Suomen Akatemian tutkimusohjelma Päihteet ja addiktio Päihteet ja addiktio

Transkriptio

1 Suomen Akatemian tutkimusohjelma Päihteet ja addiktio Päihteet ja addiktio

2 Päihteet ja addiktio Päihteet ja addiktio lyhyesti Päihteet ja addiktio on Suomen, Kanadan ja Venäjän välinen nelivuotinen tutkimusohjelma, jossa tutkitaan alkoholi-, huume-, tupakka- ja peliriippuvuutta sekä addiktion syntymekanismeja. Ohjelmassa on kahdeksan suomalaista, kaksi suomalais-kanadalaista, kaksi suomalais-venäläistä sekä yksi suomalais-kanadalaisvenäläinen tutkimushanke. Ohjelman kautta tutkimusryhmät saavat yhtaikaisen, koordinoidun rahoituksen vuosille Ohjelman kansainvälisyyden avulla vahvistetaan yhteyksiä osallistujamaiden tutkimusyhteisöjen välillä. Ohjelman rahoittajina toimivat Suomen Akatemia, sosiaali- ja terveysministeriö, Institute of Neurosciences, Mental Health and Addiction (INMHA) Kanadasta, Venäjän perustutkimusrahasto (RFBR) sekä Venäjän Humanistinen tiederahasto (RFH). PÄIHTEET YHTEISKUNNALLISENA ONGELMANA Päihteiden käytön on arvioitu olevan yksi keskeisimmistä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavista tekijöistä länsimaissa. Suomessa terveydenhuollon kustannuksista noin 20 prosenttia on arvioitu aiheutuvan päihteiden käytöstä. Päihteiden käyttö aiheuttaa välittömiä terveydellisiä, psykologisia ja yhteiskunnallisia haittoja. Ne ilmenevät elimistöllisinä sairauksina, päihtymystilasta johtuvina ongelmina, tapaturmina ja päihderiippuvuuksina. Väestötasolla suurimmat haitat kytkeytyvät päihtymyskäyttäytymiseen (tapaturmat, väkivalta ja liikenneonnettomuudet) ja kroonisiin sairauksiin (maksakirroosi, haimatulehdus, aivovauriot ja sikiövauriot). tapoja. Käyttöä säätelevät myös kullekin kulttuurille ominaiset lait, säädökset, epäviralliset normit, uskomukset ja rituaalit. Käyttötavat ovat elimellinen osa kansalaisten elämäntapoja, jotka vaihtelevat sukupolven, sukupuolen, sosioekonomisen aseman, alakulttuurin ja muiden väestöryhmittäisten erojen mukaan. Jotta päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja voitaisiin tehokkaasti ehkäistä ja hoitaa, tarvitaan päihderiippuvuuden synnystä ja vaikutuksista yksityiskohtaista tutkimustietoa. Esimerkiksi biotieteellisellä tutkimuksella on keskeinen rooli riippuvuuden syntymekanismien ja sen hoidon tutkimisessa. Biologisten addiktiomekanismien lisäksi tarvitaan tietoa sosiaalisista ja psykologisista riskitekijöistä, jotka johtavat kontrollin menettämiseen ja riippuvuuden kehittymiseen. Tarvitaan myös teoreettista analyysia addiktion käsitteestä ja sen asemasta eri tieteenaloilla. Yhteiskuntatieteellisessä kirjallisuudessa addiktiot on viime aikoina nähty posttraditionaalisen yhteiskunnan yksilöllistyneen kulttuurin oireina, kun taas lääketieteessä on käytössä selvästi rajatumpi Päihteiden saatavuus, niiden käyttäjien sosiaaliset sidokset ja lähiympäristö ohjaavat päihteiden käyttös

3 tautiluokitus. Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelmassa aihetta pyritään lähestymään monitieteisesti, kansainvälistä tutkimusyhteistyötä hyödyntäen. OHJELMAN TUTKIMUSALAT Yksi keskeinen tavoite Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelmalle on mahdollistaa laajojen tutkimuskokonaisuuksien muodostaminen ja siten edistää alan tutkimuksen kehittymiselle välttämättömän jatkuvuuden ja riittävän kriittisen massan rakentumista tutkijayhteisöön. Tutkimusohjelma tarjoaa mahdollisuuden nostaa esiin sellaisia tutkimusteemoja, joissa otetaan huomioon osallistujamaiden päihdetilanteen erikoispiirteet ja teemat, joita alan kansainvälinen tutkimus ei riittävästi kata. Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelman aihealueet ovat: Alkoholiolojen makromuutos, väestöryhmittäiset juomatapaerot ja haitat Huumeiden käyttö, haitat ja huumepolitiikka Hoidon ja toipumisprosessien tutkimus Addiktiokäyttäytymisen ja addiktiomekanismien tutkimus Kokonaiskulutus (l/hlö) 11 10,5 10 9,5 9 8,5 8 Alkoholijuomien kulutuksen kasvu Suomessa s

4 s s s Seitsemän kymmenestä Suomessa tehdystä väkivaltarikoksesta on tehty alkoholin vaikutuksen alaisena. Tupakointi aiheuttaa 90 % keuhkosyövistä, 30 % haimasyövistä ja huomattavan osan myös muista syöpäsairauksista läntisissä teollisuusmaissa. Jo ensikertalainen saattaa kuolla amfetamiinin yliannostukseen; vuonna 2001 Suomessa kuoli 90 henkilöä amfetamiinin yliannostukseen, mikä ylitti heroiiniin kuolleiden määrän. Ohjelmassa pyritään hyödyntämään laaja-alaista näkökulmaa ja ylittämään eri tieteenalojen, metodien ja aineistolähteiden perinteisiä raja-aitoja. Tutkimuksessa käytetään muun muassa lääketieteen, biotieteiden, psykologian, yhteiskuntatieteiden, humanististen tieteiden ja oikeustieteen menetelmiä ja lähestymistapoja. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Addiktiotutkimuksella on vahvat perinteet monissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Päihde- ja peliriippuvuuden tutkimuksessa voidaan saavuttaa merkittäviä synergiaetuja muun muassa vertailevan yhteiskunnallisen tutkimuksen avulla. Suomi, Venäjä ja Kanada ovat pohjoisia maita, joiden päihdekulttuurissa on selviä yhtäläisyyksiä, mutta myös eroja. Kansainvälisen tutkimusyhteistyön avulla pyritään löytämään uusia näkökulmia osallistujamaiden päihdekulttuuriin ja -politiikkaan. ADDIKTIO -OHJELMAN TAVOITTEET Tukea korkeatasoista monitieteellistä päihde- ja addiktiotutkimusta Suomessa, Kanadassa ja Venäjällä Vahvistaa tutkijoiden kansainvälistä verkottumista ja yhteistyötä Edistää modernien tutkimusmenetelmien soveltamista päihde- ja addiktiotutkimuksen alalla Tukea tutkijankoulutusta Tehostaa tiedonkulkua ja tutkimustuloksista tiedottamista tutkijoiden keskuudessa sekä tutkijoiden, loppukäyttäjien ja muiden intressiryhmien välillä Valokuvat: Pekka Nihtinen, kuvakori.com, futureimagebank.com Taitto: Sole Lätti Yliopistopaino, Helsinki 2007 s

5 Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelma Rahoitettavat hankkeet KANSALLISET HANKKEET KANSAINVÄLISET HANKKEET Kannabiksen ja alkoholin käyttöä ennustavat tekijät ja käytön seuraumukset - kaksos- ja väestötutkimus nuorilla aikuisilla Kaprio Jaakko, Kansanterveyslaitos Juomatapojen ja alkoholinkulutuksen muutosten sekä niiden terveysvaikutusten epidemiologia Suomen nykyväestössä Kauhanen Jussi, Kuopion yliopisto Prosessi- ja tuloksellisuustutkimus päihdeongelmaisten motivoivista alkuhaastatteluista Koski-Jännes Anja, Tampereen yliopisto Rattijuopon elämänkaari Lillsunde Pirjo, Kansanterveyslaitos Tuberomamillaritumakkeen neuronit, histamiini ja H3- reseptori alkoholiaddiktion hypotalaamisessa säätelyssä Panula Pertti, Helsingin yliopisto Päihdehoidon toimivuus yleisten tekijöiden valossa Saarnio Pekka, Tampereen yliopisto Huumeriippuvuuden farmakologisen hoidon vaikuttavuustutkimus Tiihonen Jari (koordinaattori), Kuopion yliopisto Kauhanen Jussi, Kuopion yliopisto Juomisen kulttuurisen paikan muutos Törrönen Jukka, Stakes Geneettisten tekijöiden merkitys kyvyssä lopettaa tupakointi Hirvonen Ari, Työterveyslaitos Imyanitov Evgeny, N.N. Petrov Research Institute of Oncology Aivojen opioidijärjestelmien ja hermostollisen herkistymisen merkitys alkoholiriippuvuudessa Kiianmaa Kalervo (koordinaattori), Kansanterveyslaitos Ahtee Liisa, Helsingin yliopisto Castrén Eero, Helsingin yliopisto Gianoulakis Christina, McGill University Nikotiinin metabolian estäjien kehittäminen tupakoinnin vieroitushoitoon Raunio Hannu, Kuopion yliopisto Tyndale Rachel, University of Toronto Addiktion teoriat ja mielikuvat Sulkunen Pekka (koordinaattori), Helsingin yliopisto Koski-Jännes Anja, Tampereen yliopisto Poikolainen Kari, Alkoholitutkimussäätiö Cunningham John, Center for Addiction and Mental Health Pervova Irina, St. Petersburg State University Nikotiiniriippuvuuden käyttäytymis- ja molekyylitason mekanismit Tuominen Raimo, Helsingin yliopisto Zvartau Edwin, Pavlov State Medical University s

6 Lisätietoja ohjelmasta Suomen Akatemia Mika Tirronen, FT Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, FT Ohjelmapäällikkö Sanna Vitikainen Projektisihteeri Tiina Tembe Projektisihteeri Suomen Akatemian vaihde (09) Ohjelman verkkosivut: Muut rahoittajat: Muina rahoittajina toimivat sosiaali- ja terveysministeriö, Institute of Neurosciences, Mental Health and Addiction (INMHA) Kanadasta, Venäjän perustutkimusrahasto (RFBR) sekä Venäjän Humanistinen tiederahasto (RFH) Vilhonvuorenkatu 6 PL 99, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) keskus@aka.fi