POHJOISMAIDEN NEUVOSTO SUOMEN VALTUUSKUNTA

Transkriptio

1 K9/2000vp POHJOISMAIDEN NEUVOSTO SUOMEN VALTUUSKUNTA 1998 HELSINKI 2000

2 ISSN OY EDITAAB, HELSINK12000

3 POHJOISMAIDEN NEWOSTO Suomen valtuuskunta Eduskunnalle Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta antaa oheisen kertomuksen neuvoston toiminnasta Kertomuksessa selostetaan 50. istuntoa marraskuuta sekä esitetään katsaus neuvoston yleiseen toimintaan vuoden aikana. Helsingissä 22. joulukuuta 1999 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnc~n puolesta Outi Ojala puheenjohtaja Patrick Zilliacus pääsihteeri

4

5 s s Ä L L y s 1 YHTEENVETO Ympäristökonferenssi istunto Yhteistyöbudjetti Valiokunnat Neuvosto valmistautumassa vuoteen NEUVOSTON ORGANISAATIO Yleiskokous Puheenjohtajisto Valiokunnat Tarkastuskomitea Vaalikomitea Valtuuskunnat Puolueryhmät Pääministerit Yhteistyöministerit Pohjoismainen yhteistyökomitea SUOMEN VALTUUSKUNTA Jäsenet Toiminta ISTUNTO Suomen valtuuskunta Istunnon avaus Pääministereiden selonteko Ulkopoliittinen selonteko Puolustus poliittinen selonteko Yleiskeskustelu PUHEENJOHTAJISTO Jäsenet ja kokoukset EMU-konferenssi Ministerineuvoston budjetti Jäsenehdotukset Saamelaiset Kauppapakotteiden koordinointi Ydinaseeton vyöhyke MAI-sopimus Arktinen yhteistyö Kansainväliset yhteydet Puheenjohtajiston budjetti POHJOLA-VALIOKUNTA Jäsenet ja kokoukset Hyvinvointiseminaari Lapsi- ja nuorisotyöryhmät istunnossa käsitellyt asiat Sosiaalipoliittiset asiat Lapset ja nuoret Muukalaisviha Vapaaehtoissektori Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto Tv-yhteistyö Kulttuuriyhteistyö Koulutus, kielipolitiikka ja tutkimus Muuta EUROOPPA-VALIOKUNTA istunnon asiat Työllisyys ja työmarkkinat Elintarvike- ja kuluttaja-asiat Kokoukset LÄHIALUEVALIOKUNTA Lasten ja nuorten asema lähialueilla Lapsifoorumi Tukholmassa Rikollisuus Ympäristö Yhteistyö Murmanskin alueella Muuta YMPÄRISTÖKOKOUS TARKASTUSKOMITEA Toiminta Tilintarkastuskertomus MN:n toimintakertomus

6 11 POHJOISMAIDEN NEUVOSTON Liitteet PALKINNOT oo o 0 0 oo oo 0 0 o 34 1 PN:n 500 istunnossa hyväksymät 1Ll Kirjallisuuspalkinto oooooooooooooooooooooooo 34 suositukset, lausunnot ja sisäiset 1L2 MusiikkipalkintO oooooooooooooooooooooooooooo 34 päätökset sekä puheenjohtajiston 1L3 Luonto- ja ympäristöpalkintooooooooo 34 esitykset 1998 oooooooooooooooooooooooooooooooo TIEDOTUS ooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 36 12o1 Yleistä oooooooooooo o oooo oo ooo ooooo oooo 36 n2 Tabloidilehti oooo Ooo OOoo oooo ooooo o Lehtimiesapurahat ooo oo oo oo OO 36 2 Arktisen alueen 30 parlamentaarisen konferenssin loppuasiakirja Resolution adopted by the 7th Parliamentary Conference on Cooperation in the Baltic Sea Region Lubeck, 8th September 1998 oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 53 FS Kesk. Kok. lib RKP SDP SKL Vas. Vihr. Ac ÅSD Puolueiden lyhenteet Frisinnad Samverkan Suomen Keskusta Kansallinen Kokoomus Liberalerna på Åland Ruotsalainen kansanpuolue Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Suomen Kristillinen Liitto Vasemmistoliitto Vihreä Liitto Åländsk Center Ålands socialdemokrater 6

7 7 1 YHTEENVETO Vuoden 1998 totmmnassa oli leimallista kiinnostuksen lisääntyminen ulkopoliittisiin kysymyksiin liittyvään yhteistyöhön, lähialueyhteistyön kehittäminen, yhteyksien vahvistaminen Venäjään ja Suomen aloitteen seuranta pohjoisen ulottuvuuden kehittämiseksi Euroopan unionissa. Vuonna 1997 pidetyn turvallisuuspoliittisen konferenssin pohjalta jatkokeskustelut käytiin puheenjohtajistossa. Erillisen puolustuspoliittisen selonteon antamista jatkettiin myös vuoden 1998 istunnossa, jossa Pohjoismaiden puolustusyhteistyötä selosti Ruotsin puolustusministeri. Suomen aloitteesta sekä puheenjohtajistoa että valiokuntia informoitiin pohjoisen ulottuvuuden edistämisestä. Tämän johdosta neuvoston puheenjohtajisto antoi lausunnon, jossa aloitetta kannatettiin. Neuvosto antoi tukensa Pohjoismaiden hallituksille niiden pyrkimyksissä edistää yhteisiä pohjoismaisia ja eurooppalaisia etuja, joiden tavoitteena on voimakkaan pohjoisen ulottuvuuden saaminen EU:n politiikkaan. Ajankohtaisia Eurooppa-kysymyksiä nousi esiin myös Euroopan rahaliitosta pidetyssä konferenssissa. 1.1 Ympäristökonferenssi Otsikolla Pohjola - kestävä alue 2000-luvun taitteessa pidettiin Göteborgissa helmikuuta teemakokous. Sen tavoitteena oli herättää keskustelua niistä laajakantoisista yhteiskunnallisista muutoksista, joita tarvitaan, jotta Pohjoismaista saataisiin ympäristön kannalta kestävä alue sekä alueellisesti että maailmanlaajuisesti katsottuna. Taustalla oli äskettäin päättyneet Kioton neuvottelut ilmastokaasupäästöjen rajoittamisesta. Lisäksi kokouksessa osoitettiin, mihin toimiin Pohjoismaiden hallitusten pitää ryhtyä todellisten muutosten aikaansaamiseksi. Kokoukseen osallistui kansanedustajia, ministereitä, tutkijoita ja järjestöjen edustajia. Pääpuheenvuoron piti Ruotsin pääministeri Göran Persson. Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki puhui yhdessä osakokouksessa ympäristölle ystävälliseen energiankäyttöön tähtäävästä Pohjoismaiden yhteistyöstä. Konferenssiin osallistui viitisensataa osanottajaa istunto Neuvoston 50. istunto pidettiin Oslossa marraskuuta. Istunnon aluksi pääministeri David Oddsson selosti Islannin puheenjohtajakauden ohjelmaa. Hän kertoi islantilaisten keskittyvän erityisesti mereen, luontoon sekä arktisten alueiden ja Länsi-Pohjolan elinoloihin liittyviin kysymyksiin. Asiat kootaan ohjelmaan, jonka Islanti laatii ja otsikoi "Pohjolan kansat ja meret". Siinä kiinnitetään erityistä huomiota kestävään resurssien käyttöön sekä opetus- ja tutkimuslaitosten yhteistyöhön. Lisäksi panostetaan tiedottamiseen, jotta muualla maailmassa opittaisiin ymmärtämään arktisten seutujen ja Länsi-Pohjolan elinehtoja. Islanti haluaa myös kehittää yhteistyötä Skotlannin ja Shetlandinsaarten kanssa. Pääministeri kertoi, että islantilaiset aikovat toimia määrätietoisesti sen hyväksi, että Pohjoismaissa opittaisiin paremmin ja vastavuoroisesti tuntemaan ja ymmärtämään naapurimaiden kieliä. Hänen mielestään tulevassa vuosituhannen vaihteessa Pohjoismaiden tulee myös yhdessä viedä pohjoismaista taidetta ja kulttuuria muualle maailmaan. Puheenjohtajana toimivan Ruotsin puolesta ulkoministeri Anna Lindh antoi ulkopoliittisen selonteon. Hän totesi Pohjoismailla olevan erityistä etua ja yhteinen vas-

8 8 tuu siitä, että toimimme lähialueillamme vakaan ja kestävän kehityksen puolesta joko tekemällä yhteistyötä kahdenvälisesti Itämeren rantavaltioiden kesken tai alueella toimivien monenkeskisten yhteistyörakenteiden kautta. Hän korosti, että Venäjä on ja pysyy Pohjoismaille tärkeänä yhteistyökumppanina sekä maailmanlaajuisissa että alueellisissa asioissa. Selonteossa käsiteltiin myös Euroopan unionin laajentumista. Ulkoministeri Lindh totesi laajentumisen olevan kaikkien Pohjoismaiden asia. Edessä on pitkä jakso, jolloin unionin johtotroikkaan kuuluu koko ajan joku pohjoismaisista jäsenmaista. Tilaisuutta on käytettävä hyödyksi mahdollisimman paljon yhteisten etujen ajamiseksi. Ministeri totesi myös, että passivapaus säilytetään Pohjoismaiden välillä senkin jälkeen kun Schengen-yhteistyö yhdistetään unioniin. Pohjoismaiden ulkoministerit toimivat päättäväisesti sen puolesta, että neuvotteluissa saavutetaan hyvä lopputulos niin, että Islannin ja Norjan sopimukset astuvat voimaan samaan aikaan kuin Amsterdamin sopimus. Pohjoismaiden yhteistyöstä YK:ssatodetaan selonteossa, että viime vuosina turvallisuusneuvoston toiminnassa esiintulleissa konkreettisissa asioissa Pohjoismailla on usein ollut selvät yhteiset tavoitteet. Jo toisen kerran myös puolustusministerit antoivat yleiskokoukselle erillisen selontekonsa. Siitä on tullut pysyvä osa istunnon päiväjärjestystä. Näin ollen pyrkimykset Pohjoismaiden neuvoston työn kehittämiseksi kattamaan kaikki keskeiset politiikan sektorit ovat toteutuneet. Selonteon esitteli Ruotsin puolustusministeri Björn von Sydow. Hänen mukaansa pohjoismainen yhteistyö on tärkeätä meneillään olevassa prosessissa, jolla Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria kehitetään ja kollektiivista turvallisuutta lisätään. On tärkeätä, että Euroopan turvajärjestelyt kattavat sekä Pohjois-Euroopan että Etelä-Euroopan. Pohjoisessa konkreettisia yhteistyöaloja ovat rauhan edistäminen, harjoitustoiminta kuten Nordic Peace, turvallisuutta edistävät toimet Baltian maissa, puolustustarvikeyhteistyö, turvallisuuspoliittinen tutkimus ja puolustukseen liittyvä ympäristöyhteistyö. Ytimenä on rauhaa edistävä toiminta. Huhtikuussa 1998 Pohjoismaiden puolustusministerit sopivat yhteistyön syventämisestä ja kehittämisestä pohjoismaisen sotilaallisen kriisinhallinnan koordinointijärjestelyssä (NORDCAPS, Nordic Coordinated Arrangement for Military Peace Support). Pitkän aikavälin tavoitteena on saada aikaan yhteispohjoismaiset rauhaa edistävät joukot. V solmittiin runkosopimus puolustustarvikeyhteistyöstä ja syksystä 1997 on toteutettu pohjoismaista puolustusympäristöyhteistyöohjelmaa. Vuoden 1999 budjettiesityksen lisäksi käsiteltiin normaalissa järjestyksessä suuri määrä muita ministerineuvoston esityksiä ja jäsenehdotuksia. Yleiskokous mm. hyväksyi lähialueiden lapsia ja nuoria auttavan toimintaohjelman sekä rasismin ja muukalaisvihan vastaisen ohjelman. Lisäksi hyväksyttiin ministerineuvoston ehdotukset pohjoismaisesta kielipolitiikasta ja tutkimuspoliittisesta strategiasta. Suosituksia annettiin yhteensä 37. Istunnossa pidettiin myös kyselytunti, jolla Pohjoismaiden yhteistyöministerit vastasivat jäsenten kysymyksiin. Istuntopäivinä puheenjohtajisto tapasi sekä Pohjoismaiden pääministereitä että ulkoministereitä. 1.3 Yhteistyöbudjetti 1999 Vuoden 1999 budjetti on 717 miljoonaa Tanskan kruunua, mikä on yhtä paljon kuin v Budjetin sisällä on siirretty 10 miljoonaa kruunua lähialueohjelmaan. Ministerineuvoston lähtökohtana oli saada aikaan sellainen budjetti, joka antaisi tilaa dynaamiselle yhteistyölle, jossa voitaisiin ottaa huomioon Pohjoismaissa, Euroopassa ja lähialueilla tapahtuvat muutokset muuttamatta yhteistyön taloudellisia raameja. 1.4 Valiokunnat Pohjola-valiokunnassa käsiteltiin mm. ministerineuvoston ehdotukset pohjoismaisesta yhteistyöstä vuosituhannen vaihteessa ja pohjoismaisesta kielipolitiikasta. Lisäksi valiokunnassa oli esillä lapsi- ja nuorisopoliit-

9 tisia kysymyksiä. Se käsitteli myös selonteon lapsi- ja nuorisokulttuuriyhteistyöohjelman toteuttamisesta Eurooppa-valiokunnan työssä keskityttiin yhteyksien kehittämiseen kansallisten parlamenttien Eurooppa-valiokuntien tai vastaavien kanssa. Valiokunnan painopistealoja olivat kuluttajapolitiikka ja työllisyyskysymykset. Valiokunta sai ministerineuvostolta raportin Eurooppa-asioiden käsittelystä eri yhteistyösektoreilla. Lähialuevaliokunta piti tiiviitä yhteyksiä lähialueille. Yhteydenpitoa Venäjän kanssa lisättiin mm. vierailemalla Pietarissa. Valiokunnalla oli tärkeä rooli syyskuussa pidetyn 7. Itämeri-kokouksen järjestelyissä. Lasten aseman parantamiseen tähtäävää työtä jatkettiin pitämällä oma pohjoismais-balttilainen lapsifoommi Tukholmassa joulukuussa. Kokouksessa käsiteltiin lasten asemaa ja elinehtojayk:nlasten oikeuksien sopimuksen pohjalta. 1.5 Neuvosto valmistautumassa vuoteen 1999 Neuvoston puheenjohtajamaa on v Ruotsi. Oslon istunnossa neuvoston presidentiksi valittiin kansanedustaja Gun Hellsvik. Hallitusyhteistyötä johtavat islantilaiset pääministeri Davi+ Oddssonin johdolla. Helmikuun alussa järjestetään Helsingissä Pohjoismaiden neuvoston ja Baltian parlamentaarisen yleiskokouksen yhteiskokous. Neuvoston valiokunnat ja puolueryhmät kokoontuvat ainakin neljä kertaa vuoden aikana. Varsinainen istunto pidetään marraskuussa Tukholmassa. 9

10 2 NEUVOSTON ORGANISAATIO Pohjoismaiden neuvostossa tekevät yhteistyötä viiden Pohjoismaan ja kolmen itsehallintoalueen parlamentit ja hallitukset. Yhteistyön perustana ovat vuonna 1962 solmittu Helsingin sopimus muutoksineen ja neuvoston työjärjestys. Helsingin sopimuksen viimeisimmät muutokset astuivat voimaan vuoden 1996 alussa ja neuvoston työjärjestyksen viimeisinunät muutokset vuoden 1997 alussa. Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten yhteistyöelin. Se panee täytäntöön neuvoston suosituksia ja antaa puolestaan neuvostolle hyväksyttäväksi omia ehdotuksiaan. Ministerineuvosto antaa neuvostolle vuosittain kertomuksen toiminnastaan sekä seuraavan vuoden budjettiehdotuksensa ja toimintasuunnitelmansa. Ministerineuvoston sihteeristö on Kööpenhaminassa. 2.1 Yleiskokous Neuvoston yleiskokouksen muodostavat 87 Pohjoismaiden ja itsehallintoalueiden parlamenteista valittua jäsentä sekä noin 80 hallitusten edustajaa, jotka kokoontuvat istuntoon kerran vuodessa syksyisin. Yleiskokous on neuvoston korkein päättävä elin. Sen tehtävänä on mm. antaa suosituksia ja lausuntoja, vahvistaa neuvoston työjärjestys, valita puheenjohtajiston ja valiokuntien jäsenet, määrätä valiokuntien lukumäärä ja toimialat sekä päättää seuraavan istunnon aika ja paikka. Helsingin sopimuksen mukaan on mahdollista kutsua koolle myös ylimääräinen istunto tai teemaistunto. Äänioikeus neuvostossa on vain valituilla jäsenillä eli parlamentaarikoilla. 2.2 Puheenjohtajisto Neuvoston puheenjohtajiston muodostavat presidentti ja kaksitoista muuta jäsentä, jotka yleiskokous valitsee. Jokaisen viiden maan valtuuskunnan ja jokaisen puolueryhmän on oltava edustettuna puheenjohtajistossa. Puheenjohtajisto huolehtii neuvoston juoksevien asioiden hoidosta istunnoissa ja niiden välillä. Lisäksi se vastaa ulko- ja turvallisuuspoliittisten kysymysten sekä pohjoismaisen yhteistyön budjetin käsittelystä. Puheenjohtajisto käsittelee myös jäsenehdotukset, joita ei lähetetä minkään valiokunnan käsiteltäviksi. Se voi myös toimia yleiskokouksen asemesta ja tehdä esityksen tai antaa lausunnon sellaisesta asiasta, jonka käsittely ei voi odottaa seuraavaan istuntoon. Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö, entiseltä nimeltään puheenjohtajiston sihteeristö, on Kööpenhaminassa samoissa toimitiloissa Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön kanssa. 2.3 Valiokunnat Neuvostossa on organisaatiomuutoksen jälkeen eli vuoden 1996 alusta lukien ollut kolme valiokuntaa: Pohjola-valiokunta, Eurooppa-valiokunta ja lähialuevaliokunta. Valiokuntien tehtävänä on valmistella asiat yleiskokouksen tai puheenjohtajiston päätöksiä varten. Valiokunnat käsittelevät jäsenehdotuksia, ministerineuvoston ehdotuksia, pohjoismaisten laitosten kertomuksia, ministerineuvoston ilmoituksia hyväksytyistä suosituksista sekä saapuneita kirjelmiä. Myös ministerineuvoston selonteko yhteistyösuunnitelmista ja budjettiehdotus käsitellään kaikissa valiokunnissa. 10

11 2.4 Tarkastuskomitea Tarkastuskomitean tehtävänä on tarkastaa yhteispohjoismaisin varoin rahoitettavaa toimintaa ja vastata siitä pohjoismaisen yhteistyön tarkastustoiminnasta, josta yleiskokous päättää. Komitea vastaa myös Helsingin sopimuksen, muiden pohjoismaista yhteistyötä koskevien sopimusten, neuvoston työjärjestyksen ja muiden sisäisten määräysten tulkintaan liittyvistä asioista sekä osallistuu näiden säännöstöjen muutosvalmisteluihin. Komitean suomalainen jäsen oli Pehr Löv (RKP). 2.5 Vaalikomitea Vaalikomitea valmistelee istunnossa vahvistettavan luottamuspaikkojen jaon sekä ne täydennysvaalit, jotka neuvosto valtuuttaa puheenjohtajiston suorittamaan. Vaalikomiteassa on seitsemän jäsentä, Suomesta Mari Kiviniemi (Kesk.) ja ]armo Wahlström (Vas.). 2.6 Valtuuskunnat Kunkin jäsenmaan valitut jäsenet, varajäsenet ja hallituksen edustajat muodostavat maansa valtuuskunnan neuvostossa. Suomen valtuuskuntaan kuuluu 18 eduskunnan ja kaksi Ahvenanmaan maakuntapäivien valitsemaa jäsentä sekä hallituksen määräämät edustajat. Valituista jäsenistä ja varajäsenistä koostuva valtuuskunta järjestäytyy eli valitsee itselleen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja työvaliokunnan sekä laatii työlleen ohjeet. 2.7 Puolueryhmät Parlamentit valitsevat neuvoston jäsenet ja varajäsenet puolueiden voimasuhteiden mukaan. Luottamuspaikkojen jakoa ja monia käsitehäviä asioita valmistellaan puolueryhmissä ennen poliittisten elinten päätök- siä. Puolueryhmiä on neljä: keskiryhmä, sosiaalidemokraatit, konservatiivit ja vasemmistososialistit Neuvosto tukee ryhmiä taloudellisesti. Niillä kaikilla on myös oma ryhmäsihteeri. 2.8 Pääministerit Pohjoismaiden pääministereillä on yleisvastuu yhteistyöstä. He pyrkivät kytkemään Pohjoismaiden sisäisen yhteistyön eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen työhön. Pääministerit kokoontuvat säännöllisesti kolme tai neljä kertaa vuodessa. Puheenjohtajamaalla on vastuu kokouksista, jotka voivat olla luonteeltaan varsinaisia tai ylimääräisiä. Vuonna 1998 ministerineuvoston puheenjohtajamaa oli Ruotsi, v se on Islanti. 2.9 Yhteistyöministerit Valtuuskunta toimii tiiviissä yhteistyössä pohjoismaisen yhteistyöministerin ja häntä avustavan sihteeristön kanssa. Yhteistyöministerin tehtäviin kuuluu pohjoismaisen yhteistyön koordinointi hallituksessa sekä erityisesti vastuu yhteistyön budjetin käsittelystä. Yhteistyöministeri oli Eurooppa-ministeri Ole Norrback (RKP). Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö (PYS) kuuluu hallinnollisesti ulkoasiainministeriöön. Sihteeristöä johti ulkoasiainneuvos Peter Stenlund ja 15. lokakuuta lähtien ulkoasiainneuvos Marita Eerikäinen Pohjoismainen yhteistyökomitea Pääministereitä ja yhteistyöministereitä avustaa pohjoismainen yhteistyökomitea (PYK), joka toimii myös Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön ja sen pääsihteerin hallituksena. Yhteistyökomitean suomalaisjäsen oli ulkoasiainneuvos Peter Stenlund ja loppuvuodesta ulkoasiainneuvos Marita Een käinen. 11

12 3 SUOMEN VALTUUSKUNTA 3.1 Jäsenet Valittu 10. helmikuuta 1998, täydennetty 5. kesäkuuta, 9. syyskuuta ja 4. marraskuuta 1998 Valitut jäsenet Alho, Arja, SDP Andersson, Janina, Vihr. Erland, Olof, lib. Hurskainen, Sinikka, SDP Hyssälä, Liisa, Kesk. Kaarilahti, Marjut, Kok. Kallis, Bjarne, SKL Kiljunen, Kimmo, SDP Kiviniemi, Mari, Kesk. Korteniemi, Ossi, Kesk. Koskinen, Heikki, Kok. Lapintie, Annika, Vas. Löv, Pehr, RKP Manninen, Hannes, Kesk. Metsämäki, Lauri, SDP Nyby, Mats, SDP Prusti, Riitta, SDP Salmen, Olof, ÅC Sasi, Kimmo, Kok., varapuheenjohtaja Wahlström, Jarmo, Vas., puheenjohtaja Varajäsenet Aho, Esko, Kesk. Apukka, Asko, Vas. ( ) Andersson, Claes, Vas. ( ) Aula, Maria Kaisa, Kesk. Biaudet, Eva, RKP Bryggare, Arto, SDP Haatainen, Tuula, SDP Hellberg, Klaus, SDP Helle, Esko, Vas. ( ) Järvilahti, Timo, Kesk. Jääskeläinen, Jouko, SKL Kemppainen, Hannu, Kesk. Korhonen, Riitta, Kok. Kurola, Osmo, Kok. Laine, Reino, Vas. Luhtanen, Leena, SDP Nurmi, Tuija, Kok. Olin, Kalevi, SDP Ranta-Muotio, Aulis, Kesk. Rothberg, Johan, FS Sjöblom, Anne-Helena, ÅSD Tuomioja, Erkki, SDP SUOMALAISJÄSENET VALIOKUNNITTAIN Pohjola-valiokunta Alho, Arja, SDP Andersson, Janina, Vihr. Korteniemi, Ossi, Kesk. Lapintie, Annika, Vas. Löv, Pehr, RKP Prusti, Riitta, SDP Salmen, Olof, ÅC, puheenjohtaja Eurooppa-valiokunta Hurskainen, Sinikka, SDP Hyssälä, Liisa, Kesk. Kaarilahti, Marjut, Kok. Kallis, Bjarne, SKL Kiljunen, Kimmo, SDP Koskinen, Heikki, Kok. 12

13 13 Lähialuevaliokunta Erland, Olof, lib. Kiviniemi, Mari, Kesk., varapuh.joht. Manninen, Hannes, Kesk. Metsämäki, Lauri, SDP Sasi, Kimmo, Kok., puheenjohtaja Puheenjohtajisto Nyby, Mats, SDP Wahlström, Jarmo, Vas. Tarkastuskomitea Löv, Pehr, RKP Vaalikomitea Kiviniemi, Mari, Kesk. Wahlström, Jarmo, Vas. Puheenjohtajiston tiedotusryhmä Nyby, Mats, SDP, puheenjohtaja Wahlström, Jarmo, Vas. Työvaliokunta Wahlström, Jarmo, Vas., puheenjohtaja Sasi, Kimmo, Kok., varapuh.joht. Andersson, Janina, Vihr. Kallis, Bjarne, SKL Kiviniemi, Mari, Kesk. Löv, Pehr, RKP Nyby, Mats, SDP Salmen, Olof, ÅC 3.2 Toiminta Kertomusvuoden aikana valtuuskunta kokoontui kuudesti ja työvaliokunta kahdesti. Valtuuskunta valitsi 11. helmikuuta 1998 puheeenjohtajakseen kansanedustaja ]armo Wahlströmin (Vas.) ja varapuheenjohtajakseen kansanedustaja Kimmo Sasin (Kok.). Työvaliokuntaan valittiin ]anina Andersson (Vihr.), Bjarne Kallis (SKL), Mari Kiviniemi (Kesk.), Pehr Löv (RKP) ja Mats Nyhy (SDP) sekä Ahvenanmaan maakuntapäivien jäsen Olof Salmen (ÅC). Kokouksessa puhuttiin myös pohjoismaisen yhteistyöbudjetin seurannasta, puheenjohtajiston tiedotusryhmän toiminnasta ja valiokuntien tiedotuksesta. Ministerineuvoston 1999 budjettiesitystä käsiteltiin valtuuskunnan kokouksessa 24. helmikuuta. Ulkoasiainneuvos Peter Stenlund selosti budjetin valmistelua. Lähialueyhteistyöhön oli ehdotettu 10 miljoonan Tanskan kruunun lisäystä, jolloin lähinnä pohjoismaisten tutkimuslaisten määrärahoja jouduttaisiin vastaavasti leikkaamaan. Tämä taas edellyttäisi kansallisen rahoituksen lisäämistä näille laitoksille. Opetusministeriö ilmoitti ettei Suomella ole mahdollisuuksia lisätä kansallista rahoitusta, jos pohjoismaista rahoitusta karsitaan huomauttaen myös, että kyseiset laitokset olivat saaneet hyvät arvosanat laitoksia arvioitaessa. Tarkoituksena oli pitää budjettiraamit samalla tasolla kuin tänä vuonna. Ruotsista oli ilmoitettu ettei sieltäkään aiottu vaatia pohjoismaisen budjetin leikkaamista. Valtuuskunta jatkoi budjettiesityksen käsittelyä 3. huhtikuuta ulkoasiainneuvos Peter Stenlundin ja neuvoston johtajan Berglind Asgeirsdottirin avauspuheenvuorojen pohjalta. Kokoukseen osallistuivat myös ympäristö- ja opetusministeriöiden sekä NEFCOn edustajat. Budjettiraamien toivottiin pysyvän samana kuin kuluvana vuonna. Edustajat arvostelivat sitä, että rakennus- ja asuntosektorin momentti oli poistettu vuoden 1998 budjetista ja että eräiden yhteistyölaitosten varoja oltaisiin leikkaamassa ja näin vaarantamassa laitoksen olemassaolo. Uhanalaisia laitoksia olivat Teoreettisen fysiikan laitos, Merioikeuden laitos, Aasiantutkimusinstituutti ja Vulkanologinen instituutti. Puheenjohtaja Jarmo Wahlström kertoi, että laitosten lakkauttamisesta oli puhuttu myös puheenjohtajiston budjettiryhmässä ja että puheenjohtajisto toivoi tarkkaa selvitys-

14 tä asiasta. Berglind Asgeirsdottir totesi budjettityöryhmän ottaneen varovaisen kannan Pohjoismaiseen Investointirahastoon ehdottaen selvityksen tekemistä rahaston toiminnasta. Eurooppa-valiokunta on asettanut työryhmän selvittämään asiaa. Neuvoston päivittäiseen työhön toivottiin parempaa yhteensovittamista valiokuntasihteereiden kesken, kiinteämpiä yhteyksiä neuvoston sihteeristön ja kansllisten sihteeristöjen välille ja parempaa yhteistyötä valiokuntien työhön niissä asioissa, jotka kuuluvat usealle valiokunnalle. Pohjoismaisen yhteistyön korostettiin lisäksi olevan kansalaisia varten, mikä pitäisi näkyä paremmin myös toiminnassa eikä järjestää niin paljon seminaareja. Valtuuskunnan kokouksessa 17. kesäkuuta käsiteltiin ministerineuvoston budjettiesitystä. Pääsihteeri Guy Lindström totesi, että muutokset ovat pieniä meneillään olevan vuoden budjettiin verrattuna. Lisävaroja ehdotetaan metsätutkimukseen ja terveydenhuoltoyhteistyöhön, kun taas elintarvikeyhteistyön varoja on karsittu. Puheenjohtaja Jarmo Wahlström teki selkoa puheenjohtajiston budjettityöryhmästä, jossa oli keskusteltu pohjoismaisten laitosten kohtalosta. Hän oli ajanut rakennus- ja asuntosektorin palauttamista budjettiin ja toivoi puolueryhmiltä kannanottoja. Pohjoismaisen kulttuurirahaston johtokunnan jäsen, kansanedustaja Kirsti Ala Harja (Kok.) kertoi valtuuskunnalle 18. syyskuuta rahaston hallinnossa tehtävistä uudistuksista. Tarkoituksena oli lakkauttaa erilliset kulttuurikomiteat. Lisäksi johtokunta oli päättänyt liittää rahaston sihteeristön ministerineuvoston sihteeristöön. Suomen kannalta kulttuurikomiteoiden lakkauttamista pidettiin huonona, koska niissä suomalaisilla on mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa rahaston määrärahojen jakoon. Ala-Harjan mielestä pitäisi saada enemmän varoja pohjoismaisiin kulttuuripääkaupunkihankkeisiin v. 2000, jolloin Helsinki, Reykjavik ja Bergen ovat Euroopan kulttuuripääkaupunkeja. Kun Kööpenhamina ja Tukholma olivat kulttuuripääkaupunkeja, ne saivat viitisen miljoonaa Tanskan kruunua. Neuvoston 50:nnen istunnon asiat olivat esillä valtuuskunnan kokouksessa 5. mar- raskuuta, jossa pääsihteeri Guy Lindström esitteli ne korostaen pääministereiden selontekoa sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista että puolustuspoliittista selontekoa. Ulkoasiainneuvos Marita Eerikäinen selosti pääministereiden kokouksia, joissa keskusteltaisiin mm. pohjoisesta ulottuvuudesta. Valtuuskunnan työvaliokunta käsitteli ministerineuvoston budjettiesitystä 5. kesäkuuta. Yhteistyöministeri Ole Norrback kertoi budjettiesityksen periaatteista todeten että sen loppusummaa ei ole muutettu, eli se on 716,9 milj. Tkr. Ulkoasiainneuvos Peter Stenlund kertoi, että esitystä laadittaessa oli otettu huomioon rationalisointivaatimukset, minkä ansiosta lähialueyhteistyöhön voitiin esittää kymmenen miljoonan Tanskan kruunun lisäystä. Näin ollen lähialueyhteistyöhön ehdotettiin yhteensä n. 19 milj. Tkr enemmän kuin kuluvana vuonna. Erityisen vaikeata yhteistyökomitean oli päästä sopimukseen Pohjoismaisen teollisuusrahaston määrärahasta, jota esitettiin leikattavaksi miljoona kruunua. Tyytyväisiä oltiin siihen, että Ruotsi ei vaadi leikkauksia ja että pääsihteerin esitys on entistä selkeämpi, mitä neuvosto on pitkään toivonut. Työvaliokunta keskusteli 27. marraskuuta 50:nnestä istunnosta ja samalla tulevien istuntojen järjestelyistä. Pääsihteeri Lindström kertoi, että istunnon pituudesta ja keskustelujen elävöittämisestä oli keskusteltu tämänkin istunnon jälkeen. Hän kysyi, voitaisiinko kirjalliset kysymykset ja niiden vastaukset ottaa asialistaan omana kohtanaan. Hänen mielestään valtuuskunnan tulisi osallistua istuntoihin niin monilukuisesti kuin mahdollista. Puheenjohtaja Wahlströmin mielestä istunnon asialistalla oli aivan liian monta selontekoa, joista piti keskustella. Niiden määrää pitäisi rajoittaa. Tiedostusvälineiden antama kuva istunnosta oli myös niukka ja vajavainen. Edelleen hänen mielestään asialistalla on aivan liikaa asioita. Niiden määrää pitäisi rajoittaa ja keskittyä muutamiin, poliittiseseti merkittäviin asioihin. Useat edustajat arvostelivat lehdistön valvontaa ja istunnosta tiedottamista. Korostettiin tiedotusstrategian tarvetta ja vaadittiin, että kansalaisille on tiedotettava, mitä neuvoston päätökset merkitsevät käytännössä ihmisille. Lisäksi ehdotettiin, että is- 14

15 tunto rajattaisiin kolmeen päivään, pidettäisiin useampia yleiskeskusteluja, kyselytuntia myös muiden kuin yhteistyöministereiden kanssa, budjettikeskustelun erottamista yleiskeskustelusta. Puolueryhmiä kehotettiin huolehtimaan siitä, että istuntoon lähetetään varajäsen estyneen varsinaisen jäsenen tilalle. Hallituksesta oli kiinnitetty ministeriöiden huomiota epätavallisen alhaiseen suomalaisministereiden määrään ja sen mukanaan tuomaan negatiiviseen julkisuuteen. Työvaliokunnassa käsiteltiin vielä Pohjoismaiden neuvoston ja Baltian parlamentaarisen yleiskokouksen yhteisen kokouksen valmisteluja. Kokous pidettiin helmikuuta Lisäksi käsiteltiin valtuuskunnan tiedotussuunnitelmaa 1999, joka hyväksyttiin, sekä suunnitteilla olevaa keskiamerikkalaisen parlamenttivaltuuskunnan vierailua, jolloin järjestettäisiin seminaari pohjoismaisesta yhteistyöstä. Tämän jälkeen johtaja Reinhold Enqvist kertoi Pohjoismaisesta teollisuusrahastosta. 15

16 STUNTO 4.1 Suomen valtuuskunta Neuvoston 50. istunto pidettiin marraskuuta 1998 Suurkäräjillä Oslossa. Suomen valtuuskuntaan kuuluivat: Hallituksen edustajina: pääministeri Paavo Lipponen, Eurooppa-ministeri ja pohjoismainen yhteistyöministeri Ole Norrback sekä puolustusministeri Anneli Taina. Ahvenanmaan maakuntahallituksen edustajina: maaneuvos Roger Jansson, maakuntahallituksen jäsenet Anders Eriksson ja Roger Nordlund. Eduskunnan valitsemat jäsenet: kansanedustajat Arja Alho, Janina Andersson, Timo Järvilahti, Bjarne Kallis, Kimmo Kiljunen, Ossi Korteniemi, Heikki Koskinen, Reino Laine, Pehr Löv, Hannes Manninen, Lauri Metsämäki, Mats Nyby, Riitta Pmsti, Kimmo Sasi ja Jarmo Wahlström. Ahvenanmaan maakuntapäivien valitsemina: maakuntapäivien jäsenet Olof Erland ja Olof Salmen sekä varajäsen Anne-Helena Sjöblom. 4.2 Istunnon avaus Neuvoston presidentti Berit Bnorhy Larsen toivotti osanottajat tervetulleiksi Osloon ja istuntoon. Hän totesi istuntoa tällä kertaa leimavaan paljolti sellaiset teemat ja asiat, joissa Itämeren ympärillä olevat lähialueet ovat keskeisesti esillä. Yhteistyö lähialueiden eli Viron, Latvian, Liettuan, Karjalan, Pietarin ja Kaliningradin alueiden sekä Koillis-Venäjän kanssa tulee entistäkin tärkeämmäksi pohjoismaisessa yhteistyössä ja samalla käytännöllisemmäksi. Hän korosti poliittisten näkymien globalisoitumista myös neuvoston toiminnassa ja mainitsi esimerkkeinä siitä ja koko Eurooppaa leimaa- vasta poliittisesta dynamiikasta mm. puheenjohtajiston lausunnot pohjoisesta ulottuvuudesta, kestävästä kehityksestä ja kansainvälisistä rauhanoperaatioista. Tärkeänä istunnon aiheena hän mainitsi myös pohjoismaisen elämänlaadun. 4.3 Pääministereiden selonteko Istunnon aluksi pääministeri Davi Oddsson teki selkoa Islannin puheenjohtajaohjelmasta alkavalla toimintakaudella. Islanti aikoo puheenjohtajana toimiessaan keskittyä erityisesti mereen, luontoon ja arktisilla alueilla ja Länsi-Pohjolassa elävien ihmisten elämään liittyviin asioihin. Tätä varten tehdään ohjelma otsikolla "Kansat ja meret Pohjolassa", jossa pannaan erityinen paino kestävälle resurssien käytölle ja koulutus- ja tutkimuslaitosten yhteistyölle. Tiedotusta parantamalla pyritään lisäämään ihmisten ymmärtämystä arktisten alueiden ja Länsi-Pohjolan elinoloja kohtaan. Lisäksi islantilaiset haluaisivat kehittää yhteistyötä Skotlannin ja Shetlandinsaarten kanssa. Islanti aikoo toimia määrätietoisesti lisätäkseen molemminpuolista tietoa pohjoismaisista naapurikielistä ja niiden ymmärtämistä. Hän tähdensi pohjoismaisen taiteen ja kulttuurin hyväksi yhdessä tehtävää työtä Pohjolan ulkopuolella, joka pitäisi nostaa tärkeysjärjestyksessä kärkeen. 4.4 Ulkopoliittinen selonteko Puheenjohtajamaan puolesta Ruotsin ulkoministeri Anna Lindh antoi ulkopoliittisen selonteon. Hänen mielestään on Pohjoismaiden etujen mukaista ja samalla Pohjoismailla on yhteinen vastuu toimia vakauden 16

17 ja kestävän kehityksen puolesta lähialueillamme. Itämeren rantavaltiot voivat toimia kahdenvälisen yhteistyön kautta, mutta myös monien alueella toimivien yhteennivautuvien yhteistyörakenteiden kautta. Hän korosti sitä, että Venäjä on ja tulee olemaan tärkeä yhteistyökumppani Pohjoismaille niin maailmanlaajuisissa asioissa kuin alueellisissakin asioissa. Selonteossa käsiteltiin myös EU:n laajentamista. Ulkoministeri Lindh korosti laajentumisen olevan tärkeä myös Pohjoismaille. Pitkän aikaa eteenpäin tulee joku pohjoismainen jäsenmaa kuulumaan EU:n johtoon. Tätä tilannetta tulee käyttää hyväksi mahdollisimman paljon viedäksemme eteenpäin yhteisiä etujamme. Ministeri totesi myös, että pohjoismainen passivapaus tullaan säililyttämään senkin jälkeen, kun Schengenin sopimuksen aiheuttama yhteistyö liitetään EU:n toimintaan. Pohjoismaiden ulkoministerit aikovat tosissaan toimia sen puolesta, että neuvotteluissa päästään hyvään tulokseen eli että Islannin ja Norjan sopimukset astuisivat voimaan samaan aikaan Amsterdamin sopimuksen kanssa. Pohjoismaiden yhteistyöstä YK:ssa todettiin, että menneen vuoden aikana monissa turvallisuusneuvostossa esille tulleissa konkreettisissa asioissa Pohjoismaat ovat olleet vahvasti samoilla linjoilla. 4.5 Puolustuspoliittinen selonteko Pohjoismaiden puolustusministerit antoivat toisen kerran oman selonteon neuvostolle. Tästä on näin ollen tullut pysyvä kohta istunnon asialistaan. Samalla on päästy siihen, että pohjoismaisessa yhteistyössä toimitaan kaikilla keskeisillä politiikan aloilla, mihin alkujaan pyrittiinkin. Selonteon esitteli Ruotsin puolustusministeri Björn von Sydow. Hän totesi, että pohjoismainen yhteistyö on tärkeä meneillään olevalle prosessille, kun Euroopan turvallisuutta yritetään kehittää lisäämällä kollektiivista turvallisuutta. On tärkeätä, että Euroopan turvajärjestelmään kuuluvat sekä Pohjois- että Etelä-Eurooppa. Pohjoismaiden kesken tehdään konkreettista yhteistyö- tä rauhanedistämisessä, Nordic Peace - maanpuolustusharjoituksissa, turvallisuuden edistämiseksi Baltian maissa, puolustusmateriaalihankinnoissa, turvallisuuspoliittisessa tutkimuksessa sekä puolustukseen liittyvässä ympäristöyhteistyössä. Huhtikuussa 1998 Pohjoismaiden puolustusministerit sopivat yhteistyön syventämisestä ja kehittämisestä edelleen pohjoismaisen sotilaallisen kriisinhallinnan koordinointijärjestelyn puitteissa (NORDCAPS, Nordic Coordinated Arrangement for Military Peace Support). Lopullisena tavoitteena on saada aikaan yhteinen rauhaaedistävä brigadi. 4.6 Yleiskeskustelu Neuvoston presidentti Berit Brorby Larsen aloitti yleiskeskustelun toteamalla, että neuvoston toimintaa oli vuoden 1997 aikana leimannut turvallisuuspoliittisten kysymysten vahva etusijaistaminen parlamentaarisessa yhteistyössä ja että uusi työskentelymuoto oli mahdollistanut entistä laajempaa kirjoa edustavien poliittisten kysymysten käsittelyn. Pohjoinen ulottuvuus, EU:n itälaajeneminen, ympäristöasiat, Pohjolan ja lähialueiden lapset sekä lähialueilla käytävä taistelu rikollisuutta vastaan olivat kuluvanakin vuonna keskeisiä asioita neuvoston toiminnassa. On tärkeää pohtia EU:n itälaajenemisen seurauksia ja ottaa samalla huomioon, että nykypäivän Eurooppa-yhteistyö on pitkälti kytköksissä alueisiin. Uusi EU tarvitsee harkittua aluepolitiikkaa Pohjolalle ja Pohjois-Euroopalle. On pohjoismaisten parlamentaarikoiden tehtävä edistää keskustelua Suomen esittämästä EU:n pohjoisesta ulottuvuudesta. Pohjoiselle ulottuvuudelle on annettava selkeästi pohjoismainen ulottuvuus ja käsitteelle konkreettinen sisältö. Pohjoismaiden neuvoston on niin ikään vaalittava rooliaan sillanrakentajana sekä muun Euroopan ja Venäjän vuoropuhelun näyttämönä. Tämän yhteistyöalueen vahvistaminen on olennaisen tärkeää tulevina vuosina. Presidentti korosti myös tarvetta jatkaa neuvoston oman organisaation kehittämistä ja ehdotti presidentin toimikauden 17

18 pidentämistä kahteen vuoteen, jolloin organisaatiota olisi mahdollista johtaa nykyistä tehokkaammin ja pitkäjänteisemmin. Hän herätti kysymyksen siitä, onko mielekästä pitäytyä säännöllisessä maidenvälisessä vuorottelussa. Yhteistyöministeri Ole Norrback totesi, että pohjoismaisen yhteistyön uudistus ja uudet yhteistyömuodot luovat hyvän pohjan uusille panostuksille ja aloitteille. Hän painotti, että yhteistyön kolmesta piiarista herättänee eniten konkreettista kiinnostusta Pohjola ja lähialueet On tärkeää panostaa toimivaan hallintoon, kehittyvään demokratiaan ja ihmisoikeuksiin Baltian maissa ja Venäjällä. Pohjoismaisten arvojen ja etujen edistämiseksi EU:ssa tarvitaan pohjoismainen tavoiteohjelma niiksi neljäksi ja puoleksi vuodeksi, jolloin jokin Pohjoismaa on joko puheenjohtajana tai ns. troikan jäsenenä. Tämän ajanjakson suuret haasteet ovat Euroopan rahaliiton toteuttaminen, EU:n laajeneminen, Agenda 2000 sekä Amsterdamin sopimuksen seuranta. Pohjoismaiselle yhteistyölle on tärkeää, että pohjoinen ulottuvuus ankkuroidaan EU:n eri toiminta-aloihin ja että se kattaa niin poliittisena ajatuksena kuin konkreettisena toiminta-ohjelmanakin ne lähellä olevat maat, jotka ovat EU:n kumppaneina tässä yhteistyössä, eli Norjan, Islannin ja Puolan lisäksi Baltian maat ja Venäjän. Hän totesi myös, että Pohjoismaiden kannalta on tärkeää, että etenkin Baltian maiden EU-jäsenyys toteutuisi mahdollisimman nopeasti. Ministeri Norrback painotti, että kehitystä ja pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan myös taloussektorilla kauppaesteiden poistamisessa, pohjoismaisten yritysten yhteistyössä ja yhdistymisessä sekä jäsenmaiden talouspolitiikan entistä tiiviimmässä yhtenäistämisessä. Kansanedustaja ja lähialuevaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (Kok.) esitteli valiokunnan toimintaa. Valiokunnalla on ollut työssään neljä pääteemaa, eli lasten ja nuorten tilanne lähialueilla, rikollisuuden vastainen kamppailu lähialueilla, neuvoston ympäristökonferenssin seuranta sekä ympäristö- ja demokratisoitumiskehitys ja lasten tilanne Murmanskin alueella. Sasi painotti, että Pohjolan sisäinen yhteistyö on ja tulee olemaan Pohjoismaiden neuvoston toiminnan kulmakivi, mutta suurin kehitys tapahtuu nykyään lähialueyhteistyössä. Siksi onkin ilahduttavaa, että ministerineuvosto on noudattanut neuvoston toivetta ja lisännyt lähialuevaliokunnan rahoitusta vuoden 1999 talousarviossa. Pohjoismaiden neuvoston ja Baltian parlamentaarisen yleiskokouksen toinen yhteinen kokous pohjoisen ulottuvuuden, lähialueidemme turvallisuuden sekä rikollisuuden vastaisen kamppailun tiimoilta on tärkeä tapahtuma v Poliittisen vuoropuhelun tulisi johtaa pohjoismaisten Baltiapanostusten parempaan koordinoimiseen, mikä taas vauhdittaisi EU-jäsenyysprosessia. Kansanedustaja Mats Nyby (SDP) muistutti, että Pohjoismaiden neuvoston toiminnan laillisuuteen kuuluu että pohjoismaalaiset tietävät, mitä hyötyä heillä on neuvoston toiminnasta, ja että neuvoston työn tulisi parhaimmillaan helpottaa pohjoismaalaisten arkielämää. Jotta ihmiset saisivat tietoa neuvoston toiminnasta, tarvitaan tehokasta tiedotusta. Nyby korosti, että laajoilta konferenssijärjestelyiltä, pitkiltä sisäisiltä budjettikeskusteluilta ja tiheäitä kokoustoiminnalta on jäänyt liian vähän aikaa ja voimia poliittisiin asiakysymyksiin. Painavien poliittisten kysymysten puuttuminen esityslistalta saattaa yhä enenevässä määrin vähentää poliitikkojen kiinnostusta neuvostoa ja sen toimintaa kohtaan. Poliittisista asiakysymyksistähän ei sinänsä ole puutetta, mutta ne on syytä nostaa esiin. Esimerkiksi pohjoismainen kaasuverkko olisi ainutkertainen teollisuuspoliittinen yhteistyöprojekti, ainutkertainen pohjoismaisen yhteistyön ja pohjoisen ulottuvuuden symboli EU:ssa, ja se myös konkretisoisi tätä käsitettä, joka koskee kaikkia pohjoismaisen yhteistyön osapuolia. Maakuntapäivien jäsen OlofErland (lib.) korosti yhteispohjoismaisia arvoja ja mainitsi niiden ilmenemisestä esimerkkinä ihmisoikeuksien asettamisen yhdeksi pohjoismaisen yhteistyön tärkeistä lähtökohdista myös Pohjolan rajojen ulkopuolella. Nyt kun pohjoismainen yhteistyö hakeutuu Pohjolan rajojen ulkopuolelle EU:hun ja lähialueille, on tärkeää, että palataan pohjoismaisen yhteiskuntamuodon keskeisiin arvoihin ja että lähialueiden tukemisesta tulee vankkaa ja 18

19 19 käytännön kansalliseen työskentelyyn kytkeytyvää. Hän toivoi lähialuevaliokunnan painottavan keskeisten sosiaalisten rakenteiden ja erityisesti naisten roolia kehitysprosessissa. Hänen mukaansa vakaus, sosiaaliturva ja sosiaalinen vastuu ovat myös talouskehityksen edellytys. Kansanedustaja Arja Alho (SDP) nosti esiin talouskasvun ja työllisyysasiat Hän totesi talouskasvun olevan keskeistä sekä työllisyydelle että sosiaaliselle hyvinvoinnille. Ilman hyvää työllisyyttä ei hyvinvointiyhteiskunnalla voi myöskään olla rahoituspohjaa. Kokopäivätyön ja työttömyyden rinnalle on etsittävä osa-aikatyön ja lyhytaikaisten työsuhteiden kaltaisia joustavia ratkaisuja, jotka saattavat tietyissä tilanteissa olla toivattavia ja joka tapauksessa työttömyyttä parempia ratkaisuja niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Työmarkkinoiden joustavuus osana talouskasvua taas on voitava rinnastaa vakaisiin työsuhteisiin, ilman että kummastakaan tarvitsisi luopua. Kun työehtoihin haetaan joustavuutta, on siis otettava huomioon työntekijän suoja ja työsuhdeturva. Pohjoismaiden vahva työmarkkinakäytäntö tulisi ulottaa myös unionitasolle, mikä edistäisi turvallisuutta myös Euroopan muuttuvilla työmarkkinoilla. Kansanedustaja janina Andersson (Vihr.) peräänkuulutti keskustelua keskeisistä käsitteistä "kestävä Pohjola" ja "pohjoinen ulottuvuus" EU:ssa, jolloin niiden sisältö ei muuttuisi niin epämääräiseksi, että se kattaisi kaiken. Kestävän Pohjolan -käsitteessä on taloudellinen hyöty ja siihen liittyvä luonnon hyväksikäyttö asetettava vastakkain ekologisen kestävyyden kanssa. Hän mainitsi Suomen kalanviljelyn ja Itämeren rehevöitymisen esimerkkinä alueesta, jolla pyrkimykset ovat ristiriitaisia. Pohjoiselle ulottuvuudelle voitaisiin antaa konkreettinen sisältö esim. yhteisellä kaasuverkolla, joka viestisi myönteisestä kehityksestä. Yhteinen liikennepolitiikka saattaisi sitä vastoin johtaa moottoritie- ja siltaprojekteihin, joiden pyrkimyksenä olisi nopeuttaa maasta toiseen tapahtuvaa yksityisautoilua, mikä taas ei edistäisi kestävää kehitystä. Pohjoisen ulottuvuuden tulisi merkitä politiikkaa, joka tähtää merien pelastamiseen, Itämeren pelastamiseen tukemalla Venäjän ja Baltian maiden pyrkimyksiä luoda vesi- ja maata- louspolitiikka, joka merkitsisi parempaa vedenpuhdistusta sekä liikennepolitiikkaa ja joka ei oman liikennepolitiikkamme tapaan hitaasti mutta varmasti tapa Itämerta. Kansanedustaja Pehr Löv(RKP) tähdensi, että Pohjoismaiden ainutlaatuinen elämänlaatu nojaa solidaariseen arvoperustaan, joka ohjaa tulonjakopolitiikkaa ja jota tulee vaalia ja välittää Pohjoismaiden ulkopuolelle. Tämän lähtökohdan pohjalta meidän pohjoismaalaisten on yhdessä vastustettava EU:ssa liiallista verojen yhdenmukaistamista, joka nakertaa perinteisen hyvinvointimme rahoitusta. Muista yhteisistä ED-asioista Löv mainitsi huumepolitiikan liberaalistamisen vastustamisen sekä toivomuksen siitä, että kaikki Pohjoismaat kuuluisivat jonakin päivänäemun piiriin. Lopuksi Löv nosti vielä esiin pohjoisen alkuperäiskansojen elinehdot. Hän peräänkuulutti päätöksiä, jotka säilyttäisivät pohjoisen elinmahdollisuudet väestön omin ehdoin ja heidän perinteiset pyyntimenetelmänsä turvaten. Yhteistyöministeri Ole Nmrhack totesi MAJ-sopimuksesta, että talouden globaalistuminen on tullut jäädäkseen ja että tarvitaan enemmän kansainvälisiä sopimuksia, jotka säätelevät investointeja sekä osittain myös rahakauppaa ja liiketoimia ylipäätään. MAJ-sopimuksella pyritään luomaan investoinneille säännöt, jotka hyödyttäisivät kaikkia. Sisällöstä voidaan keskustella, mutta MAJ-sopimuksella ei tule pelotella. Jos sopimus jää syntymättä, siinä häviävät ennen kaikkea investointeja tarvitsevat maat. Suomi ponnistelee, jotta MAJ-sopimukseen kirjattaisiin säännöt, jotka takaavat, ettei ympäristövaatimuksia madalleta investointien saamiseksi. Maakuntapäivien jäsen Olof Erland (lib.) otti esiin taloudellisten ja kaupallisten pakotteiden arvioinnin. Pakotteet voivat saada aikaan suurta kärsimystä siviiliväestössä. On kysyttävä, ovatko pakotteet ja niiden seuraukset kohtuullisessa suhteessa niihin vaikeuksiin ja kärsimyksiin, joita ne aiheuttavat viattomille ihmisille. Vaikka pakotteiden tehokkuus painostuskeinona perustuukin siihen, että ne iskevät siviiliväestöön, Erlandin mukaan olisi silti etsittävä vaihtoehtoja. Hän ilmaisi toivomuksenaan, että Pohjoismaista tulisi edelläkävijöitä ja aloitteentekijöitä

20 20 kansainvälisissä poliittisissa talouspakotekeskusteluissa. Päämääräksi on asetettava sellaisten nykyistä pitkäjänteisempien toimien etsiminen, jotka suojelevat siviiliväestöä ja humanitaarisia etuja ja jotka ovat sopusoinnussa ihmisoikeuksien kanssa. Kansanedustaja ja vasemmistososialistisen ryhmän puolestapuhuja Jarno Wahlström (Vas.) nosti esiin kysymykset Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä ja MAJsopimuksesta puheenjohtajiston näistä jäsenesityksistä antamien mietintöjen pohjalta. Hän kysyi, miksi Pohjola ei voisi muodostaa ydinaseetonta vyöhykettä ja miksi usein edelläkävijänä ollut Pohjola ei edes yritä edistää asiaa. Pohjoismaiden neuvoston tulisi olla Euroopan rauhan ja vakauden puolestapuhuja, ja ydinaseenomat vyöhykkeet voisivat olla tämän vakauden olennainen osa. Hän totesi, että sotilasliiton jäsenyyskään ei voi olla Euroopan uusien itsenäisten maiden ainoa vaihtoehto, ja painotti lisäksi valitettavan usein unohtuvaa laajentunutta turvallisuuskäsitettä. Suomen ja Ruotsin puolueettomuus takaa maille yhtä suuret mahdollisuudet vaikuttaa Euroopan turvallisuuteen kuin sotilasliiton jäsenille, vaikkakin puolueettomia maita on aivan liian kauan pidetty toisen luokan toimijoina turvallisuuspoliittisella areenalla. MAJ-sopimuksen suhteen Wahlström korosti, että talouden globaalistuminen, joka tähtää maailmantalouden säännösten purkamiseen, johtaa puutteelliseen maidenväliseen ja -sisäiseen tasa-arvoon. Myös MAJ-sopimus on osoittanut, mihin talouden globaalistuminen voi pahimmillaan johtaa, mikäli ei perusteellisesti pohdita, kenen oikeuksista onkaan kysymys. Hän korosti, että YK:n kauppa- ja kehityselin UNCTAD olisi otettava mukaan prosessiin, kun ajatellaan MAJ-sopimuksen merkitystä kehitysmaille, ja painotti, että Pohjoismaiden hallitusten tulisi jatkossa puolustaa ympäristöä, työntekijöiden oikeuksia, oikeutta omaan kulttuuriin sekä edistää samalla avoimuutta, julkista keskustelua ja vuorovaikutusta kautta koko prosessin.

21 5 PUHEENJOHTAJISTO Puheenjohtajisto vastaa Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettiesityksen käsittelystä ja yleisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten asioiden valmistelusta. Niin ikään se koordinoi valiokuntien työskentelyä. Puheenjohtajisto hoitaa myös yhteydenpidon kansainvälisiin järjestöihin ja jossain määrin hallinnollisia tehtäviä. 5.1 Jäsenet ja kokoukset Puheenjohtajistoon kuului kolmetoista jäsentä. Suomea edustivat ]armo Wahlström (Vas.) ja Mats Nyby (SDP). Puheenjohtajisto kokoontui kymmenen kertaa. Istunnon yhteydessä se tapasi Pohjoismaiden pääministerit. Keskusteluiden aiheina olivat YK:n kehittäminen ja pohjoismainen yhteistyö, EU:n laajentuminen sekä alueellinen yhteistyö Euroopassa. Puheenjohtajisto tapasi myös ulkoministerit, joiden kanssa keskusteltiin mm. pohjoisesta ulottuvuudesta EU:ssa. 5.2 EMU-konferenssi Kesäkuun alussa järjestettiin Oslossa seminaari Euroopan talous- ja rahaliiton merkityksestä Pohjoismaille. Siihen osallistui neuvoston jäsenten lisäksi kansallisten parlamenttien Eurooppa- ja finanssiasioista vastaavien valiokuntien edustajia sekä finanssiministereitä, asiantuntijoita ja järjestöjen edustajia. Pääaiheita olivat talous- ja rahaliiton toteuttaminen, pienten talouksien tilanne suuren talousalueen sisällä sekä valuuttaunionin vaikutukset työllisyyspolitiikkaan ja kauppapolitiikkaan. Kokouksen lopuksi oli poliittisten ryhmittymien ja finanssiministereiden paneelikeskustelu. Suomesta osallistuivat finanssineuvos Ilkka Kajaste valtiova- rainministeriöstä ja eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Erkki Tuomioja. Konferenssissa esiin tulleita asioita seurataan neuvoston Eurooppa-valiokunnassa. Erityisesti on keskusteltu siitä, voitaisiinko Pohjoismaiden työskentelyä EU:ssa koordinoida yhteisen talouspolitiikan hyväksi sekä Pohjolan sisäisen kaupan kehityksestä, kun Suomi ottaa käyttöön euron. Muita teemoja ovat aluepoliittinen kehitys, joustavampien työmarkkinoiden aikaansaaminen sekä hyvin toimivan koulutusjärjestelmän luominen. Myös verotuksen ja maksujen yhtenäistämistä halutaan selvittää helpottamaan Pohjoismaiden integroitumista. 5.3 Ministerineuvoston budjetti 1999 Pohjoismaisen yhteistyön budjetti vuonna 1999 on 716,9 miljoonaa Tanskan kruunua. Neuvosto osallistui budjettiesityksen valmisteluun jo prosessin alkuvaiheessa. Esitys annettiin neuvostolle jo alkukesästä, minkä lisäksi puheenjohtajistolla oli tilaisuus keskustella lopullisesta ehdotuksesta ministerineuvoston edustajien kanssa helmikuussa. Puheenjohtajisto asetti tänäkin vuonna erillisen työryhmän valmistelemaan neuvoston mietintöä. Sekä puolueryhmissä että kaikissa kolmessa valiokunnassa keskusteltiin jälleen budjettiprosessin kehittämisestä ja parantamisesta ja neuvoston mahdollisuudesta osallistua siihen. Puheenjohtajisto hyväksyi mietinnön lokakuussa. Lopullinen käsittely oli neuvoston 50. istunnossa Oslossa, jossa neuvosto antoi suosituksen pohjoismaisen yhteistyön budjetista (nro 3). Helsingin sopimuksen mukaan ministerineuvoston tulee, ellei erityisiä syitä ole, 21

22 noudattaa neuvoston suosituksia budjettivarojen käytöstä annetuissa puitteista. Neuvoston suosituksessa on muutoksia, joissa esitetään lisävaroja mm. Pohjoismaiden kulttuurirahastolle ja joihinkin kulttuuritarkoituksiin kuten kieliyhteistyöhön ja lapsiin ja nuoriin sekä näiden lisäksi elintarvike- ja bioetiikkayhteistyöhön. Leikkauksia suositeltiin Pohjoismaiden teollisuusrahaston varoihin sekä sektoreiden välisiin hankkeisiin. Lisäksi esitettiin arktisen tutkimusohjelman siirtämistä, jolloin varoja saatiin vapautettua muuhun. Suositukseen sisältyi myös lausunto painopistealoista vuoden 2000 budjettivalmisteluissa. Painopisteiksi esitettiin Pohjolan ja sen lähialueiden lapsia ja nuoria, kieliyhteistyötä, huumepoliittista yhteistyötä, rikollisuuden torjumista ja kuluttaja-asioita. 5.4 Jäsenehdotukset Puheenjohtajiston käsittelemät jäsenehdotukset koskivat puheenjohtajiston toimialoista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä hallinnollisia ja konstitutionaalisia asioita Saamelaiset Pohjoismaiden neuvoston keskiryhmän tekemässä jäsenehdotuksessa (A 1181/p) ehdotettiin saamelaisväestöä otettavaksi Pohjoismaiden neuvoston täysivaltaiseksi jäseneksi ja myöntämään varoja saamelaisten poliittisen työn kehittämiseen. Puheenjohtajisto ehdotti mietinnössään että neuvosto ei ryhtyisi mihinkään toimiin jäsenehdotuksen johdosta. Puheenjohtajisto totesi että saamelaisilla on neuvostossa tarkkailijan asema sekä puheoikeus yleiskeskusteluissa. Neuvosto päätti kuitenkin istunnossa puheenjohtajiston esityksestä palauttaa asia puheenjohtajistoon jatkovalmistelua varten Kauppapakotteiden koordinointi Vasemmistososialistisen ryhmän jäsenen tekemässä jäsenehdotuksessa (A 1044/p) ehdotettiin, että Pohjoismaiden neuvosto suosittaisi Pohjoismaiden ministerineuvos- tolle, että se koordinoisi pohjoismaiden pakotepolitiikkaa ja toimisi sen puolesta että YK:n päättämät pakotteet kohdistuisivat mahdollisimman vähän siviiliväestön haitaksi ja pyrkisi hillitsemään yksittäisten maiden langettamia pitkäaikaisia kaupan rajoituksia. Puheenjohtajisto päätti suosittaa neuvostolle, että se ei ryhtyisi mihinkään toimiin jäsenehdotuksen johdosta. Puheenjohtajisto oli kuitenkin sitä mieltä, että pohjoismaiden hallitusten olisi syytä olla yhteydessä pakotekysymyksissä ja että olisi toimittava sen puolesta että pakotteet koskisivat mahdollisimman vähän siviiliväestöä. Yleiskokouksen päätös noudatti puheenjohtajiston esitystä Ydinaseeton vyöhyke Neuvoston vasemmistososialistinen ryhmä teki jäsenehdotuksen (A 1177 /b), että neuvosto suosittaisi ministerineuvostoa toimimaan sen puolesta että Pohjola julistettaisiin ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi ja että vyöhykkeeseen otettaisiin myös Kuolan niemimaa, Karjala, Baltian maat ja Itämeren alue ja että tutkittaisiin, voitaisiinko ajatus ydinaseettomasta "käytävästä" itäisessä Keski-Euroopassa toteuttaa. Puheenjohtajisto esitti mietinnössään, että neuvosto ei ryhtyisi mihinkään toimiin jäsenehdotuksen johdosta. Puheenjohtajisto totesi että pohjoismaiden erilaisia turvallisuuspoliittisia ratkaisuja tulee kunnioittaa turvallisuuspoliittisen yhteistyön lähtökohtana ja että pohjoismaista ydinaseetonta vyöhykettä on tarkasteltava laajemmassa eurooppalaisessa yhteydessä eikä se tällä haavaa ole ajankohtaista. Yleiskokous päätti puheenjohtajiston esityksen mukaisesti MAI-sopimus Neuvoston vasemmistososialistinen ryhmä teki jäsenehdotuksen (A 1178/p) MAJ-sopimuksesta (Multilateral Agreement on Investment). Siinä todetaan, että MAI-ja muista kansainvälisistä sopimusneuvotteluista puuttuu täysin avoimuus ja julkinen keskustelu. Ehdotuksen tekijät ovat lisäksi huolestuneita siitä, miten sopimus vaikuttai- 22

23 si esim. ympäristönsuojeluun, työsuojeluun, sosiaalivakuutuksiin, kulttuuriin ja rikkaan maailman ja kehitysmaiden suhteisiin. Lisäksi halutaan että maailmanlaajuisista sopimuksista kuten MAI-sopimus tulisi neuvotella laajemmassa punssa kuin vain OECD-maiden kesken. Puheenjohtajisto totesi mietinnössään, että on hyvä jos monenkeskinen investointisopimus saadaan aikaan mutta mieluiten laajemmalta pohjalta kuin vain OECD-maiden kanssa ja että sopimuksen muotoilun on täytettävä erinäisiä vaatimuksia. Investoijien toivomus kansainvälisestä säännöstöstä on puheenjohtajiston mielestä oikeutettu, mutta sitä ei saa luoda ottamatta huomioon muita tärkeitä yhteiskunnan etuja eikä se saa estää tai vaikeuttaa kansainvälistä yhteistyötä muilla aloilla. Puheenjohtajiston esityksestä yleiskokous antoi MAJ-sopimuksesta suosituksen (nro 4) pohjoismaiden hallituksille. 5.5 Arktinen yhteistyö Parlamentaarinen arktinen yhteistyökomitea jatkoi työtään. Siihen kuuluu Pohjoismaiden lisäksi edustajia Kanadan, Venäjän ja USA:n parlameneista ja Euroopan parlementista. Sen puheenjohtaja on kanadalainen Clifford Lincoln. Suomea edustaa kansanedustaja ]armo Wahlström. Sen jälkeen kun Arktinen neuvosto perustettiin syyskuussa 1996, komitea on osallistunut neuvoston työhön tarkkailijana muodostaen sen parlamentaarisen foorumin. Komitea on pyrkinyt aktiivisesti vahvistamaan neuvoston asemaa ja herättämään poliittista kiinnostusta arktista yhteistyötä kohtaan. Yhteistyössä Venäjän kanssa järjestettiin Salehardissa huhtikuuta 1998 kolmas arktinen parlamentaarikkokokous. Siellä hyväksyttiin laaja loppuasiakirja (liite 2). Samalla sovittiin siitä, että komitean sihteeritehtävät hoidetaan Suomen eduskunnassa. Seuraava konferenssi pidetään v Suomessa. 5.6 Kansainväliset yhteydet Puheenjohtajiston kansainvälisiä yhteyksiä hoidettiin entiseen tapaan sekä Euroopassa oleviin kansainvälisiin järjestöihin että Pohjolan lähialueiden maihin ja alueisiin. Yhteydet Venäjän parlamenttiin ovat tiivistyneet. Baltian maiden ja Itä-Euroopan maiden kansanedustajien stipendiohjelmaa jatkettiin. Sillä tarjotaan lähialueiden kansanedustajille mahdollisuus tulla tutustumaan meidän parlamentaarisiin järjestelmiimme, talouselämään ja yhteiskuntaan. Stipendejä myönnettiin yhteensä 45. Syyskuussa neuvoston edustajat osallistuivat seitsemänteen parlamentaariseen Itämeri-kokoukseen, joka pidettiin Lybeckissä. Sen pääteemana oli Euroopan unionion laajentaminen Itä- ja Keski-Eurooppaan. Kokous antoi Itämeren maiden hallituksille suunnatun julkilausuman (Liite 3). 5.7 Puheenjohtajiston budjetti 1999 Pohjoismaiden neuvoston budjetti 1999 on 30 miljoonaa Tanskan kruunua, mikä on miljoona kruunua vähemmän kuin edellisenä vuonna. Neuvoston yhteinen sihteeristö on Kööpenhaminassa, ja siellä on lähes kaksikymmentä. Maiden maksuosuudet budjetista määräytyvät erityisen jakoperusteen mukaan, joka lasketaan yhteenlasketun bruttokansantuotteen perusteella. Vuoden 1999 jakoperusteen mukaan Suomen maksuosuus on 17,7 o/o. 23

24 6 POHJOLA-VALIOKUNTA 6.1 Jäsenet ja kokoukset Pohjola-valiokunnan suomalaisjäsenet olivat Arja Alho (SDP), ]anina Andersson (Vihr.), maakuntapäivien jäsen Olof Erland (Lib.) Ahvenanmaalta, Marjut Kaarilahti (Kok.), Ossi Korteniemi (Kesk.), Annika Lapintie (Vas.), Pehr Löv (RKP) ja Riitta Pntsti (SDP). Huhtikuun 1. valiokunta osallistui kulttuuriseminaariin Embracing Diversity: Nordic Culture in the Global Mosaic, joka järjestettiin Unescon suuren kulttuurikonferenssin yhteydessä Tukholmassa. Osa valtuuskunnan jäsenistä teki opintomatkan Brysseliin huhtikuuta. Valiokunta kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. 6.2 Hyvinvointiseminaari Maaliskuun 31. valiokunta järjesti Unescon Intergovernmental Conference on Cultural Policies for Development -konferenssin yhteydessä seminaarin Ruotsin valtiopäivätalossa. Valiokunnan jäsenten ohella seminaariin osallistuivat parlamentin "hyvinvointivaliokunnan" jäsenet. Seminaari oli avoin tiedotusvälineille. Seminaari keskittyi kolmeen hyvinvointipolitiikan keskeiseen kysymykseen: sosiaalihuoltoon, sosiaalivakuutuksiin sekä työmarkkinoihin. Enemmistö oli yksimielinen siitä, että pohjoismainen hyvinvointimalli tulisi säilyttää, mikä oli seminaarin lähtökohta. 6.3 Lapsi- ja nuorisotyöryhmät Vuoden aikana valiokunta asetti kaksi työryhmää, jotka jättävät raporttinsa ja ehdotuksensa kesäkuussa 1999: Lapsi- ja nuorisotyöryhmä, jota johti Riitta Prusti (SDP). Ryhmä kokoontui tämän vuoden aikana kahdesti. Ryhmän tavoitteena oli luoda kokonaiskuva pohjoismaisten lasten ja nuorten mahdollisuuksista ja vaikeuksista sekä antaa ehdotuksia pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön suuntaviivoista, erityisesti silmälläpitäen v käyttöön otettavaa uutta lapsi- ja nuorisotoimintasuunnitelmaa. Toinen työryhmä sai tehtäväkseen kartoittaa vapaaehtoisjärjestöjen toiminnan ehdot sekä selvittää järjestöjen toiminnan merkitystä Pohjoismaiden yhteiskunnille tunnistaa ongelmakohtia, valottaa vapaa~htoisjärjestöjen sekä julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutusta ja antaa ehdotuksia vuoropuhelun jatkamiseksi ministerineuvoston kanssa istunnossa käsitellyt asiat Sosiaalipoliittiset asiat Pohjoismaiden neuvoston sosiaalidemokraattinen ryhmä teki tammikuussa jäsenehdotuksen eläkeoikeuksien (A 1169) pohjoismaisista yhdenmukaistamissäännöistä, mikä johti yleiskokouksen suositukseen (nro 9). Suomalaiset keskiryhmän poliitikot tekivät jäsenehdotuksen pohjoismaisen sosiaalivakuutussopimuksen (A 1172) noudattamisesta. Neuvosto suositti (nro 19) jäsenmai d ~~ hallituksia kehittämään ratkaisuja yks1lolhsten kuljetuspalveluiden tarjoamiseksi Pohjoismaiden kansalaisille. Valiokunta käsitteli ministerineuvoston ehdotuksen rakennus- ja asuntosektorin toimintasuunnitelmaksi (B 166/nord). Suosituksen (nro 11) mukaan tulevan toiminnan painopisteet ovat lähinnä asuntososiaalisia. 24

25 Rakennus- ja asuntosektorin kestävään kehitykseen pyritään ennen kaikkea ympäristö- ja terveysnäkökohtia painottavin projektein, vuosittaisia toimintasuunnitelmia laaditaan ja neuvostolle raportoidaan vuosikertomuksessa Lapset ja nuoret Pohjoismaiden ministerineuvosto antoi kesäkuussa toisen selontekonsa lasten ja nuorten kulttuuriyhteistyöstä otsikolla "Tuleva Pohjola". Pohjola-valiokunta esitti yleiskokoukselle selonteon hyväksymistä Muukalaisviha Pohjoismaiden ministerineuvosto antoi selontekonsa muukalaisvihan vastaisista toimista (B 174/nord), josta neuvoston antoi suosituksen nro 14. Siinä kehotettiin yhteistyöministereitä kesäkuuhun mennessä jättämään monialaisen, pitkän aikavälin toimintasuunnitelman, eriytymisen, rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi ainakin seuraavia keinoja ja osa-aloja hyödyntäen: mielipiteenmuodostus ja asennekasvatus, tutkimusyhteistyö rasististen verkostojen kartoittamiseksi Pohjoismaissa, yhteistyö vapaaehtoisjärjestöjen kanssa ja niille suunnattu tuki, toiminta lasten ja nuorten keskuudessa sekä yhteistoiminta lainsäädännössä ja oikeudellisella alalla Vapaaehtoissektori Pohjoismaiden ministerineuvosto jätti heinäkuussa ehdotuksen Yhteistyöstrategia vapaaehtoissektoria varten (B 178/nord) yleiskokouksen käsiteltäväksi 50. istunnossa. Neuvosto antoi ministerineuvostolle suosituksen strategian toimeenpanemisesta pyytäen samalla selontekoa vuosittain yhteistyön etenemisestä (nro 17). Lisäksi ministerineuvostoa pyydettiin yhdessä neuvoston kanssa täsmentämään kriteerejä, joilla järjestöjä voidaan ottaa mukaan yhteistyöhön sekä tekemään neuvostolle selkoa eri sekto- reiden yhteistyöstä va paaehtoisjärjestöjen kanssa asiaankuuluvine toimintasuunnitelmineen ja budjetteineen Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto V jätettiin neuvoston musiikkipalkintoa koskeva jäsenehdotus, jonka valiokunta ehdotti hylättäväksi, mutta jonka yleiskokous palautti uudelleen käsiteltäväksi. Ehdotuksesta piti pyytää myös NOMUS:in lausunto. Uuden käsittelyn jälkeen ja NOMUS:in lausunnon huomioonottaen valiokunta ehdotti sääntöjen laventamista niin, että niistä tulisi joustavammat ja avoimemmat. Palkinnon jakamisesta joka toinen vuosi luovalle musiikkitaiteelle ja joka toinen vuosi esittävälle taiteelle haluttiin myös luopua. Yleiskokous hyväksyi suosituksen (nro 18) valiokunnan mietinnön mukaisesti Tv-yhteistyö Valiokunta käsitteli tekijänoikeuslainsäädännön koordinoimisesta ja yksinkertaistamisesta tehdyn jäsenehdotuksen (A 1166/ nord). Tavoitteena on sallia tv-asemille arkistoitujen ohjelmien käyttö uudessa muodossa esim. teemakanavilla tai niiden lähettäminen tilauksesta. Neuvosto antoi ministerineuvostolle suosituksen (nro 19), jossa sitä kehotettiin tekemään aloite Pohjoismaiden hallituksille tekijänoikeuslainsäädännön kehittämiseksi tältä osin Kulttuuriyhteistyö Ministerineuvosto jätti kesäkuussa ehdotuksen pohjosmaisesta kulttuuriyhteistyöstä vuosituhannen vaihteessa (B 172/ nord). Neuvosto hyväksyi siitä suosituksen, jonka mukaan v käydään kulttuuripoliittista vuoropuhelua sekä neuvoston ja ministerineuvoston poliittisten että ammatillisten elinten välillä kulttuuristrategian priorisoinneista. Lisäksi ministerineuvoston tulee vuosittain raportoida toiminnan suunnitelmista, aikatauluista ja budjetista (nro 20). 25

26 6.4.8 Koulutus, kielipolitiikka ja tutkimus Neuvoston konservatiivinen ryhmä teki v jäsenehdotuksen vapaakoulujen merkityksestä liikkuvuudelle Pohjoismaissa (A 1167 /nord). Yleiskokous antoi siitä hallituksille suosituksen, jonka mukaan niiden tulee ryhtyä toimiin sellaisen sopimuksen laatimiseksi, joka takaa vanhemmille oikeuden vapaasti valita lastensa koulun ja sallii vapaakoulujen perustamisen (nro 21). Ministerineuvosto jätti neuvostolle pohjoismaista kielipolitiikkaa Iinjaavan ehdotuksen (B 177 /nord), jonka yleiskokous käsitteli yhdessä pienten kielten aseman vahvistamiseen tähtäävän ehdotuksen (A 1182/ nord) kanssa. Neuvosto antoi suosituksen, jonka mukaan molempiin ehdotuksiin sisältyvät pää- ja osatavoitteet ja ehdotukset toteutetaan (nro 22). Neuvosto hyväksyi myös suosituksen pohjoismaisesta tutkimuspoliittisesta strategiasta (nro 23) ministerineuvoston ehdotuksen (B 171/nord) mukaisesti Muuta Pohjoismaiden ministerineuvosto jätti selonteon pohjoismaisesta liikenne- ja kuljetuspoliittisesta yhteistyöstä, sen kehittämisestä ja tulevasta toiminnasta (B 179/nord). Neuvosto hyväksyi sen antamalla suosituksen, että mini. o;terineuvosto tiivistää kuljetus-, liikenne- ja liikenneturvallisuusyhteistyötä ja selvittää resurssien tarvetta (nro 35). Ministerineuvosto jätti neuvoston käsiteltäväksi myös toimintasuunnitelman huumeiden vastaisesta yhteistyöstä (B 170/ nord). Puheenjohtajisto teki esityksen (nro 1/1998) suunnitelman hyväksymisestä ja pyysi vuosittaiset toimintasuunnitelmat lausunnolle neuvostoon. Neuvoston sosiaalidemokraattinen ryhmä teki jäsenehdotuksen pohjoismaisista tavarankuljetuksista (A 1170/nord), jonka yleiskokous hyväksyi puheenjohtajiston esityksestä (nro 2/1998). 26

27 7 EUROOPPA-VALIOKUNTA Eurooppa-valiokunnan suomalaisjäsenet olivat kansanedustajat Sinikka Hurskainen (SDP), Liisa Hyssälä (Kesk.), Marjut Kaarilahti (Kok.), Bjarne Kallis (SKL), Kimmo Kiljunen (SDP) ja Heikki Koskinen (Kok.) istunnon asiat Valiokunnan käsittelemät kuusi jäsenehdotusta ja yksi ministerineuvoston ehdotus olivat esillä istunnon päiväjärjestyksen kohdissa työllisyys ja työmarkkinat sekä elintarvike- ja kuluttaja-asiat. Työmarkkinapolitiikkaa käsiteltiin jäsenehdotuksista kahdessa sekä ministerineuvoston ehdotuksessa. Ehdotuksen työllisyyden ja elinkeinoelämän pohjoismaisen analysointi- ja kehittämiskeskuksen perustamisesta (A 1171/euro) oli tehnyt neuvoston sosiaalidemokraattinen ryhmä ja ehdotuksen työn jakamisesta ja työajan lyhentämisestä (A 1179/euro) vasemmistososialistinen ryhmä. Ministerineuvoston ehdotus (B 173/euro) koski eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisiä pohjoismaisia työmarkkinoita koskevan sopimuksen muuttamista. Elintarvike- ja kuluttaja-asioita koskevia ehdotuksia valiokunta käsitteli neljä: kuluttajan aseman vahvistaminen Pohjoismaissa, EUssa ja W7D:ssa (A 1173/euro); tuoteselosteidenja -merkintöjen parantaminen PohjoismaissajaEUssa (A 1174/euro); elintarvikelainsäädäntö Pohjoismaissa ja EUssa (A 1175/euro) sekä markkinointi tietoyhteiskunnassa (A 1176/euro). Ehdotukset olivat syntyneet valiokunnan kuluttajapolitiikkaa käsittelevän työryhmän työn tuloksena. Yleiskokous hyväksyi valiokunnan mietinnöt ja antoi niistä suositukset nrot 6, 7, 8, 25, 26, 27, 28, 29 ja Työllisyys ja työmarkkinat Ensimmäisenä mainitusta jäsenehdotuksesta A 1171 (suositus nro 6) antamassaan mietinnössä valiokunta esitti, että ministerineuvosto teettäisi selvityksen olemassa olevien työllisyys- ja elinkeinopolitiikan tutkimus- ja analysointikeskusten organisaatioista ja pätevyyksistä sekä tekisi selvityksen pohjalta esityksen pohjoismaisen verkoston perustamisesta alan analysoinnin ja ideoinnin vauhdittamiseksi. Toisena mainitusta jäsenehdotuksesta A 1179 (suositus nro 7) valiokunta esitti, että ministerineuvosto ottaisi vuoden 1999 työllisyysselonteossaan huomioon erilaisista työelämää joustavoittavista työaikajärjestelyistä, kuten säästö- ja koulutusvapaista sekä muista virkavapausjärjestelyistä saadut kokemukset ja tutkimustulokset. Ministerineuvoston ehdotuksessa B 173 (suositus nro 8) esitettiin mm., että 1993 tehdyn, eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisiä pohjoismaisia työmarkkinoita koskevan sopimuksen piiriin otettaisiin uusina ammattiryhminä laboratoriohoitajat, puheterapeutit ja jalkojenhoitajat, mikä nostaisi sopimuksen kattamien ammattiryhmien määrän 19:stä 21 :een. Suomen otettua vuonna 1994 säänneltyjen ammattien piiriin psykologin ja koulutetun kiropraktikon ammatit ehdotetaan sopimuksen ulottamista Suomen osalta myös niihin. Muutosten arvioitiin parantavan eräiden suomalaisten ammattiryhmien mahdollisuuksia liikkua pohjoismaisilla työmarkkinoilla Elintarvike- ja kuluttaja-asiat Elintarvike- ja kuluttaja-asioita käsittelevistä jäsenehdotuksista antamissaan mietinnöissä 27

28 valiokunta esitti ensinnäkin (ehdotus A 1173, suositus nro 25), että Pohjoismaiden hallitukset kiinnittäisivät huomiota kuluttajapoliittisiin näkökohtiin kaikilla aloilla esim. siten, että kuluttaja otetaan aina huomioon, että kuluttajapolitiikka otetaan osaksi hyvinvointimallia ja että pohjoismaista elinkeinoelämää kannustetaan valmistamaan tuotteita, joissa kuluttaja- ja ympäristönäkökohdat on otettu nykyistä paremmin huomioon. Siitä on aikaa myöten kilpailuetua. Edelleen valiokunta suositti, että hallitukset toimisivat yhdessä vaikuttaakseen EU:n kuluttajaministerineuvoston ja muiden ministerineuvostojen päätöksentekoon siten, että Amsterdamin sopimuksen uudet kuluttajansuojamääräykset otetaan todella huomioon kaikissa säädöksissä ja että niitä tulkitaan laajasti. Samassa suosituksessa neuvosto edellytti myös, että hallitukset toimisivat siten, että kuluttaja- ja patenttijärjestöt saataisiin osallistumaan kuluttajien etujen valvontaan ja että kuluttajien edut otettaisiin paremmin huomioon WfO:n seuraavalla neuvottelukierroksella. Ehdotuksen pohjalta annettiin myös toinen suositus (nro 26), jossa esitetään, että ministerineuvoston budjettiin varataan puoli miljoonaa Tanskan kruunua pohjoismaisten kuluttajajärjestöjen saamiseksi mukaan valmistelemaan EU:n ja WfO:n kokouksia. Tuotemerkintöjä käsittelevän ehdotuksen A 1174 (suositus nro 27) pohjalta valiokunta esitti, että hallitukset toimisivat Pohjoismaissa ja EU:ssa sen puolesta, että kaikki tukkukaupan tuotteet varustetaan riittävin tuoteselostein ja mahdollisesti myös merkinnöin. Vaatimus koskee kaikkia tuoteryhmiä, myös elintarvikkeita. Lisäksi esitettiin, että hallitukset toimisivat sen hyväksi, että tuoteseloste- ja merkintäsäännöt perustuisivat mahdollisimman tarkkaan tietoon ja turvaisivat kuluttajien oikeuden riittäviin merkintöihin ja että hallitukset aloittaisivat laajan tiedotuskampanjaan, jonka tavoitteena on opettaa kuluttajat tuntemaan tuoteselosteiden merkit ja merkinnät. Lopuksi esitettiin, että hallitukset työskentelisivät vaarallisia tuotteita koskevien tiedonvaihto- ja varoitusjärjestelmien (kuten EU:n vahinkoraportointijärjestelmä Rapexin) parantamiseksi ja järjestelmien saamiseksi kuluttajien ja kuluttajajärjestöjen käyttöön, sekä erityisesti elintarviketuotannon valvonnan parantamiseksi. Samassa mietinnössä, josta annettiin toinenkin suositus (ehdotus A 1174, suositus nro 28), valiokunta esitti lisäksi, että ministerineuvosto jatkaisi toimintaansa joutsenmerkillä varustettujen tuotteiden punn laajentamiseksi ja edistäisi samalla selvityksiä ympäristöongelmista sekä laatisi tiedotusstrategian, joka jatkuisi myös vuoden 1998 jälkeen ja sisältäisi mm. yhteispohjoismaisen Internet-sivun. Elintarvikelainsäädäntöä koskevassa mietinnössään valiokunta päätyi esittämään (ehdotus A 1175, suositus nro 29) Pohjoismaiden hallituksille, että ne toimisivat sen hyväksi, että EU:n elintarvikelainsäädännössä ja kaikessa muussakin ED-lainsäädännössä otettaisiin huomioon Amsterdamin sopimuksen artiklat 152 ja 153 sekä Eurooppa-neuvoston elintarviketeollisuutta koskeva julistus. Lisäksi valiokunta esitti, että hallitukset asettuisivat periaatteessa vastustamaan EU:n positiiviluettelojen, eli elintarvikkeissa sallittujen lisäaineiden luettelojen, laajentamista. Hallitusten tulisi kuitenkin hyväksyä nykyisiä paremmat ja turvallisemmat lisäaineet, jos ne korvaavat jo hyväksytyt mutta terveydelle haitallisemmat lisäaineet Edelleen mietintöön sisältyi ponsi, jossa suositettiin, että hallitukset pyrkisivät turvaamaan terveen, ympäristölle myönteisen ja eettisesti hyväksyttävän elintarviketuotannon ja -jalostuksen, joka ei haittaa kuluttajien terveyttä eikä luontoa eikä myöskään riko eläinten kohtelua koskevia eettisiä perusperiaatteita. Pyrkimyksiä voitaisiin edistää mm. tiedottamalla maataloustuottajille eri menetelmistä. Viimeisessä valiokunnan asia-alaan liittyvän jäsenehdotuksen A 1176 mietinnössä esitettiin (suositus nro 30), että Pohjoismaiden hallitukset lähettäisivät EU:lle kirjelmän, jossa kehotettaisiin EU:n komissiota tekemään analyysi Intemetin merkityksestä kuluttajansuojalle, jotta niin EU:ssa kuin maailmanlaajuisestikin voitaisiin ryhtyä soveltamaan hyvän markkinointitavan periaatetta kuluttajien nykyisten oikeuksien turvaamiseksi myös silloin, kun kauppaa käydään Intemetin välityksellä. Toimenpiteellä 28

29 pyrittäisiin varmistamaan, ettei epäeettisiä markkinointikeinoja käytetä, sekä turvaamaan vapaa ja tasavertainen kilpailu. Hyvässä markkinointitavassa tulisi myös ottaa huomioon tietotekniikan mahdollisuudet ja sähköisen kaupankäynnin mukanaan tuomat ongelmat. 7.2 Kokoukset Valiokunta piti vuoden aikana neljä kokousta: 2. helmikuuta neuvoston ympäristökon- ferenssin yhteydessä Göteborgissa, kesäkuuta Färsaarilla, syyskuuta Maarianhaminassa sekä marraskuuta neuvoston 50. istunnon yhteydessä Oslossa. Lisäksi valiokunta järjesti kaksi konferenssia, toisen EU:n laajentumisesta 16. huhtikuuta Kööpenhaminassa ja toisen Emusta 2. kesäkuuta Oslossa. Valiokunnan vuonna 1997 asettama, kuluttajapoliittisia yhteistyökysymyksiä selvittävä työryhmä päätti työnsä 22. huhtikuuta Tukholmassa. Suomea työryhmässä edusti kansanedustaja Sinikka Hurskainen (SDP). 29

30 .. 8 LAH IALU EVA LI 0 KUNTA Suomen edustajat valiokunnassa olivat kansanedustajat Kimmo Sasi (Kok.), Mari Kiviniemi (Kesk.), Hannes Manninen (Kesk.), Lauri Metsämäki (SDP) ja Ahvenanmaan maakuntapäivien edustaja OlofErland Clib.). Valiokunnan puheenjohtajana oli Kimmo Sasi ja varapuheenjohtajana Mari Kiviniemi. Vuoden 1998 toimintaohjelmassaan valiokunta korosti yhteistyön tärkeyttä Baltian maiden ja Koillis-Venäjän kanssa ja sen Pohjoismaille tuomaa hyötyä erityisesti turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta ja taloudellisen kehityksen kannalta. Toiminnassa keskityttiin neljään teemaan: lapset ja nuoret, rikollisuuden vastustaminen, ympäristö ja Murmanskin alueen yhteistyö. 8.1 Lasten ja nuorten asema lähialueilla Lasten ja nuorten asemaa lähialueilla selvitellyt työryhmä jatkoi toimintaansa. Kansanedustaja Riitta Prusti oli työryhmässä Pohjola-valiokunnan edustajana. Työryhmä kävi tutustumassa ja oli yhteydessä lukuisiin lähialueiden parlamentaarikoihin, vapaaehtoisjärjestöihin, tutkijoihin ja viranomaisiin. Poliittisen prosessin laajentamiseksi työryhmälle avattiin oma kotisivu org, jonka välityksellä käytiin keskustelua ja välitettiin tietoa järjestöille ja kansalaisille. Työryhmän saamista vaikutelmista ja ehdotuksista julkaistiin yhteenveto Lasten olot ja oikeudet Baltiassa ja Luoteis-Venäjällä. Tilannekuvauksia ja ehdotuksia pohjoismaisiksi toimenpiteiksi suomen lisäksi ruot<>iksi, venäjäksi ja kolmen Baltian maan kielillä. Pohjoismaiden ministerineuvosto antoi neuvostolle selvityksen ja toimintasuunnitelman "Lapset ja nuoret Pohjolan lähialueilla" (B 184/när). Selvityksen tavoitteena on edesauttaa lähialueiden lasten ja nuorten asemaa koordinoimaha pohjoismaisia toimia. Toimintasuunnitelma on sektorienvälinen, mutta keskittyy lähinnä sosiaali- ja terveysalan toimiin sekä lapsille ja nuorille suunnatun kulttuuriyhteistyön hyödyntämiseen sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Valiokunta esittää mietinnössään, että ministerineuvosto antaisi neuvostolle vuosittain suunnitelman ohjelman toteuttamisesta ja että vuoden 2000 budjettiin varattaisiin enemmän rahaa siihen. Yleiskokous antoi ministerineuvoston ehdotuksesta kaksi suositusta (nrot 12 ja 13). 8.2 Lapsifoorumi Tukholmassa Valiokunnan lapsityöryhmän ehdotuksesta neuvosto järjesti Tukholmassa 8. joulukuuta lapsifoorumin, jonne kutsuttiin poliitikkojen, tutkijoiden, järjestöjen yms. lisäksi nuoria kaikista Pohjoismaista, Baltian maista ja Venäjältä yhteensä viitisenkymmentä. Teemaittain käytyjen pyöreän pöydän keskustelujen lisäksi nuorille tarjottiin tilaisuus tehdä kysymyksiä ministereille ja kansanedustajille. 8.3 Rikollisuus Valiokunta asetti työryhmän selvittämään, miten pohjoismaisin toimin voitaisiin ehkäistä ja vastustaa rikollisuutta lähialueillamme. Työryhmän suomalaisjäsen oli edustaja Mari Kiviniemi (kesk). Työryhmän työstä ja ehdotuksista tehdään selkoa raportissa Kriminalitet i Nordens närområden, jolla halutaan myös virittää parlamentaarikkojen vuo- 30

31 31 ropuhelua rikollisuuden vaikutuksista yhteiskunnassa, rajat ylittävän rikollisuuden ehkäisemisestä ja Pohjoismaiden näkökulmasta sopivaksi katsottavista toimista jo käynnissä olevan toiminnan rinnalle. Työryhmän esityksestä valiokunta teki neuvostolle ehdotuksen rikollisuuden ekäisemisestä ja vastustamisesta Baltian maissa ja Luoteis-Venäjällä (A 1186/när), jossa esitettiin konkreettisia toimia sekä Pohjoismaiden hallituksille, Pohjoismaiden neuvostolle että ministerineuvostolle. Hallituksia suositetaan solmimaan kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia Baltian maiden ja Venäjän poliisiviranomaisten välillä (suositus nro 15). Ministerineuvostoa suositellaan asettamaan oikeusministereiden yhteistyössä etusijaan mm. rikollisuutta ehkäisevät toimet, vaihtoehtoisten rangaistusmuotojen kehittäminen alaikäisille rikoksentekijöille ja talousrikollisuuden torjuminen (suositus nro 16). Yleiskokouksessa tehtiin lisäksi sisäinen päätös siitä, että parlamentaarikoiden stipendiohjelman puitteissa toteutetaan rikollisuudenvastaisiin toimiin keskittyvä ohjelma (nro 1). 8.4 Ympäristö Göteborgissa 1997 pidetyn ympäristökokouksen seuranta oli keskeisesti esillä valiokunnan työssä. Valiokunta teki neuvostolle kaksi ehdotusta: toisen energia-alan ympäristötilinpidon toteuttamisesta ja sähkön ympäristöverojen harmonisoinnista (A 1188/ när), toisen Itämeren Agenda 2l:tä koskevan tietoverkon perustamisesta (A 1189/ när). Edellisessä halutaan liittää Pohjoismaiden sähkömarkkinat kestävään kehitykseen tehostamalla koordinointia, harmonisoimalla sähkön hintoja ja laatimalla energia-alalle ympäristötilinpitojärjestelmä. Jälkimmäisessä esitetään, että Agenda 21:n velvoitteita varten perustettaisiin tietoverkko Itämeren maiden yhteistyön tehostamiseksi. Yleiskokous hyväksyi molemmat ehdotukset ja antoi niistä suositukset (nrot 36 ja 37). 8.5 Yhteistyö Murmanskin alueella Kansanedustaja Hannes Manninen (kesk) laati valiokunnalle raportin yhteistyön tehostamisesta Murmanskin alueella. Valiokunta teki sen pohjalta neuvostolle ehdotuksen (A 1187 /när), että se suosirtaisi Pohjoismaiden hallituksia ja ministerineuvostoa ottamaan venäläisviranomaisten kanssa esiin pohjoismaisten ja muunmaalaisten ympäristötutkijoiden lupa-asiat ja tutkimukseen liittyvän laitteiston tulli-, vero- ym. muodollisuudet Venäjän rajalla. Yleiskokous antoi suosituksen nro 33. Valiokunnan ehdotuksessa esitettiin myös toimia kansalaisyhteiskunnan kehittämiseksi Murmanskin alueella mm. nimeämällä Murmanskiin yhdyshenkilön, asettamalla etusijaan tavallisen kansalaisen jokapäiväistä elämää helpottavia hankkeita, edistämällä lähidemokratiaa, vapaaehtoistyötä, tasa-arvoa ja kehittämällä koululaitosta varsinkin saamelaisalueilla. Yleiskokous antoi ehdotuksista suosituksen nro Muuta Lähialuevaliokunnan edustajia osallistui Baltian parlamentaarisen yleiskokouksen istuntoihin, seitsemänteen Itämeri-kokoukseen ja moniin muihin seminaareihin sekä Pohjoismaissa että lähialueilla. Valiokunta vieraili kesällä Virossa ja Pietarissa, joissa tutustuttiin talouselämän kehitykseen, ympäristöasioihin, vedenpuhdistukseen ja rikollisuuden torjuntaan. Neuvoston 50. istunnossa yleiskokous hyväksyi valiokunnan asia-alalta vielä suositukset nro 31 kalan ympäristömerkinnästä (jäsenehdotus A 1184/när), nro 32 ympäristökehitysrahastosta (MN:n ehdotus B 182/ när) sekä nro 5 markkinoiden kehittämisestä lähialueiden pienyrityksille (jäsenehdotus A 1183/p).

32 YMPARISTOKOKOUS Pohjoismaiden neuvosto järjesti Göteborgissa helmikuuta teemakokouksen ympäristöasioista osana Kioton neuvottelujen seurantaa ja tähtäimessä yhteiskuntiemme kehittäminen ekologisesti kestäviksi. Kokouksen teema oli "Pohjola - kestävä alue 2000-luvun kynnyksellä" alateemana "Osaamme! Haluammeko?" Kokouksessa haluttiin valottaa niitä muutoksia, joita vaaditaan pohjoismaisella ja eurooppalaisella tasolla sekä maailmanlaajuisesti, jotta kehityksen suunta saataisiin muuttumaan. Kokoukseen osallistui suuri joukko Pohjoismaiden kansanedustajia ja ministereitä sekä kutsuttuja puhujia mm. Baltain maista ja Euroopan unionista. Kansainvälisistä järjestöistä edustettuna olivat UNEP, HELCOM ja OECD. Kokousta johti lähialuevaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Sasi. Suomen hallituksesta kokoukseen osallistuivat kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki ja yhteistyöministeri Ole Norrback. Ruotsin pääministerin Göran Perssonin puheen teema oli Pohjola kestävänä alueena 2000-luvun kynnyksellä. Kokouksessa tarkasteltiin lähinnä neljää teemaa: Kioton sopimuksen seurantaa, Agenda 2l:tä, ympäristölle ystävällisen energian käyttöä ja energia-alan yhteistyön tiivistämistä Pohjoismaissa sekä kestävää kuluttamista. Aiheita käsiteltiin omissa ryhmissä. Yhteenvedossa keskeisiksi painopistealoiksi haluttiin nostaa Agenda 21 ja pohjoismaisten sähkömarkkinoiden laajentaminen toimivaksi energiayhteistyöksi. Pohjoismaiden pitäisi vielä entistä enemmän toimia yhdessä ympäristön hyväksi, mutta tehdä yhteistyötä myös EU:n ja Itämeren neuvoston kanssa. Pohjoismaiden on toimittava johdonmukaisesti ollakseen uskottavia. Osanottajien mielestä pitäisi satsata enemmän ehkäiseviin toimiin eikä keskittyä vain vahinkojen korjaamiseen. Asennekasvatusta on lisättävä ja valvontaa tehostettava. Lisäksi todettiin, että poliitikot tarvitsevat kansalaisten avun ja tuen. Kuluttajia on kannustenava osallistumaan aktiivisemmin ympäristöasioiden hyväksi, ja heille on annettava enemmän tietoa ostamiensa tuotteiden kustannusvaikutuksista kansantalouteen.

33 33 10 TARKASTUSKOMITEA Kansanedustaja Pehr Löv (RKP) oli Suomen edustajana tarkastuskomiteassa, jonka pääasiallisena tehtävänä on tarkastaa ja valvoa Pohjoismaiden ministerineuvoston toimintaa sekä Pohjoismaiden neuvoston työn tehokkuutta. Komitean asia-alaan kuuluvat myös neuvoston perustamisasiakirjoihin liittyvät kysymykset Toiminta Komitean tutkittava oli "Pohjoismaiden ministerineuvoston toimet Pohjoismaiden Baltian maille ja Venäjälle antaman tuen koordinoimiseksi". Aiheen rajaamiseksi komitea päätti teetättää konsultilla analyysin Latviaan suunnatosta ympäristöalan ja terveydenhuollon avusta. Hänen raporttinsa Samordning av nordiska biståndsinsatser i Lettland valmistui syyskuussa. Siinä korostettiin mm. kaikenlaisen toiminnan yhteensovittamista sekä pohjoismaisten että balttilaisten toimijoiden välillä, kuitenkin niin että se tapahtuu ennen muuta vastaanottajamaissa. Komitea teki raportin pohjalta ehdotuksen lähialueille suunnatun kehitysavun yhteensovittamisesta (A 1190/k), josta yleiskokous antoi 50. istunnossa suosituksen nro 24. Koordinointia voidaan tehostaa mm. systematisoimalla tiedonvaihtoa, hei pottamaila viranomaisten mahdollisuuksia koor- dinoida omia ja muiden maiden toimia, kehittämällä pohjoismaisia rahoituslaitoksia ja lisäämällä poliittista vuoropuhelua lilintarkastuskertomus Komitea antoi mietinnön neuvoston tilintarkastuskertomuksesta v:lta Komitea toteaa mm. että budjetin ja tilinpäätöksen välillä on suuria eroja. Tuona vuonna budjetoituja varoja jäi käyttämättä niinkin paljon kuin 4,7 milj. Tkr. Komitean mielestä tämänsuuruiset yli- tai alijäämät eivät ole hyväksyttäviä, minkä vuoksi puheenjohtajiston ja muiden neuvoston elimien onkin tehostettava budjetin valmistelua. Mietintö kommentteineen, tilinpäätös ja tarkastuskertomus liitettiin asiakirjoihin MN:n toimintakertomus Pohjoismaiden ministerineuvoston kertomukseseta v:lta 1997 komitea lausui mm., että toiminnassa on edelleenkin erinäisiä puutteita ja ongelmia, minkä vuoksi budjettityön ja varainohjauksen kehittämistä tulee jatkaa. Komitea löysi myös puutteita joidenkin ministerineuvoston rahoittamien laitosten tilinpidosta ja hallinnosta, joiden korjaaminen on välttämätöntä. Mietintö näine kommentteineen, tilinpäätös ja tarkastuskertomus liitettiin asiakirjoihin.

34 34 11 POHJOISMAIDEN NEUVOSTON PALKINNOT Pohjoismaiden neuvosto jakaa vuosittain kolme palkintoa: kirjallisuuspalkinnon, musiikkipalkinnon sekä luonto- ja ympäristöpalkinnon. Neuvoston kirjallisuuspalkinnon perustivat Pohjoismaiden hallitukset v Se jaettiin ensimmäisen kerran v. 1962, jolloin palkintosumma oli Tanskan kruunua. Neuvoston suosituksesta hallitukset pemstivat v samansuumisen musiikkipalkinnon. V pemstettiin silloisen ympäristövaliokunnan ja ministerineuvoston yhteisestä esityksestä luonto- ja ympäristöpalkinto. Nykyisin kaikki palkinnot jaetaan vuosittain samansuum1sma eli Tanskan kruunua kukin Kirjallisuuspalkinto Kirjallisuuspalkinto on annettu vuodesta 1962 lähtien joka vuosi. Se myönnetään pohjoismaisella kielellä kirjoitetusta teoksesta. Palkinnolla halutaan lisätä kiinnostusta naapurimaiden kieliin ja kirjallisuuteen sekä vahvistaa pohjoismaista kulttuuriyhteisöä. Palkinnonsaajan valitsee pohjoismainen lautakunta, jonka suomalaisjäsenet olivat puheenjohtajana toiminut Mary-Ann Bäcksbacka ja filosofian tohtori Pirjo Vaittinen. Palkinnon sai suomalaiskirjailija Tua Forsström mnokokoelmastaan Efter att ha tillhringat en natt hland hästar (Söderströms/Bonniers, 1997), suom. Caj Westerberg, Hevosten parissa vietetyn yön jälkeen (Tammi, 1998). Perustelujen mukaan teos "on monipohjainen huumorin ja sumn sävyttämä mnokokoelma, joka on temaattisesti tiivis, musikaalinen ja nykyhetkessä voimakkaasti läsnä". Suomen palkintolautakunta oli asettanut voittajakirjan lisäksi ehdolle Markus Nummen romaanin Kadonnut Pariisi (Otava, 1994), joka on ilmestynyt Camilla Frostellin motsinnoksena Det Jörlorade Paris (Bonniers Förlag, 1997) Musiikkipalkinto Neuvoston musiikki palkinto, joka on viralliselta nimeltään Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto luovalle ja esittävälle säveltaiteelle, annettiin ensimmäisen kerran v Vuoteen 1988 asti se annettiin joka toinen vuosi ja vuodesta 1990 lähtien joka vuosi. Palkinto myönnetään vuorovuosin luovalle ja esittävälle säveltaiteelle. Palkinnonsaajan valitsee Pohjoismainen musiikkikomitea NOMUS. Palkinto jaettiin 26. helmikuuta Göteborgissa norjalaissäveltäjä RolfWallinille hänen konsertistaan klarinetille ja orkesterille vuosilta NOMUS asettaa joka vuosi viisijäsenisen palkintoraadin, jonka jäsenet valitaan palkinnon saantivuorossa olevilta musiikin aloilta. Suomea edusti pianisti Gustav Djupsjöhacka, joka oli myös komitean puheenjohtaja. Suomen ehdokkaat olivat Pehr Henrik Nordgren teoksella sinfonia nro 3, op. 88 sekä Jukka Tiensuu teoksella Puro, joka on konsertti klarinetille ja orkesterille Luonto- ja ympäristöpalkinto Neuvoston ympäristövaliokunta ja Pohjoismaiden ympäristöministerit päättivät syksyllä 1994 pemstaa Pohjoismaiden neuvoston luonto- ja ympäristöpalkinnon kahden kulttuuripalkinnon rinnalle. Sääntöjen mukaan Tanskan kruunun palkinto voidaan

35 35 antaa henkilölle, jonka panos pohjoismaisen luonnon ja ympäristön hyväksi on merkittävä tai ryhmälle, järjestölle, tiedotusvälineelle, yritykselle tai laitokselle, joka on ottanut esimerkillisellä tavalla huomioon luonnon ja ympäristön omassa toiminnassaan. Neljännen kerran jaettu palkinto annettiin neuvoston Oslon-istunnon yhteydessä 11. marraskuutajarbvegsvernd-projektille ja sen johtajalle islantilaiselle tri Olafur Ar- naldsille, joka on tehnyt ainutkertaisen työn välittäessään tietoa Islannin maan eroosiosta ja viljelysmaan suojelemisen välttämättömyydestä niin Pohjolassa kuin muuallakin maailmassa. Palkintokomitean suomalaisjäsenet olivat ympäristöministeriön tiedotuspäällikkö Siv Dahlinjansson sekä ekologian ja ympäristönhoidon professori Erkki Leppäkoski Åbo Akademista.

36 12 TIEDOTUS 12.1 Yleistä Neuvoston yleinen tiedotusstrategia rakentuu kolmen pääkohdan varaan: tabloidilehteen, viikoinaiseen uutisfaksiin ja Internetissä olevaan virallista pohjoismaista yhteistyötä esittelevään kotisivuun. Niiden lisäksi on tuotettu neuvoston toiminnasta kertovia esitteitä. Neuvoston yleisestä tiedotuksesta vastaa yhdessä kansallisten valtuuskuntien kanssa neuvoston sihteeristön tiedotusyksikkö, joka puolestaan tekee yhteistyötä ministerineuvoston tiedotusyksikön kanssa. Tiedotustoimintaa suunnitteli ja seurasi puheenjohtajiston asettama viisijäseninen tiedotusryhmä, jonka puheenjohtaja oli Mats Nyby (SDP) ja toinen suomalaisjäsenjarmo Wahlström (Vas.). Yhteisen tiedotuksen lisäksi Suomen valtuuskunnalla on omaa tiedotustoimintaa. Vuoden aikana valtuuskunnan sihteeristö mm. laati 26 lehdistötiedotetta, järjesti useita tiedotustilaisuuksia, jatkoi neuvoston istunnossa pidettyjen puheiden esittelyä Internet-kotisivulla sekä kirjoitti artikkeleita eri julkaisuihin. Sihteeristö myös esitelmöi vierailijaryhmille sekä muiden yhteisöjen järjestämi.'isä tilaisuuksissa parikymmentä kertaa Tabloidilehti Vuonna 1997 perustettu uusi tabloidikokoinen Norden-lehti, ruotsiksi Politik i Norden, on osa neuvoston ja ministerineuvoston yleistä ja yhteistä tiedotustoimintaa. Lehdestä ilmestyi seitsemän numeroa, joita kutakin painettiin kappaletta skandinaavisena kieliversiona ja kappaletta suomeksi Lehtimiesapurahat Neuvoston lehtimiesapurahaa haki Suomessa 44 toimittajaa. Suomen osuus apurahasta, Tanskan kruunua, jaettiin kuuden toimittajan kesken. Päätöksen saajista tekivät puheenjohtajiston suomalaiset jäsenet ]armo Wahlström (Vas.) ja Mats Nyby (SDP). Espoolainen työmarkkinatoimittaja Juhani Aro, Demari, sai apurahaa tutustuakseen Tanskan työllisyystilanteeseen, työmarkkinamalliin, talouspolitiikkaan, työaikamalleihin ja työvoimapolitiikkaan; helsinkiläinen vapaa toimittaja Hilkka Eklund tutustuakseen Tukholman kulttuuritarjontaan, kuten festivaaleihin, näyttelyihin ja teattereiden ohjaajavierailuihin; kemijärveläinen radion musiikkiohjelmien tuottaja Veli Pekka Lintula, Yle, tutustuakseen ruotsalaisiin musiikkialan taiteilijoihin; helsinkiläinen päätoimittaja Olav S. Melin, Kyrkpressen, vieraillakseen Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa pohjoismaisesta hyvinvoinnista kirjoittaessaan; kemiläinen uutistoimittaja Sari Pelttari-Heikka, Pohjolan Sanomat, tutustuakseen Tanskan omaan sosiaalipolitiikan malliin, tanskalaiseen työttömyyden hoitoon, työllistämiseen ja koulujärjestelmään; sekä helsinkiläinen ulkomaantoimittaja Merja Sundström, MTV3, tutustuakseen Färsaariin ja erityisesti alueen itsenäistymisliikkeeseen, talouslamasta selviämisen keinoihin ja modernin tiedonsiirtoteknologian käyttöön. 36

37 L T E POHJOISMAIDEN NEUVOSTON 50. ISTUNNOSSA HYVÄKSYMÄT SUOSITUKSET, LAUSUNNOT JA SISÄISET PÄÄTÖKSET SEKÄ PUHEENJOHTAJISTON ESITYKSET 1998 Puheenjohtajiston esitykset 1998 Nro 1 Yhteistyöohjelma Pohjoismaiden huumepoliittinen yhteistyö (B 170/nord) ministerineuvostolle, että se hyväksyy ehdotuksen yhteistyöohjelmaksi Pohjoismaiden huumepoliittinen yhteistyö , että vuotuiset toimintasuunnitelmat toimitetaan Pohjoismaiden neuvostolle lausuntoa varten. Nro 2 Pohjoismaiset tavarankuljetukset (A 1170/nord) ministerineuvostolle että se selvittää Pohjoismaiden neuvostolle kantansa edellä esitettyyn osoittaen samalla erityisesti, miten se - aikoo koordinoida ja muuten kehittää tavarankuljetuksia Pohjoismaiden sisällä ja Pohjoismaiden ja muiden maiden välillä - suhtautuu pitkänmatkan tavarankuljetusten kehitykseen rautateillä ja maanteillä -aikoo puuttua kuljetussektorin ympäristöongelmiin Suositukset Nro 3 Pohjoismaisen yhteistyön budjetti (B 180/p) ministerineuvostolle että Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston välistä budjettityöskentelyä laajennetaan ja parannetaan jatkuvassa vuoropuhelussa että ministerineuvosto budjettityöskentelyssään ottaa riittävästi huomioon Pohjoismaiden neuvoston toivomukset sellaisina kuin ne ovat neuvoston suosituksissa että se tekee seuraavat muutokset budjettiesitykseen vuodelle 1999: - lisää kohdan 1000 Pohjoismainen Kulttuurirahasto määrärahoja 1,5 milj. Tkr -lisää kohdan 1010 Pohjoismainen urheiluyhteistyö määrärahoja Tkr -lisää kohdan 1011 Pohjoismaiset nuorisokomiteat määrärahoja Tkr -lisää kohdan 1112 Länsi-Pohjolan ja muun Pohjolan välinen oppilasvaihto määrärahoja Tkr -lisää kohdan 1140 Pohjoismainen kielilautakunta määrärahoja Tkr -lisää kohdan 1142 Nordmål määrärahoja Tkr -lisää kohdan 1166 Pohjoismainen bioetiikkakomitea määrärahoja Tkr ja uusii komitean toimeksiannon -lisää kohdan 2000 Elintarvikepolitiikka määrärahoja 2 milj. Tkr - lisää kohdan 2200 Huumepoliittinen yhteistyö määrärahoja Tkr - lisää kohdan 6009 Tuki vapaaehtoissektoreille määrärahoja Tkr -varaa 1 milj. Tkr Pärsaarten ja Islannin Pohjolan talojen kunnostukseen - varaa 1,16 milj. Tkr Nordplus-miniä koskevaan pilottiprojektiin - vähentää kohtaa 1070 Monialainen projektitoiminta 1 milj. Tkr -vähentää kohtaa 2801 Pohjoismaiden Teollisuusrahasto 1,5 milj. Tkr - siirtää Pohjoismaiden arktista tutkimusohjelmaa vuodella vuosiksi sillä perusteella, että ohjelma tuskin on 37

38 38 käynnistynyt vuonna 1998 ja että koskematta ohjelman 30 milj. Tkr kokonaisvaroihin ohjelmaa voidaan vähentää 5,5 milj. Tkr v että se asettaa lisätoimet seuraavilla alueilla etusijalle vuotta 2000 koskevassa budjettityöskentelyssä: - Pohjolan ja sen lähialueiden lapset ja nuoret - kieliyhteistyö - huumepoliittinen yhteistyö - rikollisuuden torjuminen - kuluttaja-asiat että se muilta osin ottaa huomioon puheenjohtajiston mietinnössä esitetyt näkemykset. Nro 4 Jäsenehdotus MAJ-sopimuksesta (Multiklteral Agreement on Investment) ( A 1178/p) hallituksille että ne periaatteessa pyrkivät monenväliseen investointisopimukseen vaikeasti hahmotettavan kahdenvälisen sopimusjärjestelmän sijasta että ne pyrkivät saamaan mahdollisimman monta maata mukaan neuvottelemaan MAI -sopimuksesta että ne pyrkivät laatimaan MAI-sopimuksen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti että ne jatkoneuvotteluissa ottavat huomioon sen, mitä tässä mietinnössä esitetään mm. ympäristön, työntekijöiden oikeuksien ja kulttuuristen arvojen suojelemisen tarpeesta, ja että nykyistä tasoa ei lasketa että ne neuvottelujen kuluessa pyrkivät herättämään julkista keskustelua teollisuus-, työntekijä-, ympäristö-, kehitysmaaja muiden ao. järjestöjen kanssa. Nro 5 Jäsenehdotus toimenpiteistä Pohjolan lähialueiden markkinoiden kehittämiseksi (A 1183/p) ministerineuvostolle, että se selvittää sellaisten käytännön toimien tarpeen pienimuotoisten yritysten tueksi lähialueilla, jotka olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa yhteispohjoismaisin voimin, sekä lainajärjestelyin että tietotaitoa kehittämällä, että se ryhtyy toimiin kaikkein kiireellisimpien tarpeiden tyydyttämiseksi. Nro 6 Työllisyyden ja elinkeinoelämän pohjoismainen analysointi-ja kehittämisverkosto (A 1171/euro) ministerineuvostolle että se teettää selvityksen olemassa olevien työllisyys- ja elinkeinopolitiikan tutkimus- ja analysointikeskusten organisaatiosta ja pätevyydestä ja selvityksen pohjalta tekee esityksen pohjoismaisen verkoston perustamisesta vauhdittamaan analysointia ja ideointia tällä alalla. Nro 7 Jäsenehdotus työn jakamisesta ja työajan lyhentämisestä (A 1179/euro) ministerineuvostolle, että vuoden 1999 työllisyysselonteossa otetaan huomioon kokemukset ja tutkimustulokset erilaisista työelämää joustavoittavista työaikajärjestelyistä, kuten säästövapaista, koulutusvapaista ja muista virkavapausjärjestelyistä. Nro 8 V tehdyn eräiden terveyden-ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisiä pohjoismaisia työmarkkinoita koskevan sopimuksen muuttaminen (B 173/euro) hallituksille, että ne hyväksyvät v tehdyn eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstö-

39 39 ryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisisiä pohjoismaisia työmarkkinoita koskevan sopimuksen muuttamisen. Nro9 Pohjoismaisten eläkeoikeussäännösten yhdenmukaistaminen ( A 1169/nord) ministerineuvostolle että se selvittää onko tarpeen yhdenmukaistaa eläkesäännöksiä ja eläkkeiden maksukriteerejä Pohjoismaiden välillä ja esittää tuloksensa Pohjoismaiden neuvostolle pohdittaviksi. Nro JO Vammaisten kuljetuspalvelujen saatavuuden parantaminen (A 1172/nord) hallituksille, että ne kukin omassa maassaan hakevat ratkaisuja, joilla voidaan parantaa Pohjoismaiden kansalaisten mahdollisuuksia saada henkilökohtaista vammaiskuljetusta, kuljetuspalveluja, tai vastaavia palveluja. Nro 11 Rakennus-ja asuntosektorin toimintasuunnitelma (B 166/nord) ministerineuvostolle että se vahvistaa rakennus- ja asuntosektorin toimintasuunnitelman vuosille 199& ministerineuvoston ehdotuksen B 166/ nord mukaisesti siten, että toiminta tulevaisuudessa suunnataan lähinnä asuntososiaalisin perustein, ja että rakennus- ja asuntosektorin kestävään kehitykseen liittyvät toimet ensi kädessä rajoitetaan projekteihin, joissa ympäristö- ja terveysnäkökohdat ovat korostetusti esillä sekä että se laatii vuosittaiset toimintasuunnitelmat ja raportoi Pohjoismaiden neuvostolle toiminnastaan. Nro 12 Pohjolan lähialueiden lasten ja nuorten hyväksi sovittujen toimenpiteiden koordinointi (B 184/när) hallituksille, että ne koordinoivat toimintansa Pohjolan lähialueiden lasten ja nuorten hyväksi ja tekevät v toukokuuhun mennessä esityksensä siitä, miltä osin ne ottavat vastuun pohjoismaisen toimintasuunnitelman rahoittamisesta. Nro 13 Pohjolan lähialueiden lasten ja nuorten olot (B 184/när) ministerineuvostolle, että se hyväksyy esillä olevan ministerineuvoston ehdotuksen puiteohjelmaksi Pohjolan lähialueiden lasten ja nuorten olojen parantamiselle että se esittää Pohjoismaiden neuvostolle vuotuisen toimintasuunnitelman ohjelman toteuttamiseksi, joka sisältää vastuunjaon ja budjettivaraukset Ensimmäinen toimintasuunnitelma tulee luovuttaa Pohjoismaiden neuvostolle v toukokuuhun mennessä että se vuosittain raportoi Pohjoismaiden neuvostolle toimintasuunnitelman toteuttamisen edistymisestä ja vaikeuksista että se yhteistyöministerien kautta pyrkii koordinoimaan Pohjoismaiden aloitteita lähialueiden lasten ja nuorten hyväksi että se Jaatiessaan Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettiesitystä vuodelle 2000 myöntää suuremmat varat toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Nro 14 Toiminta rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi (B 174/nord) ministerineuvostolle että se toteuttaa suunnitellut toimenpiteet ministerineuvoston ehdotuksessa B 17 4/nord selostetulla tavalla sekä ministerineuvoston vuoden 1999 budjettiehdotuksen mukaisesti

40 40 että yhteistyöministerit ennen vuoden 1999 kesäkuuta esittelevät monialaisen pitkän aikavälin toimintasuunnitelman ja aikataulun erottelun, rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi sisältäen seuraavat alueet: mielipiteenmuodostus ja asennemuokkaus; tutkimusyhteistyö rasististen verkostojen kartoittamiseksi Pohjoismaissa; yhteistyö vapaaehtoisjärjestöjen kanssa ja niille annettava tuki; toiminta lasten ja nuorten hyväksi; yhteistoiminta lainsäädännön ja oikeudellisen työn alalla. Nro 15 Kahdenväliset yhteistyösopimukset Pohjoismaiden, BaUian maiden ja Venäjän poliisiviranomaisten välillä (A 1186/när) hallituksille että ne toimisivat sen hyväksi, että Pohjoismaiden, Baltian maiden ja Venäjän poliisiviranomaisten välillä solmitaan tehokkaat kahdenväliset sopimukset poliisiyhteistyöstä Nro 16 Rikollisuuden ennauaehkäiseminen ja torjuminen BaUiassa ja Luoteis-Venäjällä (A 1186/när) ministerineuvostolle että pohjoismaisten ja balttilaisten oikeusministerien välisessä yhteistyössä asetetaan etusijalle rikoksenvastaisten toimenpiteiden tukeminen ja ihmisoikeudet, ml. alaikäisille tarkoitettujen vaihtoehtoisten rangaistusmuotojen kehittäminen, kuntouttamisohjelmat jo rangaistuille, huolehtimalla esim. siitä, että pohjoismaisilla rikollisuudentorjuntatoimikunnilla on tarvittavat resurssit. Yhteistyön asemasta päätetään viimeistään v istunnossa että se pyytää pohjoismaisilta oikeusministereiltä erityistä raporttia toimenpiteistä talousrikollisuuden torjumiseksi Pohjolassa ja sen lähialueilla, esim. Baltian maiden parlamentaarisen neuvoston kanssa v pidettävässä kokouksessa tai v istunnon yhteydessä. että se vuotuisten pohjoismaisten huumepoliittisten toimintasuunnitelmien puitteissa tukee valistusta kouluissa ja yhdistyksissä lähialueilla, esim. tukemalla sopivan aineiston tuottamista ja levittämistä että se yhdessä yritysedustajien kanssa kehittää menettelysäännöt, "code of conduct", lähialueilla toimiville pohjoismaisille yrityksille korruption torjuntaa ajatellen. Nro 17 Yhteistyöstrategia vapaaehtoissektorin kanssa tehtävälle yhteistyölle (B 178/nord) ministerineuvostolle, että se toteuttaa vapaaehtoissektorin kanssa tehtävän yhteistyön strategian ja tekee selkoa työn edistymisestä vuotuisessa raportissa Pohjoismaiden neuvostolle että ministerienuvosto vuoden 1999 helmikuuhun mennessä täsmentää Pohjoismaiden neuvostolle kriteerit erityyppisten järjestöjen osallistumiselle yhteistyöhön ja esittää luettelon yhteistyössä mukana olevista järjestöistä että se antaa Pohjoismaiden neuvostolle tiedoksi suunnitellun selonteon eri sektoreiden yhteistyöstä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Nro 18 Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto (A 1146/ nord) ministerineuvostolle että Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkintoa koskevaa säännöstöä laajennetaan siten, että se ottaa huomioon yhä nopeammin tapahtuvat muutokset musiikkimaailmassa että se luo joustavat ja avoimet säännöt, joiden perusteella tulevien palkinnonsaajien ehdolle asettelu ja nimeäminen olisi joustavampaa ja ajanmukaisempaa että taiteellisen teoksen palkitsemisen ulkoiset puitteet säilytetään, mutta että säännöstöä nykyaikaistetaan ja joustavoitetaan lieventämällä sitä siten, että säveltäjä voidaan asettaa ehdolle useamman kuin yhden

41 41 teoksen johdosta sekä että palkinnon nykyinen myöntäminen joka toinen vuosi luovalle musiikille, joka toinen vuosi esittävälle musiikille lopetetaan, jotta Pohjoismaisella musiikkikomitealla (NOMUS) olisi suurempi vapaus valita palkinnon saaja että säännöstöä laajennettaessa edelleenkin suljetaan pois ei-taiteellinen toiminta että Pohjoismaista musiikkikomiteaa ja Pohjoismaiden neuvostoa konsultoidaan ehdotetuista säännöstömuutoksista. Nro 19 Tekijänoikeuslainsäädännön yhdenmukaistaminen (A 1166/nord) ministerineuvostolle että se tekee aloitteen Pohjoismaiden hallituksille tekijänoikeuslainsäädännön yhdenmukaistamisesta järkevän hyvityksen turvaamiseksi oikeudenhaitijoille ja pohjoismaisten TV-asemien arkistomateriaalin saamiseksi laajempaan käyttöön. Nro 20 Pohjoismaisen kulttuuripolitiikan strategia (B 172/nord) ministerineuvostolle että Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston ammatillisen ja poliittisen tason välillä vuoden 1999 aikana käydään keskustelua koko kulttuurialueen kattavasta pohjoismaisesta kulttuuripolitiikasta, jonka pohjalta ministerineuvoston ehdotuksessa esitetyn strategiamallin poliittinen sisältö voidaan määritellä, että se vuonna 1999 varhaisessa vaiheessa ennen vuoden 2000 budjettiprosessia neuvottelee Pohjoismaiden neuvoston kanssa kulttuurialan priorisoinneista, että se vuosittain antaa raportin Pohjoismaiden neuvostolle strategiaan liittyvästä toimintasuunnitelmasta, aikataulusta ja budjettiesityksestä. Nro 21 Pohjoismainen sopimus vapaakoulujen perustamisesta (A 1167/nord) hallituksille, että ne ryhtyvät toimiin pohjoismaisen sopimuksen laatimiseksi, joka takaa vanhemmille oikeuden vapaasti valita lastensa koulun ja sallii vapaiden koulujen perustamisen sekä turvaa myös vapaakoulujen taloudelliset mahdollisuudet harjoittaa hyvää koulutoimintaa. Nro 22 Pohjoismaiden kielipolitiikka (B 177/nord, A 1182/nord) ministerineuvostolle että kaikki ministerineuvoston ehdotuksesta ilmenevät päätavoitteet, osatavoitteet ja toimenpide-ehdotukset toteutetaan; että Nordmålin uutta toimintasuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon valiokunnan esittämät näkemykset, ja että jatkossakin neuvotellaan Pohjoismaiden neuvoston kanssa. Nro 23 Pohjoismainen tiedepoliittinen strategia (B 171/nord) ministerineuvostolle, että se vahvistaa ministerineuvoston ehdotuksen B 171/nord Pohjoismaiseksi tiedepoliittiseksi strategiaksi Pohjola-valiokunnan esittämät näkemykset huomioon ottaen. Nro 24 Pohjolan lähialueille suunnatun kehitysavun koordinointi (A 1190/k) Pohjoismaiden neuvosto päättää suosittaa Pohjoismaiden hallituksille, että ne harkitsevat kuudessa kohdassa esitettyjä toimenpiteitä Pohjoismaiden hallitusten kehitysavun koordinoinnin tehostamiseksi Pohjolan lähialueilla - systematisoimalla tiedonvaihtoa

42 42 - helpottamalla latvialaisviranomaisten mahdollisuuksia koordinoida omat ja muiden maiden toimenpiteet - kehittämällä pohjoismaisia rahoituslaitoksia - tukemalla vuoropuhelua politiikasta pohjoismaisella tasolla - ottamalla huomioon kehitysavun koordinoinnin tarpeen Venäjällä että ne tekevät selkoa Pohjoismaiden neuvostolle näistä pohdinnoista sopivaksi katsomaliaan tavalla ja viimeistään Pohjoismaiden neuvoston 51. istuntoon mennessä. Nro 25 Kuluttajien aseman vahvistaminen Pohjoismaissa, EU:ssa ja WTO:ssa (A 1173/euro) hallituksille että kuluttajapoliittisiin näkökohtiin on kiinnitettävä huomiota kaikilla aloilla, esim. siten, että kuluttaja otetaan huomioon eri politiikan aloilla (kuten ympäristö-, sosiaalisekä rakennus- ja asuntopolitiikassa), että kuluttajapolitiikka tehdään osaksi hyvinvointimallia ja kannustelaan pohjoismaista elinkeinoelämää valmistamaan tuotteita, joissa kuluttaja- ja ympäristönäkökohdat on otettu paremmin huomioon, mistä pitkällä aikavälillä on kilpailuetua, että ne toimivat yhdessä vaikuttaakseen EU:n kuluttajaministerineuvoston ja muiden ministerineuvostojen päätöksentekoon siten, että Amsterdamin sopimuksen uudet kuluttajansuojamääräykset todella otetaan huomioon kaikissa säädöksissä ja tulkitaan laajasti kuluttajansuojan mukaisesti, että ne toimivat siten, että kuluttaja- ja patenttijärjestöt saataisiin osallistumaan kuluttajien etujen valvontaan, että ne toimivat sen hyväksi, että kuluttajien edut otetaan paremmin huomioon WTO:n seuraavalla neuvottelukierroksella. Nro 26 Pohjoismaisten kuluttajajärjestöjen osallistuminen EU:n ja WTO:n kokouksien valmisteluihin ( A 1173/ euro) että ministerineuvoston budjettiin varataan Tkr pohjoismaisten kuluttajajärjestöjen saamiseksi mukaan valmistelemaan EU:n ja WTO:n kokouksia. Nro 27 Tuoteselosteiden ja -merkintöjen parantaminen Pohjoismaissa ja EU:ssa (A 1174/ euro) hallituksille että ne Pohjoismaissa ja EU:ssa toimivat sen hyväksi, että kaikki tukkukaupan tuotteet varustetaan riittävin selostein ja mahdollisesti myös merkinnöin. Tämä vaatimus koskee kaikkia tuoteryhmiä, siis myös elintarvikkeita, että ne toimisivat sen hyväksi, että tuoteseloste- ja merkintäsäännöt perustuisivat mahdollisimman tarkkaan tietosisältöön ja turvaisivat kuluttajien oikeuden riittäviin merkintöihin, että ne ryhtyvät laajaan tiedotuskampanjaan, jonka tavoitteena on opettaa kuluttajat tuntemaan eri merkit ja merkinnät tuoteselosteissa, että ne työskentelisivät vaarallisia tuotteita koskevien tiedonvaihto- ja varoitusjärjestelmien parantamiseksi (kuten EU:n vahinkoraportointijärjestelmä Rapex) ja niiden avaamiseksi kuluttajille ja kuluttajajärjestöille sekä erityisesti elintarviketuotannon valvonnan parantamiseksi. Nro 28 Joutsen-merkillä merkittyjen tuoteryhmien piirin laajentaminen (A 1174/euro) ministerineuvostolle, että se jatkaa toimintaa Joutsen-merkillä merkittyjen tuotteiden piirin laajentamiseksi edistäen samalla selvityksiä erityisistä ympäristöllisistä ongelmista sekä laatii tiedotusstrategian, joka ulottuu yli vuoden 1998 ja sisältää mm. yhteispohjoismaisen Internetsivun. ministerineuvostolle,

43 Nro 29 Elintarvikelainsäädäntö Pohjoismaissa ja EU:ssa (A 1175/euro) hallituksille että ne toimivat sen hyväksi, että EU:n elintarvikelainsäädännössä ja kaikessa muussakin ED-lainsäädännössä otetaan huomioon Amsterdamin sopimuksen ja 153 artiklat sekä Eurooppa-neuvoston elintarviketurvallisuutta koskeva julistus, että ne periaatteessa asettuvat vastustamaan EY:n elintarvikelisäaineita koskevien positiiviluettelojen laajentamista, mutta että ne hyväksyvät paremmat ja turvallisemmat lisäaineet, jos ne korvaavat jo hyväksytyt, mutta terveydelle haitallisemmat lisäaineet että ne toimivat terveen, ympäristölle myönteisen ja eettisesti hyväksyttävän elintarviketuotannon ja -jalostuksen turvaamiseksi, joka ei haittaa kuluttajien terveyttä eikä luontoa tai riko eläinten kohtelua koskevia eettisiä perusperiaatteita, mm. tiedottamalla maataloustuottajia eri menetelmistä. Nro 30 Hyvän markkinointitavan luominen EU:ssa ja maailmanlaajuisesti tietotekniikka-alalla (A 1176/euro) hallituksille että yhdessä osoittavat kirjelmän EU:lle, jossa kehotetaan komissiota tekemään analyysi Internetin merkityksestä kuluttajansuojalle, jotta niin EU:ssa kuin maailmanlaajuisestikin voitaisiin ryhtyä soveltamaan hyvän markkinointitavan periaatetta kuluttajien nykyisten oikeuksien turvaamiseksi (myös silloin, kun kauppaa käydään Internetin välityksellä), sen varmistamiseksi, ettei epäeettisiä markkinointikeinoja sovelleta, sekä vapaan ja tasavertaisen kilpailun turvaamiseksi. Hyvään markkinointitapaan tulee myös kuulua tietotekniikka ja kaupankäynnin uudet ongelmat, jotka ovat syntyneet elektronisen kaupan leviämisen myötä. Nro 31 Kalan pohjoismainen ympäristömerkintä ( A 1184/när) Pohjoismaiden neuvosto suosittaa ministerineuvostolle, että se jatkaa monialaista työskentelyä kestävän kalastuksen määrittelemiseksi ja sertifiointikriteerien kehittämiseksi, että se selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön kalan pohjoismainen ympäristömerkintä, joka käsittää koko prosessin pyydystämisestä aina myyntiin saakka, että se selvittää mahdollisuudet hoitaa kalan ympäristömerkintä pohjoismaisen ympäristömerkinnän puitteissa (Joutsen) sekä että se jatkaa "Vihreän aallon" kaltaista toimintaa elävöittääkseen poliittista keskustelua kalastuksen kestävyydestä. Nro 32 Pohjoismaiden ympäristökehitysrahasto (B 182/när) Pohjoismaiden neuvosto suosittaa ministerineuvostolle, että se vahvistaa ministerineuvoston ehdotuksen ympäristöhankkeisiin suuntautuvan lainoituksen jatkamisesta (Pohjoismaiden ympäristökehitysrahasto) ministerineuvoston ehdotuksen B 182/när mukaisesti ja ottaen huomioon Lähialuevaliokunnan esittämät näkökohdat. Nro 33 Venäjän ympäristöntutkijoiden työolojen järjestäminen (A 1187/när) hallituksille ja Pohjoismaiden ministerineuvostolle että ne keskinäisissä yhteyksissään ottavat esille kysymyksen pohjoismaisille ja muille ympäristöntutkijoille myönnettävistä luvista sekä ympäristöntutkimukseen ja siihen käytettäviin laitteisiin liittyvistä kuljetus-, tulli- ja veromuodollisuuksista Venäjän rajalla. 1 Sopimuksen konsolidoitu painos, joka koskee Euroopan yhteisön perustamista. 43

44 44 Nro 34 Kansalaisyhteiskunnan rakentaminen Murmanskiin (A 1187/när) ministerineuvostolle, että se nimeää yhdyshenkilön Murmanskissa samaan tapaan kuin Arkangelissa ja Petroskoissa että se toiminnassaan asettaa etusijalle suoraan kansalaisten jokapäiväiseen elämään vaikuttavat ympäristöprojektit Murmanskin aluella, kuten pohja- ja jätevesiongelmaan liittyvät pikaiset toimenpiteet että se tarkoituksenmukaisimmalla tavalla tukee Murmanskin hallintoa ympäristöasioissa ja lainsäädäntötyössä että se kaikin tavoin tukee kansalaisyhteiskunnan rakentamista Murmanskissa tukemalla kuntienvälisiä projekteja ja levittämällä tietoa esim. lähidemokratiasta, vapaaehtoisjärjestöistä ja tasa-arvoasioista sekä tukemalla yhteyksiä pohjoismaisten ja alueella toimivien venäläisten vapaaehtoisjärjestöjen välillä että se selvittää mahdollisuudet tukea uusia aloitteita koulujärjestelmän kehittämiseksi alueella ja varsinkin saamen kielen opetuksen järjestämiseksi saamelaislapsille, Nro 35 Pohjoismainen kuljetus-, liikenne-ja liikenneturvallisuuspoliiuinen yhteistyö (B 179/nord) ministerineuvostolle, että pohjoismaista kuljetus-, liikenne- ja liikenneturvallisuusyhteistyötä tiivistetään sekä että tulevaisuuden resurssitarve selvitetään ja että tulokset esitetään Pohjoismaiden neuvostolle. että vuoteen 2001 mennessä tehdään perusteellinen analyysi sellaisista toimenpiteistä, joilla pohjoismaisista sähkömarkkinoista voidaan tehdä kestävämmät tehostamalla eri energiantuottajien välistä koordinointia. Analyysissa tulee lähteä seuraavista perustekijöistä: - pohjoismaisilla markkinoilla sähkön hinnan on heijastuttava eri energiantuottajien ympäristökustannuksiin, - eri energiantuottajien hyviä puolia on hyödynnettävä siten, että energiaa läpi vuoden tuotetaan ympäristön kannalta mahdollisimman kestävällä tavalla, -subventioita ja muita järjestelyjä, jotka suosivat uusiutumattomien ja saastuttavien energialähteiden käyttöä, on vähennettävä, että pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla vuoteen 2001 mennessä ryhdytään toimenpiteisiin yhtenäisen järjestelmän käyttöön ottamiseksi, jossa ympäristökustannukset hinnoitetaan tuotantoportaassa. Tavoitteena tulee olla CO?-kaasujen ja muiden kasvihuonekaasujen vähentäminen, että vuoteen 2001 mennessä laaditaan energia-alan pohjoismainen ympäristötilinpitojärjestelmä, jonka tavoitteena on saada aikaan ympäristövoittoja maiden energialähteitä optimaalisesti hyödyntämällä, ja siten rajoittaa ympäristölle haitallisia päästöjä, sekä että vuoden 1999 aikana järjestetään konferenssi osaraportointina Pohjoismaiden neuvostolle toiminnasta tällä alalla. Nro 37 Osaamisverkon perustaminen Itämeren Agenda 21:ä varten (A 1189/när) ministerineuvostolle että se perustaa osaamisverkoston Agenda 21-toimintaa varten ja että tarkoitukseen varataan Tkr. Nro 36 Energia-alan ympäristötuinpidon toteuuaminen ja sähkön ympäristöverojen harmonisointi ( A 1188/när) hallituksille,

45 Lausuntoja Sisäiset päätökset Nro1 Pohjoismaiden ministerineuvoston tilintarkastuskertomus vuodelta 1997 Nro1 Rikollisuutta ehkäiseviin toimiin kohdistuva stipendiaattiohjelma ( A 1186/när) Pohjoismaiden neuvosto esittää ministerineuvostolle että se jatkaa ministerineuvoston budjetista rahoitetun toiminnan taloudellisen ja hallinnollisen ohjauksen parantamista että se pikimmiten puuttuu valtiontilintarkastajien huomauttamiin yksittäisiin puutreisiin tiettyjen pohjoismaisten laitosten taloushallinnossa ja varainhoidossa. Nro2 Pohjoismaisen kulttuurirahaston toimintakertomus (C5/k) Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjoismaiden ministerineuvostolle että ministerineuvosto ja rahaston hallitus huolehtivat siitä, että tilintarkastajien huomauttamiin puutreisiin rahaston hallinnossa puututaan tilintarkastajien tekemät toimenpide-ehdotukset huomioon ottaen. Pohjoismaiden neuvosto hyväksyy seuraavan sisäisen päätöksen: että parlamentaarikoille tarkoitetun stipendiaattiohjelman puitteissa toteutetaan erityinen ohjelman, joka keskittyy rikollisuudenvastaisiin toimiin. Nro 2 Alkuperäiskansojen asemaa koskeva seminaari (A 1187/ när) Pohjoismaiden neuvosto päättää että se tekee aloitteen seminaarin järjestämiseksi Murmanskin duumalle ja saameparlamentille alkuperäiskansojen asemasta ja saamelainsäädännöstä että lähialuevaliokunnan jäsenet pitävät yhteyttä Murmanskin parlamentin jäseniin esim. Pohjoismaiden neuvoston stipendiaattiohjelmaan liittyvissä asioissa. 45

46 L T E 2 Arktisen alueen 3. parlamentaarisen konferenssin loppuasiakirja Me, Kanadan, Tanskan/Grönlannin, Suomen, Islannin, Norjan, Venäjän ja Ruotsin valitut edustajat, konferenssissamme Venäjällä Salehardissa Jamalin Nenetsian autonomisella alueella huhtikuuta 1998; Viitaten Islannin Reykjavikissa elokuussa 1993 pidetyn arktisen alueen kehittämistä ja suojelemista käsitelleen Kansainvälisen parlamentaarikkokonferenssin loppuasiakirjaan sekä Kanadan Yellowknifessä maaliskuussa 1996 pidetyn arktisen alueen parlamentaarikkojen toisen konferenssin julkilausumaan; sekä todeten 1 arktisen alueen merkityksen niin kaikkien pohjoisten maiden sosiaaliselle, taloudelliselle ja poliittiselle kehitykselle kuin arktisten alueiden asukkaiden kulttuurisille ja henkisille arvoille, kansainvälisille suhteille kaikkialla maailmassa sekä alueelliselle ja globaalille ympäristölle; 2 tarpeen huolehtia siitä, että arktisen alueen voimavaroja käytetään ja suojellaan siten, että ne tarjoavat mahdollisimman suuren lyhyen ja pitkän aikavälin hyödyn niin niiden arktisten ja pohjoisten alueiden asukkaille, joilla ne sijaitsevat, kuin niiden esiintymismaille kokonaisuutena, sekä niin ikään säilyttää arktisen ympäristön laatu ja arktisten ekasysteemien rikkaus ja elinkyky; 3 miten tärkeää on suojata arktisia alueita, niiden asukkaita sekä niiden maa- ja merialueiden ekasysteemejä ulkopuolisilta ympäristöuhkilta sekä itse arktisella alueella tapahtuvalta, kestävää kehitystä vastaan sotivalta toiminnalta; 4 että eri puolilla arktista aluetta on käynnissä nopeita muutoksia, joita aiheuttavat niin alueen sisäiset kuin luonteeltaan globaalit demografiset, taloudelliset, kulttuuriset ja muut tekijät, ja että näiden muutosten ja tekijöiden vuoksi arktisia olosuhteita ja tilanteita silmälläpitäen kehitetyn tai niihin sopeutetun kestävän kehityksen toimintalinjan kehittämiseen tähtäävän politiikan tarve on erityisen polttava; 5 että on tärkeää ottaa huomioon se merkittävä panos, jonka arktisen alueen alkuperäiskansat ja niiden kulttuurit ja arvot ovat antaneet ja jatkuvasti voivat antaa hallintoa, ympäristönsuojelua ja voimavarojen suunnittelua koskeviin uusiin kysymyksiin, sekä kansainvälisen Alkuperäiskansojen vuosikymmenen merkitys arktiselle alueelle; 6 että hiilivety- ja mineraalivarojen nopea käyttöönotto eräillä erityisen luonnonrikkailla arktisilla alueilla aiheuttaa erityisiä ja pakottavia, ympäristön ja talouden kestävään kehitykseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen tasa-arvoon, ihmisoikeuksiin ja koulutukseen liittyviä ongelmia; 7 arktisen alueen kehittämiseen kohdistuvan mielenkiinnon laajentamisen tärkeyden kansallisella ja kansainvälisellä tasolla; 8 että kaikki pohjoiset maat ovat sitoutuneet toteuttamaan Yhdistyneiden Kansakuntien Rion julkilausumassa ja Agenda 21:ssä esitetyt ympäristön kannalta turvallisen sekä sosiaalisesti ja taloudellisesti tasapainoisen kehityksen tarvetta koskevat suuntaviivat, ja että nämä muodostavat perustan kaikelle arktisella alueella tapahtuvalle toiminnalle; 9 tieteellisen tiedon perustavan merkityksen arktisen alueen kestävään kehityk- 46

47 seen tähtäävän toiminnan kehittämiselle ja toteuttamiselle, korostaen erityisesti tarvetta tutkimukseen ja tieteelliseen seurantaan sekä tietojen levittämiseen ja vaihtoon hallitusten, yhteisöjen ja tuotantoelämän piirissä; ottaen huomioon 10 kahdeksan arktisen alueen valtion päätöksen perustaa Arktinen neuvosto, joka toimii hallitusten välisenä korkean tason foorumina ja tarjoaa keinoja yhteistyön, koordinaation ja integraation kehittämiseen arktisen alueen valtioiden kesken yhteistyössä alueen alkuperäiskansojen organisaatioiden ja muiden asukkaiden kanssa kaikille arktisille alueille yhteisissä sekä erityisesti kestävään kehitykseen ja ympäristönsuojeluun liittyvissä kysymyksissä; 11 Arktisen neuvoston muodostamisen ja sen toiminnan suunnittelun yhteydessä esitettyihin lausuntoihin sisältyvän sitoumuksen, jonka mukaan neuvoston tarkoituksena on kiinnittää erityistä huomiota kestävän sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseen arktisella alueella, terveysolojen kohentamiseen sekä kulttuurisen monimuotoisuuden ja hyvinvoinnin säilyttämiseen, erityisesti korostaen naiskysymyksiä sekä lasten ja nuorison tarpeita; 12 Arktisen ympäristönsuojelustrategian (Arctic Environmental Protection Strategy, AEPS) ja sen osana toteutettujen seuranta- ja arviointiohjelman (Arctic Monitoring and Assessment Programme, AMAP), arktisen alueen kasviston ja eläimistön suojeluohjelman (Conservation of Arctic Flora and Fauna, CAFF), arktisen meriympäristön suojeluohjelman (Protection of Arctic Marine Environment, P AME) sekä katastrofivalmiuksia ja katastrofien ehkäisemistä ja hoitoa koskevan ohjelman (Emergency Preparedness, Prevention and Response, EPPR) puitteissa tehdyn huomattavan ja laajan työn; ottaen huomioon tämän työn tuloksena syntyneet monet arvokkaat asiakirjat, lausunnot ja suositukset, esimerkiksi huomattavat tulokset arktisen alueen ympäristövaikutusten arvioinnin kehittämisessä ja tässä kohdattavien erityisten vaatimusten huomioon ottamisessa, sekä pannen tyydytyksellä merkille päätöksen, jonka mukaan AEPS-ohjelmaa tullaan jatkamaan Arktisen neuvoston suo- jissa Aitan julistuksessa esitettyjen periaatteiden ja suuntaviivojen mukaisesti; 13 Arktisen ympäristönsuojelustrategian (AEPS) neljännen ministerikokouksen yhteisen käsityksen, jonka mukaan kaikkien arktisen alueen maiden tulee pyrkiä soveltamaan AEPS:n suuntaviivoja ympäristövaikutusten arvioinnista arktisella alueella; todeten niin ikään 14 EU:n komission joulukuussa 1997 tekemän päätöksen Euroopan unionin pohjoista ulottuvuutta koskevan selonteon laatimisesta v aikana; 15 Kanadan hallituksen suositukset ja sitoumukset koskien yhteistä taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista, ympäristöllistä ja tieteellistä vastuuta arktisella napa-alueella; 16 kehityksen, jonka myötä lainsäädäntövaltaa on useissa arktisen alueen maissa siirretty kansallisilta viranomaisilta autonomisille alueille tai yhteisöille; teroehtien tyydytyksellä 17 Arktisen neuvoston johtavien virkamiesten kokouksen päätöstä suositella ministereille, että arktisen alueen parlamentaarikkojen pysyvälle komitealle myönnettäisiin pysyvä tarkkailija-asema Arktisessa neuvostossa; 18 hahmottumassa olevaa ajatusta arktisten alueiden ympäristölliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen itsenäisyyteen keskittyvästä hajaotetusta kansainvälistä "Arktisesta korkeakoulusta", jonka toteuttamiseen alkuperäiskansat täysimittaisesti osallistuisivat, sekä sen toteuttamismahdollisuuksista käydyt myönteiset keskustelut ; 19 useiden kansainvälisten monitieteellisten tutkimusohjelmien perustamisen ja edistymisen, joissa käsitellään arktisen alueen tärkeitä tieteellisiä kysymyksiä ja joita koordinoivat tai toteuttavat arktisen alueen kansainväliset tieteelliset järjestöt, esimerkiksi Kansainvälinen arktisten alueiden tiedekomitea (International Arctic Science Committee), Unescon MAB Norherns Sciences Network, Arktisten alueiden meritieteiden valtuuskunta (the Arctic Ocean Sciences Board), EU:n komissio, Merten suojelua käsittelevä neuvoa-antava komitea jne.; 47

48 48 tiedostaen 20 että alkuperäiskansojen aktiivista osallistumista ja aitoa kuulemista sekä pohjoisten yhteiskuntien tieto- ja arvojärjestelmien kunnioittamista ja käyttöä, jotka Arktisessa neuvostossa ja muissa arktisen alueen kansainvälisissä foorumeissa toteutetun pysyvän edustusjärjestelmän kautta jo periaatteessa toteutuvat, on tarpeen vaalia ja kannustaa niin, että arktista aluetta koskeva toiminta ja käytännöt heijastavat kaikkien pohjoisten alueiden asukkaiden ja kulttuurien arvostuksia, tarpeita ja toiminnallisia panoksia; 21 kaikissa pohjoisissa maissa ilmenevän tarpeen kehittää terveyspolitiikkaa, jossa otetaan tarkoin huomioon eri arktisten alueiden erityistarpeet ja -olosuhteet ja tunnustetaan kulttuuristen, demografisten, taloudellisten ja ympäristötekijöiden vaikutus; 22 tarpeen rohkaista taloudellista yhteistyötä, kehitystä ja julkista tukea oleellisena tekijänä arktisen alueen sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen vakauden ja hyvinvoinnin edistämisessä, sekä tarpeen edistää arkisten alueiden talouksien sopusuhtaista niveltymistä kunkin pohjoisen maan kansalliseen politiikkaan; 23 tarpeen kehittää ja lisätä sosiaalisen, taloudellisen ja poliittisen tason yhteydenpitoa ja tietojen, ajatusten, kokemusten ja ongelmien kaikkialla arktisella alueella - niin perinteisiä kuin modernejakin välineitä hyödyntäen, sähköisellä viestinnällä, tiedotteiden vaihdolla, radion ja television avulla sekä yhteisin kouluohjelmin ja aina mahdollisuuksien mukaan paikallisia kieliä käyttäen - keinoina lisätä arktisten kulttuurien rikkautta ja monimuotoisuutta, mikä tukee kaikkia hyödyttävää sosiaalista kehitystä ja tehostaa arktisten alueiden taloudellista ja poliittista kehitystä; 24 tarpeen kehittää ja luoda mahdollisuuksia toteuttaa arktista aluetta koskevia kansainvälisiä luottamusta herättäviä toimia, asevalvontaa ja aseidenriisuntaa; todeten 25 että Arktinen neuvosto on pikemmin hallitusten keskinäinen julistus kuin kansainvälinen sopimus, että se voi tarjota mah- dollisuuksia kaikkia osapuolia hyödyntävään yhteistyöhön ja kumppanuuteen muiden elinten kanssa ja että se siten voi auttaa arktisen alueen hallituksia käsittelemään yhteisiä ongelmia; ottaen huomioon 26 arktisten alueiden valituille edustajien velvollisuuden turvata, kehittää ja toteuttaa lainsäädännöllisiä keinoja arktisen alueen ja sen kansojen suojelemiseksi ympäristöuhkilta, voimavarojen epätarkoituksenmukaiselta tai tuhlaavalta käytöitä sekä niiden kulttuurien näivettymiseltä tai tuhoutumiselta; 27 että eri pohjoisten maiden parlamentaarikkojen yhteiset koordinoidut huolenilmaukset, keskustelut ja lausunnot voivat edistää kansainvälistä yhteistyötä ja auttaa käsittelemään arktisten alueiden yhteisiä ja monimutkaisia ongelmia; 28 vahvojen yhteyksien kehittämisen ja ylläpitämisen tärkeyden arktisten maiden parlamenttien välillä keinona vahvistaa arktista aluetta koskevan koordinoidun toiminnan ja yhteistyön demokraattista perustaa ja reagointivalmiutta; 29 edut, joita saadaan ylläpitämällä aktiivista yhteistyötä ja vaihtoa eri arktisissa maissa toimivien hallitusten ja parlamentaarikkojen kesken yhteistyössä Arktisen neuvoston kanssa, jossa arktisten alueiden parlamentaarikkojen pysyvä komitea toivoo saavansa pysyvän tarkkailijan aseman, keinona vahvistaa parlamenttien vaikutusta arktisen alueen yleiseen kehitykseen ja suojelemiseen sekä parlamentaarisen valvonnan toteutumiseen siinä: pannen kiittäen merkille 30 arvokkaan tiedon, joka sisältyy Kanadan arktisten alueiden parlamentaarikkojen kolmannen konferenssin tausta-asiakirjaksi laatimaan inventaarioon kestävään kehitykseen tähtäävistä aloitteista Pohjoisnapaalueella; kehottaa 31 Arktista neuvostoa nopeuttamaan, vahvistamaan ja lujittamaan jäsenhallitus-

49 49 tensa työtä ympäristö- ja kestävän kehityksen kysymyksissä vahvistamalla poliittista johtorooliaan mm. vuosittaisten ministerikokousten, teknisen koordinaation sekä laadunvalvonta- ja raportointikriteerien avulla ja luomalla näiden tavoitteiden edellyttämät organisatoriset puitteet; 32 Arktista neuvostoa ja muita valtioiden välisiä poliittisia elimiä, joilla on arktiseen alueeseen liittyviä velvoitteita, toteuttamaan päättäviä ja avoimia toimenpiteitä alkuperäiskansojen ja niiden laitosten merkittävän edustuksen laajaksi toteuttamiseksi tässä pohjoisnapa-alueen yhteistyön tärkeässä muotoutumisvaiheessa; 33 Arktisten alueiden neuvostoa yhteistyössä paikallisten ja alueellisten organisaatioiden sekä muiden sellaisten kansallisten ja kansainvälisten elinten kanssa, joiden toimintaan alkuperäiskansat osallistuvat, kehittämään eteenpäin suuntautuvia ohjelmia, joissa käsitellään sosiaaliseen tasa-arvoon, naisiin, nuorisoon, lapsiin ja koulutukseen liittyviä erityiskysymyksiä arktisilla alueilla; 34 tarkistamaan ja kehittämään muotoutuvaan ja yhä laajemmin hyväksyttyyn näkymättömän turvallisuuden käsitteeseen liittyen kaikkien pohjoisten maiden politiikkaa ja kansainvälisiä sopimuksia niin, että niissä otetaan huomioon arktisen alueen turvallisuuskysymysten laajeneminen aiemmin etusijalle olleista sotilaallisista kysymyksistä kollektiiviseen ympäristö- ja sosiaaliseen turvallisuuteen, joka sisältää alkuperäisten pohjoisten yhteiskuntien sekä kaikkien pohjoisten alueiden asukkaiden arvot, elämäntavat ja kulttuurisen identiteetin; 35 luomaan kansallisia toimintaohjelmia, rakenteita ja käytäntöjä ja kansainvälisiä järjestelyjä ja sopimuksia arktisten merialueiden elävien voimavarojen, esimerkiksi merten nisäkkäiden, kestävän ja harkitun käytön edistämiseksi; 36 ottamaan kaikkien arktisen alueen elävien voimavarojen käsittelyssä huomioon niiden kulttuurinen ja henkinen merkitys arktisen alueen alkuperäiskansoille sekä taloudellinen arvo niiden esiintymismaille; 37 suuntaamaan investointeja arktisten alueiden puitteissa ja arktisten ja muiden kuin arktisten alueiden välillä tapahtuvaan kaupankäyntiin ja edistämään sitä poista- malla nykyisessä kaupallisessa infrastruktuurissa olevia esteitä ja oikeudellisia ja hallinnollisia rajoituksia kuten monimutkaisia menettelytapoja sekä syrjiviä tullimaksuja ja veroja tavoitteena erityisesti helpottaa arktisen alueen pientuottajien ja -yrittäjien toimintamahdollisuuksia; 38 edistämään aktiivista ja avointa vuoropuhelua ja yhteistyötä Arktisen alueen neuvoston ja muiden sellaisten foorumeiden välillä, joiden tavoitteet täydentävät sen tavoitteita, kuten esimerkiksi ETY], Euroopan unioni, Pohjoismainen neuvosto, Barentsin neuvosto, Länsi-Pohjolan valtuuskunta, Inuiittien napa-alueneuvosto, Saamelaisneuvosto, Venäjän federaation pohjoisten, Siperian ja Kaukoidän alueiden alkuperäiskansojen liitto sekä Pohjoinen foorumi. 39 tehostamaan hallitusten välistä yhteistyötä ympäristönsuojelun vaatimuksia vastaavien ja kulttuurisia identiteettejä kunnioittavien viestintä- ja kuljetusjärjestelmien kehittämiseksi kaikkialla arktisella alueella ja arktisten ja ei-arktisten alueiden välillä; 40 jatkuvasti tukemaan Pohjoisväylän turvallista ja taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävää kehittämistä ja hyödyntämistä kansainvälisessä meriliikenteessä ottaen huomioon ne ongelmat ja vaikutukset, joita tällä on kansojen elämäntapoihin alueilla, joihin laiva- ja satamaliikenteen lisääntyminen todennäköisesti vaikuttaa, tukemalla kansainvälisten tutkimusohjelmien sekä kansainvälisen Pohjoisväyläohjelman (Northern Sea Route Programme, INSROP) työtä, AMAP-, PAME- ja AEPS-ohjelmia sekä kansainvälistä tutkimusyhteistyöhanketta Arctic Demonstration aml Exploration Voyage (ARCDEV) sekä järjestämällä tätä palvelevia säännöllisiä ministeri- ja parlamentaarikkokokouksia; 41 vahvistamaan alueellista yhteistyötä arktisen alueen valtioryhmien välillä sekä monenkeskisiä toimia radioaktiivisten saasteiden uhan torjumiseksi arktisella alueella, ydinreaktoreiden turvallisuuden parantamiseksi sekä ydinpolttoaineiden ja radioaktiivisten jätteiden turvalliseksi varastoimiseksi ja hävittämiseksi arktisella alueella; 42 Arktisen alueen parlamentaarikkojen pysyvässä komiteassa edustettuina olevia parlamentteja tukemaan poliittisesti arktisen

50 50 alueen kestävää kehitystä ja suojelua käsittelemällä tähän liittyviä kysymyksiä kansallisissa parlamenteissa sekä seuraamalla hallitustensa työtä Arktisessa neuvostossa ja muissa kansainvälisissä elimissä; sekä vetoaa edellä esitetyn nojalla hallituksiin, 43 että nämä tukisivat pohjoisten maiden parlamenttien ja Arktisen neuvoston aitoa ja aktiivista kumppanuutta toteuttaen aktiivista käytännön yhteistyötä ja neuvonpitoa arktisen alueen parlamentaarikkojen pysyvän komitean kanssa; 44 huolehtisivat siitä, että kansalliset viranomaiset tukevat ja aktiivisesti edistävät Arktisen alueen neuvoston suositusten ja toiminnan toteuttamista, mukaan lukien arktisen ympäristönsuojelustrategian ohjelmat sekä Alattion julistuksen periaatteet ja suuntaviivat; 45 tukisivat arktisen alueen parlamentaarikkojen toisen konferenssin suositusten mukaisesti v käynnistetyn pohjoisnapa-alueen kestävän kehityksen aloitteiden inventointiohjelman (Inventory of Sustainahle Development Initiatives in the Circumpolar Region- A Work in Progress) tarkistamista, päivittämistä ja kehittämistä niin kattavaksi kuin mahdollista tavoitteena tuottaa joka toinen vuosi julkistettava ja myös sähköisessä muodossa saatavilla oleva toimenpideluettelo lähde-, analyysi- ja kansainväliseen yhteistyökäyttöön; 46 lisäisivät ponnistuksiaan saastepäästöjen vähentämiseksi sekä edistäisivät kansainvälistä yhteistyötä niiden vakavien saasteongelmien käsittelemiseksi, joita on selostettu AMAP:in Arktisen ympäristön tila -raportissa, sekä erityisesti lujittaisivat ja turvaisivat UNEP:n työtä sekä ns. UNECE-prosessia jatkuvien orgaanisten saasteiden käsittelemiseksi, sekä edelleen käsittelisivät orgaanisiin saasteisiin ja raskasmetalleihin liittyviä ongelmia arktisilla ja suharktisilla merialueilla; 47 tukisivat lisääntyvää kansallista ja kansainvälistä koordinoitua tieteellistä tutkimustyötä ja ympäristöseurantaa arktisilla ja suharktisilla alueilla, mukaan lukien Kansainvälisen arktisen alueen tiedekomitean koordinoima ja tukema arktinen ja suharkti- nen meri- ja napa-aluetutkimus, UNESCON MAB Northern Sciences Network, Arktinen meritutkimusorganisaatio, Euroopan unioni, Glohaali muutos -ohjelmat ja muut napa-alueisiin liittyvät ohjelmat ja kansainvälinen tieteellinen toiminta; 48 tukisivat arktisten alueiden opetus- ja tutkimuslaitoksia toteuttamalla lisääntyvää yhteistyötä ja vaihtoa kansallisten laitosten kesken sekä kehittämällä "Arktista korkeakoulua" sekä kannustamalla alkuperäiskansojen opetus- ja tieteellistä toimintaa; 49 toteuttaisivat ja vahvistaisivat toiminta- ja muita ohjelmia arktisen alueen alkuperäiskansojen auttamiseksi toteuttamaan omaehtoista taloudellista kehitystä ja saavuttamaan kestävän taloudellisen perustan, sekä kannustaisivat ja tukisivat arktisen alueen alkuperäiskansojen aktiivista osallistumista ja soveltuvin osin johtavaa roolia alueen tieteellisessä toiminnassa, erityisesti niissä kysymyksissä, joita pohjoisen alueen asukkaat itse pitävät tärkeinä sosiaalisen ja taloudellisen menestyksensä ja kulttuurinsa kannalta; 50 toteuttaisivat kansallisissa rakenteissa arktisen alueen ympäristönsuojelustrategian puitteissa kehitettyjä arktisen alueen ympäristövaikutusten arviointia koskevia suuntaviivoja ottamalla ne huomioon kaikissa ehdotuksissa, suunnitelmissa ja toimintapäätöksissä, joilla voi olla vaikutusta arktiseen ympäristöön; 51 pyrkisivät lisäämään yleisön ja hallituksen tietoisuutta arktisten alueiden ja niiden ongelmien merkityksestä myös ei-arktisille alueille ja glohaaleille ongelmille ottamalla arktista aluetta koskevia kysymyksiä ja aiheita mukaan ETYJ:n puitteissa ei-arktisten maiden kanssa tapahtuviin keskusteluihin ja vaihtoon sekä tekemällä tiivistä yhteistyötä Euroopan unionin kanssa edistäen EU:n osallistumista arktista aluetta koskevien kysymysten käsittelyyn mm. Arktisessa neuvostossa, tavoitteena vahvistaa arktisten alueiden yhteistyöohjelmien kansallista toimeenpanoa, sekä lisäämällä Kanadan parlamentin kiinnostusta pohjoisnapa-alueen kysymyksiin. Käymiensä hedelmällisten ja edellä tiivistetysti esitettyjen keskustelujen valossa arktisen alueen kolmas parlamentaarikkokonferenssin erityisesti

51 kehottaa Arktisten alueiden neuvostoa 52 yhteistyössä kansallisten hallitusten ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa omaksumaan nopeasti vahvan johtavan ja koordinoivan roolin arktisessa ympäristö- ja kestävän kehityksen politiikassa ja ohjelmissa pohjoisnapa-alueella; 53 huolehtimaan arktisen ympäristösuojelustrategian jatkamisesta ja vahvistamisesta, tukemaan sen panosta Yhdistyneiden Kansakuntien ohjelmiin ja sen keskeisten projektien vuorovaikutusta YK:n ympäristötoiminnan ja muiden ei-arktisten alueiden ympäristönsuojeluohjelmien kanssa; 54 turvaamaan alkuperäiskansojen ja niiden yhteiskuntien tehokkaan ja vahvistuvan osallistumisen kaikkiin poliittisiin ja kehityspäätöksiin arktisella alueella, mukaan lukien ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointi, huolehtien arktisen alueen asukkaiden oikeuksien asianmukaisesta turvaamisesta sekä siitä, että arktisen alueen voimavarojen käyttöönotosta koituvat hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti; 55 työskentelemään arktisen alueen maiden hallitusten kanssa sekä paikallistasolla koordinoitujen toimintalinjojen kehittämiseksi sekä sosiaalista tasa-arvoa, naisia, nuorisoa, lapsia ja koulutusta arktisella alueella käsittelevien ohjelmien toteuttamiseksi; kehottaa eri maittemme hallituksia 56 huolehtimaan arktista aluetta koskevien kysymysten sisällyttämisestä osaksi kansallista politiikkaa ja kansainvälisiä sopimuksia lisäämällä yleisön ja parlamenttien tietoisuutta arktisen alueen kehityksen merkityksestä kansallisten ja ympäristökysymysten kannalta; 57 kehittämään ja toteuttamaan toimintaohjelmia, jotka sallivat arktisen alueen alkuperäiskansojen täysimittaisen osallistumisen kussakin pohjoisessa maassa tehtäviin kehityspäätöksiin, ympäristövaikutusten arviointi mukaan lukien, sekä turvaavat että pohjoisten alueiden asukkaan saavat oikeudenmukaisen osuutensa alueen taloudellisen kehityksen tuottamista hyödyistä ja tukevat heidän omaehtoista taloudellista toimintaansa; 58 jatkamaan ja vahvistamaan tukeaan kansalliselle ja kansainväliselle tieteelliselle tutkimukselle ja ympäristöseurannalle arktisella alueella, edistämällä samalla alkuperäiskansojen osallistumista sekä tukemalla kestävän kehityksen aloitteiden jatkuvaa inventointia perustana kestävän ja taloudellisen kehityksen ohjelmien toteuttamiselle; 59 paneutumaan huolellisesti parlamentaarikkojen tässä konferenssissa esittämiin suosituksiin ja toivomuksiin sekä selostamaan niiden nojalla toteutettuja toimenpiteitä arktisen alueen parlamentaarikkojen neljännelle konferenssille. lisäksi 60 konferenssi hyväksyy kiitollisena Suomen ystävällisen tarjouksen toimia arktisen alueen parlamentaarikkojen neljännen konferenssin isäntänä v. 2000; 61 konferenssi on yhtä mieltä siitä, että arktisen alueen parlamentaarikkojen pysyvän komitean jäsenyyttä tulisi lisätä tavoitteena varmistaa, että kaikkien arktisen alueen valtioiden parlamentit sekä Inuiittien napa-aluekonferenssi, Saamelaisneuvosto ja Venäjän federaation pohjoisten alueiden, Siperian ja Kaukoidän alueiden alkuperäiskansojen liitto ovat edustettuina komiteassa, ja kehottaa sihteeristöä ryhtymään tarvittaviin toimiin tämän päätöksen toimeenpanemiseksi, huolehtien tarpeen mukaan siitä, että pysyvän komitean jäsenyydelle asetetut vaatimukset pysyvät yhteensopivina Arktisen neuvoston jäsenyydelle asetettujen vaatimusten kanssa; 62 konferenssi kehottaa pysyvää komiteaa jatkamaan työtään, jossa keskeisinä tehtävinä ovat: 1) tämän konferenssin hallitukselle ja kansainvälisille organisaatioille esittämien suositusten ja toivomusten toimeenpanon seuranta, mukaan lukien jäsenmaiden hallitusten esitettävä toivomus, että ne kuusi kuukautta ennen arktisen alueen parlamentaarikkojen seuraavaa konferenssia esittäisivät julkiseen keskusteluun informaation toimenpiteistä, joihin ne ovat tai eivät ole ryhtyneet vastauksena mainittuihin suosituksiin ja toivomuksiin, 2) tiiviiden yhteyksien luominen Arktiseen neuvostoon sekä huolehtiminen siitä, että parlamentaarikkojen panos neuvoston työn edistämiseksi myös käytännössä tunnustetaan; 3) arktisen alueen parlamentaarikkojen seuraavan kon- 51

52 52 ferenssin valmistelu yhteistyössä isäntämaan kanssa, sekä 4) pysyvän komitean tulevaa työtä, sen kokoonpanoa ja menettelytapakysymyksiä koskevan asiakirjan laatiminen seuraavan konferenssin käsiteltäväksi; 63 Konferenssi pyytää seuraavan konferenssin isäntämaata yhteistyössä pysyvän komitean kanssa ottamaan vastatakseen komitean sihteeristötehtävistä. Salehard, Jamalin Nenetsian autonominen alue, Venäjä, 24. huhtikuuta 1998

53 53 L T E 3 RESOLUTION adopted by the Jih Parliamentary Conference on Cooperation in the Baltic Sea Region Li.ibeck, 8'h September 1998 At the invitation of the President of the State Parliament of Schleswig-Holstein, hosting and chairing the meeting with the administrative support of the Nordic Council, members of the Parliaments of Åland, Bremen, Denmark, Estonia, the Federal Republic of Germany, Finland, Greenland, Hamburg, Iceland, Latvia, Leningrad Region, Lithuania, Mecklenburg-Vorpommern, Norway, Poland, Schleswig-Holstein, Sweden, as well as of the Baltic Assembly, the European Parliament, the Nordic Council and the Parliamentary Assembly of the Council of Europe convened in Li.ibeck on 7th--8th September 1998 for the 7th plenary session of the Parliamentary Conference on Cooperation in the Baltic Sea Region. The participants of the Conference noting the conclusions of the European Council in Luxemburg on 12th and 13th December 1997, starting the enlargement process of the European Union the European Commission's communication "Agenda 2000" of 16th July 1997, setting out proposals for the reform of existing European Union policies, the process of enlargement and the financial framework for the period and furthermore the corresponding legislative proposals on which decisions are taken on the policy reforms and on the pre-accession aid instruments the development of the initiative of the Northern Dimension in the European Union as instructed by the European Council; this includes the potentials and resources of the whole region the Presidency's Declaration ofthe Baltic Sea States Summit in Riga in January 1998, underlining the importance of developing cross-border cooperation in the Baltic Sea Region as well as the necessity to stick to dose cooperation with the European Commission the outcome of the 7th ministerial session of the Council of Baltic Sea States (CBSS) in Nyborg in June 1998, especially the adoption of the agenda 21 for the Baltic Sea Region (Baltic 21) as well as the decision to include initiatives in the work programme to extend existing EU and Nordic cooperation on information technology to the entire Baltic Sea Region the CBSS activities, as there are the implementation of the Action Programmes for the Baltic Sea States Cooperation as well as diverse efforts to develop the Baltic Sea Region into an integrated, competitive and dynamic area of sustainable growth the bilateral agreement on partnership and cooperation between Russia and the EU, entered into force on the1st of december 1997, providing the framework for cooperation in sectors such as political dialogue, economics, trade, social security, competition, science and technology, energy, transport, environment, tourism, home and justice affairs pointing out the Parliamentary Conference as a representative body initiating and guiding governmental activities in the Baltic Sea Region, endowing them with additional democratic legitimacy and authority on the regional, national and supranational level the new political dimension of the Baltic Sea Region due to the EU enlargement process the necessity to promote the Baltic Sea Region Building Process in order to deepen political, economical and culturallinks with all Baltic Sea States whether they are taking

54 54 part in the enlargement process or opting for remaining outside the EU the outstanding role of the Baltic Sea Region as a link between EU member and non-member states by strengthening particularly the positive interdependence between Russia and the other Baltic Sea States the importance of strategic alliances between the public, the private sector and non-governmental organizations in the Baltic Sea Region and the constructive role parliaments can play in this respect, based amongst others on the aim to encourage the establishment of cross-border structures the common challenge of the European Union and the candidate countries to affirm shared political values just as the need to create a common vision of economic and social development, being simultaneously valid on the subregionallevel as well as in the Baltic and European dimension call on the European Commission to create greater transparency with regard to the future financial framework of the EU, differentiating clearly between expenditures for the member states and those for the candidate countries readjust its programmes for a better use in the pre-accession strategy and to foster by this the adoption of the acquis communautaire in the future member states improve coordination between European policies by improved linking of the structural funds with the Phare and Tacis programmes; especially in the field of crossborder cooperation, simplify the administrative procedures in order to overcome difficulties in the implementation of aid programmes, and reinforce a regional approach apart from the national dominated approach allocate in a well balanced way budgetary means to the Phare and Tacis programmes, taking into account both the preaccession strategy and the need to grant assistance to Russia and the other members of the Commonwealth of Independent States renew the Tacis regulation as foreseen in 1998, considering the potential offered by the Northern Dimension, both in priority sector setting and defining the share targeted for investments and technical assistance strengthen cohesion instruments and to implement mechanisms designed to reduce disparities, both in the candidate countries and in the EU as a whole pursue the reduction of trade restrictions in the Baltic Sea Region, functionning as a zone of relative prosperity call on the European Parliament to actively take part in the decision making process of the enlargement strategy present in the framework of the enlargement process, and with a view to the next intergovernmental conference, proposals for the necessary institutional reforms of the EU in order to guarantee that even after the enlargement of the EU an efficient decision making process will be maintained call on their governments to unify their efforts in the Vienna summit that the candidate countries of Latvia and Lithuania, taking into account the progress shown by them since the Luxembourg summit, should be included in the process of negotiation for the accession to the EU put emphasis on the role of the Baltic Sea region as a link between EU member states and non-member states implement emphatically the action programmes of Kalmar actively support in the framework of the people-to-people approach the establishment of a Baltic Sea Youth Foundation and offer young people the possibility of a voluntary ecological and social year help the candidate countries and Russia by means of technical assistance and exchange of experience, familiarizing them with EU rules and market economy. For the candidate countries this will improve the conditions for their entry into the Union, while for Russia it will serve to facilitate the implementation of the Partnership and Cooperation Agreement with the EU revise and approximate their systems of social protection in order to create comparable living conditions in the Baltic Sea Region

55 55 build up a coalition between governmental and non-governmental organizations, conceding at the same time an adequate role for non-governmental organizations in public life, keeping the priorities, which they themselves have set review policies regarding the choice of industrial sites in the Baltic Sea Region, taking into account the development of trans-european networks call on the governments of the candidate countries to adopt and apply as quickly as possible the acquis communautaire continue the reform process by developing local democracy as well as regional policies in order to prepare the candidate countries for the Europe of Regions create a favourable business climate for trade, investment and industrial cooperation on the basis of a legislative framework and predictable procedures have decided to use the forum of the Parliamentary Conference as well as the extensive network of parliamentary contacts in order to strengthen the common identity of the Baltic Sea Area as a region, where democracy, market economy and cooperation prevail, contributing thereby to the development of the Northern Dimension support democratic reforms in Central and Eastern European Countries, assisting them through the transfer of knowledge to respect the parliamentary decision making process, while keeping pace with the need for legislative reforms develop common strategies for the Baltic Sea Region to ensure that neither social groups nor regions are excluded from further development and progress and to create comparable living conditions with a minimum pressure of migration improve links with all bodies in the Baltic Sea Region, asking at the same time the Standing Committee of the Parliamentary Conference to focus particularly on closer cooperation with the Baltic Sea States Subre- gional Conference (BSSSC), the Baltic Sea Chamber of Commerce Association (BCCA), the Conference of Peripheral Maritime Regions (CPMR) and the Union of Baltic Cities (UBC) call for a common initiative of these organizations together with the CBSS to improve public relations on behalf of the Baltic Sea region and to present the special interest of the Baltic Sea region towards the EU-institutions, especially to the EU Commission make out a balance sheet between the number of proposed and approved projects in the framework of pre-accession aid programmes, elaborating together with all actors involved how to create optimum conditions for the terms of reference as well as for the implementation of aid programmes to make every effort in order to create the necessary consciousness that the new political dimension of the Baltic Sea Region is practically based on structure building, cooperation activities and people coming together support the EU enlargement process by all possible measures, meaning that the cooperation of today can be the integration of tomorrow to promote stability and integration in the Baltic Sea region through increased cooperation between representatives of parliamentary special committees on concrete problems and common issues entrust the Standing Committee to supervise the implementation of the yearly approved resolutions, to increase permanent public relations activities and to strengthen the Parliamentary Conference by setting up formal structures. To start with, the Standing Committee is asked to draft rules of procedure, including its consequences for the representation in the Standing Committee, based on the current guidelines, which have to be approved by the 8th Parliamentary Conference accept with gratitude the invitation of the Parliament of Aland to hold the 8th Parliamentary Conference on Cooperation in the Baltic Sea Region on the 7th and 8th of September 1999 in Mariehamn