Sikaloiden paikat on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

Transkriptio

1 1(15) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 22 YLO LOS-2003-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Kari Niittysen ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 850 emakon ja 150 lihasian sikalan laajentamista emakon ja lihasian sikalaksi. Päätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Kari Niittynen Vampulantie 542, TAMMIAINEN Toimialatunnus: LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Sikalat sijaitsevat Vampulan kunnan Hanhikosken kylässä kiinteistöllä Jokiniitty RN:o 4 yllämainitussa osoitteessa, kiinteistörekisteritunnus Sikaloiden paikat on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 2 momentin perusteella ympäristöministeriö on päättänyt, että Kari Niittysen yhdistelmäsikalan rakennushankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Yhteysviranomaisena on toiminut Lounais-Suomen ympäristökeskus, joka on todennut ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta annetussa lau- Postiosoite PL 47, Turku Puhelin (02) Telefax (02) Postadress PB 47, Åbo Telefon (02) Käyntiosoite Itsenäisyydenaukio 2, Turku kirjaamo.los@ymparisto.fi Besöksadress Självständighetsplan 2, Åbo

2 sunnossa, että arviointiselostusta on täydennettävä ja täydennykset esitettävä ympäristölupaa haettaessa. 2/15 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt Kari Niittyselle ympäristöluvan 850 emakon sikalalle. Hakemusasiakirjoihin on liitetty seitsemän vuokrasopimusta, jotka koskevat noin 109 hehtaarin peltoalaa ja kuusi lannan levityssopimusta, jotka koskevat noin 201 hehtaarin peltoalaa. Lisäksi liitteenä on sopimus, jossa urakoitsija sitoutuu vastaanottamaan separoidun lannan kuivaainesta viiden vuoden aikana noin maamassakuution valmistukseen. Jokiniityn tilan sikalarakennukset sijoittuvat Satakunnan seutukaavan 5 kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle alueelle kh-615 (Kalkkivuori - Pikku-Vampula). Noin 200 metrin päässä tilakeskuksen itäpuolella sijaitsee seutukaavaan sisältyvä, maakunnallisesti merkittäväksi luokiteltu luonnonsuojelualue, Sikapäänmäki (SL-488), jonka varausperusteena on geologisia ja kasvitieteellisiä arvoja. Kaavamerkintä SL tarkoittaa luonnonsuojelualuetta, jolla on osoitettu luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Jokiniityn tila sijaitsee Vampulan kunnan Hanhikosken kylässä rajautuen Alastaron kunnan rajaan. Sikalat sijoittuvat Alastarosta Vampulaan menevän tien nro 2101 varteen ja ne sijaitsevat Loimijoen alaosan vesistöalueella (35.914). Sijoituspaikat eivät ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Jokiniityn tilan talouskeskus käsittää sikaloiden lisäksi viljan käsittelytilat kuivureineen, lämpökeskuksen, huolto- ja korjaustilat koneille ja kalustolle sekä tilan päärakennuksen. Osa lannan levitykseen tarkoitetuista pelloista sijaitsee talouskeskuksen yhteydessä. Sikalarakennusten ympäristö on avointa peltoa. Lähimmät naapurien kiinteistöt sijaitsevat sikaloiden länsi-luoteispuolella noin 150 ja 230 metrin päässä ja kaakkoispuolella noin 300 metrin päässä. Lähin kiinteistö on ollut muutamia vuosia tyhjillään. Olemassa olevan emakkosikalan etäisyys Loimijokeen on noin 250 metriä ja olemassa olevien lietesäiliöiden noin 220 metriä. Uuden lihasikalan (= konehallin) etäisyys Loimijokeen on noin 215 metriä ja uusien lietesäiliöiden noin 160 metriä. Jokiniityn tilan kohdalla Loimijoessa esiintyvät kevättulvat ovat paljolti jääpatojen aiheuttamia. Kevättulvien alle on kokemusperäisesti arvioitu jäävän noin 20 hehtaaria peltoa. Ko. tulvapellot ovat yhtä lohkoa lukuun ottamatta toiminnanharjoittajan omia peltoja. LAITOKSEN TOIMINTA Nykyisessä sikalassa on tilat 850 emakon pitämiseen sekä niiden porsaiden että tarvittavan uudisaineksen kasvattamiseen. Ympäristölupaa haetaan nykyisen sikalan peruskorjaamiseen siten, että olemassa olevaan sikalarakennukseen tulee tilat emakolle. Lisäksi olemassa olevan konehallin käyttötarkoitus muutetaan lihasikalaksi, johon tulee tilat lihasialle. Laajennuksen jälkeenkin 50 % syntyvistä porsaista menee välitykseen kilon painoisina. Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan noin porsasta ja lihasikaa vuodessa.

3 3/15 Kaikki sikalaosastot tulevat toimimaan lietelantajärjestelmällä. Olemassa olevien lietesäiliöiden (5 kpl) yhteenlaskettu tilavuus on noin m 3, josta noin 660 m 3 on katettu. Lisäksi nykyisessä sikalassa on lietekuiluja noin m 3. Lihasikalan yhteyteen rakennetaan kaksi yhteensä noin m 3 :n lietesäiliötä ja sikalaan tulee lietekuiluja noin m 3. Lisäksi rakennetaan noin m 3 :n etälietesäiliö Alastaron kunnan Vännilän kylään. Lietesäiliöt ovat betonirakenteisia ja ne täytetään alta päin. Uuden sikalan yhteydessä sijaitsevissa tiloissa separoidaan kaikki sikaloissa syntyvä lanta eli noin m 3 lietelantaa vuodessa SepTec-järjestelmässä (Ansager, Tanska). Myös eläinsuojien pesu- ja WC-vedet johdetaan pumppaussäiliön kautta separointiin ja edelleen lietesäiliöihin. Laitevalmistajan antaman tutkimusselostuksen mukaan (Möller 2003) separoinnissa % lietelannasta muuttuu kuivamassaksi, johon erottuu 40 % kokonaistypestä ja 18 % ammoniakkitypestä. Sikaloista tuleva lanta jakautuu separointilaitetoimittajan mukaan noin m 3 nestemäiseen osaan ja noin m 3 kiinteään osaan vuodessa. Nestemäinen osa varastoidaan katetuissa lietesäiliöissä ja levitetään letkulevittimellä omille (76 ha), vuokrapelloille (109 ha) ja sopimuspelloille (noin 201 ha) keväällä, kesällä ja syksyllä. Nestefraktiossa on vähän fosforia ja sen peltolevitysmäärä määräytyy typpipitoisuuden perusteella. Jokiniityn tilan viljelysuunnitelman mukaan typpeä käytetään noin 100 kiloa hehtaarille vuodessa. Separoidun nestefraktion levitykseen tarvitaan peltoalaa 345 hehtaaria. Lannoituksen lähtökohtana on saada markkinakelpoista satoa, joten peltojen haluttu fosforitaso ylläpidetään levittämällä pelloille tarvittava määrä separoinnin kuivafraktiota maatalouden ympäristötukijärjestelmän määrittämien ehtojen mukaisesti neljän vuoden tasausjakson aikana. Tarkka vuosittainen tieto lannanlevityksestä kirjautuu lohkokirjanpitoon jokaisen lohkon osalta yksilöitynä erikseen. Kiinteä osa varastoidaan betonipohjaisessa, katetussa ja seinillä varustetussa noin 400 m 2 :n kuivalantalassa ja se on tarkoitus viedä pois tilalta hyödynnettäväksi viherrakentamisessa. Mikäli tämä ei onnistu, tarvitaan koko kuivafraktiomäärän levitykseen peltoa noin 585 hehtaaria. Tilalla on kuusi polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on noin litraa. Säiliöistä kaksi on maahan upotettuja, kolme sijaitsee betonilaatan päällä ja yksi pelkästään maan päällä. Lisäksi tilalla on noin litraa muita öljytuotteita, joita säilytetään tynnyreissä konehallissa. Sikaloissa käytettävä vesi otetaan omasta porakaivosta ja Vampulan Vesihuolto Oy:stä. Vedelle on rakennettu rehustamon yhteyteen välivarastosäiliö. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta vesitiiviissä lantavarastoissa, jotka on sijoitettu ja rakennettu siten, etteivät mahdolliset tulvat uhkaa säiliöitä. Hajuhaittoja aiheuttavat sikaloiden ilmanvaihto sekä lannan varastointi ja levitys. VTT Prosessit on arvioinut sikalahankkeen aiheuttamia ammoniakkipäästöjä. Vertailutasoksi on valittu kesäajan päästötaso. Lämpimänä vuodenaikana eläinsuojan ilmanvaihto ja ammoniakin haihtuvuus on suurimmillaan. Olemassa olevien rakennusten ammoniakkipäästöarvio on tehty tilalla tehtyjen mittausten perusteella. Nykytilanteen mukaisen toiminnan ammoniakkipäästö on noin 3325 grammaa tunnissa. Uusien toimintojen päästöt on arvioitu suunnitteluarvojen ja soveltuvien raportoitujen päästömittausten perusteella. Sikalan laajennuksessa pyritään olennaisesti vähentämään ilmaan pääsevien kaasujen määrää uudella ilmanvaihtoratkaisulla, jossa ilmanotto

4 4/15 tapahtuu alhaalta rakenteiden alta ja poisto katolta (IC-W + - järjestelmä, Hollanti). Sisään tuleva ilma ei sekoitu sikalassa jo olevaan ilmaan niin paljon kuin perinteisessä ratkaisussa, vaan ohjautuu suoraan eläinten käytettäväksi. Hakijan tarkoituksena on vähentää hajuhaittaa myös mm. rakentamalla karsinoihin kuperat pohjat, kattamalla lietesäiliöt kelluvalla katteella ja täyttämällä lietesäiliöt alta päin, separoimalla lietelanta sekä viemällä kuiva-aines pois tilalta ja levittämällä nestemäinen osa letkulevittimellä pelloille. Laajennuksen ja em. hajuhaittojen vähentämistoimenpiteiden jälkeen sikalahankkeen ammoniakkipäästö tulee olemaan noin 3422 grammaa tunnissa. VTT Prosessit on selvittänyt hajuhaitan esiintymistä sikalan ympäristössä vuonna 2003 asukaskyselyllä, jossa kaikille talouksille noin 3,5 kilometrin etäisyydelle sikalasta lähetettiin kyselykaavake. Kaavakkeessa kysyttiin kotiympäristössä esiintyviä ympäristöhaittoja; millaisia hajuja ympäristössä esiintyy ja miten häiriintyviksi ne koetaan. Kyselyyn vastasi 71 taloutta. Kyselyyn vastanneiden kaikki hajun kuvaukset liittyivät maatalouden hajupäästöihin. Koko tutkimusalueella häiritsevän hajun esiintymisestä mainitsi 76 % vastaajista. Haju häiritsi lähes joka toista vastaajaa eniten keväisin. Useampi vastaaja mainitsi, että hajuhaitta koetaan lähinnä lannanlevityksen yhteydessä. Hajun häiritsevyyden selvittämiseksi ja tehtyjen hajuhaittojen vähentämistoimenpiteiden riittävyyden mittaamiseksi hakija esittää em. VTT:n suorittaman asukaskyselyn toistamista kahden vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä ja tarkastamalla niiden kunto riittävän usein. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Porsaita kuljetetaan noin kerran viikossa autolla ja kerran viikossa traktorilla lihasikaloihin. Teurasauto ja rehuauto käyvät noin kaksi kertaa viikossa. Lisäksi lantaa kuljetetaan jatkojalostukseen, etävarastoihin ja peltolevitykseen noin 650 kuormaa vuodessa. Rehustamo sijaitsee nykyisen konehallin (= lihasikala) yhteydessä. Tällöin viljan siirtämisestä aiheutuva kuljetustarve ja pölyäminen pienenevät. Viljan jauhatuksessa tullaan käyttämään laitteistoa, joka ei puhalla jauhettua viljaa ja tämä osaltaan vähentää viljapölyn syntymistä. Ostorehujen varastosiiloissa on syklonit, jotka erottelevat rehujakeen puhallusilmasta. Tilalla kuolleet eläimet (arvion mukaan noin 50 tonnia vuodessa) varastoidaan tilalla kylmäsäilytyksessä ja toimitetaan käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokselle. Jäteöljyt, vanhat torjunta-aineet, akut ja loisteputket viedään ongelmajätteiden keräykseen. Lisäksi sikalassa syntyy jätemuovia esimerkiksi rehusäkeistä ja erilaisista kanistereista. Muovijäte toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Tila on sitoutunut maatalouden ympäristötukeen kaudeksi TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa tarkoitettu arviointiselostus Kari Niittysen sikalarakennushankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisesti. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto ovat asiakirjojen liitteenä. Lausunnossa todetaan, että kyseessä on valtakunnan ensimmäinen sikalahanke, johon on sovellettu harkinnan perusteella ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tätä ympäristövaikutusten arviointiselostusta ei voida pitää mallikelpoisena esimerkkinä hyvin toteutetusta ympäristövaikutusten arviointityöstä. Tarkasteltu vaikutusalue on liian suppea eikä arvioinnissa ole käsitelty kaikkia merkittäviä ympäristövaikutuksia. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten tarkastelu puuttuu lähes kokonaan. Hankkeen maankäytöllisiä

5 vaikutuksia ei arvioitu riittävästi. Haitallisten vaikutusten torjumista ei ole otettu riittävästi huomioon. 5/15 Arviointiselostuksessa arvioitiin sikalarakennushankkeen vaikutuksia kulttuurimaisemaan, sikalarakennuksista ja lietesäiliöistä tuleviin hajupäästöihin sekä lannanlevityksestä johtuviin Loimijoen vesistövaikutuksiin. Selostuksessa on esitetty toimenpidesuosituksia maisemavaikutuksien vähentämiseksi. Suosituksen mukaan nykyisen emakkosikalan pituusvaikutelmaa murretaan kahdella istutettavalla puuryhmällä, jotka sijoitetaan eri laajennusvaiheiden saumakohtiin. Uuden lihasikalan luoteisjulkisivu on pitkä, joten pitkää julkisivumassaa jaetaan osiin kolmen istutettavan puuryhmän avulla. Istutettavissa puulajivalikoimissa käytetään sekä havu- että lehtipuita. Sikalan laajennuksessa pyritään olennaisesti vähentämään ilmaan pääsevien kaasujen määrää uudella ilmanvaihtoratkaisulla ja toteuttamalla lihasikala osarakokarsinaratkaisuna (kupera pohja ja kolmiomuotoiset valurautaritilät). Lisäksi kaikki lanta separoidaan erilleen kiinteään kuiva-aineosaan ja nestemäiseen osaan, minkä on todettu vähentävän hajupäästöjä. Myös lietesäiliöiden kattaminen vähentää hajupäästöjä. Sikalan laajennuksesta johtuvia vaikutuksia Loimijoen veden laatuun ei arvioida merkittäviksi. Nykytilanteeseen verrattuna fosforikuormitus jopa laskee, kun separointimenetelmä otetaan käyttöön ja kiinteää kuiva-aineosaa ei levitetä pellolle. Sen sijaan levitettävän kokonaistypen määrä kasvaa noin kolminkertaiseksi. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Separaattori ei toimi. Tällöin lantaa voidaan säilyttää noin viikko lantakuiluissa ja pumppaussäiliössä. Pidempiaikaisen konerikon aikana lietelanta voidaan johtaa separoimattomana lietesäiliöihin. Kiinteää fraktiota syntyy niin paljon, että kaikkea ei voida kaupallisesti hyödyntää. Separoitu kiinteä fraktio voidaan levittää viljelypelloille. Levitysmäärä lasketaan fraktion sisältämän fosforin perusteella. Hakijalla on suulliset sopimukset noin 200 peltohehtaarista. Lietesäiliö rikkoontuu. Kaikki säiliöt on rakennettu MMM:n rakennusohjeiden mukaan ja niiden ympärillä on maavallit. Koska maa on savea, säiliöstä vuotava neste ei pääse kulkeutumaan kovin helposti vesistöön eikä pohjaveteen. Lietesäiliöiden ympäri on salaojat, joiden purkuputket laskevat Alhonojaan. Viereiselle peltoalueelle nousee tulva. Loimijoen alaosan tulva- ja vettyvien alueiden alaksi on arvioitu noin hehtaaria. Kyseiselle alueelle ei tulisi levittää lainkaan lantaa. Lantavarastot sijaitsevat talouskeskuksen välittömässä läheisyydessä, eikä tulva yleensä ulotu sinne asti. Sikaloiden lattiakorkeudet ja lietesäiliöiden reunat ovat vähintään puoli metriä vuoden 1966 huipputulvakorkeutta korkeammalla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

6 Lupahakemuksen täydentäminen 6/15 Hakija on täydentänyt lupahakemusta , ja Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Vampulan kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Lauttakylä-lehdessä Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Vampulan kunnanvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Sikaloiden sijaintipaikoilla suoritettiin maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Vampulan kunnanhallitus ( ) päättää yhtyä rakennuslautakunnan antamaan lausuntoon. Huittisten seudun terveydenhuollon ky terveysvalvonnan johtaja ( ) on antamassaan lausunnossa todennut, että ympäristölupahakemuksesta ei ole huomauttamista. Vampulan rakennuslautakunta ( ) toteaa lausuntonaan, että - hakemuksen mukainen ympäristölupa voidaan myöntää. Lupakäsittelyssä ja lupaehdoissa on kuitenkin huomioitava jätetyt muistutukset ja mielipiteet; - ympäristölupaviranomaisen tulee lupaharkinnassa huomioida tilalla jo olevan sikalan toiminta. Laajennus on kuitenkin niin suuri, että myös ympäristövaikutukset muuttuvat merkittävästi. Koska laajennus tehdään jo olemassa olevaan rakennukseen, on sen vaikutus maisemaan todettavissa; - koska konehallin, johon sikala laajenee, rakennuslupa-asia on vielä kesken ja käyttötarkoituksen muutos edellyttää vielä uutta rakennuslupakäsittelyä, lautakunta katsoo, ettei toiminnan aloittamiselle tule myöntää lupaa ennen rakennusluvan ja ympäristöluvan lainvoimaiseksi tuloa; -hakemukseen jätetyssä 21 henkilön allekirjoittamassa muistutuksessa ei ole esitetty, että lupaa ei ollenkaan tulisi myöntää; - säiliöiden iästä ja maaperästä johtuen säiliöiden kunnon ja tiiviyden tarkistaminen on perusteltua ja että siitä voidaan määrätä lupaehdoilla; - ympäristöluvan ehtoihin voidaan naapureille aiheutuvan hajuhaitan vähentämiseksi antaa määräyksiä lannan levityksen etäisyydestä ja levityksen ajankohdista; - lupaehtojen noudattamisen valvonta kuuluu lupaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valvontaa varten annettavista tiedoista annetaan omat lupamääräykset. Sikalan toiminnan seurannasta ja valvonnasta on annettava selkeät lupaehdot; - YVA:n lisäksi hajuhaittaa ja hajun leviämistä on selvitetty VTT:n tekemässä ammoniakkipäästöjen arvioinnissa. Hakija on velvoitettava noudattamaan toiminnassaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Vaikka yleisen tien käyttöä ei voi lupamääräyksin rajoittaa, on lannan kuljetuskalustosta ja kuljetuksen haitoista annettava lupamääräykset; - Loimijoen veden laadun tarkkailua tehdään, mutta lupaviranomainen voi harkita, onko tarkkailupisteitä tämän hankkeen johdosta syytä lisätä;

7 7/15 - toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä kulloiseenkin luvanmukaiseen eläinmäärään nähden riittävästi lannan levitykseen soveltuvaa peltoa. Levitykseen ei saa käyttää vesistöjen suojelun kannalta tärkeitä alueita tai tulvaherkkiä alueita; - lantaa voidaan tilalta luovuttaa myös sellaiselle hyödyntäjälle, jolla on siihen ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen lupa. Muussa tapauksessa tilalla on oltava varastotilavuutta 12 kk lannan säilytykseen; - tilalla kuolleiden eläinten varastointi ja käsittely on järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla; - sikalarakennusten ympärille tulevien istutusten toteuttamiselle tulee antaa määräaika ja että - ympäristölupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana, mutta asettaa lupaehtojen tarkistamiselle kohtuullinen määräaika. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty muistutus, jossa on yhteensä 21 henkilön allekirjoitukset, sekä yksi mielipide. Muistutuksessa edellytetään nykyisten lietesäiliöiden kunnon perusteellista tarkastusta ennen laajennetun toiminnan aloittamista. Lannanlevitystä esitetään lupaehdoilla rajoitettavan sunnuntai- ja pyhäpäivinä. Lisäksi muistuttajat esittävät huolensa lupaehtojen valvonnasta, sikalan aiheuttamista hajuhaitoista, liikenteen lisääntymisestä ja Loimijoen kuormituksesta. YVA:n katsotaan painottuneen väärin ja vaikutukset kylän elinolosuhteisiin on jätetty tutkimatta. Vaikutuksia todetaan olevan paljon laajemmin kuin hakijan oman tilan lähiympäristössä. Huittisten seudun ympäristöyhdistyksen mielestä YVA on seurannan ja lannan jatkokäsittelyn osalta puutteellinen. Sikaloiden lattioiden ja lietesäiliöiden korkeusasemaa tulvakorkeuksiin nähden ei ole selvitetty. Lupapäätöksessä tulisi rajata vesiensuojelun kannalta tärkeitä vyöhykkeitä lannan levityksen ulkopuolelle. Naapurien talousveden hankinta ja lannan levityksen lähin etäisyys asunnoista tulisi selvittää. Lupaehdoissa tulisi määrittää, mitkä tahot luvan noudattamista valvovat. Ympäristöyhdistyksen mielestä toimintaa ei tule aloittaa ennen lainvoimaista ympäristölupaa, seurantaohjelmaa tulee täydentää ja huomioida, ettei lannan kuivafraktion käsittelyyn ole urakoitsijalla tarvittavia lupia. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen lausuntojen, muistutuksen ja mielipiteen johdosta. Vastine on jätetty ja siinä todetaan mm., että muistutuksessa ei ole tuotu esille yksilöityjä epäkohtia, joiden vuoksi lupa toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaisuutta olisi perusteltua evätä. Sikalaksi muunnettavalle konehallille on myönnetty lainvoiman saanut rakennuslupa. Myönnettyyn rakennuslupaan kohdistettiin ylimääräinen muutoksenhaku, jonka käsittely on kesken. Ympäristölupahakemuksen kannalta tällä ylimääräisellä muutoksenhaulla ei ole vaikutusta, koska toimintaa aloitettaessa edellytetään joka tapauksessa sikalarakennukselle olevia asianmukaisia lupia. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

8 8/15 Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Kari Niittyselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan sikalan laajentamiseen emakon ja lihasian sikalaksi Vampulan kunnan Hanhikosken kylässä kiinteistöllä Jokiniitty RN:o 4. Ympäristölupa ei koske rakennettavaa etälietesäiliötä. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa, muistutuksessa ja mielipiteessä esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET Lannan varastointi ja käsittely 1. Sikalan toiminnassa syntyvä lanta, separoitu kuiva-aines, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvanmukaisella eläinmäärällä vähintään m 3 lietetilavuutta ja vähintään m 3 kuivikelantatilavuutta. Jos lietesäiliötä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm. Poikkeaminen 12 kuukauden varastointitilan tilavuudesta on mahdollista, mikäli lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle valtioneuvoston asetuksen (931/2000) maataloudesta peräisin olevan nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta mukaisella tavalla varastoitavaksi. 2. Rakennettavat lietesäiliöt on sijoitettava siten, että tulvat eivät ulotu niihin. Sikalarakennusten ja lantavarastojen rakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Sikalarakennusten ja lantavarastojen salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Sikalakiinteistön kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lietelannan pääsy ojiin ja Loimijokeen on mahdollista estää myös onnettomuustilanteissa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lietesäiliössä tulee olla säiliön alta päin täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet. Lisäksi lietesäiliöt on katettava kelluvalla katteella ja pidettävä katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Etälietesäiliön rakentamista varten tulee hankkia sijaintikunnasta asianmukainen rakentamisen lupa. Lietesäiliöiden valmistumisesta tulee ilmoittaa Lounais- Suomen ympäristökeskukselle. 4. Eläinten pito, sikalarakennusten ilmanvaihto sekä lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnasta aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta. Hajuhaittojen torjunnassa on käytettävä luvan hakijan esittämiä toimenpiteitä, kuten lietesäiliöiden kattaminen, IC-W + -ilmanvaihtojärjestelmän käyttöönotto, lihasikalan osarakokarsinaratkaisu ja riittävän suojapuuston istuttaminen sikalarakennusten ympärillä. Hajuhaitta on arvioitava kesäaikana noin vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta (VTT:n asukaskysely). Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta hajuhaittoja

9 ilmenee, on hajuhaitan torjuntaa tehostettava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 9/15 5. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Selvitys nykyisten lietesäiliöiden tiiveydestä tulee toimittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle mennessä. 6. Lanta, pesu- ja jätevedet on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 345 ha separoitua nestemäistä osaa varten. Lanta, separoitu kuivaaines, pesu- ja jätevedet voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Mikäli kuiva-aineksen markkinointi ei onnistu, tulee toiminnanharjoittajan hankkia vähintään 585 ha lannan levitykseen soveltuvaa peltoa separoitua kiinteää osaa varten. 7. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysit lannan eri jakeiden ravinnesisällön selvittämiseksi. Lannan ravinnesisältö on selvitettävä toiminnan alkaessa ja sen jälkeen 5 vuoden välein. Tuotantorakennuksesta viedystä lantamäärästä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. 8. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lietelannan siirtokuljetuksia lietesäiliöstä toiseen ja siihen liittyvää lietelannan sekoitusta lietesäiliössä saa suorittaa korkeintaan viitenä päivänä vuodessa arkisin maanantaista perjantaihin pois lukien arkipyhät. Lietelannan levitystä pelloille sekä siihen liittyvää lietelannan sekoitusta lietesäiliöissä saa suorittaa arkisin maanantaista perjantaihin pois lukien arkipyhät. Toiminnanharjoittajan tulee laatia vuosittain lannan levityssuunnitelma sekä selvitys separoidun kuiva-aineksen käyttötavasta ja toimituspaikasta. Lannan levityssuunnitelman tulee sisältää tiedot levitysalojen sijainnista sekä selvitykset pohjavesien, vesistöjen ja talousvesikaivojen suojaamiseksi tarpeellisista suojavyöhykkeistä. Lisäksi suunnitelmassa tulee esittää tiedot lannanlevitysmenetelmistä, lannanlevitysajankohdista sekä naapurustolle aiheutuvan hajuhaitan vähentämiseksi tehtävistä toimenpiteistä. Levityssuunnitelma ja selvitys separoidun kuiva-aineksen käytöstä ja toimituspaikoista tulee toimittaa Vampulan kunnan rakennuslautakunnalle hyväksyttäväksi ennen levityksen aloittamista, kuitenkin viimeistään Levityssuunnitelma ja separoidun kuiva-aineksen käyttöselvitys tulee toimittaa tiedoksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. 9. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 10. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 11. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Loimijoen rannalla ja jokeen laskevien ojien varsilla sijaitseville tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys em. tulvaherkille pelloille on kielletty.

10 10/15 Jätteet 12. Kaikki sikalassa syntyvä eläinjäte, kuten kuolleet siat, kuolleena syntyneet tai syntymättömät porsaat tai sanottujen eläinten osat, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 13. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. 14. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 15. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 16. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Raportointi 17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - tiedot tilalta viedyn separoidun kuivafraktion määristä ja toimituspaikoista; - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista, kuten tulvista. Muut määräykset 18. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 19. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20. Hakemusasiakirjoissa esitettyjen puuryhmien istutukset on toteutettava vuoden 2005 aikana.

11 11/ Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 22. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Luparatkaisua ja lupamääräyksiä harkittaessa on otettu huomioon, että kysymyksessä on olemassa olevan sikalan laajentaminen siten, että samalla parannetaan sikalan toimintaympäristöä. Vaikka sikala-alue sijoittuu kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle alueelle asutuksen läheisyyteen, voidaan karjatalouden harjoittaminen katsoa ko. alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi eikä haittojen läheiselle asutukselle ole katsottu merkittävästi lisääntyvän. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan sellaista terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, että lupa tulisi kieltää. Sikalan ympäristövaikutukset selvitettiin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisesti. Sikalan ei arvioida aiheuttavan merkittävää terveys- tai viihtyvyyshaittaa ihmisille. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta annetun lausunnon jälkeen hakemusta täydennettiin mm. hajupäästöjä koskevilla tiedoilla. Täydennyksissä esitettiin sellaisia ratkaisuja, joiden perusteella lupa on mahdollista myöntää. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyt suunnitelmat huomioon ottaen laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Ylimääräisten vesien pääsy lannan varastointitiloihin aiheuttaa lantavarastojen täyttymisen ennenaikaisesti. Kattamattomissa lantavarastoissa tulee varautua vuosittaisen keskimääräisen sadevesimäärän varastointiin. Lupamääräykset 2 5 ja 9 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Mikäli epäillään vuotoja rakenteissa, salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan asia tutkia. Kiinteistön kuivatusjärjestelyillä voidaan

12 minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy vesiuomiin. Tarvittaessa kiinteistön ojitusjärjestelyjä muuttamalla saadaan riittävä suojaetäisyys ojiin. 12/15 Lupamääräykset 1 11 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lietesäiliöiden kattaminen estää ammoniakin haihtumista ilmaan ja pienentää hajuhaittoja. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Koska levityspellot sijoittuvat osittain lähelle taajaa asutusta, on tarpeen lupamääräyksillä pyrkiä pienentämään lannan levityksen aiheuttamaa viihtyvyyshaittaa naapurustolle. Lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi on tarpeen rajoittaa myös lietteen sekoituksesta ja levityksestä aiheutuvien hajuhaittojen esiintymistä ajallisesti. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen metrin levyistä suojakaistaa. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitetulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä. Lupamääräyksen 12 mukaisesti tilalla kuolleiden eläinten (raadot) asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000, muut. 6/2001) eläinjätteen käsittelystä 5 :n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Koska maa- ja metsätalousministeriön antaman asetuksen valvonta kuuluu terveysviranomaiselle, on tarkoituksenmukaista, että terveysviranomainen hyväksyy väliaikaiset varastointitilat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Lupamääräysten mukaisesti jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on

13 13/15 teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 17 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 18 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 19 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Lupamääräyksen 20 mukaisilla puuistutuksilla saadaan sikalarakennukset sopimaan paremmin ympäristöön. Istutettavissa puulajivalikoimassa on käytettävä sekä havu- että lehtipuita, jotta vuodenaikojen vaihtelu ja talviaikainen näkösuojaus toimivat suunnitelmien mukaisesti. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 21 ja 22 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ellei luvan mukaista toimintaa ole aloitettu viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, niin lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus Lounais-Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Tämä ympäristölupapäätös korvaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. Hakija on pyytänyt lupapäätöstä noudatettavaksi ennen sen lainvoimaiseksi tuloa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Perusteluina hakija esittää mm., että sikalan välitön käyttöönotto vähentää kuljetusmääriä ja eläinten sekä luonnon rasitusta. Lisäksi asialla on merkittävä taloudellinen vaikutus. Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, koska rakennus, sen sisustus ja muut vaikutukset on palautettavissa vallitsevaan nykytilaan.

14 Lounais-Suomen ympäristökeskus katsoo, ettei päätöksen täytäntöönpanoon muutoksenhausta huolimatta ole esitetty riittäviä perusteita. 14/15 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 46, 52 56, 81, 96 98, 100, 101, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000), maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000, muut. 6/2001) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 2430 euroa. Eläinsuojan ympäristöluvan käsittelystä perittävä kiinteä maksu on euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua korkeampana, jos asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää suurempi. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kari Niittynen Vampulantie 542, TAMMIAINEN Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Vampulan kunnanhallitus Vampulan rakennuslautakunta Huittisten seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus Pekka Remes, Talonpojantie 11, RIIHIKOSKI Huittisten seudun ympäristöyhdistys, Kaalikatu 8, HUITTINEN Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Vampulan kunnan ilmoitustaulu Lauttakylä-lehti

15 15/15 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus