INKERIN KULTTUURIKANAVA

Transkriptio

1 2/2007 INKERIN KULTTUURIKANAVA Inkerin kulttuuriseuran jäsenlehti Kuva: Porun kylä. Venjoki. Toukokuussa Liisa Suikkanen Tavataan Helsingin kesäjuhlilla s. 2 Mielenkiintoinen kirjauutuus s. 3 Alkusyksyn tapahtumakalenteri s. 4 Matkamuistoja Inkerinmaalta s. 7-8

2 Suomen Inkeri-liiton kesäjuhlat pidetään Helsingissä. Juhlille odotetaan inkeriläistä Suomen lisäksi myös Venäjältä, Virosta ja Ruotsista. Inkerin kulttuuriseura on mukana juhlan järjestelyissä. Juhlan teema kytkeytyy Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen. Punaisena lankana kulkee inkeriläisten vaikutus suomalaiseeen kulttuurielämään ennen ja nyt. Keskeisenä juhlapaikkana on Karjalatalo, mutta juhlat näky- Suomen Inkeri-liiton Kesäjuhlat Helsingissä Kiril Kozlovsky vät myös muualla Helsingissä. Lauantai on nykyinkeriläisen kansankulttuurin päivä. Eri puolelta Suomea, Virosta, Pietarista ja Petroskoista kotoisin olevat kuorot ja tanssiryhmät esiintyvät päivällä Esplanadin lavalla (12.30), Karjalatalon päiväjuhlassa (klo 14) ja Seurasaaren illanvietossa (klo 18). Sinne on järjestetty bussikuljetus Karjalatalosta. Sunnuntaina on perinteinen juhlajumalanpalvelus Helsingin Tuomiokirkossa Musiikkipitoisessa Pääjuhlassa Karjalatalossa tarjolla on sekä taidokaasti esitettyä inkeriläistä kansanmusiikkia Sibelius-Akate- Pietarin kuoro 2

3 mian kansanmusiikkiosaston opiskelijoiden tulkitsemana ja virtuoosimaisia solisteja: barokkiviulisti Irma Niskanen ja Jyväskylän pianokilpailun voittanut Kiril Kozlovsky. Yhteistä kummallekin ovat inkeriläiset juuret. Juhlakanslia avautuu lauantaina Karjalatalossa klo 11. Pääsymaksu on 5 euroa/päivä. Kahvitarjoilu (3 euroa) on klo ja sen yhteydessä on saatavilla myös suolaista purtavaa. Lounasta ei lauantaina Karjalatalossa ole. Seurasaaressa on pikiniktyyppinen iltapala (5 euroa). Bussikuljetus (2 euroa). Sunnuntain lounas on Karjalatalossa klo (6 euroa) sekä kahvila konsertin väliajalla (3 euroa). Karjalatalon osoite on Käpylänkuja 1, Helsinki. Lisäksi Karjalatalossa toimii lauantaina sukututkimuspiste, tarinapaja sekä neulepaja. Tarinapajassa kerätään talteen muistoja inkeriläisistä juhlatavoista ja -perinteistä. Neulepajassa voi tutustua ja omin käsin kokeilla inkeriläisten kirjoneuleiden tekemistä. Juhlasalissa on myös Tarinatäkki- ja muistorasianäyttely. Seurasaaressa on kyykkä- ja mölkkykisat klo Kesäjuhlien järjestelyistä vastaavat Inkerin kulttuuriseura, Inkerikeskus ja Helsingin seudun Inkeri-seura ry. Tervetuloa juhlille! Lauantai klo Esplanadin lava Lauantai klo 14 Päiväjuhla Karjalatalon julhasali Lauantai klo 18 Illanvietto Seurasaari Bussikuljetus Sunnuntai klo 10 Jumalanpalvelus Tuomiokirkko Sunnuntai klo 14 Pääjuhla Karjalatalon juhlasali Sibelius-Akatemian Inkerin tulet -ryhmä tuo musiikkiterveisiä Inkeristä 3

4 Inkerinmaan kasvattajia - Toikat Hietamäeltä Lauantaina 15.7 klo 14 alkavassa Inkeriläisten kesäjuhlien yhteydessä julkaistaan Pekka Wikbergin kirja Inkerinmaan kasvattajia - Toikat Hietamäeltä. Wikberg on Inkerin kulttuuriseuran sukututkimusjaoksen kantava voima Risto Toivosen ohella. Wikberg kiinnostui sukututkimuksesta kymmenisen vuotta sitten. Ahkeran työn tuloksena on syntynyt hänen isoäitinsä inkeriläisestä suvusta kertova kirja: Inkerinmaan kasvattajia - Toikat Hietamäeltä. Kirjassa kerrotaan Hietamäen alueen ja lähiympäristön tapahtumista ennen vallankumousta. Punaisena lankana kulkee Toikan suvun tarina, mutta myös muiden alueen merkkihenkilöiden elämää tuodaan esille. Kyseessä on varsin merkittävä käsikirja ja hakuteos, joka valottaa inkeriläistä historiaa ja kulttuuria. Toikkien li- säksi Wikbergin kirjassa esiintyy myös muita mielenkiintoisia henkilöhahmoja. Teos on myös huomattava apuväline omien inkeriläisten juurten tutkimiseen. Henkilöhakemisto käsittää useita satoja inkeriläisiä. Pekka Wikberg on ollut aina kiinnostunut historiasta ja sitä kautta myös omien juurien selvittämisestä. Wikberg on Toikkien vaiheita tutkiessaan kerännyt materiaalia myös Venjoen Vanhamoision kylästä kotoisin olevan isoisän Luukkosten suvusta. Se saattaa olla Wikbergin seuraava projekti. Pekka on käynyt kahdesti Hietamäellä 4 Kaukasin kylän paikalla, ensimmäisen kerran vuonna 1998 ja toisen vuonna 2003 yhdessä suomalaisten ja eestiläisten sukulaisten kanssa. Kaukasin kylää ei ole enää olemassa, mutta paikka löytyy. Kaikki juuret ovat hänelle yhtä tärkeitä ja arvokkaita, tulivatpa ne Inkerinmaalta tai Uudeltamaalta. Inkeriläisten juurien tutkiminen on haasteellisempaa johtuen lähteiden hajanaisuudesta ja historiasta sekä elinympäristön erilaisuudesta. Kirjan hinta on 35 euroa + postikulut. Ennakkotilauksia osoitteella: pekka.wikberg@ elisanet.fi.

5 Tule tekemään Tarinamekko Tarinamekko kertoo värien, kuvien ja kuvioiden muodossa elämän käännekohdista, iloista ja suruista. Niitä tehdessä jaetaan omia ja toisten muistoja ja kokemuksia. Mekkokankaat kuvioidaan syyskaudella kankaanpainotekniikoita käyttäen ja kevään myötä ne muotoutuvat vaatteiksi. Opettajana on Tilkkutarinatyöpajasta tuttu, Karkkiprinsessan äiti Virpi Vesanen-Laukkanen. Kurssipaikkana on Vuotalon käsityöluokka ja aika on maanantaisin klo Kurssi järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston kautta. Kurssimaksu on 49 euroa. Ilmoittautumiset Inkerin kulttuuriseuraan mennessä joko meilaamalla koivujatahti@inkeri.com tai puhelimitse toimistoon Alkusyksyn tapahtumia Ideat poikivat ja kiertävät. Kuvassa on iisalmelaisia tarinamekkoja. Iisalmen Nuorison tuki ry on yksi Grundtvig-projektin yhteistyökumppaneita ja mekkojen idea tarttui Inkerin kulttuuriseuran Tilkkutarinoista. Kuvassa Hannele Tams. Tutustuminen Museoviraston kuvakokoelmiin klo 17 Inkerin kulttuuriseuralle on varattu tutustuminen Museoviraston Inkeriaiheisiin kuva-aineistoihin yli-intendentti Sirkku Döllen opastuksella Osoite on: Nervanderinkatu 13, Helsinki. Kokoontuminen viraston aulassa. Ennakkoilmoittautuminen suotavaa seuran toimistoon Margareta Partaselle (09) Vainoissa kärsineiden muistojuhla Tuomiokirkossa klo 18 Perinteiseen tapaan kynttilät syttyvät Stalinin vainoissa kärsineiden muistoksi Tuomiokirkon portaille Inkerinpäivänä Tuomiokirkossa pidetyn iltakirkon jälkeen. Tapahtuma on tänä vuonna poikkeuksellisesti perjantai-iltana. Tapahtumassa puhuu Arvo Survo.

6 Ella Mullon muistorasia Keskiviikon käsityöpiiri Ompeluseura jatkaa Koivussa ja tähdessä kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 15. Ensimmäinen kokoontuminen 5.9. Karjalatalon muistelupiiri Muistorasioiden tekeminen jatkuu Inkerikodin muistelupiirissä 20.9, 18.10, klo Uudet ja vanhat muistelijat ovat tervetulleita mukaan! Keravan paluumuuttajat Keravan paluumuuttajien syksyn tapaamiset jatkuvat Talkoorenkaan tiloissa tiistaisin 11.9., 16.10, , Aika on entinen eli klo Iisalmen Tarinamekot kiinnostivat kreikkalaista ja italialaista partneria. Grundtvig II partneritapaaminen Oslossa Oslon tapaamisessa oli edellistä pienempi ryhmä osallistujia, ainoastaan joka maan projektivastaava. Syynä oli Norjan korkea hintataso ja projektivuoden lopussa määrärahat olivat kaikilla vähissä. Tapaamisen aikana tutustuttiin Norjan maahanmuuttajien kotoutustyöhön, joka on varsin samantapainen kuin Suomessa. Sen sijaan maahanmuuttajia on Norjassa enemmän: 8,3 % väestöstä. Aili Mehiläisen tarkempi matkakuvaus on luettavissa netistä. 6 INKERIN KULTTUURIKANAVA koivujatahti@inkeri.com Päätoimittaja Helena Miettinen helena.miettinen@inkeri.com. Puh Jakelu, jäsenrekisteri ja tuotteiden myynti Tytti Piironen tytti.piironen@inkeri.com Puh Toimisto (auki 10-16) Kulttuurisiteeri Margareta Partanen Kaarlenkatu 3-5 A, Helsinki (09) toimisto@inkeri.com

7 Kadonneita kyliä ja viimeisiä inkeriläisveteraaneja Kotiseutumatka Länsija Keski-Inkeriin tarjosi elämysten kirjon. Moni matkalaisista pääsi käymään omilla ja sukujen-sa asuinsijoilla (kuva 1). Paikkojen näkemisellä on merkityksensä, vaikka entisen kylän paikalla kasvaisi metsää, kuten Tyrön Ylikylässä, jossa aikaisemmin Äijäläiset asuivat. Ylikylän maat ovat nyt panssarivaunujen harjoittelumaastoa. Matkaoppaan Aleksej Krjukovin puhetaidon ansiosta ryhmälle suotiin 15 minuutin vierailumahdollisuus kylänmäelle, jonne oli pystytetty muistomerkki entisten asukkaiden muistoksi (kuva 9). Haikeaksi veti kylissä kohdattujen inkeriläismummojen viestit: heistä useimmat olivat kyliensä viimeisiä suomalaisia. Turistibussin tulo kylänraitille innosti mummot juttusille (kuva 3. Raikkosin kylä). Matka Soikkolan- Soikkolan rauniokirkko niemelle (kuva 4) oli unohtumaton kokemus. Mieliin painuivat häikäisevän kauniit maisemat ja katoamassa oleva inkerikkokulttuuri, johon tutkijat Marjukka Patrakka ja Aira Kuronen perehdyttivät. Marjukka Patrakka luovutti Karjalan Kielen Seuran kirjoituskilpailun voittajalle Venakotsan kylästä olevalle Jekaterina Filatovalle palkinnon (kuva 6). Kilpailun aheena oli työ ja kirjoituksen piti olla karjalan kielellä, joihin inkerikkokieli luetaan. Jekatarina on tehnyt elämäntyönsä Tallinnan puuvillatehtaassa kehrääjänä. 7 Tutustumiskohteina olivat Kupanitsan, Tyron, Kolppanan ja Hietamäen kirkot. Hietamäellä nautittiin maittava lounas (kuva 2), jonka päätteeksi kirkkoherra Väinö Kuosti ja kanttori Veera Haapalainen kertoivat seurakunnan toiminnasta. Katri Pylkäksen ja Veikko Liljan ansiosta valottui inkeriläisen kulttuurin vaietumpia puolia. Katri Pylkäs on yksi harvoista elossa olevista hyppääjätliikkeen jäsenistä. Liljan mukaan heitä olisi Suomessa alle kymmenen. Hyppääjiä oli etenkin 1800-luvulla Keski-Inkerissä ja Skuoritsan (kuva 5) seudulla. Katri edusta ns. purskovalaisuutta. Hyppääjille ovat tyypillistä omaperäiset laulut ja voimakas liikehdintä, joista nimikin on tullut. Hyppääjien merkkihahmon Mikko Soinin haudalla koettiin ainutkertainen hetki Katrin laulaessa isoisälleen (kuva 8).

8 1 Kukoistavaa Inkeriä 2 Lounas Hietamäen kirkolla 1 3 Raikkosin mummoja 4 Soikkolan Loankylä 1 5 Skuoritsan kylä 6 Kirjoituskilpailun voittaja Soikkolan Venakotsassa 7 Katri Pylkäs isoisänsä haudalla 8 Kolppanan kirkko 9 Tyrön Ylikylä Valokuvat: Juha-Pekka Salminen, Pekka Wikberg, Helena Miettinen