa elinvoimaa. Perustehtävä / Toiminta-ajatus Visio 2018 Tehtävänä on perusedellytysten luominen eri elinkeinoille, yritysneuvonta ja aktiivinen elinkeinojen kehittämistyö mm. hankkeiden avulla. Tavoitteena on nykyisten yritysten ja työpaikkojen säilyminen, laajentumishaluisten yritysten auttaminen sekä uusien yritysten saaminen kuntaan. Toimintaan liittyvät oleellisesti myös kunnan markkinointi uusille asukkaille ja yrittäjille sekä erilaisten tapahtumien järjestäminen ja tukeminen. Vaalassa on hyvät perusedellytykset yritystoiminnalle, riittävästi tonttimaata ja hyvät kunnallistekniset valmiudet. Kunnassa on olemassa prosessit uusien yrittäjien tukemiseksi sekä asiantuntemusta yhteistyöverkostojen kautta uusien ja olemassa olevien yritysten kehittämisessä. Rokua Geopark ja Tervantie -teemojen alle on syntynyt merkittävää uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja. Myös nykyiset yritykset ovat kyenneet hyödyntämään nämä uudet teemat omassa liiketoiminnassaan. Kunnassa toteutetaan eri järjestäjien toimesta matkailullista merkitystä omaavia kulttuuri- ym. tapahtumia. Kunnan markkinointi on johdonmukaista ja innovatiivista. Internetin mahdollisuudet markkinoinnissa on hyödynnetty hyvin. Elinkeinotoimen tehtäviä ovat: - yrittäjien ja oman yritystoiminnan aloittamista suunnittelevien ohjaus neuvonnan piiriin - yhteydenpito yrityksiin ja kehittämisorganisaatioihin - maankäytön suunnittelu teknisen toimen kanssa - elinkeinojen kehittämishankkeiden ja toimenpiteiden suunnittelu, toteutus ja koordinointi sekä - kunnan markkinointi Elinkeinotoimen talousarvioon sisältyvät myös: - kulttuuritapahtumien sekä muiden matkailullista merkitystä omaavien tapahtumien kehittäminen, järjestäminen tai tukeminen - Lamminahon talon museotoiminta sekä - osallistuminen Kassu Halonen Taidetalon toiminnan kehittämiseen ja markkinointiin Elinkeinot, yritykset, yritysten määrä Yritystoimipaikkoja Vaalassa oli vuoden 2013 tilaston mukaan 263. Henkilöstöä näissä työpaikoissa oli 394, mikä kertoo siitä, että yritykset ovat verrattain pieniä ja yksinyrittäjyys on yleistä. Henkilöstöä toimipaikkaa kohden 1,5 kun esimerkiksi Utajärvellä sama suhdeluku on 2,1 ja koko maassa 3,8. Maa-, metsä- ja kalatalouden toimialla on 124 yritystä. Alkutuotannon lisäksi eniten työllistää tukku- ja vähittäiskauppa. Vaalan suurimmat työnantajat ovat julkisen sektorin toimijoita eli kunta, Pelson vankila ja Oulunkaaren kuntayhtymä. Julkisen sektorin osuus työpaikoista on kasvanut. Vuonna 2007 se oli 41 % ja vuonna ,6%. Yksityisellä sektorilla työskentelee vaalalaisista noin 40 %. Yksityisen sektorin suurin yksittäinen työllistäjä on maatalous n. 27 %. Yksityiset terveys- ja sosiaalipalvelu työllistävät 9,6 %. Vaalan yritykset ja

3 2 työpaikat listataan työpaikkoineen vuosittain kunnan talousarviossa. Väestö Tilastokeskuksen tietojen mukaan Vaalan väkiluku oli henkeä, kun se vuotta aiemmin oli henkeä. Vähennys oli -55 henkeä eli -1,8 %. Vaalaan syntyi 19 lasta ja kuolleiden lukumäärä oli 45. Nettomuutto oli -26: kunnasta muutti pois 164 asukasta ja kuntaan muutti 138 asukasta. Väestön väheneminen selittyy kuolleisuuden enemmyydellä syntyvyyteen ja muuttotappiolla. Myös kunnan sisällä muuttaminen on vilkasta sillä yli 180 henkilöä muuttaa vuosittain kunnan rajojen sisäpuolella. Vaalassa on kohtuullisen hyvin tarjolla mm. omakotitaloja ja sekä tonttimaata rakentamiseen. Myös vuokra-asumiseen on mahdollisuuksia. Näistä lähtökohdista Vaalalla on hyvät mahdollisuudet vastata tavoitteena olevaan tulomuuton lisäämisen. Ikäryhmien kehitys Vaalassa (lähde: Sotkanet 2014) 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 29,3 34,3 39,8 39,3 55,8 53,1 48,4 49,0 14,9 12,6 11,9 11, Yli 65-v., % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä Vaalassa tulonsaajia on ja veronalaiset tulot keskimäärin Kokomaan tasolla veronalaiset tulot henkilöä kohden olivat keskimäärin euroa vuonna Tulojen määrä on hivenen enemmän kuin Utajärvellä. Tulot ovat kasvaneet koko maassa ja Vaalassa suhteessa samaa tahtia vuodesta 2005 vuoteen Asuntokunnittain tarkasteltuna Vaalassa (31.908) on kuitenkin vähemmän käytettävissä rahatuloja kuin Utajärvellä (34.752) ja koko maassa (38.436). Vuodesta 1995 tarkasteltuna ero koko maan keskiarvon ja Vaalan välillä on kasvanut. Yleisesti kaupunkiseuduilla on parempi tulotaso kuin maaseutumaisissa kunnissa ja leimaavaa on eron kasvaminen. Toisaalta maaseutumaisen kunnan asumisen kustannukset ovat usein pienemmät, ja oman tontin tai omakotitalon voi hankkia kaupunkiasunnon hinnalla. Voidaan sanoa, että maaseutumainen asuminen myös tasoittaa alueen asukkaiden välisiä tuloeroja positiivisella tavalla. Pitkittyneen pienituloisuuden riski asuntoväestössä oli 12,59 % vuonna Tämä on korkeampi kuin Utajärvellä (11,19%) ja koko maassa (8,74%). Riski on kuitenkin pienentynyt, sillä korkeimmillaan se oli 16 % vuonna Taloudellinen huoltosuhde on korkea eli 2,2, kun se koko maassa on noin 1,3. Eläkkeellä Vaalan väestöstä on noin 38 % ja koko maassa noin 24 %. Aktiiviset eläkeläiset ovat Vaalassa iso voimavara mm. tapahtumien järjestämisessä ja vapaaehtoistoiminnassa. Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli 60,9 % Utajärvellä se oli 62 % ja koko Suomessa 69,4 %. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli Vaalassa 16,8 % ja Utajärvellä 14,6 %. Koko Suomessa luku on 29,3 %. Koulutustaso on tilastojen perusteella matalampi maaseutumaisissa kunnissa kaupunkeihin verrattuna. Näin tilanne on myös Vaalassa. Vaalassa on satsattu 100 megan laajakaistan saamiseen koko kunnan alueelle. Tämä lisää etä- ja monimuototyön mahdollisuuksia. Työntekotapojen murros voi tuoda asiantuntijatyössä toimiville henkilöille hyvän mahdollisuuden asettua asumaan Vaalaan.

4 3 Vaalassa on vapaa-ajanasuntoa. Vapaa-ajan asunnoilla vietetään yhä enemmän aikaa ja ne ovat paremmin varusteltuja kuin ennen. Vapaa-ajan asukkaat tuovat alueelle ostovoimaa ja henkistä pääomaa. Vaalassa toimii aktiivinen mökkitoimikunta. Vapaa-ajan asukkaiden osaaminen tulee jatkossa kanavoida paremmin alueen hyväksi. Työvoima ja työmarkkinat Kunnanssa olevien työpaikkojen määrä oli 944. Työllisten osuus vuotiaista oli 45,3%. Suomessa osuus on keskimäärin 60%. Kunnassa asuva työllinen työvoima oli vuoden 2012 lopussa 1012 henkeä. Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta on noin 76%. Vuonna 2007 luku oli n. 71%. Alkutuotatonnon työpaikkojen osuus on korkea eli 18%. Jalostuksessa työpaikkoja n. 14% ja palveluissa 66%. Alueella työssäkäyvät (työpaikat) Toimialat yhteensä A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta X Toimiala tuntematon

5 4 Työttymyysaste on verrattain korkea ja on viime vuosina ollut noin 18-20%. Vuonna 2014 keskimääräinen työttömyysaste oli 18,1%. Työttömiä työnahakijoita puolestaan oli 228. Työttömyysaste vaihtelee kuukausittain ja on yleensä kesällä pienimmillään ollen noin 15-17%. Työttömistä työnhakijoista oli vuonna %:a miehiä ja nuoria (alle 25-vuotiaita) 7,5%:a. Vuosi 2014 oli Kainuussa selvästi edellisvuotta heikompi työllisyysvuosi. Työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 6.001, joka 11 % enemmän kuin vuonna Työttömyys pysytteli alkuvuonna keskimäärin 15 % edellisvuotta korkeammalla, mutta vuoden lopulla ero kuitenkin kaventui. Viime vuoden alussa uutta työvoimaa tarvittiin hieman edellisvuotta enemmän, mutta vuoden lopulla uuden työvoiman tarve selvästi väheni. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin viime vuonna 4 714, joka on 7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Uuden työvoiman niukasta kysynnästä johtuen on odotettavissa, että työttömyys pysyttelee Kainuussa korkealla vielä pitkään. Siitä johtuen erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ja myös nuorisotyöttömyys tulevat kasvamaan tänä vuonna huomattavasti. Työvoiman saatavuudesta ei ole olemassa tilastoja. Monissa kunnissa työikäisen väestön määrä on laskenut jo pitkään ikääntymisen ja muuttotappioiden vuoksi. Näin on myös Vaalassa. Työikäisen väestön väheneminen merkitsee yleensä työvoiman määrän vähenemistä, mikä heikentää työvoiman saatavuutta ja hidastaa talouskasvua. Työvoiman saatavuudesta käydään kilpailua alueiden välillä. Lisääntynyt maahanmuutto (turvapaikanhakijoiden määrä) muuttanee tilannetta jonkin verran, sillä suurin osa turvapaikanhakijoista on aktiivisessa työiässä olevia. Työvoiman saatavuus on riippuvainen myös alasta. Tietyistä ammattiryhmistä on pulaa koko Suomessa. Vaalassa on havaittavissa työvoiman kohtaanto-ongelma: työmarkkinoilla on samanaikaisesti sekä työnhakijoita että avoimia työpaikkoja. Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi Vaalassa on tehty työtä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Toimenpiteinä on ollut mm. työpajatoiminta, työllistäminen, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Rekrytointia on kehitetty myös Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa. Jatkossa rekrytointia tulee kehittää myös alueen yritysten ja TE-palvelujen kanssa. Infrastruktuuri Kunnan keskusta sijaitsee valtatie 22 ja Oulu Kontiomäki-radan varrella. Ouluun ja Kajaaniin on molempiin matkaa noin 90 km. Vaalasta pääsee Ouluun ja Kajaaniin päivittäin kolmella juna- ja bussivuorolla. Myös paluuyhteyksiä on kolme kummastakin suunnasta. Lisäksi Ouluun pääsee yhdellä aamujunavuorolla. Matka kestää junalla noin tunnin ja bussilla noin 1h 25 minuuttia. Maan hallitus on ilmoittanut karsivansa väliltä yhden junaparin. Lähimmät lentoasemat ovat Oulussa ja Kajaanissa. Nopeat 100 MB laajakaistayhteydet ovat jo nyt saatavilla suurimmassa osassa Vaalaa. Kattavaa valokuituverkkoa laajennetaan edelleen lähivuosina. Valtatie 22 ja kantatie 89 ovat osa Suomen poikittaista tieyhteyttä Ruotsista Vartiuksen raja-aseman kautta Venäjälle. Valtatie 22 yhdistää Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskukset ja toimii niitä yhdistävänä päätienä. Molemmat tiet ovat osa TEN-tieverkkoa sekä EU:n määrittelemää Northern Axis:ta, mikä yhdistää EU:n pohjoisosat naapurimaihin; pohjoisessa Norjaan ja idässä Venäjälle. VT22 tien parantaminen on tärkeää Vaalan kannalta. Lähes puolet Oulujärvestä on Vaalan alueella, joten Vaalasta löytyy myös useita venesatamia niin paikallisten kuin vieraidenkin käyttöön. Venesatamia on Vaalassa Oulujärven alueella kaikkiaan 11 ja venepaikkoja noin 450. Veneen vesillelaskupaikkoja on Oulujärven lisäksi Oulujokivarressa ja mm. Otermajärvellä. Melontaa voi Oulujärven lisäksi harrastaa Otermalla Tervajoella ja Kutujoella.

6 5 Kunnan kaukolämpölaitokseen on liitetty kunnan kiinteistöjä, teollisuushalleja ja asunto-osakeyhtiöitä, noin m³. Lämmön hinta on alkaen 52,92 euroa/mwh+alv. 24 %. Lisäksi tulee kiinteistökohtainen perusmaksu. Vaalan kunnan vesihuoltolaitos toimii kunnan itsenäisenä liikelaitoksena liikelaitosten johtokunnan alaisuudessa. Kunnan vesilaitoksen toiminta alue on koko kunnan alue Neittävän, Veneheiton ja Pelson hajaasutusaluetta lukuun ottamatta. Ko. alueilla toimivat yksityiset vesiosuuskunnat. Kunnan viemärilaitos toimii Vaalan keskustan, Säräisniemen keskustan ja Neittävän ja Pelson kylän keskustan ja Manamansalon Martinlahden alueilla. Omakotitalotontteja on saatavilla Nuojualta, Sahanrannasta, Säräisniemeltä ja Martinlahdesta. Vapaa-ajan asunnolle tontteja löytyy Ruununtörmältä, Manamansalon Martinlahdesta ja Jaalangasta Ihmeen alueelta. Säräiniemen Ruununtörmän korttelissa 534 on toteutettu asemakaavamuutos. Kortteliin on muodostettu viisi rakennuspaikkaa, jotka ulottuvat rantatörmään saakka ja tonteilta on suora pääsy rannalle. Tonttikohtainen rakennusoikeus on 350 km 2. Omakotitaloja ja tontteja on tarjolla myös yksityisillä henkilöillä. Asuntotarjonta on kunnassa hyvä niin vuokra-asumisen kuin omistusasumisen suhteen. Asumisvaihtoehtoja ovat vuokra-asuminen, palvelu- ja hoiva-asunnot sekä omistusasuminen. Vuokra-asunnot Vaalassa: Vaalan kunnan suoraan omistamat asunnot keskustaajamassa, Säräsiniemellä ja Pelsolla Kiinteistö oy Vaalan Niskan omistamat asunnot keskustaajamassa ja Pelsolla Kiinteistö oy Vaalan Hakan asunnot Asunto oy Vaalan Uitonkartanon asunnot Vaalan Vanhustentaloyhdistys ry:n asunnot Vaalan palvelutalosäätiön asunnot yksityisten vuokra-asunnot Kunnan omistuksessa on yhteensä n. 20 yritystilaa 16 kiinteistössä. Vuokrattavaa tilaa yhteensä noin neliötä. Kaavoitustilanne kuvataan vuosittain kaavoituskatsauksessa. Oulujärven rantaosayleiskaavojen osalta käynnistetään kaavamuutos, jossa tarkistetaan rantatonttien rakennusoikeuden määrä, yhtenäistetään kaava määräykset ja korjataan mahdolliset virheet ja epätarkkuudet. Rakennuspaikkojen määrän osalta kantatilamitoitusta ei avata. Vaalassa on valmisteilla yleiskaava koskien tuulivoimaa. Useat tuulivoimayhtiöt ovat olleet kiinnostuneita sijoittamaan Vaalaan tuulivoimaa. TuuliSaimaan hanke Metsälamminkankaalla on edennyt rakennuslupavaiheeseen. Palvelurakenne ja harrastusmahdollisuudet Monipuoliset vähittäiskaupat ja laadukkaat erikoiskaupan liikkeet tuottavat kaiken tarpeellisen asumiseen, työhön ja vapaa-aikaan. Vanhan tavaran tuunauksesta ja sisustamisesta innostunut löytää Vaalasta monta kirpputoria ja antiikkiliikettä. Vaalasta onkin muodostunut antiikin ystävien vierailukohde, jonne tullaan tekemään löytöjä kauempaakin. Taajamassa sijaitsevat myös Kelan ja TE-hallinnon palvelut sekä poliisin lupahallintopiste. Vaalan keskustaajamasta löytyvät monipuoliset sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten vastaanotto-, suun terveydenhuolto-, fysioterapia- ja työterveyshuoltopalvelut. Palvelut tarjoaa Vaalassa Oulunkaaren kuntayhtymä. Kuntalaisten käytössä on monia sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitamista ja asiointia helpottavia sähköisiä palveluja, kuten Oulunkaaren Omahoito.

7 6 Vaala tarjoaa hyvät palvelut aktiivisille senioreille. Kotihoidon palveluja tarjotaan joustavasti koko kunnan alueelle ja tarvittaessa keskustaajaman tuntumasta löytyy viihtyisä koti asumispalvelun piiristä. Päivä- ja viriketoiminta luo mahdollisuuksia tavata muita Vaalan ikäihmisiä. Vaalan lukion yhteyteen valmistui syksyllä 2012 uusi koulukeskus, jossa toimii Vaalan yhtenäiskoulu (vuosiluokat 1-9) ja lukio. Kirjasto sijaitsee aivan koulukeskuksen vieressä. Keskuskoulun lisäksi Vaalassa toimii yksi kyläkoulu Veneheitossa. Koulukeskuksen pihamaan yhteyteen on rakennettu lähiliikuntapaikka, joka palvelee kaikkia kuntalaisia pienistä lapsista senioreihin. Vaalan kunnassa päivähoito järjestetään yksilöllisesti perheen tarpeet huomioiden. Vaalassa toimii yksi päiväkoti sekä ryhmäperhepäivähoidon yksikkö ja perhepäivähoitajia. Esiopetus järjestetään Vaalan päiväkodissa. Kulttuuri- ja liikuntapalveluita sekä nuorisotoimintaa järjestävät Vaalassa kunta, seurakunta ja järjestöt. Lapsiperheiden tukena Vaalassa ovat myös monet Oulunkaaren palvelut, kuten neuvola- ja perhepalvelut sekä terveyspalvelut kunnan taajamassa ja sosiaalinen tuki perheiden arjessa. Vaalassa kulttuuria voi harrastaa helposti. Oulujärven kansalaisopisto järjestää laajasti kursseja sekä taiteen perusopetusta. Järjestöt ja yritykset tuottavat myös kattavasti kulttuuripalveluita läpi vuoden. Taidetta ja kulttuuria vaalitaan Kassu Halonen Taidetalolla, jossa pidetään vuosittain vaihtuvia, korkeatasoisia taidenäyttelyitä. Kultalevysalissa on säveltäjä Kassu Halosen tuotannosta kertova pysyvä näyttely. Kankarin Taidehuvilassa on taidegalleria ja kesänäyttelyt. Kunnassa on erittäin hyvä kirjasto, josta voi kirjojen ja äänitteiden lisäksi lainata myös liikuntavälineitä. Kirjastossa järjestetään myös vaihtuvia taidenäyttelyitä. Vaala tarjoaa hyvät mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen sisällä ja ulkona. Monipuoliset liikuntapaikat, joita ovat mm. urheilukenttä, lähiliikuntapaikka tenniskentät, kuntosali, jääkiekkokaukalot, luistinradat ja liikuntasalit, melontakeskus sekä erilaiset reitit, mahdollistavat aktiivisen elämäntavan niin kesällä kuin talvellakin. 18-korinen frisbee golfrata, laajat latuverkostot ja merkityt retkeilypolut sekä moottorikelkkaurat houkuttelevat liikkujia kauempaakin. Alueella on erinomaiset mahdollisuudet liikkua luonnossa ja nauttia luonnon antimista. Luonto on aidosti lähellä ja marjaretki onnistuu vaikka työpäivän päätteeksi. Marjastus, sienestys ja metsästys ovatkin osa monen vaalalaisen vapaa-aikaa. Vaalassa on vapaa metsästysoikeus valtion mailla. Laajat vesistöalueet takaavat elämyksiä myös melojille, sukeltajille kuin jääurheilun harrastajille. Alueella on ainutlaatuisia retkeilykohteita. Mannerjään sulamisvesien muodostamat harjualueet Rokualla, Oulujokivarraessa, Säräisniemellä ja Manamansalossa kuuluvat Rokua Geopark -alueeseen. Alue on ensimmäinen Unescon Geoparks -verkostoon kuuluva kohde Suomessa. Oulujärven retkeilyalue on maamme ainoa sisävesillä sijaitseva valtion retkeilyalue. Retkeilyalueeseen kuuluvissa Niskanselän saarissa on rantautumislaitureiden ja opastettujen reittien lisäksi nuotiopaikat sekä laavuja ja autiotupia yöpymistä varten. Alueen sydän on Manamansalon saari. Saarella palvelevat metsähallituksen leirintä- ja virkistyskalastusalue alue, kauppa, venesatamat ja lukuisat muut matkailupalvelut. Kalastus- ja metsästysmahdollisuuksissa on mistä valita. Oulujärvi hauki- ja kuhasaaliineen on erittäin suosittu vetouistelun harrastajien joukossa. Kutujoen ja Tervajoen vesistö sopivat taimenen ja kirjolohen perho- ja virvelikalastukseen. Veneily on tehty helpoksi laajan satamaverkoston avulla. Kunnassa asuvilla on Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla vapaa metsästysoikeus. Venesatamia on Vaalassa Oulujärven alueella kaikkiaan 11 ja venepaikkoja noin 450. Veneen vesillelaskupaikkoja on Oulujärven lisäksi Oulujokivarressa ja mm. Otermajärvellä. Vaalan kunta on sitoutunut tukemaan Kainuun ja Koillismaan Kalaleader ohjelmaa eurolla vuodessa ohjelmakaudella Ohjelman toimenpiteillä tuetaan elinkeinokalatalouden kehittämishankkeita ja elinkeinon yhteisiä investointeja (mm. kalasatamien varustaminen). Ohjelmaa hallinnoi Oulujärvi Leader. Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt Kainuun ja Koillismaan Kalaleader ohjelmalle miljoona euroa EU:n ja valtion tukea kaudelle

8 7 Elinkeinopolitiikan päämäärät yhteistyö, verkottuminen, resurssit Kunta- ja seutuyhteistyö Vaala tekee yhteistyötä elinkeinojen kehittämiseksi ja edunvalvontakysymyksissä sekä Kainuun että Oulunkaaren ja Muhoksen kuntien kanssa. Suhtautuminen yhteistyöhön on positiivista. Alueellisen yhteistyön suunnittelu, seuraaminen ja ohjaaminen tehdään maakäyttö- ja elinkeinotoimikunnassa kunnanjohtajan esittelystä. Toimikunta tekee esitykset kunnanhallitukselle. Valtuusto linjaa strategiset yhteistyösuunnat ja tavat. Kuntamarkkinointia (tontit ja tapahtumat) tehdään pääsääntöisesti yksin, mutta matkailun osalta myös yhteistyössä Geopark -kuntien ja Oulujärven Jättiläiset ry:n kanssa. Vaalan kunta on osakkaana kahdessa kehittämisyhtiössä: Kainuun Edussa ja Humanpolis Oy:ssa. Kainuun Etu Oy on Kainuun kuntien omistama maakunnallinen elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö. Sen tehtävänä on tukea Kainuun elinkeinorakenteen kehitystä sekä auttaa maakunnan elinkeinoelämän avaintoimialojen yrityksiä liiketoimintaosaamisen, kilpailukyvyn, kansainvälistymisen, kasvun ja yhteistyön kehittämisessä sekä kehittää avainklustereita ja niiden toimintaedellytyksiä. Elinkeinojen kehittämispanostukset 2015 (ei sisällä työllistämistä) Kehittämisyhtiöt Kainuun Etu Geopark sopimus (Humanpolis) Oulujärvi Leader Oulunkaaren hankkeet Muut hankkeet Matkailu Elinkeinotoimi Kulttuuri ja tapahtumat Maaseututoimi Lamminaho 9960 Yhteensä Rokua Geoparkia hallinnoi ja sen kehittämisestä vastaa Humanpolis Oy. Humanpolis Oy on Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien omistama alueellinen, voittoa tavoittelematon kehittämisyhtiö. Sen tarkoituksena on toimia Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun elinkeinotoiminnan edistäjänä ja kehittäjänä toimialansa puitteissa sekä edistää toimialansa puitteissa alueen kuntien (Muhos, Utajärvi ja Vaala), muiden julkisyhteisöjen ja elinkeinoelämän keskinäistä yhteistoimintaa. Humanpolis Oy:n toimialoihin kuuluu mm. alueen matkailun, elinkeinoelämän, kulttuuritoiminnan ja ympäristön kehittämiseen liittyviä tehtäviä, projektikonsultointia ja toimialoihin liittyvää koulutustoimintaa. Suuri osa Humanpolis Oy:n toiminnasta tapahtuu kehittämishankkeiden muodossa; Humanpolis Oy vastaa useiden alueellisten ja maakunnallisten hankkeiden suunnittelusta, koordinoinnista ja toteutuksesta. Humanpolis Oy on aloittanut vuoden 2015 alusta. On tärkeää, että kehittämisyhtiön rooli selkiytyy ja sen tuottamat palvelut ovat yrittäjien tiedossa. Matkailun toimialalla Humanpoliksen rooli on jo vakiintunut ja se tunnetaan yritysten keskuudessa. Olemme mukana myös Oulunkaaren seutukunnan elinkeinojen kehittämistyössä mm. seutukunnan elinkeinotiimin ja hankkeiden kautta. Vaala osallistuu osaltaan Oulujärvi Leader ry:n toimintaan ( euro/vuosi) ja sen kautta tapahtuvaan kehittämis- ja pienyritystoiminnan rahoitukseen. Vaalan kunnan panostukset moninkertaistuvat konkreettisissa hankkeissa ja investoinneissa. Kainuun Etu on toiminut pidemmän aikaa ja yritykset tuntevat sen toiminnan. Vaalan näkökulmasta on tärkeää kunnan aktiivinen rooli yritysten ja Kainuun Edun toimijoiden verkottamisessa. Tämä on huomattu mm. Kasvua Kainuuseen -hankkeen osalta. Aktiivinen verkottaminen ja tiedottaminen ovat tuoneet useita vaalalaisia yrityksiä mukaan hankkeeseen.

9 8 Yrityspalvelut Yrittäjällä tai yrittäjäksi aikovalla on Vaalassa käytössä yhteistyötahojen neuvontapalvelut ja rahoitusmahdollisuudet. Autamme yrityksiä yhteistyökumppaneidemme kanssa tarvittaessa mm. markkinoiden kartoituksessa, liikeidean kehittämisessä, kannattavuuden laskennassa, yrityksen perustamisessa, rahoituksen hakemisessa ja sopivien toimitilojen löytämisessä. Uusien yritysten neuvontapalvelut ostetaan tällä hetkellä Oulunkaaren kuntayhtymältä. Jo olemassa olevia yrityksiä auttaa ja neuvoo toiminnassa Kainuun Edun Kasvua Kainuuseen hanketoimijat sekä toimialan mukaan Humanpolis Oy. Lisäksi apuna on Oulujärvi Leaderin henkilökunta. Yrityksille on tarjolla myös yrityskummitoimintaa, jota on tarpeen laajentaa. Elinkeinojen kehittämistä tehdään Vaalan kunnassa erityisesti hallinto-osastolla mutta myös teknisellä osastolla. Elinkeinojen kehittämisen kokonaisuuden johtamisesta vastaa kunnanjohtaja. Yritysneuvonnan järjestäminen, yritystilojen markkinointi ja kuntamarkkinointi sekä elinkeinohankkeiden ohjaus on kunnanjohtajan vastuulla. Tässä hänellä on apunaan vapaa-aikajohtaja ja tekninen johtaja sekä yhteistyökumppanit. Työllistämisen kokonaisuudesta vastaa hallintojohtaja. Kulttuuri- ja matkailupalvelut ja vapaa-aikapalvelut ovat kunnanhallituksen (elinkeinotoimi) ja sivistyslautakunnan alaisuudessa. Vastuualueen johdossa vapaa-aikajohtaja, jonka työpanos ja palkkaus on jaettu (50/50 %). Elinkeinotoimen vastuualueeseen sisältyivät kulttuuritapahtumien sekä matkailullista merkitystä omaavien tapahtumien kehittäminen, järjestäminen tai tukeminen, Lamminahon talon museotoiminta sekä osallistuminen Kassu Halonen Taidetalon toiminnan kehittämiseen ja markkinointiin. Yritystilojen ja -tonttien rakennuttamisesta, vuokrauksesta ja myymisestä vastaa tekninen johtaja yhdessä kunnanjohtajan kanssa. Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus on teknisen johtajan vastuulla. Vaalassa työskentelee Paltamon ja Vaalan kunnan yhteinen aluearkkitehti. Käytännön elinkeinoasioiden päätöksenteko Valtuusto päättää elinvoimapoliitikan linjoista talousarvion yhteydessä ja hyväksyessään kunnan strategian. Kunnanjohtaja päättää kunnan osallistumisesta alueellisiin ym. elinkeinoelämän kehittämishankkeisiin euroon/vuosi/hanke talousarviossa tätä tarkoitusta varten varatun määrärahan puitteissa. Muilta osin hankkeisiin osallistumisesta päättää kunnanhallitus. Alueellisen yhteistyön suunnittelu, seuraaminen ja ohjaaminen tapahtuu maakäyttö- ja elinkeinotoimikunnassa kunnanjohtajan esittelystä. Toimikunnan tehtävänä on valmistella maankäyttöön, elinkeinoihin ja kunnan omistamiin kiinteistöihin sekä yritystiloihin liittyviä asioita kunnanhallitukselle. Toimikunta tekee esitykset kunnanhallitukselle. Valtuusto linjaa strategiset yhteistyösuunnat ja tavat. Elinvoimaohjelman toteutus, ylläpito ja tiedotus Toteutus tapahtuu toimijoiden yhteistyöllä. Toimenpiteet viedään osaksi talousarviota, jotta vältetään päällekkäinen seuranta. Ohjelman toteutumista seurataan osavuosikatsauksilla ja tilinpäätöksen yhteydessä. Tiedottamisesta vastaa kunnanjohtaja yhdessä vapaa-aikajohtajan kanssa. Tiedottaminen noudattaa kunnan viestintäsuunnitelmaa. Tiedottamisen kanavina käytetään kunnan Internet-sivuja, sosiaalista mediaa, paikallis- ja maakuntalehtiä ja radiota. Lisäksi tulevassa Leader-hankkeessa panostetaan tiedottamiseen ja kehitetään tiedottamisen sekä markkinoinnin tapoja. Yhteydet maakunta- ja valtionhallintoon Vaala vaihtaa makuntaa vuoden 2016 alusta. Vuoden 2015 aikana on luotu tiivistyviä suhteita Pohjois- Pohjanmaan liittoon, ELY-Keskukseen ja TE-toimistoon. Suhteita kehittää ja ylläpitää kunnanjohtaja yhdessä johtavien luottamushenkilöiden kanssa. Lisäksi osastopäälliköillä on oman alansa yhteistyöverkostoja, joissa he ovat mukana. Tärkeitä julkisen sektorin tai järjestötahon kumppaneita ovat myös AVI, Metsähallitus, GTK, Poliisi, Kela, Suomen Kuntaliitto, Suomen Yrittäjät ja MTK.

10 9 Koska Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan vaalipiiri on yhteinen, ylläpidetään suhteita koko vaalipiirin kansanedustajiin. Kansanedustajille on järjestetty vähintään yksi tutustumispäivä vaalikaudessa Vaalaan ja sen elinkeinoihin. Edunvalvontaa tehdään yhdessä naapurikuntien ja harvaan asutun maaseudun kuntien kanssa. Maakuntien liitot ovat myös hyvä yhteistyökumppani edunvalvontatyössä. Maakunnan ja valtion tasolla tärkeitä kumppanuuksia on myös elinkeinelämän puolella mm. Fortum, Vapo, Kainuun Osuuspankki ja Arina. Edunvalvonnan kärjet: - Pelson vankila toimii Vaalassa jatkossakin ja työllistää vähintään yhtä monta kuin vuonna VT 22 peruparannus toteutetaan suunnitellusti ja siihen varataan määrärahat - Seututien kunnostus. Seututie 800:n heikko kunto ja raskas liienne ovat huono yhtälö. Seututie on myös tärkeä tieosuus matkailuvaunulla kulkeville. - Turve on osa suomalaista energiatuotantoa jatkossakin - Maatalouden toimintaedellytykset turvataan ja byrokratiaa kevennetään - Syrjäisyyslisä säilyy valtionosuuksissa - Voimalaitosten kiinteistövero tuloutetaan täysimääräisesti niiden sijaintikunnille - Vaelluskalan palauttaminen Oulujokeen - Lukiokoulutuksen ja vapaan sivistytyön määrärahat turvataan harvaan asutulla maaseudulla - Vaalassa on jatkossakin pitkällä aukiololla varustettu huoltamo ja tankkauspiste - Sosiaali- ja terveydenhuollon uudstuksessa määritellään lähipalvelut Järjestetään alueen kansanedustajille yksi tututustumispäivä vaalikaudessa Vaalaan. Lisätään yhteistyötä valtion aluehallinnon toimjoiden kanssa. Hyvä hetki tähän on maakunnan vaihdoksen yhteydessä kun etsitään uusia toimintatapoja. Osallistuaan määrärahojen puitteissa tilaisuuksiin, jossa on mahdollisuus verkottua, tavata niin yksityisen kuin julkisen sektorin toimijoita. Toimitaan aktiivisena yhteistyön luojana maakuntien välillä ja suhteessa naapurikuntiin. Kansainvälinen yhteistyö on Vaalan vahvuus Kansainvälinen yhteistyö on keskittynyt matkailun toimialle ja sivistyspalveluiden alalle. Rokua Geopark on alueen matkailun merkittävin kehittämisteema. Oulujokivarren lukiot ja kansalaisopistot ovat myös Euroopan Geopark-verkoston ainoat Geopark-oppilaitokset. Unescon suojeluksessa olevaan maailmanlaajuiseen ja tunnettuun verkostoon kuuluminen tarjoaa Vaalan, Utajärven ja Muhoksen alueille ulottuvalle matkailualueelle parhaan mahdollisuuden näkyä kansainvälisillä markkinoilla. Humanpolis Oy auttaa alueen matkailuyrityksiä kansainvälistymään. Jokainen nuori voi halutessaan osallistua Vaalassa kansainvälisyyshankkeeseen. Lisäksi on pyritty aktivoimaan alueen potentiaalisia yrityksiä hyödyntämään pohjoismaisia suurhankkeita. Kainuun Edun Kasvua Kainuuseen -hankkeen kautta Vaalalaiset yritykset saavat palveluita halutessaan myös kansainvälistymiseen liittyen.

11 10 Humanpolis Oy:n hallinnoiman kv-hankkeen kautta kehitämme alueen kansainvälistä matkailua. Kannustamme potentiaalisia yrityksiä kansainvälistymään ja hyödyntämään Kasvua Kainuuseen hanketta. Jatkamme koulujen kansainvälisyyshankkeita ja olemme mukana Geoparkoppilaitostoiminnassa. Yhteydet yrittäjiin, yrittäjävaltuutettuihin ja yrittäjäjärjestöihin Aiemmin yritysasiamies ja hallinto- ja elinkienojohtaja, kunnanjohtaja sekä tekninen johtaja ovat olleet aktiivisesti yhteyksissä yrityksiin. Työnjaon muututtua on päävastuu yhteistyöstä kunnanjohtajalla. Jos asia koskee yritystilaa esim. sen muutostöitä, on ensisijainen yhteystaho tekninen johtaja. Myös luottamushenkilöitä on ollut yritysvierailuilla ja tapaamisilla mukana. Yrittäjäyhdistykset pyydetään aktiivisesti mukaan kunnan eri toimialojen verkostoihin (mm. tapahtumatyöryhmä, hyte-jory). Vaalassa on vaihtelevalla menestyksellä toiminut ns. elinkeinotiimi, jossa MTK Vaalan ja Vaalan yrittäjien puheenjohtaja sekä yritysasimies ja kunnanjohtaja ovat tavanneet. Tällä hetkellä tiimi ei toimi. Vaalan yrittäjien toiminta on pidempään ollut muutaman aktiivitoimijan varassa. Elinkeinotiimin kokoonpanoa on syytä muuttaa ja sen tehtävä määritellä. Käytännössä elinkeinotiimin työ on kahtalaista. 1) Sisäisenä kunnan tiiminä se huolehtii siitä, että yritykset ja yrittäjät saavat tarvitsemiaan palveluja kunnalta ja kunnan eri sidosryhmiltä, arjen ongelmiin saadaan vastauksia ja tieto kunnan viranhaltijoiden välillä kulkee. Tiimissä suunnitellaan markkinointia, tapahtumia ja toimintaa sekä ohjataan ja suunnitellaan hankkeita. Tiimin kokoonpano: kunnanjohtaja (pj), vapaa-aikajohtaja, tekninen johtaja, aluearkkitehti, hallintojohtaja (erityisesti sopimus ja lakiasiat, työllistäminen), Humanpolis Oy:n toimitusjohtaja, Oulunkaaren edustaja ja Kainuun Edun edustaja. 2) Toisaalta elinkeinotiimin tavoitteena on vahvistaa kunnan yritysten välistä yhteistyötä. Laajennettu elinkeinotiimi kokoontuu vähintään 2 kertaa vuodessa. Tällöin tiimin kokoukseen osallistuvat virastotiimin lisäksi kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajat, MTK Vaalan ja yrittäjäyhdistyksen edustajat. Kunnassa toimii myös työllistämistiimi, joka pohtii työllistämisen kehittämistä ja ohjaa toimintaa. Siihen kuuluvat hallintojohtaja (pj), kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja, etsivä, työpajaohjaajat, vapaa-aikajohtaja, sekä tarvittaessa kunnanjohtaja ja osastopäälliköt. Yrittäjävaltuutetuilla ei ole erillistä omaa toimintaa. Valtuustolle on järjestetty elinkeinoihin ja elinvoimaan keskittyviä valtuustoseminaareja. Maankäyttö- ja elinkeinotoimikunta on toiminut vuodesta Vuoden 2014 marraskuussa järjestettiin ensimmäistä kertää laaja yrittäjien ilta yhdessä Kainuun OP:n kanssa. Aiempina vuosina yrittäjiä on tavattu pienimuotoisemmissa yrittäjätapaamisissa. Joulupassi oli joulunavaustapahtuman kanssa käytössä tauon jälkeen marraskuussa Vaalalla on yrityskummitoimintaa, mutta sitä on tarpeen laajentaa. Kunnan suorat yhteydet teknolgiakeskuksiin, tiedepuistoihin ja koulutuslaitoksiin ovat aika vähäisiä. Kehittämisyhtiöillä ja Oulunkaarella on suhteita, joita tarvittaessa voidaan hyödyntää Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla. Sivistysosastolla on hyvät suhteet alueen oppilaitoksiin ja niitä myös hyödynnetään.

12 11 Elinkeinotiimin aktivoiminen. Yrittäjäyhdistykset kutsutaan jatkossakin mukaan monialaisiin työrhmiin. Järjestetään yrittäjien ilta vuosittain marraskuussa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Joulunavaustapahtuman järjestäminen yhdessä yritysten kanssa. Yrittäjien aamukahvitilaisuuksien käynnistäminen (noin 4-5 krt/vuosi). Aktiivinen osallistuminen kuukausitulille. Laajennetaan yrityskummitoimintaa. Monipuolistetaan yhteistyömuotoja teknolgiakeskuksiin, tiedepuistoihin ja koulutuslaitoksiin. Tiedotus Tiedottaminen noudattaa kunnan viestintäsuunnitelmaa. Tiedottamisen kanavina käytetään kunnan Internet-sivuja, sosiaalista mediaa, paikallis- ja maakuntalehtiä ja radiota. Lisäksi kunnalla on sähköpostilistoja, joiden kautta tiedotetaan. Tavoitteena on, että jokainen palveluala vastaa omasta tiedottamisestaan, koska kunnalla ei ole erillistä tiedottajaa. Elinkeinoasioista tiedottavat pääasiassa kunnanjohtaja ja vapaaaikajohtaja. Tekninen johtaja ja aluearkkitehti ovat mukana tonttien ja yritystilojen markkinoinnissa. Vapaa-ajanasukkaille tiedotetaan mökkikirjeen avulla. Mökkikirjettä voivat hyödyntää myös paikalliset yhdistykset. Yrittäjäyhdistys ei ole ollut aktiivisesti mukana tiedottamisessa. Yrittäjäyhdistyksen ja MTK:n sähköpostilistoja on hyödynnetty tapahtumien tiedottamisessa. Yhteistyötahot vastaavat omasta tiedottamisestaan ja kunnan roolina on varmistaa, että tieto saavuttaa paikalliset toimijat. Tätä varten kunta tiedottaa nettisivuillaan ja sosiaalisessa mediassa kehittämisyhtiöiden ja Oulujärvi Leaderin toiminnasta. Lisäksi järjestetään yhteisiä tilaisuuksia. Vuonna 2015 avattiin kunnan nettisivuille yrityshakemisto, josta kunnan alueella olevat yritykset löytyvät. Tehdään yrityshakemistoa tunnetuksi yrittäjien keskuudessa, jotta se pysyy ajantasaisena. Käynnistetään Humapoliksen kanssa tiedonvälityshanke koskien internetin- ja sosiaalisen median hyödyntämistä markkinoinnissa. Kunnan omalla Leader-hankkeella kehitetään tiedottamista ja kokeillaan markkinoinnin uusia kanavia mm. sosiaalisessa mediassa. Palkitseminen ja huomioimiset Vaalan kunnalla ei ole käytössä yritysten palkitsemis- tai huomioimisjärjestelmää. Vaalan Lions Club on n. 20 vuotta valinnut vuosittain yrittäjän, jolle on myönnetty stipendi. Kun uusi yritys perustetaan, kunta muistaa yrittäjää ja käy yrityksessä. Pyritään ottamaan yhdessä Lions Clubin, yrittäjäyhdistysten (MTK Vaala ja Vaalan yrittäjät) kanssa käyttöön yhteinen vuoden yrittäjätitteli. Vuoden yrittäjä julkistetaan marraskuussa järjestettävää yrittäjien illassa.

13 12 Palvelut ja julkiset hankinnat Palvelut Vaalalla ei ole erillistä palvelustrategiaa. Palveluista iso osa tuotetaan, joko yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai palvelun järjestää kuntayhtymä. Vaaltuustokauden tärkeimpänä tavoitteena on: -Turvata Vaalassa palvelut lähipalveluna joko itse tuottaen, ostopalveluna tai yhteistyönä muiden julkisten tahojen, yritysten tai järjestöjen kanssa (päivähoito, perusopetus, lukio, terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, rakennusvalvonta, vapaa-ajan palvelut) - Siivous- ja ruokahuolto pidetään kunnan omana toimintana -Varmistaa palvelujen kustannustehokas tuottaminen -Varmistaa oman palvelun laatu ja tarkkailla ostopalvelujen sekä muiden julkisen tahojen järjestämien palvelujen laatua -Kehittää yhteistyökumppaneiden kanssa uusia tapoja tuottaa palveluita (mm. Oulunkaari, yritykset, järjestöt). Kuluvalla valtuustokaudella Oulunkaari ottaa Vaalassa käyttöön palvelusetelin. Erityisesti vapaa-ajanpalveluiden tuottamisen tapoja kehitetään yhteistyössä yritysten ja järjestöjen kanssa. Julkiset hankinnat Vaalan kunta noudattaa hankintalakia ja kunnalla on hyväksytty hankintaohje. Hankinnat pyritään suunnittelemaan niin, että myös paikallisilla toimijoilla on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun. Lisäksi tehdään suorahankintoja kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa. Pienissä hankinnoissa ei aina pyydetä tarjouksia avoimesti vaan tehdään suorahankintaa. Hankintatoimesta vastaa hallintojohtaja. Hankintayhteistyötä tehdään pääsääntöisesti Oulunkaaren kanssa ja Kainuun hankintarenkaan kautta. Lisäksi hyödynnetään KL:n kuntahankintojen toteuttamia kilpailutuksia. Hankinnoista tiedoteaan kunnan tiedottamiskavia hyödyntäen. Vaalan kunnan ruokahuollossa käytetään mahdollisimman paljon lähialueelta hankittuja raaka-aineita ja ruokaa. Ajatus lähiruuan käytöstä on kirjattu Vaalan kunnan strategiaan ja se näkyy myös käytännössä. Käynnistetään yhteistyö Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien hankinta-asiamiehen kanssa tavoitteena lisätä hankintaosaamista, yritysten kykyä tehdä tarjouksia sekä hankintayksiköiden ja tarjoajien välistä kanssakäymistä. Yritysilmasto Suomen Yrittäjät teettää joka toinen vuosi Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn, jossa kartoitetaan kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti. Seuraava kysely teetetään Viime kyselyssä Vaalasta ei saatu tarpeeksi vastauksia, jotta olisimme olleet mukana vertailussa. Kyselyyn tulee vastata vähintään viiden yrittäjän.

14 13 Aktivoidaan yrittäjiä vastaamaan kyselyyn, jotta saadaan mitattava aineisto Vaalan yritysilmastosta. Ensivaiheen tavoitteena on saada riittävästi vastauksia kyselyyn ja tämän jälkeen parantaa sijoitusta. Elinvoimaohjelman toteuttamisella kunta vahvistaa elinkeinopolitiikkaansa ja kehittää yritysilmastoa. Hanketyö ja projektit Vaalan kunnalla on ollut verrattain vähän elinkeinoihin liittyviä omia hankkeita viimeisen viiden vuoden aikana. Merkittävin hanke on ollut Leader rahoitteinen Melontakeskushanke, jonka tulokset olivat hyvät. Isot rakennushankkeet ovat vieneet suunnittelun ja toteutuksen voimavaroja, joka osittain selittää omien kehittämishankkeiden vähäisyyttä. Lisäksi olemme aktiiviesti pyrkineet siihen, että olemme rahoittajana mukana vain hankkeissa, joiden suunnitteluun olemme itse päässeet vaikuttamaan. Hanketyön johtamisen näkökulmasta on järkevä laatia hankesalkku ja ylläpitää sitä. Sivistysosasto on aktiivisesti hyödyntänyt OKM:n, OPH:n, AVI:n ja CIMO:n hankerahoituksia, joilla olemme kehittäneet mm. opetusta, kansainvälisyyttä, liikuntaa ja vapaa-aikaa sekä pyrkineet ehkäisemään nuorisotyöttömyyttä. Peruskoulun ja lukion kansainvälisyystyö tukee myös yrittäjyyskasvatusta. Kainuun kuntien kanssa yhteistyössä on toteutettu ja toteutetaan edelleen opettajien täydennyskoulutusta, opetuksen kehittämistä sekä tehdään yhdessä esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion OPS-työtä. Lisäksi kunnassa on käynnissä monia Oulunkaaren sote-hankkeita ja kunnan ESR-rahoitteinen Pajalta töihin -hanke. Yhteistyökumppaineiden kanssa on ollut ja on meneillään useita hankkeita: Humanpoliksen hankkeet: Geopark, ympäristökasvatus projekti (YM, apuraha) Kainuun kuntien Osaava-rahoitus (AVI), hallinnoijana Kajaanin kaupunki, toteuttajana AIKOPA Kainuun edun Kasvua Kainuuseen -hanke, yritysten osaamisen vahvistaminen ja omistajanvaihdos - hanke. Vaalan kunta, OKM:n rahoittama perheliikuntahanke SUUNNITTEILLA Vaalan kunnan oma tulomuuton ja elinvoiman aktivointi -hanke. Elintarvikeyritysten jalostusarvoa ja tuotesuunnittelua tukeva hanke. Suunnitellaan Leaderin kanssa. Tiedonvälityshanke koskien internetin- ja sosiaalisen median hyödyntämistä markkinoinnissa (Humanpolis, maaseuturahasto). Hankkeen aikana mahdollista luoda yritysrypäshanke. Lukion ERASMUS+ (kansainvälisyyshanke), yhteistyökumppaneina italialaisen koulun lisäksi mm. Rokua Geopark ja GTK, Torinon yliopisto. Työllistämisen hankekokonaisuus 2017 alusta RAHOITUKSEEN MENOSSA Oulunkaaren lähimatkailuhanke, yritysten sitouttaminen HUMANPOLIKSEN hallinnoima kansainvälisen matkailun hanke: Atractive Oulu Region, EAKR-hanke. Kalajoki, Busines Oulu (Visit Oulu), Iso-Syöte, Rokua Geopark, Metsähallitus. Keski-Euroopan matkailu, Pohjois-Norja, Kiina, markkinoinnillinen näkemys, kansallispuistot. 2,2 miljoona euroa markkinointi ja alueelliset panostukset.

15 14 Laaditaan kunnan hankesalkku hankkeiden johtamisen välineeksi. Toteutetaan kunnan oma tulomuutonaktivointi ja elinvoimahanke. Ollaan aktiivisesti mukana yhteistyökumppaneiden hankesuunnittelussa, hankkeiden ohjauksessa ja toteutuksessa. Tiedotetaan hankkeiden mahdollisuuksista alueen toimijoille. Tontti- ja toimitilapolitiikka Kunta on talouden tasapainottamiseksi myynyt yritystiloja teollisuusalueelta ja yritystiloiksi soveltuvia tiloja taajaman ulkopuolella. Yritystilojen hankkimisen ja luovuttamisen periaatteita ei ole valtuustossa hyväksytty. Luonnos on valmisteltu. Vuonna 2010 toteutettiin vetovoimaisiin yritysalueisiin keskittyvä VETY-hanke. VETY-hankkeen keskeisin sisältö oli Ouka-vyöhykkeen ja valittujen yritysalueiden vetovoimaisuuden lisääminen, joka koostuu toiminnallisesta sisällöstä, saavutettavuudesta (suhteessa markkinoihin), visuaalisuudesta (toimintaympäristö) ja markkinoinnin onnistumisesta. Vaalan keskustan teollisuusalue sijaitsee kuntakeskuksen asutusrakenteen yhteydessä. Teollisuutta pyritään ohjaamaan valtatien 22 varteen ja Vaarankaarron tielle. Muuta yritystoimintaa ohjataan solmukohtana olevaan taajaman sisääntuloristeykseen. Teollisuusalueella toimii noin 15 yritystä, mm. konepaja- ja elintarviketeollisuutta. Vapaina olevien yritystilojen markkinoinnin aktivointi osana Leader-hanketta. Aktiivinen maanhankinta ja kaavoitus koskien uusia yritysten käyttöön soveltuvia alueita. Hyväksytään valtuustossa yritystilojen hankkimisen ja luovuttamisen periaatteet

16 15 Infrastruktuuri Vaalan kunta on aktiivisesti mukana VT 22 yhteistyössä ja pyrkii osaltaan edistämään valtatien perusparannusta. Vuonna 2009 tervantie hyväksyttiin viralliseksi matkailutieksi Suomessa. Kunta on ollut mukana rahoittamassa ja ohjaamassa Laajakaista kaikille hanketta, jonka tavoitteena on ollut 100 megan laajakaistan saaminen koko kunnan alueelle. Kunta on edistänyt palvelun saatavuutta ostamalla liittymät omistamiinsa kiinteistöihin haja-asutusalueella. Suunnitelma Vaalan kunnan keskustan liikennejärjestelyjen parantamiseksi on valmistunut. Tienparannussuunnitelman ensisijaisena tavoitteena on ollut suunnitella ratkaisut, joilla parannetaan Vaalantien (mt800) liikenteen turvallisuutta sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita Vaalan keskustassa sekä keskustaajaman ja valtatien 22 välisellä tiejaksolla. Lisäksi tavoitteina on keskustaympäristön viihtyisyyden parantaminen ja pysäköinti järjestelyjen uusiminen. Kunta on edistänyt lämmitysjärjestelmien muuttamista uusituvalle energialle omistamissaan kiinteistöissä. Kunnan omistamiin kiinteistöihin on suoritettu perusparannushankkeita. Matkailuun ja retkeilyyn liittyvää infraa on kehitetty ja lisätty vuosien saatossa niin maalla kuin vesistöalueilla. Oulujoen moninaiskäyttö (OUMO)-hankkeen kautta on rakennettu infraa Oulujoelle ja Oulujärvelle. Erilaisilla matkailuhankkeilla on tuotettu opastustauluja ja melontakeskushankkeella käynnistettiin melontakeskus toiminta sekä rakennettiin melontalaitureita. Tulevaisuuden haasteena on laajan infran ylläpito. Rokua Geoparkin alla toimii ympäristö-toimintaryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida Geopark-alueen matkailua tukevaa infran kehittämistä. Jatkossa toimintaryhmän tulee tarkastella myös kunnossapitokysymyksiä. Metsähallitus vastaa oman alueensa infran kehittämisestä ja kunnossapidosta. Vaalassa on toimiva lentokenttä, jonka kehittämiseksi on tehty aloitteita. Pyritään aktiivisesti saamaan rahoitus keskustan liikennejärjestelyjen ja Seututie 800:n parantamiseksi. Tehdään edunvalvontatyötä VT22-perusparannushankkeen toteutumiseksi. Edistetään yritystilojen energiatehokkuutta. Retkeily- ja liikuntainfran kohteiden priorisointi ja kunnossapidon kohdentaminen. Työstetään lentokenttäalueen jatkokehittämissuunnitelma. Kuntamarkkinointi Vaalalla on voimassa oleva viestintäsuunnitelma. Vaalan kuntastrategian tavoitteena on markkinointi ja positiivisen julkisuuden hakeminen tekemisen kautta. Talousarvion 2015 tavoitteena on, että kunnan markkinointibudjetti kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi ja sen käyttö suunnitellaan markkinoinnin vuosikellon avulla laadukkaaksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi. Matkailumarkkinointia tehdään hyödyntäen monipuolisesti erilaisia medioita ja harkitusti messuilla. Markkinoinnissa hyödynnetään myös ilmaisia tiedottamisen ja sosiaalisen median kanavia. Hallintokunnat toimivat yhteistyössä vapaa-ajan tonttien, omakotitonttien ja liiketonttien markkinoinnissa. Vaalaan rakennetaan tietoisesti positiivista ja viihtyisää imagoa. Tarkoitus on, että markkinointi ja todellisuus kohtaavat. Vuosittain painettava kunnan matkailukartta on todettu erittäin hyväksi markkinoinnin välineeksi. Vuonna 2014 julkaistiin Vaalan kunnan elinvoimaesite, jonka kirjallinen painos loppui jo toukokuussa Esite on edelleen jaossa sähköisessä muodossa. Matkailuelinkeinon edistämiseen ja markkinointiin käytettiin ilmoituskuluina ja yhteistoimintaosuuksina yhteensä noin euroa.

17 16 Toteutetaan kunnan oma elinvoima-hanke, jonka olennainen osa on markkinoinnin kehittäminen. Ajantasainen viestintäsuunnitelma ja tapahtumakalenteri. Yhteisen tapahtumakalenterin saaminen Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Aktiivinen ja oikea-aikainen tiedottaminen tiedotusvälineille, kuntalaisille ja matkailijoille. Hyvät markkinointimateriaalit sekä sähköisen median hyödyntäminen. Englannin kielinen info kunnan nettisivuille. Koulutus ja yrittäjyyskasvatus Vaalan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion sekä muiden toimialojen tavoitteena on toteuttaa kuntastrategiaa ja omalta osaltaan toteuttaa näin yrittäjyyskasvatusta. Tavoitteena on, että yrittäjyyteen kannustavaa kasvatusta on tarjolla kaikille ikäluokille. Yrittäjyyskasvatus on koulujen opetussuunnitelmissa ja se huomioidaan opetuksessa. 4-H:n kanssa on toteutettu Ajokortti työelämään-kurssia, jossa OPO ja oppilaanohjaus on ollut aktiivisesti mukana. Positiiviseen yritteliäisyyteen kannustaminen on myös osa syrjäytymisen ehkäisyä ja osallisuuden lisäämistä. Toimenpiteiden toteutumista seurataan tilinpäätöksen yhteydessä. Vaalan sivistyslautakunta on päättänyt kesäkuussa 2015 tehdä yhteistyösopimuksen Yrityskyläoppimiskokonaisuudesta. TAT:n kehittämä Yrityskylä on peruskoulun kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylä-oppimiskokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen, oppimateriaalin 10 oppitunnin pitämiseen ja päivän vierailun Yrityskylä-oppimisympäristössä. Yrityskylä Pohjois-Pohjanmaa on noin 600-neliöinen pienoiskaupunki, joka toimii Oulussa vuosina Aloittavien yrittäjien koulutusta järjestetään yhteistyökumppaneiden (TE-toimisto) toimesta. Koulutusta on ollut tarjolla myös erilaisten hankkeiden ja kehittämisyhtiöiden kautta niin uusille kuin jo aloittaneille yrityksille. Johdon koulutusta on saatavilla tällä hetkellä Kasvua Kainuuseen -hankkeen kautta. Kehitetään edelleen kannustavaa kasvatusta ja yrityskasvatusta yhteistyössä yhdistysten (MTK, yrittäjäyhdistys, 4-H) ja yritysten kanssa. Aloitetaan kummiluokkatoimintaa. Yrityksen/yrittäjän/yrityskummin kummiluokka. Toteutetaan yrittäjyys-teemapäivä, jolloin järjestetään päivällä kouluille omaa yrittäjyyteen liittyvää ohjelmaa ja illalla yrittäjyystilaisuus. Jatketaan nuorten kesätyöllistämistä ja kesätyöseteli-mallia. Työvoiman saatavuus Työvoimatarpeen ennakointia tekee TE-toimisto. Sen roolia tulee vahvistaa vaikeasti työllistyvien siirtyessä kuntien vastuulle. TE-toimiston tulee olla aktiivinen toimija alueella ja palvella yrityksiä. Työvoimapoliittisilla koulutuksilla voidaan nopeasti vastata yritysten tarpeisiin. Koulusta tulee järjestää myös harvaan asutuilla alueilla ja/tai mahdollistaa verkko-opinnot. Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi Vaalassa on tehty työtä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Toimenpiteinä on ollut mm. työpajatoiminta, työllistäminen, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Rekrytointia on kehitetty myös Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa. Jatkossa rekrytointia tulee kehittää myös alueen yritysten ja TE-palvelujen kanssa. Työllistämismäärärahat on jaettu osastoittain taloudellisen vastuun korostamiseksi. Työmarkkinatuen kuntaosuutta Vaala maksoi euroa vuonna 2013 (vastaava summa oli euroa vuonna 2012,