50. Kevään koulutukset: Uusi lukijakilpailu Missä Ellu luuraa?

Transkriptio

1 Analyysi 50. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 4/ Suomen Laboratorioalan Liitto VUOTTA 50. ANALYYSI-LEHTI VUOSIKERTA Uusi lukijakilpailu Missä Ellu luuraa? sivu 27 Kevään koulutukset: Kaivosteollisuuden koulutuspäivä Kuopiossa sivu 2 Luentopäivät 2014 Tampereella sivu 12

2 KAIVOS- TEOLLISUUDEN KOULUTUSPÄIVÄ KUOPIOSSA Hotelli Cumulus Kuopio, Puijonkatu 32 Koulutus on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville sekä näytteenottajille ja on hyväksytty sertifioitujen näytteenottajien ylläpitokoulutukseksi. Maanantai Luento Luennoitsija Aamupala/ kurssin avaus Suomen Laboratorioalan Liitto ry Mikroaaltomärkäpoltto (näytteen liuotus) Harri Köymäri, FM, Hosmed Oy Atomispektroskopia (AAS, ICP-OES, ICP-MS) Harri Köymäri, FM, Hosmed Oy Tekniikoiden soveltuvuudesta kaivosteollisuuden laboratorioon XRF-tekniikka, -laitekanta, soveltuvuus, Jan Roms, Thermo Scientific -näytteenkäsittely, erityisesti kaivosteollisuudennäytteet Lounas Näytteenotto ja esikäsittely Marja Liisa Räisänen, Erikoistutkija, FT Geologian tutkimuskeskus Suodatinpaperin valinta ja esimerkkejä Jussi Junkkarinen, FM, GE Healthcare kaivosteollisuudesta Kahvi ja todistusten jako ph-mittaus ja elektrodit Harri Repo, Myyntipäälikkö VWR International OY Ilmoittaudu heti, viimeistään mennessä: Margit Häkli, Ohjelmatiedustelut: Margit Häkli, puh , Kurssin hinta sisältäen kurssimateriaalin ja ohjelman mukaiset ateriat jäseniltä 290 b, ei jäseniltä 360 b Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 b. Kurssimateriaalit jaetaan muistitikuilla; ei kansioissa. Päivitetty ohjelma nettisivuillamme Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Tervetuloa koulutukseen! Suomen Laboratorioalan Liitto ry / koulutus 2

3 Analyysi Päätoimittaja, Jaana Vainio tilaukset Lepomäentie 4, Aura GSM Talous Ilmoitukset Sinikka Collanus Löytänänkatu 2 B 11, Turku puh. koti (02) , puh. työ (02) sinkol@utu.fi 50. ANALYYSI-LEHTI VUOSIKERTA Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, Kuusisto puh. työ (02) GSM ann.wierda@utu.fi Kannen kuva: Ammattiopisto Lappia/Jenni Ranta Kannen kuvassa: Ammattiopisto Lappiasta valmistunut laborantti Jonna Kilponen työssäoppimisjaksolla. SISÄLLYSLUETTELO Analyysi 4/2013 Kaivosteollisuuden koulutuspäivä Kuopiossa Päätoimittajalta... 5 Markkinointi Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, Espoo puh. työ GSM jouko.marttila@laboratorioalanliitto.fi Turhaa valoa taltuttamaan Valosaasteesta on tullut uusi ympäristöongelma... 6 Yhteiset pikkujoulut yhdistyksille Puheenjohtajalta Julkaisija Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen Analyysi / Jaana Vainio osoite Lepomäentie 4, Aura jaana.vainio@laboratorioalanliitto.fi Painatus Offset Ulonen Oy puh ISSN Osoitteenmuutokset Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 c 34, Turku toini.turtiainen@dekra.com puh Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2014 Nro Ilmestyy Aineisto toimitukselle Painotuote Laboratorioalan luentopäivät Toisenlaista kemiaa Yhdistysaktiivi kertoo: Sanna Tomukorpi Yhdistysaktiivi kertoo: Marianne Lehtonen Yhdistykset toimivat: PirLab 50v STTK:n kysely: Suomalaiset eivät usko palkkataso-arvon toteutumiseen Yhdistykset toimivat: PhLabin syysretki Lappian laborantit saavat parasta oppia työelämään Yhdistykset toimivat: Kakolassa Lukijakilpailu: Missä Ellu luururaa? Edellisen sudokun ratkaisu Mariittan muistolle Tapahtumien ABC Sudoku Yhdistykset ja toimihenkilöt Palvelukortti

4 FENNOLAB Luotettava yhteistyökumppanisi TARKKUUTTA ph-mittaukseen InoLab ph 7110 TARJOUS 675,- Voimassa asti. (alv 0%) Tuotenro 69-1AA114 Helppokäyttöinen ph/mv- ja Redox-mittari laboratorioiden perusmittauksiin. Sisältää mittarin ja Sentix 81 ph-elektrodin. LABORATORIOALAN VERKKOKAUPPA fennokauppa.fi I fennolab@fennomedical.fi I fennolab.fi 4

5 Tämän lehden teemana ovat yhdistysaktiivit. Saat lukea liiton puheenjohtajan, valtuuston puheenjohtajan, Varsinais-Suomen entisen puheenjohtajan ja allekirjoittaneen tarinat siitä, mitä yhdistys- ja liittotoiminta on antanut meille. Toivottavasti meidän hyvien kokemusten avulla uudetkin aktiivit uskaltautuvat rohkeasti mukaan toimintaan. Olen ollut jo kouluajoista asti mukana monenlaisissa yhdistyksissä ja luulen, että tulen harrastamaan aina jonkin asteista yhdistystoimintaa. Aktiivitoiminta antaa minulle niin paljon, että on vaikeaa nostaa tärkeimmäksi syyksi yhtä asiaa. Halu kehittää asioita, järjestää tilaisuuksia, opetella uusia asioita, kehittää omia taitojaan, kirjoittaa, tehdä lehteä Lista motiiveista on pitkä. Yhdistystoiminnasta saaduista suhteista on ollut minulle myös konkreettista hyötyä työelämässä. Kun viime syksynä vihjasin, että haeskelen uutta työpaikkaa sain heti kolme työpaikkatarjousta. Kaikki tulivat henkilöiltä, jotka tunsin yhdistystoiminnan kautta. Valitettavasti kaksi työpaikoista sijaitsi liian kaukana, mutta kolmannessa minua lykästi. Vaikka mainitsin jo edellä pitkän listan hyödyistä, silti tässäkin asiassa tunteet voittavat järjen. Suurin syy toiminnassa mukana olemiseen ovat ihmiset ympäri Suomea. Hienoja ihmisiä, joita en olisi koskaan tavannut ilman tätä toimintaa saatikka ystävystynyt heidän kanssaan. Eriikäisiä, eri elämäntilanteissa olevia, silti niin samanlaisia. Katsoessani Vain elämää -ohjelmaa tajusin Maaritin laulun Joidenkin kaa kiteyttävän tämän asian hyvin. Laulussa sanotaan Joidenkin kaa Valitettavasti aktiivitoiminta ei ole kuitenkaan aina näin ruusuista. Kuten puheenjohtajamme Jaanakin mainitsee, lama on tuonut myös meidän toimintaan paljon ongelmia. Lisäksi yhdistys- ja talkootoiminta yleisesti ei ole nykyään niin suosittua kuin ennen. Kuitenkin samanhenkisten ihmisten ja ystävien tuella tätä työtä jaksa tehdä, vaikka se välillä tuntuukin raskaalta ja epätoivoiselta. Yhdessä olemme selvinneet suuristakin ongelmista. Ja aluksi mahdottomilta tuntuneiden asioiden onnistuttua, sitä jaksaa taas painaa kohti uusia haasteita. Maaritin laulu päättyykin hienosti sanoihin Joidenkin kaa on helppoo uskoo ihmeisiin Joidenkin kaa on luonnollista uskoo mahdottomiin unelmiin Joidenkin kaa maailma näyttää taas hyvältä ja kauniilta Lämmintä joulua kaikille ja aktiivista uutta vuotta! n Jaana Vainio Päätoimittajalta Joidenkin kaa on samantien helppoa. Miten se voi olla sellaista Vaikka ei ois tuntenut kauaakaan Tuntuu ihan niinkuin olis tuntenut jo vuosia Sillä joidenkin kaa on samantien helppoa. 5

6 Turhaa valoa Valosaasteesta on tullut uusi ympäristöongelma Keinovalo on läpitunkeva osa elämäämme. Valolla koristellaan asuinympäristöä ja sen avulla voidaan liikkua turvallisesti ulkona ja työskennellä sisällä. Vapaaaikakin olisi kovin ankeaa ilman lampuista ja ruuduilta paistavaa keinovaloa. Valolla on kuitenkin varjopuolensa. Kaukaisiinkin kolkkiin tunkeutuva keinovalo häiritsee yöeläimiä ja luontaisen pimeyden puute on myös ihmiselle terveysriski. Mainosvalot ärsyttävät monia ja huolimattomaan tai tarpeettomaan valaistukseen tuhlaantuu rahaa ja energiaa. Kaupunkien yllä yötaivas on liikavalon takia miltei kokonaan tähdistä tyhjennetty. Valosaaste on uudenlainen ympäristöongelma. Siitä on puhuttu yllättävän vähän, vaikka keinovalaistuksen lisääntyminen on helposti havaittavissa. Muutoksen havaitsemiseen ei tarvita monimutkaisia mittalaitteita eikä laboratorioanalyysejä. Useimmiten riittää, kun kurkistaa yöllä ikkunasta ulos. 70 % suomalaisista asuu kaupunkimaisilla alueilla, jotka ovat luonnollisen pimeinä vain laajojen sähkökatkojen sattuessa. Vaikka yöympäristön muutos on ilmiselvä, sen vauhdista ei ole kovin täsmällistä tietoa. Toisin kuin vaikkapa ilmakehään tupruteltava hiilidioksidi, keinovalo ei levittäy- 6

7 Kirjoittaja: Jari Lyytimäki, Suomen ympäristökeskus Kuva: Jari Lyytimäki Kirjoittaja luennoi aiheesta kevään 2014 Luentopäivillä Tampereella taltuttamaan dy tasaisesti ilmakehään eivätkä yhdessä paikassa tehdyt mittaukset siksi kerro kovinkaan paljoa kokonaistilanteesta. Keinovalon määrä ja laatu vaihtelevat paljon eri paikkojen ja aikojen välillä. Luonnonolotkin vaikuttavat, sillä lumesta valo heijastuu tehokkaasti ja pilvipeite kääntää kaupunkien hohdetta taivaalta takaisin maanpinnalle. Luotettava yleiskuva keinovalon määrästä on saatavilla satelliittikuvista koostetuista kartoista. Ensimmäiset maailmanlaajuiset kartat koostettiin 1980-luvun lopulla. Sitä aiemmasta kehityksestä on vain hajanaisia tietoja. Tekniikka tuo lisää valoa Keinovalon käyttö on lisääntynyt sitä mukaa kuin uutta valaistustekniikkaa on kehitetty. Luotettavan ja helppokäyttöisen valaistuksen hyötyjä osoittaa se, miten nopeasti hehkulamppu otettiin 1800-luvun lopussa käyttöön. Ulkotiloja hehkulampulla valaistiin tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1882 New Yorkin Wall Streetillä. Suomessa ensimmäinen hehkulamppu välähti palamaan jo samana vuonna sisätiloissa Tampereella Finlaysonin tehdashallissa. Monilta muilta keksinnöiltä maailmanvalloitus on vienyt paljon pitempään. Suomen ulkotilojen ilme muuttui purkauslamppujen ja autoistumisen myötä toisen maailmansodan jälkeen, varsinkin kun oranssisävyiset natriumlamput yleistyivät katuvalaistuksessa. Viime vuosien mullistus on ollut LED-valaistuksen esiinmarssi. LED-tekniikka kehittyy nopeasti ja sille löytynee lähivuosina yhä uusia käyttökohteita niin sisällä kuin ulkonakin. Energiatehokas ja helppokäyttöinen tekniikka voi johtaa siihen, että keinovaloa käytetään sellaisissakin paikoissa, joissa pimeyttä on vielä pidetty luonnollisena. Esimerkiksi kesämökeillä pihavalaisu on jo yleistynyt. Tämä saattaa koetella naapurisopua, sillä yksikin hulppeasti valaistu rantamökin piha voi poistaa koko järven ympäriltä mahdollisuuden nauttia luonnon hämäryydestä. Sähkölaskusta ei voi suoraan päätellä valosaasteen määrää. Esimerkiksi suoraan taivaalle pääsevän valon määrä lisääntyy paljon enemmän kuin sähkön käyttö, jos kasvillisuutta ryhdytään koristevalaisemaan ylöspäin suuntautuvilla valoilla. Kotitalouksissa sähkön käyttö ulkovalaistukseen on lisääntynyt samalla kun sisävalaistuksessa pärjätään entistä vähäisemmällä valaistussähköllä. Suomalaisissa kodeissa sähkön kulutus valaistukseen puolittui sisätiloissa mutta yli kolminkertaistui ulkotiloissa vuosien 2006 ja 2011 välillä. Valolla on monia vaikutuksia Valon vaikutuksia on tutkittu sekä tilastollisin menetelmin, kenttäkokein että laboratoriotesteillä. Vakioiduissa koeoloissa on saatu viitteitä muun muassa yöllisen keinovaloaltistuksen ja ylipainon välisestä yhteydestä. Yövalolle altistetut hiiret lihoivat enemmän kuin luonnonmukaisessa valorytmissä eläneet lajikumppaninsa, vaikka saivat yhtä paljon ravintoa ja liikuntaa. Ihmiselläkin valorytmien häiriintyminen voi lisätä lihomisriskiä. Elimistömme ei ole sopeutunut ravinnon käsittelyyn silloin, kun biologinen kellomme kertoo että on levon aika. Napostelu voi myös auttaa pysymään valveilla esimerkiksi yötyössä. Lääketieteen tutkijat ovat selvittäneet muun muassa rintasyövän ja valoaltistuksen tilastolli- >> 7

8 nen valo houkuttelee hyönteisiä. Myös ultraviolettivalo houkuttelee voimakkaasti hyönteisiä, minkä takia varsinkin kadunvarsien elohopealamppujen ympärillä pyörii usein paljon hyönteisiä. EU-säädösten myötä näitä lamppuja ollaan korvaamassa muun muassa LED-valaistuksella. Suuri osa hyönteisistä kuolee lamppujen lämmössä tai nääntyy osaamatta pois valon vaikutuspiiristä. On epäilty, että valaistus voi imuroida hyönteiset laajalta alueelta, mikä heikentää valonlähteitä välttelevien lepakkolajien ravinnonhankintaa. Sen sijaan esimerkiksi pohjanlepakot voivat hyötyä, sillä ne uskaltautuvat rohkeammin lamppujen lähelle katettuun ruokapöytään. Yhteisvaikutukset jylläävät >> sia yhteyksiä. Saksassa on löydetty yhteys, jonka mukaan rintasyövän riski on selvästi kasvanut niillä naisilla, jotka asuvat alueilla, joiden ulkotiloissa keinovalo riitti sanomalehden lukemiseen yöllä. Yöllinen valoaltistus on liitetty myös esimerkiksi eturauhassyöpään ja jopa Parkinsonin tautiin. Todennäköistä kuitenkin on, että näille sairauksille valoaltistus ei ole määräävä riskitekijä, vaan yksi lisäriski muiden joukossa. Sen sijaan esimerkiksi välkkyvä valo voi kiistatta aiheuttaa epilepsiakohtauksen tai lisätä univaikeuksia. Yhtä kiistämättömiä ovat oikein annetun kirkasvalohoidon hyödyt kaamosmasennuksesta kärsiville, kunhan valolle altistutaan oikealla tavalla ja oikeaan aikaan. Ekologien öiset kenttäkokeet ovat keskittyneet ennen muuta keinovalon vaikutuksiin eri lajien yksilöihin. Aikaisin aamulla laulunsa aloittavien lintujen on todettu laulavan entistäkin aikaisemmin, kun niiden elinympäristössä on keinovaloa. Tällä voi olla vaikutusta lintujen lisääntymismenestykseen. Valo vaikuttaa myös lintujen suunnistamiskykyyn ja ravinnonhankintaan. Yöllisen keinovalon vaikutuksia kasveihin on tutkittu varsin vähän. Keinovalo voi häiritä erityisesti kasvien elintoimintojen ajoittumista säätelevää fotoperiodismia. Esimerkiksi katuvalojen läheisyydessä kasvavien lehtipuiden arvellaankin pudottavan lehtensä tavanomaista myöhemmin valoaltistuksen takia. Lisävalo vaikuttaa erityisesti hyönteismaailmaan, sillä selkärangattomista eläimistä valtaosa on yöaktiivisia. Varsinkin sinisävyinen lyhytaaltoi- Mitä enemmän yöllisen valoaltistuksen vaikutuksia on tutkittu, sitä laajempi kirjo mahdollisia haittoja on löydetty. Looginen syy tähän on se, että niin ihminen kuin muutkin eliöt ovat evoluutiossa sopeutuneet säännönmukaisiin valorytmeihin. Luonnonvalon vaihtelu ja valon suuntautuminen ovat tarjonneet luotettavaa tietoa vaikkapa siitä, mihin suuntaan kannattaa kasvaa tai liikkua ja milloin pitäisi varautua kasvukauteen tai lepoon. Esimerkiksi monet hyönteiset pystyvät suunnistamaan veden pinnasta tai kuusta heijastuvan polarisoituneen valon perusteella. Nisäkkäiden elimistö pitää pimeässä yllä unihormoni melatoniinin tuotantoa ja pysäyttää hormonituotannon aamun sarastaessa. Keinovalo voi vääristää luonnonvalon elimistöllemme antamat vihjeet tai peittää ne kokonaan näkyvistä. Ympäristölääketieteessä valosaasteeseen ei ole kiinnitetty suurta huomiota, koska valoa ei ole ymmärretty mahdollisena saasteena samaan tapaan kuin vaikkapa raskasmetalleja tai radioaktiivista säteilyä. Osansa on keinovalon monilla konkreettisilla hyödyillä ja valoon liitetyillä myönteisillä mielikuvilla. Valo liitetään hyvyyteen ja pyhyyteen, tietoon ja edistykseen sekä varsinkin turvallisuuteen. Niinpä sitä ei ole helppo hahmottaa mahdollisena terveyshaittojen aiheuttajana. Usein valon vaikutukset myös peittyvät muun ympäristökuormituksen alle. Esimerkiksi melu ja valo esiintyvät tyypillisesti yhdessä, mutta niiden vaikutuksia on yleensä tutkittu erikseen. Onkin mahdollista, että osa öisen melun aiheuttamiksi luulluista terveys- ja luontohaitoista johtuu valoaltistuksesta. 8

9 Vähemmän, tehokkaammin, paremmin Valosaasteen vähentäminen tarkoittaa ennen muuta pyrkimystä nykyistä selväpiirteisempään päivän ja yön vaihteluun. Olemme tottuneet siihen, että teitä, katuja ja parkkipaikkoja valaistaan läpi yön, vaikka ne olisivat kokonaan vailla kulkijoita. Uusi tekniikka antaa hyvät mahdollisuudet käyttää valoa vain siellä ja silloin kun sitä tarvitaan. Älykkäät valaistuksen ohjausjärjestelmät pystyvät säätämään esimerkiksi katuvalaistusta automaattisesti käyttäjämäärien ja ympäristön valoisuuden mukaan. Tämä auttaa välttämään ylivalaisua kuutamoöinä, lumipeitteisenä aikana tai jatkuvan autovirran pitäessä huolen valaistuksesta. Paljon saadaan aikaan ilman älytekniikkaakin. Oikeastaan on älytöntä, että olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa tarvitsemme älytekniikkaa niinkin yksinkertaiseen toimenpiteeseen kuin tarpeettoman valon sammuttamiseen. Tämän takia on tärkeää miettiä jo etukäteen, mihin paikkoihin valot kannattaa asentaa sytytettäviksi. Valosaastetta aiheuttaa huono suunnittelu tai pelkkä ajattelemattomuus, jonka takia häiritsevä valonlähde hallitsee laajaa aluetta. Liian voimakkaiden lamppujen välttäminen, valoa tarkasti suuntaavien valaisinten ja tehokkaiden varjostinten käyttö ja niiden riittävä huolto ovat avaimia valosaasteen välttämiseen. Liiketunnistimet, ajastimet ja hämäräkytkimet auttavat estämään valon unohtumista tarpeettomasti päälle. Hyvälaatuiset valaisimet ja osaava asiantuntija-apu valosuunnittelussa maksavat. Useimmiten lisähinta on kuitenkin vähäinen verrattuna pitkällä aikavälillä saavutettaviin hyötyihin. Naapurin kanssa ei kannata kilpailla valon voimakkuudessa, vaan valaistuksen toimivuudessa ja kauneudessa. n Kirjoitus perustuu lokakuussa 2013 julkaistuun Jari Lyytimäen ja Janne Rinteen tietokirjaan Valon varjopuolet: valosaaste ympäristöongelmana (Gaudeamus, 255 s.). Tiivis yhteenveto aihepiiristä löytyy osoitteesta Mitä valosaaste on? Valosaaste on väärään aikaan päällä olevaa, väärin suunnattua tai liian voimakasta keinovalaistusta, joka aiheuttaa terveys- tai luontohaittoja tai joka koetaan häiritseväksi. Valosaasteella on monia vaikutuksia: Ekologinen valosaaste vaikuttaa luonnonvaraisiin eliöihin ja kokonaisiin ekosysteemeihin Astronominen valosaaste vaalentaa taivaan ja vaikeuttaa yötaivaan tarkkailua Yöllinen altistuminen keinovalolle lisää ihmisten terveysriskejä Huonolaatuinen valaistus aiheuttaa häikäisyä ja turvallisuusriskejä Huonosti suunniteltu valaistus rumentaa ympäristöä Ylivalaisu tuhlaa energiaa ja rahaa 9

10 TAMMIKUUTA 2014 / MESSUKESKUS Uusi ammattitapahtuma, jossa näet ja koet alan viimeisimmät teknologiaratkaisut. Kolme tapahtumapäivää täynnä inspiraatiota kaikki yhdessä hallissa ja täysin maksutta! KORKEATASOISIA SEMINAAREJA KOLMELLA LAVALLA Terveysteknologia, IT, Hankinta & Laboratorio yli 60 asiantuntijapuheenvuoroa. Mikko Alkio, Avance Asianajotoimisto Suomen tie terveysteknologian kasvumaaksi Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentti Terveysteknologiasta Suomen seuraava vientivaltti Tomohiro Kuroda, Kyoto University Hospital Prototyping healthcare environment of information age How Ubiquitous computing changes our workflow Jonathan Kendler, UL Wiklund Research & Design Introduction to Usability Engineering - Making Products Easy, Safe, and Appealing to Use Jussi Ekqvist, Aalto-yliopisto Asiakas hankinnan keskiössä? FUTURE PLAZA Janne M. Lohvansuu, User Intelligence Potilaskokemuksesta potkua palveluiden innovointiin - itsehoidon tulevaisuuden sovellukset Madis Tiik, Sitra Potilastietojärjestelmän sijasta terveystiedon ekosysteemi Rauno Ihalainen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Lääkärit mukaan kehittämään terveysteknologiaa Elli Leppä, Lääketietokeskus, Visuaalinen ja rakenteinen lääkeinformaatio työkaluksi hoidon tukemiseen Toni Piispanen, Maailmanmestari, Paralympiavoittaja Elämä muutoksessa muutos elämässä Ohjelmassa myös paneeleja mm. Potilasturvallisuuden varmistaminen ja käytettävyyden merkitys terveydenhuollossa ja terveydenhuollon laitekehityksessä. Keskustelijat: Sari Palojoki, Potilasturvallisuuspäällikkö, HUS Yhtymähallinto Minna Kymäläinen, Tarkastaja, Valvira Juha Kaasinen, Käytettävyysasiantuntija, GE Healthcare Tom Ståhlberg, Johtaja, Viranomaisasiat, FiHTA - Healthtech Finland Gunilla Bolinder, Karolinska Institutet How do we get High Tech and empathy go hand in hand? Jouko Heikkilä, VTT Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen SEMINAAREJA VERKOSTOITUMISTA Raimo Pakkanen, Tekes INNOVAATIOITA NÄYTTEILLEASETTAJIA Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Kari-Matti Lehti, Asianajotoimisto Bird & Bird EU:n tietoturva-asetuksen vaikutukset terveysteknologian näkökulmasta REKISTERÖIDY TAPAHTUMAN KÄVIJÄKSI! Yhteistyökumppanit Samaan aikaan Lue lisää ja rekisteröidy kävijäksi: Käytä koodia: 1222

11 Se vei koko käden... Pian on kulunut kolme vuotta siitä, kun aloitin liiton puheenjohtajana. Aika on ollut monella tavalla antoisaa ja todella mielenkiintoista. Tämän kolmen vuoden aikana olen saanut sellaista kokemusta, jonka saamiseen muussa työssä olisi varmaan mennyt paljon kauemmin. Olemme kokeneet yhdessä onnistumisen riemua sekä joskus pettymyksiäkin, kun lama on meidänkin toimintaa ja koulutuksia varjostanut. Usein ystävät, perheenjäsenet sekä tuttavat ihmettelevät miten me jaksamme tehdä tätä työtä vapaaehtoisesti, jotkut jopa vuosikymmeniä. Rehellisesti sanoen itsekin mietin sitä ensimmäisinä vuosina, kun aloitin yhdistyksen johtokunnassa. Kun aloitin yhdistyksen puheenjohtajana minulle oli jo kertynyt tietoa ja taitoa yhdistystoiminnasta ja olin jo vähän perehtynyt liitonkin asioihin. Sitoutuminen tapahtui pikkuhiljaa, kun oli saanut kokea yhdessä tekemisen iloa, sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta yhteisien tavoitteiden eteenpäin viemisessä. Huomaan että, mitä enemmän opin ja teen töitä eri tehtävissä, sitä enemmän jään tavallaan koukkuun näihin tehtäviin. Hienoimpia hetkiä on, kun ideoimme yhdessä ja toteutamme uusia asioita olemalla ajanhermolla. Huomaan että, mitä enemmän opin ja teen töitä eri tehtävissä, sitä enemmän jään tavallaan koukkuun näihin tehtäviin. Jokainen meistä varmasti oppii eri asioita yhdistyksen ja liiton toiminnassa. Viime aikoina olen usein ajatellut kuinka paljon olen oppinut ja kehittynyt ihmisenä tämän toiminnan kautta. Olen saanut itseluottamusta, rohkeutta ja kannustusta sekä monenlaista kokemusta esim. esiintymisestä, kirjoittamisesta, tarjouksista, budjeteista jne. Uskonkin, että tämä liiton toiminta kannusti opiskelemaan työn ohella. Lisäksi puheenjohtajan tehtävät vaikuttivat uusien työtehtävien saamisessa päivätyössäni. Henkilökohtaisesti olen saanut niin paljon tältä toiminnalta, että sitä ei voi oikeasti sanoin kuvata. Mutta uskon että useimmat, jotka ovat olleet mukana tässä yhteisössä koko sydämellä, ymmärtävät tämän tunteen. n Rauhaisaa Joulua kaikille Puheenjohtaja Jaana Nousiainen Puheenjohtajalta 11

12 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT Hotelli Cumulus, Koskikatu 5, Tampere Ohjelmakokonaisuudet: 1. Laiteanalytiikka 2. Hyvinvointi ja terveys 3. Välinehuolto Luentoja mm. Valosaasteesta, pesukoneiden validoinnista, työssä jaksamisesta ja ristiriitatilanteista työyhteisössä. Päivillä tietenkin myös perinteinen näyttely. Ilmoittautuminen mennessä Elsi Saarenpää, Lisätietoja: Irja Hiekkamäki, tai Seuraa ohjelmaa nettisivuiltamme: Toisenlaista Sanna Tomukorpi 12

13 Yhdistysaktiivi kertoo Vuosi 2014 lähestyy ja sekä yhdistyksissä, että ja liitossa pohditaan jo toiminnanjatkajia. Teemana vuoden viimeisessä lehdessä meillä onkin aktiivitoimijat, mitä he ovat saaneet yhdistystoiminnasta ja miten he ovat voineet hyödyntää rakkaita harrastuksiaan liiton toiminnassa. Varsinais-Suomen yhdistyksen entinen aktiivi Sanna Tomukorpi piirtää nykyisin suosittua laboratorioaiheista sarjakuvaa. Sanna on aina pitänyt piirtämisestä ja saa näin yhdistystoiminnan myötä toteuttaa pitkäaikaista haavettaan. Yhdistystoimintaan jää selvästi koukkuun, sillä meidän liitossa toimimisen jälkeen Sanna on löytänyt uusia haasteita muista yhdistyksistä. Mutta annetaan Sannan kertoa lisää itsestään ja harrastuksestaan Yhdistysaktiivi kertoo Labrasarjispiirtäjän analyysi 1.Taustaa Olen piirtänyt aina. Enempi ja vähempi, kunnes yläkouluopettajani totesi, ettei minun väkerryksistäni ole iloa. Sitten piirtelin salaa, kouluissa vihkojen reunaan ja kokouksissa koristelin asialistat. 2. Menetelmän periaate ja tarkoitus Sarjiksessa voin yhdistää laboratoriot huonoon huumoriin, pidän erityisesti Jarlan Fingerporin sanojen käytöstä. Myös Don Rosan tapa lisätä kuviin kaikkea pientä taka-alalle kiehtoo. Tykkään siis itsekin laittaa jotain jippoja strippeihin, kuten Pertin Elmeri (= melkein PerkinElmer). Yritän välttää negatiivisia aiheita, kuten esim. työttömyys. Meidän alallamme se on niin arkipäivää, että haluan juttujen olevan piristävimpiä. Toki lukijoiden toiveesta, voin piirtää mustaa huumoriakin välillä? ;) 3. Tarvittavat laitteet ja kemikaalit Kahvia. Juoni. Valopöytä. A4:sia. Luonnoskirja. Monen paksuisia huopakyniä. Viivoitin. 4. Työn suoritus Opiskeluaikana AMK:ssa päädyin tutoriksi ja sitä kautta opiskelijayhdistykseen. Edellinen Turun labrayhdistyksen opiskelijaedustaja valmistui, ja silloinen puheenjohtaja Kirjosen Taina tempaisi minut mukaan uutena. Lopulta opinnäyttetyöni julkaistiin osittain Analyysissä. Tämän jälkeen toimin Analyysin toimikunnassa ja jopa liiton hallituksessa. Hoidin Analyysissä lehtitilauksia. Silloin jo Analyysiin toivottiin sarjista, mutta tuolloin lapseni syntymä kuitenkin verotti aikaani. Turun yhdistyksessä ehdin olla hieman aikaa jopa pj, mutta aikaa oli silti niukalti. Lopulta idea sarjakuvan piirtämisestä välähti omassa mielessä ja konkretisoitui sarjakuvan piirto-oppaan ostolla labrayhdistyksen matkalta Kädentaitomessuilla. 5. Työn tulos Toisen lapsen myötä, hommat liitossa, lehdessä ja paikallisyhdistyksessä jäivät, koska koin, että olin jo antanut käyttöön kaikki ideani joksikin aikaa. Aktiivitoimien tilalle tuli sarjakuvan pirtäminen, onnekseni päätoimittja Vainion Jaana suostui ottamaan sen lehteen. 6. Mitä tästä opimme Pysyin yhdistystoiminnasta poissa varmaan jopa vuoden, nykyään olen Ruskolla MLL:n yhdistyksen puheenjohtaja! On kivaa vaihteeksi suunnitella vekaroille nappulakisoja ja ongintaa ja omat lapset ovat välillä kokouksissa mukana. Ehkäpä myöhemmin taas jotain muuta ;) n 13

14 Yhdistysaktiivi kertoo Yhdistysaktiivi kertoo Neulansilmätekniikalla otetut kuvat ovat uutuisia, epäsyväteräviä ja pastellisävyisiä. Liittovaltuuston puheenjohtaja ja yhdistysaktiivi Lahdesta Marianne Lehtonen harrastaa valokuvausta. Kuten Sannakin, Marianne on saanut toteuttaa rakasta harrastustaan myös liiton toiminnassa. Usean vuoden valokuvaamisen jälkeen Marianne uskaltautui pitämään oman näyttelyn Lahdessa syksyllä. Holgalla silmäneulaan Lähdin Lahden työväenopistolle kymmenen vuotta sitten opiskelemaan valokuvausta ja sillä tiellä olen edelleen. Valokuvausta olen harrastellut koko aikuisikäni kuvaten perhettäni ja tapahtumia. Nyt opin lisäännyttyä olen uskaltanut vihdoin toteuttaa unelmani omasta valokuvanäyttelystäni. Näyttely pidettiin kuukausi sitten työpaikkani järjestämässä näyttelytilassa. Opiston porukan kanssa minulla on ollut kaksi yhteisnäyttelyä ja siitä sain kipinän ja haaveen omasta yksityisnäyttelystä. Näyttelyn kuvien aiheena oli maisemat, ja kuvat oli kuvattu ns. neulansilmätekniikalla (Camera Obscura). Osa kuvista on otettu itsetehdyllä kameransuojukseen tehdyn reiän kautta ja osa Holgan neulansilmäobtiikalla. Kuvat ovat siksi vähän erilaisia, kuin mihin yleensä on totuttu. Kuvat muistuttavat enemminkin pastellimaalauksia sameutensa ja epätarkkuutensa vuoksi. Itse ajatus kuvata näin syntyi, kun olin kuuntelemassa Marja Pirilän luentoa ja näin hänen kuvansa, jotka oli otettu käyttäen tätä tekniikkaa. Näyttelyä varten sain tukea ja kannustusta opettajaltani, joka vedosti kuvat jotka Lahden Valopalkki pohjusti. Nyt minun ei tarvitse enää vanhana haikailla, etten ole toteuttanut haavettani. Ja saan olla tyytyväinen itseeni, että uskalsin tehdä unelmastani totta. Ei kun kohti uusia kuvausideoita! n 14

15 Suomen Laboratorioalan liitto on myös Facebookissa. Käy tykkäämässä! Oikein rentouttavaa joulun aikaa ja onnea vuodelle 2014! Toivottavat: Yhdistyksien ja Analyysin väki Kun muutat, muistathan meitä! Valitettavasti emme saa Väestörekisterikeskuksesta jäsentemme muuttuneita osoitetietoja. Joten kun muutat, välittäisitkö ystävällisesti uudet tietosi meille tai oman alueesi jäsensihteerille. Analyysilehti ei vastaa lehdistä, jotka jäävät toimittamatta virheellisten osoitetietojen takia. 15

16 Yhdistykset toimivat Teksti ja kuvat: Eveliina Kaulio PirLab 50-vuotisjuhlat Seinäjoen Jouppilanvuorella Pirkanmaan laboratorioalan yhdistys järjesti 50-vuotisjuhlansa Seinäjoella Jouppilanvuoren rinneravintolassa ja sitä ympäröivässä ulkoilupuistossa. Matkaan lähdettiin bussilla aamutuimaan Tampereen Keskustorilta ja matkalla pysähdyttiin Jalasjärven Juustoportilla. Matka meni mukavasti jutustelun merkeissä. Saapuessamme perille Jouppilanvuorelle, meitä odotti herkullista kotiruokaa notkuva lounaspöytä. Olimme tilanneet päiväksi myös loistavan ulkoilusään. Lounaan jälkeen tavarat vietiin saunaosastolle ja elämysretkiä järjestävä Komiat Hetket Oy:n eräopas Ilari tuli meidät noutamaan, tehdäksemme elämysretken Jouppilanvuoren esteettömällä retkeilyalueella. Ohjelmaan kuului suopungin heittoa ja jousipyssyllä ampumista. Ja tottahan porukkamme jaettiin kahteen joukkueeseen kilpailutilanteen aikaansaamiseksi. Melkein jokainen sai poronsarvet pyydystettyä ja kaikki saivat nuolen osumaan maalitauluun. Kilpailun jälkeen oppaamme esitteli meille erilaisia tulentekotapoja, mm. käyttäen patapataa ja paristoa sekä ruutia ja kitkaa. Ohjelmaan kuului myös nokipannukahvit/ teet kodassa kera herkullisen kuivakakun. Kilpailun voittajat julistettiin kodan tunnelmallisessa hämärässä. Kaikki osallistujat saivat mitalin. Elämysretken jälkeen porukkamme rentoutui saunoen ja jutustellen päivän tapahtumista. Saunomisen jälkeen juhlan virallinen osuus alkoi alkumaljoilla ja maukkaalla illallisella. Alkusanoista vastasi allekirjoittanut. Juhlassa kuultiin musiikkia Kokkolan esittävän taiteen opiskelijoiden toimesta. Varsinaisesta juhlapuheesta vastasi yhdistyksen puheenjohtaja Marja-Leena Mattila. Puheen jälkeen yhdistys muisti eläkkeelle jäänyttä Hanna-Liisa Suomista uraauurtavasta työstä yhdistyksen eteen ja toivoi, ettei hän jäisi vielä yhdistystoiminnasta eläkkeelle. Muistamisia annettiin puolin ja toisin, myös yhdistys sai syntymäpäiväonnitteluja 50-vuotisen taipaleensa johdosta. Illan päättivät arpajaiset ja musiikki. n 16

17 Kiitämme onnistuneista juhlista: Metrohm Nordic Oy:tä Teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelijoita Idaa ja Hannaa PirLabia muistaneita yhdistyksiä ja liittoa kaikkia kanssajuhlijoita Yhdistykset toimivat Päivällä järjestettiin leikkimielinen kisailu, jossa tehtävänä oli mm. Poronsarvien pyydystäminen suopungilla. Juhlaillallisen aikana oli paljon erilaista ohjelmaa elävästä musiikista arvontaan. 17

18 Teksti: Anja Lahermaa Kuva: STTK:n tietopankki STTK:n kysely: Suomalaiset eivät usko palkkatasa-arvon Sukupuolten välisen palkkaeron kaventuminen on Suomessa äärimmäisen hidasta. Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan naisten palkka on Suomessa tänä vuonna keskimäärin 82,9% miesten palkasta. Vuosi sitten luku oli 82,4%. Vuosipalkaksi muutettuna naisten palkka on maksettu mennessä ja loppuvuoden naiset työskentelevät palkatta. Perusteeton palkkaero on sitkeä ongelma, jonka syyt ovat tiedossa ja niihin kaikkiin voidaan vaikuttaa. Konkreettiset toimet sen kitkemiseksi ovat kuitenkin olleet riittämättömiä, STTK:n tasaarvoasiantuntija Anja Lahermaa huomauttaa. STTK:n toteuttaman kyselyn mukaan selvä enemmistö suomalaisista ei usko palkkatasa-arvon toteutumiseen työelämässä. Naisista palkkatasa-arvon toteutumiseen Suomessa ei usko 95 % ja miehistä 70 %. Omalla työpaikalla tilanne koettiin valoisampana. Miehistä 73% ja naisistakin 45% piti oman työpaikan palkkausta tasa-arvoisempana kuin Suomessa yleisesti. Miehillä ja naisilla eri keinot palkkatasa-arvon edistämiseen Miehet ja naiset edistäisivät palkkatasa-arvoa eri keinoin. Kyselyyn vastanneiden naisten mielestä palkankorotuksia tulee kohdentaa naisvaltaisille aloille. Myös työpaikan palkkakartoitukset ja tasa-arvosuunnitelmat koettiin vaikuttaviksi. Tasa-arvolakiin on valmisteltu palkkakartoitusta täsmentäviä muutoksia. Ne tulisi saattaa voimaan mahdollisimman nopeasti, kiirehtii Lahermaa. Miesvastaajat kokivat perhevapaiden tasaisemman jakautumisen miesten ja naisten kesken 18

19 Teksti ja kuva: Jaana Vainio STTK muistutti vallitsevasta ongelmasta viettämällä Naisten palkkapäivää eri puolilla Suomea Tapahtumissa jaettiin suklaaeuroja ja kerrottiin vallitsevasta ongelmasta. Osallistuin Analyysin entisen päätoimittajan Anne Raillen ja STTK:n aktiivien kanssa tapahtumaan kauppakeskuksessa Turussa. Ryhmämme otettiin positiivisesti vastaan, varsinkin kun ohikulkijoille selvisi, ettemme ole myymässä mitään. Oli mukavaa huomata, että moni oli kuullut etukäteen radiosta asiasta. Osa oli jo myös keskustellut aiheesta työpaikalla. Suurin osa ei valitettavasti ollut tietoisia asiasta, joten he kuuntelivat mielellään lisää. Saimme paljon kiitoksia ja kannustusta, että olemme ajamassa tärkeää asiaa. Helppoa tavoitteeseen pääseminen ei tule olemaan, oli kuitenkin monen kommentti. Kaksi eläkeläisrouvaa kertoivat, että asiasta on puhuttu niin kauan kuin he olivat olleet työelämässä ja valitettavasti epätasa-arvo näkyy nyt myös heidän eläkkeissään. Onneksi kuitenkin löytyi myös työpaikkoja, joissa miehille ja naisille maksetaan samasta työtehtävästä samansuuruisia palkkoja ja asian toteutumisesta huolehtivat molemmat sukupuolet. Kannustimmekin naisia ottamaan asian puheeksi työpaikoilla ja muistutimme, että suurin vastuu asian hoitamisessa on meillä itsellämme. toteutumiseen tehokkaaksi tavaksi edistää palkkatasa-arvoa. Miesten vastaukset todistavat, että halukkuutta perhevapaiden pitämiseen on, mutta ehkä aitoa mahdollisuutta jäädä kotiin lapsen kanssa ei kovin monella ole. Naiset käyttävät yhä valtaosan perhevapaista, mikä heikentää naisten työmarkkina-asemaa, palkkausta ja eläkkeitä. Tilanne on epätasa-arvoinen molemmille sukupuolille. Vapaiden tasaisempaa jakautumista tulee edistää uudistamalla järjestelmää. Tavoitteena tulee olla malli. Palkkaerojen kaventuminen hyödyttää koko yhteiskuntaa Sukupuolten tasa-arvo on Suomessa yleisesti tunnustettu perusarvo. Palkkauksessa tasa-arvon toteutuminen on kuitenkin jäänyt puolitiehen. Suomalaiset naiset ja miehet osallistuvat työelämään lähes yhtä paljon, naisten koulutustaso on korkea, mutta koulutus ei heijastu naisten palkkaukseen. Kysymys on yhteiskunnan tekemästä arvovalinnasta. Naisten heikompi palkkaus tai hitaampi eteneminen uralla perustuu vanhentuneelle näkemykselle yhteiskunnasta ja työstä. Pidetäänkö naisten tekemää työtä edelleen 2010-luvulla vähempiarvoisena kuin miesten, Lahermaa kysyy. STTK: mielestä kaikki potentiaali tulee saada täysimääräisenä käyttöön ja osaamisesta asianmukainen korvaus. Palkkaerojen kaventamista ei tulisi nähdä kustannuksena, vaan sijoituksena tulevaisuuteen. Se hyödyttää naisten lisäksi koko yhteiskuntaa. Lainsäädäntö velvoittaa jo nyt maksamaan samasta ja samanarvoisesta työstä samaa palkkaa, Anja Lahermaa muistuttaa. n 19

20 Teksti: Jenna Toivanen Yhdistykset toimivat PhLabin syysretki Päijät-Hämeen laboratorioalan jäsenet pääsivät syysretkellä tutustumaan hieman erilaisiin yrityksiin kuin missä itse ovat töissä. Mukana retkellä meitä oli 14 innokasta illanviettäjää. Bussimatkamme alkoi kuin ennen vanhaan; eväiden syönnillä. Ihanaa! Teimme vierailun Helmi Vuorelman tehtaaseen Järvelään. Näimme kierroksen aikana kuinka monivaiheisesti langasta tehdään ensin kangasta ja siitä eteenpäin mm. kansallispukuja ja ryijynpohjia. Ensin taivastelimme valmiiden pukujen hintaa, mutta kierroksen päätyttyä asia oli meille jo hieman valottunut, mikä niissä puvuissa oikein maksaa kun ne alusta saakka tehdään. Mukaan tarttui tehtaanmyymälästä toki pientä kotiin viemistäkin ja niistä olisi monella ilmeisesti tarkoitus tehdä sukkia, lapasia, huiveja ja myssy. Saa nähdä kuinka meidän oikein käy! Seuraava kohteemme sijaitsi Mäntsälässä, Saaren kylässä oleva Kotipiirin lähiruokaja käsityömyymälä. Paikka oli useimmille täysin vieras, mutta sijaitsee kuitenkin lähellä Lahtea. Uskon, että Kotipiirissä tullaan ainakin useamman taholta vierailemaan uudestaan vielä ennen joulua. Kotipiiri tarjosi maukkaita elintarvikkeita lähellä tuotettuna ja lähialueiden käsityöläisten erilaista osaamista. Taisi sieltä moni käydä kassan kautta joko pienemmän tai suuremman pussin kanssa. Tuliaisena kotiin viety ruisleipä ainakin hävisi illan aikana parempiin suihin hyvin liukkaasti. Retki oli oikein onnistunut ja oli mukava käydä erilaisissa paikoissa kuin mitä itse tulisi muuten käytyä, mutta jotka kuitenkin sijaitsevat näin lähellä meitä. Näissä paikoissa pystyy vierailemaan myös helposti vapaa-ajallaan. Kun matkasimme takaisin, virisi bussissa jo keskusteluja seuraavasta retkestä ja paikkoja tuntui löytyvän useita mitkä olivat monelle vieraita. Jäämme siis odottelemaan seuraavaa vuotta ja uutta retkeä! n Ihanaa Joulun odotusta kaikille! Päijät-Hämeen johtokunta 20