Jäsenlehti 1/2014 SISÄLTÖ

Transkriptio

1 1

2 2

3 Jäsenlehti 1/2014 SISÄLTÖ Kommodorin palsta 4 Kutsu vuosikokoukseen 6 Tulevia tapahtumia 7 Pilkkikilpailut ja huvilan lämmittäjäiset 8 Kuopion Pursiseuran yhteystiedot 9 Koulutusinfo 10 Kallavesj 2014 kutsuu 12 Kallavesj 2014 osana tapahtumaa 14 Seurauutisia 15 Tuttu pari Pirttiniemestä 16 TAHKO BY BOAT eskaaderi 18 LUOTSI-hanke 19 Keksi nimi LUOTSI-rakennukselle! vuotta pursiseuratoimintaa Kuopiossa, 21 osa 1/3 Iivarinsalon tarina (III) 27 Kuopion Pursiseura ry kuops@kuopionpursiseura.fi PL 266, Minna Canthin katu 4, 5. krs KUOPIO

4 KOMMODORIN PALSTA mielenkiintoisia keskustelunaiheita kokouksen päätteeksi. Molempiin tapahtumiin toivotaan runsasta osallistumista. Kallavesj -messut järjestetään 51. kerran ja konsepti on sama kuin viime vuonna. Vapaaehtoisia tarvitaan paljon talkootöihin. Jokaisen panos on arvokas ja tärkeä. Vanhojen konkareiden lisäksi tarvitaan uusia talkoolaisia, työt eivät lopu kesken. Hyvää alkanutta veneilyvuotta! Hiihtokausi on nyt parhaimmillaan ja kesä saattaa tuntua kaukaiselta. Helsingin venemessut ovat takana ja katse on hyvä suunnata tulevaan kevääseen ja kesään. Pilkkikisat ovat seuran ensimmäinen varsinainen tapahtuma tänä vuonna. Kilpailu tulee varmasti olemaan kovaa mutta myös rehtiä. Hyviä palkintoja on tiedossa. Toivottavasti sää ja Ahti suosivat meitä. Kevätkokous on maaliskuussa. Hallitus miettii parhaillaan ajankohtaisia ja Yksi iso työ on järjestyksen valvonta, sisällä ja ulkona. Jos voisimme tehdä tämän omin voimin, säästäisimme paljon kustannuksia. Tämä vaatii muodollista pätevyyttä tekijöiltä. Pirttiniemessä rakennustyöt jatkuvat vilkkaina. Toimintokeskusrakennuksen harjakaiset on pidetty ja rakennus valmistuu hyvissä ajoin ennen kesää. Seuran toimisto siirtyy Pirttiniemeen. Aallonmurtajat ovat pituutensa puolesta melkein valmiit. Niitä pitää kuitenkin vielä siistiä ja osin korottaa. Luotsi-projekti pitää olla valmis 2015 huhtikuussa ja se tarkoittaa sitä, että suurin talkootyöosuus pitää tehdä vielä tänä vuonna, sulan maan aikana. Tarvitsemme runsaasti talkoolaisia laitureiden rakentamisessa, alueiden 4

5 viimeistelyssä ym. Kaiken sen minkä teemme talkoilla on poissa siitä rahapanostuksesta jonka seura sijoittaa projektiin. Nyt tarvitaan yhteishenkeä, pitkämielisyyttä ja yhteen hiileen puhaltamista. Oppilastyönä on Savoniassa tekeillä uusi ympäristöohjeistus kaikkiin tukikohtiin. Samalla päivitetään tukikohtasäännöt. On syytä kirjata, vanhoille jäsenille selvät, asiat paperille. Meille tulee koko ajan uusia jäseniä jotka saavat kirjoitetuista säännöistä tarvittavaa tietoa miten toimia eri tilanteissa ja tukikohdissa. Kun on tietoa asioista, on helppo harrastaa veneilyä ja huoltaa veneitä sovussa ja toisiamme auttaen. Hallitus pohtii tällä hetkellä tulevia vuosia, toimikunnat suunnittelevat toimintojaan kun uusi rakennus ja uudet laiturit ym. ovat käytössä. On aika panostaa vielä enemmän lapsi- ja nuorisotoimintaan, purjehduskilpailuihin ja miksei myös junioreiden moottoriveneharrastuksen puolelle ym. Puitteet ovat nyt rakenteilla, seuraavaksi on luotava ohjelmat. Tarvitsemme lisää ihmisiä mukaan kaikkiin toimintoihin mutta erityisesti juniori- ja kilpailutoimintaan. Työtä ja haasteita riittää. tule mukaan. Jan Jansson 5

6 KUTSU KUOPION PURSISEURA RY:N VUOSIKOKOUKSEEN Kuopion Pursiseuran sääntömääräinen vuosikokous pidetään Sokos Hotel Puijonsarvessa (Minna Canthin katu 16) maanantaina 24. päivänä maaliskuuta 2014 klo alkaen. Kokouksessa käsitellään: Sääntöjen 12. :ssä tarkoitetut asiat kuten toimintakertomus ja tilinpäätös ja sen vahvistaminen. Varsinaisen kokouksen jälkeen pidetään keskustelutilaisuus ajankohtaisista seura-asioista Seuratoiminnan kehittämisen pitkän tähtäimen suunnitelma Luotsi-hanke Kuopion Pursiseuran ympäristöohjeistus Tervetuloa! HALLITUS Kahvitarjoilun järjestämisen helpottamiseksi pyydämme ilmoittamaan osallistumisesta ennakkoon maanantaihin mennessä sähköpostitse tai puhelimitse Vuosikokouksen esityslista on luettavissa seuran nettisivujen jäsensivuilla. Jos sinulla ei vielä ole tunnuksia jäsensivuille, lähetä sähköpostia toimistolle osoitteeseen 6

7 TULEVIA TAPAHTUMIA Maaliskuu La Ma Pilkkikilpailut ja huvilan lämmittäjäiset, Pirttiniemi KuoPS:n vuosikokous, Sokos Hotel Puijonsarvi Huhtikuu Kallavesj 2014, Kuopio-halli Toukokuu Ma Uusien jäsenten tutustumisilta, Pirttiniemi Seuran järjestämien koulutusten ajankohdat löydät koulutusinfosta sivuilta Lisätietoa tapahtumista: VENEPAIKKAVASTAAVA HAUSSA Löytyisikö Roopelle jatkajaa Pirttiniemitoimikunnan venepaikkavastaavan tehtävään? Venepaikkavastaavan tehtäviin kuuluisi yhteisnostojen järjestäminen, venepaikkalistojen pitäminen ajan tasalla ja uusien venepaikkojen jakaminen. Jos tunnet halua tällaiseen toimintaa, niin ota yhteyttä Roopeen ja pääset mukaan toimintaan jo kevätkaudella. Terveisin, Roope

8 PILKKIKILPAILUT JA HUVILAN LÄMMITTÄJÄISET Tapahtuma järjestetään perinteisesti jo neljättä kertaa Pirttiniemessä lauantaina Ohjelma etenee seuraavasti: Klo ilmoittautuminen pilkkikilpailuun majalla Klo onkimisaika Klo alkaen yhdessäoloa kahvin, sämpylän ja tuttujen kanssa sekä veneilyaiheinen visailu. Tulosten valmistuttua palkintojenjako. Pilkkikilpailussa aikuisten ja lasten sarjat. Omat välineet mukaan ja jäille meno tietysti omalla vastuulla. Aurinkoinen kevätsää on tilattu, tulkaa mukaan tapaamaan tuttuja ja tartuttamaan uskoa kevään tulosta! Matkavenetoimikunta 8

9 KUOPION PURSISEURAN YHTEYSTIEDOT 2014 HALLITUS Kommodori: Jan Jansson, varakommodori (talous): Markus Mättö, varakommodori (kiinteistöt): Seppo Jormalainen, Kilpailutoimikunta: Sami Lehtonen, Järjestelytoimikunta: Eija Laitinen, Matkavenetoimikunta: Henrik Fogelholm, Koulutus: Pekka Granroth, Messutoimikunta: Mikko Kuparinen, Pirttiniemi (venepaikat): Robert Purdy, Junioritoimikunta: Mikko Kylävainio, Jäsen: Jarmo Miettinen, TOIMISTO Pääsihteeri: Jani Kelo, Toimiston postiosoite: PL Kuopio Toimiston käyntiosoite: Minna Canthin katu 4, 5. krs Kuopio Satamamestari: Heikki Pettersson, Pirttiniemen tukikohta: Vesitie 15, Kuopio Iivarinsalon tukikohtaisäntä: Jarmo Soininen, Jänissalon tukikohtaisäntä: Seppo Laatikainen, Katsastuspäällikkö Ari Koivisto,

10 KOULUTUSINFO Kuopion Pursiseuran järjestämät koulutukset talvella ja kesällä 2014: CEVNI koulutus ja -tutkinto Ajankohta: Paikka: La klo (koulutus, tutkinto, palaute) Savonia AMK, Opistotie (luokka A-2041 tai vahvistetaan myöhemmin) Osallistumismaksu: 50 (sis. kirjan, tutkintomaksun ja todistuksen) Ilmoittautuminen: Kouluttajat: mennessä, Heikki Lukkarinen / / hjlukkarinen@luukku.com Heikki Lukkarinen ja Markus Mättö Meri-VHF koulutus ja tutkinto Ajankohta: Koulutus ke klo Paikka: Osallistumismaksu: Tutkinto ke klo alkaen Savonia AMK, Opistotie (luokka A-2041 tai vahvistetaan myöhemmin) Koulutus 10, tutkinto n , todistus n. 43,75, kirja 15 (verkkoversio ilmainen) Ilmoittautuminen: Martti Lehtinen / / marttijo@gmail.com Kouluttajat: Martti Lehtinen ja Heikki Lukkarinen Rakettien ja soihtujen ampuminen sekä sammutusharjoitukset Ajankohta: La klo Paikka: Pirttiniemi Ilmoittautuminen: Martti Lehtinen / / marttijo@gmail.com HUOM! Kaikille jäsenille. Kukin vastaa henkilökohtaisesti mahdollisista tapaturmista. 10

11 Elektronisen navigoinnin kurssi Ajankohta: To 6.2., ja klo Paikka: Savonia AMK, Opistotie (luokka A-2041 tai vahvistetaan myöhemmin) Ilmoittautuminen: Markus Mättö / / markus.matto@uef.fi Kouluttajat: Markus Mättö, Martti Lehtinen, Heikki Lukkarinen ja Martti Suominen (tutka-asiat) Skuutti Purjehduskoulu Ajankohta: Teoria Kansalaisopistolla ti 15.4., 22.4., 29.4., 6.5. ja Kahtena ensimmäisenä päivänä "veneilyn perusteet". Sopii myös moottoriveneilijöille. Käytännön jakso Pirttiniemessä (paikkoja ilmoittautumisjärjestyksessä niin monelle kuin koulutusveneitä on) Osallistumismaksu: Teoria 65, käytäntö 150 Ilmoittautuminen: Pekka Granroth / / Pekka.Granroth@savonia.fi Kouluttajat: Pekka Granroth, Antti Iire, Martti Suominen, Jarmo Miettinen ja Henrik Hamström Avomerilaivurikurssi- ja tutkinto Ajankohta: Paikka: Aloitus viikolla 47 ( >), päättyy pe (tutkinto klo 14-22) Savonia AMK, Opistotie (luokka A-2041 tai vahvistetaan myöhemmin) Osallistumismaksu: Kurssi 80, tutkinto 20, oppimateriaali 60,50 Ilmoittautuminen: Heikki Lukkarinen / / hjlukkarinen@luukku.com Kouluttajat: Heikki Lukkarinen ja Markus Mättö Veneen kevät- / syyskunnostus Ajankohta: Ti ja klo ja la Paikka: Savonia AMK / Pirttiniemi Ilmoittautuminen: Martti Lehtinen / / marttijo@gmail.com Kouluttajat: Martti Lehtinen ja Henrik Hamström 11

12 Kallavesj 2014 kutsuu tule mukaan talkoisiin! Kallavesj messut järjestetään tänä keväänä ja viime kevään tavoin tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy. Odotettavissa on siis jälleen Kuopio-hallin täydeltä kävijöitä. Messujen onnistumisen edellytyksenä on aikaisempien vuosien tapaan seuran jäsenten aktiivinen osallistuminen erilaisiin talkootyötehtäviin messujen järjestelyissä. Tarjolla on monenlaista tekemistä niin rakentamisessa ennen messuja, messujen aikana kuin messujen jälkeen purkuhommissakin. Talkoisiin ovat lämpimästi tervetulleita sekä uudet että vanhat seuran jäsenet! Messutalkoisiin osallistuminen on hyvä keino tutustua seuran jäseniin ja toimintaan. Ottakaa siis rohkeasti yhteyttä seuraavalla sivulla oleviin henkilöihin ja ilmoittautukaa mukaan messutalkoisiin. Talkoovastaavien työtä helpottaaksemme, myös vanhoja talkoolaisia pyydetään ilmoittamaan osallistumisesta talkoisiin hyvissä ajoin. Uusina talkootehtävinä edellisiin messuihin verrattuna on osallistuminen lapsiparkin pyörittämiseen ja parkkilippujen myynti perjantaina 4.4. Myös sähkömiesten avuksi tarvitaan apujoukkoja. Näihin tehtäviin voi ilmoittautua seuran toimistolle. 12

13 Rakentaminen Rakentaminen alkaa tiistaina 1.4. klo alueiden merkkauksella. Tavaran kuljetukset alkavat samalla. Osastojen rakentaminen aloitetaan merkkauksen jälkeen ja sitä jatketaan keskiviikkona ja torstaina klo 8.00 alkaen. Viimeinen rutistus tehdään vielä näyttelyn avajaispäivän aamuna perjantaina 4.4. klo Purkaminen aloitetaan heti messuovien sulkeuduttua sunnuntaina 6.4. klo Kuopio-hallin pitää olla tyhjä maanantaina 7.4. klo mennessä. Töihin voi ilmoittautua seuraaville henkilöille: Rakentaminen ja purku: Reijo Serguskin, Narikka ja info: Marja Tuhkanen, Ravintola Reimari: Eija Laitinen, Kahvila Kummeli: Terttu Hartikainen, Kippari-Pub: Ilja Karvinen, Grilli: Jari Kettunen, Kassapalvelut: Riitta Pettersson, Kuljetukset: Juhani Hakkarainen, Seuran osasto: Henrik Fogelholm, Messutoimisto: Jani Kelo,

14 KALLAVESJ 2014 OSANA TAPAHTUMAA Teksti: Suvi Manninen, Savonia-ammattikorkeakoulu Messuharjoittelija Suvi Mannisen mietteitä harjoittelujaksostaan Kallavesj 2014 messuilla. Olen kolmannen vuoden matkailun koulutusohjelman restonomiopiskelija Savonia-ammattikorkeakoulusta. Valmistuin ylioppilaaksi Pieksämäen lukiosta keväällä 2009, jonka jälkeen vietin muutaman välivuoden niin ulkomailla kuin kotimaassakin työskennellen ennen restonomiopintojen alkamista. Restonomiopintojeni alussa kiinnostuin hotellialasta, johon liittyen suoritin myös ensimmäisen työharjoitteluni. Kuitenkin opintojeni jatkuessa ja etenkin näin kolmantena vuonna opintoni ollessa lähes loppusuoralla, halusin haastaa itseäni ja kokeilla jotain aivan uutta ja erilaista opiskelemaani alaan liittyen. Kun sain tietää, että kevään Kallavesj 2014 messuille haetaan työharjoittelijaa, tartuin tilaisuuteen ja hain avointa harjoittelijan paikkaa. Aloitin Kallavesj 2014 messuharjoittelun syyskuun lopulla Tähän mennessä olen saanut esimerkiksi tutustua Kuopion Pursiseuran toimintaan ja lisäksi olen hoitanut messuihin liittyviä lupa-asioita, osallistunut messutoimikunnan kokouksiin sekä suunnitellut koululaiskilpailua ja lapsiparkkia messuille. En ollut aikaisemmin tiennyt, että Kuopion Pursiseura järjestää talkoovoimin jokakeväiset Kallavesj -messut. Minulla ei myöskään ollut aikaisempaa kokemusta tällaisen messutapahtuman järjestämisestä, sillä suurimmaksi osaksi aikaisempi työkokemukseni painottuu lastenhoito- ja hotellialaan. Harjoittelujaksoni on ollut tähän mennessä todella opettavainen, sillä olenhan saanut olla mukana messujen järjestämisessä aivan alusta lähtien. On myös mielenkiintoista nähdä, millaisia valmiuksia työelämä restonomilta vaatii ja miten paljon eri mahdollisuuksia työelämä antaa. Lisäksi harjoittelu on antanut mukavaa vaihtelua myös opiskeluun, koska suoritan viimeisiä opintojani tämän harjoittelun ohella. Konkreettisesti messuharjoittelun aikana tehty työ näkyy huhtikuussa, jolloin harjoittelu huipentuu Kallavesj 2014 messuviikonloppuun! 14

15 JUNIORITOIMINTA Kuopion Pursiseura on valittu yhdessä neljään muun pursiseuran kanssa SPV:n Tulevaisuuden menestysseura hankkeeseen. Hankkeen myötä SPV on vahvasti mukana kehittämässä seuran junioritoimintaa. KILPAILUTOIMIHENKILÖKOULUTUS Kuopiossa on tarkoitus järjestää SPV:n kilpailutoimihenkilökoulutusta vuoden 2014 aikana. Koulutuksen tarkoituksena on lisätä tietoutta ja edellytyksiä kilpailujen järjestämiseen alueella. Koulutuksen tarkempi ajankohta ja sisältö tarkentuvat, kun on tiedossa, miten paljon koulutukseen olisi tulijoita. Jos kilpailutoimihenkilökoulutus kiinnostaa, ilmoita siitä seuran toimistolle / kuops@kuopionpursiseura.fi. JÄSENMAKSUT Tämän vuoden jäsenmaksujen eräpäivä oli Jos maksu on vielä suorittamatta, niin ei muuta kuin suunta kohti pankkia ja laskun maksuun. Jos laskun tiedoissa on virheitä tai puutteita, niin ottakaa yhteyttä seuran toimistolle. Muistakaa myös ilmoittaa toimistolle, jos yhteystiedoissanne tapahtuu muutoksia! VUOKSEN VESISTÖN VUODEN VIERASSATAMA Kallavesj messujen yhteydessä on perinteisesti julkistettu Vuoksen vesistön vuoden vierassatama. Nyt voit vaikuttaa sataman valintaan lähettämällä ehdotuksesi perusteluineen sähköpostitse osoitteeseen kuops@kuopionpursiseura.fi. Ehdotukset tulee lähettää mennessä. Viime vuonna palkinto meni rääkkyläläiselle Paksuniemen satamalle. 15

16 TUTTU PARI PIRTTINIEMESTÄ Teksti ja kuva: Esa Mäkinen Hessu ja rekku kiertävät Pirttiniemen venesataman kesät talvet useita kertoja päivässä. Heikki Hessu Pettersson on toiminut Pirttiniemen tukikohdan satamamestarina reilun kymmenen vuoden ajan. Yhtä kauan kaverina on kulkenut koiransa Rekku. Hessu ja Riitta Pettersson muuttivat Pirttiniemen portin luona sijaitsevaan satamamestarin taloon syksyllä Samaan aikaan perheeseen tuli koiranpentu Rekku, joka on siis käytännössä elänyt koko elämänsä Pirttiniemessä. Ison koiran olemus on vieläkin reipas, vaikka ikää alkaa olla jo kunnioitettavasti ihmisen ikään verrattuna 16 noin 70 vuotta. Ripaus labradorinnoutajaa veressä on myös tuonut lempeyttä ja rauhallisuutta saksanpaimenkoiraan. Perheestä Riitta käy vielä kaupungissa päivisin töissä, mutta Hessu ja Rekku ovat täyspäiväisesti töissä Pirttiniemessä. Päivä alkaa jo aamuvarhaisella porttipuomin avaamisella ja loppuu illalla puomin sulkemiseen. Näin teoriassa, mutta ei aina käytännössä. - Minusta satamamestarin tärkein tehtävä on olla aina tavoitettavissa, aina-

17 kin puhelimella. Tässä saa olla eräänlainen kävelevä tietopankki ja puhelinmuistio, kun jäsenet kyselevät toisten veneiden omistajia ja muita yhteystietoja, kertoo Hessu. Satamamestarin työhön kuuluu monia erilaisia tehtäviä. Enimmäkseen työ on valvontaa ja neuvontaa. Hessu kiittelee Kuopsilaisia veneenomistajia asiallisiksi ja mukaviksi. - Harvoin tarvitsee ryhtyä riitelemään, asiat selviävät puhumalla. Porukka on myös avuliasta ja auttavaista, kehuu Hessu Pettersson. MAAILMAN HIENOIN BOTIKKA Valtaosa Hessun päivistä kuluu metsän reunassa sijaitsevalla teltalla, missä hän on jo yhdeksän vuoden ajan kunnostanut Botnia -purjevenettä. Kunnostaminen on oikeastaan väärä sana, sillä Hessu on rakentanut veneen kirjaimellisesti katsoen uudelleen vanhoja kohtia taitaa olla vain rungon lasikuitukuoressa. Vaikka luvulta peräisin oleva Botnia on edelleenkin varsin suosittu venetyyppi niitä löytyy Hessun veneen lisäksi kaksi meidän seuramme rekisteristäkin on Hessun vene lajissaan ainutlaatuinen. Vanhaa ei muistuta juuri muu kuin rungon muoto ja sekin vain hämärästi, sillä veneen varalaitaa on korotettu ja perään rakennettu kaunis puinen reelinki sekä kannelle tyylikäs skailetti. Sisältä on lähes kaikki rakennettu uusiksi eivätkä ratkaisut ole todellakaan tyypillisiä. Vaivoja eikä tunteja ole laskettu, kun Hessu on tehnyt muun muassa fasettiviistetyt kaapinovet ja yhteen kaappiin jopa lyijylasiovet. Pentteriä koristavat Jari Hautamäen käsinmaalaamat meriaiheiset kaakelit. Vaikka aikaa on mennyt jo yhdeksän vuotta, on projekti vielä kesken. Kiirettä ei kuulemma ole, sanoo Hessu. Vene valmistuu aikanaan, painottaa Hessu. Juuri nyt on työn alla peräsin, jonka kunnostukseen hän hakee oppia tämän kevään ajan Sakkyn muoviveneenrakennuskurssilta. Jo aiemmin hän suoritti puuveneartesaanin tutkinnon Ingmanin Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Purjehdus on ollut aina osa Hessu Petterssonin elämää, hän on muun muassa kilpaillut H-veneissä EM-tasolla asti ja kulkenut yhdessä kaksoisveljensä Hannun kanssa kilpailumatkoilla pitkin Eurooppaa. Vielä nytkin veljekset laskevat oman H-veneen veteen muutaman kerran kesässä osallistuakseen kilpailuihin. 17

18 18

19 LUOTSI-HANKE Talvi tuli viimein ja paikat alkoi kuivua. Järvi on jäässä ja jäätäkin alkaa olla niin paljon, että pilkkikilpailussa joutuu kairaamaan ihan tosissaan. Rakennus valmistuu ja lämpöjen ollessa päällä sisäpuoli valmistuu hyvää vauhtia. Sähkömiehetkin ovat jo päässeet tekemään pintatöitä ja samaten ilmastointiputkia asennetaan. Kosteisiin tiloihin on jo tehty vesieristykset ja laatoitus alkaa jos ei ole jo alkanut. Aallonmurtajiin on ajettu syyskuusta lähtien yli 3000 autokuormaa louhetta. Lisää vieläkin tarvitaan. Parhaillaan on ollut 9 autoa ajossa. Itäinen murtaja on oikeassa pituudessaan ja sisäpuoli oikaistu. Läntisen murtajan päästä uupuu noin metriä pituudesta. Vettä on vain niin paljon, että 100 kuormaa ei paljon näy. Sisäpuolta on vuorattu melkein kokonaan hattusaariin asti. Jäljellä on vielä korotustarve hattusaaresta eteenpäin. Siihen tarvitaan pienempää louhetta ja se on kiven alla. Näyttää siltä, että kaikki sellainen menee joko murskeeksi tai eri puolelle kaupunkia kasoihin. Olimme suunnitelleet, että talvella upotetaan ratakiskot välittömästi tarvittaviin kohtiin ja puhelinpylväät asennetaan jäiltä käsin. Luonto ei vain ollut samaa mieltä. Järvi jäätyi niin korkealle, että ei ole mahdollista tehdä ennen kuin vesi laskee ja penkka sulaa. Vesi jäätyi korkeudelle 82,25, tarkoittaa sitä ettei ratakiskojen päälle riitä massaa ja toisaalta kun vesi laskee niin veneen keulat menisi laiturin alle. Veden korkeutta ei Jormalainen osannut suunnitella, joten on vain odotettava kevättä ja tehdä sitten mitä keritään. Virtausputket 3 kpl pitäisi upottaa sitä ennen. Lossia on käytettävä ratakiskojen asennuksessa apuna jos vesi laskee kevääseen riittävästi. Lossiin on tarkoitus keväällä hitsata pohjaan lisää peltiä, siihen osaan joka jäi 15 vuotta sitten kesken ja reunat vahvistaa. Hitsaustaitoisia miehiä tarvitaan silloin ja muutenkin apumiehiä levyjen asetteluun ja kannatteluun. Päivä on pidentynyt jo huomattavasti ja jatkuu joka päivä. Kevät tulee ja kevätkiireet. Keväällä tarvittaisiin, kunhan hommiin päästäisiin, miehiä töihin ja tarve tulee olemaan akuutti. Toivotan hyvää kevään odotusta kaikille. Seppo 19

20 Pirttiniemeen keväällä valmistuvaa rakennusta on ehditty kutsumaan monella eri nimellä. Lopullista nimeä rakennukselle ei kuitenkaan ole vielä olemassa ja nimen keksimiseksi järjestetään nyt nimikilpailu! Keksi hyvä nimi rakennukselle ja lähetä ehdotuksesi perjantaihin mennessä seuran toimistolle tai

21 125 VUOTTA PURSISEURATOIMINTAA KUOPIOSSA Tänä vuonna tulee kuluneeksi 125 vuotta siitä, kun Juhani Aho pani kokoonkutsujan ominaisuudessa lehteensä kutsun Kuopion Pursiyhdistyksen perustavaan kokoukseen. Kokouksessa päätettiin perustaa yhdistys, jonka perinnettä nykyinen Kuopion Pursiseura jatkaa. Nykyisen Kuopion Pursiseuran merkittävimpiä saavutuksia 60-luvulla olivat Kallavesj -näyttelyiden aloittaminen, Iivarinsalon vuokraaminen ja runsas kilpailutoiminta. Vesihiihdon, Vesimäkäröiden ja Windmillien SM-kisoja Kuopiossa oli useita. Tämän vuoden jäsenlehdissä tullaan julkaisemaan lehtileikkeitä ja muita arkistosta löytyneitä kirjoituksia Juhani Ahon päiviltä aina tähän päivään asti. Ensimmäiseen lehteen on poimittua arkistojen aarteita vuosilta Seuraavassa numerossa keskitytään lukuihin ja kolmannessa numerossa 1990-luvulta nykyhetkeen. Lehdessä on vain rajallisesti tilaa näille arkistojen aarteille, mutta seuran nettisivuille tullaan keräämään aineistoa laajemminkin kevään aikana. 21

22 Bodega Espanola Kuopiolainen venevalkama 1900-luvun alussa 22

23 23

24 24

25 25

26 KuoPS:n vanha pöytästandaari 26

27 IIVARINSALON TARINA (III) "IIVARINSALON päärakennus on tyyliltään vanha ja vakiintunut" SAAREN OMISTUS Iivarinsalo on alun pitäen ollut kruununmaata. Kuopion kaupunki on perustettu pariin, joidenkin mielestä kolmeen kertaan. Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe perusti Kuopion Vastaperustettu kaupunki kuihtui kuitenkin pois ja jopa sen perustaminenkin jäi unholaan. Vuonna 1775 Kustaa III perusti Kuopion uudelleen. Privilegiot, eli kaupunkioikeudet saatiin vasta 1782 ja jotkut pitävätkin sitä varsinaisena perustamisvuotena. Kustaa III lahjoitti maa-alueen aivan nykyisen kaupungin ydinkeskustasta. Uuden kaupungin länsipuolella olivat Hatsalan sotilasvirkatalon maat ja itä- ja eteläpuoliset alueet, Väinölänniemi ja rantaalueet Maljalahteen saakka, olivat siirtyneet Iso-Pappilan omistukseen. Kun kaupungin kehitys pääsi alkuun, kävi lahjoitettu alue liian ahtaaksi. Jopa tulipalojen sammutusveden saanti oli vaikeaa, koska ranta-alue oli pappilan maata. Meni kuitenkin vuosikymmeniä, ennen kuin aluetta päästiin kunnolla laajentamaan. Iso-Pappilan maihin kuului myös Iivarinsalon saari. Vuoteen 1806 mennessä pappilan ja Hatsalan maat saatiin vaihdetuiksi ja lunastetuiksi Kuopion kaupungille. Niiden 27

28 myötä Iivarinsalokin siirtyi kaupungin omistukseen. IIVARINSALON VUOKRALAISET Luonnonkaunis saari kiinnosti paikallista väkeä. Iivarissa on metsästetty, marjastettu ja sen vesillä kalasteltu vuosisatoja. Kun kaskimaat alkoivat käydä vähiin, kaskettiin Iivarinsalossa luvattomasti. Kaupunki joutui puuttumaan asiaan useamman kerran. SAUNA JA SAVUSAUNA, rantaviivalla ne edustavat entistä ja uutta saunakulttuuria" Aivan ensimmäisistä vuokralaisista ei ole tietoa. Iivarin viimeisin asukas Martta Miettinen kertoi aikaisemmista vuokralaisista omina muistikuvinaan seuraavaa: 1900-luvun alussa Heikki Savolainen oli vuokrannut maata Iivarinsalosta. Ei ole tarkempaa tietoa, millaisia rakennuksia hän saareen rakensi. Martta Miettisen mukaan saaren vanhoja rakennuksia olivat 1860 luvulla mantereelta tuodun vanhan myllyn hirsistä rakennettu aitta ja savusauna. Savusauna oli rakennettu vuosisadan alussa. Todennäköisesti Savolainen kaskesi ja ehkä perkasi peltoja ja viljeli niitä. Metsästys, kalastus ja marjastus lienevät olleet tärkeitä hengenpitimiä. Savolainen oli kaupungin vuokralaisena kaikkiaan 21 vuotta. Vuonna 1923 hän myi vuokraoikeutensa Risto Pennaselle. Pennanen oli maailmaa nähnyt mies. Hän oli asunut vuosikaudet Pietarissa ja muutti sieltä Amerikkaan. Pennasille syntyi siellä tyttö, jolle annettiin nimeksi Martta. Eipä osattu arvata, että Martta tulisi viettämään 41 vuotta elämästään Iivarinsalon saaressa Savon sydämessä. Perhe palasi Suomeen ja Risto Pennasesta tuli Iivarinsalon vuokraaja. Martta varttui saaressa. Hän tutustui aikanaan Martti Miettiseen ja meni tämän kanssaan naimisiin. Pennasen vuokraoikeudet siirtyivätkin sitten vävyn perheelle. Perhe karttui. Savusauna toimi Iivarinsalon synnytyslaitoksena. Siellä Martta Miettinen saattoi maailmaan 7 lasta. Saareen raivattiin 7 hehtaaria kivetöntä peltoa. Kaikki lapset muuttivat aikanaan pois saaresta. Kevättalvella 1965 Miettisiä kohtasi kova isku. Martti menehtyi saunan eteiseen. Vuokra-aikaa olisi ollut jäljellä vielä 7 vuotta. Yksin ei Martta kuitenkaan halunnut Iivariin jäädä ja haikein mielin hän muutti Kuopioon syksyllä

29 Kuopion kaupungin metsänhoitaja Heikki Koivuniemi halusi, että Iivarinsalon peltomaisema säilyisi ja saaren luonto olisi mahdollisimman viihtyisää virkistysaluetta. Siksi saaren pohjoisosasta kaadettiin lehtipuut ja nyt siellä on komea mäntymetsä. Pellot tarvitsivat kuitenkin muokkaajaa. Sellaiseksi löytyi läheisessä saaressa asunut monitoimimies Sakari Saku Pirskanen. Vesitaksiyrittäjä, kalastaja, maanviljelijä ja mullikoiden kasvattaja Pirskaselle kaupunki vuokrasi pellot velvoitteella, että niitä pitää muokata ja niissä pitää viljellä jotakin. Pirskanen onkin sitten viimeisin Iivarin maita elinkeinonaan hyödyntänyt. Monet muistavat riimuilla kahlitut mullikat, jotka uteliaina tuijottivat marjametsään meneviä ja sieltä palaavia pursiseuralaisia. Lauri Ruotsalaisella on dramaattinen muistikuva vuosien takaa matkustajasataman edustalta. Tuolloin satamapäällikkönä toimineelle Ruotsalaiselle tultiin ilmoittamaan oudosta tilanteesta. Sataman edustalla kiersi ympyrää moottorivene, jonka avotila oli peitetty pressulla. Vene hinasi perässään lauttaa, jolla seisoskeli mullikoita silmät pystyssä. Tulli sijaitsi silloin matkustajasatamassa ja yhdessä isokokoisen ja vantteran tullimiehen kanssa Ruotsalainen lähti tutkimaan tilannetta. Mullikoita hinaavaa venettä kuljetti Saku 29 Pirskanen. Tuuli oli painanut moottorin pakokaasua pressun alle ja tainnuttanut hänet. Tullimies tarttui tajuttomaan kainaloiden alta ja nosti hänet omaan veneeseensä. Rivakka nosto lienee saanut tajuttoman virkoamaan. Hänet lähetettiin kuitenkin sairaalaan tutkittavaksi. Lääkäri oli ymmällään. Sekava potilas puhui tullimiehestä. Mitään ulkoista vammaa ei ollut havaittavissa. Lopulta nokkela lääkäri soitti tulliin ja asia selvisi. PURSISEURA TULEE IIVARINSALOON Vuonna 1963 pitkästä horroksesta uudelleen henkiin herätetty Kuopion Pursiseura kiinnostui Iivarinsalosta. KuoPS lähetti kaupungille anomuksen Iivarinsalon tontin vuokraamiseksi. Solmittiin aluksi lyhytaikainen vuokrasopimus, jota on sitten asteittain jatkettu ja sopimuskautta pidennetty. Seuran kevätkokous nimesi Iivarinsalon ensimmäiseksi isännäksi Vilho Suurosen. Seuran kommodoreina toimivat vuosina Ari Kautto ja A.V. Väänänen. Ensimmäisenä varakommodorina näinä vuosina toimi Matti Immonen. Jäseniä seurassa oli silloin 275. Purjeveneitä oli 50, joista Lightningejä 8, Vikloja 5, Windmillejä 17. OK-jollia 3, Optimistijollia 11 ja muita 6. Moottoriveneitä oli 28.

30 MEDIA PAIKALLA Pursiseura kutsui Savo-lehden toimittajan tutustumaan upouuteen tukikohtaansa. Iivarinsalosta lumoutunut toimittaja kirjoitti seuraavasti: "Käynti Iivarinsalossa, Kuopion Pursiseuran uudessa merkillisessä tukikohdassa, riittää kenelle tahansa sen vakuudeksi, että Meidän Herramme, joka maat ja vedet asuttavaksemme antoi, oli etäältä viisas: tuskin Kuopion kokoisen kaupungin pursimiesten kesälliseksi paratiisiksi sen sopivampaa paikkaa löytyisi sadan kilometrin säteellä, paikka on suojainen ja kaunis." Emäntä Martta Miettisen toivomus oli, että pihanurmikkoa ei saisi pilata, oli sillä saarella millaista pursimiestä tahansa. Se toivomus on toteutunut. Perinnetoimikunta: Kyösti Leikas ja Lauri Ruotsalainen Kuvat: Savo-lehti N:o 130, 1967 Lähteet: Pekka Lappalainen: Kuopion Historia I Savo-lehden artikkeli nro:ssa 130, 1967 KuoPS:n kevätkokouksen pöytäkirja 1969 Kallavesj -jäsenlehdet 1967 ja

31 31

32 32