Organisaatio Sukunimi Etunimi Läsnä Poissa Aula-työkoti Salama Sanna X Eteva kuntayhtymä Hento Merja X

Transkriptio

1 MUISTIO/MA KVANK / Työn ja päivätoiminnan valiokunta / Visiotyöryhmä Aika: klo Paikka: Kehitysvammaliitto, Viljatie 4 A, Helsinki Läsnä-/poissaolijat: Organisaatio Sukunimi Etunimi Läsnä Poissa Aula-työkoti Salama Sanna X Eteva kuntayhtymä Hento Merja X Helsingin kaupunki Pohjanheimo- Elisabeth X Vihavainen Kehitysvammaisten Tukiliitto Hakola Mari X Kehitysvammaisten Tukiliitto Vuorenpää Kari X Kehitysvammaliitto Ahlstén Marika X Kymenlaakson sairaanhoito- ja Pesu Timo X sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea Kårkulla samkommun Grönroos Marina X Me Itse ry Osara Jaana X Omaisten edustaja Lehtonen Veijo X OmaPolku ry Rantanen Valtteri X Parik-säätiö Sievinen Taija X Rinnekoti-Säätiö Granö Sirpa X Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä Valtonen Pirjo X 1. Keskusteltiin STM:stä tulleesta avotyötoiminnan ratkaisemiseen liittyvästä kysymyksestä. Todettiin, että avotyötoimintaa voitaisiin lainsäädännöllisesti kehittää sosiaalihuollon työkokeilun suuntaan (vrt. te-hallinnon työkokeilu). Määräaikainen harjaantumisjakso, joka sisältäisi alku-, väli- ja loppuarvioinnin, ja jonka olennainen tavoite olisi työsuhteen solmiminen. Määräaikaisen työkokeilun keston tulisi olla riittävän joustava (esim kk) kehitysvammaisten henkilöiden oppimisen ja harjaantumisen näkökulmasta. Lisäksi todettiin, että mahdollinen avotyötoimintaa koskevan lainsäädännön tulisi koskea tulevia avotyötoimintaratkaisuja. Lainsäädännön ei siis tulisi koskea jo olemassa olevia avotyötoimintasijoituksia, jotta tällä hetkellä avotyötoiminnassa olevat henkilöt eivät joutuisi hankaliin tilanteisiin uuden tilanteen takia. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1/5

2 Lisäksi todettiin SHL 27 d 3 momentin käyttömahdollisuudet nykyisten avotyötoimintasijoitusten työsuhteellistamisessa. Myös sosiaalisilla yrityksillä voisi olla Rinnekotisäätiön tapaan roolinsa siten, että avotyötoiminnassa olevat henkilöt voisivat sijoittua sosiaalisen yrityksen palvelukseen ja työskennellä sitä kautta tavallisilla työpaikoilla. Marika Ahlstén välittää em. näkökulmat STM:ään. Lisäksi keskusteltiin mm. seuraavaa: - Asettautuminen työnantajan housuihin kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä pohdittaessa. Mitkä ovat ne pelimerkit ja tukimuodot, joilla lähdetään asiaa työnantajille viemään? - Yhä enemmän on olemassa onnistumisen kokemuksia ja tiedotusvälineissä juttuja työnantajien tietoisuus on myös kasvanut. - Miten voidaan varmistaa se, että työnantaja saa hienoisen kiinnostuksen virittyä kaikilta asiaan liittyviltä toimijoilta yhdensuuntaisen viestin, ts. että alan omat toimijat eivät marssita esiin kaikkia asiaan liittyviä hankaluuksia ja esteitä, vaan ovat mahdollistamassa työnantajan kiinnostuksen kasvua ja muuntumista rekrytoinniksi? - Yhteiskuntavastuuasiat ovat nousseet keskeisesti esille; esim. ulkomaisen lapsityövoiman näkökulma. Katseen kääntäminen myös kotimaisiin tilanteisiin, kuten avotyötoimintaan. Keskusliikkeissä mietitään, mitä uutta voitaisiin tehdä yhteiskuntavastuun saralla. Esim. K-ryhmässä on kova skaba S-ketjun kanssa on pakko löytää uusia asioita, joilla kerrotaan asiakkaille, miten teemme vastuullisia asioita. Toisaalta pitää pystyä välttämään se, että yhteiskuntavastuun nimissä synnytetään hyväntekeväisyyden saarekkeita tai että mennään maskottiajattelu edellä. Työnantajat palkkaavat hyvinkin erilaisilla kriteereillä/tarkoituksilla. 2. Ryhdyttiin työstämään työn ja päivätoiminnan visiota. Aluksi keskusteltiin visiotyöskentelyssä huomioitavista näkökulmista ja visiotyöskentelyn toteuttamistavoista. - Työstettävä visio täytyy saada viestittyä vahvasti työ- ja päivätoiminnan johdolle, koska johdon sitoutumisesta riippuu, miten muutosta saadaan vietyä eteenpäin. Asennemuutostyö. - KEHAS-ohjelma ja valtioneuvoston periaatepäätös pitäisi limittää ja lomittaa työ- ja päivätoimintaan. - Joo, ja -menetelmä visioinnissa: mitään ajatuksia ei tyrmätä, vaan jatketaan edellistä ajatusta - Arjen keskiössä -hanke: visioinnissa ollut monista eri hallintokunnista (asuntosuunnittelu, kaavoitus jne.) väkeä. Visioinnissa on lähdetty liikkeelle siitä, mitä tämä ympäristö tarjoaa. Esim. Seinäjoella visioinnissa päädyttiin lammen läheisyyden myötä sosiaaliseen yritykseen, joka tarjoaa esim. piknik-korit hiihtäjille. Mitä tämä ympäristö tarjoaa ihmisille hyvä lähtökohta ideoinnille. - Kehitysvammahuollon budjetti tai toimintakeskuksen sijainti tulevat liian usein rajoittamaan ajatuksia siitä, mitä voidaan tai ei voida tehdä. - Kehitysvammahuollon tehtävänä järjestää tukea, sparrausta = tukipalvelu sille, että ihmiset pääsevät tekemään toivomiaan asioita. Esim. jos henkilö haluaa vapaaehtoistyöhön Punaiselle Ristille, vapaaehtoistyötä ei järjestetä kehitysvammahuoltona vaan kehitysvammahuollon tehtävänä on toimia tukipalveluna, jotta henkilö pääsee vapaaehtoistyöhön. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 2/5

3 - KEHAS-ohjelman osalta uutta vauhtia tuli siitä, kun ARA tuli rakennushankkeiden rahoittajana mukaan työskentelyyn. Mikä olisi työ- ja päivätoiminnan/työllistymisen ARA? Työtoiminta on tällä hetkellä kuntien järjestämisvastuulla kunnilla on asiassa (rajaton) itsemääräämisoikeus. Paikallinen vaikuttamistoiminta siksi keskeisessä asemassa. - Alkaako työ- ja päivätoiminta palveluna kiinnostaa jossain vaiheessa myös Med- Onen tyyppisiä toimijoita, kuten asumispalveluissa on tapahtunut? Laatukriteerien työstäminen tästäkin näkökulmasta tärkeää. - Minkä verran maassa on alueellisia eroja? Missä määrin vielä on työtyökeskuksia? Variaatiota on paljon. KVANK tarjoaisi hyvän alustan sille, että hyviä käytäntöjä voitaisiin jakaa. - Helsingin kaupungin toimintakeskus Cäpsä on siirtynyt siihen, että on perusryhmä, johon jokainen kuuluu, mutta jokaisella henkilöllä on oma henkilökohtainen ohjelmansa tunti tunnilta, päivä päivältä. Talon sisällä siirrytään pajamuotoisesti, sukkuloiden toiminnoista toiseen. - Itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus. Enenevässä määrin sitä, että henkilö haluaa jotakin muuta kuin mitä on tarjolla. Tarvitaan notkeutta. Rinnekodissa esim. metsäryhmä, puutarharyhmä, lehtiryhmä, kierrätysryhmä Henkilö voi olla viikon aikana esim. 4 ryhmässä. Silti voi olla, että ei löydy sopivaa. Pitää olla valmiutta luoda uutta. - Henkilöiden piilevät tarpeet ja niiden rooli työ- ja päivätoiminnassa - Työ- ja päivätoiminta subjektiivinen pakko : asumispalveluyksiköstä pakko lähteä toimintakeskukseen, koska ei henkilökuntaa päiväsaikaan tarjolla. - Henkilökohtaisen budjetoinnin kaltaiset esimerkit siitä, millaisia yksilöllisiä ratkaisuja ihmiset haluavat tehdä näitä tarinoita tarvitaan - Yksilöllisten suunnitelmien teko: toivottavasti asiakkailta tulee toiveita, jotka pakottavat henkilökunnan miettimään. - Työvuorojärjestelyt: henkilökunnan painottaminen niihin kohtiin, joissa eniten tukea tarvitaan. - Miksi mietitään kehitysvammaisille toimintaa pitää miettiä ihmisille toimintaa. Ihmisillä on erilaisia tarpeita. Kaupassakäynti, ratsastaminen, kuvataide - Ollaan kiinni luterilaisessa työmoraalissa. Näkökulma hyvän elämän tukemiseen, sisältäen mielekkään päiväaikaisen toiminnan, työtoiminnan, palkkatyön. - Omien elämänprojektien toteuttaminen sisältää myös henkilön omaa vastuunottoa. Mikä on henkilön oma osuus, missä määrin läheiset ovat tukemassa, mikä on kehitysvammahuollon rooli tukipalvelun tuottamisessa. - Työ-/päivätoiminta mahdollistajana - Kuntoutuksen rooli osana työ-/päivätoimintaa? Kuntoutuksen mieltäminen laajaalaisena pyrkimisenä kohti tavoitetta, toimintakyvyn resurssien paranemista Päädyttiin työskentelemään oppimiskahvilamenetelmää mukaellen siten, että jakauduttiin kahteen ryhmään, joista toinen pohti: mitä itse teen/haluaisin tehdä päiväsaikaan/vapaaajallani (vrt. mitä kuka tahansa ihminen saattaisi haluta tehdä)? Ja toinen ryhmä pohti: mitä asioita haluaisin tarjota kehitysvammaisille henkilöille työ- ja päivätoiminnassa? Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 3/5

4 Mitä haluamme tehdä? - Sisustaminen - Pyöräily - Vapaaehtoistyö o Vanhukset o Lapset, nuoret o Eläinsuojelu o Ympäristöasiat, Greenpeace o Seuratoiminta (urheilu- ym. seurat, yhdistykset) o Hyväntekeväisyystempaukset (villasukat ym.) o Ihmisten tukena, apuna - Uusien asioiden opettelu, kokeilu - Lukupiiri - Kuvataidepiiri - Valokuvaus - Autojen entisöinti - Huonekalujen entisöinti - Kokkikurssi - Leipominen - Tanssikurssi - Tanssin esittäminen - Teatteri - Seurakuntatoiminta - Liikunta (kuntosali, keilaus ) - Penkkiurheilu - Museoissa, kirkoissa käynti - Tallityöt, ratsastus - Kasvimaan hoito - Vanhan tavaran metsästys, huutokaupat - Vaivojen hoito - Saunominen - Politiikka (seuraaminen, osallistuminen) - Rahanhallinta - Sijoittaminen - ATK-opettelu ja taitojen päivitys - Hyvät maut, makuelämykset, hyvä ruoka omat valinnat, eväät - Veneily - Kielikurssit - Personal trainer - Retket - Hankkimani koulutuksen, osaamisen, taitojen, valmiuksien hyödyntäminen ja ylläpitäminen - Musiikki: kuuntelu, tekeminen, keikoilla käyminen - Lumityöt - Metsätyöt - Sienestys - Samanhenkisessä seurassa oleilu (myös sosiaalisessa mediassa) - Matkustaminen, uudet paikat - Eräily - Maanpuolustusharrastus Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 4/5

5 - Ajankohtaisten asioiden seuraaminen - Vaikuttaminen - Life coaching: omien tavoitteiden työstäminen - Ihmissuhde-/parisuhdevalmennus - Kauneudenhoito - Tyylikurssi - Rytmin ja aikataulun valinnanvapaus elämän- ja asuintilanteen mukaan - Yksin tekeminen yhdessä tekeminen - Itselle tekeminen toisille tekeminen - Minä lähiyhteisössäni tässä yhteiskunnassa suhteessa muihin Mitä haluamme tarjota? - Toimiva kommunikaatio ja keskustelu (kommunikaatiomenetelmät ja välineet), dialogisuus ihmisen näkemykset varmemmin selville. Näkemysten kysyminen silloin kun on oikeasti valta vaikuttaa sanomisilla oikea merkitys. - Tukea ihmisiä toteuttamaan toiveitaan - Yksilöllisesti räätälöityä toimintaa - Tukea tekemään päätöksiä ja valintoja, elämänsuunnittelua - Mahdollisuuksia edetä omissa elämänprojekteissa - Ystävyyssuhteita, tukea niiden luomiseen - Erilaiset toiminnot työvälineitä, eivät itsetarkoituksia - Integroitumista yhteiskuntaan eri toimintojen kautta (esim. sählyä voi pelata työkeskuksessa pyytää paikallista sählyporukkaa pelaamaan työkeskukseen lähteä pelaamaan porukalla paikallisen sählyporukan kanssa tukea yksittäistä pelaajaa osallistumaan paikallisen sählyporukan seassa) - Kansalaisuuden vahvistaminen: esim. vaalit, ajankohtaisten asioiden seuraaminen, sähköinen osallistuminen ja asiointi - Hyvää oloa: ruokaa, lepoa, rentoutumista - Uusia kokemuksia ja elämyksiä, sysäykset - Elinikäistä oppimista - Yhteiskunnallista ja sosiaalista vastuuta (muiden huomioiminen) - Positiivinen riskinotto - Oikeudet/velvollisuudet - Life coaching, elämänprojektit, elämänsuunnitelmat, elämänpolut - Matalan kynnyksen toiminta, klubitalotyyppinen toiminta - Toimintaan osallistumista sen verran kuin ihmiselle itselleen mielekästä ja sopivaa (kaikille ei sovi 5 päivää viikossa) Seuraavassa visiotyöryhmässä siirrytään miten -pohdintaan (= nykyisen järjestelmän muutostarpeet nyt ideoidun pohjalta) + pohdinta siitä, mitä ja miten ideat viedään koko valiokunnan toukokuiseen kokoukseen 3. Seuraava visiotyöryhmän kokous pidetään sovitusti klo Kehitysvammaliitossa. Liite 1. Päivitetty jäsennys työn ja päivätoiminnan kehittämissuunnista (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 5/5