Yhteisö lehti. Nro Eskolan kylä perusti yrityksen palveluiden turvaamiseksi. Hännän huisketta ja haukahtelua Multasniemellä

Transkriptio

1 Yhteisö lehti Nro Eskolan kylä perusti yrityksen palveluiden turvaamiseksi Hännän huisketta ja haukahtelua Multasniemellä Maaseutu kutsui uranvaihtoon Pohjois-Pohjanmaa

2 Sisältö 2 Pääkirjoitus 3 Kyläpalvelun vieraana 3 YHTEISÖhautomo -hanke 4 Eskolan kylä perusti yrityksen palveluiden turvaamiseksi 5 Hännän huisketta ja haukahtelua Multasniemellä 6 Maaseutu kutsui uranvaihtoon 8 Kattilakosken kulttuuriosuuskunta 10 VillaNutussa arki on arvokasta 12 Opintomatkalla Skotlannissa -Yhteiskunnallisista yrityksistä ratkaisuja palveluiden tuottamiseen 14 Läheltä lautaselle tutustuttaa lapset ruoan alkuperään toiminnan avulla 15 Yrityskaupan tai sukupolvenvaihdoksen kautta yrittäjäksi 15 Rahoitusta nuorten omiin juttuihin 16 Tietoa Leader-ryhmistä Ihmisten kokoisille ideoille Toiminnanjohtaja Pirjo Hongisto. Leader uudistuu uudella ohjelmakaudella Luet parhaillaan Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmien Yhteisöhautomo- Uusien mahdollisuuksien maaseutu kehittämishankkeen kolmatta tiedotuslehteä. Hankkeen tarkoituksena on edistää toimijoiden tarpeista lähtevää yhteisöllisyyttä monin tavoin koko Pohjois-Pohjanmaan alueella. Toiminta jatkuu vielä vuoden 2014 loppupuolelle saakka. Tulevan ohjelmakauden valmistelut ovat käynnissä kaikissa Pohjois- Pohjanmaan Leader-ryhmissä. Työtä jatketaan yhdessä alueen toimijoiden kanssa paikallisen kehittämisen edistämiseksi taas seuraavien seitsemän vuoden aikana. Tärkeitä asioita ovat uudella rahoituskaudellakin pienten paikallisten toimintaansa aloittavien ja toimintaansa laajentavien yritysten tukeminen. Maaseutu tarvitsee pieniä yrityksiä tuottamaan uusia tuotteita ja palveluita sekä monipuolistamaan yritystoimintaa. Kuluvalla ohjelmakaudella Pohjois-Pohjanmaan alueen Leader-ryhmät ovatkin panostaneet erityisen paljon alueensa yritystoiminnan kehittämiseen verrattuna muihin alueisiin Suomessa. Toisena Leader-ryhmien yhtä tärkeänä asiana on jatkossakin yhteisöllisyyden edistäminen paikallisista lähtökohdista alkaen. Erityisesti nuorten asioita pyritään huomioimaan entistä paremmin. Kaikilla ryhmillä tulee olemaan käytössään nuorten oma rahoituskanava, Nuoriso-Leader, jonka painotukset ovat eri alueilla hieman erilaiset. Asiaa kannattaa tiedustella oman alueen ryhmästä. Yhteisöllinen yrittäjyys on varmasti asia, jota pyritään myös edistämään, koska tätä uutta toiminnan muotoa tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa erilaisten palvelujen turvaamiseksi erityisesti harvaan asutulla maaseudulla. Myös paikallisten toimijoiden yhteistyö ympäristön tilan parantamiseksi on nostettu esiin ja rahoitusta pieniin ympäristöhankkeisiin on tulossa. Hankkeiden hakuajan alkamisesta saa tietoa kaikkien Pohjois-Pohjanmaan alueen Leader-ryhmien internet-sivuilta. Valmistumassa on myös sähköinen hakujärjestelmä Hyrrä, joka palvelee hanke- ja yritystukien hakijoita hankkeen eri vaiheissa. Hakemuksia ei tarvitse enää jatkossa toimittaa paperilla. Toivomme, että tämä toisi helpotusta ja nopeuttaisi hakemusten jättämistä, mutta myös niiden käsittelyä. Nyt on hyvä aika valmistella hankesuunnitelmia ja suunnitella tulevaisuutta. Uudet ja jo tutuiksi tulleet hanketoimijat toivotetaan tervetulleiksi mukaan Leader- ryhmien toimintaan kehittämään kanssamme parempaa maaseutua koko Pohjois-Pohjanmaan alueella. Pyrimme parantamaan myös tiedotusta. Leader-ryhmien ulkoinen ilme uudistuu ja yhtenäistyy. Parhaillaan on valmistumassa koko Suomen Leader-ryhmien yhteiset sivut Sivustolta löytää jatkossa helpommin oman alueen ryhmän, johon voi ottaa yhteyttä. Erityisen tervetullut on käyttöön otettava Leader-ryhmien tunnus: Ihmisten kokoisille ideoille! Leader on toimintaa, neuvontaa ja rahoitusta paikallisen kehittämisen edistämiseksi. Tehdään yhdessä Pohjois- Pohjanmaan alueesta yhä parempi paikka asua, elää ja yrittää. Pirjo Hongisto toiminnanjohtaja, Oulun Seudun Leader Kyläpalvelun vieraana Hienoa kun olitte jo odottamassa. Kuinka pitkä matka meillä on vielä? Enää kolmisen kilometriä. Keskipiste-Leader ry Päivi Vähäaho paivi.vahaaho@keskipisteleader.fi Myötäle ry Marja Tuomivaara marja.tuomivaara@myotale.fi Nouseva Rannikkoseutu ry Nina Kurunlahti nina.kurunlahti@nousevarannikkoseutu.fi Täällä on sentään lunta. Etelässä emme ole päässeet laduille koko talvena. Tuolla on meidän SIIS ANTEEKSI? kotisiivous- ja asiointipalvelun väkeä. menossa? Tilasimme Mihin me ollaan nyt talvilomamatkan, hiihtämään metsään ja meren jäälle... Me halutaan nimenomaan murtsikkaa, ei skimbaamista. Kyläpalvelut Oy. Hauska. Mistä tuollainen nimi elämysfirmalle? Meille luvattiin myös täysi ylläpito ja paikallisia perinneruokia... YHTEISÖhautomo-hanke on Pohjois-Pohjanmaan viiden Leader-ryhmän yhteinen maaseudun kehittämishanke, jota toteutetaan 33 kunnan alueella vuosina Hanketta hallinnoi Keskipiste-Leader ry. Hankkeen kolme päätavoitetta ovat toimivat paikallisyhteisöt, lähipalvelut ja viestintä. Hanke tarjoaa apua ja neuvontaa yhdistyksille ja yhteisöille yhteistyöverkostojen luomisessa, kansainvälistymisessä, palveluiden kehittämisessä ja toiminnan markkinoinnissa. Kädessäsi on julkaisu, jonka avulla haluamme tuoda esiin hyviä käytäntöjä sekä hanketoteutuksia toiminta-alueeltamme. Tiedottamalla toteutuneista hankkeista haluamme kannustaa yhteisöjä kehittämään omaa toimintaansa ja löytämään uusia ratkaisumalleja olemassa oleviin ongelmiin. Ota yhteyttä alueesi hankkeen työntekijään: Oulun Seudun Leader ry Ritva Sauvola ritva.sauvola@oulunseudunleader.fi Niina Heikkinen niina.heikkinen@oulunseudunleader.fi Rieska-Leader ry Asko Eerola asko.eerola@rieskaleader.fi Rita Kovács rita.kovacs@rieskaleader.fi Perustimme yhteiskunnallisen yrityksen tuottamaan lähipalveluita. Meillä on muun muassa lastentarha, ateria- ja pitopalvelu, sekä kotona asumista tukevia palveluja. Ei hätää. Saavumme juuri Kyläpalvelujen kartanoon. Täällä toimivat elämysmatkailu-, majoitusja juhlapalvelut. NO HUH!...mutta näyttääpä hienolta! Yhteisölehti Leader Pohjois-Pohjanmaan tiedotuslehti Päätoimittaja: Ilkka Peltola ilkka.peltola@keskipisteleader.fi Toimituskunta: Yhteisöhautomo-hanke Toimituksen osoite: PL 84 (Smarthouse, Vierimaantie 5) YLIVIESKA Puh Yhteisölehti verkossa: Ulkoasu ja taitto: GST Graafinen Studio, Oulu Kannen kuva: Mari Aikio Painopaikka: Joutsen Median Painotalo Oy 2014 KOSKELA 2014 Pohjois-Pohjanmaa 2 3 PÄÄKIRJOITUS

3 Eskolan kylä perusti yrityksen palveluiden turvaamiseksi Teksti ja kuvat Asko Eerola Hännän huisketta ja haukahtelua Multasniemellä Teksti MARJO KÄMÄRÄINEN Kuvat MARI AIKIO ja SANTERI MIKKONEN Eskolan kylän asukkaat perustivat lähipalveluita tuottavan yhteiskunnallisen yrityksen. Yritys perustettiin, koska kylässä nähdään yhä olevan tarvetta palveluille, joita kaupunki on lakkauttanut tai joita ollaan lakkauttamassa. -Ihmiset kokevat lähipalvelut tärkeiksi. Vaikka vastaavan palvelun saisi muualta, ei ole mitään mieltä liikuttaa ihmisiä kohtuuttomia matkoja, toteaa Eskolan Kyläpalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jaakko Hautamäki. Esimerkiksi päivähoito koetaan olennaisena lähipalveluna. Sen vuoksi yritys aloitti kymmenpaikkaisen päiväkotitoiminnan vuoden alussa. Jatkossa yrityksen tarkoituksena on perustaa oma kyläkeskus tämän vuoden aikana. Saman katon alle tulisivat mm. ateriapalvelu, kotiapu ja kirjasto. Eskolan Kyläpalvelu Oy on yli sadan osakkaan omistama yritys, jonka tarkoituksena on tuottaa asukkaiden tarvitsemia lähipalveluita. Tuotettavat palvelut perustuvat kysyntään ja liiketaloudellisiin periaatteisiin. Palveluiden tuottamisesta kertyvä voitto käytetään vain tarvittavien palveluiden tuottamiseen ja edelleen kehittämiseen. Kyläpalvelun toimintatapana on asukkaiden lähipalveluiden turvaaminen. Yritys tuottaa tarvittavia palveluita joko yksin tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, pyrkimällä palvelutuotannossa yhteisölliseen laadukkaaseen palveluun sekä työllistämään lähialueensa asukkaita. Lisäksi yritys soveltaa toiminnassaan Green Care -toimintamallia ja kestävää kehitystä. Palvelutuotannossa pyritään hyödyntämään olemassa olevaa rakennuskantaa. Kyläpalvelu Oy neuvottelee parhaillaan Kannuksen kaupungin kanssa Hanhinevan koulun ja koulun asuntolan, sekä Eskolan kylätalon soveltuvuudesta yrityksen palvelutarjontaan. Päivähoidon osalta yritys toimii vuokratiloissa kylätalon läheisyydessä, tiloissa on aiemminkin ollut päivähoitotilat. Palvelut: Tenavatalli: Lasten päivähoito Ateria- ja pitopalvelu: Aterianvalmistus oppimiskeskuksessa opiskeleville, työssäkäyville, vanhuksille, matkailuryhmille, pito- ja juhlapalvelu, ruokala/kahvio Matkailu: Valtakunnantason opastuskeskus paikallisen kehittämisen toimintatavoista, metsäratamuseo ja perinnekeskus, Green Carepalvelutoiminta yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa, ohjelmatoiminta yhteistyössä kesäteatterin kanssa. Oppimiskeskus: Green Care-Luontohoivakoulu, kokousja koulutustila aikuisille, etäopiskelu, kerhotoiminta Kotiapu: Kotisiivouspalvelu, asiointipalvelu, kotona asumista tukevat palvelut Päiväkoti Tenavatalli aloitti toimintansa Eskolassa vuodenvaihteessa. Alakuva: Eskolan Kyläpalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jaakko Hautamäki korostaa lähipalveluiden merkitystä. Lisätiedot: Pakkasaamu, nouseva aurinko pilkottaa puiden lomasta ja aidan takana pilkottaa monen monta paria pystyjä korvia ja valppaita silmiä. Isosta koiralaumasta huolimatta ulkona on hiiren hiljaista. Aamu Käpälämäellä näyttäisi alkavan rauhallisissa merkeissä. Käpälämäki on Kuusamon Multasniemellä sijaitseva yritys, joka tarjoaa koiriin liittyviä palveluita huskysafareista ongelmakoiran koulutukseen. Nuoria yrittäjiä Heidiä ja Maria yhdistää palava intohimo koiriin ja valjakkourheiluun. Heidin toimenkuvaan kuuluu huskysafarioppaana toimimisen lisäksi koirien hieronta. Niin aktiivisesti liikkuvat koirat kuin seurakoiratkin hyötyvät hieronnasta. Jotta koira pystyy täysipainoisesti työskentelemään, on tärkeää pitää lihaskunnosta huolta. Hieronnalla voidaan myös ennalta ehkäistä lihas- ja jännevammojen syntymistä. Heidi on koulutukseltaan koiriin erikoistunut eläinhieroja sekä eläinrefleksologi. Ennen hierojaksi kouluttautumista hän opiskeli huskyjen parissa ohjelmapalveluiden tuottajaksi ja sieltä lähti kipinä oman valjakon hankintaan. Aluksi huskyjen kanssa touhuaminen oli harrastus ja nyt siitä on tullut mieluinen ammatti. Mari on ammatiltaan ongelmakoirankouluttaja. Hän saapuu mieluusti asiakkaan kotiympäristöön, jossa koiran käytösongelmia esiintyy. Usein jo kolmella - neljällä käynnillä päästään hyvään alkuun ja saadaan jonkinlaisia tuloksia, omistajan pystyessä tämän jälkeen jatkamaan koulutusohjelmaa itsenäisesti. Joskus riittää jo yksikin käynti. Marillakin on huskyja useamman valjakollisen verran ja paljon kokemusta valjakkoajosta. Mari on lähtöisin Multasniemeltä ja hän rakensi talon kylään pari vuotta sitten ja Heidi on asunut kylällä vuoden verran. Vaikka Käpälämäki on näkyvä ja Käpälämäki On Kuusamon Multasniemellä keväällä 2012 toimintansa aloittanut yritys. Yrittäjät Heidi Parkkisenniemi (koirahieroja) ja Mari Aikio (ongelmakoirankouluttaja) ennen kaikkea kuuluva yritys, ovat kyläläiset toivottaneet uudet nuoret asukkaat lämpimästi tervetulleiksi koiriensa kera. Käpälämäki tekee yhteistyötä Multasniemen nuorisoseuran kanssa. He järjestävät yhteisiä tapahtumia kuten koiranäyttelyitä ja Kuusamo Sprint valjakkokisat. Nuorisoseura vastaa kisareittien kunnossa pidosta, kilpailijoiden majoituksesta sekä tapahtumakahvilasta. Heidi ja Mari saavat käyttää nuorisoseuran tiloja myös erilaisiin koulutuksiin ja kursseihin. Käpälämäen myötä kylälle on tullut vilskettä ja kylä on saanut tunnettuutta sekä koiraystävällisen imagon. Varsinkin Kuusamo Sprint kisan aikoihin kylälle saapuu paljon paikallisia ja turisteja kilpailemaan sekä kannustamaan valjakoita. Multasniemellä on tilaa, luonnon rauhaa, kauniit maisemat sekä loistavia asukkaita juuri sopivat edellytykset Käpälämäelle. 4 5

4 Maaseutu kutsui uranvaihtoon Teksti Minna Mäkelä Kuvat Minna Mäkelä ja Nina Kurunlahti Omenapuun leikkaus. Päätuotteiksi valitsin parsan, pensasmustikan ja tyrnin, jotka istutettiin Kunnon talvi tekee vasta tuloaan, mutta pitenevä päivä saa viherpeukaloilla ajatukset liikkeelle: viimeistään nyt on suunniteltava seuraavana kesänä viljeltävät kasvit ja hankittava siemenet ja lannoitteet. Olin jo ylioppilaaksi pääsyn jälkeen unelmoinut puutarha-alasta. Parikymmentä vuotta hoitotyössä kasvatti rohkeutta niin, että uskaltauduin hakeutumaan opiskelemaan puutarhuriksi. Ehkä juuri siksi, että olin aiemmin harrastanut koristekasvien hoitoa omassa puutarhassa, kiinnostuin opiskeluaikana etenkin syötävien kasvien viljelystä. Marjan- ja vihannesviljelyn tunneilla alkoivat valikoitua kiinnostavimmat kasvit. Kun vielä samaan aikaan järjestyi anopin kautta pieni maapaikka rakennuksineen Tyrnävän Murrosta, oli edessä enää liikeidean ja markkinointikanavien löytäminen. Päätuotteiksi valitsin parsan, pensasmustikan ja tyrnin, jotka istutettiin Taimet ovat vasta nuoria ja sadot sen mukaisia. Viime keväänä korjasimme ensimmäistä parsasatoa ja syksyllä hieman mustikoita ja tyrnejä. Koska peltoalaa oli vielä käytettävissä ja päätuotteiden satokaudet ovat vasta vuosien päässä, ajattelin hyödyntää tilanteen kasvattamalla yksivuotisia kasviksia ja juureksia. Mutta miten saisin tuotteet kaupaksi? Viimeisenä opiskeluvuotenani alettiin yhä yleisemmin puhua lähiruoasta ja muun muassa KantriOulu-hanke järjesti yhteisöviljelyyn liittyviä tilaisuuksia. CSAyhteisöviljelyä (Community Supported Agriculture) voi kuvata yhteisön tukemaksi maataloudeksi tai kumppanuusmaataloudeksi. Tässä lähiruokamallissa asiakas maksaa keväällä satomaksun, jolla hän varaa oman osuutensa sadosta. Asiakas on tietoinen, että sadon määrä on riippuvainen monista seikoista. Yleensä CSA-tiloilla viljellään kasviksia niin monipuolisesti, että yhden lajin epäonnistuminen ei ole liian suuri menetys kenellekään. Yhteisöviljelyn asiakkaat voivat halutessaan osallistua talkoisiin ja yhteisiin tapahtumiin. Tämä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja asiakkaat oppivat tuntemaan ruokansa alkuperän ja tuotantotavan. Suomen ensimmäinen CSA-muotoinen viljelyhanke toteutettiin Herttoniemessä osuuskuntamuotoisena. Näin on tehty myöhemmin muillakin paikkakunnilla. Tässä mallissa osuuskunta vuokraa pellon ja palkkaa sinne puutarhurin. Asiakkaat ovat siis osuuskunnan osakkaita. Oulussa päädyttiin kesällä 2012 kokeilemaan yhteisöviljelyä viljelijävetoisena. Tässä mallissa viljelijä tekee henkilökohtaiset sopimukset asiakkaiden kanssa. Mukaan lähti 14 taloutta ja kesällä 2013 mukana oli 30 taloutta. Koen etuoikeutena, että pääsin heti valmistuttuani personal farmeriksi. Tästä tuli vastavalmistuneelle ammattilaiselle suuri haaste erilaisten vihannesten ja juuresten kasvattamisessa, mutta toisaalta kasvien monipuolisuus lisää tietoa ja taitoa. Avomaaviljely on opettanut, että sääja kasvuolosuhteet sekä tuholaisten kirjo vaihtelevat vuosittain. On vain pyrittävä tekemään parhaansa ja syksyllä näkee, mihin kova aherrus on riittänyt. Hienointa tässä työssä on, että saa aitiopaikalta seurata kasvien kasvua siemenestä sadonkorjuuseen asti ja samalla seurata luonnon kiertokulkua. Yhteisöviljely on mukana kolmatta kesää ja asiakkaana on edelleen 30 taloutta; suurin osa tuttuja toiminnan alusta asti. Tämä tuotantomalli tuntuu olevan lähellä sydäntäni: saan kasvattaa ja kerätä satoa ihmisille, jotka arvostavat kasvisten alkuperää, tuoreutta ja hyvää makua. Yrityksen nimi Minnamaa muodostuu etunimistäni Minna Maarit. Toki maaosaan vaikutti myös se, että maaseutu on osa sielunmaisemaani ja mikään ei voita sitä, kun saa upottaa sormensa multaan säällä kuin säällä. MITÄ YHDEN VIIKON KASSI PITÄÄ SISÄLLÄÄN? Kassin sisältö (1-2 henkilön talous) voi elokuussa olla vaikkapa seuraavanlainen: Kukkakaali 1-2 kpl, parsakukkakaali, parsakaalin sivuversoja 1 litra, sipulinippu, herneitä 1-2 litraa, kesäkurpitsa 2-3 kpl, porkkana 1 kg, salaattipussi 300 grammaa, papuja 0,5 litraa. Tuotevalikoima riippuu sadon määrästä ja kypsymisestä eli vaihtelua on viikoittain. Lisätietoja yrityksestä 6 7

5 Kattilakosken kulttuuriosuuskunta Kärsämäelle virinneen kulttuuritoiminnan kokoava voima ja kehityksen mahdollistaja Teksti Jaana Salo Kuvat Kattilakosken kulttuuriosuuskunta Kärsämäki on tullut tunnetuksi mm. Paanukirkon kannatusyhdistyksen ylläpitämästä Paanukirkosta, Taideyhdistys Elsuupan järjestämästä nuorten kuvataiteilijoiden ARS Kärsämäki näyttelystä, Musiikkia Paanukirkossa yhdistyksen musiikkijuhlasta sekä Suomen Elämäntarinayhdistyksestä, jonka toimintaan kuuluu mm. luovan elämäntarinallisen ilmaisun edistäminen, vuosittain järjestettävät Elämäntarinafestivaalit ja Tarinaniskennän SM-kilpailu. Perustamisestaan saakka eli viimeiset kymmenkunta vuotta kulttuuritapahtumia ja muuta toimintaa järjestävät yhdistykset ovat olleet täysin vapaaehtoistyön varassa. Jatkuvuutta, osaamista ja ammattimaisuutta turvaamaan päätettiin perustaa vuonna 2012 Kattilakosken kulttuuriosuuskunta. Osuuskunnasta on muodostunut Kärsämäelle virinneen kulttuuritoiminnan kokoava voima ja yhteistyön rakentaja. Kattilakosken kulttuuriosuuskunta tuottaa kulttuuri-, matkailu- ja vapaa-ajan palveluja ja toimii yhteistyön koordinoijana eri toimijoiden välillä. Osuuskuntaan otetaan jäseniksi pääasiassa kulttuuriyhdistyksiä, mutta myös ei-jäsenet voivat käyttää osuuskunnan palveluja. Osuuskunta on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen ja yhteiskunnallinen toimija. Säännöissä on määritelty rajoitettu voitonjako. Mahdollinen tuotto käytetään osuuskunnan kehittämiseen, lasten- ja nuortenkulttuuriin sekä kulttuuri- ja hyvinvointipalveluihin. Kärsämäen vanha pappila siirtyy Kattilakosken kulttuuriosuuskunnan omistukseen kesällä Kiinteistön hankintaan saatiin avustusta Keskipiste-Leader ry:ltä. Kärsämäen Pappila on rakennettu vuonna Vanhan kirkon paikka ja hautausmaa, Paanukirkko, Kärsämäen Pappila ja Kattilakosken tienoo on luokiteltu Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavassa kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kohteeksi. Pappilalla on merkittävä rooli paikkakunnan historiassa ja suuri tunnearvo paikkakuntalaisille. Pappilan tiloja voi vuokrata juhlien, kokousten ja muiden tapahtumien järjestämiseen. Osuuskunta ylläpitää kesäisin myös Suomela Camping -leirintäaluetta. Matkailu- ja majoitustoiminnan sekä tilojen vuokraamisen avulla kerätään varoja vanhan pappilan ylläpitoon. Paanukirkon ja pappilan alueen kulttuurimatkailu on myös kehittämisen arvoinen asia. Keskipisteen matkailuyhdistys näkee paanukirkon alueen vetovoimaisimpana kulttuurimatkailukohteena. Vuonna 2004 Kärsämäelle valmistui vuonna 1765 Yllä kansainvälisen työleirin osanottajia Kärsämäellä kesällä Oikealla vuonna 1773 rakennetun Kärsämäen paanukirkon kattorakennelmaa. rakennetun ja 1841 puretun Kärsämäen vanhan puukirkon lähimaastoon uusi moderni puukirkko. Hanketta rahoitti Euroopan Unionin aluekehitysrahasto n. 0.7 milj. eurolla. Koko hankkeen kustannusarvio oli milj. euroa. Työssä noudatettiin tarkasti 1700-luvun rakentamismenetelmiä ja työtapoja. Kirkosta muodostui jo rakentamisaikana kansainvälistäkin kiinnostusta herättävä puuarkkitehtuuri- ja matkailuorganisaatioksi eurooppalaiseen Youth In Action nuorten vapaaehtoistyö ohjelmaan (EVS/Erasmus+). Kärsämäellä on parhaillaan vapaaehtoistyössä neljä nuorta eri puolilta Eurooppaa. Osuuskunnan kautta myös alueen nuorten on mahdollista hakeutua vaihtoon ulkomaille. Osuuskunta edistää kulttuuritoiminnan kansainvälistymistä ja hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä ja taiteilijaresidenssitoimintaa Osuuskunta koordinoi paikkakunnan kulttuuritoiminnan tiedotusta ja kehittää kulttuuritoimintaa ja kulttuurimatkailua mm. erilaisten hankkeiden avulla. nähtävyys, joka tekee tunnetuksi vanhoja rakentamismenetelmiä ja paikallista käsityötaitoa. Keskipiste-Leaderin rahoittama Kulttuurialan innovaatio- ja osaamiskeskus hanke edistää Pappilan toiminnan kehittämistä ja käynnistymistä. Pappilaan ja Taidetalo Nahkurille ollaan parhaillaan käynnistämässä kansainvälistä taiteilijaresidenssitoimintaa. Osuuskunta on hyväksytty lähettäväksi ja vastaanottavaksi paikkakunnan kulttuuri-, matkailu- ja vapaa-ajantoiminnan elävöittäjänä. Osuuskunta koordinoi paikkakunnan kulttuuritoiminnan tiedotusta ja kehittää kulttuuritoimintaa ja kulttuurimatkailua mm. erilaisten hankkeiden avulla. Pääasiassa suomalaisille ja kansainvälisille matkailijoille ja vieraille kehitetään ohjelma- ja elämyspalveluja. Kattilakosken kulttuuriosuuskunta tarjoaa hallinto- ja tukipalveluja mm. hankkeille ja kulttuuriyhdistyksil- le. Osuuskunta tuottaa Kärsämäen kunnan kulttuuritoimen palvelut. Osuuskunnan kautta laskuttamalla voi toimia yrittäjän tapaan perustamatta omaa toiminimeä tai yritystä. Kärsämäen kunnalle yhdistysten järjestämät tapahtumat ja muu kulttuuritoiminta on tärkeää, sillä kunta saa niistä näkyvyyttä ja imagoetua. Yhdistysten säilyminen elinvoimaisina ja tapahtumien jatkuvuuden turvaaminen on kaikkien etu. Kärsämäelle on Nivala-Haapajärven seutukunnan alueella annettu kulttuurin vetovastuu jo vuosia sitten. Osuuskunnan mahdollisuuksina nähdään mm. Kärsämäen kunnan roolin vahvistaminen seutukunnan kulttuurialaan erikoistuvana kuntana ja potentiaali toimia Oulun eteläisen alueen luovana kulttuuri- ja innovaatiokeskuksena. Lisätietoa: kattilakoski.wordpress.com pappilaworld.wordpress.com wordpress.com/ 8 9

6 Teksti Sari Vilminko Kuvat Harri Kontio ja VillaNuttu Oy Lisätietoja VillaNuttu Oy:stä VillaNutussa arki on arvokasta Siikajokinen VillaNuttu Oy sai syyskuussa Yhteiskunnallinen yritys-merkin Suomalaisen Työn Liitolta ja liittyi muiden oulunseutulaisten Yhteiskunnallinen yritys-merkin haltijoiden joukkoon. Miia Rautio ja Juha Kylli VillaNutusta kertovat, että yritys on toiminut Siikajoen Paavolassa vuodesta 2004 lähtien. Toiminnan lähtökohtana on ollut yrityksen perustamisesta lähtien vahva arvositoutuneisuus. Yrityksen perustajien Riitta ja Helena Häkkilän elämäntilanne ja arvomaailma haastoi heitä tekemään merkittävää ja yhteiskunnallisesti arvokasta työtä. Aito auttamisen halu innosti keskittymään lastensuojelutyöhön. VillaNuttu tarjoaa laadukkaita lastensuojelun sijais- ja avohuollon palveluja sekä perhetyön palveluja. VillaNutun pääasiallinen missio on turvata sijoitettujen lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä siten, että he voivat aikuistuessaan aloittaa oman itsenäisen, mielekkään ja vastuullisen elämän. Ydintavoite on etsiä tie, jota lapsi ja hänen perheensä ovat valmiita yhdessä kulkemaan. Samalla autamme lasta sopeutumaan yhteiskuntaan ja sen erilaisiin oikeuksiin ja velvolli- suuksiin. Erittäin tärkeää on auttaa perheitä arjen sujumisessa. Esimerkiksi Villiksen Nanny toiminta tarjoaa apua perheen kaaoksen kesyttämisessä. Nanny yhdessä perheen kanssa kokoaa, sanoittaa, rajoittaa ja on koordinaattorina, kun tarvitaan järeämpiä aseita perheen arjen tasapainon löytämiseksi. Meillä arki on arvokasta Miia Rautio ja Juha Kylli tiivistävät yrityksen tärkeimmät arvot. Arvokkaaseen arkeen kuuluvat vuorovaikutus ja ratkaisukeskeisyys, oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi, yksilöllisyys ja yhteisöllisyys sekä koulutus, he jatkavat. Yhteiskunnallinen yritys työllistää 15 VillaNutun pääasiallinen missio on turvata sijoitettujen lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä siten, että he voivat aikuistuessaan aloittaa oman itsenäisen, mielekkään ja vastuullisen elämän. henkilöä Siikajoen Paavolassa ja monimuotoistaa maanviljelyvoittoista elinkeinorakennetta. Yrityksen toiminnassa käytetään paikallisia palveluita ja halutaan omalla toiminnalla vaikuttaa maaseudun elinvoimaisuuteen. Työssä viihtyminen ja työhyvinvointiin panostaminen on tärkeää. Työhyvinvointia ylläpidetään mm. tarjoamalla pätevää työnohjausta henkilöstölle, Smartum-liikuntaseteleillä, tarjoamalla työntekijöille ja lapsille ratsastustunteja paikallisella ratsastustallilla ja työntekijöillä on oikeus käyttää myös normaalin työterveyshuollon lisäksi erikoislääkäripalveluita. Luottamus työntekijöiden omaan päätöksentekokykyyn lisää työssä viihtyvyyttä ja hyvinvointia, kiteyttää Miia Rautio. Villiksessä on myös kaikenkarvaisia kavereita mm. Uma-koira, Vappu-kissa ja Antti-vuohi, joita yhdessä kasvatetaan ja hoidetaan. Eläimet ovat luonnostaan sosiaalisia ja terapeuttisia sekä osoittavat rakkauttaan ja kiintymystään hoitajaansa kohtaan ehdoitta. Näin lapsi voi kokea itsensä rakastetuksi ja tarpeelliseksi. Eläin- ten kouluttamisen ja hoitamisen avulla lapset saavat itselleen myös onnistumisen kokemuksia sekä oppivat kärsivällisyyttä ja johdonmukaisuutta. Muiden yhteiskunnallisten yritysten tapaan yli puolet liiketoiminnan voitosta ohjautuu yhteiskunnallisen tehtävän hoitamiseen VillaNutun tapauksessa lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä perhetyöhön. Tällä hetkellä kehitetään toimintamalleja, esimerkiksi sijaisperheiden arkea tukemaan. Yhteiskunnallinen yritys-merkillä Villa- Nuttu Oy haluaa tuoda liiketoimintamalliaan läpinäkyvämmäksi ja kertoa, että liiketoiminta on väline tehdä hyvää. Olemme suomalainen luomu-yritys, joka tekee laadukasta työtä ja jossa sekä henkilöstöllä että asiakkailla on hyvä olla. Tuntuu hyvältä myös tietää, että verorahat jäävät omalle alueellemme, tiivistävät Kylli ja Rautio. Faktaa yhteiskunnallisista yrityksistä: Voivat olla osakeyhtiöitä, osuuskuntia tms., joiden toiminta-ajatus liittyy yhteiskunnallisen tai ympäristöllisesti kestävän kehityksen mukaisen tavoitteen toteuttamiseen Kannattavaa, toimialariippumatonta, arvosidonnaista liiketoimintaa Liikevoitosta yli puolet ohjautuu yhteiskunnallisen tehtävän hoitamiseen Avointa ja läpinäkyvää liiketoimintaa Innovatiivisia ja asiakaslähtöisiä tapoja tuottaa palveluita Kasvava liiketoiminnan malli Tähän mennessä Yhteiskunnallinen yritys-merkin saaneita Pohjois-Suomessa toimivia yrityksiä ovat: Ektakompus Oy, Lumituuli Oy, Meri-Lapin Työhönvalmennus -säätiö, Syötekeskus Oy sekä VillaNuttu Oy. Tutustu Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla projektin internet-sivustoihin: hankkeet/yyrittajyys YHTEISKUNNALLINEN YRITYS YHTEISKUNNALLINEN YRITYS

7 Opintomatkalla Skotlannissa -Yhteiskunnallisista yrityksistä ratkaisuja palveluiden tuottamiseen Teksti Mimmi Seppä, Ritva Sauvola ja Nina Kurunlahti Kuvat Asko Eerola ja Ritva Sauvola Vasemmalla YHTEISÖhautomo-hankkeen kansainväliselle opintomatkalle Skotlantiin osallistuneita. Oikealla ylhäällä Karen Gilligan esittelee nuorten työpajan Oskars sin tuotteita. Oskars kuuluu Kibble Works sateenkaari -organisaation alaisuuteen. Vasemmalla alhaalla näkymä Tobermoryn satamasta. Yhteiskunnallisen yrityksen politiikkaa on Skotlannissa ja Iso- Britanniassa tietoisesti kehitetty jo usean vuosikymmenen ajan, koska julkinen sektori pystyy turvaamaan vain lakisääteiset palvelut. Yhteiskunnallisen yrityksen politiikkaa on Skotlannissa ja Iso-Britanniassa tietoisesti kehitetty jo usean vuosikymmenen ajan, koska julkinen sektori pystyy turvaamaan vain lakisääteiset palvelut. Yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle on useita erilaisia juridisia muotoja. Eroja on lähinnä siinä, jaetaanko voitto sosiaalisin, eettisin vai ympäristöllisin perustein. Yritykset toimivat avoimilla markkinoilla ja tuottavat palveluita ostopalvelusopimuksina kunnan kanssa. Toiminnalla on aina vahva arvopohja ja pyrkimys yhteiseen hyvään. Glasgow ssa liputetaan yhteiskunnallisen yrittäjyyden puolesta Glasgow n kaupunki on julistautunut osuustoiminnan ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden puolestapuhujaksi. Poliittinen ja hallinnollinen tahtotila tekemiseen on vahva, sillä palvelut halutaan säilyttää. Tavoitteena on yhteistyön ja kumppanuuden lisääminen palvelutarjonnassa. Palveluiden tuottamisessa kaikki sidosryhmät (käyttäjät, tuottajat, kaupunki ja yrittäjät) halutaan yhteistyöhön ja yhteiskunnalliset yritykset yritetään saada mukaan julkisiin ostopalvelusopimuksiin. Kaupungin strategiaan on kirjattu tavoitteena mm. osuustoimintamarkkinoiden kehittäminen ja rahoituskanavien järjestäminen toiminnan mahdollistamiseksi sekä uusien innovatiivisten mallien luominen sosiaaliseen yrittäjyyteen. Glasgow ssa on n. 500 yhteiskunnallista yritystä, joista 20 on perustettu viimeisen vuoden aikana. Yhteiskunnalliset yritykset työllistävät alueella henkilöä ja niiden vuotuinen tulo on yli 750 miljoonaa puntaa. Yhteiskunnallinen yritys lasten- ja nuorten palveluiden tuottajana Glasgow n kupeessa sijaitsevassa Paisleyn kaupungissa toimiva nuorisopalveluja tarjoava Kibble Works on Skotlannin suurimpia yhteiskunnallisia yrityksiä. Sen liikevaihto on 22 miljoonaa puntaa ja työntekijöitä on yli 500. Toimialoja ovat koulutus-, työllisyys- ja hoivapalvelut syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa oleville lapsille ja nuorille. Kibble kokoaa nuoria koko Skotlannin alueelta. Tavoitteena on tarjota nuorille turvaa ja pysyvyyttä sekä oman elämän ja työelämän taitoja. Tavoitteena on, että nuori on Kibblestä lähtiessä valmis yhteiskuntaan. Vuonna 1997 Kibblen toiminta muutettiin yhteiskunnalliseksi yritykseksi. Kibble toimii sateenvarjona monille eri toiminnoille ja pienem- mille yhteiskunnallisille yrityksille, kuten Oskars ille. Kannattamattomasta uimahallista alueen vetonaulaksi Obanin kaupunki luopui ennakkoluulottomasti kannattamattomasta uimahallin toiminnasta. Aktiiviset kansalaiset ehdottivat toiminnan uudelleen järjestelyä, tavoitteenaan tarjota lapsille paremmat puitteet liikuntaan ja urheiluun. Atlantis Community Leisure on toiminut vuodesta 1992 lähtien ja on nykyisin yksi alueen vetonauloista. Yritys toimii osakeyhtiömuodossa ja sen taustaorganisaatio sekä omistaja on Oban Common Good Fund. Yrityksen hallituksen muodostavat yhdeksän vapaaehtoista pääosin yrittäjätaustaista henkilöä, joista yksi on poliittisesti valittu taustarahastoa edustava jäsen. Toimintaa pyöritetään pääsymaksuin ja vuokratuloin (50 %) sekä erilaisin tuin (50 %). Kallein toiminta on uimahallin ylläpito, jonka vuoksi tarvitaan kaupungin tukea toiminnalle.varainhankintakampanjoita suoritetaan investointeihin liittyen. Toimimaton satama lähtösykäyksenä yhteiskunnalliselle yritykselle Tobermoryn satamayhdistyksen toiminta lähti liikkeelle tarpeesta saada satama toimivammaksi. Ennen satama oli hyvin kaoottinen ja sitä lähdettiin parantamaan rakentamalla satama-alueelle ponttooneja. Ponttoonien lisäksi satamaan oli tarve saada vessat ja suihkut. Jotta toimintaan saatiin rahoitusta, päätettiin samalla rakentaa koulutuskeskus sekä kokous- ja toimistotiloja ja vuokrata niitä eri tahoille. Parantunut satama-alue on muuttanut ja lisäännyt asiakaskuntaa. Uusi asiakaskunta ostaa palveluita ja moni paikallinen yrittäjä on hyötynyt vilkastuneesta satamasta. Uusia ideoita ja toimintamalleja Skotlannista YHTEISÖhautomo-hankkeen kansainvälinen opintomatka järjestettiin teemalla yhteiskunnallinen yrittäjyys ja kohdemaaksi valikoitui Skotlanti. Opintomatkan suunnittelu- ja järjestelypalvelut ostettiin Social Business International Oy:ltä, josta myös matkaoppaamme ja tulkkimme Anne Bland oli. Opintomatkalle osallistui 25 aktiivista järjestö-, kunta- ja hanketoimijaa sekä yritysneuvojia Pohjois-Pohjanmaalta. Tämä juttu on koottu opintomatkan raportin pohjalta KV TOIMINTA KV TOIMINTA

8 Läheltä lautaselle kehittämishanke on Muhoksen, Utajärven ja Ylikiimingin 4H-yhdistysten yhteinen hanke, jota toteutetaan välisenä aikana. Hanke kuuluu Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan ja hanketta rahoittaa Oulun Seudun Leader. LaheltaLautaselle Läheltä Lautaselle tutustuttaa lapset ruoan alkuperään toiminnan avulla Teksti ja kuva KIRSI TAIKINA-AHO Lähis-leirillä tutustuttiin lampaan hoitoon ja kasvatukseen. Alakuva: Logokilpailun voittajatyö saa hymyn huulille harmaanakin päivänä. Kuvan piirtänyt Jenina Holappa. Läheltä lautaselle hanke sai alkunsa Muhoksen, Utajärven ja Ylikiimingin 4Hyhdistysten halusta monipuolistaa toimintaansa sekä tehdä paluuta alkuperäisen toiminnan ääreen. Hankkeen toiminta starttasi kunnolla vauhtiin elokuun alussa Utajärvellä pidetyllä kolmipäiväisellä Lähis -leirillä. Leiriläiset valmistivat ohjaajien kanssa kaikki ateriat ja välipalat ja samalla perehdyttiin ruoka-aineiden alkuperään. Leirin aikana tutustuttiin muun muassa lihakarjan- ja lampaiden kasvatukseen sekä käytiin mustikassa. Yhteistyötä tehtiin alueen virkistyskalastajien kanssa, jotka opettivat lapsille onkilaitteen kokoamista sekä ohjasivat ongintaa ja kalojen oikeaoppista käsittelyä. Erilaiset kerhot ovat olennainen osa 4H-toimintaa. Syyskuun puolivälissä alkoivat pyöriä hankkeen Ruokaretkikerhot. Näissä kerhoissa tutustumme ruokaan ja ruoan tuotantoon muutenkin kuin kokkaamalla. Teemme kunkin kerhon kanssa retkiä muun muassa lähialueen maatiloille. Olemme päässeet iltalypsylle ja tutustumaan hyvinkin monenlaisiin eläimiin; viiriäisiin, kanoihin, lampaisiin, vuohiin ja aivan pieniin, juuri kuoriutuneisiin tipuihin. Tilavierailuilla olemme saaneet osallistua myös tilan päivittäisiin töihin. Vaikka maaseudulla asuville lapsille suurin osa eläimistä on jossain määrin tuttuja, ei monellakaan silti ole mahdollisuutta päästä hoitamaan eläimiä ja osallistua mukaan arkisiin askareisiin. Muita teemakerhoja ovat olleet Kalastuskerho sekä Ruokaa & Draamaa kerho. Kalastuskerhon kanssa kokoonnuimme syksyllä kymmenisen kertaa. Joulukuussa teimme vielä pilkkireissun vapaa-ajankalastajien järjestämään tapahtumaan Ahmasjärvelle. Kevään ohjelmaan ovat kerholaiset toivoneet tapahtumia kalastuksen, metsästyksen, luonnon ja erätaitojen merkeissä. Toiveissa onkin saada yhteistyötä viriämään enemmänkin partion, vapaa-ajankalastajien ja riistanhoitoyhdistysten kanssa. Ruokaa & Draamaa kerhossa kokkailun ohessa suunnittelemme lähiruoka-aiheista näytelmää, joka on suunnattu päiväkoti-ikäisille lapsille ja sisältää toimintaa myös yleisölle. Heinäsirkan sadonkorjuu nimistä näytelmää on työstetty syksyn ajan kaikessa rauhassa, tavoitteena saada se tammikuussa lopulliseen muotoonsa. Syyskuun aikana toteutimme alueen alakoululaisten kesken piirustuskilpailun lähiruokateemasta. Kilpailuun osallistui 387 upeaa piirustusta. Valion Oulun yksikkö sponsoroi kilpailua lahjoittamalla tuotepalkintoja, jotka arvoimme osallistujien kesken. Hanke sai myös toiminnalleen hauskan logon yläkouluilla järjestämämme logokilpailun sadosta. Kaiken kaikkiaan hanketta on toteutettu nimenomaan lasten kanssa tekemällä ja itse tehden oppimalla. Tulevan kevään ja kesän toiminnan suunnittelu jatkaa tätä samaa linjaa. Luvassa on kursseja ja päiväleirejä muun muassa eläinten- ja kasvimaan hoidon, kokkailun sekä luonnossa liikkumisen ja tekemisen merkeissä. Yrityskaupan tai sukupolvenvaihdoksen kautta yrittäjäksi Teksti Marita Kiviniemi Pohjois-Pohjanmaan alueella on paljon yritykselleen jatkajia hakevia yrittäjiä ja arvioiden mukaan myytävien yritysten määrä lisääntyy tulevaisuudessa. Pohjois- Pohjanmaan Yrittäjillä meneillään olevan hankkeen kautta hakee tällä hetkellä noin 70 yritystä jatkajaa yritykselleen yrityskaupan kautta. Eniten on myynnissä kaupan, majoitus- ja ravitsemusalan sekä teollisuuden alan yrityksiä. Yrityksiä on myynnissä mm. Yrityspörssissä, BusinessPlazassa, TEtoimiston mol.fi sivustolla ja osa yrityksistä on ns. hiljaisessa myynnissä hankkeemme kautta, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien projektipäällikkö Tommi Sirviö. Kuusamossa, Posiolla ja Taivalkoskella asuvilla nuorilla on tänä vuonna mahdollisuus saada rahallista tukea omien projektien toteuttamiseen. Myötäle ry:n toteuttama Koillismaan Nuorten Leader rahoituksen kautta nuoret voivat ostaa esimerkiksi maalit jääkiekkoporukalle tai toteuttaa kesäjuhlan kylätalolle. Projektien sisällössä tärkeintä on, että ne ovat nuorten itsensä suunnittelemia. Nuorten on myös toteutettava projektinsa hakemuksesta loppuraportointiin. Rahoituksen saamiseen ei vaadita paljon Nuorten täytyy asua joko Kuusamossa, Posiolla tai Taivalkoskella ja heidän täytyy olla vuotiaita. Koska rahoitamme ryhmiä, rahoitusta täytyy hakea vähintään kolme nuorta kerralla. Jos kaikki nuoret ovat alle 18-vuotiaita, heillä pitää olla Lisäksi yrityksiä on myynnissä myös yksityisillä yritysvälittäjillä. Koko ajan tehdään myös yritysten sukupolvenvaihdoksia. Yrittäjyys yrityskaupan tai sukupolvenvaihdoksen kautta onkin yksin varteenotettava uravaihtoehto. Kun jatkaa olemassa olevaa yritystä, ei tarvitse kaikkea aloittaa alusta. Asiakkuudet ja liiketoimintaan liittyvä muu verkosto (toimittajat, yhteistyökumppanit) ovat jo olemassa. Jatkajalla on myös mahdollista saada luopuvalta yrittäjältä arvokasta tietoa esim. markkinoinnista. On myös mahdollista, että esim. yrityskummi toimii uudelle yrittäjälle mentorina. Yrityskauppaa tai sukupolvenvaihdoksia suunnittelevat saavat apua omistajanvaihdoksen toteutukseen esimerkiksi Uusyrityskeskuksista ja kuntien elinkeinoyhtiöiltä. Omistajanvaihdoksen rahoituksessa kannattaa olla yhteydessä Finnveraan ja pankkiin. Myös eläkeyhtiöt rahoittavat joissakin tapauksissa isompia yrityskauppoja. Kauppapaikat/yrityksen myynti: -> avoimet työpaikat BusinessPlaza: businessplaza.html Yrityspörssi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Apua yrityskauppaan tai sukupolvenvaihdokseen: Uusyrityskeskukset Kuntien elinkeinoyhtiöt Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, Tommi Sirviö puh , Rahoitusta nuorten omiin juttuihin vastuuaikuinen, joka käytännössä hoitaa rahaliikenteen, toiminnanjohtaja Pirjo Jaakkonen kertoo. KOILLISMAAN Nuorten Leader- rahoituksen ensimmäinen hakukierros päättyy helmikuun loppuun. Kolme muuta hakukierrosta päättyvät toukokuun, elokuun ja marraskuun loppuun mennessä. Projektikohtaisesti rahoitusta jaetaan euroa. Kokonaisuudessaan Koillismaan Nuorten Leader rahoitukseen on varattu enintään euroa. - Tätä toimintamallia on kokeiltu muualla Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Kokemukset ovat olleet tosi rohkaisevia. Tosi vähän on jouduttu esimerkiksi perimään takaisin rahoja, vaikka ne maksetaankin etukäteen, Jaakkonen kiittelee. - Jos Nuorten Leader rahoitus lähtee hyvin liikkeelle, voimme tehdä siitä vakinaisen toimintatavan, hän lisää. Koillismaan Nuorten Leader hankkeen sähköisen tukihakemuksen pääsee täyttämään osoitteessa Koillissanomat Teksti: Suvi Peltola (Julkaistu aiemmin Koillissanomissa) Kysy nuorten projektirahoituksista oman alueesi Leader-ryhmästä TOIMIVAT PALVELUT

9 Tietoa Leader-ryhmistä Posio Kuusamo Pohjois-Pohjanmaa Leader-ryhmä on rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys, jonka toimintaa rahoittaa maa ja metsätalousministeriö. Suomessa toimii yhteensä 55 Leader-ryhmää. Ryhmän toiminta-alue on kooltaan seutukunnan luokkaa ja asukasmäärä vaihtelee reilusta asukkaasta lähes asukkaaseen. Leaderin kantavia ajatuksia ovat: Alhaalta ylöspäin -periaate Uusien toimintatapojen ja menetelmien kokeilu Resurssien kokoaminen verkostoitumalla Erityisesti naisten ja nuorten työmahdollisuuksien ja elinolosuhteiden parantaminen Kestävä kehitys Kansainvälistyminen sekä alueiden välinen yhteistyö Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa edistäviä hankkeita sekä yritystukia. Ryhmän toimintaan voi osallistua kuka tahansa alueen asukas toteuttamalla hankkeen, olemalla mukana hankkeessa tai liittymällä yhdistyksen jäseneksi. Kerran vuodessa Leader-ryhmä kokoontuu yleiskokoukseen, jossa yhdistyksen jäsenet äänestävät uudet jäsenet hallitukseen. Kolmasosa hallituksen jäsenistä valitaan kuntien edustajista, kolmasosa yritysten ja yhteisöjen edustajista ja kolmasosa alueen asukkaista, jotka eivät ole mukana kuntien tai yhteisöjen päättävissä elimissä. Pohjois-Pohjanmaalla toimii viisi Leader-ryhmää, jotka osittain ulottuvat myös Keski-Pohjanmaan ja Lapin alueille. Hailuoto Raahe Lumijoki Liminka Siikajoki Ii Oulu Kempele Muhos Tyrnävä Merijärvi Siikalatva Oulainen Kalajoki Alavieska Haapavesi Ylivieska Pyhäntä Kannus Pyhäjoki Sievi Nivala Reisjärvi Haapajärvi Pohjois-Pohjanmaan Leaderryhmien yhteiset internetsivut Kärsämäki Pyhäjärvi Keskipiste-Leader ry Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi ja Siikalatva Myötäle ry Kuusamo, Posio ja Taivalkoski Pudasjärvi Utajärvi Taivalkoski Myötäle Oulun Seudun Leader Nouseva rannikkoseutu Rieska-Leader Keskipiste-Leader km Nouseva Rannikkoseutu ry Hailuoto, Liminka, Lumijoki, Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki ja Tyrnävä Oulun Seudun Leader ry Ii, Kempele, Muhos, Pudasjärvi, Utajärvi ja Oulun maaseutualueet. Rieska-Leader ry Alavieska, Kalajoki, Kannus, Merijärvi, Oulainen, Sievi ja Ylivieska. Avoimet kylät -viikko Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät kutsuvat alueensa kylät ja kylätoimijat mukaan järjestämään Avoimet kylät -viikkoa, joka ajoittuu valtakunnalliselle Leader-viikolle. Avoimet kylät -tapahtumalla lisätään kylätoiminnan näkyvyyttä sekä markkinoidaan kyliä asuin- ja vierailupaikkoina. Hankerahoitusta saaneet yrittäjät ja yhdistykset voivat esitellä omia kohteitaan Leader-viikolla. Jokainen kylä voi osallistua Avoimet kylät -viikkoon omannäköisellä toiminnallaan, pienellä panoksella tai suurella tapahtumalla: kesäjumpalla, onkikilpailulla, yhteislaulutuokiolla, teatteriesityksellä, kylätaloesittelyllä, kirpputorilla, kylän ja tonttien esittelykierroksella, näyttelyllä, huutokaupalla, luontoretkellä. Yhteisöhautomo-hanke hoitaa tiedottamista ja markkinointia yhteisellä tapahtumaviikolla tavoitellaan laajaa medianäkyvyyttä! Ilmoittaudu mukaan Avoimet kylät -viikkoon alueesi Yhteisöhautomon hankeaktivaattorille mennessä. Leader-viikosta saat lisätietoa oman alueesi Leader-toimistolta. Avoimet kylät -päivä on lähtöisin Satakunnan kylistä. Leader-viikko järjestetään ensimmäisen kerran. Tulkaa mukaan!