HAMINAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI VILNIEMI, VASTEENI KORTTELISUUNNITELMA

Transkriptio

1 HAMINAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI VILNIEMI, VASTEENI KORTTELISUUNNITELMA

2 JOHDANTO Vilniemen Vasteeninkankaan alueelle on laadittu tämä korttelisuunnitelma, joka ohjaa rakentamista alueella. Suunnitelmassa annetaan ohjeita mm. värityksestä ja materiaaleista sekä rakennusten sijoittamisesta tontille. Kaupungin rakennusvalvontaan kannattaa ottaa yhteyttä jo suunnittelun alkuvaiheessa. Vilniemen tontit sijaitsevat merellisessä ympäristössä, noin 5 kilometrin päässä Haminan keskustasta. Alue rajautuu pohjoisessa Lupinlahteen, etelässä toteutettuun Vasteenin pientaloalueeseen ja lännessä Vilniemen paikallistiehen. Lupinlahti on Natura verkoston suojelualue, jonka alueella kasvaa uhanalaisia kasveja ja pesii runsaslajinen linnusto. Vilniementien länsipuolella avautuu peltoaukea, jonka takana Vilniemen kartano koivukujineen hallitsee maisemaa. Vasteenin alue on mäntykangasta, jolla puusto on varsin nuorta. Koulu ja päiväkoti sijaitsevat noin puolen kilometrin etäisyydellä. Kevyenliikenteen väylän rakentaminen Vilniementien varteen kohti keskustaa alkaa vuoden 2006 aikana. Vilniemen soveltuu perustamisolosuhteiltaan erinomaisesti rakentamiseen. Vilniemen alueella on kaikkiaan 40 tonttia. Tonttien luovutus alkaa maaliskuun 2006 aikana. Kunnallistekniikkaa ja katuja rakennetaan parhaillaan. Alueen keskellä on leikkejä ja pelejä varten puistoalue. Toinen asukkaiden yhteisessä käytössä oleva puisto sijaitsee alueen pohjoispäässä, mistä on pääsy myös ranta-alueelle. Tavoitteena on, että talonrakentajat pääsevät aloittamaan oman urakkansa kesäkuun 2006 alusta.

3 KORTTELISUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN Rakennusten tulee täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelman ympärivuotiselle asunnolle asettamat vaatimukset. Ennen rakennussuunnittelun käynnistämistä tulee neuvotella rakennustarkastajan kanssa rakentamisen periaatteista. Rakennuslautakunta ja rakennustarkastaja valvovat ohjeiden noudattamista. Rakennustarkastaja voi antaa perustelluista syistä luvan poiketa tästä suunnitelmasta. Tontin rakennuttajan on saatettava tämän korttelisuunnitelman ohjeistus rakennussuunnittelijan tiedoksi. Näillä ohjeilla yhdessä asemakaavan ja sen määräysten kanssa pyritään ohjaamaan aluetta muodostumaan kauniiksi ja yhtenäiseksi. Rakennussuunnitelmista tulee neuvotella jo suunnittelun alkuvaiheessa rakennusvalvonnan kanssa. Rakennusvalvonnasta saa myös tietoa vielä rakentamattomien mutta jo rakennusluvan saaneiden rakennusten ulkoasusta. Näin varmistetaan uuden rakennuksen sopeutuminen ympäristöönsä. Suunnittelun kannattaa panostaa. Näin säästetään rakennuskustannuksia ja rakennusvirheitä. Suunnittelussa on pyrittävä välttämään sellaisia piirteitä, jotka liittävät rakennuksen toiseen aikakauteen tai kulttuuriin. Tavoitteisiin pyritään määrittelemällä rakentamisen lähtökohdat yhtenäisiksi, jolloin yksityiskohdat voidaan suunnitella yksilöllisesti. Lähtökohtana on rakennusten johdonmukainen sijainti suhteessa katuun sekä pihapiirien muodostuminen rakennusten, eri toimintojen ja kasvillisuuden sijoittelulla rakennuspaikalle. Tavoitteena on mittakaavaltaan ja yleisilmeeltään yhtenäinen kokonaisuus, minkä muodostavat yksilölliset rakennukset.

4 4 Korttelisuunnitelmakartta. RAKENNUSTEN SIJAINTI TONTILLA Korttelisuunnitelmassa on esitetty esimerkkiratkaisu rakennusten sijoittumisesta tonteille. Tontin asuinrakennuksen pääsuunnan tulee olla tonttiin rajoittuvan kadun suuntainen tai katuun nähden kohtisuorassa asennossa (90 ). Korttelin 7 tonteilla on suositeltavaa sijoittaa rakennukset korttelisuunnitelman mukaisesti. Rakennukset on ehdotettu rakennettavaksi yleensä rakennusalan toiseen reunaan siten, että oleskelupihat sijoittuvat etelän/lännen puolelle parhaaseen ilmansuuntaan. Asemakaavaan merkitty rakennusala ohjaa sitovasti rakennuksen sijoittamista. Rakennusalamerkinnät ovat kuitenkin väljiä jättäen rakennussuunnitteluun riittävästi vaihtoehtoja. Rakennuksen sijoituksessa tulee ottaa huomioon viereisten tonttien rakennusten sijoitus. Rakennukset on sijoitettava vähintään 4 metrin päähän naapuritontin rajasta ja vähintään 8 m päähän naapuritontilla olevasta tai sille tulevasta rakennuksesta. On suositeltavaa sijoittaa autosuoja/talousrakennus erilliseksi rakennukseksi. Useammalla rakennusmassalla on mahdollista rajata pihatilaa. Samalla katunäkymistä muodostuu vaihtelevia. Autotalli tulee sijoittaa riittävän etäisyyden päähän tiestä, jotta auto mahtuu tallin eteen haittaamatta liikennettä ja aurausta.

5 5 MAASTON HUOMIOIMINEN Rakennukset on sovitettava maastoon ilman huomattavia leikkauksia tai pengerryksiä. Tontin korkeuserot on otettava asunnon suunnittelussa huomioon siten, että lattiatasot liittyvät luontevasti ympäröivän pihaalueen tasoon. Rakennusta voidaan sovittaa maastoon rakennuksen sisällä tapahtuvin tasoeroin ja huonekorkeuden vaihteluin. Kokonaan ei maaston muokkausta alueella voi välttää, sillä pihoilla tarvitaan myös tasaisia kohtia. Maaston leikkauskohdat ja tukimuurit on suositeltavaa pehmentää istutuksin. Maaston täyttökohdissa tulee huomioida se, että suuret puut, etenkään kuusi ja koivu, eivät kestä täyttömaata puun tyvellä. Säilytettävät puut olisikin suositeltavaa suojata esim. tukimuurilla/betonirenkailla. Tässä korttelisuunnitelmassa esitetään tyyppiratkaisuja pientalorakentajan oman rakennussuunnittelun oppaaksi ja ideapankiksi. Tyyppikuvat käsittelevät sitä, miten rakennuksen tulisi sijoittua suhteessa pihaalueeseen ja tontin korkeusasemiin. Lisäksi kuvastossa esitetään erilaisia toimintojen sijoitteluperiaatteita, kuten piha-alueen jakaminen tulopihaan ja oleskelupihaan sekä tomutuksen ja kuivauksen sijoittamisen riittävän etäälle toisistaan. Yllä olevissa kuvissa on esitetty erilaisia tapoja sijoittaa rakennus suhteessa maaston muotoihin. Alueella voimassa oleva asemakaava sallii rakentamisen yhteen tai kahteen kerrokseen korttelista riippuen.

6 6 RAKENNUKSET YLEISILME Tontille voi sijoittaa yhden asuinrakennuksen. Alla olevassa kuvassa on esitetty paritalotonttien sijainti alueella punaisilla nuolilla. Rakennuksen perusmuoto saa poiketa suorakaiteesta. Rakennuksen pitkälle sivulle saa sijoittaa erkkerin tai kuistin. Rakennukseen ei saa tehdä tornia. Koska alue on varsin tiivis, syntyy rakennusten asettelusta korttelissa riittävästi monimuotoisuutta ja vaihtelua. Sekavan ja rauhattoman ympäristön välttämiseksi rakennusten tulisi olla väritykseltään yhdenmukaisia ja hahmoltaan yksinkertaisia. Rakennusten kattokaltevuuksien sekä värityksen tulee noudattaa tämän korttelisuunnitelman periaatteita. KERROSLUKU Asemakaava mahdollistaa rakentamisen yhteen tai kahteen kerrokseen. Oheisessa kuvassa on määritelty eri kerroslukuisten rakennusten sijoittuminen yhteen kerrokseen toteutettavat tontit on rajattu sinisellä ja 1½- tai 2 kerroksisten rakennusten tontit punaisella. Erilliset ja kytketyt varasto- ja autotalli/-katosrakennukset tehdään yksikerroksisina. Erikorkuisten rakennusten sijoittuminen Vasteenin alueelle. Sinisellä reunustetut alueet ovat yksikerroksista rakentamista ja punaisellä reunustetut 1½- tai 2-kerroksista rakentamista.

7 7 KATOT Kattojen muoto ja väri vaikuttavat merkittävästi alueen hahmoon ja yleisilmeeseen. Katot näkyvät kauas myös metsäisessä maastossa, siksi kortteleissa pyritään yhtenäiseen ja selkeään kattomaisemaan, joka ei korostetusti erotu metsän sävyistä. Runsaita erkkereitä, kattolyhtyjä tai muita kattolappeen linjaa rikkovia rakenteita tulee välttää. Kattokaltevuuden tulee päärakennuksissa olla 1:2,5 (1 krs), 1:1,5 (1½ krs) tai 1:3 (2 krs). Autokatosten, piha- ja varastokatosten ja -rakennusten kattokaltevuuden tulee olla 1:2,5 1:3 päärakennuksen kattomuodosta riippuen. Harja tulee sijoittaa rakennuksen pituussuuntaan. Alueelle soveltuvia kattomuotoja ovat harja- ja pulpettikatto sekä näiden yhdistelmät. Mahdollisia katemateriaaleja ovat konesaumattu tai profiloitu peltikate, bitumikermikate ja tiilikate. Käytettävä värisävy on musta tai tumman harmaa. Räystäiden tulee olla avoräystäitä tai lappeen suuntaisesti harvalaudoitettuja. Räystään tulee olla leveydeltään noin mm. Koteloituja päätykolmiota ei sallita. JULKISIVUT Rakennuslupahakemuksen mukana on toimitettava ulkovärityssuunnitelma. Julkisivujen värisävyinä ja materiaaleina suositellaan ensisijaisesti värisävyltään murrettua peittomaalattua puuta tai rappausta. Värisävyt tulee olla kortteleittain toisiinsa soveltuvia. Värisävyjen soveltuvuuden arvioi rakennustarkastaja. Alla olevassa taulukossa on esitetty esimerkkejä alueelle soveltuvista julkisivujen värisävyistä. Tehostevärinä tulee olla valkoinen, harmaa tai ruskea. Rakennuksen pitkien julkisivujen korkeus ei saa ylittää 7 metriä. Rinnetontilla alarinteen puoleisen julkisivun korkeus saa olla korkeampi. Vasteenin alueella rakennusten julkisivujen värisävyjen tulee olla maanläheisiä ja murrettuja. Alla on esitetty joitakin esimerkkejä (värisävynumerot viittaavat maailmanlaajuisesti käytössä olevaan RAL-värijärjestelmään):

8 8 PIHA JA VIHERRAKENTAMINEN Piha-alueet tulee pyrkiä säilyttämään mahdollisimman luonnonmukaisina. Alue on nykyisin pääosin mäntymetsää. Maanpinta kestää huonosti kulutusta. Metsä tulee harventumaan katujen ja rakennusten rakentamisen vuoksi. Harventuva puusto tulee olemaan alttiina tuulille. Puustoa tuleekin pyrkiä säilyttämään tonteilla mahdollisimman paljon. Säilytettävän puuston vaurioitumattomuus on pyrittävä takaamaan. Rakentamattomilla tontin osilla on alueen puusto pyrittävä säilyttämään puistomaisena. Tontin pintavedet tulee ohjata sadevesiviemäriin. Piha-alueet tulee suunnitella huolellisesti eri toiminnoille jo rakennussuunnitteluvaiheessa; pyykinkuivatuspaikka, tomutusteline, mahdolliset lasten leikkipaikat hiekkalaatikkoineen ym., oleskelualue, pelitilat, huoltotiet, kasvimaa, hedelmäpuut jne. Portaiden ja kulkuväylien suunnittelussa tulee huomioida talviolosuhteet ja kunnossapito. Piharakenteiden tulisi soveltua karuun männikköön. Tonttiliittymän leveys ei saa ylittää viittä metriä. Esimerkki pihajärjestelyjen toteuttamisesta. Tontit on mahdollista aidata joko pensasaidoin tai lauta-aidalla. Yleisten alueiden, kuten puistojen ja ranta-alueiden rajat on aidattava. Kuva aidattavista tontinrajoista on esitetty seuraavalla sivulla. Lauta-aidan korkeus saa olla korkeintaan 120 cm. Yleiseen alueeseen rajautuvaan aitaan saa tehdä portin. Aitaamistapa tulee esittää rakennuslupahakemuksen asemapiirroksessa. Olemassa olevaa kasvillisuutta, varsinkin mäntyjä, katajia ja lehtipuita tulee vaalia. Myös metsän pohjakasvillisuutta tulisi säilyttää tonteilla mahdollisimman paljon. Säilytettävä kasvillisuus on parasta aidata työmaa-ajaksi. Aidattu alue tulee ulottaa yhtä laajalle kuin suojeltavien puiden oksisto ylettyy, näin myös juuristo tulee suojatuksi. Jos puuta ei voida aidata, tulee sen runko suojata esim. pehmusteella ja laudoituksella, joka kiinnitetään sitomalla. Juuristoalueella liikkumista raskailla koneilla tulee välttää. Jos se on mahdotonta, suojataan juuristo rakennusajaksi sidekankaalla sekä vähintään 20 cm:n kerroksella kivetöntä soraa tai hiekkaa.

9 9 Aidattavat tontinrajat. Kuvassa on esimerkki käytettävästä aitamallista. Kaivutyössä on varottava vahingoittamasta puiden juuria. Jos juuria joudutaan katkaisemaan runsaasti, saatetaan puun latvusta joutua harventamaan vastaavasti. Puiden juuristoalueella on pyrittävä säilyttämään maanpinta entisessä korkeudessaan. Jos maanpintaa puun ympärillä nostetaan, on alkutäyttö tehtävä esim. leca-soralla tai muulla ilmavalla ja läpäisevällä materiaalilla. Laajoja hoitonurmikoita ei alueelle tulisi tehdä, vaan suositeltavaa olisi luontaisten lajien käyttö ja kulutukselle alttiiden pintojen vahvistaminen laatoituksella. Täydennysistutuksissa tulisi käyttää etupäässä alueella luonnostaan kasvavia puulajeja ja luonnonmukaiseen viherrakentamiseen sopivia pensaita ja perennoja. Pihoille voidaan istuttaa myös omenapuita ja marjapensaita täydentämään metsän reunavyöhykettä. Pihojen näkö- yms. suojiksi voidaan istuttaa vapaamuotoisia kasvillisuusryhmiä, mutta säännöllisiin geometrisiin muotoihin leikattavia pensasaitoja ja puurivejä tulee välttää. Asfalttia, betonia tms. sidottua kulutuskerrosta ei saa käyttää. Pihamaan kiveykset tulee rajoittaa laajuudeltaan kohtuullisiksi. TALOUSRAKENNUKSET Talousrakennuksissa ja autotalleissa/katoksissa tulee käyttää päärakennuksen materiaaleja ja värisävyjä. Erillinen autotalli tai talousrakennus tulee sopeuttaa mittasuhteiltaan, kattomuodoltaan, materiaaliltaan ja väritykseltään päärakennukseen. Talousrakennuksen harjankorkeus ei saa ylittää päärakennuksen harjankorkeutta. Suositeltavaa on myös, että talousrakennuksen lattiataso sijoitetaan päärakennuksen vastaavaa alemmaksi. Huonekorkeuden tulee talousrakennuksessa olla 2300 mm.

10 10 MUUT RAKENNELMAT Muita rakennelmia ovat mm huvimajat, grillikatokset sekä jätekatokset. Grillikatoksissa ja huvimajoissa tulee suosia talon henkeen suunniteltuja paikalla tehtyjä ratkaisuja. Jäteastiat ja kompostit tulee sijoittaa talousrakennuksen / autotallin yhteyteen ja näkösuojattava rakentein. Jäteastia tulee sijoittaa paikkaan, jonka läheisyyteen jäteauto pääsee. Jäteastioitten sijoittelussa tulee huomioida vakuutusyhtiöitten suojeluohjeet, sekä kunnan jätehuoltomääräykset. MUITA OHJEITA Tontin haltijan oikeus ja velvollisuus on hoitaa tontin ja kadun reunan välistä osaa. Alueelle saa tehdä istutuksia kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Kunta ei kuitenkaan ole velvollinen korvaamaan esim. teknisten korjaustöiden yhteydessä vioittuneita istutuksia. Pihagrillit, tomutus, vaatteiden kuivatus yms. toiminnat tulee sijoittaa niin, etteivät ne haittaa naapureita. Postilaatikoiden tulee olla yhtenevät ja ne tulee sijoittaa ryhmiksi kadun varteen. Laatikot tulee sijoittaa yhteen riviin, eikä korkeussuunnassa päällekkäin. LISÄTIETOJA ANTAVAT: HAMINAN KAUPUNGIN TONTTITARJONTA Kaupungingeodeetti Matti Korpela, puh. (05) tai Kartastoteknikko Jari Kiviharju, puh (05) tai RAKENNUSSUUNNITTELU Johtava rakennustarkastaja Lasse Lindholm, puh. (05) tai Rakennusrakastaja Ari Brusila, puh. (05) tai Rakennustarkastaja Eero Kriktilä, puh. (05) tai KAAVA-ASIAT Kaupunginarkkitehti Vesa Pohjola (05) tai Kaavoitusarkkitehti Petteri Nikki (05) tai