viksi nuorten suojelusta työssä, sellaisena kuin se on muutettuna komission tekemällä ehdotuksella. Euroopan unionin neuvoston direktii-

Transkriptio

1 1994 vp- y 3 V aitioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan unionin neuvoston direktiiviksi Valtiopäiväjärjestyksen 54 a :n mukaisesti lähetetään Eduskunnalle muistio Euroopan yhteisöjen komission tekemästä ehdotuksesta Euroopan unionin neuvoston direktii- viksi nuorten suojelusta työssä, sellaisena kuin se on muutettuna komission tekemällä ehdotuksella. Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1994 Työministeri Ilkka Kanerva Ylitarkastaja Jouni Lemola N

2 vp- y 3 TYÖMINISTERIÖ MUISTIO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION EHDOTUS NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI NUORTEN SUOJELUSTA TYÖSSÄ 1. Yleistä Euroopan yhteisöjen työntekijöiden sosiaalisten oikeuksien peruskirjan toimeenpano-ohjelmassa (COM (89) 568) todetaan, että lasten ja nuorten suojelusta olisi laadittava direktiivi. Tämän perusteella ja viitaten Rooman sopimuksen 118A artiklaan komissio teki ehdotuksen nuorten suojelusta työssä koskevaksi direktiiviksi (COM(91) 543 final (OJ No C 84, ). Ehdotusta muutettiin (COM(93) 35 final (OJ No C 77, ). Direktiiviehdotus sisältää säännöksiä lasten ja nuorten henkilöiden työnteolle asetettavista rajoituksista. Asian käsittely perustuu ETA-sopimuksen liitteeseen XVIII. Direktiiviehdotuksen tulkintakysymyksiä koskevat työmarkkinajärjestöjen kanssa käytävät keskustelut ovat vielä kesken. 2. Direktiiviehdotuksen sisältö Seuraavassa on selostettu viimeisimmän julkaistun direktiiviehdotuksen sisältöä Soveltamisala ja määritelmät Direktiiviä ehdotetaan sovellettavaksi kaikkeen alle 18-vuotiaiden tekemään työhön yhdelle tai useammalle työnantajalle. Työnantajana pidetään luonnollista tai juridista henkilöä, joka on työsuhteessa nuoreen. Nuorella henkilöllä tarkoitetaan alle 18-vuotiasta. Nuorella (adolescent) tarkoitetaan vähintään 15- mutta alle 18-vuotiasta, joka ei enää ole täysiaika,isen oppivelvollisuuden piirissä. Lapsella tarkoitetaan nuorta henkilöä, joka on alle 15-vuotias tai joka on täysiaikaisen oppivelvollisuuden piirissä. Työajalla tarkoitetaan aikaa, jona nuori työntekijä on työssä työnantajan käytettävissä ja suorittamassa työtehtäviään kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti. Direktiiviehdotus määrittelee kevyeksi työksi kaiken sellaisen työn, joka työn luonteen tai niiden olosuhteiden vuoksi, joissa työtä tehdään: ei ole omiaan haittaamaan nuorten terveyttä tai kehitystä ja - joka ei ole omiaan haittaamaan koulunkäyntiä tai heikentämään heidän mahdollisuuksiaan hyötyä opetuksesta. Jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että työnantaja järjestää työolosuhteet, jotka sopivat nuorten ikään eivätkä vaaranna heidän fyysistä tai psyykkistä terveyttään. Lapsityö on kielletty. Lapsityön kiellosta voidaan poiketa kansallisella lainsäädännöllä: - jos kysymys on kulttuuriin, taiteeseen, urheiluun tai mainontaan liittyvistä tehtävistä, jolloin toiminta voidaan sallia toimivaltaisen viranomaisen luvalla. Lupaehdoista ja menettelytavasta sekä työajasta päättää jäsenvaltio; - jos kysymys on lapsityöstä yrityksessä koulutuksen antamiseksi toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän oppisuunnitelman mukaisesti; - jos kysymys on kevyestä työstä, jota vähintään 13-vuotias tekee Työturvallisuus Direktiiviehdotuksen mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että nuorilla työntekijöillä on heidän ikäänsä soveltuvat sellaiset työolosuhteet, joissa ei ole henkisen ja ruumiillisen kehityksen vaurioittamisen vaaraa. Ehdotuksen mukaan kaikkiin sen tarkoittamiin nuoriin työntekijöihin sovelletaan työsuojelun puitedirektiiviä (89/391/ETY). Työnantajan on otettava huomioon kaikki nuoren henkilön ruumiilliselle tai henkiselle terveydelle ominaiset vaarat ja nuoren henkilön turvallisuus sekä

3 1994 vp- y 3 3 mahdolliset vaikutukset hänen kehitykselleen. Ennen kuin nuori henkilö sijoitetaan tiettyyn tehtävään, on kyseisessä yrityksessä selvitettävä altistumisen luonne, määrä ja kesto kaikkien niiden toimintojen osalta, joissa voi olla erityistä vaaraa altistua ehdotuksen liitteessä I olevassa esimerkkiluettelossa mainituille aineille, menetelmille tai työoloille. Niitä ovat eräät fysikaaliset tekijät kuten selkää vahingoittava tavaroiden käsittely, paineen alaisena työskentely, äärimmäinen kylmyys tai kuumuus; eräät biologiset tekijät, jotka voivat olla työntekijöille vaarallisia; eräät kemialliset aineet sekä eräät työt kuten työskentely työvälineillä, joihin liittyy erityisiä vaaroja, räjähdysvaaralliset työt, maanalainen työ, purkutyöt ja sellaiset työt, joihin sisältyy vaarallisilla koneilla ajamista. Työnantajan on informoitava nuoria työntekijöitä ja heidän vanhempiaan tai holhoojiaan kirjallisesti mahdollisista vaaroista ja kaikista nuoren terveyden ja turvallisuuden ylläpitämiseksi suoritetuista toimenpiteistä. Työpaikan suojelun ja ennaltaehkäisevän toiminnan piiriin on sisällytettävä nuoren henkilön työn turvallisuuden ja terveellisyyden olosuhteiden suunnittelu, toteuttaminen ja valvonta. Milloin työn vaara-arvio viittaa siihen, että terveyden tai turvallisuuden riski tai vaara nuoren kehitykselle on olemassa, työnantajan tulee työolosuhteita ja työaikaa koskevilla järjestelyillä ehkäistä nuorille aiheutuva vaara. Milloin vaaran ehkäiseminen on teknisesti tai objektiivisesti mahdotonta, tulee työnantajan mahdollistaa työtehtävien vaihto. Poikkeuksia tästä voidaan tietyin osin sallia ammatillisen koulutuksen sitä välttämättä edellyttäessä. Ennen altistusta ja säännöllisin väliajoin sen alettua on työnantajan järjestettävä terveystarkkailu niille työntekijöille, joiden osalta terveysvaaran arviointi viittaa vaaraan terveydelle tai kehitykselle. Direktiiviehdotuksen mukaan nuoret henkilöt eivät saa suorittaa töitä, joissa arviointi on osoittanut vaaran altistua liitteessä II mainituille aineille ja menetelmille, jotka voivat vaarantaa nuorten henkilöiden turvallisuutta tai ruumiillista tai henkistä terveyttä. Niitä ovat esimerkiksi ionisoiva säteily, työntekijälle vakavan vaaran aiheuttavat biologiset tekijät, eräät kemialliset aineet sekä teolliset prosessit. Poikkeuksia voidaan tehdä vain sellaisten töiden osalta, jotka ovat olennaisia nuoren ammatillisen koulutuksen kannalta edellyttäen, että työtä valvoo pätevä henkilö Työaika Sellaisten lasten ja nuorten työaika, jotka ovat täysiaikaisessa koulutuksessa, tulee rajoittaa 15 tuntiin viikossa ja kahteen tai vastaavasti kolmeen tuntiin päivässä. Vain kevyt työ on sallittu. Sellaista työtä saa suorittaa vain kouluajan ulkopuolella ja vain ellei se ole omiaan haittaamaan koulunkäyntiä tai heikentämään nuorten mahdollisuuksia hyötyä opetuksesta. Nuorten, nuorten henkilöiden, jotka osallistuvat yhdistettyyn työhön ja koulutukseen, tai nuorten henkilöiden, jotka tekevät työtä koulun loma-aikana, työaika ei saa ylittää kahdeksaa tuntia päivässä tai 40 tuntia viikossa. Mikäli opetuksen seuraaminen on osa koulutuksen ja työn muodostamaa opetuskokonaisuutta, luetaan opetusaika työajaksi. Jos työnantajia on useampi kuin yksi, on työajat laskettava yhteen sallittua enimmäistyöaikaa määri tel täessä. Koulujen loma-aikoja koskevasta työajan enimmäisrajasta voidaan poiketa, milloin tähän on objektiivisia syitä, sellaisen viranomaisen luvalla, jolla samalla on toimivalta päättää poikkeuksien ehdoista. Lisäksi edellytetään, ettei tällöin saateta direktiivin tavoitteiden toteutumista uhanalaiseksi. Nuorten henkilöiden yötyö (kello ja 6.00 välillä) on kiellettävä. Eräin edellytyksin voidaan tiettyjen toimintojen osalta poiketa yötyökiellosta (ei kuitenkaan kello ja välillä). Ennen yötyöhön ottamista ja säännöllisin väliajoin työn alkamisen jälkeen on selvitettävä maksutta nuorten henkilöiden terveys ja kyky suoriutua tehtävistä Lepoajat Nuorille on työjaksojen välillä annettava lepoaika seuraavien säännösten mukaisesti. Nuorilla tulee olla vähintään 12 tunnin lepoaika jokaista 24 tunnin jaksoa kohti. Lasten Iepoajan tulee olla 14 tunnin pituinen. Jäsenvaltioiden on lisäksi huolehdittava siitä, että nuorilla henkilöillä on oikeus kahden

4 vp- y 3 päivän lepoaikaan viikottain ja peräkkäisinä päivinä mikäli mahdollista. Milloin tämä teknisistä tai organisatorisista syistä on perusteltua, voidaan lepojakso lyhentää 36 tuntiin. Jos päivittäinen työaika on pidempi kuin neljä ja puoli tuntia, nuorilla henkilöillä on oikeus vähintään 30 minuutin taukoon Vuosiloma Nuorille henkilöille, jotka ovat työssä osana koulutusjärjestelyä, on annettava vähintään viiden viikon vuosiloma. Vuosilomapalkka on maksettava kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisena. Missään tapauksessa vuosiloma ei saa olla lyhyempi kuin aikuisille annettava Tapaturma- ja ammattitautisuojelu Jäsenvaltioiden on huolehdittava tarpeellisista järjestelyistä sen varmistamiseksi, että nuoret ovat asianmukaisesti suojattuja työtapaturmilta ja ammattitaudeilta. Nuoret henkilöt täytyy vakuuttaa sellaisia vaaroja vastaan kansallisen lainsäädännön ja määräysten mukaisesti Rangaistukset Jäsenvaltioiden pitää päättää tarpeellista rangaistuksista siltä varalta, että asetettuja velvoitteita ei noudateta. Rangaistusten tulee olla tehokkaita, oikeasuhtaisia ja niillä tulee olla ehkäisevää vaikutusta. 3. Direktiiviehdotuksen suhde Suomen lainsäädäntöön 3.1. Yleistä Nuorten työntekijöiden suojelusta annettu laki (669/67) uudistettiin vuoden 1994 alussa voimaan tulleella lailla (998/93) nuorista työntekijöistä. Valmisteltaessa uutta lakia pyrittiin mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon myös nuorten työntekijöiden suojelua koskeva direktiivivalmistelu. Suomen lainsäädännön ja direktiiviehdotuksen välillä on kuitenkin eräitä eroja, jotka saattavat edellyttää lainsäädännön tarkistuksia. Seuraavassa on esitetty alustavia arvioita mahdollisista tarkistustarpeista Soveltamisala Direktiiviehdotuksen soveltamisala vastaa nuorista työntekijöistä annetussa laissa määriteltyä soveltamisalaa. Laivatyön osalta voimassa olevat erityissäännökset poikkeavat kuitenkin direktiiviehdotuksesta (mm. ikärajat ja työaika) Työaika Suomen lainsäädännön mukaan nuoren työaika saa olla enintään yhdeksän tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa. Direktiiviehdotuksen mukaan työaika olisi rajoitettava kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa. Lisäksi olisi säädettävä erikseen työajasta koulutuksen ja työn yhdistelmiin perustuvissa opetusjärjestelyissä. Milloin niistä ei ole kysymys, on lasten työ rajoitettava kevyeen työhön. Myös koulupäivinä ja loma-aikoina suoritettavan työn enimmäismäärää jouduttaneen rajoittamaan ja sääntelemään nykyistä tarkemmin. Suomessa ei myöskään ole erityisiä säännöksiä siitä, että useamman työnantajan tulee toimia yhdessä, jotta päivittäinen enimmäistyöaika ei ylity. Nimenomaiset säännökset siitä, että työharjoittelussa ja työn ja koulutuksen yhdistelmissä teoriaopetukseen käytettävä aika on luettava työajaksi, puuttuvat niin ikään. Myöskään ylityö ei olisi mahdollista. Työaikojen sijoittelua olisi täsmennettävä. Yötyön kielto on meillä ehdottomampi kuin direktiiviehdotuksessa, mutta tarkistustarvetta on myös tältä osin, koska sääntelyssä on rakenteellisia eroja. Lepoaikojen osalta direktiiviehdotuksen säännökset vastaavat pitkälti suomalaista lainsäädäntöä. Vaatimus, jonka mukaan nuorille olisi pääsääntöisesti taattava kahden päivän yhtämittainen viikkolepo, poikkeaa kuitenkin Suomen lainsäädännöstä. Lepoaikasäännöksistä voidaan direktiiviehdotuksen mukaan poiketa eräillä aloilla edellä esitetyn mukaisesti. Lepotaukojen osalta joudutaan edellytyksenä oleva vähimmäistyöaika rajaamaan neljään ja puoleen tuntiin lainsäädännössämme sovellettavan viiden tunnin sijasta Vuosiloma Vuosilomaa koskevat säännökset direktii-

5 1994 vp- y 3 5 viehdotuksessa vastaavat suomalaista sääntelyä muutoin paitsi alle vuoden kestävien työsuhteiden osalta, jolloin loma-aika jää lyhyemmäksi Työturvallisuus Työturvallisuutta koskevat säännökset direktiiviehdotuksessa perustuvat pääosin työsuojelun puitedirektiivin mukaiseen vaatimustasoon. Kun puitedirektiivin mukaiset lainsäädäntöjärjestelyt on meillä jo toteutettu ja kun ne työturvallisuuslain mukaisesti koskevat kaiken ikäisiä työntekijöitä, ei turvallisuusjärjestelyjen osalta ole erityisen merkittäviä eroja. Direktiiviehdotuksessa vaadittua kirjallista ilmoittamista nuorille ja heidän vanhemmilleen mahdollisista vaaroista ei lainsäädännössämme ole. Siltä osin lakia tulisi muuttaa. Laissa ei ole myöskään nimenomaista säännöstä työn vaihtamisesta muutoin kuin yötyön osalta. Työn vaihtaminen voi tulla kuitenkin jo voimassa olevan lain mukaan kyseeseen yhtenä vaihtoehtona huolehdittaessa suojelutekniikalla tai muuten nuoren turvallisuudesta. Tältä osin lakia mahdollisesti joudutaan tarkistamaan samoin kuin terveystarkastusten osalta, joista direktiiviehdotukseen sisältyy jossakin määrin lainsäädäntöämme tiukempia säännöksiä.

6