KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 6

Transkriptio

1 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 6 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai kello Puumilan Taitotalo Wiinamäki Petteri, pj. Mäkipää Lea, II varapj. Aittoniemi Helena Ala-Katara Severi Alkkiomäki Jari Annala Tarmo Jokioja Tiina, poistui 42 aikana klo18.30 Koivistoinen Hannu Korkiakoski Mika Koskinen Jari Kärkelä Pilvi Mäkinen Heikki Niemenmaa Nina Pusa Leila Silvennoinen Erja Toivonen Katri Törmä Tapani Yli-Hietanen Harri Yli-Knuuttila Jouko Kuusisto Kosti, varavaltuutettu Muut saapuvilla olleet Liukku Petri kunnanjohtaja, pöytäkirjanpitäjä Laillisuus ja päätösvaltaisuus Asiat Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi :t Pöytäkirjan tarkastustapa Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastajat: Kuusisto Kosti ja Mäkinen Heikki Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Petteri Wiinamäki Petri Liukku Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika: Kosti Kuusisto Heikki Mäkinen Pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä Kihniön kunnanvirasto klo 9-15 Toimistosihteeri Tuula Kajuutti

2 Kunnanvaltuusto SISÄLLYSLUETTELO: 38 VUODEN 2014 TULOVEROPROSENTTI 39 VUODEN 2014 KIINTEISTÖVEROPROSENTIT 40 LISÄMÄÄRÄRAHAT VUODEN 2013 TALOUSARVIOON / TARKENNETTU LISÄMÄÄRÄRAHAPYYNTÖ, LATUKONEEN HANKKIMISEKSI 41 PYSYVIEN VASTAAVIEN POISTOSUUNNITELMAN TARKISTAMINEN 42 KUNTARAKENNELAIN MUKAISEN SELVITYSALUEEN VALINTA 43 MUUT ASIAT

3 Kunnanvaltuusto VUODEN 2014 TULOVEROPROSENTTI Kunnanhallitus Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Kunnan tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 18. päivänä tuloveroprosentin suuruus neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2013 on 19,38 ja Pirkanmaalla se on 19,62. Pirkanmaan korkein veroprosentti on Mänttä-Vilppulassa 22,00 ja alhaisin Tampereella 19,00. Koko Suomen korkein veroprosentti 22,00 on Mänttä-Vilppulassa sekä alhaisin veroprosentti 16,25 Lemlandissa ja Saltvikissa. Matalin Manner- Suomen tuloveroprosentti on Kauniaisissa 16,50. Kihniön tuloveroprosenttia vuodelle 2006 korotettiin 18,75 %:sta 19,25 %:iin, jonka mukaisena se pysyi vuoden Vuodelle 2008 sitä jälleen korotettiin 0,50 prosenttiyksikköä ja vuodelle 2013 tuloveroprosentiksi määrättiin 20,50. Ennusteet huomioon ottaen kunnallisveroa kertyisi 20,50 %:n mukaan vuonna 2014 noin euroa, mikä on suunnilleen saman verran kuin kuluvana vuonna arvioidaan kertyvän. Tänä vuonna Kihniön kunnan tuloveroja arvioidaan kertyvän n euroa enemmän kuin talousarviossa on ennakoitu. Kunnanhallituksen talousarviokehyksen mukaan ensi vuoden talousarviosta muodostuu alijäämäinen. Taseessa on edellisten vuosien ylijäämää käytettävissä vielä noin euroa. Kuluvan vuoden talousarvio on alijäämäinen euroa. Vuodelle 2015 näyttää olevan paineita korottaa tuloveroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Kihniön kunnan tuloveroprosentiksi määrätään 20,50 % vuodeksi Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.

4 Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto määrää Kihniön kunnan verotuloprosentiksi 20,50 % vuodeksi Kvalt Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen päätösehdotuksen.

5 Kunnanvaltuusto VUODEN 2014 KIINTEISTÖVEROPROSENTIT Kunnanhallitus Kiinteistöverolain 11 :n mukaan valtuusto määrää kiinteistöveroprosentin suuruuden vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajojen vaihteluvälit ovat seuraavat 1. Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,60 1,35 2. Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32 0,75 3. Muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,60 1,35 (enintään kuitenkin 0,6 % korkeampi kuin vakituisten asuinrakennusten) Kiinteistöverolain 13 a :n mukaan valtuusto voi määrätä yleishyödyllisille yhteisöille yleistä kiinteistöveroprosenttia alhaisemman veron. 5. Rakentamaton rakennuspaikka 1,00 3,00 6. Voimalaitokset 0,60 2,85 Vuoden 2013 kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat (koko maan ja Pirkanmaan luvut ovat keskiarvoja) Kihniö Koko maa Pirkanmaa 1. yleinen 0,98 0,92 0,99 2. vakituiset asuinrakennukset 0,44 0,41 0,45 3. muut asuinrakennukset 1,04 1,03 1,02 4. yleishyödylliset yhteisöt 0,44 Kiinteistöveroja on maksuunpantu kuluvana vuonna yhteensä euroa. Yleinen vero tuotti noin euroa, asuinrakennukset euroa, muut kuin vakituiset asunnot euroa ja yleishyödyllisten yhteisöjen tuotto oli euroa. Kiinteistöveroprosenttia korotettiin vuodesta 2010 alkaen, jolloin yleistä kiinteistöveroa korotettiin 0,23 prosenttiyksikköä, vakituisten asuntojen 0,14 prosenttiyksikköä ja muiden asuinrakennusten 0,14 prosenttiyksikköä Näillä prosenteilla arvioidaan ensi vuoden kiinteistöveron tuotoksi euroa, eli huomattavasti enemmän kuin kuluvana vuonna.

6 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että vuodelle 2014 vahvistetaan seuraavat kiinteistöveroprosentit 1. yleinen 0,98 2. vakituiset asuinrakennukset 0,44 3. muut asuinrakennukset 1,04 4. yleishyödylliset yhteisöt 0,44 Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen. 39 Kunnanvaltuusto vahvistaa vuodelle 2014 seuraavat kiinteistöveroprosentit: 1. yleinen 0,98 2. vakituiset asuinrakennukset 0,44 3. muut asuinrakennukset 1,04 4. yleishyödylliset yhteisöt 0,44 Kvalt Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen päätösehdotuksen.

7 Kunnanvaltuusto LISÄMÄÄRÄRAHAT VUODEN 2013 TALOUSARVIOON / TARKENNETTU LISÄMÄÄRÄRAHAPYYNTÖ, LATUKONEEN HANKKIMISEKSI tekla Kuntalain 65 :n 5 momentin mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Lisämäärärahaa pyydetään käyttötalouteen, koska kyseessä olevat käyttökohteet eivät täytä investoinnin kriteerejä. Teknisen hallinnon päävastuualueella tarvitaan lisämäärärahaa seuraavasti: Käyttötalous: Kiinteistöt tulosalueelle yhteensä euroa, ylitys johtuu pääsääntöisesti ennakoimattomista korjauskustannuksista. Mm. TK:n kuntoutusallas (altaan laatoituksen saumauksen uusiminen, ei täytä tiiveys eikä hygienia vaatimuksia), Veteraanitalon yhden asunnon täydellinen remontointi , ukkosen aiheuttaman vesivahingon korjaustyöt yhtenäiskoululla (vakuutuksesta omavastuu), Koivikon rivitalojen asuntojen kylpyhuoneiden remontteihin ja Toimelan rivitalojen päivähoidolta vapautuvien huoneistojen pienehköihin muutostöihin Tekninen lautakunta pyytää kunnanhallitukselta ja edelleen kunnanvaltuustolta lisämäärärahaa euroa edellä mainittuun tulosalueeseen. tekla Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi tekninen lautakunta päätti yksimielisesti pyytää kunnanhallitukselta ja edelleen kunnanvaltuustolta investointimäärärahaa latukoneen hankkimiseksi alv 0 %. Kunnanhallitus Mainittakoon, että verottaja sekä kirjanpitolaki tulkitsee investointimenoiksi perusparannusmenot. Perusparannusta ovat huoneiston tai rakennuksen laajennus-, uudistus- ja muut vastaavat toimenpiteet. Korjauksesta perusparannus eroaa siten, että perusparannuksessa huoneistoa tai rakennusta muutetaan tasokkaammaksi ja laajennetaan.

8 Kunnanvaltuusto Korjausmenot kohdennetaan verottajan ja kirjanpidon vaatimusten mukaisesti käyttötalouden puolelle. Kunnanhallitus hyväksyy ja esittää edelleen kunnanvaltuustolle euron lisämäärärahapyynnön kiinteistöt tulosalueelle edellä mainittujen kohteiden korjaamiseksi sekä euron (alv 0 %) lisäinvestointimäärärahapyynnön latukoneen hankkimiseksi. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen euron lisämäärärahasta kiinteistöt tulosalueelle. Latukoneen euron lisäinvestointimäärärahapyynnöstä käydyn keskustelun aikana Hannu Koivistoinen esitti Nina Niemenmaan kannattamana asian jättämistä pöydälle lisäselvitystä varten. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti Hannu Koivistoisen tekemän esityksen. Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto hyväksyy vuoden 2013 talousarvioon seuraavat teknisen hallinnon lisämäärärahat: - kiinteistöt tulosalueelle euroa Kvalt Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen päätösehdotuksen. Tekninen lautakunta Kuntalain 65 :n 5 momentin mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Lisämäärärahaa pyydetään investointiin käytetyn latukoneen hankkimiseksi, arvioitu hankintahinta euroa.

9 Kunnanvaltuusto Tekninen lautakunta hylkäsi kilpailutuksen tuloksena saadun ainoan Kuljetus Kivimäki Oy:n tekemän tarjouksen euroa / alv 0%, koska piti tarjottua kausihintaa liian kalliina hyväksyttäväksi. Tekninen lautakunta hyväksyy teknisen johtajan laatiman perustelun latukoneen hankkimisesta (liite 2) ja pyytää kunnanhallitukselta ja edelleen valtuustolta euroa alv 0% investointimäärärahaa latukoneen varusteineen hankkimiseksi. Tekla Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnanhallitus Kunnanhallitus hyväksyy teknisen johtajan laatiman perustelun latukoneen hankkimiseksi (liite nro 3) ja esittää kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi euron (alv 0 %) investointimäärärahan lisäyksen latukoneen varusteineen hankkimiseksi. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen. 40 Kunnanvaltuusto hyväksyy teknisen johtajan laatiman perustelun latukoneen hankkimiseksi (liite nro 1) ja kunnanvaltuusto hyväksyy euron (alv 0 %) investointimäärärahan lisäyksen latukoneen varusteineen hankkimiseksi. Kvalt Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen päätösehdotuksen.

10 Kunnanvaltuusto PYSYVIEN VASTAAVIEN POISTOSUUNNITELMAN TARKISTAMINEN Kunnanvaltuusto Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut vuoden 2011 lopulla uuden yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista. Tarkistettu yleisohje korvaa kuntajaoston vuonna 2008 antaman yleisohjeen ja sitä on noudatettava viimeistään tilivuodesta 2013 alkaen. Suunnitelman mukaisilla poistoilla tarkoitetaan pysyvien vastaavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja muiden pitkävaikutteisten menojen hankintamenojen kirjaamista kuluksi järjestelmällisesti niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Pysyvien vastaavien vaikutusajalla tarkoitetaan hyödykkeen taloudellista pitoaikaa, joka on yleensä todellista käyttöaikaa lyhyempi. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston poisto-ohjeen tarkistus koskee lähinnä poistoaikojen pituutta. Kuntien ja kuntayhtymien käyttämät poistoajat ovat olleet liian pitkiä. Tästä on seurauksena, että poistot eivät riitä kattamaan korvausinvestointeja eivätkä keskimääräisiä poistonalaisten investointien omarahoitusmenoja. Kuntajaosto suosittelee poistoaikojen alarajojen käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiselle ole erityistä hyödykekohtaista perustetta. Yksittäinen kunta voi poiketa annetuista ohjeista perustellusta syystä. Tällöin olennaiset poikkeamat on selostettava liitetiedoissa. Suunnitelmapoistot edellyttävät kunnalta poistosuunnitelman laatimista. Kihniön kunnan hallintosäännön 22 :n mukaan suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy kunnanvaltuusto. Nykyisin voimassa oleva poistosuunnitelma on hyväksytty Poistosuunnitelman muutos koskee vain alkaen hankittuja ja valmistuneita pysyviä vastaavia. Aikaisempien tilikausien poistoja ei korjata. Jotta yhdelle tilikaudelle ei muodostu huomattavia lisäpoistoja, voidaan poistosuunnitelmaan kuntaliiton ohjeen mukaan ottaa määräys, että muutettu suunnitelma koskee ainoastaan uusien hyödykkeiden poistoa. Suunnitelmassa ilmoitettuja poistoaikoja on noudatettava pääsääntöisesti. Kunnanhallitus voi kuitenkin erityisestä syystä yksittäistapauksissa myöntää hyödykkeelle pitemmän poistoajan. Ehdotus uudesta poistosuunnitelmasta on laadittu kunnan tilintarkastajan konsultoinnin mukaisesti. Kihniön kunnan hallintosäännön 22 :n mukaan kunnanhallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan. Nykyinen pienhankintaraja on

11 Kunnanvaltuusto vahvistettu Tuolloin vahvistettu pienhankintaraja oli mk, joka euroiksi muutettuna on nykyisin 8.409,40. Uudeksi pienhankintarajaksi esitetään alkaen euroa. Jos hankintameno ennen rahoitusosuuden vähentämistä alittaa euroa, kirjataan hankintameno kokonaan hankintakauden kuluksi. Liitteenä nro 4 on Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista ja liitteenä nro 5 ovat nykyiset poistoprosentit sekä ehdotus uusien alkaen hankittujen pysyvien vastaavien poistoprosenteista. Kunnanhallitus esittää valtuuston hyväksyttäväksi liitteen nro 5 mukaisen poistosuunnitelman, joka tulee voimaan alkaen. Sellaiset uudet kohteet, joihin käytetään poistosuunnitelmasta poikkeavaa poistoaikaa, perustellaan hyödykekohtaisesti erikseen ja näistä päättää kunnanhallitus. Edelleen kunnanhallitus esittää, että alkaen poistolaskennassa pienhankintarajaksi vahvistetaan Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen. 41 Liitteenä nro 2 on Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista ja liitteenä nro 3 ovat nykyiset poistoprosentit sekä ehdotus uusien alkaen hankittujen pysyvien vastaavien poistoprosenteista Kunnanvaltuusto hyväksyy liitteen nro 3 mukaisen poistosuunnitelman, joka tulee voimaan alkaen. Sellaiset uudet kohteet, joihin käytetään poistosuunnitelmasta poikkeavaa poistoaikaa, perustellaan hyödykekohtaisesti erikseen ja näistä päättää kunnanhallitus. Edelleen kunnanvaltuusto esittää, että alkaen poistolaskennassa pienhankintarajaksi vahvistetaan Kvalt Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen päätösehdotuksen.

12 Kunnanvaltuusto KUNTARAKENNELAIN MUKAISEN SELVITYSALUEEN VALINTA Kunnanhallitus Kuntarakennelaki tuli voimaan 1. heinäkuuta Kuntajakolain nimike on muutettu kuntarakennelaiksi ja lakiin on lisätty kuntauudistuksen toteuttamiseksi säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, selvitysalueen määräytymisestä ja niistä poikkeamisesta sekä kuntien yhdistymisen taloudellisesta tukemisesta. Kuntarakennelain mukainen kuntien selvitysvelvollisuus on alkanut heti lain voimaan tultua. Kuntien tulee selvittää yhdessä muiden kuntien kanssa kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävän uuden kunnan muodostamisesta, jos yksikin laissa säädetyistä selvitysperusteista osoittaa selvityksen tarvetta. Selvitysperusteet ovat palveluperuste, työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenneperuste sekä talousperuste. Metropolialueella sovelletaan työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti ja yhdyskuntaperusteen sijasta omaa metropoliperustettaan. Vaikka kunta ei täyttäsi mitään edellä mainituista perusteista, sen tulee osallistua yhdistymisselvityksen tekoon, jollei muuten ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta. Kuntarakennelain 4 c :n mukaan alle asukkaan kunnan on selvitettävä kuntien yhdistymistä palveluperiaatteella. Alle asukkaan kunnan on yhdessä muiden kuntien kanssa selvitettävä yhdistymistä alueella jossa on 1) palveluiden rahoittamisen, järjestämisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; 2) erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin asukasta; sekä 3) perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50. Selvitysvelvollisuuden lähtökohtana on, että selvitysalue täyttää kuntarakennelain 4 :ssä tarkoitetut kuntajaon muuttamisen edellytykset. Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää lain 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta, tai muuten edistää kunnan toimintakykyä, parantaa alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita, parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntarakennelain mukaan kuntien tulee ilmoittaa ministeriölle mennessä minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Ilmoitus tehdään vastaamalla sähköiseen webropol kyselyyn mennessä. Kysely lähetetään kaikkiin kuntiin lokakuun 2013 aikana. Kunnan vastauksen tulee perustua kunnan- tai kaupunginvaltuuston päätökseen.

13 Kunnanvaltuusto Valtiovarainministeriö myöntää hakemuksesta avustusta kuntien yhdistymisselvityksistä aiheutuviin kustannuksiin. Avustusta voidaan myöntää kuntarakennelain mukaisten selvitysperusteiden osoittamalla selvitysalueella. Avustusta myönnetään yhdistymiseen liittyvästä selvityksestä aiheutuviin kustannuksiin kuten selvitystehtävää varten osoitetun henkilön palkkakustannuksiin tai ulkopuolisen konsultin suorittamaan selvitystyöhön. Kuntien viranhaltija valmisteluun avustusta voidaan myöntää siltä osin, kuin pystytään osoittaman valmistelun koskevan yhdistymisselvitystä. Avustuksen määrä voi olla korkeintaan 70 % selvityksen hyväksyttävistä arvonlisäverottomista kustannuksista, kuitenkin enintään euroa selvitystä kohden. Liite nro 6: Valtiovarainministeriön kirje Kunnanhallitus hyväksyy ja esittää edelleen kunnanvaltuustolle, että Kihniön kunta esittää kuntarakennelain mukaisesta selvitysalueesta seuraavaa: Kihniön kunta on jo pitkään luontaisesti suuntautunut sekä kuntien välisessä yhteistyössä, asiointiliikenteessä että myös työpaikkaliikenteessä valtatie 3 suuntaisesti. Yhteistyötä ja yhteistyöneuvotteluita on jossain määrin ollut myös Satakuntaan kuuluvien Karvian kunnan ja Jämijärven kunnan kanssa. Edellisen vuoksi Kihniön kuntajakoselvitys voimaan tulleen kuntarakennelain mukaan suuntautuu esisijaisesti alueelle: Parkanon kaupunki, Ikaalisten kaupunki ja Karvian kunta. Sekä kuntien niin halutessa myös Jämijärven kunta sekä Hämeenkyrön kunta täydentäisivät joukkoa. Ensisijainen selvitysalue ei täytä rakennelain vaatimaa asukkaan asukaspohjaa. Kunta ei myöskään tässä vaiheessa hae poikkeusta asiaan. Kihniön kunta ei sulje pois muutakaan kuntajakoselvitysyhdistelmää. mikäli tilanteet alueella tai sen lähiympäristössä muuttuvat. Kihniön kunta painottaa, että selvityksen jälkeinen tahtotilan muodostus ja mahdolliset toimenpiteet tulee olla kuntien omassa päätösvallassa perustuslain suojaaman kunnallisen itsehallinnon mukaisesti. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.

14 Kunnanvaltuusto Liite nro 4: Valtionvarainministeriön kirje Kunnanvaltuusto esittää Kihniön kunnan vastauksena kuntarakennelain mukaisesta selvitysalueesta seuraavaa: Kihniön kunta on jo pitkään luontaisesti suuntautunut sekä kuntien välisessä yhteistyössä, asiointiliikenteessä että myös työpaikkaliikenteessä valtatie 3 suuntaisesti. Yhteistyötä ja yhteistyöneuvotteluita on jossain määrin ollut myös Satakuntaan kuuluvien Karvian kunnan ja Jämijärven kunnan kanssa. Edellisen vuoksi Kihniön kuntajakoselvitys voimaan tulleen kuntarakennelain mukaan suuntautuu esisijaisesti alueelle: Parkanon kaupunki, Ikaalisten kaupunki ja Karvian kunta. Sekä kuntien niin halutessa myös Jämijärven kunta sekä Hämeenkyrön kunta täydentäisivät joukkoa. Ensisijainen selvitysalue ei täytä rakennelain vaatimaa asukkaan asukaspohjaa. Kunta ei myöskään tässä vaiheessa hae poikkeusta asiaan. Kihniön kunta ei sulje pois muutakaan kuntajakoselvitysyhdistelmää. mikäli tilanteet alueella tai sen lähiympäristössä muuttuvat. Kihniön kunta painottaa, että selvityksen jälkeinen tahtotilan muodostus ja mahdolliset toimenpiteet tulee olla kuntien omassa päätösvallassa perustuslain suojaaman kunnallisen itsehallinnon mukaisesti. Kvalt Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen päätösehdotuksen.

15 Kunnanvaltuusto MUUT ASIAT 43 Kunnanvaltuuston seuraava kokous on maanantaina kello 18.00