KUOPION PURSISEURA ry

Transkriptio

1 KUOPION PURSISEURA ry Toimintakertomus 2014

2 SISÄLTÖ: ORGANISAATIO 3 TOIMIKUNTIEN TOIMINTA 4 KOULUTUSTOIMINTA 8 TUKIKOHDAT 9 TIEDOTUSTOIMINTA 11 HUOMIONOSOITUKSET 11 TALOUDELLINEN TILA JA 12 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 2

3 1. ORGANISAATIO 1.1 Hallitus Puheenjohtaja Jan Jansson 1. varapuheenjohtaja (talous) Markus Mättö 2. varapuheenjohtaja (kiinteistöt) Seppo Jormalainen Kilpailutoimikunta Sami Lehtonen Järjestelytoimikunta Eija Laitinen Matkaveneilytoimikunta Henrik Fogelholm Koulutus Pekka Granroth Messutoimikunta Mikko Kuparinen Pirttiniemi Robert Purdy Junioritoimikunta Mikko Kylävainio Jäsen Jarmo Miettinen 1.2 Toimihenkilöt ja kokoukset Hallituksen valitsemina toimihenkilöinä vuonna 2014 toimivat: Pääsihteeri Messuassistentti Satamamestari Jani Kelo Suvi Manninen Heikki Pettersson Tilintarkastus: Tilintarkastaja Heikki Nuutinen (syyskokous ) Toiminnantarkastaja Elsa Mylläri (syyskokous ) Varatilintarkastaja Kari Hyvönen (syyskokous ) Varatoiminnantarkastaja Aimo Laitinen (syyskokous ) Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin ja syyskokous Kokouksiin osallistui 29 ja 52 jäsentä. Hallitus piti 11 päätösvaltaista kokousta. 1.3 Jäsenkunta Kertomusvuoden lopussa seuran jäsenmäärä oli 781. Näistä kunniajäseniä oli 13, pääjäseniä 422, juniorijäseniä 111, perhejäseniä 213 ja kannattajajäseniä 22. Seura kuului toimintavuonna seuraaviin keskusliittoihin: - Suomen Purjehdus ja Veneily (SPV) - Suomen Navigaatioliitto Seura kuului myös Purjehduksenopettajat PORY ry:een, Pohjois-Savon Liikunta ry:een, Pohjois-Savon Urheilu ry:een ja yhdistysjäsenenä SMPS Kuopion Järvipelastajat ry:een. 3

4 1.4 Venekanta, katsastus Seuran rekisterissä oli vuonna 2014 jäsenten omistuksessa 111 kölipurjevenettä ja 127 moottorivenettä sekä lisäksi jollia ja pienveneitä. Seuran omistuksessa oli yksi Buster ja yksi kumivene, kahdeksan optimistijollaa, neljä laseria, viisi soutuvenettä sekä yksi lossi. Katsastusmiehiä oli toiminnassa Vuoden 2014 painopisteet Seuran varsinainen toiminta vuonna 2014 säilyi aiempien vuosien kaltaisena. Varsinainen toiminta tapahtui toimikuntien alaisuudessa. Seuran merkittävimpänä hankkeena jatkui vuonna 2014 Pirttiniemen Pohjoissataman rakentaminen ( Luotsi-hanke ). Tämän hankkeen edistäminen oli myös keskeisellä sijalla hallituksen toiminnassa. 2. TOIMIKUNTIEN TOIMINTA 2.1 Kilpailutoimikunta Kilpailutoimikunnan jäsenet vuonna 2014: Sami Lehtonen pj, Jussi Hämäläinen, Asko Hämäläinen tiistaikisapäällikkö, Jari Kettunen, Alpo Föhr, Tarmo Föhr ja Oliver Kuustonen. Toimikunta kokoontui vuoden aikana kerran ja pienempiä palavereja pidettiin muutaman kerran. Tiistaipurjehdukset Kilpailutoimikunnan ja junioritoimikunnan yhteistyö jatkui edelliskesien malliin. Tiistaipurjehduksia oli kuluneena kesänä organisoimassa kevytveneiden osalta junioreiden purjehdusmestarit, matkaveneet kilpailivat itsepalveluperiaatteella ilmoittaen maaliintuloaikansa tekstiviestillä. Sarjojen voittajat: Alvar Kuustonen Opti, Joni Päivinen Laser ja Asko Hämäläinen matkaveneet. Viinijuhlapurjehdus Viinijuhlapurjehdus purjehdittiin kymmenennen kerran ja veneitä oli 21. Kilpailu toimi edellisvuosien tapaan myös Saimaa rankingin osakilpailuna ja Savon Regatan 1. osakilpailuna. Yhteistyökumppanina toimivat mm. Peeässä, Kallamarina, ja Kuopion satamatoimi. Sarjojen voittajat: Iso LYS Markku Damski (VPS), Keski LYS Tommi Isotalo (LrPS) ja Pieni LYS Asko Hämäläinen (KuoPS). Kallaveden kierto Kallaveden kierto purjehdittiin Kisaan osallistui 16 venettä. Voittajat: Iso LYS Henri Humala ja Pieni LYS Asko Hämäläinen. 4

5 2.2 Junioritoimikunta Junioritoimikunta järjesti kevättalvella 2014 liikuntapainotteisia tapahtumia seuran junioripurjehtijoille. Osa talvikauden ohjelmasta kärsi hienoisesta osallistujapulasta. Seuralta osallistui myös useita harrastajia SPV:n Varalan kuivaleirille tammikuussa Kallavesj näyttelyn yhteydessä järjestetty ohjaajakoulutus ja junioritoimikunnan oma messuosasto kasasi aktiiviharrastajat hyvin koolle. Näyttelyviikonloppu oli erittäin onnistunut, ohjaajakoulutukseen osallistui yli kymmenen nuorta ja messuosastolla SPV:lta lainassa ollut purjehdussimulaattori herätti laajalti kiinnostusta lajiin nuorien ja hiukan vanhempienkin harrastajien keskuudessa. Myös aivan nuorimmille purjehtijoille oli tarjolla Team KuoPS ja SPV:n kanssa yhdessä järjestetty veneilytaitojen harjoittelurata lapsiparkin yhteydessä jossa kaikki taaperoikäisistä alkaen pääsivät hiomaan taitojaan. Toukokuun lopulla järjestettiin Ohjaajakoulutukseen osallistuneille erillinen ohjaajakoulutuksen vesillä tapahtuva koulutus jossa ohjaajat pääsivät hiomaan purjehdusohjaajan taitojen lisäksi omia purjehdustaitojaan ja moottoriveneen käsittelyä. Ohjaajakoulutuksen lisäksi kesäkuussa pidettiin Luotsitoimintakeskuksessa myös SPV:n kilpailunjärjestäjäkurssi johon osallistui 8 pursiseuran jäsentä. Juniori- ja kevytvenetoiminnan kehittämisen painopiste oli kesäkauden toiminnassa. Kesäkauden toimintaa uudistettiin merkittävästi. Kaudella 2014 järjestettiin erillinen jatkavien harrastajien leiri jolle osallistui noin 15 purjehtijaa. Tämän lisäksi järjestettiin kaksi alkavien optimistijollapurjehtijoiden leiriä joille osallistui yli 40 lajin vasta-alkajaa. Tämän lisäksi järjestettiin kesäkuun lopussa Optimistijollaliiton Itäisen lohkon alueleiri johon osallistui 17 purjehtijaa ja KuoPS:n junioreiden lisäksi osallistujia oli 4 muusta pursiseurasta. Alueleirin yhteydessä järjestettiin myös Ikkuinen OP-timisti kisa jolla oli Suomen Optimistijollaliiton Kadetti-sarjan osakilpailun virallinen status. Kisa purjehdittiin erittäin kevyessä tuulessa ja mestaruuden vei kotiseuran edustaja Alvar Kuustonen. Kisa oli osallistujamäärältään itäisen lohkon yksi suurimmista kisoista. Kesä-heinäkuussa pidettiin myös alkavien Laser-purjehtijoiden kurssi joka toteutettiin neljänä keskiviikkoiltana järjestettynä kurssina. Kurssille osallistui yli kymmenen uutta lajin harrastajaa. Ohjattuja harjoituksia oli kesäkaudella 2014 yhteensä 28 tuntia viikossa. Purjehdusohjaajina toimivat kaudella 2014 Anniina Iire ja Oliver Kuustonen. Lisäksi ohjaajakurssin läpäisseet henkilöt toimivat leireillä apuohjaajina ja tuurasivat varsinaisia purjehdusohjaajia. Kesäkauden harjoitukset alkoivat kesäkuussa ja päättyivät elokuun puolivälissä. Tämän jälkeen harjoiteltiin kahtena iltana viikossa syyskuun loppuun saakka, syksyn iltaharjoitukset olivat erittäin suosittuja. Myös tiistaikisojen suosio kasvoi kauden aikana huimasti juniori- ja kevytvenepurjehtijoiden harrastajamäärän kasvaessa. Kuluneella kaudella painotettiin myös harrastajien kilpailullisten valmiuksien kehittämistä. kaikkiaan yhdeksän seuramme junioria osallistui Kadettisarjan kisoihin kaudella Lisäksi Sanni Kerman sekä Onni ja Aatos Kylävainio osallistuivat myös muihin kuin oman seuran järjestämiin Kadettisarjan osakilpailuihin sekä kaksi viimeksi mainittua purjehtijaa edustivat seuraa myös Tuusulassa järjestetyissä Optimistijollien SMlyhytratamestaruuskisoissa. Alvar Kuustonen edusti KuoPS:aa Optimistijollien kansallisessa Ranking-sarjassa ja SM-kisoissa sekä Suomen maajoukkueen edustajana PM-kisoissa Norjassa. 5

6 Kaudella 2014 seuralla oli koekäytössä kaksi RS FEVA XL-venettä. Seuran hallitus päätti kauden 2014 lopulla että kyseiset veneet hankitaan seuralle kaudella Kevytveneilijöiden yhteinen yönyliviikonloppuleiri pidettiin Iivarinsalossa elokuussa. Leirille osallistui yli kolmekymmentä juniori- ja kevytveneilijää. Iivarinsalossa järjestettiin myös leikkimielinen joukkuepurjehduskisa. Kevytveneilykauden päättäjäiset pidettiin lokakuussa. Päättäjäisissä palkittiin tiistaikisoissa menestyneet sekä Junioritoiminnan pääsponsorina toimivan OP-ryhmän stipendit kolmelle kevytvenepurjehtijalle. Lisäksi seuran syyskokouksessa jaettiin perinteiset ansioituneille Optimistijolla ja Laserpurjehtijoille. Kaudella 2014 Laser-luokan kiertopalkinnon sai Johanna Kylmäoja ja Optimistijollaluokan kiertopalkinnon sai Onni Kylävainio. Pursiseuran junioreille järjestettiin pikkujoulut juuri ennen joulua keilailun merkeissä. Junioritoiminnan viikoittaisten tapahtumien tiedotuskanavaksi vakiintui Nimenhuuto-palvelu, jota kautta sekä juniorit että huoltajat saavat tiedon tulevista tapahtumista. 2.3 Järjestelytoimikunta Vuoden alku toimikunnan työssä meni tulevia Venemessuja suunnitellessa. Varsinainen ensimmäinen tapahtuma oli Pirttiniemen onkikilpailu, johon järjestimme kahvituksen. Venemessut olivat ajallaan huhtikuun alussa. Messut onnistuivat hyvin, asiakkaita riitti hyvin. Toiminta sujui talkoolaisilta mainiosti. Talkooväen karonkka oli messuista heti viikon päästä. Järjestimme ruokaa, juomaa, tanssia ja laulua toivottavasti jokaisen makuun. Perinteiset sisupuukot jaettiin talkoissa parhaiten pinnistelleille. Kevät vierähti kesään. Vuorossa olivat kesäkauden avajaiset ja Luotsi-toimintakeskuksen vihkiäiset Pirttiniemessä. Kesäkuun alkupuolella oli myös lasten optimistijollaleiri, jossa toimimme muonittajina. Elokuussa Iivarinsalon rantakalaviikonloppuna oli järjestelytoimikunnan puuhana ruokailun järjestäminen. Syksyn tultua kävimme seuralaisten kesken järjestämässä seuran lossin Albatrossin ilotulitusta varten kaupungin rantaan. Talkoolaisille oli kahvia ja makkaraa. Marraskuun lopulla oli seuran perinteiset pikkujoulut. Ruokatarjoilu tuli tällä kertaa pitopalvelun kautta. Jjärjestimme myös kokouskahvitukset hallitukselle ja messutoimikunnalle. Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Eija Laitinen, muut jäsenet Terttu Hartikainen, Riitta Pettersson, Anne Serguskin ja Pirkko Rahkonen. 2.4 Matkaveneilytoimikunta Vuoden ensimmäinen tapahtuma oli jäsenmatkan järjestäminen Helsingin venemessuille Matkaveneilytoimikunta järjesti jo perinteeksi muodostuneen keväisen pilkkikilpailun ja siihen yhdistetyn Pirttiniemen majan lämmittäjäiset. Osanottajia ja kalansaalista oli runsaasti. Toimikunta vastasi myös seuran osaston rakentamisesta ja osastolla esittelystä Kallavesj messuilla. Vuoden vierassatamaksi messujen yhteydessä valittiin Ruukin kievari Juankoskelta. 6

7 Kesällä järjestettiin kaksi eskaaderia. Tahko By Boat eskaaderille Kuopiosta Tahkolle osallistui 12 venekuntaa. Mukana oli veneitä myös muista seuroista. Iisalmeen suuntautuneelle eskaaderille osallistui viisi venekuntaa. 2.5 Messutoimikunta Kallavesj -messut järjestettiin Kuopio-hallissa Messut järjestettiin 51. kerran. Messujen 50- vuotistaipaleen kunniaksi viime vuonna messuilla kokeiltiin ilmaista sisäänpääsyä. Kokemuksen kokeilusta olivat niin hyvät, että siitä päätettiin tehdä pysyvä ratkaisu. Ilmainen sisäänpääsyn myötä myös messujen monipuolinen tarjonta saivat tänäkin vuonna ihmisiä hyvin liikkeelle. Vuonna 2014 Kallavesj -messut ylsi liki samaan kävijämäärään kuin ennätyksellisenä juhlavuonna. Messuvieraita oli yli kävijää. Näytteilleasettajia oli yli 110. Kuopio-hallissa oli koko viikonlopun ajan hyvä tunnelma, mikä sai paljon kiitosta sekä messuvierailta että näytteilleasettajilta. Messujen teemana oli LUOTSI suunta tulevaisuuteen. Tapahtuman avaajana toimi Kuopion kaupungin markkinointijohtaja Kirsi Soininen. Luentojen teemat olivat Kuopion alueen vesimatkailumahdollisuudet sekä Savonia AMK:n toimesta Veneilijän ympäristövastuu. Jussi Hämäläinen jatkoi mielenkiintoista luentosarjaa Purjeveneellä kanavia pitkin Välimerelle. Esiintymislavalla ohjelmasta vastasivat Mikko Kartano, Maarit ja Sami Hurmerinta sekä Pelle Positiivi. Kokonaisuudessaan messut onnistuivat hyvin ja toimivat hyvänä alustana messujen kehittämiselle edelleen. Messujen tuotto seuralle oli noin Toimikunnan puheenjohtajana toimi Mikko Kuparinen, varapuheenjohtajana Jansson ja sihteerinä Jani Kelo. Messuassistenttina toimi työharjoitteluaan suorittanut Suvi Manninen. Muina toimikunnan jäseninä toimivat Ari Pietiläinen, Ari Orsjoki, Juhani Hakkarainen, Eija Laitinen, Reijo Serguskin, Jari Korkalainen, Riitta Pettersson, Marja Tuhkanen, Veli Kariluoto, Jari Kettunen ja Jarmo Miettinen. Lisäksi mukana tapahtumaa toteuttamassa oli runsaslukuinen joukko talkoolaisia. 2.6 Perinnetoimikunta Kertomusvuonna perinnetoimikuntaan kuuluivat Anna-Terttu Leikas, Heikki Lukkarinen, Lauri Ruotsalainen ja puheenjohtajana Kyösti Leikas. Lehtileikkeiden keruuta jatkettiin. Lehtileikkeistä on koottu KuoPS:n ja Kallavesj -näyttelyiden historiasta kertova tapahtumaketju siirrettiin kronologiseen järjestykseen seuran kotisivuille. Perinnetoimikunta osallistui purjehduskauden avajaisten ja toimintakeskus Luotsin vihkiäisten järjestelyihin. Juhlakirjaa myytiin seuran jäsenille ja lahjoitettiin yhteistyökumppaneille. Perinnetoimikunta on huolissaan seuran arkiston tilasta. Se on pääosin sekavassa järjestyksessä jätekatosrakennuksen varastohuoneessa ja uhkaa hautautua muiden sinne varastoitujen tavaroiden joukkoon. 7

8 3. KOULUTUSTOIMINTA Koulutustoiminnan tavoitteena on luoda sekä seuralaisille että ulkopuolisille edellytykset turvallisen veneilyharrastuksen aloittamiseen ja harrastamiseen. Koulutusten tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja viihtyvyyttä vesillä. Tavoitteen saavuttamiseksi Pursiseuran jäsenille ja ulkopuolisille annetaan navigointikoulutusta, veneilykoulutusta, purjehduskoulutusta ja turvakoulutusta. Vuonna 2014 järjestettiin seuraavia koulutuksia: VHF kurssi: kouluttajina Heikki Lukkarinen ja Martti Lehtinen 16 henkilöä, 14 suoritti tutkinnon Hätärakettien ja -soihtujen ampuminen: kouluttajana Martti Lehtinen ja Ari Koivisto Raketteja ampuneista suurin osa harjoitteli myös alkusammutusta Pelastuslaitoksen kouluttajan opastuksella. Elektronisen navigoinnin kurssi (elektronisten karttaohjelmien / plottereiden käyttö): kouluttajana Martti Lehtinen, Martti Suominen, Markus Mättö, osallistujia 6 Avomerilaivuri kurssi: kouluttajana Heikki Lukkarinen 12 osallistujaa, joista kaikki saivat tutkinnon suoritetuksi Skuutti purjehduskoulu: teoriaosuudella huhti-toukokuussa 20 henkilöä ja käytännön jaksolla kesäkuussa 12 henkilöä Skuutti purjehduskoulussa Suomen Purjehtijaliiton auktorisoimina purjehduksenopettajina (op) ja - ohjaajana (oh) toimivat Antti Iire (oh), Martti Suominen (oh), Henrik Hamström (oh), Jarmo Miettinen (oh) ja rehtorina Pekka Granroth (op). Purjehduskoulu jatkaa Purjehduksenopettajat r.y. (PoRy) alaisuudessa. Se puolestaan toimii Suomen Purjehdus ja Veneilyn (SPV) alaisuudessa. Laatujärjestelmä on valmistunut vuoden 2014 aikana ja koulutus järjestetään sen puitteissa. Tärkeimpänä toimintamuotona on ollut alkeiskurssi miehistön jäsenen tehtäviin kouluttautuen. Suomen navigaatioliiton kouluttajia seurassa ovat Martti Suominen, Martti Lehtinen, Markus Mättö ja Heikki Lukkarinen. Heikki Lukkarisella on Suomen Navigaatioliiton myöntämä merenkulunopettajalupa. Pursiseuran moottorivenekouluttaja on Martti Lehtinen. Hänellä on Suomen Navigaatioliiton merenkulunopettajalupa ja Suomen Veneilyliiton kouluttajalupa. Moottorivenekoulutusta ei järjestetty kuluneena vuonna. Veneen huoltokoulu keväällä 2014 ei toteutunut vähäisen kysynnän vuoksi. Seuran koulutustoimintaa markkinoitiin Kallavesj 2014 messuilla. 8

9 4. TUKIKOHDAT 4.1 Pirttiniemi Pirttiniemi vanha alue koki taas muutoksia 2014 Talvisäilytysalueelta lähti kaupungin toimesta useita häirikkömäntyjä pois ja aluetta tasoiteltiin ja kannot kompostoitiin, samalla laitettiin muutama sähkönjakokeskus alueelle lisää. Vesijohtojen ja muiden toimenpiteiden vuoksi aukaistut kohdat asfaltoitiin ja alueen talvisäilytyspaikat hieman väljentyivät. Alueen kunnostamista hidasti joidenkin veneiden juurtuminen paikoilleen. Ongelma oli veden jäätyminen korkoon Tämä tarkoitti sitä, että jouduimme sahaamaan helmikuussa laiturit irti kun vesi alkoi laskea. Toimenpide säästi laiturit toimintakuntoisena. Laiturivedet saatiin toimimaan normaalisti, syynä oli hapettumat vanhoissa paineenalennusventtiileissä. Vesilaitoksen tariffit aiheuttavat tulevaisuudessa sen, että juomavesipisteet tulevat erikseen ja vanha verkko tulee järvivedelle. Alueelle rakennetut uudet putkistot ovat toimineet asianmukaisesti. Kevät alkoi majan lämmityksellä ja pilkkikilpailuilla, majan kausi päättyi pikkujouluihin. Kesän aikana siellä taas oli erilaisia tapahtumia majan ympärillä. Yhteisnostot ja laskut sujuivat melkein asiallisesti. Kustannuksia saataisiin pysymään kurissa kun jokainen huolehtisi siitä, että toimitaan niin kuin on sovittu. Suurimmat puutteet ovat nostojen yhteydessä siinä, että pukkeja on väärillä paikoilla ja vielä väärinpäin. Samaten nostojen yhteydessä autojen parkkeeraus aiheuttaa odotustunteja kun nosturi ei pääse liikkumaan. Vartiointi toimi pääsääntöisesti hyvin, vielä on muutamia, jotka saisivat sisäistää erittäin tärkeän asia. 4.2 Iivarinsalo Tukikohta oli ahkerassa käytössä koko kesän. Kävijämäärä oli suuri ja kassakin täyttyi mukavasti vierailijoiden maksuista, ja myös hyvä henki vallitsi tukikohdassa. Keväällä tukikohtaan saapuessa oli myrsky tehnyt tuhojaan (puita nurin, tiskikatos nurin, yms.), ja niitä jälkiä alettiin jo heti toukokuun alussa korjata, kiitos kunnostuksiin osallistuneille. Keväällä tukikohdan laiturit jouduttiin myös korjaamaan vaikeiden jääolosuhteiden takia jo heti toukokuun alussa. Uutta lapsille ja lastenmielisille; tukikohtaan asennettiin pitkä salko (salkotennis), joka olikin ahkerassa pelikäytössä, varsinkin nuorison keskuudessa (ja vähän vanhempienkin; siitä silloin muistutuksena turvonnut huuli). Rantakalassa syötiin edelleen suuren suosion saavuttanutta lohikeittoa ja kala-allergisille oli varattu nakkikeittoa, joka sekin tuntui maistuvan. Tukikohtaan tuotiin lossilla (rantakalan aikaan) uusi katos, jota aloimmekin myöhemmin kunnostaa. Uusi tiskaus/patakatoksessa on tarkoitus tulevaisuudessa keittää rantakala tapahtuman soppa. Syksy tuli, ja kosteat kelit estivät katoksen maalauksen viime syksynä. 9

10 Lokakuussa tukikohta laitettiin talvikuntoon odottamaan uuden kauden alkua. 4.3 Jänissalo Jänissalon kevät alkoi totuttuun tapaan työn merkeissä, päärakennuksen kattoa korjattiin, laiturin korjausta jäätuhojen jäljiltä, ketjut poikki, laiturin maaosa mutkalla joka myös oikaistiin. Frispee koreja hankittiin 3 kpl ja kiekkoja. Juhannuskokko tarpeita olikin kiitettävästi MOTON jäljiltä. Uusi rahalipas laitettiin laiturille "jänökatokseen", joka tuottikin hyvin tulosta. Rosvopaisti oli taas kerran onnistunut, kiitos kaikille talkoolaisille. Tukikohta pysyi erinomaisessa kunnossa. 4.4 Lossi Lossissa tehtiin 15 vuotishuolto keväällä käytännössä Niilo Korhosen toimesta. Pohjaan hitsattiin uutta peltiä ja kaikki entiset saumat käytiin läpi. Reunat vahvistettiin ja lossi hiekkapuhallettin pohjan osalta. Pohjan ja reunojen osalta lossi sai uuden maalin. Lossin nimi vaihdettiin, ollen nyt C / F Nikke. Lossin käyttöaste oli taas hyvä ja kulut saadaan hyvinkin pian takaisin. Varauksia on jo vuodelle Satamamestarin asunto Satamamestarin asunnossa ei 2014 ollut erikseen mainittavia korjauksia 4.6 Pohjoisranta (Luotsi-hanke) Tapahtumia oli vuoden 2014 aikana paljon Luotsin ympärillä, sekä rakentamiseen ja 125-vuotisjuhlien ympärillä. Pientä yhteenvetoa rakentamisesta Koko Pirttiniemen alue on liitetty painepumpuilla kaupungin viemäriverkkoon ja samalla jouduimme uusimaan uuden tuloputken ja rakentamaan puhtaan veden tulon uudestaan. Käytännössä on upotettu yhteensä noin kaksi kilometriä putkea ja kolme painepumppaamoa. Sähkönsyöttö on jouduttu uusimaan. Rannetta vahvaa kaapelia on upotettu noin kaksi kilometriä ja ohutta kaapelia useita keloja. Matkat ovat pitkiä ja siksi uusi muuntaja on asennettu ja kolme uutta jakokeskusta. Luotsi rakennus valmistui keväällä ja vihittiin käyttöön. Siitä lähtien rakennus on ollut tiiviissä käytössä. Rakennus istuu hyvin kallaveden rantaan ja muoto sekä paikka ovat saaneet kiitosta laajalti. RKL Lyytisen kirvesmiesryhmä teki laadullisesti kiitoksen arvoista työtä. Rakennuksessa pyrittiin ottamaan huomioon käyttötaloudelliset seikat, esim. eristeet, maalämpö, lämmön talteenotto jne. Kaikki materiaalit valittiin kestämään kulutusta ja tassun jälkiä on todella ollut paljon jo ensimmäisen vuoden aikana. Juniorit ovat ottaneet rakennuksen hyvin vastaan, ja käyttöaste on ollut hyvä. Maanrakennusmateriaalit saatiin ajettua ennen ympäristöluvan umpeutumista. Toukokuun loppuun oli ajettu noin autokuormaa aallonmurtajiin. Penkkojen sipistelyä tehtiin koko syksy ja samalla asennettiin myös maalaituria kantavat ratakiskot (noin kg). Ratakiskojen päälle tulee 1800 m puhelinpylvästä ja 1500 neliötä kansilankutusta. Kunhan tulee jäitä ja ruuvia on kierretty, on maalaiturit liki valmiit. 10

11 Kelluvat laiturit asennettiin syksyllä, pituutta yhteensä 210 metriä, siis 420 metriä uutta laituria veneitä varten. Aallonmurtajien pintaan ajettiin myös alustava murske, sitä ennen kaivettiin ja upotettiin kolme läpivirtausputkea. Putket ovat 800 mm halkaisijaltaan, pituutta yhteensä 72 metriä. Pisimmän, 30 m, pitkän putken nosto paikoilleen oli hieman haasteellinen, mutta siellä ne nyt ovat. Asfaltointi suoritettiin tarvittavilta osin syksyllä, noin 2100 neliötä. Uuden laiturialueen sähköistys on edennyt sitä mukaa kun maanrakennustyöt ovat antaneet periksi. Syksyllä ensimmäiset valopylväät valaisivat jo laiturialuetta. Ratakiskoihin hitsattiin jo osittain pylväitä varten tartuntateräksiä ja kunnostettu lossi oli siinä asiassa. Talkootunteja on kertynyt huomattava määrä ja tuntia tulee täyttymään kunhan maalaiturityöt saadaan käyntiin jäiden tultua. 5. TIEDOTUSTOIMINTA Vuonna 2014 tiedotuksen runkona oli neljä kertaa vuodessa julkaistu jäsenlehti. Lehtien rinnalla seuran internetsivut ja sähköpostitse lähetetyt kuukausitiedotteet vahvistivat asemaansa tiedottamisvälineenä. 6. HUOMIONOSOITUKSET Vuosikokouksessa Lauri Kerman nimitettiin tukikippariksi nro 75, Heikki Pettersson tukikippariksi nro 76 sekä Pirjo ja Martti Hämäläinen tukikippariksi nro 77. Kallavesj -messujen yhteydessä Kuopion kaupungin kalastusmestari Esko Pekkariselle annettiin Kuopion Pursiseuran Standaari ja vuoden vierasvenesatamaksi valittiin Ruukin kievari Juankoskelta. Luotsi-toimintakeskuksen avajaisten yhteydessä Seppo Jormalaiselle myönnettiin Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n hopeinen ansiomerkki. Syyskokouksessa Martti Suomiselle myönnettiin Suomen Navigaatioliiton hopeinen ansiomerkki. Matkaveneilytoimikunta julkisti vuoden veneilijäperheen palkinnon saajaksi Lauri, Tiina, Martti ja Sanni Kermannin. Kilpailu- ja junioritoimikunta palkitsivat kilpakauden aikana menestyneitä purjehtijoita mestariviirillä: Asko Hämäläinen (matkaveneet), Joni Päivinen (laser) ja Alvar Kuustonen (optimistijolla). Junioritoimikunta palkitsi lisäksi Onni Kylävainion KuoPS harrastuspokaali kiertopalkinnolla ja Johanna Kylmäojan Vuoden kevytvenepurjehtija kiertopalkinnolla. Kilpailutoimikunta palkitsi Osmo Tissarin pokaalilla Saimaa Ranking kokonaiskilpailun 3. sijasta. 11

12 7. TALOUDELLINEN TILA JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Kertomusvuoden tulos täysimääräisinä tehtyjen ,00 euron poistojen jälkeen osoittaa ,36 euron alijäämää. Hallitus esittää, että alijäämä katetaan voittovaroista. Taseen loppusumma oli tilikauden päättyessä ,88 euroa, rahavaroja ja talletuksia oli yhteensä ,23 euroa. Tulevaisuuteen katsottaessa ilahduttavaa on se, että kiinnostusta on edelleen sekä seuraamme että seuratoimintaa kohtaan. Uusia jäseniä liittyi vuonna 2014 Kuopion Pursiseuraan 45, joista kannatusjäseniä kuusi. Luotsiprojekti sekä muut junioritoimintaan sijoitetut panokset ovat kasvattaneet harrastajamääriä, ja resursseihin tullaan tulevina vuosina edelleen panostamaan. Vuonna 2014 Luotsi-projektiin on sijoitettu n , josta tukena euroa. Luotsi-projekti päättyy huhtikuussa