Varautumisseminaari Ritarihuone Dosentti, tekn. tri Veli-Pekka Nurmi

Transkriptio

1 KUNTIEN VARAUTUMINEN MURROKSESSA Varautumisseminaari Ritarihuone Dosentti, tekn. tri Veli-Pekka Nurmi

2 LÄHTÖKOHTA Kunnat ovat keskeisiä toimijoita ja palvelujen järjestäjiä myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa!

3 YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEÄT TOIMINNOT Valtion johtaminen Kansalaisten elinmahdollisuus Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys YETTS 2006

4 VAHVOJA MUUTOSTRENDEJÄ verkottuminen yhteistyö ulkoistaminen yksityistäminen kansainvälistyminen

5 KILPAILUTUKSET JA ULKOISTUKSET Huonosti kilpailulle avatusta ulkoistuksesta ei saa hyvää sopimusta tekemälläkään!

6 KUNTIEN KESKEINEN ROOLI PALJOLTI TUNNISTAMATTA 1. Tutkimustulosten mukaan kuntien roolia yhteiskunnallisessa turvallisuuden hallinnan kokonaisuudessa ei ole juurikaan tunnistettu. Kuntakentän keskeinen rooli palveluiden järjestäjänä ja tuottajana on käytännössä unohdettu monissa valtiovallan tekemissä kansallisen tason linjauksissa sekä myös Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa. Pekka Juntunen, Veli-Pekka Nurmi, Jari Stenvall. Kuntien varautuminen ja turvallisuuden hallinta muuttuvissa hallinto- ja palvelurakenteissa. Acta nro 208, Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2009.

7 SUURI HAJONTA ERI KUNTIEN VARAUTUMISTOIMISSA 2. Suomalaiset kunnat ovat keskenään hyvin erilaisessa asemassa varautumispotentiaalin suhteen. Varautuminen näyttää ylipäätään jääneen monissa kunnissa toissijaiseen osaan. Varautumistoiminnot ovat monesti ylimalkaisia, eikä esimerkiksi uhkakuvien tiedostaminen ole aina johtanut riittävän konkreettisiin kehittämistoimenpiteisiin. Tiedostamisen ja tekemisen välinen kuilu on tässä yhteydessä ilmeinen. Pekka Juntunen, Veli-Pekka Nurmi, Jari Stenvall. Kuntien varautuminen ja turvallisuuden hallinta muuttuvissa hallinto- ja palvelurakenteissa. Acta nro 208, Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2009.

8 PERUSTEHTÄVIEN JA VARAUTUMISEN EROA KAVENNETTAVA 3. Keskeinen huomio on, että kunnissa perustehtävien ja varautumistehtävien eroa tulisi kaventaa. Varautuminen ja turvallisuuden hallinta tulisi siis nähdä selkeämmin osaksi kunnan ydintoimintoja. Yleisesti ottaen suomalaisissa kunnissa varautuminen näyttää jäävän suurempien asioiden, kuten taloudenhoidon ja sittemmin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen alle. Tämä on valitettavaa, koska juuri varautumisessa ja laajemmin ottaen turvallisuuden hallinnassa kunnilla olisi kokonaisuuden näkökulmasta runsaasti parantamisen varaa ja varautumisen avulla kunnat voisivat kehittää perusprosessejaan Pekka Juntunen, Veli-Pekka Nurmi, Jari Stenvall. Kuntien varautuminen ja turvallisuuden hallinta muuttuvissa hallinto- ja palvelurakenteissa. Acta nro 208, Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2009.

9 KUNNAT KOLMESSA KORISSA 1. Edelläkävijä -kunnissa (yleensä suurimmissa kaupungeissa) varautumiseen kiinnitetään erityisellä tavalla huomiota. 2. Suurin osa suomalaisista kunnista on normaaleja suorittajia, joiden varautumiskäytännöt rakentuvat ja samalla rajoittuvat lakisääteisesti määrättyjen tehtävien tasolle. 3. Perässähiihtäjä -kunnissa (yleensä pienissä syrjäseutujen kunnissa) varautumisasiat ovat jääneet pahasti taka-alalle. Pekka Juntunen, Veli-Pekka Nurmi, Jari Stenvall. Kuntien varautuminen ja turvallisuuden hallinta muuttuvissa hallinto- ja palvelurakenteissa. Acta nro 208, Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2009.

10 VARAUTUMINEN JA KUNTIEN LUOTTAMUSELIMET Kuntien varautumisessa on tähän asti keskitytty vain virkamiespäätöksentekoon eikä luottamuselimiä (kv, kh sekä lauta- ja johtokunnat) ei juurikaan ole huomioitu.

11 UUTTA TUTKIMUSTIETOA Pekka Juntunen, Veli-Pekka Nurmi, Jari Stenvall: Kuntien varautuminen ja turvallisuuden hallinta muuttuvissa hallinto- ja palvelurakenteissa. Acta nro 208, Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2009

12 SPEK JA VARAUTUMINEN SPEK aikoo jatkossa olla selvästi aiempaa aktiivisempi varautumisen kumppani.

13 Kiitos!