ROIHUVUOREN MONEN POLVEN KASVUTILA-HANKE Havaintoja ja kokemuksia marraskuulta 2012

Transkriptio

1 ROIHUVUOREN MONEN POLVEN KASVUTILA-HANKE Havaintoja ja kokemuksia marraskuulta 2012 Anni Läntelä Suunnittelijaharjoittelija Nuorisoasiainkeskus Joulukuu 2012

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO VUOSI ONNISTUMISIA HAASTEITA IDEOITA VUODELLE ENTÄS HANKKEEN JÄLKEEN? TOIMINNAN JATKUMINEN ROIHUVUOREN TOIMINNAN KOORDINOINTI YHTEISTYÖ POHDINTAA LIITTEET... 12

3 1 Johdanto Tämän raportin tavoitteena on kuvata Roihuvuoren monen polven kasvutila-hanketta sen ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Tarkastelu pohjautuu marraskuussa 2012 keräämääni haastatteluaineistoon. Haastattelin raporttia varten neljää hankkeen keskeistä toimijaa. Kaksi haastatelluista henkilöistä toimii hankkeen toiminnassa mukana olevissa yhdistyksissä ja kaksi kaupungin työntekijöinä eri organisaatioissa. Lisäksi olen käynyt keskusteluita hankkeen koordinaattorin Senja Lappalaisen sekä Kaakkoisen nuorisotyöyksikön toiminnanjohtajan Antti Sarpon kanssa. Tarkastelunäkökulmina ovat Roihuvuoren monen polven kasvutila-hankkeen vuoden 2012 aikana toteutetun toiminnan onnistumiset ja esiin tulleet haasteet. Lisäksi keräsin haastatteluissa ideoita toimintaan vuodelle Haastatteluissa keskusteltiin myös siitä, mitä tulee tapahtumaan hankkeen päättymisen jälkeen. Roihuvuoren monen polven kasvutila-hanke on osa Helsingin kaupungin Lähiöprojektia ja sen toimintakausi on vuodet Haastattelujen ja kokemusteni perusteella Roihuvuori näyttäytyy yhteisöllisenä ja yhteistyökykyisenä alueena. Roihuvuoressa on tehty yhteistyötä kaupungin eri hallintokuntien ja yhdistysten välillä jo ennen monen polven kasvutila-hanketta. Lisäksi Roihuvuoren alueella pitkään toimineet näkevät Roihuvuoren myös muilta osin yhteisöllisenä alueena, jossa on totuttu tekemään asioita yhdessä: Mutta tämä Roihuvuorihan nyt on muutenkin semmoinen yhteisöllinen paikka, että meillä on näitä hanami-juhlia keväällä ja sitten tätä kyläjuhlaa syksyllä ja että täällä on perinteenä tämä yhdessä tekeminen ja osallistuminen. 1 Haastateltava kertoo myös siitä, miten Roihuvuori on perinteisesti ollut aidaton yhteisö, jota voi kuvata kyläksi keskellä kaupunkia. Hankeen tavoitteena on lisätä alueella monen sukupolven kohtaamista ja yhteisöllisyyttä sekä avoimuuden ja tasa-arvoisuuden kokemusta. Haastatteluissa hankkeen mahdollisuudet myös turvallisuuden tunteen luomisessa tulivat esiin: Niin että järjestetään tapahtumia. Koska onhan se totta että siinähän sitä, se on yhteisöllistä ja siinä hyvässä tapauksessa saa uusia ihmiskontakteja ja ehkä elinikäisiäkin voi joskus löytää ja se luo sellaista turvallisuuden ja hyvänolon tunnetta sillä asunalueella. 1 Kursivoidut tekstit ovat lainauksia haastatteluista. 1

4 2 Vuosi 2012 Roihuvuoren monen polven kasvutila-hanke käynnistyi vuoden 2012 alussa. Tässä luvussa nostan esiin haastatteluissa esiin tulleita näkökulmia vuoden 2012 aikana tehdystä työstä. Kaikki haastateltavat painottivat, että hanke on ollut erityisen onnistunut ja kehuivat hankkeen koordinaattoria Senja Lappalaista hyvin tehdystä työstä. Suuri merkitys on sillä, että hankkeella on sen kaltainen koordinaattori, joka pystyy luomaan yhteisöllisyyttä ja innostamaan ihmisten mukaan toimintaan. Monen polven kasvutila-hankkeessa Senja Lappalainen on toiminut tällaisena moottorina. Kyllä jos vertaa sitä mistä lähti liikkeelle, niin kyllähän tämä on ollut koko ajan sellainen onnistumisten summa. Tässä on hyvin otettu huomioon näitä toimijoita ja sitten lähinnä tietenkin näitä asukkaita, jotka on osallisia tässä. Niin mun mielestä siinä ei osaa sanoa yhtä asiaa, että on monia sellaisia mukavia asioita joita on tapahtunut. Yksi oli varmaan just nää tapahtumat, mitä järjestettiin kaikille ja sitten se, että täällä otetaan koko niinku elämänkaari huomioon. Senjahan on maailman mahtavin koordinaattori ja organisoija, sillä aika hyvin pystyy langat käsissä ja tosi paljon on näitä ideoita ja tietotaitoa että ei ees tiedä niitä kaikkia mahdollisuuksia että niitä olis ollut edes olemassa, mitä Senja on tuonut sitten tässä. 2.1 Onnistumisia Onnistuneiksi toimintamalleiksi koettiin kesäolympialaiset, tarinasauna ja viljelytoiminta. Toimintamallit ovat olleet onnistuneita siksi, että niiden avulla on saatu sellaisia ihmisiä mukaan toimintaan, joita ei olisi ehkä muuten mahdollisuus tavoittaa. Erityisen onnistuneena eräs haastateltavista piti viljelytoimintaa: Alueen ihmiset näkee, se on niinku sellaista mikä on näkyvää, koska ne on luonnossa ne perunat ja muut, että se ei oo jotain mitä tehdään seinien sisällä, vaan ne on siinä kaikkien ihasteltavana. Se on kuitenkin sellaista yhteistä tekemistä sukupuoleen ja kansallisuuteen ja kaikkeen katsomatta, riippumatta siitä. Niin mun mielestä se on ehkä tärkein homma tossa. Lisäksi viljelytoimintaan viittasi myös toinen haastateltavista, joka kertoi, miten viljelyyn osallistuneet ihmiset ovat alkaneet osallistua aktiivisesti myös muuhun toimintaan Roihuvuoren alueella. 2

5 Lisäksi myös alueen toimijoiden yhteistyö ja uskallus ottaa muihin toimijoihin yhteyttä on kasvanut yhteisten tapahtumien järjestämisen kautta. Monen sukupolven kohtaamista ovat toteuttaneet erityisesti monet isommat tempaukset, kuten kesäolympialaiset, erilaiset puutarhanhoitoon liittyvät tapahtumat ja pitkäjänteinen viljely, esimerkiksi talojen pihoissa viljelylaareissa. Lisäksi tarinasauna koettiin montaa sukupolvea yhdistävänä. Hankkeen tavoitteissa keskeisenä näkökulmana nostettiin esiin yhteisöllisyyden, tasa-arvon ja avoimuuden lisääminen. Kaikki haastateltavat kertovat erityisesti avoimuuden lisääntymisestä ja siitä, miten kaikissa tapahtumissa on kiinnitetty erityistä huomiota jokaisen mahdollisuuteen osallistua toimintaan. Avoimuutta on lisännyt esimerkiksi se, että mitään alueen toimijaa ei ole lähdetty karsimaan ulkopuolelle, vaan kaikilla on ollut mahdollisuus osallistua Monen polven kasvutilahankkeen suunnitteluun. Siinä on ollut koko ajan sellainen henki niin niissä ilmoituksissa ku itse niissä tilaisuuksissa, missä mä oon ollut mukana ainakin. Se on tosi sellaista avarakatseista ja sitä että kaikki vaan mukaan. Eräs haastateltavista nostaa keskeisenä onnistumisena näkyvyyden. Monen polven kasvutila-hanke on näkynyt vahvasti Roihuvuoren alueella. Näkyvyydellä haastateltava tarkoittaa monipuolisia tapahtumia ja tapahtumien laadukasta mainostamista. Haastateltavan mielestä on keskeistä, että ensin tehdään yhteinen työ isoilla tapahtumilla näkyväksi ja vasta sitten aletaan kehittää pitkäjänteisempää toimintaa. Kynnys osallistua pidempijänteiseen toimintaa madaltuu, kun isommissa tapahtumissa kohtaa uusia tuttavuuksia. Että ne mitä tapahtuu, niin ne olis just sellaisia avoimia että sinne saa kaikenikäiset tulla. Koska siinä syntyy niitä luonnollisia kohtaamisia ja oivalluksia, että olipa hauska kun siellä oli ne pikkusetkin ja niitä ahaa-elämyksiä. Niin mä uskon, että sitä kautta on helpompi lähteä mukaan sitten jos haetaan vapaaehtoisia johonkin ryhmään tai kummimummoja. Senja Lappalainen koordinaattorina saa kaikilta haastateltavilta todella paljon kehuja. Senja Lappalaisen vahvuuksina pidettiin haastatteluissa erityisesti ihmisten kuulemista ja sitä, että hän on omalla aktiivisuudellaan ja innokkuudellaan saanut aikaan intoa muissa ihmisissä. Lisäksi Senjaa kehuttiin organisointitaidoista ja aikaansaavasta työotteesta. Tällainen työntekijä on korvaamaton voima sellaisen hankkeen toteutumiselle, jossa ihmiset täytyy saada puhaltamaan yhteen hiileen 3

6 ja etsimään mukavia yhdessä toteutettavia tapahtumia ja toimintamuotoja. Senja Lappalaista kiitellään myös korvaamattomasta avusta muidenkin kuin vain Monen polven kasvutila-hankkeeseen liittyvien tapahtumien järjestämisessä. Erään haastateltavan kanssa keskusteltiin myös siitä, että nuorisotalo on ollut luonteva paikka koordinaattorin sijoittamiselle. Nuorisotalon työntekijällä haastateltava näki olevan hyvät mahdollisuudet avoimeen ja sukupolvia kohtaavaan toimintaan. Lisäksi erityispiirre Roihuvuoressa on nuorisotalon sijainti samassa rakennuksessa leikkipuiston kanssa, joka takaa sen, että arjen toiminnassa tulee monen ikäisten ihmisten kohtaamisia. Haastateltavien mielestä hankkeessa on onnistuttu viemään nopeasti eteenpäin itse asetettua tavoitteita. Toisaalta teemat, joita hankkeessa on edistetty, ovat olleen Roihuvuoressa esillä jo ennen hankkeen käynnistämistä ja tämä on osaltaan helpottanut tavoitteiden toteutumista. 2.2 Haasteita Pääasiassa hankkeen ensimmäistä vuotta pidettiin erittäin onnistuneena. Joitain haasteista haastateltavat kuitenkin nostivat esiin. Vaikka isommat tapahtumat on koettu onnistuneiksi monen sukupolven kohtaamisen kannalta, niin silti eräs haastateltavista olisi kaivannut enemmän sellaista toimintaa, joka olisi viikoittaista ja säännöllistä. Erityisesti tuli esiin, että aiemmin toiminut soppakuppila oli toiminut hyvänä esimerkkinä viikoittaisesta toiminnasta jossa useampi sukupolvi kohtasi. Lisäksi vanhusten kanssa tehtävässä toiminnassa haasteeksi on osoittautunut se, miten vanhukset saadaan mukaan toimintaan. Monella vanhuksella tai eläkeläisellä ei välttämättä ole kiinnostusta osallistua toimintaan: Kauheen moni sanoo et ei voi sitoutuu. Tää on kivaa ja kiva tulla tähän, mut ei haluu sitoutua. Kun on ollut pitkä työura takana niin haluu niinku olla sellaisena vapaaherrattarena ja kuka sitä voi kieltää keneltäkään. Myös vanhusten innostaminen lähtemään ulos palvelutalosta on haastavaa. Haastavaa erityisesti kaupungin työntekijöiden näkökulmasta näyttää olevan perustyön yhdistämi- 4

7 nen verkostomuotoiseen työhön alueella. Yhteistyötä muiden kaupungin toimijoiden ja esimerkiksi yhdistysten kanssa ei välttämättä nähdä ns. perustyöhön kuuluvaksi, eikä siihen välttämättä ole resursoitu työaikaa. Erilaisten toimintamuotojen juurruttaminen ja sitoutuminen pitkäjänteiseen työhön nähtiin myös haastavana. Tempauksiin ja isompiin tapahtumiin on helpompi saada ihmiset lähtemään mukaan, erityisesti vapaaehtoiset toimijat. Pidempijänteinen työ on sitten usein palkattujen työntekijöiden vastuulla. Isompien, verkostojen kautta järjestettävien tapahtumien ja toiminnan järjestäminen jää helposti yhden tahon tai työntekijän vastuulle. 3 Ideoita vuodelle 2013 Tässä luvussa kuvaan haastateltavien ideoita ja ajatuksia vuodelle 2013 liittyen Roihuvuoren monen polven kasvutila-hankkeeseen. Nostan esiin jokaisen haastattelemani toimijan oman näkökulman siihen, miten he voisivat olla mukana toiminnassa tai millaiset toimintamuodot olisivat hyviä ensi vuodelle. Viime vuoden hyviä toimintamalleja kannattaa haastateltavien mukaan jatkaa myös ensi vuonna. Erityisesti viljelytoiminta koettiin sellaiseksi toiminnaksi, jolla on paljon kysyntää ja joka edistää monen sukupolven kohtaamista Roihuvuoressa. Roihuvuoriseura lähtee mahdollisuuksien mukaan järjestämään tapahtumia ja toimintaa. Tämä kuitenkin riippuu aina siitä, lähtevätkö vapaaehtoiset mukaan tapahtumien järjestämiseen. Lisäksi Roihuvuoriseuralla on paljon heidän vastuullaan olevia tapahtumia, joiden järjestäminen vie voimavaroja. Vanhojen olemassa olevien tapahtumien lisäksi on hyvä kehitellä kaikkea uutta. Esimerkiksi idea lumilinnojen rakentelusta ympäri Roihuvuorta sai kannatusta. Me ollaan kaikessa oltu mukana mitä on esitetty. Eihän se ole mistään pois, että jos me saadaan vaan niinku ne vapaaehtoiset tekemään sitä tapahtumaa tai muuta, niin et sen Kysymys on vaan siitä että löydetäänkö me ne ihmiset. Roihuvuoren urheiluseura Roihu haluaa olla edelleen mukana toiminnassa vuonna Erityisesti Roihu voi keskittyä sellaisiin Monen polven kasvutila-hankkeen toimintoihin, jotka edistävät liikuntakulttuuria. Roihu voisi esimerkiksi järjestää kävelylenkkejä ja pelailua. Roihun pesäpallopelit ovat tasokkaita. Roihun pelien katsomista voisi yhdistää osaksi Monen polven kasvutila-hankkeen toimintaa. Roihu voisi ottaa hankkeelta vastaan apua tiedottamiseen toiminnasta ja peleistä. 5

8 Leikkipuiston näkökulmasta vuonna 2013 voisi olla toimintaa, jossa hyödynnettäisiin paremmin leikkipuiston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteistä taloa. Viikoittainen toiminta toisi säännöllisyyttä ja eri sukupolvien kohtaamisia. Tällaisena toimintana tuli esiin aiemmin toiminut soppakuppila, jossa säännöllisesti kokoonnuttiin syömään yhdessä. Tämän kautta kynnys tulla leikkipuiston ja nuorisotalon tiloihin olisi matalampi ja paikka tulisi tutummaksi myös muille kuin vakiokäyttäjille. Koska onhan tää kaiken kaikkiaan tää kombinaatti nuorisotalo ja leikkipuisto samassa rakennuksessa, ja sen lisäksi vielä kaikki nää tilavuokralaiset, tässähän on aika hyvä käyttöaste tässä rakennuksessa. Kyllähän näihin aamupäiviin mahtuis nää meidän harmaat pantterit mukaan. Siinä vaiheessa se varmaan niinku enemmän vastais siihen huutoon että se kattais koko ikähaitarin. Talojen käyttöasteita myös mitataan, joten kaikkien sukupolvien osallistuminen toimintaan myös kasvattaisi talon käyttöastetta. Haastattelussa myös visioitiin sitä, mitä yhteinen toiminta voisi parhaimmillaan tuottaa: No miksei voi niinku ajatella että jos tossa on semmonen tosi herttanen mummu joka on hyvissä voimissa sit on toisaalla perhe, jolla kenties saattaa olla se tilanne että olis kiva jos olis joku kiva paikka mihin vois lapsen viedä hoitoon. Ensi vuodelle vanhusten palvelukeskuksen työntekijä näki hyvänä ideana päiväleiritoiminnan kehittämisen. Päiväleiritoiminta olisi sellaista, jonne myös yli 65-vuotiaat voisivat osallistua. Lisäksi hänen mielestään olisi hyvä edistää ideaa siitä, että nuoret pääsisivät hoitamaan kesällä palvelukeskuksen lampaita ja piha-alueita. Tämä takaisi luonnollisen kohtaamisen eri-ikäisten toimijoiden kesken, eikä monen sukupolven kohtaaminen olisi niin alleviivattua. Monen polven kasvutila-hankkeelta vanhustenkeskus tarvitsee apua 50-vuotisjuhlien järjestämiseen. Vanhustenkeskuksen viisikymppisiä juhlitaan festareiden merkeissä. Festareiden järjestämisessä tulee luonnollista yhteistyötä nuorisoasiainkeskuksen kanssa, sillä nuorten toiminnassa on enemmän välineitä festareiden järjestämiseen, esimerkiksi äänentoisto. Palvelukeskuksen työntekijä haluaisi enemmän vielä ottaa Monen polven kasvutila-hankkeeseen mukaan alueen suurempia toimijoita, eli kouluja. Palvelukeskuksella on jonkin verran ollutkin jo yhteistyötä koulujen kanssa ja yhteistyöstä on hyviä kokemuksia. Haastattelussa nousi esiin, että 6

9 monen sukupolven kohtaamisen edistäminen on vahvasti asennekasvatustyötä ja koulu olisi tässä työssä myös avainasemassa. Mutta se sellainen tavallaan toisen reviirille meno ja semmonen, musta niitä kohtaamisia, sitä mä kans ajattelen että tällä Monen polven kasvutila-hankkeella tehdään. Jos ajattelee että monen polven kasvutila, niin mehän voidaan ajatella että kaikki nää tilat tällä alueella olis monen polven. Meidän täytyy vaan uskaltautuu mennä ja kutsua. Kaikki haastateltavat nostivat esiin, että vielä ei ole varmaa mitä kaikkea ensi vuonna tullaan tekemään, mutta kaikki olivat valmiita lähtemään mukaan erilaisiin ideoihin ja toimintamalleihin omien voimavarojen puitteissa. Erään haastateltavan mielestä myös yhteistyötä voisi vielä entisestään laajentaa siten että mukaan tulisi esimerkiksi vammaisjärjestöjä. Ideana haastatteluista nousi esiin myös, että ajatuksia ensi vuodelle kysyttäisiin itse kohdeyleisöltä, eli kaiken ikäisiltä ihmisiltä: Lähinnä varmaan kannattaa kysyä sitten asianosaisilta, jotka on osallistunut näihin tapahtumiin, eli näiltä nuorilta ja vanhemmilta ja lapsilta, että tota heiltä aina mun mielestä tulee ideoita mitä olis kiva tehdä, että sillä lailla ajattelisin että nyt tässä on hirveen paljon hyviä ideoita jotka on tullut just työntekijöiltä ja sitä kautta välittynyt tuolta nuorilta ja vanhuksilta, mutta he ite tietää parhaiten. Hankkeen näkyvyyden lisääminen nousi esiin eräässä haastattelussa. Esimerkiksi jonkun tapahtuminen laajempi näkyvyys mediassa voisi olla hyödyksi monen sukupolven kohtaamisen ja avoimuuden edistämiselle. Tätä ideaa kehiteltiin myös Antti Sarpon ja Senja Lappalaisen kanssa tapaamisessa joulukuussa ja pohdittiin mahdollisuutta tehdä markkinointi-/tiedotussuunnitelmaa yhdessä nuorisoasiainkeskuksen viestintäyksikön kanssa. 4 Entäs hankkeen jälkeen? Roihuvuoren monen polven kasvutila-hanke jatkuu ainakin vuoden 2013 loppuun. Haastatteluissa kysyin, mitä tapahtuu sitten kun hanke päättyy ja mitä kannattaisi tai voisi tehdä, että yhteistyö jatkuisi. 7

10 4.1 Toiminnan jatkuminen Monenlaisen toiminnan järjestäminen yhteistyössä nähdään edelleen mahdollisena myös hankkeen päättymisen jälkeen. Erään haastateltavan mielestä voisi tulevaisuudessa järjestää talvisin hiihtokilpailuja ja rakentaa igluja tai lumilinnoja. Kesäolympialaiset voisi järjestää isolla kentällä, jolloin olisi mahdollisuus monipuolisempien lajien järjestämiseen. Pari kertaa vuodessa voisi järjestää jotain tapahtumia joissa on vanhukset, lapset ja aikuiset mukana. Tärkeää on kuitenkin erillisen koordinaattorin puuttuessa jakaa vastuuta tapahtumien ja toiminnan järjestämisestä. Kyllähän tällaisessa toiminnassa tarvitaan aina joku joka on vetovastuussa. Eli sitten jos meillä ei oo siihen työntekijää niin sitten se jää jollekin taholle tai sitten siinä täytyy vetovastuu jakaa aina niin että se on tapahtumakohtaisesti. Niin kyllähän näitten sitten aina pitäis jollakin yhteisöllä niin tota tehdä se vuosisuunnitelma että mitä tehdään ja kuka on mistäkin vastuusta että sillai se etenee. Mutta ei se ilman sellaista koordinointia etene. Toinen haastateltava uskoo, että hankkeen päättymisen jälkeen luonnostaan järjestetään jo ennen hanketta olleet tapahtumat. Haastateltava toivoisi erityisesti, että kesän päiväleirit olisivat vakiintuneet siihen mennessä kun hanke päättyy ja niihin ilmoittautumista voisi jo hyvissä ajoin keväällä mainostaa. Muilta osin toiminnan jatkumiseen haastateltava suhtautuu varovaisen positiivisesti. Täytyy suhtautua silleen varovaisen luottavaisesti siihen, että ne hyvät asiat siitä jää sitten elämään. Erilaisten tapahtumien järjestämiseen ei haastateltavan mukaan välttämättä tarvita valtavan paljon rahaa ja on olemassa myös erilaisia pienhankerahoituksia ja muita, joiden kautta rahaa voi hankkia. Rahaa löytyy kyllä aina jostain, jos vain tahtoa toiminnan järjestämiseen löytyy. Jopa eri toimijoiden perusbudjeteista voisi olla mahdollista saada rahaa järjestettäessä ylisukupolvista toimintaa. Kyllä sellaista tahtoa varmasti löytyy että vois sitten useampi taho osallistua jos haluaa jonkun esiintyjän tai muuta että varmaan järjestyy. 4.2 Roihuvuoren toiminnan koordinointi Roihuvuoren monen polven kasvutila-hankkeella on ollut ohjausryhmä, joka on kokoontunut säännöllisesti keskustelemaan ja suunnittelemaan toimintaa. Haastatteluissa pohdittiin miten toi- 8

11 minnan suunnittelua ylläpidetään sitten, kun hanke päättyy. Mielipiteet jakautuivat sen suhteen, pidetäänkö yllä omaa Roihuvuoren suunnitteluryhmää vai ei. Eräs haastateltavista ei välttämättä näe hyvänä sitä, että pidettäisiin elossa Roihuvuoren omaa ryhmää, jonka kautta organisoitaisiin tapahtumia vielä hankkeen päättymisen jälkeen. Haastateltava pelkää että tällaiset tapaamiset menisivät vain kokoustamiseksi kokoustamisen vuoksi. Lisäksi tarvittaisiin joku, joka organisoi tapaamiset ja hankkeen päättymisen jälkeen tällaista henkilöä ei välttämättä löydy. Yksi vaihtoehto Roihuvuoren yhteisen toiminnan järjestämiseen hankkeen päättymisen jälkeen on tehdä se osana Herttoniemi-Roihuvuoren alueen alueryhmän toimintaa. Alueryhmän toiminta on ollut alusta alkaen toimintaa vauvasta vaariin. Yksi toimintamalli voisi olla se, että aluetyöryhmän sisään perustettaisiin oma Roihuvuoriryhmä, jonka tehtävä olisi yhteistyössä kehittää ja ylläpitää Roihuvuoren yhteistä toimintaa. Tärkeimpänä nähdään se, että hankkeen päättymisen jälkeen on selkeästi jaettu kuka on vastuussa mistäkin. Sitoutuminen toimintaan ja sen koordinointiin on keskeistä. Sekä kaupungin työntekijöiden että yhdistysten sitoutuminen on tärkeää. Herttonimi-Roihuvuori aluetyöryhmän kanssa päällekkäisyys on haastavaa, mutta erityinen Roihuvuoren toiminnan yhteinen koordinointi nähtiin kuitenkin tärkeänä. Erään haastateltavan mukaan tärkeintä on, että tulevaisuuden toimintamuotoja ja yhteistyömalleja suunnitellaan yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa siten, että löydetään parhaat mahdolliset tavat toimia. 4.3 Yhteistyö Yhteistyön jatkuminen Roihuvuoren monen polven kasvutila-hankkeen päättymisen jälkeen tuotti paljon pohdintaa haastatteluissa. Erityisesti kaupungin toimijoiden ja vapaaehtoistyön pohjalta toimivien yhdistysten yhteistyön ylläpito mietitytti. Vapaaehtoistyöhön perustuva toiminta on epävakaampaa kuin esimerkiksi kaupungin työntekijöiden toiminta. Vapaaehtoistyössä vaikuttaa esimerkiksi toimintaan osallistuvien ihmisten elämäntilanne. Erään haastateltavan mukaan vapaaehtoisia on helpompi innostaa lyhytaikaisiin projekteihin ja tapahtumien järjestämiseen. Pidempiaikaisen toiminnan organisointivastuun kantaminen ei välttämättä onnistu vapaaehtoisvoimin. Sitten kun toi on kuitenkin niinku että sen vapaaehtoisten löytäminen jotka on niinku pitkäaikaisesti sitoutuisi johonkin tiettyyn samaan projektiin, niin ne voi olla niinku, se on pikkasen 9

12 niinku haasteellista. Ne monesti niinku kuivuu jos ei oo niinku niitä vapaaehtoisia. Erilaisten toimijoiden yhteistyössä olisi tärkeää yrittää löytää sellaisia tapaamisaikoja, jotka sopivat myös vapaaehtoistyötä tekeville. Virka-ajalle sovitut tapaamiset eivät välttämättä ole sopivia vapaaehtoistyössä toimiville. Toisaalta taas virkatyössä kaupungilla oleville haastavia ovat virka-ajan ulkopuolella järjestetyt tapaamiset. Ylipäätään yhteistyö kaupungin virastojen ja paikallisten yhdistysten kanssa saattaa joskus olla haastavaa. Haastattelussa tuli esiin, että toiveena olisi yhteistyön jatkuminen tasavertaisina kumppaneina yhdessä toimintaa suunnitellen. Eräs haastatelluista toimijoista arvelee, että yhteistyö nuorisoasiainkeskuksen kanssa voi olla haastavampaa sitten, kun hanke päättyy. Tämä johtuu siitä, että välttämättä ei ole henkilökuntaa irrotettavaksi tapahtumien ja muun toiminnan järjestämiseen. Haastateltava pelkää että hankkeen jälkeen myös muut kaupungin toimijat käpertyvät takaisin omiin taloihin, eikä yhteistyöhön ole innostusta samalla tavalla kuin hankkeen aikana. Muissakin haastatteluissa pohdittiin sitä, miten suuri haaste on kaupungin työntekijöiden oman työkuvan laajentaminen koskettamaan myös yhteistyötä muiden alueen toimijoiden kanssa. Erillinen koordinaattori, jonka työnkuva on muodostettu siten, että se kohdistuu laajemmalle kuin omalle toimikentälle, on iso resurssi eri hallintokuntien ja yhdistysten yhteistyössä. Vahva toive kaikilla haastateltavilla oli se, että yhteistyö jatkuu vielä hankkeen päättymisen jälkeen ja hankkeen avulla saavutettu avoimuuden ja yhteistyön henki pysyy elossa. 5 Pohdintaa Tutustuessani Roihuvuoren monen polven kasvutila-hankkeeseen, olen kohdannut mahtavan ryhmän innokkaita ja innovatiivisia ihmisiä. Usein tuntui että mikään idea ei ole liian haastava tai liian vaikea toteutettavaksi. Juuri tällaisessa ilmapiirissä tuntuukin helpoiten lähtevän lentoon sellainen ennakkoluuloton toiminta, jota yhteistyö erilaisten ja eri-ikäisten toimijoiden kesken vaatii. Roihuvuori onkin ollut jo ennen hankkeen aloittamista aktiivinen ja avoin. Hankkeen myötä Roihuvuoressa näyttää lisääntyneen erilaiset kytkökset ihmisten välillä ja ennen kaikkea into tehdä yhdessä työtä. Ulkopuolisena Roihuvuoren monen polven kasvutila-hanketta tarkasteltuani voin todeta sen, että erittäin keskeistä on innokkaan ja pätevän koordinaattorin rooli hankkeen moottorina. Hyvän hen- 10

13 gen luominen ja innostaminen yhteiseen toimintaan auttaa luomaan kontakteja alueen toimijoiden kesken ja rohkaisee yhteistyöhön myös hankkeen toiminnan ulkopuolella. Tässä vaiheessa on kuitenkin vielä vaikea sanoa, millaisia pysyviä vaikutuksia Roihuvuoren monen polven kasvutilahankkeella on ollut, mutta ainakin näyttää siltä, että yhteistyön henki ja innostus yhteiseen tekemiseen on kasvanut. Lisäksi asennemuutos monen sukupolven kohtaamisessa on lähtenyt liikkeelle eri toimijoiden keskuudessa. Erilaisten toimintamallien ja yhdessä tekemisen tulokset ovatkin usein sellaisia, jotka eivät näy kovin nopeasti vaan vasta pidemmän ajan kuluttua: Et se on se että kyllähän se yks iso tavoite on se jota ei näekään vielä varmasti eikä pysty suoraan osoittamaan että se liittyy tähän vaikka kymmenen vuoden päästä. Että jotain on synnytetty ja must se on enemmänkin jotain ideologiaa tai jotain sellaista mallia tälle alueelle. Että hei että me voidaan tehdä täällä yhdessä näiden kaikkien lapsi, nuori, aikuis- ja vanhustyöntekijöitten kesken. Ja enemmän se on sitten sellaista mallia, sellaista niinku verkostoitumisen vielä niinku raja-aitoja ylittävämpää mallia. 11

14 Liitteet Liite 1 HAASTATTELUKYSYMYKSET MONEN POLVEN KASVUTILA Kuka olet ja mitä teet Roihuvuoressa? Miten olet ollut mukana Roihuvuoren monen polven kasvutila-hankkeessa? (Kerro joku mieleen tuleva tilanne tai tapahtuma kuluneen vuoden ajalta hankkeeseen liittyen. ) Hyvää ja tavoitteita tukevaa Kerro mikä mielestäsi on ollut monen polven kasvutila- hankkeessa tähän mennessä onnistunutta? Mitkä toimintamallit ovat olleet hyviä? Mitkä toimintamallit ovat sellaisia, jotka toteuttavat monen sukupolven kohtaamista? Mitkä toimintamallit lisäävät yhteisöllisyyttä? Mikä on lisännyt tasa-arvoisuuden ja avoimuuden kokemusta Roihuvuoressa? Haasteita Kerro mikä on ollut mielestäsi haastavaa monen polven kasvutila-hankkeessa? Mikä ei ole ollut onnistunutta hankkeessa? Tulevaisuus Mitä kannattaisi mielestäsi tehdä ensi vuonna monen polven kasvutila-hankkeessa? Miksi? Millaisia toiveita tai odotuksia sinulla on hankkeelta? Mitä teidän porukka voisi tehdä hankkeessa ensi vuonna tai mitä voisit itse olla tekemässä? Mitä apua tarvitsisitte hankkeelta? Miten teidän porukan saisi parhaiten lähtemään mukaan monen polven kasvutilahankkeen toimintaan? Mitä toimintamalleja kannattaisi mielestäsi jatkaa vielä hankkeen päättymisen jälkeen? Haluatko sanoa vielä jotain muuta? Kiitos! 12