KOSTEUS- JA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KANNELMÄEN ALA-ASTEEN SIVUKOULU KAARELAN RAITTI 1, HELSINKI

Transkriptio

1 KOSTEUS- JA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KANNELMÄEN ALA-ASTEEN SIVUKOULU KAARELAN RAITTI 1, HELSINKI

2 Sivu 1 / 17 SISÄLLYS: 1. Yleistiedot tutkimuksesta Tietoja tutkittavasta kohteesta Tutkimuksen sisältö: Tiivistelmä tutkimuksesta Tutkimuksessa käytetyt mittauslaitteet ja -menetelmät Päähavaintoja kohteessa Ilmanvaihtojärjestelmien selvitykset Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittaukset Tulokset viiltomittauksista Tulokset porareikämittauksista Johtopäätökset suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittauksista Mikrobien materiaalinäytteet Tulosten tulkinta, mikrobien materiaalinäytteet Tulokset mikrobien materiaalinäytteistä Johtopäätökset mikrobien materiaalinäytteistä PAH-yhdisteitä sisältävät materiaalit Johtopäätökset PAH -näytteestä Tutkimuksen johtopäätökset Suositukset jatkotoimenpiteiksi... 16

3 Sivu 2 / 17 HKR - Rakennuttaja Maria Saari Kasarmikatu 21 PL HELSINGIN KAUPUNKI KANNELMÄEN ALA-ASTEEN SIVUKOULUN TUTKIMUKSET 1. Yleistiedot tutkimuksesta Tutkimukset tilasi Maria Saari / HKR-Rakennuttaja Tutkimuskohde Kannelmäen ala-asteen sivukoulu sijaitsee Helsingissä osoitteessa Kaarelan raitti 1 Kohteessa tehtiin esikatselmus ja tutkimukset suoritettiin välisenä aikana Tutkijoina Vesa Nordström ja Kyösti Koskinen Sisäilmainsinöörit Oy:stä Työssä sovelletaan Konsulttialan yleisiä sopimusehtoja KSE Tietoja tutkittavasta kohteesta Koulu on rakennettu vuonna Rakennuksessa on kellarikerros ja varsinainen kerros. Kellarissa sijaitsevat tekniset tilat, varastotilat ja sosiaalitilat sekä molemmin puolin käyttötiloja on rakentamattomat, kunnostetut alapohjatilat. Varsinaisessa kerroksessa sijaitsevat opetustilat, opettajain huone, koulutiloihin liitetty entinen päiväkoti ja asuinhuoneisto, keittiö sekä liikuntasali Rakennus on perustettu rinteeseen kalliolle betonisen perusmuurin ja peruspilareiden varaan. Kellarikerroksen osalla välipohja on teräsbetonia ja alapohjatilojen osalla on puurakenteinen rossipohja. Rakennus on jaettu tiiliseinillä paloteknisiin osastoihin. Osa kellarikerroksen väliseinistä on tiiliseiniä. Luokkia erottavat seinät, keittiön seinät ja WC tilojen seinät ovat tiilirakenteisia. Ulkoseinät ovat kantavat ja puuelementtirakenteiset. Rakennuksessa on harjakatto tiilikatteella.

4 Sivu 3 / Tutkimuksen sisältö: Kellarikerros Ryömintätilojen visuaalinen tarkastaminen Käyttötilojen pintakosteusmittaukset ja porareikämittaukset Viiltomittaukset lattiamaton alta pintakosteusmittausten perusteella Levyrakenteisten seinien rakenneavaukset, mikäli lattiassa on poikkeavaa kosteutta Tutkimusten yhteydessä otettiin yhteensä 7 materiaalinäytettä oletetuista vauriokohdista Ensimmäinen kerros Tiloissa suoritetaan aistinvaraisia ja visuaalisia perustutkimuksia, joita täydennetään pintakosteiden tunnistimilla. Tutkimuksiin kuuluu mm. hajulähteiden paikantaminen, alakattojen tarkastukset, IV järjestelmän selvitykset, WC tilojen tutkimukset yms. Tehdään ulkoseinään rakenneavaus seinän kunnon ja rakennetyypin selvittämiseksi, lisäksi otetaan seinämateriaaleista mikrobinäytteitä, näytteitä otettiin 2 kpl 2. Tiivistelmä tutkimuksesta Rakennuksen molemmat ryömintätilat ovat kunnostuksen jäljiltä hyvässä kunnossa. Ryömintätiloissa ei ole aistittavissa poikkeavia hajuja ja uusitut välipohjarakenteet ovat hyvässä kunnossa. Kellarin käyttötiloissa todettiin kosteusongelmia. Lattioissa todettiin monin paikoin poikkeavaa kosteutta ja myös mikrobivaurioita esiintyy. Ulkoseinissä maan pinnan alapuolisissa osissa on poikkeavaa kosteutta ja pintamateriaalivaurioita. Kellariin johtavassa portaikossa aistittu mikrobiperäinen haju tulee sekä liikuntasalin alapuolisesta varastosta että portaikon alapuolisesta varastosta. Varsinaisissa opetustiloissa ei todettu vaurioita eikä poikkeavia kosteuksia. Päiväkerhotiloissa katolla oleva jatkuvatoiminen poistopuhallin aiheuttaa tiloihin merkittävän alipaineen. Märkätilan lattiakaivosta tulee voimakasta viemärin hajua ja yläpohjasta tulee poikkeavaa hajua (määrittelemätön kerhotilan ominaishaju).

5 Sivu 4 / Tutkimuksessa käytetyt mittauslaitteet ja -menetelmät Pintakosteuden tunnistamiseen käytettiin GANN hydrotest UNI 1 mittalaitetta sekä LB 70 mitta-anturia Mittauksen perustana on dielektrinen mittausmenetelmä. Mittaustulokseen vaikuttaa ensisijaisesti materiaalin tiheys ja kosteuspitoisuus. Mittaustulos on suuntaa-antava (vertailuarvo), sillä mittaustulokseen saattaa vaikuttaa rakenteessa olevat sähköä johtavat metallit tai kiteet (huomioitava mittaustuloksen tulkinnassa), lisäksi mittalaite ei huomioi rakenteen lämpötilaa. Mittalaitteen lukemat välillä ovat kohonneita kosteuden arvoja ja arvot yli 120 ovat märkiä kosteuden arvoja. Puurakenteiden piikkimittauksiin käytettiin Teston mittalaitetta Porareikämittauksiin käytettiin Envic Oy:n DM 102 mittalaitetta sekä THS-22 mitta-antureita Materiaalinäytteet otettiin puhdistetuilla (desinfektol) välineillä minigrip pusseihin 4. Päähavaintoja kohteessa Kellarikerros Molemmat rakentamattomat alapohjatilat ovat hyvässä kunnossa, kuvat 1-2. Sokkelin sisäpuolelle on laitettu lisälämmöneristettä, kuva 3. Poikien pukuhuoneen puoleisessa ryömintätilassa oli sisäänkäynnin läheisyyteen tehty sokkeliin reilu sähköläpimeno, josta metsän eläimet pääsevät sisään, kuva 4 Läpimenon ulkopuolelle peltiritilä. Korvausilmareittien tarkastukset. Poikien pukuhuoneen puoleisen alapohjatilan eteisen maaperä oli vesimärkä. Se on samassa tasossa pukuhuoneen lattiapinnan kanssa, kuva 5. Ovikarmien alareunoista poistetaan mm. Puinen ovikynnys poistetaan ja tilalle tehdään laattakynnys. Samassa tasossa on myös viereisen vesimittarihuoneen lattia. Tilan lattialle tulee säännöllisesti vettä. Tutkimushetkellä vettä oli lattialla niin paljon, ettei lattiaan tehtyjä porareikiä voitu mitata, kuva 6-7. Vesi ei johtunut mittariston kondenssivesistä tai vuodoista, sillä putkisto ja mittari olivat kuivia.

6 Sivu 5 / 17 Vesi tulee todennäköisesti seinän ja lattian rajasta pohjavetenä tai patolevyn ohi pääsevästä, rinteestä tai syöksyputkelta tulevasta vedestä. Seinän alareunassa maalipinta oli tummunut alueelta, jossa todettiin poikkeavaa kosteutta, kuva 7. Seinustan salaojituksen selvittäminen, lisäksi syöksyputkille tarvitaan rännikaivot, patolevytys oli ilman suojalippaa. Poistetaan lattiamateriaalit puhtaaseen betonipintaan asti. Hiotaan mekaanisesti seinien alareunat n mm korkeuteen. Tila voidaan jättää puhtaille pinnoille, jotta kosteus pääsee haihtumaan. Tilan väliseinät uusitaan siten, etteivät seinän alareunat ole kosketuksissa lattiaan tai vaihtoehtoisesti tehdään kiviainesseinät. Kellarin käyttötilojen lattioissa ja ulkoseinien alareunoissa todettiin kohonneita kosteuden arvoja pintakosteuden tunnistimella, kuvat Myös teknisten tilojen lattioissa ja seinissä todettiin kohonnutta kosteutta. Havaintojen pohjalta tehtiin porareikämittauksia sekä viiltomittauksia, tulokset myöhemmin. Pukuhuonekäytävällä poikien pukuhuoneen edustalla maton alta (kuva 11) aistittiin voimakasta mikrobiperäistä hajua, näytetulokset myöhemmin. Märkätiloissa todettiin poikkeavia kosteuden arvoja, kuvat Vesi pääsee rakenteeseen epätiiviistä vedeneristeen saumasta, kuva 14. Lattiamatto pitäisi olla vesitapetin alla. Poikien märkätilan eteisen katossa maalipinta irtoili ja katossa todettiin poikkeavaa kosteutta, kuvat Viereisen vessan levyseinässä oli valumajälkiä, mutta katon kosteuden lopullinen syy ei selvinnyt tutkimuksissa. Myös portaikon puoleisen vessan lattiassa on poikkeavaa kosteutta, kuva 17. Suosittelemme märkätilaremonttia, levyseinät poistetaan ja tilalle esim. harkko tai muu kiviaines. Pukuhuoneiden, käytävän ja vessan lattiaan suosittelemme laatoitusta märkätilalaastilla ja isolla saumalla. Märkätilojen levyseiniin tehtiin rakenneavaukset. Seinissä ei ole eristeitä. Poikien puoleisen pesutilan seinässä, eteisen lattiassa ja vessan seinän alaohjauspuussa todettiin kohonnutta kosteutta, kuvat Sisäilman suhteellinen kosteus oli 62,8 %RH lämpötilassa 20,4 º C. Tyttöjen pesutilan seinään tehtiin tarkastusaukko käytävän puolelle. Levyseinässä eikä alaohjauspuussa (irti lattiasta) ei todettu poikkeavaa kosteutta, kuvat Sen sijaan alapuun alta tuli voimakas mikrobiperäinen haju, kuva 21. Sisäilman suhteellinen kosteus oli 69,3 %RH lämpötilassa 19,8 º C. Poikien pukuhuoneesta mitattiin vesimittaritilan levyseinästä ja lattiasta kohonneita kosteuden arvoja, kuvat Sisäilman suhteellinen kosteus oli 65,6 %RH lämpötilassa 20,2 º C. Suositus sama kuin edellisessä.

7 Sivu 6 / 17 Portaikon yläpäässä aistittu homeenhaju tulee pääasiassa liikuntasalin alapuolisesta varastosta ja osin myös portaikon alapuolisesta varastosta. Liikuntasalin alapuolisen varaston lattiassa ei todettu poikkeavia kosteuden arvoja. Molempien tilojen ulkoseinissä todettiin kohonneita kosteuden arvoja. Asennetaan portaikon alatasanteelle osastoiva ovi ja käytävän puolelle porrastasanne lisää. Varsinainen kerros, opetustilat, terveydenhoitaja, päiväkerho, keittiö ja liikuntasali Tutkimusaikana lattioita pestiin runsaalla vedellä, kuva 25. Pesuvettä on varmuudella päässyt jalkalistojen taakse. Liikuntasalin ulkonurkalla on ollut räystäsvuotoja, sisäpuolella todettiin kohonneita kosteuden arvoja sekä aistittiin mietoa mikrobihajua, kuvat Keittiön lattiakaivon ympärillä todettiin pienellä alueella kohonneita kosteuden arvoja, kuva 28. Luokan 4 ulkoseinään tehtiin tarkastusaukko. Rakenne sisältäpäin luettuna: o Kovalevy 4 mm o Vaaka ponttilauta 15 mm o Pinkopahvi o Huokoinen kuitulevy 4 x 13 mm o Lämmöneristeenä 40 mm tyhjätila (ei varsinainen tuuletusrako) o Vino ponttilauta 15 mm o Tervapaperi o Ulkoverhouslaudoitus (lomalaudoitus)

8 Sivu 7 / 17

9 Sivu 8 / 17 Kun sisäpinnan kovalevy irrotettiin, niin sisätilaan levisi voimakas kreosootin haju. Haju tuli ulkopinnan tervapaperista, josta otettiin näyte analyysiä varten, tulokset myöhemmin. Ulkoseinän puurakenteet olivat erittäin hyvässä kunnossa. Ilmeisesti rakenne on toimiva, vaikka varsinaista tuuletusrakoa ei ulkoseinässä ole. Opetustiloissa ja opettajainhuoneessa ei todettu poikkeavaa. Opetustilojen välisessä poikien vessassa oli etova urean sekainen haju. Urinaalin huuhtelu käynnistyi liikkeentunnistimella. Päiväkerhotilassa on kaksi korvausilmaventtiiliä ja katolle asennettu huippuimuri (liesipuhaltimen hormissa). Jatkuvatoimisena ja tehokkaana se kuivattaa märkätilan lattiakaivon, mistä aiheutuu viemärin hajua märkätilaan, kerhon puolelle haju kulkeutui vain ovea avattaessa. Lisäksi huippuimuri vetää rakenteesta (yläpohjasta) ilmaa, mistä johtuu tilalle ominainen poikkeava haju. Haju tulee katon kotelossa olevista läpimenoista ja muista epätiiveyskohdista. Kotelossa olevat epätiiveyskohdat yläpohjaan tulee tiivistää ja ilmavuodot kotelosta sisäilmaan estää. Huippuimurin tilalle suosittelemme normaalia liesipuhallinta, jossa on tehonsäätö mahdollisuus.

10 Sivu 9 / 17 Päiväkodista koulutiloiksi muutetuissa luokissa on seinälevyjä, joissa on linoleumimatolle tyypillinen haju. Suosittelemme poistamaan / vaihtamaan seinälevyt. Terveydenhoitajan allaskaapissa aistittiin mieto mikrobiperäinen haju. Kaapissa ei ollut vauriojälkiä, joten haju saattaa tulla viemäriläpimenosta. Läpimenon tiivistys. Matalan osan yläpohjassa puurakenteet ovat hyvässä kunnossa ja sinne on laitettu lisälämmöneristettä. Päiväkerhotilan poikkeavaa hajua ei luukun kohdalla aistittu. Hajulähde on ilmeisesti kerhon päässä ja ilmavirtaus kerhon tiloihin on niin voimakas ettei se leviä laajemmalle yläpohjatilaan.

11 Sivu 10 / Ilmanvaihtojärjestelmien selvitykset Selvitykset koskivat vain tuloilmajärjestelmiä, haluttiin selvittää kuitulähteitä järjestelmistä oireiden mahdollisena aiheuttajana. Koulun tiloihin vaikuttaa kaksi tulo- ja poistoilmajärjestelmää. Isompi teknisissä tiloissa oleva järjestelmä vaikuttaa pääasiassa opintotiloihin (varsinaiset tilat), osin myös teknisiin tiloihin. Pienempi kellarissa poikien pukuhuoneessa oleva järjestelmä vaikuttaa kellarin käyttötiloihin ja teknisiin tiloihin. TK 1, varsinaiset koulutilat Kone sijaitsee kellarissa teknisissä tiloissa. Suodatusluokka on EU 7, suodatinkasettien reunoilta on ohivuotoja puutteellisten tiivisteiden vuoksi, kuva 29. Suodatin kasettien tiivisteiden uusiminen. Tuloilmakammiossa ennen suodattimia on eristevillaa. Kanavan sisäpintaa ei päästy tarkistamaan (reikäpelti vai umpipelti). Puhallinkammiossa ei ole paljasta eristysvillaa, laite on siisti ja hihna on sopivan kireällä, kuva 30. Puhaltimen jälkeen on lamellivaimentimet, joissa villaeristeet, kuvat Suosittelemme puhdistamaan ja pinnoittamaan lamellit huolellisesti, vaihtoehtoisesti toisenlainen vaimennin, jossa dacron eriste. Runkokanavissa on pieniä vaimentimia, joiden sisäpintaa ei päästy tarkastamaan. Tyypillisesti niissä on reikäpelti villaeristeen päällä, kuva 33. Vaimentimien vaihto malliin, jossa on dacron eriste. Neliön mallisissa pääte-elimissä on paljas villaeriste, kuvat Pääte-elinten vaihto malliin, jossa on dacron eriste. Liikuntasalissa oli iso pitkulainen pääte-elin / paineentasauslaatikko, jossa on reikäpelti eristevillan päällä, muovikalvosta ei saatu varmuutta, kuvat Pääte-elimen / paineentasauslaatikon vaihto eristeettömään kanavaan tai vaihtoehtoisesti melutason niin vaatiessa dacron eristeiseen malliin. TK 2, kellaritilat Kone sijaitsee kellarissa poikien pukuhuoneessa. Suodatin luokka ei selvinnyt tutkimuksessa. Tämän kaltaisissa koneissa se on yleensä karkeasuodatin luokkaa 3-5.

12 Sivu 11 / 17 Puhallinkammiossa oli paljas villaeriste, kuvat Järjestelmän uusiminen on ajankohtainen. Tulo- ja poistokanavien haaroittaminen koskemaan kaikkia kellarin käyttötiloja, varastoihin vain poistot ja oviin siirtoilmareitit. Toteutus vaatii erillisen suunnitelman. 6. Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittaukset Kohteen kellarissa tehtiin viiltomittauksia muovimattojen alle sekä porareikämittauksia betonipinnoille (pois lukien kouluisännän tila). Mittauksiin käytettiin Envic Oy:n DM 102 mittalaitetta sekä THS-22 mittaantureita. Viiltomittaukset suoritettiin Porarei ät tehtiin kahdelle eri syvyydelle ( mm), reiät imuroitiin, putkitettiin, tiivistettiin ja annettiin tasaantua. Porareikämittaukset suoritettiin Valmistajan ilmoittama mittaustarkkuus on 0,1% alueesta ± 1 numero. Mittauspisteet on esitetty pohjakuvassa liitteessä 1 ja mittaustulokset on esitetty tarkemmin kosteusmittauspöytäkirjassa liitteessä 2. Viiltomittaus Porareikämittaus 6.1. Tulokset viiltomittauksista Poikien pukuhuoneen ja kouluisännän tilan mattojen alla todettiin kohonnutta kosteutta, minkä johdosta materiaalit voivat mikrobivaurioitua. Muissa mittauspisteissä ei todettu merkittävästi poikkeavia arvoja.

13 Sivu 12 / Tulokset porareikämittauksista Kouluisännän tilan, lämmönjakohuoneen ja käytävän lattioissa todettiin kohonnutta kosteutta molemmissa syvyyksissä (40 ja 80 mm). Liikuntasalin alapuolisen tilan lattiassa arvot olivat normaaleja. Tavaramäärästä johtuen tilasta ei saatu kattavaa kuvaa pintakosteudentunnistimella. Vesimittaritilan ulkoseinän arvot olivat normaaleja, alempana seinässä arvot olisivat olleet märempiä. Lattian porareikiä ei voitu mitata, koska lattialla oli vettä Johtopäätökset suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittauksista Tiloissa, joissa lattiapinnoitteena on muovimatto, on tasoitteella ja liimalla riski mikrobivaurioitua. Tiloissa, joissa on maalattu tai paljas betoni, ei lattiakosteus haittaa merkittävästi, eikä kuivatukselle ole tarvetta. 7. Mikrobien materiaalinäytteet Näytteet on otettu desinfioiduin näytteenottovälinein näytteenottopussiin. Materiaalinäytteistä tehtiin laboratoriossa laimennosesisarjat Näytteet kasvatettiin laboratoriossa +25 o C:ssa neljällä erilaisella kasvatusalustalla: Mesofiiliset sienet Mesofiiliset sienet Mesofiiliset bakteerit Aktinobakteerit Hagem -agar (kasvatusaika 7 vrk) DG18 -agar (kasvatusaika 7 vrk) THG -agar (kasvatusaika 7 vrk) THG -agar (kasvatusaika 7-14 vrk) Kasvatuksen jälkeen syntyneiden pesäkkeiden määrät laskettiin ja sienet tyypitettiin valomikroskooppisesti Näytteet on analysoitu laimennossarjamenetelmällä työterveyslaitoksella Oulussa. Tarkemmin analyysimenetelmä yms. on kuvattu analyysivastauksessa (liite 3). Näytteenottopisteet on merkitty suuntaa-antavaan pohjakuvaan (liite 1).

14 Sivu 13 / Tulosten tulkinta, mikrobien materiaalinäytteet Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän sienikasvustoa, kun näytteen sieni-itiöpitoisuus on vähintään 10 4 cfu/g Näytteen bakteeripitoisuus vähintään 10 5 cfu/g viittaa bakteerikasvuun materiaalissa Jos aktinomykeettipitoisuus (sädesienet) on suurempi kuin 500 cfu/g, se viittaa aktinomykeettikasvustoon näytteessä Jos vaurioituneesta kohdasta otetussa materiaalinäytteessä sieni-itiöpitoisuus on vähintään 100 kertaa suurempi kuin vastaavassa vertailunäytteessä, voidaan vaurioituneessa rakenteessa katsoa esiintyvän sienikasvustoa Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen on normaalia Näytteiden tulokset ilmoitetaan pesäkkeitä muodostavien yksiköiden määränä materiaaligrammassa (cfu/g). Määritysraja on 100 cfu/g 7.2. Tulokset mikrobien materiaalinäytteistä Näyte 1: Kellari, pukuhuonekäytävä, lattiamatto + tasoite Näytteen elinkykyisten sieni-itiöiden kokonaispitoisuus Hagem alustalla oli (= 3,27*10 4 ) ja DG18 alustalla (= 5,48*10 4 ) cfu/g Näytteen elinkykyisten sieni-itiöiden pitoisuudet olivat tavanomaista tasoa korkeammat, yli Asumisterveysoppaan raja-arvon 10 4 cfu/g Näytteessä esiintyi tyypillisesti kosteissa oloissa viihtyviä mikrobeja; A. versicolor ja Streptomyces merkittävässä määrin, lisäksi bakteeripitoisuus oli korkea Vahva viite vauriosta Näyte 2: Kellari, tyttöjen pukuhuone, lattiamatto + tasoite Näytteen elinkykyisten sieni-itiöiden kokonaispitoisuus Hagem alustalla ja DG18 alustalla oli alle määritysrajan, bakteeripitoisuus oli alhainen Ei viitettä vauriosta

15 Näyte 3: Kellari, pkh -käytävä, ulkoseinän jalkalista, muovi + tasoite RAPORTTI Sivu 14 / 17 Näytteen elinkykyisten sieni-itiöiden kokonaispitoisuus Hagem alustalla oli (= 7,82*10 4 ) ja DG18 alustalla (= 1,15*10 5 ) cfu/g Näytteen elinkykyisten sieni-itiöiden pitoisuudet olivat tavanomaista tasoa korkeammat, yli Asumisterveysoppaan raja-arvon 10 4 cfu/g Näytteessä esiintyi tyypillisesti kosteissa oloissa viihtyviä mikrobeja; A. versicolor, Acremonium ja Streptomyces merkittävässä määrin Vahva viite vauriosta Näyte 4: Kellari, poikien pesutilan edusta, jalkalista, puu Näytteen elinkykyisten sieni-itiöiden kokonaispitoisuus Hagem alustalla oli 2100 cfu/g ja DG18 alustalla 8100 cfu/g Näytteen elinkykyisten sieni-itiöiden pitoisuudet olivat tavanomaista tasoa, alle Asumisterveysopaan raja-arvon 10 4 cfu/g, mutta näytteen lajisto on poikkeava Näytteessä esiintyi tyypillisesti kosteissa oloissa viihtyviä mikrobeja; hiivat pun, A. versicolor, Eurotium, Wallemia ja Streptomyces pieninä pitoisuuksina Lajistonsa puolesta viittaa vaurioon Näyte 5: Kellari, poikien pesutilan edusta, vessan väliseinä, lastulevy Näytteen elinkykyisten sieni-itiöiden kokonaispitoisuus Hagem alustalla oli (= 2,46*10 5 ) ja DG18 alustalla (= 8,55*10 4 ) cfu/g Näytteen elinkykyisten sieni-itiöiden pitoisuudet olivat tavanomaista tasoa korkeammat, yli Asumisterveysoppaan raja-arvon 10 4 cfu/g Näytteessä esiintyi tyypillisesti kosteissa oloissa viihtyviä mikrobeja; A. versicolor ja hiivat punainen merkittävässä määrin, lisäksi bakteeripitoisuus oli huomattavan korkea Tavanomaisista lajeista näytteessä esiintyi Penicilliumin ylikasvua (1,0*10 5 cfu/g), mikä myös on normaalista poikkeavaa Vahva viite vauriosta Näyte 6: Kellari, poikien pesutilan edusta, vessan väliseinä, alaohjauspuu Näytteen elinkykyisten sieni-itiöiden kokonaispitoisuus Hagem alustalla oli 200 cfu/g ja DG18 alustalla 200 cfu/g ja lajisto normaalia, bakteeripitoisuus oli alle määritysrajan Ei viitettä vauriosta

16 Sivu 15 / 17 Näyte 7: Kellari, pukuhuonekäytävä, tyttöjen pesuhuoneen väliseinä, lastulevy Näytteen elinkykyisten sieni-itiöiden kokonaispitoisuus Hagem alustalla, DG18 alustalla ja bakteerialustalla olivat alle määritysrajan Ei viitettä vauriosta Näyte 8: Luokka 4, ulkoseinä, pinkopahvi Näytteen elinkykyisten sieni-itiöiden kokonaispitoisuus Hagem alustalla, DG18 alustalla ja bakteerialustalla olivat alle määritysrajan Ei viitettä vauriosta Näyte 9: Luokka 4, ulkoseinän eriste, tuuletusraon puoli, haltex -levy Näytteen elinkykyisten sieni-itiöiden kokonaispitoisuus Hagem alustalla, DG18 alustalla ja bakteerialustalla olivat alle määritysrajan Ei viitettä vauriosta 7.3. Johtopäätökset mikrobien materiaalinäytteistä Luokan 4 ulkoseinän näytteet ovat normaaleja, seinämateriaalit olivat hyvässä kunnossa. Kellarissa pukuhuonekäytävän maton liima ja tasoite on päässyt vaurioitumaan, varmasti myös vesimittaritilan lattiamateriaalit. Käytävän ulkoseinällä muovisen jalkalistan liima ja tasoite on myös mikrobivaurioitunut. Poikien pesutilan edustalla on puinen jalkalista ja vessan väliseinä mikrobivaurioituneet. 8. PAH-yhdisteitä sisältävät materiaalit Luokan 4 ulkoseinän avauksen yhteydessä aistittiin kreosoottiin viittaavaa hajua. Hajulähteeksi paikannettiin ulkopinnan tervapaperi, josta otettiin näyte analyysiä varten. Näytteessä todetut eri PAH -yhdisteet ja pitoisuudet on esitetty tarkemmin SGS Oy:n analyysiraportissa KE R0, liitteessä 4 Näyte 1: Luokka 4, ulkoseinä, tervapaperi PAH -näytteen kokonaispitoisuus oli: 6700 mg/kg

17 Sivu 16 / Johtopäätökset PAH -näytteestä SAMASE -raportin kokonais PAH-pitoisuuden raja-arvo on 200 mg/kg. Tutkitun tervapaperinäytteen kokonaispitoisuus ylittää sallitun raja-arvon selvästi. Tulos tulee huomioida mikäli ulkoseinää korjataan tai puretaan. 9. Tutkimuksen johtopäätökset Maan pinnan yläpuoliset varsinaiset koulutilat ovat ikäänsä nähden varsin hyvässä kunnossa. Vain ilmanvaihtojärjestelmästä löytyi puutteita kuitulähteiden johdosta ja päiväkerhotilassa oli poikkeava haju huippuimurin aiheuttaman alipaineen johdosta. Maan pinnan alapuolisissa kellarin käyttötiloissa on kosteus- ja mikrobiongelmia. Seinä- ja lattiarakenteissa on monin paikoin poikkeavaa kosteutta, eivätkä pintamateriaalit kestä sitä ilman vaurioita. Kellarin molemmat rakentamattomat ryömintätilat ovat hyvässä kunnossa. 10. Suositukset jatkotoimenpiteiksi Ensisijaisesti kunnostustarvetta on kellarin käyttötiloissa, joissa on muovimatto lattiapinnoitteena. Märkätilojen, märkätilojen käytävän ja ison vessatilan saneeraus on ajankohtainen. Samassa yhteydessä kunnostetaan vesimittaritila sekä poikien pukuhuoneesta ryömintätilaan johtava eteistila. Sisätiloissa työt tulee tehdä RATU mukaisin menetelmin. Lisäksi portaikon alatasanteelle tarvitaan osastoiva ovi estämään hajujen leviämisen yläpuolisiin tiloihin. Tiloissa koettujen oireiden todennäköinen aiheuttaja on mineraalivillakuidut. Paikannettujen kuitulähteiden eliminoiminen pinnoittamalla tai poistamalla. Vaimentimien ja pääte-elinten tilalle on tarjolla kuituvapaita tuotteita. TK 1:den suodatinkasettien ohivuotojen tiivistäminen. Kellarin varastoissa säilytettiin eloperäisiä materiaaleja vasten kosteita rakenteita. Suosittelemme järjestämään eloperäiset tavarat siten, etteivät ne pääse turmeltumaan ja aiheuttamaan hajuhaittaa, esim. metallihyllyihin tai vastaaviin ja hyllyt reilusti irti ulkoseinistä. Kellariin johtavan portaikon alustila suositellaan pidettäväksi tyhjänä tai korkeintaan kovien materiaalien (ei huokoisten) tavaroiden säilytykseen.

18 Sivu 17 / 17 Päiväkerhotilojen kunnostukset. Suosittelemme vaihtamaan katon huippuimuri tavalliseen liesipuhaltimeen, jossa on tehon säätömahdollisuus. Kotelon sisäpuoliset ilma- ja hajuvuotoreitit yläpohjaan tulee tiivistää mahdollisimman huolellisesti, samoin kotelon ja sisäilman väliset vuotoreitit. Raitisilmaventtiilien karkeasuodattimien säännölliset puhdistukset jatkossa. Toissijaisia toimenpiteitä ovat: TK 2:den uusiminen kanavistoineen, toteutus vaatii erillisen suunnitelman. Salaojien tarkastukset kellarin pukuhuoneiden kohdalla rinteen puolella, mikäli puutteita on, niin salaojien asennus tai esim. isodrän menetelmä. Vanhan päiväkodin tiloissa olevien luokkien haisevien seinälevyjen poisto/vaihto Terveydenhoitajan allaskaapin viemäriläpimenon tiivistäminen joko asennettuna kaasutiiviillä sisätiloihin soveltuvalla elastisella massalla (esim. Tremco SP 525) tai palokatkovalu työnä. Poikien pukuhuoneen puoleisen ryömintätilan seinäläpimenoon tulee asentaa peltiritilä. Märkätilojen saneerauksen yhteydessä läpimenoa voidaan käyttää alipaineistuksen poistoreittinä, pölyn leviäminen ryömintätilaan estetään muoviseinällä. Raportissa esitetyt jatkotoimenpidesuositukset perustuvat kohteessa tehtyihin havaintoihin sekä kohteesta saatuihin tutkimustuloksiin. Raportin osittainen esittäminen on kiellettyä. Sisäilmainsinöörit Oy Espoossa 26 / 10 / 2012 Vesa Nordström projektipäällikkö Liitteet: - 1. Suuntaa-antava pohjakuva kohteesta merkintöineen - 2. Kosteusmittauspöytäkirja - 3. Työterveyslaitoksen materiaalinäytteiden analyysivastaus O12593 ML SGS Oy:n PAH näytteen analyysiraportti KE R0-5. Kuvia kohteesta

19 Liite raporttiin pro KOSTEUSMITTAUSPÖYTÄKIRJA M S S L A K I Y U Ä B A T V H M S S T Y T P T A Y Ö K E S O P KERROS, K S Mitta- RAKENNUSOSA, Rakenne O piste TILA mm. S C g/m C MUUTA V 1 Kellari, poikien pukuhuone lattiamaton alta viilto 87,7 18,0 13,5 15,9 V 1.1 Kellari, poikien pukuhuone sisäilma 78,3 19,0 V 2 Kellari, poik ph, vessan edus lattiamaton alta viilto 82,7 17,2 12,1 14,2 V 3 Kellari, tyttöjen pukuhuone lattiamaton alta viilto 69,5 18,0 10,7 12,3 V 4 Kellari, pukuhuoneiden käytävä lattiamaton alta viilto 81,7 17,7 12,3 14,5 V 5 Kellari, kouluisännän tila lattiamaton alta viilto 85,1 19,6 14,4 17,0 V 5.1 Kellari, kouluisännän tila sisäilma 70,6 21,3 V 6 Kellari, iso wc -tila lattiamaton alta viilto 71,2 18,4 11,2 13,1 V 6.1 Kellari, iso wc -tila sisäilma 70,2 21,3 P 1.1 Kellari, vesimittaritila ulkoseinä 40 92,6 16,0 12,6 14,8 P 1.2 Kellari, vesimittaritila ulkoseinä 80 92,2 15,8 12,4 14,5 P 1.3 Kellari, vesimittaritila sisäilma 76,5 18,5 P 2.1 Kellari, kouluisännän tila lattia 40 86,1 19,5 14,5 17,1 P 2.2 Kellari, kouluisännän tila lattia 80 89,2 19,0 14,4 16,9 P 2.3 Kellari, kouluisännän tila sisäilma 69,2 20,2 P 3.1 Kellari, lämmönjakohuone lattia 40 88,7 18,7 14,2 16,8 P 3.2 Kellari, lämmönjakohuone lattia 80 89,0 18,4 14,0 16,5 P 3.3 Kellari, lämmönjakohuone sisäilma 63,7 20,6 P 4.1 Kellarikäytävä lattia 40 88,5 18,0 13,6 16,0 P 4.2 Kellarikäytävä lattia 80 91,7 17,7 13,9 16,3 P4.3 Kellarikäytävä sisäilma 68,0 19,5 P 5.1 Kellari, liik.salin alap. varasto lattia 50 62,5 18,3 9,8 11,0 P 5.2 Kellari, liik.salin alap. varasto lattia ,4 18,2 9,2 10,1 P 5.3 Kellari, liik.salin alap. varasto sisäilma 67,5 19,0 Viiltomittauspvm Porareikäpvm ts.= tiiliseinä Mittapvm V = viiltomittaus P = porareikämittaus Tätä mittapöytäkirjaa tulee tulkita yhdessä lausunnon kanssa. Mittauksiin käytettiin Envic Oy:n DM 102 mittalaitetta sekä THS-22 mitta-antureita. Mittauksiin käytettiin Envic Oy:n DM 102 mittalaitetta sekä THS-22 mitta-antureita. Valmistajan ilmoittama mittaustarkkuus on 0,1% alueesta ± 1 numero.

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30