SISÄLLYS: RAPORTTI Nro: Sivu 1 / 10

Transkriptio

1

2 Sivu 1 / 10 SISÄLLYS: 1. Yleistiedot tutkimuksesta Tietoja tutkittavasta kohteesta Tiivistelmä tutkimuksesta Tutkimuksessa käytetyt mittauslaitteet ja -menetelmät Päähavaintoja kohteessa Tutkimuksen johtopäätökset Suositukset jatkotoimenpiteiksi... 9

3 Sivu 2 / 10 HKR -Rakennuttaja Riitta Harju Kasarmikatu 21 PL HELSINGIN KAUPUNKI HAJUHAITTATUTKIMUS, ALPPILAN YLÄASTE JA LUKIO 1. Yleistiedot tutkimuksesta Tutkimukset tilasi Riitta Harju / HKR -Rakennuttaja Tutkimuskohde Alppilan yläaste ja lukio sijaitsee Helsingissä osoitteessa Tammisaarenkatu 2 Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luokan 102 hajuhaittaa sekä tarkastella kohteessa edellisten tutkimusten pohjalta tehtyjä kunnostustoimenpiteitä ja niiden onnistumista Tutkimuksen suorittivat Vesa Nordström, Tuomo Niskanen ja Kyösti Koskinen Sisäilmainsinöörit Oy:stä Työssä sovelletaan Konsulttialan yleisiä sopimusehtoja KSE Tietoja tutkittavasta kohteesta Kohteessa on ongelmana ollut mm. pohjakerroksen alapuolisten taloteknisten kanaalien sekä molempien kalliorinteen puoleisten louhostilojen ilma- ja hajuvuodot sisätiloihin. Muitakin ongelmia on ollut, mutta niitä ei tässä tutkimuksessa pyritty selvittämään 2. Tiivistelmä tutkimuksesta Louhostilassa oli tehty tiivistyksiä ja tukittu poistokanavien päitä (huom. edelliset raportit). Lattialuukkuja oli tiivistetty, mutta sähköläpimenot ongelmakanaaliin keittiön ja ruokalan alueella oli tiivistämättä, lisäksi ongelmakanaalin alipaineistus ei ole riittävä, ilma virtaa edelleen reippaasti kanaalista sisätiloihin, tuoden viemäri- ja mikrobiperäisiä epäpuhtauksia sisätiloihin

4 Sivu 3 / Tutkimuksessa käytetyt mittauslaitteet ja -menetelmät Pintakosteuden tunnistamiseen käytettiin GANN hydrotest LG 1 mittalaitetta sekä LB 70 mitta-anturia. Mittauksen perustana on dielektrinen mittausmenetelmä. Mittaustulokseen vaikuttaa ensisijaisesti materiaalin tiheys ja kosteuspitoisuus. Mittaustulos on suuntaa-antava (vertailuarvo), sillä mittaustulokseen saattaa vaikuttaa rakenteessa olevat sähköä johtavat metallit tai kiteet (huomioitava mittaustuloksen tulkinnassa), lisäksi mittalaite ei huomioi rakenteen lämpötilaa. Mittalaitteen lukemat välillä ovat kohonneita kosteuden arvoja ja arvot yli 120 ovat märkiä kosteuden arvoja. Merkkiainetutkimuksessa käytettiin merkkiainetta (SF 6 ) sekä Drägerin kaasuanalysaattoreita. Lisäksi käytettiin merkkisavuja ilmavirtojen suunnan selvittämiseen 4. Päähavaintoja kohteessa Pohjakerros Kaikki pohjakerroksen lattialuukut oli tiivistetty, kuvat 1-2 Kuva 1 Kuva 2

5 Sivu 4 / 10 Talotekniset läpimenot kanaaliin sekä yläpuolisiin tiloihin oli tiivistämättä sähköpääkeskuksessa P 017, kuvat 3-6. Kuva 3 Kuva 4 Kuva 5 Kuva 6 Emännän tilan sähkökaapissa P 021 ja sen viereisessä pystykotelossa läpimenot olivat edelleen tiivistämättä, niistä aistittiin sekä mikrobiperäistä että viemäriperäistä hajua, kuvat 7-8

6 Sivu 5 / 10 Kuva 7 Kuva 8 Keittiön alapuoliseen kanaaliin on käynti vain lämmönjakohuoneen kautta, kanaalissa ei käyty. Vaikka kanaalitilaa on yritetty alipaineistaa, poistokanava on viety vain hieman kanaalin puolelle. Kanalista on voimakas puhallus konehuoneen puolelle, eikä luukkuja voi sulkea sähköjohdon takia. Kanaalin poistokanavaa tulee jatkaa kattamaan kanaalitila laajemmalti. Kanaalista tuli IV konehuoneeseen viemärin ja homeen hajua, kuvat 9-10 Kuva 9 Kuva 10 Lämmönjakohuoneen eteisestä on käynti luokan 102 alapuoliseen varastoon ja kanaaliin, tilassa aistittiin edelleen mikrobiperäinen haju. Kanaali haarautuu huoneen 102 ja luokan 101 alle (pohjakuva). Pienempi putkihaara kulkee luokan 102 alla ulkoseinustalla, sieltä on ilma- ja hajuvuotoja luokkaan 102, kuvat Luokka 102 on huomattavan alipaineinen

7 Sivu 6 / 10 Kuva 11 Kuva 12 Kuva 13 Kuva 14 Louhostilassa oli vanhoja poistokanavien päitä tukittu / tiivistetty, kuva 15 Kuva 15

8 Sivu 7 / 10 Luokkien 101 ja 102 alapuoliseen varastoon laskettiin merkkiainetta. Merkkiaine ei tullut luokkaan 102, vaan kulkeutui porraskäytävälle. Luokassa 102 aistittiin voimakas mikrobiperäinen haju. Hajua tuli jalkalistojen juuresta ympäri luokkatilaa. Katossa puhallin puhalsi suoraan villalevyyn, kuvat Kuva 16 Kuva 17 Kuva 18 Kuva 19 Kuva 20 Kuva 21

9 Sivu 8 / 10 Ylemmät kerrokset Lattioita pestiin reippaalla vedellä, kuva 22 Kuva 22 Luokassa 200 haisi linoleumimatto, muuta poikkeavaa ei todettu, kuvat Kuva 23 Kuva 24 Aiemmissa tutkimuksissa todettuja poikkeavia kosteuden arvoja oli edelleen Luokassa 309 todettiin uusi vaurio ikkunoiden yläreunassa, kuva 25

10 Sivu 9 / 10 Kuva Tutkimuksen johtopäätökset Kaikkia edellisen tutkimuksen yhteydessä annettuja suosituksia ei oltu toteutettu. Lattialuukkuja oli tiivistetty ja louhostilan poistoja tukittu. Rakennukset suurin ongelma on edelleen olemassa, eli louhosten ja kanaalien epäpuhtaudet Louhostilassa oli tehty tiivistyksiä ja tukittu poistokanavien päitä (huom. edelliset raportit). Lattialuukkuja oli tiivistetty, mutta sähköläpimenot ongelmakanaaliin keittiön ja ruokalan alueella oli tiivistämättä, lisäksi ruokalan alapuolisen ongelmakanaalin alipaineistus ei ole riittävä, ilma virtaa edelleen reippaasti kanaalista sisätiloihin, tuoden viemäri- ja mikrobiperäisiä epäpuhtauksia sisätiloihin 6. Suositukset jatkotoimenpiteiksi Ruokalan (P 017) ja keittiön (P 021) sähkökeskusten läpimenojen tiivistäminen, tiivistykseen suosittelemme Tremco SP 525 massaa Välitöntä kunnostustarvetta ilmenee rakennuksen pohjakerroksen alapuolisen kanaalitilan riittävällä alipaineistamisella, tutkimushetkellä kanaali oli edelleen huomattavan ylipaineinen IV konehuoneeseen nähden, josta oli ainoa avoin kulkureitti kanaaliin. Reitti on kuitenkin liian ahdas. Poistokanavaa tulee jatkaa syvemmälle ja laajemmalti kanaaliin. Kanaalitila tulee myös puhdistaa rakennusjätteistä ja eloperäisestä materiaalista mahdollisimman tarkasti. Kanaalin töiden ajaksi ruokalan iso huoltoluukku joudutaan avaamaan

11 Sivu 10 / 10 Suosittelemme vaihtamaan luokan 200 haiseva linoleumimatto Suosittelemme paikantamaan ja korjaamaan luokan 309 kattovuodon ja kunnostamaan ikkunarakenteet Edellisten tutkimusten suositukset tulee myös huomioida Raportissa esitetyt jatkotoimenpidesuositukset perustuvat kohteessa tehtyihin havaintoihin sekä kohteesta saatuihin tutkimustuloksiin. Raportin osittainen esittäminen on kiellettyä. Sisäilmainsinöörit Oy Espoossa 23 / 10 / 2013 Vesa Nordström projektipäällikkö Liitteet: - 1. Suuntaa-antava pohjakuva kohteesta merkintöineen

12

13

14

15