Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot

Transkriptio

1 Maakuntahallitus I Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot 716/81/ /81/813/ /81/813/2011 MH 175 Kainuun maakuntahallinnossa on valmistunut seuraavat ko kous pöytäkirjat: - Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Koulutuslautakunta Viran halti japäätökset: Henkilöstön vuo silomaa-, sai rautta-, työaikavapaata-, virka vapaata-, palk kausta-, virantoi mi tusmatkaa- ja henki löstö koulutuksia kos kevat pää tökset: - maakunta johtaja Alpo Joke lainen :t vs. maa kunta johtaja Kale vi Yliniemi :t hal linto johtaja Ka levi Yli niemi :t suun nitte lujohtaja Han nu Heikki nen :t kehit tämisjohtaja Jor ma Teit tinen :t aluekehitysjohta ja Pentti Malinen :t henkilöstö joh taja Markku Hämäläi nen :t 44-51, hen ki löstö pääl likkö Satu Rusanen :t viestin täpääl likkö Ee va Mäntymäki :t 6 - ra vinto huolto pääl likkö Eila Heik ki nen :t 45-48, sairaala insi nööri Pentti Ke rä nen :t vs. tietohallintojohtaja Ville Turunen :t hankin ta pääl likkö Laila Härkö nen :t 62-72, toi mis to päällikkö Anja Mar tiskainen :t ar kistopäällikkö Hilk ka Ka rivuo :t 34-36, 2 - las kentasihteeri Pirjo Heik kinen :t las kentapäällikkö Irma Kär nä :t las kentasihteeri Rai sa Heikki nen :t palkkahallinnon tii min vetäjä Pir jo R Heikki nen :t palk ka hallin non tii min vetäjä Jaana Kilpeläinen :t pää kir jan pitäjä Ei ja Sirviö :t Muut kuin em. päätök set: Maa kuntajohtaja Alpo Jo kelai nen: - Testamenttia koskevan pankkitilin käyttöoikeuden muutos ( 8) - Täyttölupatoimikunnan mukaiset päätökset ( :t 22-31) Henkilöstöpäällikkö Satu Rusanen - Koulutusapurahapäätökset ( :t 20-50) Viran halti ja pää tösten yhteen vedot on näh tävillä Kai nuun maakun ta -kun tayhtymän kans liassa, Kaup pa katu 1, 2. kerroksessa sekä maa-

2 kuntahalli tuk sen kokouk sessa. Lausun not: 1) Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen ja suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ovat antaneet seuraa van sisältöisen lausunnon Lapin liitolle kos kien lausunto pyyntöä Lapin liiken nejärjes telmäsuunni telmaluonnosta : "Lapin liitto on aloittanut syksyllä 2010 Lapin aluetta koskevan lii ken nejärjestelmäsuunnitel man laatimisen. Suunnitelma on valmis tumas sa ja Lapin liitto on pyytänyt mm. Kainuun maa kunta -kunta yhtymäl tä lausuntoa Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelmasta (luonnos ) sekä siihen liittyvästä Lapin liikennejärjestel mäsuunnitel ma taustaraportista (luon nos ). Kainuun maakunta -kuntayhtymä kiittää mahdollisuudesta lausua kantansa suunnitelman si sältöön. Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan yhteinen liikennestrategia jul kistettiin Liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvät haasteet ovat samansuuntai sia kaikissa Pohjois-Suomen maakunnissa. Laadittu Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma ei ole sisällöltään ristiriidassa juuri valmistuneen Lapin eteläpuolella sijaitsevien kol men maa kun nan yhteisen liikennestrategian linjausten kanssa. Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja sen taustaraportissa on hyvin kattavasti käsitelty liikennejärjestelmäsuunnitelman eri osa-alueet. Saavutettavuuden osalta työssä on kuitenkin jäänyt vä hälle huomiolle valtatien 5 ja Savonradan muodostamat yhtey det Lappiin Itä- ja Kaakkois-Suomesta sekä Pietarin alueelta. Val tatie 5 muodostaa samalla vaihtoehtoisen yh teyden pääkaupunki seudulta etenkin Itä-Lappiin ja kantatie 78 jatkeena myös Rova niemen seu dulle. Valtatien 5 liikennöitävyyttä parantavat merkittä vät kehittämis toimenpiteet sijoittuvat Pohjoisja Etelä-Savon maa kuntien alueelle. Toteutuessaan toimenpiteet parantavat myös La pin saavutettavuut ta. Vuonna 2006 valmistuneessa Pohjois-Suo men Logistiikkastrate gias sa ja Logistiikan kehittämisohjelmassa oli eräänä toimenpide ideana esillä kantateiden 78 ja 79 kehittäminen matkailuteinä. Tämä saattaisi olla edelleen ajankohtainen hanke idea, mikäli Lapin liiken nejärjestelmäsuunnitelmassa esitetään matkailuteinä kehitettäviä tieosuuksia. Barents yhteistyö ja Arktisen alueen kehittymisen tarjoamat tule vai suuden mahdollisuudet on otettu liikennejärjestelmäsuunnitel massa painokkaasti huomioon. Kainuu kannattaa Barent sin alu een yhtei sen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimista. Mahdolli siin Arktisen alueen rakennusinvestointeihin ja Koillisväylän liiken teen avautumi seen liittyvien Lapin suurten rata investointien käsit telyssä on jäänyt kokonaan huomioimatta se, että Perämeren sa tamista on jo olemas sa oleva ratayhteys Kainuun kautta Jääme relle, Muurmanskiin sekä merkittävimpiin Vienan meren satama kaupunkeihin. Koillisväylän avautumisen aikajänne ja logistisesti edulli simmiksi muodostuvat lastaussatamat ovat näkemyksemme mukaan tässä vaiheessa vai keasti arvioitavissa, joten liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on syy tä ottaa huomioon myös olemassa olevien ratayhteyksien hyödyntä minen. Kainuun maakunta -kuntayhtymä tukee Lapin liikennejärjestelmä suunnitelmassa esitettyä näkemystä Barentsin alueen liikenteelli sen merkityksen kasvamisesta ja pitää tärkeänä jat kaa sekä kehit tää Pohjois-Suo-

3 men keskinäistä ja Barentsin Euro Arktisen alueen kat tavaa liikenneyhteistyötä." 2) Hallintojohtaja Kalevi Yliniemi ja suunnit telija Martti Juntunen ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon ympäristöministeriölle koskien lausuntopyyntöä luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi Kalevalapuiston luonnonsuojelualueiden perustamiseksi: "Metsähallitus on valmistellut ympäristöministeriön pyynnöstä valtioneuvos ton hy väksymän vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvien alueiden suojelun toteuttamista. Työtä on tehty Metsä hallituksen kokoa massa Kainuun vanhojen metsien säädösvalmistelu -työryhmässä yhteis työssä maakunnallisten tahojen ja paikallisten asukkaiden kanssa. Työ ryhmä jätti ehdotuksensa ympäristö ministeriölle Ympäristöministeriö on valmistellut asiaa koskevan luonnoksen valtioneu voston asetukseksi jo vuon na Valtion luonnonsuojelualueiden perus tamista koskevia asetuksenantoval tuutta sääteleviä luonnonsuojelulain säännöksiä muutettiin voimaan tulleella luon nonsuojelulain muu toksella. Ennen tämän muutoksen voimaantuloa ei ole ollut mahdollista pe rustaa asetuksella luonnonsuojelu alueita, minkä vuoksi Kalevalapuiston luonnonsuojelu alueiden perustaminen on viivästynyt useilla vuosilla. Mi nisteriö on nyt jatkanut Kalevala puiston valmistelua yhteistyössä Metsä hallituksen kanssa ja täydentänyt asetusluonnosta ottaen huomioon vii meaikaisen kehityksen Kainuun suojelualueiden ja muiden erityisaluei den rajauksissa sekä hoidossa ja käytössä. Asetuksella perustettaisiin Suomussalmen kunnassa sijaitseville valtion omistamille alueille luonnon suojelulain 17 :n nojalla seitsemäntoista luon nonsuojelualuetta, yhteispinta-alaltaan noin hehtaaria. Suojelualu eet tulisivat muodostamaan Kalevalapuistoksi kutsuttavan toiminnallisen koko naisuuden eräiden aikaisemmin perustettujen luonnonsuojelualuei den, Hossan retkeilyalueen ja Suomussalmen vienalaiskylien maise ma-alueen kanssa. Perustet tavat luonnonsuojelualueet ovat pääosin valta kunnallisiin suojeluohjelmiin ja Natura verkostoon kuuluvia alueita. Asetusta on valmisteltu ympäristöministeriön ja Metsähallituk sen väli sessä yhteistyössä, ja sillä kehitettäisiin Suo men ja Venäjän välisessä luonnonsuoje luyhteistyössä tavoitteena olevaa suojelualueverkkoa. Kalevalapuiston ytimen muodostavat luonnonsuojelulain nojalla asetuksel la perustettavat luonnon suojelualueet. Niillä tulisivat olemaan voimassa luonnonsuojelulain 17 a :n 1 mo mentista johtuen lain :ssä säädetyt rauhoitusmääräykset. Alueet sijaitsevat metsäs tyslain 8 :ssä tarkoitetulla alu eella, mistä johtuen metsästys tulisi olemaan niillä sallittua luonnonsuo jelulain 17 a :n 2 momentin mukaisesti. Asetukseen otettaisiin näitä kos kevat viittaussäännökset. Ennestään olemassa olevien luonnonsuojelulain mukaisten luonnonsuoje lualueiden säädök set jäävät sellaisenaan voimaan. Kalevalapuistoon toi minnallisesti liittyvää ulkoilulain nojalla perustettua Hos san valtion retkeily aluetta tai Suomussalmen vienalaiskylien maisema-aluet ta rau hoitussään nökset eivät luonnollisestikaan koske. Kaikki perustettavat luonnonsuojelu alueet ovat valtion omistuksessa. Lausuntopyynnön mukaan luonnonsuojelualueiden perustaminen ei olen naisesti kuitenkaan muuta alueiden nykyistä käyttöä, sillä muun

4 muassa alueiden perinteinen virkistyskäyttö ku ten kalastus ja metsästys voisivat jatkua edelleen sekä poronhoitoa harjoitettaisiin alueilla poronhoitolain mukaises ti. Ympäristöministeriö on pyytänyt asetusluonnoksesta lausunnon mm. Kai nuun maakunta -kuntayhtymältä sekä Suomussalmen kunnalta. Asetusluonnos Lausuntopyynnön liitteenä olisi ollut toivottavaa käyttää selkeämpää ja mit takaavaltaan tar kempaa pohjakartta-aineistoa, jotta lausunnon laatijat voi sivat ottaa yksityiskohtaisemmin kantaa asetusluon noksen sisältöön. Kainuun maakuntasuunnitelma 2025, joka on yhteinen tahdonilmaisu maa kunnan kehittämi sen suun nasta, toteaa luonnonsuojelun tavoitteista mm. seuraavaa: "Kainuussa luonnonsuo jelualueiden laa juus on riittävä. Luon nonsuojeluverkostoa voidaan tarvittaessa täydentää pienialaisilla suojelu kohteil la. Vapaaehtoisen luonnonsuojelun mahdollisuus turvataan mm. laajentamalla Metso -ohjelman toi minta-alue koskemaan koko maakun taa". Maakuntasuun nitelmassa todetaan, että maakunnan luonto sekä suojelu- ja virkistysalueiden verkostot an tavat erinomaiset mahdollisuudet luonnon virkistys käytölle ja luontomatkailulle. Natura verkoston yleissuunnittelu ja aluekohtaiset hoito- ja käyt tösuunnitelmat luovat peli säännöt suojelualueiden virkistys- ja matkailukäytölle. Lyhyen aikavälin kehittämistoimenpiteet sisältävässä Kainuun maakunta ohjelmassa on esitetty tavoitteet ja toimenpiteet luonnonympä ristön hoidolle ja suojelulle sekä kestävälle käytölle. Valtioneuvoston on vahvistanut Kainuun maakuntakaava 2020:n Maakuntakaa vassa on osoitettu aluevarausmerkinnöillä tai alueen laajuus ja maakuntakaavan mittakaava huomioon ottaen kohdemerkinnällä jo toteutuneita luonnonsuojelualueita sekä erilaisiin suo jeluohjelmiin kuuluvia alueita mukaan lukien Natura 2000-verkoston alueet. Maakuntakaavassa on osoitettu kehittämisperiaatemerkinnällä luontomat kailun kehittä misalueita ja kehittämiskohteita sekä luontomatkailun yh teystarvemerkinnällä Suomen ja Venäjän rajan yli toimi vien puistoparien Kainuussa sijaitseva verkosto. Asetusluonnoksessa mukana olevat alueet sisältyvät Kainuun itärajan luontomatkailun kehittämisvyöhykkeeseen. Yk sittäisinä luontomatkailun kehittämis kohteina on osoitettu Murhisalon ja Martinselkosen alueet. Luontomatkailun yhteystarvemerkinnällä osoitettu verkosto käsittää jo olemassa ole van Ystävyyden luonnonsuojelualueen sekä vielä toteutu mattoman Kalevalapuiston. Maakuntakaavassa on osoi tettu lisäksi Kainuun itärajalla sijaitseva raja vartiolaissa säädetty raja vyö hyke, joka tuo rajoitteita mm. liikkumiselle, virkistyskäytölle ja luontomat kailun kehittämi selle. Maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaisille alueille (M) on annettu suunnittelumää räys, jossa mm. todetaan, että "Alueille voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita. Maankäyt töä suunniteltaessa on tuettava metsä talousalueiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta". Asetus luonnoksessa esitetyt suojelu alueiden laajennukset sijaitsevat maakuntakaavan M-alueella. Maakunnan suunnittelussa (em. asiakirjat) pidetään tärkeänä hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimista suojelualueille, jotta alueiden maankäyt-

5 töä suunniteltaessa ei vaaranneta niiden suojelun tarkoitusta tai suojeluarvoja. Lisäksi maakuntakaavan luonnonsuojelualueen () ja suojelualueen (S) suunnit telumääräyksissä todetaan mm. että "Alueelle laadittavassa hoito- ja käyttö-suunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota luonnon virkis tyskäytön ja luonto matkailun edistämiseen". Mainittakoon tässä yhteydes sä, että Kalevalapuiston alueelle on jo ehditty laatia ensimmäinen hoito- ja käyttösuun nitelma puiston perustamisen viivästyttyä. Valtioneuvoston Natura 2000 päätös asetusluonnokseen sisältyvistä alueista: - Pahamaailma FI , SCI, 2072 ha, toteutus: luonnon suojelu laki - Vieremänsuon alue FI , SCI, 2952 ha, toteutus: luonnon suojelu laki - Tormuan Pohjavaara-Riitasuo FI , SCI, 1700 ha, to teutus: luon nonsuojelulaki - Kala-Peuro FI , SCI, 191 ha, toteutus: luonnonsuo jelulaki ja vesi laki - Levävaara FI , SCI, 464 ha, toteutus: luonnonsuoje lulaki - Housuvaara FI , SCI, 797 ha, toteutus: luonnonsuo jelulaki ja ve silaki - Öllörinsärkkä FI , SCI, 508 ha, toteutus: luonnon suojelulaki ja ve silaki - Iso Vaskenvaara FI , SCI, 316 ha, toteutus: luon nonsuoje lulaki - Rimpisuo FI , SCI, 253 ha, toteutus: luonnonsuoje lulaki - Mäntypuro FI , SCI, 203 ha, toteutus: luonnonsuoje lulaki ja vesi laki - Sydänmaanaro FI , SCI, 2986 ha, toteutus: luon nonsuoje lulaki - Mesiönvaara FI , SCI, 507 ha, toteutus: luonnon suojelulaki ja ve silaki - Karsikkovaara-Losolehto FI , SCI, 1128 ha, toteu tus: luonnon suojelulaki - Viisiriihinen FI , SCI, 318 ha, toteutus: luonnonsuo jelulaki ja vesi laki - Murhisalo FI , SCI, 6548 ha, toteutus: luonnonsuo jelulaki ja vesi laki - Karttimojoki / Martinselkonen FI , SCI, 6194 ha, to teutus: luon nonsuojelulaki - Malahvia FI , SCI, 2383 ha, toteutus: metsälaki, ve silaki, ympäris tönsuojelulaki -lähde: / Natura -tietolomakkeet Asetusluonnoksen mukaan alueiden suojelu toteutettaisiin luonnonsuojelu lain nojalla luon nonsuo jelulain mukaisiksi muiksi suojelualueiksi. Kuitenkin valtioneuvoston Natura 2000 päätöksessä ko. alueiden suoje lun toteutus tavaksi on todettu lähes kaikkien alueiden osalta luonnon suojelulaki ja ve siluonnon suojelu vesilain nojalla. Lausuntopyyntöasia kirjoissa to teutus tavan muutosta verrattuna Valtioneuvoston Natura päätökseen ei ole tuo tu esille ja perusteltu. Kainuun maakuntakaavassa asetusluonnoksen alueet lukuun ottamatta Malahvian aluetta on osoitet tu luonnonsuojelualueiksi -merkinnällä (pois lukien laajennukset). Malahvian alue on maakunta kaavassa osoi-

6 tettu ns. Natura -rasterilla. Valtioneuvoston päätöksen ja asetusluonnoksen välinen vertailu pinta-alo jen suhteen: Alue Natura Asetus- Erotus Huom! VNp-ala luonnos Pahamaailma 2072 ha 2425 ha ha Vieremänsuo*1 853 ha 1254 ha ha Tormuan Pohjavaara* ha 1380 ha + 66 ha Kala-Peuro 191 ha 191 ha 0 ha Levävaara 464 ha 464 ha 0 ha Housuvaara 797 ha 797 ha 0 ha Öllörinsärkkä 508 ha 500 ha - 8 ha Iso Vaskenvaara 316 ha 541 ha ha Rimpisuo 253 ha 408 ha ha Lisäalue Mäntypuro 203 ha 351 ha ha Sydänmaanaro* ha 2171 ha ha Mesiönvaara 507 ha 507 ha 0 ha Karsikkovaara 1128 ha 1128 ha 0 ha Viisiriihinen 318 ha 318 ha 0 ha Murhisalo* ha 5320 ha ha Karttimojoki*5 54 ha 240 ha ha Malahvia 2383 ha 2383 ha 0 ha Yhteensä 8748 ha ha ha *1 ilman Vieremänsuota (SSA) *2 ilman Paiselampea (SSA) ja Särkilammen suota (YSA) *3 ilman Raatesuota (SSA) ja Hirvasjärvi-Raatejävi-Tulijärveä *4 ilman Lososuo-Saarijärveä (SSA) *5 ilman Martinselkosen (ESA) aluetta Lausuntopyyntöasiakirjoissa ei ole mainittu varsin huomattavan suojeluver kon laajennuksen, kaikki aan noin 1630 ha, luonnonsuojelullisia perusteita ja esitetty laajennusalueiden yksilöin tiä sekä siitä ei käy ilmi, täyttävätkö nämä laajennusalueet luonnonsuojelualueen perustami sen yleiset edelly tykset. Asetusluonnoksen liitteessä on todettu, että luonnonsuojelualueiden perustaminen ei olen naisesti kuitenkaan muuta alueiden nykyistä käyttöä, sillä muun muassa alueiden perintei nen virkistyskäyttö kuten kalastus ja metsästys voivat jatkua edelleen. Lisäksi myös tode taan, että alueilla voi daan teh dä myös luonnontilan palauttamiseen tähtääviä töitä. Useilla ase tusluonnokseen sisältyvillä alueilla on olemassa oleva tieverkko, jo ta käy tetään erityisesti paikallisten asukkaiden virkistyskäytössä. Mi käli asetus luonnoksen alueilla tehtäisiin tulevai suudessa ns. ennallistamistöitä (luon nontilaan palaut taminen), niin suojelualueilla usein en nallistaminen tarkoittaa myös olemassa olevan tieverkon pur kamista. Kainuun maakun nan näkemyksen mukaan nykyinen tieverkko näillä alueilla tulee lähtökoh taisesti säilyttää virkis tyskäytön ja luontomatkailun tarpei ta varten. Siihen luonnonsuojelulain 14 Poikkeukset rauhoitussään nöksistä kohta 7 antaa mahdollisuuden alueiden perustamistarkoitusta vaaran tamatta. Asetus luonnoksen esittelymuistioon olisi hyvä lisätä tieverkkoa ja siihen liittyviä nä kökohtia käsittelevä osa. Todettakoon, että laaditussa hoito- ja käyttö suunnitelmassa asiaa on hie man käsitelty. Luonnonsuojelulain 2 :ssä Lain soveltamisala todetaan, että luonnonsuo jelusuunnittelussa ja maise man suojelussa on otettava huomioon ta-

7 loudel liset, sosiaaliset ja sivistykselliset nä kökohdat sekä alueelliset ja paikalli set erityispiirteet. Alueellisiin ja paikallisiin erityispiirteisiin kuuluviksi voi Kainuus sa lukea erityisesti valtion omistamien maiden runsaan määrän ja toi saalta maakunnan asukkaiden perinteisen ja monipuolisen virkistyskäy tön valtion mailla jo kauan ennen erilaisia luonnonsuojeluohjelmia ja -pää töksiä. Kainuun maakunta esittää asetuksen jatkovalmistelussa otettavan huomi oon edellä esitetyt näkö kohdat. Kainuun maakunta pitää tervetulleena asiana Kalevalapuiston perustami sen etenemistä. Pitkään vi reillä ollut asia on nyt etenemässä lopultakin to teutukseen. Kalevalapuiston perus tamisella luodaan hyvät lähtökohdat puistoparien väliselle luonnonsuojeluyhteistyölle sekä mm. luontomatkailun kehittä miselle Kainuussa ja laajemmin kansainvälisellä tasolla." 3) Hallintojohtaja Kalevi Yliniemen ja suun nittelija Martti Juntunen ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon ympäristö mi niste riölle kos kien lausuntopyyntöä asetusluonnoksesta eräiden Suomus sal men ja Puolangan kunnissa sijaitsevien valtion omista mien aluei den muodostamisesta luonnonsuojelualueiksi: "Ympäristöministeriö asetti luonnonsuojelualueiden sää dösvalmistelun projektiryh män valmistelemaan ja toteuttamaan val tion maiden luonnonsuojelualueiden perustamisen edellyttämiä toi menpiteitä. Tarkoituksena on perustaa valtioneuvoston periaate pää töksen mukaisista suojeluohjelmakohteista (vanhojen metsien suoje luohjelma, lehtojensuojeluohjel ma, soidensuojelun perusoh jelma ja Suomen Natura 2000-verkosto) luonnonsuojelulain mu kaisia luon nonsuojelualueita valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi suojelun pii riin tulisi eräitä muita em. alueisiin liittyviä suojelutarkoi tuksiin varat tuja valtion alueita. Luonnonsuojelulain 17 :n nojalla annettavalla valtioneuvoston ase tuksella perustettaisiin 17 uutta luonnonsuojelualuetta pin ta-alaltaan yhteensä hehtaaria. Perustettavien luon nonsuojelualueiden rauhoitussäännöksissä noudatettaisiin luon nonsuojelulain 17 a :n 1 momentista johtuen luonnonsuojelulain :ssä säädettyä. Pe rustettavat alueet sijaitse vat metsäs tyslain 8 :ssä säädetyllä alu eella. Metsästys tulisi olemaan alueil la sallittua luon nonsuojelulain 17 a :n 2 momentin mukaisesti. Asetukseen otettaisiin näitä koske vat viit taussäännökset. Suomussalmen luonnonsuojelualueiden pe rustamisen yhteydes sä lakkau tettaisiin kolme aiemmin lehtojensuo jeluasetuksella pe rustettua lehtojensuojelualuetta ja lii tettäisiin nyt annettavalla asetuksella perustettavien luonnonsuojelualueiden yh teyteen. Lausuntopyynnön mukaan luonnonsuojelualueiden perustaminen ei olennaisesti muuttaisi alueiden nykyistä käyttöä, sillä muun muassa alueiden perinteinen virkistyskäyttö kuten ka lastus ja met sästys voi sivat jatkua edelleen sekä poronhoitoa harjoitettaisiin alueilla poron hoitolain mukaisesti. Ympäristöministeriö on pyytänyt asetusluonnoksesta lausunnon mm. Kainuun maakunta -kuntayhtymältä sekä Puolangan ja Suomussalmen kunnilta. Asetusluonnos

8 Lausuntopyynnön liitteenä olisi ollut toivottavaa käyttää selkeäm pää ja mittakaavaltaan tar kempaa pohjakartta-aineistoa, jotta lau sunnon laati jat voisivat ottaa yksityiskohtaisemmin kantaa asetus luonnoksen sisäl töön. Esimerkkeinä liitekartta-aineiston puutteista voi mainita Ul kuvaaran ja Portinvaaran alueet. Ulkuvaaran alueen asetusluonnok sen liitekartan rajaus näyttää Juntusrannan Kokko suon alueen koh dalla olevan huo mattavasti pienempi kuin Na tura verkoston rajaus. Asetusluonnok sen liitekartan rajaus ei si sällä Kalmosärkän esi historiallista asuinpaik kaa (valtakunnallisesti merkittävä muinais jäännös), vaikka Kalmosär kän alueen sisällyttä minen luonnonsuoje lualueeseen olisi todennäköisesti alueen suo jelun kannalta tarpeel lista. Asetusluonnoksessa Portinvaaran alu een rajaus poikkeaa Na tura verkoston rajauksesta ja näyttää laajentu neen vanhan vuolukivenottoalueen kohdalle mah dollisesti tarpeettomasti ja pe rusteetta (?). Kainuun maakuntasuunnitelma 2025, joka on yhteinen tahdonil mai su maakunnan kehittämi sen suunnasta, toteaa luonnonsuoje lun ta voitteista mm. seuraavaa: "Kainuussa luonnonsuo jelu alueiden laa juus on riittävä. Luonnonsuojeluverkostoa voidaan tarvittaessa täy dentää pienialaisilla suojelukohteilla. Vapaaehtoi sen luonnonsuoje lun mahdollisuus turvataan mm. laajentamalla Metso -ohjelman toi minta-alue koskemaan koko maakuntaa". Maakuntasuun nitelmassa todetaan, että maakunnan luonto sekä suojelu- ja virkistysalueiden verkostot an tavat erinomaiset mahdol lisuudet luonnon virkistyskäy tölle ja luontomatkailulle. Natura verkoston yleissuunnittelu ja aluekohtaiset hoito- ja käyttösuunni telmat luovat pelisäännöt suoje lualueiden virkistys- ja matkailu käytölle. Lyhyen aikavälin kehittämistoimenpiteet sisältävässä Kainuun maa kuntaohjelmassa on esitetty tavoitteet ja toimenpi teet luonnonympäristön hoidolle ja suojelulle sekä kestävälle käy tölle. Valtioneuvoston on vahvistanut Kainuun maakuntakaava 2020:n Maakuntakaa vassa on osoitettu aluevarausmerkin nöillä tai alueen laajuus ja maakuntakaavan mittakaava huomioon ottaen kohdemerkinnällä jo toteutuneita luonnonsuojelualueita se kä erilai siin suo jeluohjelmiin kuuluvia alueita mukaan lukien Natu ra 2000-verkoston alueet. Maakuntakaavassa on osoitettu kehittämisperiaatemerkinnällä luon tomatkailun kehittämisalueita ja kehittämiskohteita. Asetus luonnok sessa mukana olevat alueet eivät sisälly näi hin aluekokonaisuuksiin. Maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaisille alueille (M) on an nettu suunnittelumää räys, jossa mm. todetaan, että "Alueille voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita. Maankäyt töä suunnitel taessa on tuettava metsätalousalueiden yhtenäisyyttä ja toimivuut ta". Asetusluonnoksessa esitetyt suojelualueiden laajennukset si jaitsevat maa kuntakaavan M-alueella. Maakunnan suunnittelussa (em. asiakirjat) pidetään tärkeänä hoi to- ja käyttösuunnitelmien laatimista suojelualueille, jotta alueiden maankäyttöä suunniteltaessa ei vaaranneta niiden suojelun tarkoi tusta tai suojeluarvoja. Lisäksi maakuntakaavan luonnonsuojelu alu een () ja suojelualueen (S) suunnittelumääräyksissä tode taan mm. että "Alueelle laadittavassa hoito- ja käyttösuunnitel massa tu lee kiinnittää erityistä huomio ta luonnon virkistyskäytön ja luonto matkailun edistämiseen". Valtioneuvoston Natura 2000 päätös asetusluonnokseen sisälty vistä

9 alueista: - Hinkusuo FI , SCI, 1461 ha, toteutus: luonnon suo jelulaki ja vesilaki - Risti-Luoma FI , SCI, 395 ha, toteutus: luon non suojelulaki ja vesilaki - Rytyskalliot FI , SCI, 14 ha, toteutus: luonnon suo jelulaki - Lohivaaran-Matarasuon alue FI , SCI, 669 ha, to teutus: luonnonsuojelulaki - Hiidenvaara FI , SCI, 375 ha, toteutus: luon non suojelulaki ja vesilaki - Huuhkajanlehto FI , SCI, 392 ha, toteutus: luonnon suojelu laki - Huurunvaara ja Iso Niittylampi FI , SCI, 517 ha, to teutus: luonnonsuojelulaki - Ilosenkangas-Kylmäsuo FI , SCI, 796 ha, to teutus: luon nonsuojelulaki - Jyrkkävaara FI , SCI, 480 ha, toteutus: luon non suojelulaki ja vesilaki - Isosuo ja Iso Kukkosuo FI , SCI, 335 ha, toteu tus: luonnonsuojelulaki - Itäjärvi FI , SCI, 258 ha, toteutus: vanhojen metsien suoje lutyöryhmän mietinnössä esitetty Metsähallituksen aarnialueena suojeltavaksi, sopi mus maanomistajan kanssa sekä vesilaki - Julma FI , SCI, 222 ha, toteutus: luonnonsuo jelulaki ja ve silaki - Vasonniemi ja Pahanlammenpuro FI , 8 ha, to teu tus luonnonsuojelulaki sekä Vasonniemen alueella osin luon nonsuoje lulain ja osin vahvistetun ran takaavan määräysten kautta - Jylkynvaara ja Jylkynsuo FI , 583 ha, toteutus: luon non suojelulaki - Louhensuo FI , 599 ha, toteutus: luonnonsuo jelulaki ja ve silaki - Mäkilamminvaara FI , SCI, 328 ha, toteutus: luon nonsuojelulaki - Näljängän Pohjavaara FI , SCI, 359 ha, toteu tus: luonnonsuojelulaki - Porttiloma FI , SCI, 209 ha, toteutus: luonnon suo jelulaki - Ulkuvaara - Ulkupuro FI , SCI, 263 ha, toteu tus: luonnonsuojelulaki - Portinvaaran alue FI , SCI, 125 ha, toteutus: luon nonsuojelulaki - Juntusrannan Kokkosuo FI , SPA, 85 ha, to teutus: luon nonsuojelulaki - Porrassuo FI , SCI, 38 ha, toteutus: luonnon suoje lulaki - Riuskanselkonen FI , SCI, 4226 ha, toteutus: luon nonsuo jelulaki - Roimanvaara ja Paljakanvaaran suo FI , SCI, 186 ha, to teutus: luonnonsuojelu-laki - Karhuhetteensuo FI , SCI, 6 ha, toteutus: luon nonsuojelu laki -- lihavoidun alueen alla ovat lausuntopyynnön asetus luon nokseen merki tyt ja ko. alueeseen liitettävät alueet. -- lähde: / Natura -tietolomakkeet Asetusluonnoksen mukaan alueiden suojelu toteutettaisiin luon non suojelulain nojalla luon nonsuojelulain mukaisiksi muiksi suoje lu alueiksi. Kui-

10 tenkin valtioneuvoston Natura 2000 päätöksessä ko. alueiden suoje lun toteutustavaksi on todettu lähes kaikkien alueiden osalta luonnon suojelulaki ja vesiluonnon suojelu vesilain nojalla. Lausuntopyyntöasia kirjoissa to teutustavan muutosta ver rattuna Val tioneuvoston Natura päätökseen ei ole tuotu esille ja perusteltu. Kainuun maakuntakaavassa maakuntakaavan yleispiirteisyyden vuoksi ei suojelualueiden to teutustapaa ole voitu osoittaa kaikilta osin yksityiskohtaisesti. Natura-alueiden yksityiskohtai set toteu tus tavat on esitettynä ympäristöhallinnon Natura -tietolomakkeilla. Itäjärven alueen toteutustavaksi on Natura 2000 päätöksessä to det tu Metsähallituksen aar nialueena suojeltavaksi, sopimus maan omistajan kanssa sekä vesilaki. Näillä perusteilla alue on osoitettu voimassa olevassa Kainuun maakuntakaavassa suojelu alueeksi S-merkin nällä. Maakuntakaavan suojelualueille (S) on annettu suo jelu- ja suunnittelu määräykset se kä MRL 33.1 :n mu kainen ehdolli nen rakentamisrajoitus. Kainuun maakunnan näke myksen mukaan alueen suojelu toteutuu riittävällä tavalla Metsä hallituksen aarnialu eena (suojelumet sä) ja maakuntakaavan kaut ta. Asetusluonnoksen alueet ja Kainuun maakuntakaavan merkinnät: Alue Maakuntakaava Huom! Hinkusuo Lohivaara Hiidenvaara Huuhkajanlehto Huurunvaara Ilosenkangas Liejumännikkö ja Kaunisniemi eivät ole kaavassa Iso Kukkosuo Itäjärvi S Julma Vasonniemi S -kohdem., ei ole asetusluon noksessa Jylkkyvaara Louhensuo Mäkilamminvaara Pohjanvaara Porttiloma Ulkuvaara Riuskanselkonen Roimanvaara Valtioneuvoston päätöksen ja asetusluonnoksen välinen vertailu pinta-alojen suhteen: Alue Natura Asetus Erotus Huom! VNp-ala luonnos Hinkusuo (3) 1870 ha 1870 ha 0 ha Lohivaara (3) 669 ha 667 ha - 2 ha Hiidenvaara 375 ha 375 ha 0 ha Huuhkajanlehto 392 ha 392 ha 0 ha Huurunvaara (2) 517 ha 514 ha - 3 ha Ilosenkangas (3+2) 1276 ha 1788 ha ha 2 uutta+ laaj. Iso Kukkosuo (2) 335 ha 347 ha + 12 ha Itäjärvi 258 ha 275 ha + 17 ha

11 Julma (2) 230 ha 231 ha + 1 ha Jylkkyvaara 583 ha 609 ha + 26 ha Louhensuo 599 ha 591 ha - 8 ha Mäkilamminvaara 328 ha 404 ha + 76 ha Pohjanvaara 359 ha 457 ha + 98 ha Porttiloma 209 ha 209 ha 0 ha Ulkuvaara (4) 511 ha 553 ha + 42 ha Riuskanselkonen* (2) 2884 ha 2961 ha + 77 ha Roimanvaara (3) 192 ha 193 ha + 1 ha Yhteensä ha ha ha * Ilman Iso Ahvensuo-Karhusuota ja Saarensuota (yht ha) Lausuntopyyntöasiakirjoissa ei ole mainittu varsin huomattavan suo jeluverkon laajennuksen, kaikkiaan noin 850 ha, luonnonsuoje lullisia perusteita ja esitetty laajennusalueiden yksilöintiä sekä siitä ei käy il mi, täyttävätkö nämä laajennusalueet luonnonsuojelualu een perus tamisen yleiset edellytykset. Asetusluonnoksen liitteessä on todettu, että luonnonsuojelualuei den perustaminen ei olen naisesti kuitenkaan muuttaisi alueiden nykyistä käyttöä, sillä muun muassa alueiden perin teinen virkistys käyttö ku ten kalastus ja metsästys voisivat jatkua edelleen. Lisäksi myös to de taan, että alueilla voitaisiin tehdä myös luonnontilan pa lauttami seen tähtääviä töitä. Useilla asetusluonnokseen sisältyvil lä alueilla on olemassa oleva tieverkko, jota käytetään erityisesti paikallisten asukkaiden virkistyskäytössä. Mikäli asetusluonnoksen alueilla teh täisiin tulevai suudessa ns. ennallistamistöitä (luonnonti laan palautta minen), niin suojelualueilla usein ennallistaminen tarkoittaa myös olemassa olevan tieverkon purkamista. Kainuun maakunnan näke myksen mukaan nykyinen tieverkko näillä alueilla tulee lähtökohtai sesti säilyttää virkis tyskäytön ja luontomatkailun tarpeita varten. Sii hen luonnonsuojelulain 14 Poikkeukset rau hoitussäännöksistä kohta 7 antaa mahdollisuuden alueiden perus tamistarkoitusta vaa ran tamatta. Asetusluonnoksen liitteeseen olisi hyvä lisätä tieverk koa ja siihen liittyviä näkökoh tia käsittelevä osa. Asetusluonnoksen liitteen kohdassa 5 Kumottavat säädökset on il meisesti kirjoitusvirhe, kos ka asiakohdassa todetaan, että Huuru vaaran alue (12 ha) liitettäisiin Julman luonnonsuojelu alueeseen. Kyseessä lienee kuitenkin liittäminen Huurunvaaran luonnonsuoje lu alueeseen. Luonnonsuojelulain 2 :ssä Lain soveltamisala todetaan, että luon nonsuojelusuunnittelussa ja maiseman suojelussa on otettava huo mioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset nä kökohdat sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Alueellisiin ja paikalli siin eri tyispiirteisiin kuuluviksi voi Kainuussa lukea erityisesti val tion omis tamien maiden runsaan määrän ja toi saalta maakunnan asukkai den perinteisen ja monipuolisen virkistyskäytön valtion mailla jo kau an ennen erilaisia luonnonsuojeluohjelmia ja -päätök siä. Asetusluonnokseen kuuluville luonnon virkistyskäytön ja tulevai suu dessa mahdollisesti luon tomatkailun kannalta keskeisimmille alueil le esitetään myöhemmin laadittavaksi hoito- ja käyttösuunni telmat. Kainuun maakunta esittää asetuksen jatkovalmistelussa otettavan huomioon edellä esitetyt näkökohdat."

12 Maakuntajohtajan ehdotus: Lisätietoja asiasta antaa hallin tojoh taja Ka levi Yli niemi puh tai sähkö postitse Maakuntahallitus päättää, ettei vi ran haltijapäätöksiä ja pöytä kirjoihin mer kittyjä päätöksiä oteta maakunta halli tuksen käsiteltäväksi sekä merkit see annetut lausunnot tiedoksi. Maakunta halli tus: Maakuntahallitus päätti, ettei se ota käsitel täväkseen viranhaltijapäätöksiä ja pöytäkir joihin merkittyjä pää töksiä. Maakuntahallitus päätti lausuntoasioissa nu mero 2) ja 3) antaa lisälau sunnon, jossa ko roste taan sitä, että jokamiehenoikeuksien tulee säi lyä perustettavilla luonnonsuojelualueilla.