Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2016

Transkriptio

1 B 126 Marja Katajavirta & Hannu Tuuri Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2016 Päiväopiskelijoiden, monimuotoopiskelijoiden ja ylempää AMK-tutkintoa suorittavien tulokset 3

2

3 Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 126 Marja Katajavirta & Hannu Tuuri Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2016 Päiväopiskelijoiden, monimuotoopiskelijoiden ja ylempää AMK-tutkintoa suorittavien tulokset Seinäjoki 2017

4 Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja Publications of Seinäjoki University of Applied Sciences A Tutkimuksia Research reports B Raportteja ja selvityksiä Reports C Oppimateriaaleja Teaching materials SeAMK julkaisut: Seinäjoen korkeakoulukirjasto Kampusranta 9 (Frami A) Seinäjoki p kirjasto@seamk.fi ISBN (verkkojulkaisu) ISSN (verkkojulkaisu)

5 Tiivistelmä Marja Katajavirta & Hannu Tuuri Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevien päiväopiskelijoiden, monimuoto-opiskelijoiden sekä ylempää AMK-tutkintoa suorittavien tulokset. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 126, 258 s. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa yksi käytetty koulutuksen laadun mittari on opiskelijabarometri. Nyt käsillä oleva Opiskelijabarometri tutkimus pitää sisällään Seinäjoen ammattikorkeakoulun päivä- ja monimuoto-opiskelijoiden sekä ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden barometrikyselyjen tulokset. Päiväopiskelijoille opiskelijabarometri toteutettiin jo 11. kertaa (aik. nuoret) ja monimuoto-opiskelijoille (aik. aikuiset) 7. kertaa. Ylemmän amk:n opiskelijat osallistuivat opiskelijabarometriin toista kertaa, edellisen kerran vuonna Tämän opiskelijabarometritutkimuksen tavoitteena oli arvioida koulutuksen laatua opiskelu- ja ohjauskäytäntöjen edelleen kehittämiseksi. Tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden arvioita opiskelusta, opiskelujärjestelyistä, kansainvälisyydestä ja työelämäyhteyksistä sekä ammattikorkeakoulun tukipalveluista. Tutkimuksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on vallitsevan tilanteen kuvaamisen lisäksi nostaa esille myös ajassa tapahtuvia muutoksia ja muutoksen suuntaa. Opiskelijabarometritutkimuksen kyselyt toteutettiin kohderyhmiin kuuluville Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoille internetkyselynä loka-marraskuussa Päiväopiskelijoista kyselyyn vastasivat toisen vuosikurssin ja valmistuvan vuosikurssin opiskelijat, monimuoto-opiskelijoista tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat toisesta vuosikurssista alkaen ja kaikki ylempää AMKtutkintoa suorittavat opiskelijat. Kyselyyn vastasi 868 päiväopiskelijaa, 303 monimuoto-opiskelijaa ja 77 ylempää AMK-tutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä koulutukseensa. Toinen vuosikurssi oli hiukan valmistuvia tyytyväisempi ja monimuoto-opiskelijat olivat yleisesti ottaen tyytyväisempiä kuin päiväopiskelijat. Kokonaisuudessaan Seamkin päivä- ja monimuoto-opiskelijoiden tyytyväisyys oli hieman alemmalla tasolla kuin kaksi vuotta aikaisemmin Ylempää AMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat olivat kokonaisuudessaan kaikkein tyytyväisin opiskelijaryhmä. Ylempää AMK-tutkintoa suorittavien opiskelijoiden tulokset olivat pääosin parempia tai samalla tasolla kuin edellisessä tutkimuksessa

6 2015. Yamk-opiskelijat ovat lähes kaikki työssäkäyviä ja noin puolet opiskelee päivittääkseen ammattitaitoaan. Kaksikolmasosaa saa käyttää työnantajan tiloja ja laitteita opiskeluun ja kaksiviidesosaa saa opiskella työajalla. Ylivoimaisesti eniten he kokevat kehittämistarpeena olevan YAMK-tutkintojen ja opetuksen tunnettuuden lisäämisen. SeAMKin strategian kannalta keskeisistä teemoista kansainvälisyys oli pysynyt päivä- ja monimuoto-opiskelijoilla likimain samalla tasolla ja ylempää AMKtutkintoa suorittavilla kehittynyt myönteiseen suuntaan. Opiskelijoiden kokema yrittäjyysvalmius oli puolestaan päiväopiskelijoilla pysynyt ennallaan, monimuotoopiskelijoilla laskenut ja ylempää AMK-tutkintoa suorittavilla parantunut. Opiskelijabarometrin tuloksia hyödynnetään tutkinto-ohjelmien kehittämistyössä. Avainsanat: ammattikorkeakoulu, opiskelijapalaute, barometri, arviointi, päivätoteutus, monimuotototeutus Yhteystiedot: Marja Katajavirta ja Hannu Tuuri Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Liiketalouden ja kulttuurin yksikkö PL 412, Seinäjoki

7 Abstract Marja Katajavirta & Hannu Tuuri Student Barometer of Seinäjoki University of Applied Sciences Results from Daytime Degree Students, Students in Multimodal Study Modules, and Master s Students. Publications of Seinäjoki University of Applied Sciences B. Reports 126, 258 s. The Student Barometer study is one of the indicators of quality of education in use at Seinäjoki University of Applied Sciences. The present Student Barometer 2016 study includes the survey results from the Bachelor students of Seinäjoki University of Applied Sciences in daytime and multimodal programmes and its Master students. The Student Barometer was already conducted for the 11th time among daytime students (referred to as young people in the previous study), and for the seventh time among students in multimodal implementations ( adults in the prev. study). Master students participated in the Student Barometer study for the second time; the previous time had been in The aim of this Student Barometer study was to assess the quality of education in order to further improve the study and supervision practices at SeAMK. The goal was to explore students opinions about the studies, study arrangements, internationalization and working life connections, and about the support services of the University of Applied Sciences. Apart from describing the current situation, another important objective of the survey was to bring out changes taking place in time, and the direction of those changes. The Student Barometer surveys were conducted online among the SeAMK students belonging to the target groups in October-November Of the daytime students, the survey was answered by the second-year students and the graduating students; of the students in multimodal implementations, by the second-year and older Degree students, respectively, as well as by all the Master students. The survey was answered by 868 daytime students, 303 students in multimodal implementations, and 77 Master students. The students of Seinäjoki University of Applied Sciences were mainly satisfied with their studies. The second-year students were slightly more satisfied than the graduating students, and the students in multimodal implementations were generally more satisfied than the daytime students. Altogether, satisfaction among the daytime and multimodal students was at a slightly lower level than two years before, in 2014.

8 As a whole, the Master students were the most satisfied student group. The results from them were mainly better or at the same level as in the previous study, conducted in Almost all the Master students work, and about half of them study to update their professional competencies. Two thirds of them have the opportunity to use their employers facilities and equipment for their studies, and two fifths are allowed to study during working hours. As the most urgent need for improvement, they mentioned the visibility of Master s Degrees and Programmes provided by the universities of applied sciences. Of the key themes for the strategy of SeAMK, internationalisation had remained approximately at the same level in the daytime and multimodal students responses and improved in the Master students responses. By contrast, the scores for perceived possession of entrepreneurial competencies had remained at the same level among the daytime students, gone down among the students in multimodal implementations, and improved among the Master students. The results of the Student Barometer will be utilized in the development of Degree Programmes. Keywords: university of applied sciences, student feedback, barometer, assessment, daytime implementation, multimodal implementation Contact information: Marja Katajavirta and Hannu Tuuri Seinäjoki University of Applied Sciences, Business and Culture P.O.BOX 412, Seinäjoki marja.katajavirta@seamk.fi hannu.tuuri@seamk.fi

9 Sisällys TIIVISTELMÄ ABSTRACT KUVIOT JA TAULUKOT 1 JOHDANTO Opiskelijabarometritutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tutkimusraportin sisältö ja rakenne TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA TUTKIMUSAINEISTO Tutkimusaineisto ja tutkimusmenetelmä Tutkimuksen vastausprosentit ja luotettavuuden arviointi PÄIVÄOPISKELIJOIDEN TUTKIMUSTULOKSET Opiskelijoiden taustatiedot Ammattikorkeakouluopiskelu Opiskelun organisointi Opintojaksojärjestelyt Kansainvälisyys SeAMKissa Opettajien toiminta Opiskelijan oma toiminta Tukipalvelut Tyytyväisyys koulutukseen Tärkeimmät kehittämisen kohteet Ammattikorkeakouluopetus ja työelämäyhteydet Valmistuneiden vastauksen teeman yksittäisiin väittämiin Työelämäyhteydet Yrittäjyysvalmiudet Todennäköisin asuinalue valmistumisen jälkeen Mikä on hyvää ja mitä kaipaa enemmän SeAMKissa oppimisessa? Suurimmat muutokset päiväopiskelijoiden tuloksissa MONIMUOTO-OPISKELIJOIDEN TUTKIMUSTULOKSET Monimuoto-opiskelijoiden taustatiedot Ammattikorkeakouluopiskelu Opiskelun organisointi Opintojaksojärjestelyt Kansainvälisyys...86

10 4.6 Opettajien toiminta Opiskelijoiden oma toiminta Tukipalvelut Tyytyväisyys koulutukseen Tärkeimmät kehittämisen kohteet Ammattikorkeakouluopetus ja työelämäyhteydet Monimuoto-opiskelijoiden vastaukset teeman väittämiin Työelämäyhteydet Yrittäjyysvalmiudet Miten työnantaja tukee opintoja? Tutkinnon vaikutus uraan Mikä on hyvää ja mitä kaipaa enemmän SeAMKissa oppimisessa? Monimuoto-opiskelijoiden kommentteja opiskelukokemuksista SeAMKissa Suurimmat muutokset monimuoto-opiskelijoiden tuloksissa YAMK-OPISKELIJOIDEN TUTKIMUSTULOKSET Yamk-opiskelijoiden taustatiedot Ammattikorkeakouluopiskelu Opiskelun organisointi Opintojaksojärjestelyt Kansainvälisyys Opettajien toiminta Opiskelijoiden oma toiminta Tukipalvelut Tyytyväisyys koulutukseen Tärkeimmät kehittämisen kohteet Ammattikorkeakouluopetus ja muut työelämäyhteydet Työelämäyhteydet Yrittäjyysvalmiudet Miten työnantaja tukee opintoja? Tutkinnon vaikutus uraan Mikä on hyvää ja mitä kaipaa enemmän SeAMKissa oppimisessa? Yamk-opiskelijoiden kommentteja opiskelukokemuksista SeAMKissa Suurimmat muutokset yamk-opiskelijoiden tuloksissa...143

11 6 YHTEENVETO TULOKSISTA Yhteenveto koko SeAMKin tuloksista Päivä- ja monimuotototeutuksen tulosten vertailu Yamk-opiskelijabarometrin tulosten vertailu Yhteenveto eri koulutusalojen tuloksista Kulttuuriala Liiketalouden ala Luonnonvara-ala Ravitsemisala Sosiaali- ja terveysala Tekniikan ala LIITTEET Päivä- ja monimuotototeutuksen tuloksista tutkinto-ohjelmittain erillinen liite. Avoimista vastauksista erillinen liite.

12 Kuviot Kuvio 1. Opiskelijabarometriprosessi...17 Kuvio 2. Päiväopiskelijoiden ammattikorkeakouluopiskelua koskevien väittämien keskiarvot kahdessa tutkimuksessa...28 Kuvio 3. Päiväopiskelijoiden arviot ammattikorkeakouluopiskelusta kahdessa tutkimuksessa...29 Kuvio 4. Päiväopiskelijoiden ammattikorkeakouluopiskelua koskevat kokonaisarviot koulutusaloittain ja vuosikursseittain...31 Kuvio 5. Päiväopiskelijoiden opiskelun organisointia koskevien väittämien keskiarvot kahdessa tutkimuksessa...33 Kuvio 6. Päiväopiskelijoiden arviot opiskelun ohjauksesta koulutusaloittain kahdessa tutkimuksessa...39 Kuvio 7. Päiväopiskelijoiden opiskelun ohjausta koskevat kokonaisarviot koulutusaloittain ja vuosikursseittain...40 Kuvio 8. Päiväopiskelijoiden opintojaksojärjestelyjä koskevien väittämien keskiarvot kahdessa tutkimuksessa...41 Kuvio 9. Päiväopiskelijoiden opintojaksojärjestelyjä koskevien väittämien keskiarvot kahdessa tutkimuksessa...42 Kuvio 10. Päiväopiskelijoiden opiskelujärjestelyjä koskevat kokonaisarviot koulutusaloittain kahdessa tutkimuksessa...43 Kuvio 11. Päiväopiskelijoiden arviot opiskelujärjestelyistä vuosikursseittain ja koulutusaloittain...44 Kuvio 12. Päiväopiskelijoiden kansainvälisyyttä koskevat kokonaisarviot koulutusaloittain ja koko SeAMKissa kahdessa tutkimuksessa...45 Kuvio 13. Päiväopiskelijoiden arviot kansainvälisyydestä koulutusaloittain ja vuosikursseittain...46 Kuvio 14. Päiväopiskelijoiden arviot kokemuksiensa mukaan opettajien taidoista ja piirteistä kahdessa tutkimuksessa...47 Kuvio 15. Päiväopiskelijoiden opettajia koskevat kokonaisarviot koulutusaloittain ja koko SeAMKissa kahdessa tutkimuksessa...48 Kuvio 16. Päiväopiskelijoiden opettajia koskevat kokonaisarviot vuosikursseittain ja koulutusaloittain...49 Kuvio 17. Päiväopiskelijoiden opiskelijan omaa toimintaa koskevien väittämien keskiarvot kahdessa tutkimuksessa...50 Kuvio 18. Päiväopiskelijoiden opiskelijan omaa toimintaa koskevat kokonaisarviot koulutusaloittain kahdessa tutkimuksessa...51 Kuvio 19. Päiväopiskelijoiden opiskelijan omaa toimintaa koskevat toisen vuosikurssin ja valmistuvien arviot koulutusaloittain...52 Kuvio 20. Päiväopiskelijoiden tukipalveluja koskevien väittämien keskiarvot kahdessa tutkimuksessa...53 Kuvio 21. Päiväopiskelijoiden tyytyväisyyttä koulutukseen koskevien väittämien keskiarvot kahdessa tutkimuksessa...56

13 Kuvio 22. Päiväopiskelijoiden tyytyväisyys koulutukseen kokonaisuutena arviot kahdessa tutkimuksessa...57 Kuvio 23. Päiväopiskelijoiden arviot tyytyväisyydestä koulutukseen vuosikursseittain ja koulutusaloittain...58 Kuvio 24. Päiväopiskelijoiden arviot tutkinto-ohjelman kehittämisen kohteista koulutusaloittain ja koko SeAMKissa...60 Kuvio 25. Päiväopiskelijoiden valmistuvan vuosikurssin arviot ammattikorkeakouluopetusta, harjoittelua ja muita työelämäyhteyksiä koskevista väittämistä kahdessa tutkimuksessa...62 Kuvio 26. Päiväopiskelijoiden opiskelujen työelämälähtöisyyden kokonaisarviot koulutusaloittain kahdessa tutkimuksessa...65 Kuvio 27. Päiväopiskelijoiden opiskelujen työelämälähtöisyyden kokonaisarviot koulutusaloittain ja vuosikursseittain...66 Kuvio 28. Päiväopiskelijoiden opiskelujen yrittäjyysvalmiuksien kokonaisarviot koulutusaloittain kahdessa tutkimuksessa...67 Kuvio 29. Päiväopiskelijoiden opiskelujen yrittäjyysvalmiuksien kokonaisarviot koulutusaloittain ja vuosikursseittain...68 Kuvio 30. Päiväopiskelijoiden valmistuvien arviot todennäköisimmästä asuinpaikasta valmistumisesta seuraavana vuonna koulutusaloittain...69 Kuvio 31. Päiväopiskelijoiden arvioiden viisi suurinta muutosta tuloksissa tässä tutkimuksessa verrattuna edelliseen 2014 tutkimuksen tuloksiin Kuvio 32. Monimuoto-opiskelijoiden ammattikorkeakouluopiskelua koskevien väittämien keskiarvot kahdessa tutkimuksessa...76 Kuvio 33. Monimuoto-opiskelijoiden ammattikorkeakouluopiskelua koskevat kokonaisarviot koulutusaloittain kahdessa tutkimuksessa Kuvio 34. Monimuoto-opiskelijoiden opiskelun organisointia koskevien väittämien keskiarvot kahdessa tutkimuksessa...79 Kuvio 35. Monimuoto-opiskelijoiden opiskelun ohjausta koskevat kokonaisarviot koulutusaloittain kahdessa tutkimuksessa...82 Kuvio 36. Monimuoto-opiskelijoiden opintojaksojärjestelyjä koskevien väittämien keskiarvot kahdessa tutkimuksessa...84 Kuvio 37. Monimuoto-opiskelijoiden opintojaksojärjestelyjä koskevien väittämien keskiarvot kahdessa tutkimuksessa...85 Kuvio 38. Monimuoto-opiskelijoiden opiskelujärjestelyjä koskevat asiakokonaisuuden arviot kahdessa tutkimuksessa Kuvio 39. Monimuoto-opiskelijoiden kansainvälisyyttä koskevat kokonaisarviot koulutusaloittain ja koko SeAMKissa kahdessa tutkimuksessa Kuvio 40. Monimuoto-opiskelijoiden arviot opettajien toiminnasta kahdessa tutkimuksessa...89 Kuvio 41. Monimuoto-opiskelijoiden opettajia koskevat kokonaisarviot koulutusaloittain kahtena vuotena...90 Kuvio 42. Monimuoto-opiskelijoiden opiskelijan omaa toimintaa koskevien väittämien keskiarvot kahdessa tutkimuksessa...91

14 Kuvio 43. Monimuoto-opiskelijoiden kokonaisarviot omasta toiminnastaan koulutusaloittain ja koko SeAMKissa...92 Kuvio 44. Monimuoto-opiskelijoiden tukipalveluja koskevien väittämien keskiarvot kahdessa tutkimuksessa...94 Kuvio 45. Monimuoto-opiskelijoiden tyytyväisyyttä koulutukseen mittaavien väittämien keskiarvot kahdessa tutkimuksessa...96 Kuvio 46. Monimuoto-opiskelijoiden tyytyväisyys koulutukseen kokonaisarviot koulutusaloittain kahdessa tutkimuksessa...97 Kuvio 47. Tutkinto-ohjelmassa koulutuksen tärkeimmät kehittämisen kohteet monimuoto-opiskelijoiden arvioimana koulutusaloittain ja koko aineistossa Kuvio 48. Monimuoto-opiskelijoiden ammattikorkeakouluopetusta, harjoittelua ja muita työelämäyhteyksiä koskevien väittämien keskiarvot kahdessa tutkimuksessa Kuvio 49. Monimuoto-opiskelijoiden työelämälähtöisyyttä koskevat kokonaisarviot koulutusaloittain kahdessa tutkimuksessa Kuvio 50. Monimuoto-opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia koskevat kokonaisarviot koulutusaloittain kahdessa tutkimuksessa Kuvio 51. Monimuoto-opiskelijoiden arvioiden viisi suurinta muutosta tuloksissa tässä tutkimuksessa verrattuna edelliseen 2014 tutkimuksen tuloksiin Kuvio 52. Yamk-opiskelijoiden ylempää ammattikorkeakouluopiskelua koskevien väittämien keskiarvot vuosina 2015 ja 2016 tutkimuksissa Kuvio 53. Yamk-opiskelijoiden ylempää ammattikorkeakouluopiskelua koskevat kokonaisarviot tutkinto-ohjelmittain ja koko SeAMKissa kahdessa tutkimuksessa Kuvio 54. Yamk-opiskelijoiden opiskelun organisointia koskevien väittämien keskiarvot v ja 2016 tutkimuksissa Kuvio 55. Yamk-opiskelijoiden opiskelun ohjausta koskevat kokonaisarviot viidessä tutkinto-ohjelmassa ja koko SeAMKissa tutkimuksessa Kuvio 56. Yamk-opiskelijoiden opintojaksojärjestelyjä koskevien väittämien keskiarvot vuosien 2015 ja 2016 kyselyissä Kuvio 57. Yamk-opiskelijoiden opiskelujärjestelyjä koskevat kokonaisarviot tutkintoohjelmittain kahdessa tutkimuksessa Kuvio 58. Yamk-opiskelijoiden kansainvälisyyttä koskevat kokonaisarviot tutkintoohjelmittain kahdessa tutkimuksessa Kuvio 59. Yamk-opiskelijoiden arviot opettajien toiminnasta kahdessa tutkimuksessa Kuvio 60. Yamk-opiskelijoiden opettajia koskevat kokonaisarviot tutkinto-ohjelmittain kahtena vuotena Kuvio 61. Yamk-opiskelijoiden opiskelijan omaa toimintaa koskevien väittämien keskiarvot kahdessa tutkimuksessa Kuvio 62. Yamk-opiskelijoiden kokonaisarviot omasta toiminnastaan tutkintoohjelmittain ja koko SeAMKissa Kuvio 63. Yamk-opiskelijoiden tukipalveluja koskevien väittämien keskiarvot kahdessa tutkimuksessa...129

15 Kuvio 64. Yamk-opiskelijoiden tyytyväisyyttä koulutukseen mittaavien väittämien keskiarvot kahdessa tutkimuksessa Kuvio 65. Yamk-opiskelijoiden tyytyväisyys koulutukseen kokonaisarviot viidessä tutkinto-ohjelmassa, kaikilla yamk-opiskelijoilla kahdessa tutkimuksessa Kuvio 66. Tutkinto-ohjelman koulutuksen tärkeimmät kehittämisen kohteet yamkopiskelijoiden arvioimana koko aineistossa Kuvio 67. Yamk-opiskelijoiden ammattikorkeakouluopetusta ja muita työelämäyhteyksiä koskevien väittämien keskiarvot kahdessa tutkimuksessa Kuvio 68. Yamk-opiskelijoiden työelämälähtöisyyttä koskevat kokonaisarviot viidessä tutkinto-ohjelmassa ja kaikilla yamk-opiskelijoilla kahdessa tutkimuksessa Kuvio 69. Yamk-opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia koskevat kokonaisarviot koulutusaloittain kahdessa tutkimuksessa Kuvio 70. Miten työnantaja tukee yamk-opiskelijoiden opintoja; vastausjakauma viidessä tutkinto-ohjelmassa ja koko aineistossa Kuvio 71. Yamk-opiskelijoiden arviot tutkinnon vaikutuksista uraan; vastausjakauma viidessä tutkinto-ohjelmassa ja koko aineistossa Kuvio 72. Päiväopiskelijoiden toisen ja valmistuvan vuosikurssin tulosten vertailu asiakokonaisuuksissa Kuvio 73. Päiväopiskelijoiden tulosten vertailu vuosien 2014 ja 2016 tutkimuksissa asiakokonaisuuksissa Kuvio 74. Monimuotototeutuksen 2014 tulosten vertailu koko SeAMKin monimuotoopiskelijoiden tuloksiin 2016 asiakokonaisuuksissa Kuvio 75. Päivä- ja monimuotototeutuksen tulosten vertailu asiakokonaisuuksissa Kuvio 76. Yamk-opiskelijoiden 2015 tulosten vertailu koko SeAMKin yamkopiskelijoiden tuloksiin 2016 asiakokonaisuuksissa Kuvio 77. Kulttuurialan päiväopiskelijoiden tulosten vertailu koko SeAMKin päiväopiskelijoiden tuloksiin 2016 asiakokonaisuuksissa Kuvio 78. Liiketalouden alan päiväopiskelijoiden tulosten vertailu koko SeAMKin päivätoteutuksen opiskelijoiden tuloksiin 2016 asiakokonaisuuksissa Kuvio 79. Liiketalouden alan monimuoto-opiskelijoiden tulosten vertailu koko SeAMKin monimuotototeutuksen tuloksiin 2016 asiakokonaisuuksissa Kuvio 80. Luonnonvara-alan päiväopiskelijoiden tulosten vertailu koko SeAMKin päiväopiskelijoiden tuloksiin 2016 asiakokonaisuuksissa Kuvio 81. Luonnonvara-alan monimuoto-opiskelijoiden tulosten vertailu koko SeAMKin monimuotototeutuksen tuloksiin 2016 asiakokonaisuuksissa Kuvio 82. Ravitsemisalan päivätoteutuksen tulosten vertailu koko SeAMKin päiväopiskelijoiden tuloksiin 2016 asiakokonaisuuksissa Kuvio 83. Ravitsemisalan monimuoto-opiskelijoiden tulosten vertailu koko SeAMKin monimuotototeutuksen tuloksiin asiakokonaisuuksissa Kuvio 84. Sosiaali- ja terveysalan päivätoteutuksen tulosten vertailu koko SeAMKin päiväopiskelijoiden tuloksiin 2016 asiakokonaisuuksissa Kuvio 85. Sosiaali- ja terveysalan monimuotototeutuksen tulosten vertailu koko SeAMKin monimuoto-opiskelijoiden tuloksiin 2016 asiakokonaisuuksissa...162

16 Kuvio 86. Tekniikan alan päiväopiskelijoiden tulosten vertailu koko SeAMKin nuorten päiväopiskelijoiden tuloksiin 2016 asiakokonaisuuksissa Kuvio 87. Tekniikan alan monimuotototeutuksen tulosten vertailu koko SeAMKin monimuoto-opiskelijoiden tuloksiin 2016 asiakokonaisuuksissa Taulukot Taulukko 1. Raportin kuvioissa ja taulukoissa käytetyt lyhenteet...18 Taulukko 2. Päiväopiskelijoiden vastausprosentit koulutusaloittain Taulukko 3. Monimuoto-opiskelijoiden vastausprosentit koulutusaloittain Taulukko 4. Yamk-opiskelijoiden vastausprosentit tutkinto-ohjelmittain Taulukko 5. Päiväopiskelijoiden sukupuolijakaumat koulutusaloittain Taulukko 6. Päiväopiskelijoiden työssäkäynti opiskelun ohella koulutusaloittain ja koko ammattikorkeakoulussa...26 Taulukko 7. Opintojaksojen työmäärät vastaavat opintojaksoista saatavia opintopistemääriä väittämän keskiarvot ja jakauma koulutusaloittain Taulukko 8. Päiväopiskelijoiden perustelut väittämän opintojaksojen työmäärät vastaavat opintojaksoista saatavia opintopistemääriä eri mieltä vastauksille...35 Taulukko 9. Päiväopiskelijoiden vastausjakaumat väittämiin kontakti-, itsenäistä, verkko- ja työelämäprojekteissa opiskelua on liian vähän, sopivasti tai liikaa koulutusaloittain ja koko SeAMKissa...36 Taulukko 10. Päivätoteutuksen opiskelijoiden opintojen toteutuminen vs. opiskeluryhmän koko koulutusaloittain ja koko SeAMKissa Taulukko 11. Ryhmäkoon merkitys oppimisen kannalta päivätoteutuksen opiskelijoilla koulutusaloittain ja koko SeAMKissa...38 Taulukko 12. Päiväopiskelijoiden arviot tukipalveluista koulutusaloittain ja koko SeAMKissa...54 Taulukko 13. Päiväopiskelijoiden valmistuvien arviot ammattikorkeakouluopetuksesta, harjoittelusta ja muista työelämäyhteyksistä koulutusaloittain ja koko SeAMKissa...64 Taulukko 14. Päiväopiskelijoiden suurimmat muutokset keskiarvoina tässä tutkimuksessa vuoden 2014 tutkimukseen verrattuna Taulukko 15. Monimuoto-opiskelijoiden sukupuolijakaumat koulutusaloittain... 73

17 Taulukko 16. Monimuoto-opiskelijoiden työssäkäynti opiskelun ohella koulutusaloittain...74 Taulukko 17. Monimuoto-opiskelijoiden pääasiallinen motiivi opiskelun aloittamiselle koulutusaloittain...75 Taulukko 18. Vastausjakaumat monimuoto-opiskelijoiden kontaktiopiskelun, itsenäisen, verkko- ja työelämäprojekteissa opiskelun määristä Taulukko 19. Miten monimuoto-opiskelijoiden työnantajat tukevat heidän opintojaan; vastausjakaumat koulutusaloittain Taulukko 20. Monimuoto-opiskelijoiden arviot tutkinnon vaikutuksista uraan koulutusaloittain Taulukko 21. Monimuoto-opiskelijoiden tuloksissa suurimmat muutokset edelliseen opiskelijabarometritutkimukseen verrattuna Taulukko 22. Yamk-opiskelijoiden opintojen aloitusvuosi Taulukko 23. Yamk-opiskelijoiden työssäkäynti opiskelun ohella Taulukko 24. Yamk-opiskelijoiden pääasiallisin motiivi opiskelun aloittamiselle Taulukko 25. Vastausjakaumat yamk-opiskelijoiden kontaktiopiskelun, itsenäisen ja verkko-opiskelun määristä Taulukko 26. Tutkinto-ohjelman koulutuksen tärkeimmät kehittämisen kohteet tutkinto-ohjelmittain Taulukko 27. Yamk-opiskelijoiden tuloksissa suurimmat muutokset edelliseen 2015 opiskelijabarometritutkimukseen verrattuna...144

18 14

19 1 JOHDANTO Opiskelijabarometritutkimus on yksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun laatutoiminnan arvioinnin ja kehittämisen mittari. Sen tavoitteena on arvioida koulutuksen laatua opiskelu- ja ohjauskäytäntöjen edelleen kehittämiseksi. Käsillä oleva opiskelijabarometritutkimusraportti pitää sisällään Seinäjoen ammattikorkeakoulun päivä-, monimuoto- ja yamk-tutkinnon opiskelijoille samanaikaisesti syksyllä 2016 toteutettujen opiskelijakyselyjen tulokset. Päiväopiskelijoille tämä barometritutkimus toteutettiin jo 11. kertaa. Viime vuosina sitä on toteutettu säännöllisesti kahden vuoden välein, edellisen kerran vuonna Monimuoto-opiskelijoille barometri toteutetaan seitsemättä kertaa ja yamk-tutkinnon opiskelijoille toista kertaa. Seinäjoen ammattikorkeakoulun ylläpitäjä on tätä tutkimusta tehtäessä ollut kaksi vuotta Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy. Ammattikorkeakoulun päiväopiskelijoiden ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta tarjotaan kahdella paikkakunnalla; Seinäjoella ja Ilmajoella. Tutkintoon johtavaa monimuotokoulutusta tarjotaan maakuntakorkeakoulun puitteissa muuallakin maakunnassa usealla paikkakunnalla. Koulutusta tarjotaan työ- ja elinkeinoelämän kannalta keskeisiltä koulutusaloilta: tekniikka, liiketalous, kulttuuri, sosiaali- ja terveysala, luonnonvara-ala sekä ravitsemisala. Nämä alat löytyvät tällä hetkellä Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta neljän koulutusyksikön alta: SeAMK Elintarvike ja maatalous, SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri, SeAMK Sosiaali- ja terveysala sekä SeAMK Tekniikka. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta tarjotaan päivätoteutuksessa 18 eri tutkinto-ohjelmassa, näistä kaksi on englanninkielistä tutkinto-ohjelmaa. Monimuotototeutuksessa on tarjolla edellisten päivätoteutuksen ohjelmien lisäksi pk-yrittäjyys. Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja voi opiskella 10 eri tutkinto-ohjelmassa. 1.1 Opiskelijabarometritutkimuksen taustaa ja tavoitteet Arviointitoiminta on yhä edelleen osa Seinäjoen ammattikorkeakoulun kehittämisprosessia. Strategian mukaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun visiona on olla kansainvälinen, yrittäjähenkinen SeAMK paras korkeakoulu opiskelijalle. Pyrkimys koulutuksen hyvään laatuun on SeAMKin toimintaa ohjaava periaate. Arviointitoiminnassa opiskelijabarometritutkimus on yksi keskeisistä laatumittareista. Opiskelijabarometritutkimuksen tavoitteena on arvioida koulutuksen laatua opiskelu- ja ohjauskäytäntöjen edelleen kehittämiseksi. Tutkimuksen 15

20 yhtenä tärkeänä tavoitteena on vallitsevan tilanteen kuvaamisen lisäksi nostaa esille myös ajassa tapahtuvia muutoksia ja muutoksen suuntaa. Nyt toteutettu opiskelijabarometritutkimus on kokonaistutkimus kaikille Seinäjoen ammattikorkeakoulun päiväopiskelijoiden toisen vuosikurssin sekä lukuvuoden aikana valmistuville (kolmas tai neljäs vuosikurssi) opiskelijoille (raportissa nimike päivä) sekä kaikille tutkintoon johtavassa koulutuksessa lukuvuonna oleville monimuoto-opiskelijoille toisesta vuosikurssista alkaen (raportissa nimike monimuoto), sekä kaikille ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoille (raportissa nimike yamk). Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevien päiväopiskelijoiden barometritutkimus toteutettiin nyt 11. kerran. Vuosina se toteutettiin joka vuosi ja sen jälkeen kahden vuoden välein. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevien monimuoto-opiskelijoiden tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 ja sen jälkeen kahden vuoden välein, nyt seitsemännen kerran. Yamktutkinnon opiskelijoille tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2015 ja siten tutkimus toteutetaan heille nyt toista kertaa. Päiväopiskelijoiden kohderyhmä on vaihdellut aikaisemmin toteutetuissa tutkimuksissa. Viimeksi toteutetussa vuoden 2014 tutkimuksessa olivat mukana samat ryhmät kuin nyt eli toisen ja valmistuvan vuosikurssin opiskelijat. Vuoden 2012 päiväopiskelijoiden tutkimuksessa oli mukana vain valmistuva vuosikurssi, sitä aikaisemmissa tutkimuksissa oli päiväopiskelijoista mukana ensimmäinen ja valmistuva vuosikurssi. Nyt toteutetussa kyselyssä kysymysten sisältö on sama kuin edellisessä 2014 tutkimuksessa (Liitteet 1, 2 ja 3). Tutkijat yhdessä Seinäjoen ammattikorkeakoulun vararehtori Elina Varamäen ja opetuksen kehittämispäällikön Tuija Vasikkaniemen kanssa tekivät ehdotukset lomakkeista SeAMKin johtoryhmälle. Tutkimuksen toteuttivat SeAMK Liiketoiminnan ja kulttuurin lehtori Hannu Tuuri ja tutkija Marja Katajavirta. Barometrin nettilomakkeisiin vastaaminen organisoitiin itsenäisesti yksiköissä. Tässä raportissa esitetään päivä- ja monimuotototeutusten osalta tulokset koulutusaloittain (kuusi koulutusalaa) ja koko SeAMKissa. Vuosittaista vertailua tehdään vain edellisen tutkimuksen tuloksiin vuodelta 2014, koska näiden vuosien tutkimuksissa kohderyhmät ja lomakkeiden sisällöt olivat täsmälleen samat. Päivätoteutuksen osaa tuloksista on lisäksi raportoitu sekä toisen että valmistuvan vuosikurssin osalta. Ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijabarometrin tutkimustulokset esitetään tutkinto-ohjelmittain ja verrataan vuoden 2015 tuloksiin. Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijabarometriprosessia voidaan kuvata kuvion 1 mukaisella kaaviolla. 16

21 OPISKELIJABAROMETRIPROSESSI Toimenpiteiden toteutumisen seuranta Opiskelijabarometrin kysymyksistä päättäminen STRATEGIA Nettilomakkeiden julkaisu Toimenpiteiden toteutus Kehittämistoimenpiteiden suunnittelu Kansainvälinen, yrittäjähenkinen SeAMK Paras korkeakoulu opiskelijalle Vastaamisen organisointi yksiköissä Opiskelijoiden vastaaminen Tulosten julkaiseminen Tutkimusaineiston käsittely ja raportointi Kuvio 1. Opiskelijabarometriprosessi. 1.2 Tutkimusraportin sisältö ja rakenne Raportin johdantokappaleessa eli luvussa yksi tarkastellaan tutkimuksen taustaa ja tavoitteita sekä esitellään tutkimusraportin sisältöä. Luvussa kaksi esitetään tutkimuksen toteuttamiseen ja tutkimusaineistoon liittyvät tiedot sekä vastausprosentit ja tutkimuksen luotettavuusarvio. Luvussa 3 on päivätoteutuksen opiskelijoiden tutkimuksen tulokset mukaan luettuna suurimmat muutokset edellisen tutkimuksen kokonaistuloksiin verrattuna. 17

22 Vastaavat tulokset monimuoto-opiskelijoiden tutkimuksesta esitetään luvussa 4 ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoiden tulokset luvussa 5. Viimeisessä luvussa 6 esitetään yhteenveto tuloksista koko Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ja sen eri koulutusaloilla sekä kommentoidaan lyhyesti tuloksista esiin nousseita asioita. Päivätoteutuksen, monimuoto-opiskelijoiden ja yamk-opiskelijoiden tutkimustulokset on jaettu kysymyslomakkeiden teemojen mukaisiin lukuihin. Lomakkeiden teemat ovat: ammattikorkeakouluopetus, opiskelun organisointi, opintojaksojärjestelyt, opettajien toiminta, opiskelijan oma toiminta, tukipalvelut, tyytyväisyys koulutukseen sekä ammattikorkeakouluopetus, harjoittelu ja muut työelämäyhteydet. Kansainvälisyyteen ja yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä on useammassa eri teemassa. Taulukossa 1 esitellään kuvioissa ja taulukoissa käytetyt lyhenteet. Kuvioissa on erikseen merkinnät SeAMK (päivä), SeAMK (monimuoto) ja SeAMK (yamk) osoittamaan tietyn kohderyhmän kuviota. Taulukko 1. Raportin kuvioissa ja taulukoissa käytetyt lyhenteet. Lyhenne Kulttuuri Liiketalous Luonnonvara Ravitsemis SosTer Tekniikka Selitys Kulttuuriala Liiketalouden ala Luonnonvara-ala Ravitsemisala Sosiaali- ja terveysala Tekniikan ala Toinen vk tai 2. vk Valmistuvat Kaikki toisen vuosikurssin päivätoteutuksen vastaajat Kaikki päivätoteutuksen valmistuvan vuosikurssin (3. tai 4.) vastaajat SeAMK (päivä) Kaikki SeAMKista vastanneet päiväopiskelijat syksyllä 2016 SeAMK (monimuoto) Kaikki SeAMKista vastanneet monimuoto-opiskelijat syksyllä 2016 SeAMK (yamk) Kaikki SeAMKista vastanneet yamk-opiskelijat syksyllä 2016 Liite 1 sisältää päiväopiskelijoiden opiskelijabarometrin kysymykset, liite 2 monimuoto-opiskelijoiden kysymykset ja liite 3 yamk-opiskelijoiden kysymykset. Liitteessä 4 on eri asiakokonaisuuksien sisältämät väittämät päivä-, monimuoto- ja yamk-opiskelijoilla. Liitteessä 5 on päiväopiskelijoiden tutkimustuloksista vuosien 18

23 2014 ja 2016 keskiarvot koulutusaloittain, koko ammattikorkeakoulussa. Liitteessä olevat taulukot sisältävät väittämien 2016 vastausten prosenttijakaumat koulutusaloittain ja koko ammattikorkeakoulussa. Vastaavat monimuoto-opiskelijoiden tulokset ovat liitteessä 6. Tuloksista on laadittu neljälle SeAMKin yksikölle myös erillinen liite, jossa tuloksia on esitetty tutkinto-ohjelmittain. Lisäksi liitteet sisältävät avoimet vastaukset. 19

24 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA TUTKIMUSAINEISTO 2.1 Tutkimusaineisto ja tutkimusmenetelmä Tutkimusaineisto kerättiin internetkyselynä loka- ja marraskuun 2016 aikana. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat kaikki Seinäjoen ammattikorkeakoulun toisen vuosikurssin sekä lukuvuonna valmistuvan vuosikurssin päiväopiskelijat (kolmas tai neljäs vuosikurssi), kaikki tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat jatkavat monimuoto-opiskelijat (ei ensimmäisen vuosikurssin) sekä ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat kaikki. Tässä tutkimuksessa ovat neljättä kertaa mukana liiketalouden sekä sosiaali- ja terveysalan englanninkielisten tutkinto-ohjelmien opiskelijat. Päiväopiskelijoiden tutkimuksen internetlomake sisälsi 94 kysymystä, monimuotoopiskelijoiden lomakkeessa kysymyksiä oli 97 ja yamkin opiskelijoiden lomakkeessa oli 89 kysymystä. Päivä- ja monimuoto-opiskelijoiden kysymykset olivat keskenään pääosin samoja ja lomake oli sama kuin edellisessä tutkimuksessa. Ylemmän amkin opiskelijoiden lomake oli täsmälleen sama kuin vuoden 2015 tutkimuksessa ja se sisältää samoja kysymyksiä ja teemoja kuin päivä- ja monimuoto-opiskelijoiden lomakkeet, osa kysymyksistä on poistettu ja osa muotoiltu uudelleen yamk-opiskelijoille soveltuviksi. Päivä- ja yamk-opiskelijoiden lomake julkaistiin myös englanninkielisenä. Yksiköt organisoivat itsenäisesti kyselyyn vastaamisen. Opiskelijoilta kysyttiin koulutusalaa ja tutkinto-ohjelmaa, päivä- ja monimuotoopiskelijoiden tulokset esitetään kokonaistuloksena (SeAMK) ja koulutusaloittain. Yamk-opiskelijabarometrin tulokset esitetään edellisen tutkimuksen tapaan tutkinto-ohjelmittain ja koko SeAMKin tuloksena. Tutkimusaineisto on käsitelty SPSS Statistics tilasto-ohjelmalla. Raportissa tulokset esitetään pääasiassa keskiarvoina ja prosenttijakaumina taulukoiden ja kuvioiden avulla. Kuviot ja taulukot on luotu Microsoft Excel ohjelmalla tarkoista arvoista, mutta arvot on pyöristetty yhden tai kahden desimaalin tarkkuudelle raporttiin luettavuuden parantamiseksi. Tilastollisten testien (x 2 riippumattomuustesti, t-testi, Mann-Whitneyn U-testi, varianssianalyysi, Kruskal-Wallisin testi) avulla selvitettiin erojen ja edellisen tutkimuksen tuloksiin tapahtuneiden muutosten tilastollinen merkitsevyys (p). Mitä pienempi p-arvo on, sitä pienempi on sattuman vaikutus muutosten selittäjänä ja sitä selvempi on muutos. Tilastollisesti merkitsevissä eroissa p 0,05. 20

25 P-arvoon vaikuttavat keskiarvojen suuruuseron lisäksi vastausten keskihajonta ja vastanneiden lukumäärä. Koulutusalojen välisiä eroja ei raportissa esitetä. Sen sijaan eri koulutusalojen toisen ja valmistuvan vuosikurssin välisistä tilastollisesti merkitsevistä eroista, samoin kuin tulosten muutoksista edellisen tutkimuksen tuloksiin, käytetään seuraavia symboleja: *** tilastollisesti erittäin merkitsevä, p 0,001, ** tilastollisesti merkitsevä, 0,001 < p 0,01, * tilastollisesti melkein merkitsevä, 0,01 < p 0,05. Jatkotarkastelussa aineistosta yhdistettiin keskenään parhaiten korreloivat muuttujat yhdeksäksi asiakokonaisuudeksi saman sisältöisinä kuin aiemmassa tutkimuksessa vuonna Asiakokonaisuuksissa käytettiin kokonaisuuksia mahdollisimman hyvin kuvaavia nimiä. Tässä tutkimuksessa reliabiliteetit olivat yhtä korkeita, osin jopa korkeampia kuin edellisessä tutkimuksessa. Reliabiliteettikerroin (α) osoittaa, miten hyvin mittarin osiot mittaavat samaa asiaa. Kertoimen arvo voi vaihdella nollan ja ykkösen välillä. Mitä korkeampi kertoimen arvo on, sitä paremmin yhteismuuttujan osiot mittaavat samaa asiaa. Yli 0,70 reliabiliteettikerrointa voidaan pitää hyvänä. Asiakokonaisuuksien avulla on tiivistetty moneen eri kysymykseen liittyvä tieto helpommin havainnollistettavaksi erilaisia vertailuja tehtäessä. Uudet asiakokonaisuusmuuttujat muodostettiin keskiarvomuuttujina samoja periaatteita käyttäen kuin edellisessä tutkimuksessa. Muuttujien asteikko on 1 5 kuten alkuperäisillä muuttujilla osiomuuttujien lukumäärästä riippumatta. Tämän johdosta vastausten tasosta on helpompi saada oikea arvio. Asiakokonaisuuksien keskiarvot on pyöristetty kahdelle desimaalille, kun yksittäiset väittämät esitetään vain yhden desimaalin tarkkuudella. Muuttujien rakenne on sama kuin edellisessä tutkimuksessa. YAMK-opiskelijoiden tulokset esitetään tutkinto-ohjelmittain siltä osin kuin vastaajia on kahdeksan tai enemmän, alle kahdeksan vastaajan tutkinto-ohjelmien tulokset ovat mukana kokonaistuloksissa. 2.2 Tutkimuksen vastausprosentit ja luotettavuuden arviointi Päiväopiskelijoiden tutkimuksen kyselyyn tavoiteltiin kaikkia Seinäjoen ammattikorkeakoulun toisen ja valmistuvan vuosikurssin (kolmas tai neljäs) opiskelijoita. Kyselyn perusjoukkoon kuului kaikkiaan 1569 opiskelijaa. Internetkyselyyn vastasi 868 opiskelijaa. Päiväopiskelijoiden vastausprosentti oli koko aineistossa 55 %. Toisen vuosikurssin vastausprosentti oli 57 % ja valmistuvien 53 %. Vastausprosentit on esitetty koulutusaloittain taulukossa 2. 21

26 Taulukko 2. Päiväopiskelijoiden vastausprosentit koulutusaloittain. 2. vuosikurssi Valmistuvat Yhteensä PÄIVÄTOTEUTUS Koulutusala Opiskelijamäärä Vastanneet Vastaus % Opiskelijamäärä Vastanneet Vastaus % Opiskelijamäärä Vastanneet Vastaus % Kulttuuriala Liiketalouden ala Luonnonvara-ala Ravitsemisala Sosiaali- ja terveysala Tekniikan ala SeAMK (päivä) Monimuoto-opiskelijoiden osalta kysely suoritettiin kaikille Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavassa koulutuksessa oleville monimuoto-opiskelijoille lukuun ottamatta syksyllä 2016 aloittaneita opiskelijoita. Kyselyn perusjoukkoon kuului kaikkiaan 741 monimuoto-opiskelijaa, joista 303 vastasi kyselyyn. Monimuoto-opiskelijoilla vastausprosentti koko aineistossa oli 41 % (Taulukko 3). Kulttuurialan yksi vastaaja on mukana kokonaistuloksissa, mutta kulttuurialan monimuoto-opiskelijoiden tuloksia ei esitetä erikseen. Taulukko 3. Monimuoto-opiskelijoiden vastausprosentit koulutusaloittain. Opiskelijamäärä Vastanneet Vastaus % Kulttuuriala Liiketalouden ala Luonnonvara-ala Ravitsemisala Sosiaali- ja terveysala Tekniikan ala SeAMK (monimuoto)

27 Tutkimuksessa oli mukana päivä- ja monimuoto-opiskelijoita seuraavista tutkintoohjelmista: TUTKINTO-OHJELMAT Kulttuuriala: Kulttuurituotanto / kulttuurituottaja (AMK) Muotoilu / muotoilija (AMK) Liiketalouden ala: Degree Programme in International Business / BBA Kirjasto- ja tietopalveluala / tradenomi (AMK) Liiketalous / tradenomi (AMK) PK-yrittäjyys / tradenomi (AMK), mmt Luonnonvara-ala: Maaseutuelinkeinot / agrologi (AMK) Ravitsemisala: Ravitsemispalvelut (Palvelujen tuottaminen ja johtaminen) / restonomi (AMK) Sosiaali- ja terveysala: Degree Programme in Nursing / Bachelor of Health Care, Registered Nurse Fysioterapia / fysioterapeutti (AMK) Hoitotyö / sairaanhoitaja (AMK), terveydenhoitaja (AMK) Sosiaaliala / sosionomi (AMK) Vanhustyö / geronomi (AMK) Tekniikan ala: Automaatiotekniikka / insinööri (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka / insinööri (AMK) Konetekniikka / insinööri (AMK) Rakennustekniikka / rakennusmestari (AMK) Rakennustekniikka / insinööri (AMK) Tietotekniikka / insinööri (AMK) Yamk-opiskelijoista barometriin vastasivat kaikki opiskelijat, ammattikorkeakoulujen verkostossa (VAMK ja Centria) opiskelevat arvioivat SeAMKin opintojärjestelyjä. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavista vastasi kyselyyn 77 opiskelijaa (vastausprosentti 24 %) (Taulukko 4). 23

28 Taulukko 4. Yamk-opiskelijoiden vastausprosentit tutkinto-ohjelmittain. Tutkinto-ohjelma Opiskelijamäärä Vastanneet Vastaus-% Agrologi (ylempi AMK), Maaseudun kehittäminen Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen Insinööri (ylempi AMK), Rakentaminen Insinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen Insinööri (ylempi AMK), Teknologiaosaamisen johtaminen Master of Business Administration (MBA), DP in International Business Management Restonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), Sosiaaliala Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), Kehittäminen ja johtaminen Tradenomi (ylempi AMK), Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen/ Liiketoimintaosaaminen SeAMK (yamk) kaikki Opiskelijabarometrin kyselyihin vastattiin hyvin. Yhteensä vastaajia oli 1248, joista päiväopiskelijoita 868, monimuoto-opiskelijoita 303 ja ylempää AMK tutkintoa suorittavia 77. Lomakkeiden kysymykset olivat samoja kuin edellisellä kerralla kaikissa kolmessa kyselyssä. Kokonaistulosten osalta tutkimuksen validiteettia ja reliabiliteettia voitaneen pitää hyvänä. Tulokset antanevat siten luotettavan kuvan Seinäjoen ammattikorkeakoulun päiväopiskelijoiden, monimuoto-opiskelijoiden ja yamk-tutkintoa suorittavien mielipiteistä tutkimushetkellä ja tapahtuneista muutoksista edelliseen tutkimukseen verrattuna. Toisaalta, tarkasteltaessa tuloksia koulutusaloittain tai tutkinto-ohjelmittain, tarkastelussa saattaa olla mukana vastaajamääriltään melko pieniä ryhmiä, jolloin tuloksissa on enemmän sattumanvaraisuutta yksittäisten vastaajien vaikutuksen korostuessa. Kulttuurit eri yksiköissä ja koulutusaloilla sekä toisaalta päivä- ja monimuoto-opiskelijoiden odotukset opiskelusta ovat erilaiset ja ne vaikuttavat myös annettuihin arvioihin. Kampusalueella opiskelevien päiväopiskelijoiden toimintaympäristö on sama kuin jo edellisen 2014 tutkimuksen aikana. 24

29 3 PÄIVÄOPISKELIJOIDEN TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Opiskelijoiden taustatiedot Taustatietoina opiskelijoilta kysyttiin koulutusalan ja tutkinto-ohjelman lisäksi sukupuolta sekä työssäkäyntiä opiskelun ohella. Koko aineistossa naisia oli vähän yli puolet vastaajista (54 %) ja miehiä vastaavasti 46 %. Koulutusaloittain tarkasteltuna naisia oli eniten ravitsemisalalla ja sosiaali- ja terveysalalla vastanneissa (91 %) ja miehiä taas tekniikan alalla (87 %) (Taulukko 5). Taulukko 5. Päiväopiskelijoiden sukupuolijakaumat koulutusaloittain. PÄIVÄTOTEUTUS Koulutusala n Nainen Mies % % Kulttuuriala Liiketalouden ala Luonnonvara-ala Ravitsemisala Sosiaali- ja terveysala Tekniikan ala SeAMK (päivä) Työskentelystä opiskelun ohella kysyttäessä vastausvaihtoehtoina olivat: olen töissä kokopäiväisesti, olen töissä osa-aikaisesti, toimin yrittäjänä/osakkaana yrityksessä, en työskentele opiskelun ohella sekä vaihtoehto muu, johon voi halutessaan vastata omin sanoin. Muu-vaihtoehdon vastauksista osa voitiin luokitella kysymyksessä annettuihin vastausvaihtoehtoihin. Satunnaisesti ja loma-aikoina töissä olevat luokiteltiin osa-aikaisesti töissä olevien kanssa samaan luokkaan ja kotiäidit sekä hoitovapaalla/äitiyslomalla olevat sijoitettiin luokkaan en työskentele opiskelun ohella. Taulukossa 6 on esitetty päiväopiskelijoiden vastaukset työskentelystä opiskelun ohella koskevaan kysymykseen. Kaikista päiväopiskelijoista yli puolet kävi opiskelun ohella töissä joko kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti. Valmistuvilla töissä käynti opiskelun ohella oli yleisempää kuin toisen vuosikurssin opiskelijoilla. Val- 25

30 mistuvista 54 % oli töissä osa-aikaisesti tai satunnaisesti ja 2 % kokopäiväisesti, kun toisen vuosikurssin opiskelijoista osa-aikaisesti tai satunnaisesti oli töissä 5 % ja kokopäiväisesti 46 %. Yrittäjinä opiskelun ohella toimi 3 % sekä toisen että valmistuvan vuosikurssin opiskelijoista. Taulukko 6. Päiväopiskelijoiden työssäkäynti opiskelun ohella koulutusaloittain ja koko ammattikorkeakoulussa. PÄIVÄTOTEUTUS Työssäkäynti opiskelun ohella Kulttuuri Liiketalous Luonnonvara Ravitsemis SosTer Tekniikka SeAMK (päivä) (n=22) (n=159) (n=52) (n=32) (n=278) (n=322) (n=865) % % % % % % % vastanneista Olen töissä kokopäiväisesti Olen töissä osa-aikaisesti/ satunnaisesti/loma-aikoina Toimin yrittäjänä/ osakkaana yrityksessä En työskentele opiskelun ohella Muu < Ammattikorkeakouluopiskelu Ammattikorkeakouluopiskelua koskevia väittämiä esitettiin 11. Vastausvaihtoehdot väittämissä olivat 1=eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=en samaa enkä eri mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä ja 5=samaa mieltä. Seuraavassa kuviossa on esitetty tulokset keskiarvoina koko päiväopiskelijoiden aineistossa kahdessa tutkimuksessa 2014 ja Palkit on järjestetty suuruusjärjestykseen aina vuoden 2016 tuloksen mukaan. Päiväopiskelijat kokevat ammattikorkeakouluopiskelun olevan ammatillista osaamista (ka 3,8), tiedonhankintavalmiuksia (3,8), kommunikaatio- ja ilmaisutaitoja (3,8), yhteistyövalmiuksia (3,7) ja oma-aloitteisuutta (3,7) edistävää. Viisi korkeinta, lähes nelosen keskiarvoa saanutta osaamista, taitoa tai valmiutta ovat samoja kuin edellisessä 2014 tutkimuksessakin. Yleisesti ottaen tässä tutkimuksessa 26

31 päiväopiskelijat arvioivat ammattikorkeakouluopiskelua koskevat väittämät keskimäärin hieman alhaisemmin kuin edellisellä kerralla. Tilastollisesti merkitsevät muutokset ovat tapahtuneet projektityön valmiuksien (3,7 3,6) ja kansainvälisyysvalmiuksien edistävyydessä ammattikorkeakouluopiskelussa (3,5 3,4). Alhaisimman keskiarvon (3,2) sai tälläkin kerralla amk-opiskelun yrittäjyysasenteen edistävyys (Kuvio 2). Valmistuvat suhtautuvat kaikkiin ammattikorkeakouluopiskelua koskeviin väittämiin toisen vuosikurssin opiskelijoita kriittisemmin antaen keskimäärin alhaisempia arvioita, erot vuosikurssien välillä keskiarvoissa vaihtelivat ja olivat pienimmillään väittämässä ammattikorkeakouluopiskelu on tutkimuksellista ajattelua edistävää (2. vk 3,43 vs. valm. 3,41) ja korkeimmillaan väittämässä ammattikorkeakouluopiskelu on kansainvälisyysvalmiuksia edistävää (2.vk 3,57 vs. valm. 3,07). Liitteessä 5 esitetään koulutusaloittain päivätoteutuksen jokaisen väittämän vastausten keskiarvot vuoden 2014 ja 2016 tutkimuksissa sekä prosenttijakaumat vuoden 2016 tutkimuksessa. Liitetaulukoissa keskiarvot on esitetty ilman tilastollisia testauksia. 27

32 AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELU Ammatillista osaamista edistävää Tiedonhankintavalmiuksia edistävää Kommunikaatio- ja ilmaisutaitoja edistävää Yhteistyövalmiuksia edistävää Oma-aloitteisuutta edistävää Projektityön valmiuksia edistävää ** Motivoivaa Työelämäläheistä Tutkimuksellista ajattelua edistävää Kansainvälisyysvalmiuksia edistävää * Yrittäjyysasennetta edistävää 3,9 3,8 3,8 3,8 3,8 3,8 3,8 3,7 3,7 3,7 3,7 3,6 3,6 3,5 3,4 3,5 3,5 3,4 3,5 3,4 3,2 3,2 v (n=956) v (n=868) ** p<0,01 * p<0,05 SeAMK (päivä) 2016 Eri mieltä Samaa mieltä Kuvio 2. Päiväopiskelijoiden ammattikorkeakouluopiskelua koskevien väittämien keskiarvot kahdessa tutkimuksessa. Opiskelijat olivat vastanneet tutkinto-ohjelman ammattikorkeakouluopiskelua koskeviin väittämiin samansuuntaisesti ja näiden väittämien välillä oli havaittavissa melko voimakkaita korrelaatioita. Jos opiskelijat olivat usein samaa mieltä yhdestä väittämästä, suhtautuivat he yleensä positiivisemmin myös muihin ammattikorkeakouluopiskelua koskeviin asioihin. Kaikki tämän teeman muuttujat sekä niiden kanssa hyvin korreloiva väittämä Tutkinto-ohjelmani opintojen tavoitteet vastaavat henkilökohtaisia tavoitteitani yhdistettiin yhdeksi keskiarvomuuttujaksi nimeltään AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELU, jonka reliabiliteetti (α=0,866) 28

33 on hyvä (Liite 4). Asteikko on uudessa muuttujassa 1-5, kuten alkuperäisillä muuttujilla. Keskiarvomuuttujan tulos esitetään yksittäisten väittämien keskiarvoja tarkemmin; kahden desimaalin tarkkuudella. 5 AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELU 4 3,78 3,83 3 3,30 3,64 3,60 3,45 3, Kulttuuri Liiketalous Luonnonvara *** Ravitsemis SosTer *** Tekniikka * SeAMK (päivä) v ,16 3,68 3,45 3,65 3,77 3,55 3,62 v ,30 3,78 3,83 3,64 3,60 3,45 3,59 *** p<0,001 ** p<0,01 * p<0,05 tutkimusten välillä Kuvio 3. Päiväopiskelijoiden arviot ammattikorkeakouluopiskelusta kahdessa tutkimuksessa. Kuviossa 3 on esitetty asiakokonaisuus ammattikorkeakouluopiskelun tulos keskiarvoina koulutusaloittain ja kaikkien päiväopiskelijoiden osalta kahdessa peräkkäisessä tutkimuksessa. Ammattikorkeakouluopiskelun eri koulutusalojen kaikkien vastanneiden keskiarvot vaihtelivat vuoden 2016 tutkimuksessa kulttuurialan 3,30:sta liiketalouden keskiarvoon 3,78. Tutkimusvuosien tulosten välillä oli 29