Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneympäristö

Transkriptio

1 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneympäristö

2

3 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneympäristö Tiehallinto Oulu 2008

4 Kannen valokuva: maanteiden 833 ja 834 liittymä, taustalla Ylikiimingin kirkko, Erkki Sarjanoja Pohjakartat: Ylikiimingin kunta Genimap Oy, Lupa L4356 Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Oulun tiepiiri Telefaksi Tiehallinto Oulun tiepiiri Vetaraanikatu 9000 Oulu Puhelinvaihde

5 Tiivistelmä Ylikiimingin liikenneympäristöä koskeva liikenneturvallisuussuunnitelma on päivitetty, jotta kunnassa havaitut ja koetut liikenneturvallisuusongelmat tiedostetaan ja niihin ideoidut parantamistoimenpiteet ovat selvillä kunnan (vuoden 2009 alusta Oulun kaupungin) ja tiepiirin toiminta- ja taloussuunnittelussa. Työtä laadittaessa on otettu huomioon nykyisen Oulun kaupungin alueelle vuonna 2005 laadittu liikenneturvallisuussuunnitelma ja siinä asetetut tavoitteet ja periaatteet liikenneturvallisuuden parantamiselle esimerkiksi fyysisen liikenneympäristön näkökulmasta. Nykytilanteen arviointi on laadittu sidosryhmäkyselyn, vaaranpaikka-kartoituksen, taustarekisterien analysoinnin, aloitteiden, maastokäyntien sekä tiepiirin ja kunnan välisen vuoropuhelun avulla. Pääosa liikenneturvallisuusongelmista sijoittuu Ylikiimingin kirkonkylältä Ouluun kulkevalle Tiehallinnon ylläpitämälle Ouluntielle (mt 833), joka on yksi vilkkaimmin liikennöityjä teitä Ylikiimingissä. Suunnitelman ja Ylikiimingin liikenneturvallisuustyön tavoitteet pohjautuvat valtioneuvoston periaatepäätökseen liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Ylikiimingissä liikenneturvallisuuden parantamistavoitteissa pääpaino on kevyen liikenteen onnettomuuksien sekä moottoriajoneuvoliikenteen osalta yksittäis-, kohtaamis-, risteys-, hirvi- ja kääntymisonnettomuuksien määrän ja vakavuuden vähentämisessä. Esitetyt toimenpiteet ovat mahdollisimman kustannustehokkaita ja helposti toteutettavia ratkaisuja, joista osa on toteutettavissa ilman tarkempaa jatkosuunnittelua kunnossapitourakoiden yhteydessä. Toimenpiteinä on esitetty mm. uusia kevyen liikenteen väyliä vilkkaimmin liikennöityjen teiden varteen, suojatiesaarekkeita turvaamaan erityisesti koululaisten tienylityksiä, tiehen maalattavia nopeusrajoitusmerkintöjä sekä liikenteen sujuvuutta parantavia väistötiloja. Toimenpiteille on määritelty alustavat kustannusarviot ja toteuttamiselle ohjeellinen kiireellisyysjärjestys. Esitettyjen toimenpiteiden karkea kustannusarvio on yhteensä noin,9 miljoonaa euroa. Kiireelliseksi arvioitujen hankkeiden kustannusarvio on yhteensä 0,8 miljoonaa euroa. Tiehallinnon ylläpitämille maanteille kohdistuville toimenpiteille on laskettu TARVA-ohjelmalla ns. hevavähenemä eli vuosittaisten henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä. Laskennallinen heva-vähenemä on noin 0,09 onnettomuutta vuodessa.

6

7 Alkusanat Kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma koostuu yleensä kahdesta osasta: liikenneympäristö- ja liikennekasvatusosasta. Kasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelma laadittiin Ylikiiminkiin vuonna 200 ja edellinen liikenneympäristösuunnitelma vuonna 997. Ylikiimingin kunta on liittymässä vuoden 2009 alussa Oulun kaupunkiin. Oulun kaupungin alueelle on laadittu liikenneturvallisuussuunnitelma vuonna Nyt valmisteilla olevan Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelman päivityksen kautta molempien kuntien suunnittelutilanne saadaan samalle tasolle. Monet edellisessä Ylikiimingin ympäristösuunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä on jo toteutettu kunnan ja Oulun tiepiirin toimesta, joten suunnitelman päivittäminen on ajankohtainen myös tätä kautta. Tämä raportti sisältää liikenneympäristöosuuden. Työ tehtiin yhdessä Ylikiimingin kunnan ja Oulun tiepiirin kesken. Suunnittelua ohjasi hankeryhmä, jossa jäseninä olivat tilaajan puolelta Ylikiimingin kunnasta Aarne Holmi ja tiepiiristä Marjo Paavola, Heino Heikkinen ja Tarja Jääskeläinen. Hankeryhmän toiminnassa osassa kokouksista mukana olivat myös Ylikiimingin liikenneturvallisuustyöryhmä ja poliisi. Konsulttina toimi Ramboll inland Oy, jossa hankkeessa olivat mukana Erkki Sarjanoja ja Minna Simonen. Suunnitelmaluonnoksia esiteltiin kuntalaisille yleisötilaisuudessa syyskuussa Ylikiimingissä marraskuussa 2008 Ylikiimingin kunta ja Oulun tiepiiri

8

9 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTLANNE 7 Sisältö TVSTELMÄ ALKUSANAT NYKYTLANNE 9. Suunnittelualue 9.2 Suunnittelutilanne 9.3 Liikenneverkko.4 Liikennemäärät 3.5 Liikenneonettomuudet Sidosryhmäkysely ja vaaranpaikka-kartoitus 6.7 Koulumatkojen turvallisuus 6.8 Aloitteet ja maastokäynnit 9.9 Yhteenveto ongelmakohteista 9 2 TAVOTTEET 24 3 TOMENPDE-ESTYKSET Maankäytön suunnittelu Tie- ja katuverkko Kevyen liikenteen verkko Nopeusrajoitukset Väistämisvelvollisuudet Koulut Tievalaistus Liikentenohjaus Kunnossapito 3 4 TOMENPDEOHJELMA 3 5 VAKUTUKSET 37 6 JATKOTOMENPTEET 38 7 LTTEET 39

10 8 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTLANNE

11 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTLANNE 9. Nykytila Suunnittelualue Suunnittelualueena oleva Ylikiimingin kunta sijaitsee Oulun läänissä Oulun seudulla, noin 35 kilometrin etäisyydellä Oulusta (Kuva ). Kunta kuuluu virallisesti Oulunkaaren seutukuntaan, mutta tekee silti tiivistä yhteistyötä Oulun seudun kanssa. Kunnan sijainnista huolimatta se eroaa maisemallisesti selvästi Oulun seudulle tyypillisistä lakeuden peltomaisemista. Ylikiimingissä maisemalle ominaisia piirteitä ovat karut metsäiset maisemat ja mäet, joiden takaa pilkottavat luonnonkauniit järvet ja kunnan halki kulkeva Kiiminkijoki. Lisäksi oman mausteensa kunnan maisemaan tuovat useat suoalueet, joista osa on turvatuotannossa. Kunnan pinta-ala on 06 km², josta vesistöä noin 20 km². Ylikiimingissä on noin asukasta ( ) (Liite ). Ylikiimingin väkiluku on ollut hienoisessa kasvussa viime vuodet ja kasvun odotetaan jatkuvan samalla tavoin myös tulevina vuosina. Suurimmat asutuskeskittymät Ylikiimingissä ovat kirkonkylä ja Vesala, joka on viime vuosina kasvanut ripeällä tahdilla. Kunnan väestöntiheys on 3,3 asukasta /km². Oulun seudun kunnille tyypillisesti myös Ylikiimingissä väestön ikäjakauma on varsin nuori, sillä alle 5-vuotiaiden osuus Ylikiimingissä on noin 23 % ja yli 65-vuotiaita on noin 4 %. Väestön ikärakenne johtuu ennen kaikkea viime vuosien muuttoliikkeestä, sillä kuntaan on muuttanut paljon lapsiperheitä. Työpaikoista noin 59 % on palvelualoilla, jalostuksessa noin 25 % ja alkutuotannossa noin 3 %. Merkittäviä työnantajia ovat mm. Ylikiimingin kunta, Mammuttihirsi, Kaskipuu ja onlog. Ylikiimingille tyypillistä on myös runsas työpaikkapendelöijien osuus, sillä kunnasta käydään paljon töissä Oulussa, mutta myös Oulusta ja muista lähikunnista suuntautuu jonkin verran työmatkalaisia Ylikiiminkiin. Ylikiiminki liittyy Oulun kaupunkiin vuoden 2009 alusta, jolloin Ylikiimingistä tulee yksi Oulun kaupunginosista. Kunta on sopinut Oulun kaupungin kanssa, että tulevaisuudessa kehitetään yhtä paljon sekä kirkonkylän että Vesalan alueita. Molemmilta alueilta on tulossa vuosittain jakoon n. 5 omakotitalotonttia. Lisäksi sivukyliä kehitetään edelleen ja pidetään ne elinvoimaisina. Sivukylillä sallitaan rakentamista myös tulevaisuudessa..2 Suunnittelutilanne Liikenneturvallisuussuunnitelman ympäristöosuus on laadittu Ylikiiminkiin vuonna 997 ja koulutus-, valistus- ja tiedotussuunnitelma vuonna 200. Liikenneympäristösuunnitelmassa etsittiin tuolloin toimenpiteitä, joilla liikenneympäristön turvallisuutta voitaisiin parantaa. Suunnitelman mukaisesti on rakennettu korotettuja suojateitä ja risteysalueita, kevyen liikenteen väyliä, tievalaistuksia sekä muutettu nopeusrajoituksia. Näitä toimenpiteitä on toteutettu mm. Ylikiimingin keskustaan Harjutielle ja Kirkkotielle, joiden mittava liikennejärjestelyiden saneeraus valmistui kesällä Oulun kaupungin alueelle on laadittu liikenneturvallisuussuunnitelma vuonna Nyt laaditun Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelman päivityksen kautta molempien kuntien suunnittelutilanne saadaan samalle tasolle sekä lisäksi Ylikiimingin

12 0 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTLANNE Kuva. Suunnittelualue

13 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTLANNE liikenneympäristön nykytilaa ja kehittämiskohteita koskeva tilanne saatetaan kuntaliitoksen myötä myös Oulun kaupungin tietoon. Ylikiimingin maankäytön suunnittelua ohjaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu vuonna Kunnassa on voimassa kirkonkylälle vuonna 987 laadittu osayleiskaava sekä Rekikylälle ja Vesalankylälle vuonna 997 tehdyt osayleiskaavat. Molemmat ovat oikeusvaikutuksettomia. Koko Ylikiimingin alueelle laaditaan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joko liittämällä alue Oulun seudun yleiskaavaan tai laatimalla alueelle oma yleiskaavansa. Työ käynnistetään vuonna 2008 ja valmistuu kuntaliitoksen jälkeen. Ylikiimingin asemakaava-alueet sijoittuvat kirkonkylän keskustaan ja Murtomaalle, Vesalaan ja Ahmasjärvelle. Lisäksi yksityisten laatimia ranta-asemakaavoja on Kiiminkijokivarressa nninkoskella ja Jokelannivalla. Oulun seudun kuntien ja Ylikiimingin kunnan kanssa tehdyn selvitystyön tuloksena on päädytty sijoittamaan seudullinen monitoimikeskus Ylikiimingin Kokkokankaan alueelle. Monitoimikeskuksen suunnittelu on käynnissä. Rekikylän - Vesalankylän - Murtomaan yleissuunnitelmassa on tarkasteltu olevan asutusrakenteen kannalta uusien, asemakaavoitettavaksi soveltuvien alueiden sijaintia ja selvitetty olemassa olevan asutuksen tiivistämismahdollisuuksia. Yleissuunnitelma on strateginen suunnitelma ja väline Rekikylän - Vesalankylän - Murtomaan alueen suunnitelmallisen kehittämisen toteuttamiseksi. Yleissuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen varsinainen kaava, eikä sillä ole kaavan mukaisia oikeusvaikutuksia. Valtuusto on hyväksynyt yleissuunnitelman noudatettavaksi ohjeellisena tulevassa osayleis- ja asemakaavoituksessa sekä ohjeena kunnan maanhankinnalle. Tällä hetkellä (v. 2008) asemakaavaa tehdään Murtomaan alueelle. Tämän suunnitelman yhteydessä on pidetty yhteinen kokous myös kyseistä kaavaa laativien tahojen kanssa, jotta kummatkin suunnitelmat saadaan yhtenäisiksi niiltä osin kuin se on tarpeellista. Lisäksi Vesalan alueella on käynnistymässä lähiaikoina osayleiskaavan laatiminen, jonka yhteydessä tehdään myös liikenneselvitys. Tiepiirillä on valmiit suunnitelmat laadittuna kevyen liikenteen väylästä, joka tulee Ouluntien varteen Vesalasta Ylikiimingin kirkonkylälle aina Hetekyläntien varressa olevalle tanssilavalle saakka. Väylä on tarkoituksena toteuttaa lähivuosina..3 Liikenneverkko Ylikiimingin tärkein liikenneväylä on maantie 833 (Ouluntie), joka kulkee kirkonkylältä Vesalan ja Rekikylän kylien halki valtatielle 20. Tietä oikaistiin Oulun kaupungin alueella vt 20:n päästä juuri valmistuneen Valtatie 20, Kuusamontien parantaminen välillä Oulu-Korvenkylä -hankkeen yhteydessä. Muita merkittäviä väyliä ovat kirkonkylältä lähtevät maantie 834 Muhokselle (Muhoksentie), maantie 836 Puolangalle (Puolangantie) sekä valtatielle 20 saakka kulkevat maantiet 836 (Hetekyläntie) ja 834 (Joloksentie). Kunnan

14 2 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTLANNE pohjoispuolella kunnan halkaisee valtatie 20 (Oulu-Kuusamo), joka kulkee mm. Arkalan kylän läpi. Lisäksi maanteiden 836 ja 836 välillä kulkee maantie 8723 Alavuotontie ja Vesalasta Kiimingin Huttukylään menevä maantie 877 (Huttukyläntie) (Kuva ). Kirkonkylällä merkittäviä liikenneyhteyksiä ovat maantie 8722 (Harjutie) ja kaduista Kirkkotie. Kevyen liikenteen väylät sijaitsevat kirkonkylällä Harjutien, Kirkkotien ja Toritien varressa. Ouluntien varressa kevyen liikenteen väylä on kirkonkylällä Toritien ja Kirkkomäen välisellä tieosuudella sekä Joloksentien varressa Ouluntien ja Harjutien välillä. Lisäksi Toritieltä on kevyen liikenteen väylä kirkonkylän ja Harjurinteen kouluille. Muhoksentiellä kevyen liikenteen väylä on Ouluntien ja Murtotien välisellä tieosuudella. Vesalassa kevyen liikenteen väylä kulkee Koulutien ja Aumarannantien välissä. Muualla haja-asutusalueella virallisia kevyen liikenteen väyliä ei ole, mutta Rekikylässä Ouluntien varressa kulkee hiekkapohjainen leveähkö polku, jota asukkaat käyttävät kevyen liikenteen väylänä. Tievalaistus on rakennettu lähes kaikille kaduille ja Harjutielle kirkonkylällä. Ouluntiellä valaistus on rakennettu Rekikylästä yhtäjaksoisesti kirkonkylälle saakka. Muhoksentien alkuosa on valaistu asuinalueille saakka ja Hetekyläntiellä valaistus on Hiltukylään saakka. Puolangantiellä valaistusta on Jokelan ja Vepsän kylillä. Valaistus on rakennettu Joloksentiellä Ouluntien liittymästä Liikasentielle saakka. Lisäksi valaistusta on valtatiellä 20 Arkalan kohdalla ja Vesalassa Huttukyläntiellä tien alkuosalla. Ylikiimingin erityispiirteenä liikennesuunnittelun kannalta on mm. vilkas työmatkaliikenne Oulun suuntaan Ouluntietä pitkin. Haasteita liikenneturvallisuussuunnittelulle asettavat työmatkaliikenteen ja vilkkaan raskaan liikenteen lisäksi kirkonkylältä erityisesti Oulun suuntaan laajentuva asutus ja uudet asuinalueet sekä niiden asettamat haasteet kevyen liikenteen suunnittelun näkökulmasta. Kuva 2. Huttukyläntien silta.

15 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTLANNE 3.4 Liikennemäärät Suurin liikennemäärä Ylikiimingin kunnan alueella on valtatiellä 20 Arkalan länsipuolella, jossa liikennemäärä on ajoneuvoa vuorokaudessa (Kuva 4). Ouluntiellä liikennemäärä on noin 760 ajon./vrk. Hetekyläntiellä eniten liikennettä on kirkonkylän ja Juopulintien välillä, jossa liikennemäärä on 330 ajon./vrk ja Muhoksentiellä Karahkalle saakka, jolla välillä kulkee 480 ajon./ vrk. Puolangantiellä liikennemäärä Vepsän kylälle saakka on 800 ajon./vrk. Harjutiellä liikennettä on keskimäärin 820 ajon./vrk. Muilla teillä liikennemäärät jäävät alle 500 ajon./vrk. Liikennemäärätiedot ovat vuodelta Katuverkon liikennemääriä ei ole laskettu. Eniten raskasta liikennettä kulkee luonnollisesti valtatiellä 20. Muista väylistä Ouluntiellä on suhteellisen paljon raskasta liikennettä, keskimäärin 76 ajoneuvoa vuorokaudessa. Muhoksentiellä Karahkaan ja Hetekyläntiellä Juopulintien liittymään saakka liikkuu raskasta liikennettä puolestaan hieman vajaa 60 ajon./vrk..5 Liikenneonnettomuudet Ylikiimingin tieliikenneonnettomuusaineisto vuosilta perustuu poliisin tietoon tulleisiin onnettomuuksiin. Mukana ovat sekä maanteiden että kaava- ja yksityisteiden onnettomuudet. Aineistossa on mukana 20 liikenneonnettomuutta. Suurin osa onnettomuuksista on johtanut aineellisiin vahinkoihin (49 kpl). Henkilövahinko-onnettomuuksia on sattunut kaikkiaan 52 kpl, joista kuolemaan on johtanut 5 onnettomuutta. Kaava- ja yksityistieverkolla sattuu myös onnettomuuksia. Onnettomuuksien määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikaan ollut laskussa (Kuva 3). On lisäksi huomattava, ettei vuoden onnettomuuksissa ole kaikkia katu- ja yksityistieverkon onnettomuuksia. Kaiken kaikkiaan Ylikiimingissä kuoli liikenneonnettomuuksissa vuosien aikana 5 ihmistä ja loukkaantui 64 henkilöä. YlikiiminGin liikenneturvallisuussuunnitelma kooste onnettomuustiedoista / onnettomuudet vuosittain liikenneonnettomuudet vuosi onnettomuutta Kuolemaan joht. Loukkaantumiseen joht. Omaisuusvah. joht. Kuva 3. Liikenneonnettomuudet vuosi kuolemaan joht. loukkaantumiseen joht. omaisuusvah. joht. Yhteensä

16 4 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTLANNE Kuva 4. Liikennemäärät 2007 (keskimääräinen vuorokauden liikennemäärä)..

17 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTLANNE 5 Eniten liikenneonnettomuuksia Ylikiimingissä sattuu joulu- ja elokuussa ja vähiten huhtikuussa. Vakavia henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia sattuu eniten touko- ja joulukuussa. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat tapahtuneet touko-, elo- ja marraskuussa. Viikon sisällä eniten onnettomuuksia tapahtuu viikonloppuisin, jolloin tapahtuu myös eniten henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Lauantaina ja sunnuntaina ovat tapahtuneet myös kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet. Vähiten onnettomuuksia on sattunut torstaisin. Onnettomuuksia tapahtuu useimmin kello 4 9 välillä, jolloin tapahtuu myös eniten loukkaantumisiin johtaneita onnettomuuksia. Suurimmat piikit onnettomuuksien määrässä on klo. 7 8 ja puolen päivän aikaan. Sen sijaan aamulla työmatkaliikenteen ollessa suurimmillaan onnettomuuksia ei näytä kertyvän keskimääräistä enemmän. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat tapahtuneet yöllä, aamulla ja illalla, joten niiden kasautumista tiettyyn ajankohtaan ei ole havaittavissa. Tosin kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä on niin pieni, ettei suurempia johtopäätöksiä niistä voi tehdä. Ylikiimingin onnettomuuksista suurin osa on ollut yksittäisonnettomuuksia (39 %) ja hirvionnettomuuksia (24 %) (Kuva 5). Seuraavaksi suurimmat onnettomuusryhmät ovat kohtaamis- (7 %), mopo- (7 %), risteämis- (6 %) ja kääntymisonnettomuudet (6 %). Jalankulkijat ja pyöräilijät ovat joutuneet onnettomuuteen yhteensä 2 kertaa (2 %). Onnettomuustyypeistä seurauksiltaan vakavimpia ovat olleet jalankulkija-, polkupyörä- ja mopo-onnettomuudet, joista lähes kaikki onnettomuudet ovat olleet henkilövahinko-onnettomuuksia (myös kuolemaan johtaneita). Tietoon tulleista peräänajo-onnettomuuksista kaikki johtivat henkilövahinkoon, kun taas yli puolessa kääntymisonnettomuuksista tapahtui henkilövahinko. Määrällisesti henkilövahinko-onnettomuuksia on tullut selvästi eniten yksittäisonnettomuuksissa, mutta myös mopo- ja kääntymisonnettomuuksissa. 5. onnettomuusluokka Onnettomuuksia tapahtuu Ylikiimingissä eniten siellä, missä liikennemäärät ovat suurimpia (valtatie liikenneonnettomuudet 20) tai suurin onnettomuusluokan osa asutuksesta mukaan sijaitsee (kirkonkylä Muu_onnettomuus Muu_eläinonnettomuus Peuraonnettomuus Hirvionnettomuus Jalankulkijaonnettomuus Polkupyöräonnettomuus Mopo-onnettomuus Peräänajo-onnettomuus Kohtaamisonnettomuus Risteämisonnettomuus Ohitusonnettomuus Kääntymisonnettomuus Yksittäisonnettomuus Kuolemaan joht. Loukkaantumiseen joht. Omaisuusvah. joht. onnettomuutta Kuva 5. Liikenneonnettomuuksien tyypit onnettomuusluokka kuolemaan joht. loukkaantumiseen joht. omaisuusvah. joht. Yhteensä Yksittäisonnettomuus kääntymisonnettomuus

18 6 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTLANNE ja Vesala) (Liite 2). Ylikiimingissä suurin osa onnettomuuksista on keskittynyt valtatielle 20, jossa erityisesti hirvieläinonnettomuuksia on tapahtunut paljon. Kirkonkylällä eniten onnettomuuksia on tapahtunut Ouluntien, Hetekyläntien, Harjutien ja Puolangantien nelihaaraliittymässä, jossa on tapahtunut viimeisen 0 vuoden aikana 6 onnettomuutta, joista kolmessa tapahtui henkilövahinko. Muita onnettomuuskasaumia on Ouluntien ja Joloksentien liittymässä sekä Ouluntien ja Muhoksentien liittymässä. Lisäksi henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut kirkonkylällä mm. Ouluntiellä Koulutien ja Toritien liittymissä, Harjutiellä sekä Muhoksentien ja Teollisuustien liittymässä. Kirkonkylällä henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista suurin osa oli moottoriajoneuvo-onnettomuuksia. Lisäksi kirkonkylällä tapahtui yksi loukkaantumiseen ja yksi kuolemaan johtanut jalankulkija-onnettomuus. Vesalan alueella suurin osa onnettomuuksista oli yksittäisonnettomuuksia (Liite 2). Kylältä löytyi yksi onnettomuuskasauma Ouluntien ja Alatien liittymästä, jossa kaikki kolme yksittäisonnettomuutta johtivat henkilövahinkoon. Ylikiimingin haja-asutusalueelta ei löydy selviä onnettomuuskasaumia, vaan erityyppisiä onnettomuuksia on tapahtunut tasaisesti. Henkilövahinkoon johtaneet kevyen liikenteen onnettomuudet ovat tapahtuneet kirkonkylän ohella valtatiellä 20 Katajakorven lähellä, Hetekyläntiellä Perttulassa, Juopulintiellä ja Muhoksentiellä Karahkassa. Liikenneonnettomuuksien kustannuksia yhteiskunnalle voidaan karkeasti arvioida onnettomuuksien yksikkökustannusten perusteella. Ylikiimingissä sattuneiden onnettomuuksien kustannukset ovat olleet keskimäärin noin 5 miljoonaa euroa vuodessa..6 Sidosryhmäkysely ja vaaranpaikka-kartoitus Sidosryhmäkysely toteutettiin postikyselynä. Kysymyslomake liitekarttoineen lähetettiin kouluille, suurimpiin yrityksiin, eri hallintokunnille, järjestöille ja kyläyhdistyksille. Yhteensä kyselylomakkeita lähetettiin 85 kpl. Vastauksia saatiin 32 kpl, jolloin vastausprosentiksi tuli n. 38. Kyselyllä etsittiin Ylikiimingin liikenneturvallisuuden kannalta hankalia kohteita, jotka eivät välttämättä näy vielä onnettomuustilastoissa. Pahimmiksi liikenneturvallisuutta heikentäviksi tekijöiksi nousivat huonot kevyen liikenteen olosuhteet ja teiden huonolaatuinen kunnossapito (Kuva 6). Liikenneympäristön puutteiden ohella asenteelliset tekijät kuten liikennesääntöjen rikkominen ja yleinen piittaamattomuus nousivat esille. Ongelmana pidettiin myös mm. poliisivalvonnan puutetta ja pimeyttä/hämäryyttä syksyisin ja talvisin. Liikenneturvallisuutta parantavina keinoina pidettiin useimmin kevyen liikenteen olosuhteiden kehittämistä ja kunnossapidon parantamista, joten eniten parannusta kaivattiin juuri niihin tekijöihin, joissa nähtiin useimmin myös puutteita (Kuva 7). Tärkeinä keinoina liikenneturvallisuuden parantamiseksi nähtiin myös näkemien raivaamista ja lumivallien pitämistä matalina sekä tien perusparantamista. Vaikka piittaamattomuutta ja liikennesääntöjen noudattamatta jättämistä pidettiin selvästi liikenneturvallisuutta heikentävänä tekijänä, liikennekasvatuksen lisäämistä ja kehittämistä ei nähty kuitenkin tärkeimpänä keinona parantaa liikenneturvallisuutta. Liikennekasvatuksellisia keinoja toivoi

19 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTLANNE 7 liikenneturvallisuutta heikentävät tekijät Ylikiimingissä jokin muu hitaat ajoneuvot tiellä liikkujien yleinen asenne ja muista piittaamattomuus huonot näkemät (liittymissä) teiden huonolaatuinen kunnossapito poliisivalvonnan puute tiemerkintöjen / liikennemerkkien puute / heikko kunto hirvet tai muut eläimet piittaamattomuus kevyttä liikennettä kohtaan liikennesääntöjen rikkominen pimeys tai hämäryys (syksyisin ja talvisin) liian korkeat nopeusrajoitukset keskustassa ja asuinalueilla huonot moottoriliikenteen olosuhteet huonot kevyen liikenteen olosuhteet vain muutama vastaaja, vaikka liikenneturvallisuutta heikentävien tekijöiden perusteella osuuden olisi voinut olettaa olevan korkeampi. Vastaajat toivoivat kuitenkin lisää poliisin liikennevalvontaa Ylikiiminkiin. Ongelmaksi vastaajat näkivät mm. kevyen liikenteen väylän puuttumisen kirkonkylän ja Vesalan sekä kirkonkylän ja Huttukylän väliltä. Vesalassa suurimmaksi puutteeksi liikenneturvallisuuden kannalta nousivat useat liittymät Ouluntielle, sillä koululaiset joutuvat ylittämään vilkkaan tien koulumatkallaan. Kirkonkylällä puutteita nähtiin Harjutiellä ja mm. Harjutien, Puolangantien, Ouluntien ja Hetekyläntien liittymä mainittiin ongelmallisena ja vaarallisena paikkana. Tarkemmin sidosryhmäkyselyn vastauksia on esitetty erillisenä taulukkona ja karttoina keinot (Liite liikenneturvallisuuden 3). parantamiseksi Tärkeimmät Ylikiimingissä jokin muu tien perusparantaminen tievalaistuksen parantaminen tai lisääminen reunakaiteiden, täristävien reunaviivojen ym. lisääminen kunnossapidon parantaminen näkemien raivaaminen / lumivallien matalana pitäminen automaattisen liikennevalvonnan lisääminen nopeusrajoitusten alentaminen ja hidasteet julkisen liikenteen käytön edistäminen kevyen liikenteen olosuhteiden kehittäminen liikennekasvatuksen lisääminen ja kehittäminen poliisin liikennevalvonnan lisääminen vastausta Kuva 6. Liikenneturvallisuutta heikentävät tekijät Ylikiimingissä kyselyn mukaan vastausta Kuva 7. Liikenneturvallisuutta parantavat tekijät Ylikiimingissä kyselyn mukaan.

20 8 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTLANNE Selvästi tärkeimmiksi liikennekasvatuspaikoiksi nostettiin koulu ja koti. Lähes kaikki koulukyselyyn vastanneet opettajat totesivat, ettei koulumatkoilla, koulukyydityksessä tai huoltoliikennejärjestelyissä ole liikenneturvallisuusongelmia. Vain yhdessä vastauksessa todettiin koulumatkoilla tai koulupihassa sattuneen läheltä piti tilanteita viimeisten vuosien aikana. Kolme neljäsosaa opettajista oli sitä mieltä, että linja-autojen ja koulutaksien kuljettajille tulisi järjestää liikenneturvallisuusaiheista koulutusta. Opettajien mukaan koulun oppilaiden koulukyyditysten aikataulut ja reitit toimivat pääosin hyvin. Kolmasosa opettajista oli kuitenkin sitä mieltä, että koulussa ei ole mahdollisuus antaa riittävästi liikenneopetusta. Syynä nähtiin se, että aiheeseen varattuja tunteja on liian vähän. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että nopeusrajoitukset tai talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset vastaavat käytäntöä melko huonosti tai huonosti. Palautetta tuli erityisesti maantiellä 833 (Ouluntie) olevasta 70 km/h talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoituksesta. Lähes kolmannes vastaajista oli kuitenkin tyytyväinen tai melko tyytyväinen nopeusrajoituksiin. Vastaajista 75 % on tyytyväisiä linja-autopysäkkien kuntoon ja määrään. Osassa vastauksista kuitenkin todettiin pysäkkien paikkojen olevan huonoja esim. Ouluntien ja Muhoksentien liittymän läheisyydessä. Sidosryhmäkyselyn lisäksi kirkonkylän koulun. luokkalaiset, Vesalan koulun 5. ja 6. luokkalaiset ja Harjurinteen koulun 8. luokkalaiset tekivät vaaranpaikka-kartoituksen (Kuva 8). Yhteensä vastauksia saatiin 62 kpl. Oppilaat täyttivät Liikenneturvan lomakkeen kotona, jonka jälkeen oppilaat keskustelivat vastauksista yhdessä opettajan kanssa. Tilaajien ja konsultin edustajat vierailivat kouluilla 26.5, jolloin tuloksia käsiteltiin yhdessä. Oppilaiden mukaan vaarallisia paikkoja ovat mm. Ouluntien ja Huttukyläntien liittymä Vesalassa ja Ouluntien ja Kirkkotien liittymä kirkonkylällä. Oppilaiden vastauksissa nousi esille useita samoja ongelmallisia paikkoja kuin sidosryhmäkyselyssä. Kaiken kaikkiaan oppilaat pitivät vaarallisempana asiana tien ylityksiä koulumatkalla. Oppilaiden vastaukset on esitetty erillisenä taulukkona ja karttoina (Liite 4). Kuva 8. Vesalan koululaiset kertovat liikenneturvallisuudestaan.

21 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTLANNE 9.7 Koulumatkojen turvallisuus Jalan ja pyörällä tehtävien koulumatkojen liikenneturvallisuutta voidaan arvioida ns. Koululiitu-menetelmällä (Kuva 9). Menetelmä laskee tien ja liikenteen ominaisuustietojen perusteella tieosuuksittain indeksiluvun eli riskiluvun, joka kuvaa tieosuuden vaarallisuutta. Laskelman lähtöaineisto poimitaan Tiehallinnon tierekisteristä ja se huomioi mm. liikennemäärät, nopeusrajoitukset, tien leveyden, valaistuksen, kevyen liikenteen väylät jne. Mitä korkeampi riskiluku on, sitä vaarallisempana tieosuutta voidaan pitää. Menetelmä huomioi vain tien ja liikenteen ominaisuuksia, ei koululaisen kykyä selviytyä liikenteessä, eikä koulumatkan pelottavuutta esimerkiksi petojen takia. Menetelmän avulla pystytään määrittämään tieosuuksien keskinäinen järjestys vaarallisuuden suhteen. Näin eri alueilla asuvat koululaiset voidaan asettaa tasavertaiseen asemaan ratkaistaessa koulukuljetuksia. Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut suositukset riskilukujen raja-arvoista, jota korkeammilla arvoilla tulisi harkita koulukuljetusta. Taulukko. Liikenne- ja viestintäministeriön suositukset Koululiitun riskilukujen raja-arvoiksi Luokka-asteet Raja-arvo suositus 0 lk (esikoulu) 75-2 lk lk lk lk 270 Ylikiimingissä on 4 peruskoulua, joista yksi on yläkoulu. Koulut toimivat kirkonkylällä, Arkalassa ja Vesalassa. Työn alussa toiminnassa oli myös Vepsän koulu, joka lakkautettiin kevätlukukauden 2008 loputtua. Arkalassa sijaitseva Pohjoiskulman koulu lakkautetaan keväällä Tämän jälkeen kaikki oppilaat opiskelevat joko kirkonkylällä tai Vesalassa. Kirkonkylällä koulujen saneeraus valmistui kesällä Vesalaan on tarkoitus rakentaa lähivuosina uusi 90 oppilaan koulu. Ylikiimingissä toimii Oulun Lyseon alainen monimuotolukio, joka on Oulun Lyseon lukion sivutoimipiste..8 Aloitteet ja maastokäynnit Suunnittelun taustaksi on käyty läpi kuntaan ja tiepiiriin tulleet liikenneturvallisuusaloitteet viimeisten vuosien ajalta. Konsultti on käynyt maastossa yhdessä mm. kunnan ja tiepiirin edustajien kanssa alkukesästä 2008 tutustumassa niin taajaman kuin haja-alueenkin ongelmakohteisiin, mm. kaikkiin tulevaisuudessa toimivien koulujen ympäristöihin on tutustuttu. Lisäksi maastokäynnillä on pyritty huomioimaan esteettömyys ja vanhusväestön liikkuminen. Maastokäynneillä on ideoitu, miten ongelmapaikkoja voitaisiin parantaa..9 Yhteenveto ongelmakohteista Seuraavissa kuvissa on paikannettu nykytilan analyysin pohjalta Ylikiimingin pahimmat liikenneturvallisuuden ongelmakohteet. Ongelmat on koottu neljään ryhmään: onnettomuudet, kysely/aloitteet, maastokäynti sekä tilastoanalyysi ja koululiitu (Kuvat 0-2).

22 20 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTLANNE Kuva 9. Koululiitu-laskelman tulokset.

23 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTLANNE 2 kuva 2 kuva Kuva 0. Ongelmakohteet haja-alueella.

24 22 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTLANNE Kuva. Ongelmakohteet kirkonkulällä.

25 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTLANNE 23 Kuva 2. Ongelmakohteet Vesalassa.

26 24 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma TAVOTE 2 Tavoitteet Valtioneuvosto on päätöksellään määritellyt liikenneturvallisuusvision, jonka mukaan tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Oulun läänissä toteutetaan valtakunnallisen suunnitelman ohella Oulun läänin liikenneturvallisuustavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 200 kehittämisselvitystä, jonka painopistealueita ovat:. Liikenneturvallisuusyhteistyön kehittäminen 2. Päihteiden käytön vähentäminen liikenteessä 3. Ajonopeuksiin vaikuttaminen 4. Eläinonnettomuuksien vähentäminen Tiehallinto on laatinut oman liikenneturvallisuusohjelmansa, jonka mukaan liikenneturvallisuuspolitiikan keskeinen sisältö on, että Tiehallinto sitoutuu yhteiskunnan asettamaan liikenneturvallisuuden parantamistavoitteeseen ja edistää sitä käytettävissä olevilla resursseilla Tiehallinnon päämääränä on suunnitella ja toteuttaa tehokkaita toimia tieverkon liikenneturvallisuusongelmien ratkaisemiseksi ja liikennekuolemien vähentämiseksi yhteistyössä muiden tahojen kanssa lisäksi Tiehallinnon päämääränä on kehittää turvallisuutta edistäviä menettelyjä ja arvioida jatkuvasti toimintansa liikenneturvallisuusvaikutuksia. Ylikiiminki on pyrkinyt tarjoamaan toimivat palvelut kaikenikäisille kuntalaisille. ja panostamaan perhe- ja lapsiläheisiin palveluihin ( ja tavoitteet voivat toteutua vain, jos kaikki osapuolet sitoutuvat tavoitteisiin. Tämä koskee niin poliittisia päätöksentekijöitä, viranomaisia, järjestöjä kuin yksittäisiä tienkäyttäjiäkin. Liikenneturvallisuustyön tavoitteet Ylikiimingissä ovat: edistää systemaattista liikenneturvallisuustyötä Ylikiimingissä ja synkronoida liikenneturvallisuustyö Oulun kaupungin kanssa liikenneosaamisen ja tietouden lisääminen kaikissa ikäryhmissä liikenneympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden lisääminen sekä miellyttävien liikennekokemusten lisääminen (liikkumista eri kulkumuodoilla eivät rajoittaisi liikenneympäristön esteet, liikenneympäristöstä tai muista liikkujista aiheutuvat pelot ja että liikennesääntöjen mukaan liikkuminen olisi turvallista yleisillä alueilla) toimivan liikenneturvallisuustyön ohjaus- ja seurantajärjestelmän luominen Näiden tavoitteiden pohjalta keskitytään lähivuosien aikana seuraaviin tehtäviin: huomion kiinnittäminen ajonopeuksiin erityisesti asuinalueilla talvi- ja kesäkunnossapidon tarkentaminen niin, että se vastaa tavoiteltua tasoa ja että kunnossapidon tavoitteissa on huomioitu kaikki käyttäjätyhmät kevyen liikenteen olosuhteiden ja turvallisuuden parantaminen kunnan liikenneturvallisuustyön aktivoiminen osana Oulun kaupungin liikenneturvallisuustyötä

27 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma TOMENPDE-ESTYKSET 25 3 Toimenpide-esitykset 3. Maankäytön suunnittelu Maankäytön suunnittelussa eri toimintojen sijoittelulla määritetään liikkumistarpeet, esimerkiksi asuinalueiden, palvelujen ja työpaikka-alueiden keskinäiset sijainnit ratkaisevat, miten ja millä liikkumismuodoilla eri kohteista toiseen liikutaan. Tämän takia maankäytön suunnitteluun on kiinteästi kuuluttava liikenneverkkojen suunnittelu. Tämä on tärkeää erityisesti Ylikiimingissä, missä vanhoja alueita laajennetaan ja uusia asuinalueita suunnitellaan. Myös hajaasutusalueella rakentamisessa on muistettava liikkumisen tarpeet eri ikävaiheissa. Huomiota tulee kiinnittää näin ollen myös kevyen liikenteen käyttäjien liikenneturvallisuuden kehittämiseen. Tulevina vuosina Ylikiimingin kirkonkylällä kaupallisten palvelujen alue laajenee Ouluntien eteläpuolelle Suosaarentien ja Muhoksentien liittymien väliselle alueelle. Tässä yhteydessä tulee huomioida erityisesti kevyen liikenteen yhteyksien suunnittelu, jotta tienylitykset saadaan turvallisiksi. Asutus kirkonkylällä laajenee puolestaan Kiiminkijoen pohjoispuolelle Autiolehdon alueelle. Kirkonkylällä Murtomaan alueelle ollaan parhaillaan laatimassa asemakaavan muutosta ja laajennusta, jonka yhteydessä selvitetään uutta suoraa katuyhteyttä Ouluntielle Mikanmaan kautta. Alueen liikenneyhteydet suunnitellaan tarkemmin maankäytön kehittyessä. Lisäksi haja-asutusalueella valtatien 20 pohjoispuolelle valmistuu OuluZone monitoimikeskus, jonne tulee harrastusmahdollisuuksia mm. moottoriurheiluharrastajille. Yksittäisten kiinteistöjen suunnittelussa ja korjaamisessa huomioidaan liikenneturvallisuus ja esteettömyys. Esteettömyys korostuu palveluiden suunnittelussa. Liikenneturvallisuus- ja esteettömyystietoa jaetaan niin rakentamista suunnitteleville yksityishenkilöille kuin viranhaltijoille ja luottamushenkilöille. 3.2 Tie- ja katuverkko Tie- ja katuympäristö Siltojen kaiteet ja pengerkaiteet tulee tarkistaa Tiehallinnon ohjeen mukaisiksi. Periaatteena on, että siltojen ja siltojen pengerkaiteet tulee uusia viimeistään siltojen perusparannusten yhteydessä. Uusimistarpeita on mm. valtatiellä 20. Valtatie 20 on lisäksi Ylikiimingin kunnan alueella hieman kapeahko, joten tien leventäminen on tarpeellista tulevien vuosien aikana. Tien leventämisen yhteydessä myös kaiteet voidaan uusia. Tien suoja-alueella olevan puuston harventaminen on muuttunut uuden maantielain myötä ( alkaen). Näkemien avartaminen puustoa harventamalla voidaan tehdä 20 m etäisyydeltä tien keskiviivasta. Lain mukaan ennen kuin tienpitoviranomainen ryhtyy poistamaan kasvillisuutta tai luonnonesteitä, tulee siitä ilmoittaa asianomaisen kiinteistön omistajalle tai haltijalle taikka siitä kuuluttaa hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Kiinteistön omistaja voi halutessaan itse huolehtia toimenpiteistä tienpitoviranomaisen osoituksen mukaan. Harvennusta esitetään valtatielle 20 koko matkalle (Ylikiimingin kunnan alue) ja seututeillä hirvivaroitusalueilla. Valtatien reunametsikön harventaminen vähentänee myös poro-onnettomuuksia. Kasvillisuuden raivaaminen parantaa myös taajamaympäristössä liikenneturvallisuutta ja olisi tärkeä toimenpide mm. Harjutien ja Hetekyläntien liittymässä.

28 26 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma TOMENPDE-ESTYKSET Linja-autopysäkkien muutostarpeita tarkasteltiin suunnitelman teon yhteydessä. Uusille pysäkeille ei ilmennyt tarpeita, eikä nykyisten pysäkkien poistamistarpeita noussut esille. Niin ikään pysäkkien uusia katostarpeita ei tullut esille. Kehitettävänä toimenpiteenä nähtiin kuitenkin kirkonkylällä Harjutiellä liikennöivien linja-autojen kiertosuunnan muuttaminen. Harjutien saneerausta suunniteltaessa päätettiin yhdessä liikennöitsijöiden kanssa linja-autojen kiertosuunta Harjutiellä ja suunniteltiin mm. pysäkkejä sen mukaan. Linja-autojen kiertosuunta on tällä hetkellä kuitenkin päinvastainen. Asia pyritään korjaamaan yhdessä liikennöitsijöiden kanssa. Kesällä 2008 on tehty täristävää keskiviivaa valtatielle 20 Kiimingin ja Taivalkosken väliselle tieosuudelle. Ylikiimingissä on todettu tarpeita rauhoittaa ajoneuvoliikenteen ajonopeuksia ja turvata kevyen liikenteen käyttäjien, erityisesti lasten ja vanhusten, liikenneturvallisuutta. Harjutien ja Kirkkotien kesällä 2007 valmistunut mittava liikennejärjestelyiden saneeraus on tärkeä osa taajaman liikenneturvallisuuden parantamista. Liikenteen rauhoittaminen tarkoittaa ajonopeuksien alentamisen lisäksi myös liikenteen vähentämistä ohjaamalla sitä tarkoituksenmukaisimmille reiteille. Tarvittaessa ajonopeuksia hillitään hidastetöyssyillä, joita esitetään Murtotielle. Tie- ja katuverkon liittymät Sidosryhmäkyselyssä ja maastokäynnillä ongelmallisimmaksi havaittuun Ouluntien, Harjutien, Hetekyläntien ja Puolangantien liittymän ongelmana on erityisesti näkemäpuute Oulun suuntaan ja osittain myös Hetekylän suuntaan. Nopeasti toteutettavana toimenpiteenä esitetään pysäytysviivan siirtämistä Harjutiellä lähemmäs risteystä. Näin voidaan parantaa hiukan näkemiä Oulun suuntaan. Liittymän talvikunnossapitoon tulee lisäksi kiinnittää erityistä huomiota. Kiireellisenä toimenpiteenä voidaan pitää myös kasvillisuuden raivaamista näkemien parantamiseksi. Ouluntien ja Toritien välisen kevyen liikenteen väylän rakentamisessa leikataan rinnettä, joten näkemät tulevat paranemaan jonkin verran tulevaisuudessa Oulun suuntaan. Mahdollisen Puolangantien kevyen liikenteen reitin rakentamisen yhteydessä Ouluntielle voidaan rakentaa saareke. Kuva 3. Ouluntie Vesalan koulun kohdalla.

29 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma TOMENPDE-ESTYKSET 27 Liittymien katkaisua esitetään Rekikylässä, jossa Mammuttihirren kohdalla on yksi tarpeeton liittymä. Lisäksi Ahmasjärven yrityspuistossa, Ylikiimingin Muovin vieressä oleva liittymä voitaneen katkaista Ahmasjärventien väistötilan rakentamisen yhteydessä. Vesalassa Keijoahontien liittymä on suunniteltu katkaistavan, mutta katkaisu on sidoksissa mahdollisen uuden katuyhteyden rakentamisen kanssa. Vesalassa ja Rekikylässä pyritään vähentämään liittymiä Ouluntielle maankäytön suunnittelun yhteydessä. Väistötiloja on esitetty Rekikylässä Ouluntiellä Ahmasjärventien liittymään sekä valtatiellä 20 Joloksentien ja Somerovaarantien liittymiin. 3.3 Kevyen liikenteen verkko Ylikiimingissä kevyen liikenteen väylät on tässä hankkeessa jaoteltu kahteen luokkaan: pääväylät ja muut väylät. Selkeitä pääväyliä ovat kirkonkylässä Ouluntien, Harjutien, Joloksentien, Kirkkotien ja Muhoksentien varressa olevat kevyen liikenteen väylät. Vesalassa Ouluntien varressa kulkeva väylä on luokiteltu pääväyläksi. Kevyen liikenteen pääväylästöä on ajateltu täydennettävän maankäytön muutoksiin ja verkollisiin tarpeisiin pohjautuen. Täydennykseksi esitetään väylää Ouluntien varteen kirkonkylältä Vesalaan. Kyseiselle tieosuudelle väylän rakentaminen on tarpeellinen, koska tätä kautta voimakkaasti kehittyneestä Vesalasta saadaan turvallinen kevyen liikenteen yhteys kirkonkylälle. Kevyen liikenteen väylää on esitetty myös Ouluntien varteen Toritieltä Harjutien liittymään ja sieltä edelleen Hetekyläntien varressa tanssilavalle saakka. Edellä mainittujen väylien tarve on luokiteltu kiireellisimmiksi Ylikiimingin alueella. Kirkonkylällä kevyen liikenteen väylää on esitetty rakennettavan myös Joloksentielle Harjutien ja Liikasentien välille. Väylätarve muodostuu ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun asutusta sijoittuu Kiiminkijoen pohjoispuolelle Autiolehdon alueelle, kuten on suunniteltu. Murtotiellä on tarvetta kevyen liikenteen väylälle Muhoksentien liittymän ja Kaarnatien liittymän välillä. Olemassa olevaa epävirallista kevyen liikenteen reittiä esitetään parannettavaksi Ouluntien varrella Rekikylän kohdalla (välillä Rokkarannantie Haapolankuja). Paremman reitin rakentaminen ko. kylälle ei vaatisi suuria kustannuksia, sillä tien varteen on asukkaiden toimesta syntynyt hiekkapohjainen väylä, johon mursketta ajamalla voitaisiin saada parempi väylä, jossa voi liikkua hyvin esim. lastenvaunuilla. Kyseisen epävirallisen väylän toteuttaminen voisi olla yhteistyöhanke kunnan, alueen asukkaiden ja tiepiirin kesken. Vesalassa Ouluntien varressa olevan kevyen liikenteen väylän ja Vesalan koulun välille on esitetty uutta kevyen liikenteen väylää, sillä mm. sidosryhmäkyselyssä, koululaisten vaaranpaikka-kartoituksessa ja yleisötilaisuudessa nousi esille huolestuneita näkemyksiä koululaisten koulumatkan turvallisuudesta. Tällä hetkellä koululaiset kulkevat kouluun Mäkelänkujaa ja Koulukujaa pitkin, jotka ovat kapeita väyliä ja lisäksi liikenne ko. teillä on vilkas. Tämän vuoksi on suunniteltu erillistä kevyen liikenteen yhteyttä uuden monitoimitalon rakentamisen yhteydessä kevyen liikenteen väylältä koulun alapuolelle, jota epävirallista reittiä koululaiset jo nyt käyttävät. Näin kevyen liikenteen kulkijat ja mm. autoliikenne saataisiin erotettua varsin hyvin toisistaan.

30 28 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma TOMENPDE-ESTYKSET Kevyen liikenteen yhteystarpeita on Hetekyläntien varressa kirkonkylältä Hiltukylään Vengasrannantielle saakka, sillä ko. alueella asuu paljon kouluikäisiä lapsia ja nuoria. Yhteystarve ulottuu aina Juopulintien liittymään saakka, jossa välillä Vengasrannantien - Juopulintie osa kevyen liikenteen yhteydestä voidaan ohjata yksityisteiden kautta. Edellä mainittujen kevyen liikenteen verkostojen täydennysten kautta paitsi kevyen liikenteen käyttäjien liikenneturvallisuus paranisi huomattavasti, muodostuisi myös varsin pitkä ulkoilua palveleva reitti Vesalasta Hiltukylään ja jopa Juopuliin saakka. Lisäksi kevyen liikenteen yhteystarpeita on Puolangantien varressa Ouluntien liittymän ja hiihtomajan välillä ja Muhoksentiellä Murtotien ja Karahkan välillä. Osa väylätarpeista on noussut esille Oulun tiepiirin kevyen liikenteen verkon tarveselvityksestä. Kirkonkylän alueella osa kevyen liikenteen väylistä on mennyt varsin heikkoon kuntoon, joten päällysteen uusiminen lähivuosien aikana olisi tarpeellista. Talvisin väylien kunnossapitoon tulee kiinnittää huomiota, jotta väylät on aurattu asianmukaisesti esim. lasten mennessä kouluun (asia nousi esille vierailtaessa kouluilla haastattelemassa lapsia ja nuoria). Kesäisin kevyen liikenteen väylien ja teiden risteysalueilla tulee huolehtia näkemien riittävyydestä. Uutta alikulkua on esitetty Vesalassa Keijoahontien ja Ouluntien liittymään. Alikulku on tarpeellinen kyseisellä alueella maankäytön kehittymisen ja huonojen näkemien vuoksi turvaamaan koululaisten tienylityksiä. Muita uusia alikulkuja tarkastellaan tarvittaessa maankäytön suunnitelmien yhteyksissä. Kevyen liikenteen nykytila ja uudet väyläesitykset keskustan ja Vesalan alueilla on esitetty kuvissa 6 ja 7. Mopoilulle sallitut kevyen liikenteen väylät Kevyen liikenteen väylillä on hyvä pääsääntö, että mopoilu voidaan sallia valtatien kevyen liikenteen väylällä, tai mikäli tien nopeusrajoitus on 60 km/h tai suurempi. Lisäksi verkolliset jatkuvuusnäkökulmat on huomioitava. Mopoilu sallitaan Ouluntien, Muhoksentien, Puolangantien ja Hetekyläntien varren nykyisillä ja mahdollisilla uusilla väylillä (ei kuitenkaan Rekikylässä, vaikka nopeusrajoitus siellä on 80 km/h, väylän luonteesta johtuen). Teiden ja kevyen liikenteen väylien risteykset Harjutielle rakennettiin useita töyssyjä tien saneerauksen yhteydessä, joten uusille korotuksille ei ole tarvetta. Tulevaisuudessa maankäytön kehittyessä Murtomaan alueella töyssyjen tarve voi kuitenkin nousta tärkeäksi. Kadun perusparantamisen ja kevyen liikenteen väylän rakentamisen yhteydessä voidaan myös töyssyjen paikat miettiä tarkemmin. Keskisaarekkeita esitetään toteutettavaksi Vesalassa Ouluntiellä Aumarannantien, Aumaharjuntien ja Aumalantien liittymiin turvaamaan koululaisten tienylityksiä vilkkaasti liikennöidyn tien varrella. Kirkonkylällä saarekkeita ja suojateitä on esitetty Teollisuustielle, Mustikkatielle ja Murtotielle Muhoksentien liittymien yhteyteen, jolloin kevyen liikenteen väylän käyttäjien liikenneturvallisuus paranee. Saarekkeen vaikutusta voidaan tarvittaessa korostaa

31 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma TOMENPDE-ESTYKSET 29 loivapiirteisellä töyssyllä. Suojatiesaareketta on esitetty myös Ouluntien ja Puolangantien liittymään. Erityisesti edellä mainitun sekä Murtotielle suunnitellun saarekkeen rakentaminen riippuu kuitenkin kevyen liikenteen yhteyksien rakentamisesta. Lisäksi suojatiesaareke saattaa olla tarpeellinen tulevaisuudessa Ouluntiellä Suosaarentien liittymässä, mikäli alueen maankäyttö kehittyy. 3.4 Nopeusrajoitukset Nopeusrajoituksilla pyritään luomaan tarkoituksenmukaiset ajonopeudet erilaisiin liikenneympäristöihin. Matalia rajoituksia käytetään alueilla, joilla on runsaasti kevyttä liikennettä ja maankäyttöä, esimerkiksi koulun lähellä tai ydinkeskustassa, tai väylän standardi on alhainen (ns. pikkutiet). Korkeampia nopeuksia käytetään siellä, missä liikenneympäristö on korkeatasoinen ja liikenne on pitkämatkaista, kuten valtatiellä taajaman ulkopuolella. Ns. yleisrajoitusta (80 km/h) käytetään haja-alueen vähäliikenteisillä maanteillä. Niillä on tiejaksoja, joilla turvallinen ajonopeus on hyvälläkin kelillä huomattavasti alhaisempi. Haluttua nopeustason saavuttamista voidaan tehostaa valitsemalla nopeusrajoitus tieympäristön, tienvarren maankäytön ja ajokäyttäytymisen mukaan, rakenteellisilla toimenpiteillä, tiemerkinnöin sekä valvonnalla ja tiedottamalla. Ylikiimingin kirkonkylällä ei ole tarvetta nopeusrajoitusmuutoksiin ja keskustaajaman alueella jäävätkin voimaan nykyiset alueelliset 40 km/h nopeusrajoitukset. Alueellista nopeusrajoitusta korostetaan muutoskohdissa tiehen maalattavilla nopeusrajoitusmerkinnöillä, jotka toistetaan (yleensä kerran tai kahdesti) sopivin välimatkoin. Tonttikatujen nopeusrajoitusperiaatteena esitetään säilytettäväksi 30 tai 40 km/h aluerajoituksia. Kuva 4. Pyöräilijöitä Harjutien ja Joloksentien liittymässä.

32 30 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma TOMENPDE-ESTYKSET Haja-asutusalueella ei esitetä pysyviä nopeusrajoitusmuutoksia. Ylikiimingissä on lakkautettu useita kouluja, joiden kohdalla on ollut voimassa 60 km/h nopeusrajoitus. Nopeusrajoitusten nostoa kyseisillä paikoilla tulee harkita tarkoin ja miettiä, saavutetaanko sillä olennaista hyötyä. 3.5 Väistämisvelvollisuudet Ylikiimingin keskustan väistämisvelvollisuudet on suunniteltu tukemaan tie- ja katuverkon jäsentelyä ja nopeusrajoituksia. Ylikiimingin kunnan alueella muutoksia nykyisiin väistämisvelvollisuuksiin esitetään Mustikkatielle, Puolukkatielle ja Juolukkatielle, joissa risteykset muuttuvat tasa-arvoisiksi. Muhoksentien ja Mustikkatien liittymässä väistämisvelvollisuus säilyy ennallaan. Väistämisvelvollisuusmuutoksilla hillitään ajonopeuksia ja tuetaan nopeusrajoituksen noudattamista ko. alueella. Kyseisiin teihin liittyvien väylien väistämisvelvollisuutta osoittavat liikennemerkit tulee poistaa maastosta sekä tiedottaa näkyvästi muuttuneista väistämisvelvollisuuksista. Kirkonkylän alueella Harjutiellä ja Kirkkotiellä kesällä 2007 valmistuneen mittavan liikennejärjestelyiden saneerauksen yhteydessä väistämisvelvollisuudet on suunniteltu toimiviksi, joten tämän suunnitelman yhteydessä ei nähty muutostarpeita. 3.6 Koulut Koulujen kohdalla käytetään lapsia varoitusmerkkiä, jonka alapuolella käytetään haja-asutusalueella samassa varressa 40, 50 tai 60 km/h nopeusrajoitusmerkkiä. Varoitus- ja rajoitusmerkit poistetaan tai peitetään koulujen kesälomien ajaksi. Koulujen ympäristöissä kiinnitetään huomiota yhtenäisiin liikennemerkkien käyttötapoihin koko kunnan alueella. Kirkonkylän koulun lähelle lisätään puuttuvat lapsia varoitusmerkit Ouluntielle. Vesalaan ollaan rakentamassa uutta koulua lähivuosina. Suunnittelun yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenneympäristön suunnitteluun, sillä tällä hetkellä osa oppilaista kokee koululle menon kapeaa tietä pitkin vaaralliseksi. 3.7 Tievalaistus Tiepiirin alueella tulee olla yhdenmukaiset tievalaistusten suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitokäytännöt. Tätä tavoitetta tukee vuoden 2005 lopussa tehty Oulun tiepiirin tievalaistushankkeiden hankeohjelma, joka on viimeksi päivitetty 2/2007. Uusien tievalaistushankkeiden priorisoinnissa käytetään hyväksi kohteiden erityispiirteitä kuten päiväkotien, koulujen ja palvelutalojen läheisyyttä. Ylikiimingissä tievalaistuksen kärkikohde em. hankeohjelman mukaan on tievalaistuksen rakentaminen maantielle 834 välille Murtola Karahka (kiireellisyysluokka ). Lisäksi hankeohjelmassa on mainittu valaistuksen rakentamismahdollisuus Juopulin, Nuorittan, Perttulan, Ala-Vuoton ja Joloskylän alueille.

33 Ylikiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma TOMENPDE-ESTYKSET Liikenteenohjaus Liikennemerkkien asettelussa kiinnitetään huomiota aluenopeusrajoitusten alkamisen ja päättymisen yksiselitteiseen merkitsemiseen. Tarpeettomat liikennemerkit poistetaan sekä vanhentuneet ja huonokuntoiset vaihdetaan uusiin. Puuttuvat merkit lisätään, sillä esimerkiksi Vesalassa Ouluntien ja Huttukyläntien liittymässä olevalta linja-autopysäkiltä puuttuu pysäkin merkki. Lisäksi kevyen liikenteen väylien päihin lisätään pyöräilijöitä -varoitusmerkit maanteille, jollei kyseisessä kohdassa ole esimerkiksi suojatiestä varoittavaa merkkiä. Koulujen ympäristöissä kiinnitetään huomiota yhtenäisiin liikennemerkkien käyttötapoihin koko kunnan alueella. Liikenteen ohjauksen tehostuskeinoina käytetään mm. tiehen maalattavia merkintöjä. Toimenpideluettelossa on esitetty yksittäisiä tiemerkintöjen maalaamisiin liittyviä kohteita, jotka ovat tarpeellisia mm. tieosuuksilla, joissa koululaisten tienylityksiä tapahtuu paljon sekä ydinkeskustan alueella, jossa alhaisten nopeuksien noudattaminen on tärkeää onnettomuuksien välttämiseksi ja lieventämiseksi. Merkinnät maalataan rajoituksen alkamiskohdan lähistölle kummallekin sisääntuloväylälle sekä toistona -2 kertaa. Tiemerkinnät on uusittava säännöllisesti. 3.9 Kunnossapito Talviaikana on vilkkaimpien liittymien kunnossapitoon kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota mm. liukkauden torjunnassa ja näkemien huolehtimisesta. Talvi- ja kesäkunnossapidossa on kiinnitettävä erityistä huomiota koulujen lähellä olevien väylien kuntoon ja liittymien näkemiin. Myös alemmalla tieverkolla sorateiden kunnossapitoon tulee kiinnittää huomiota niin, että ne ovat liikennöitävässä kunnossa myös pahimpaan kelirikkoaikaan. 4 Toimenpideohjelma Toimenpideohjelman laadinnassa on otettu huomioon liikennemäärät, liikenneonnettomuudet, kyselyn tulokset ja muu palaute, maastokäyntien aikana havaitut liikenneturvallisuuspuutteet sekä taloudelliset realiteetit. Toimenpideohjelman hankkeet on esitetty tavoitteellisessa toteuttamisjärjestyksessä seuraavien sivujen taulukoissa. Taulukon toimenpiteet ovat työryhmän esityksiä, joiden toteutuminen riippuu kunnan (vuoden 2009 alusta Oulun kaupungin) ja tiepiirin rahoitusmahdollisuuksista. Toimenpideohjelmassa esitetty järjestys todennäköisesti muuttuu sitä enemmän, mitä myöhäisemmässä vaiheessa toteutettaviin hankkeisiin edetään. Taulukossa esitetyt hankkeiden kustannukset ovat arvioituja keskimääräisiä kustannuksia. Taulukossa on esitetty maanteiden osalta Tarva-laskelmassa käytetty toimenpide ja sillä saadut heva-vähenemät. Tarva-laskelmassa ohjelma arvioi toimenpiteen vaikutusta tiekohdan viime vuosien onnettomuuksien, tie- ja liikenneolosuhteiden sekä kullekin toimenpiteelle määritellyn keskimääräisen vaikutuksen perusteella. Tuloksena saadaan laskennallinen henkilövahinkoonnettomuuksien vuosittainen vähenemä.