HALKONIEMI, NOKIA Hoito- ja käyttösuunnitelma v

Transkriptio

1 HALKONIEMI, NOKIA Hoito- ja käyttösuunnitelma v Ympäristöyrittäjyys kannattavaksi Pirkanmaalla -hanke ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitalousnaiset

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KOHTEEN KUVAUS Yleiskuvaus Luonnonolosuhteet Kasvillisuus Kohteen arvot HOIDON TAVOITTEET JA VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN HOITOMENETELMÄT Niitto Maisemapellon perustaminen Rikkakasvien torjunta Pientareiden hoito Raivaus Ongelmalajien torjunta HOITOTOIMET VUOSITTAIN KIRJALLISUUS Liitteet: Suunnitelmakartta 2

3 1 JOHDANTO Ympäristönhoito maaseutumaisin menetelmin on uusi mahdollisuus kehittää avoimia ja muita luonnonmukaisia viheralueita. Tällaiset alueet ovat usein erittäin tärkeitä virkistyskäytön, maiseman ja luonnon monimuotoisuuden kannalta, mutta perinteisellä viheralueiden hoitokalustolla niiden hoito on usein vaikeaa. Näistä lähtökohdista Halkoniemi on valittu suunnittelun kohteeksi, jossa maisemanhoitopalveluja tuottavat maaseutut. Halkoniemi on erittäin monipuolinen viheralue ja suosittu ulkoilualue. Alue sijaitsee aivan asutuksen vieressä. Maisemanhoito maatalouden menetelmin esimerkiksi niittämällä, maisemakasveja viljelemällä, laiduntamalla ja raivaamalla on kustannustehokasta viheralueiden hoitoa. Kaupungin teknisellä toimella ei useinkaan ole resursseja toteuttaa näitä töitä itse, vaan palvelu ostetaan ulkopuolelta. Luonnonmukaisten viheralueiden hoitoon sopivin tekijä, jolta löytyy osaaminen ja kalusto, on usein paikallinen maaseutu. Halkoniemen hoito- ja käyttösuunnitelma on tehty ProAgria Pirkanmaan Ympäristöyrittäjyys kannattavaksi hankkeen puitteissa. Tavoitteena on aloittaa hoito kesällä Mukana suunnitteluprosessissa on ollut Jyrki Lehtimäki Nokian kaupungin puistotuotannosta. Hanke etsii potentiaaliset maaseutut ja avustaa yhteistyön käytännön järjestelyistä. Tampereella Riikka Söyrinki maisemasuunnittelija Marjaana Lepänjuuri maisemasuunnittelija 3

4 2 KOHTEEN KUVAUS 2.1 Yleiskuvaus Halkoniemi sijaitsee Nokialla Viholan kaupunginosassa. Kyseessä on Pyhäjärveen rajoittuva niemi, monipuolinen viheralue, joka käsittää sekä avoimia että puustoisia alueita. Kohde on suosittu ulkoilualue, niemessä kulkee runsaasti kevyenliikenteen väyliä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 5,5 ha. Keskellä aluetta sijaitsee jäteveden pumppaamo ja niemen kärjessä kaupungin rantasauna. Polkujen varsilla on penkkejä ja valaisimia. Myös matonpesupaikka ja beach volley kenttä sijaitsevat alueella. Rannoilla on venepaikkoja ja niihin liittyviä rakenteita. Kaavassa Halkoniemen alue on lähivirkistysaluetta, veneranta-aluetta ja ET-aluetta. 2.2 Luonnonolosuhteet Alue sisältää leikattuja nurmikoita, niittymäisesti hoidettua entistä peltoa sekä pieniä niittymäisiä alueita, joilla sijaitsee puuryhmiä ja puustosaarekkeita. Niemen kärjessä on pieni tiheäpuustoinen lehto. Rannat ovat osin melko luonnontilaiset tiheäpuustoiset, osin raivatummat. Maaperä on savea. Alueella kulkee ojia sekä puro, rannan läheisen ojan varrella pieni kosteikkomainen kohta. 2.3 Kasvillisuus Niittymäiset alueet Niittymäisten alueiden lajisto on melko rehevää. Lajistoa edustavat heinät kuten juolavehnä, timotei ja nurmirölli. Ruohovartisesta lajistosta runsaasti on leinikkejä; kevätrönsy- ja niittyleinikkiä, erilaisia apiloita, voikukkaa, hiirenvirnaa ja siankärsämöä. Lajistoon kuuluvat myös poimulehti, paimenmatara, ojakellukka ja aitovirna. Savisen maaperän vaikutus näkyy selvästi kasvillisuudessa. Entinen pelto Rivitalojen läheisyyteen sijoittuu tasainen entinen pelto, kasvillisuutta edustavat timotei ja muut heinät, apilat, koiranputki ja siankärsämö. Puustoiset alueet Niittymäisten alueiden lomassa sijaitsee puuryhmiä. Ne koostuvat erilaisista lehtipuista, eritoten koivusta, mutta myös harmaalepästä. Tienvarressa kasvaa lehmusrivi, lähelle tietä on myös istutettu tammia. Suunnittelualueen keskiosassa kasvavat erittäin hienot maisemapuut, valtava koivu sekä suuri omenapuu. Jäteveden pumppaamon ympärillä on monipuolista sekapuusto; koivua, haapaa, raitaa sekä erilaisia havupuita: mäntyjä, vuori- ja sembramäntyjä, serbiankuusia. Pumppaamon ympäristö on jonkin verran pusikkoinen ja epäsiisti, alueella kasvaa hieman jättiputkea ja lupiinia. Alueella kasvaa myös lehtomaista kasvillisuutta kuten lemmikkiä ja valkovuokkoa. Lupiinia kasvaa myös hieman talojen ja entisen pellon lähellä. 4

5 Ympäri aluetta on erilaisia koristepensasryhmiä lajeina mm. tuoksuvatukka, pihlajaangervo, rusokuusama, pensasruusut, lumimarja, pihasyyreni, sinikuusama, norjanangervo, lumipalloheisi, kultaherukka, keltakotakuusama ja rusokuusama. Joitain koristepuita on myös kuten pilvikirsikka ja terijoensalava. Yksittäisten pensaiden poistoa kannattaa harkita siellä missä ne vaikeuttavat hoitoa liikaa. Alueen pohjoisosassa kulkee puro, jonka varrella on lehtomaista kasvillisuutta mm. kevätesikko ja lemmikki, vieressä on pienialaisesti niittymäistä aluetta sekä koivikkoa. Eteläpäässä kulkee oja, jonka varrella on pieni kosteikkomainen kohta. Kosteikon lajistoa edustavat mm. kurjenmiekka, mesiangervo, järviruoko ja karhunköynnös. Ojan varrella kasvaa puustoa. Ranta Niemen kärjessä on hieno monimuotoinen pienialainen lehto, missä kasvaa monipuolista puu- ja pensaslajistoa lajeina mm. kynäjalava, vaahtera, pihlaja, metsäruusu, taikinanmarja ja lehtokuusama. Rannan lajisto on melko samantyylinen, rannalla kasvaa myös runsaasti tuomea ja jonkin verran pajua ja raitaa. Itään ja pohjoiseen mentäessä ranta muuttuu harvempipuustoiseksi. 2.4 Kohteen arvot Halkoniemi on laaja ja erittäin monipuolinen viheralue, jolla on maisemapuistomaisia piirteitä. Alueella liikkuu paljon ulkoilijoita ja kesäaikaan matonpesijöitä. Alue on myös koiranulkoiluttajien suosiossa. Reiteiltä avautuu monipuolisia hienoja ja mielenkiintoisia näkymiä mm. Pyhäjärvelle. Maiseman avoimuus ja puoliavoimuus on tärkeä arvotekijä. Alueella on erittäin monipuolista kasvillisuutta ja puustoa. Niittymäisillä alueilla ja erityisesti rannan lehtoalueilla on tärkeä merkitys luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tampereen seudun ja Hämeen rantojen erikoisuus, uhanalainen kynäjalava kasvaa alueella. Sen säilyminen on tärkeää. 3 HOIDON TAVOITTEET JA VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hoidon tavoitteena on ylläpitää ja kehittää avointa ja puoliavointa maisemaa, säilyttää mahdollisuudet alueen virkistyskäyttöön, sekä turvata alueen luonnon monimuotoisuusarvot. Alue sijaitsee tärkeällä paikalla asutuksen välittömässä läheisyydessä ja on suosittu ulkoilualue. Näin ollen alueen hoito on ensiarvoisen tärkeää. Maisemapellot ovat hienoja näyttäviä elementtejä taajaman maisemassa. Ne ilahduttavat alueen asukkaita myös tarjoten mahdollisuuden poimia kukkia. 4 HOITOMENETELMÄT 4.1 Niitto Niittämällä hoidetaan osaa Halkoniemen avoimista alueista. Melko suurta osaa avoimista alueista on hoidettu myös leikattuna nurmikkona, leikattujen nurmikkojen tarpeelli- 5

6 suutta nykyisessä laajuudessaan voidaan harkita. Karttaan merkittyjen niitettyjen alueiden pinta-ala on noin 1 ha ja hoitoluokka on B3 maisemaniitty. Niittymäiset alueet murskataan kaksi kertaa kesässä. Alueet ovat maapohjaltaan melko reheviä, joten heinän keruulla ei saataisi kovinkaan nopeasti monipuolistavaa tulosta aikaan. Niitto tehdään ensimmäisen kerran kesäkuussa ja toisen kerran elokuussa. Niitto tehdään traktorilla tai muulla niittolaitteella. Se tehdään murskaavalla välineellä, jolloin niittojäte häviää nopeammin. Alueella kasvaa hieman lupiinia ja jättiputkea. Lupiinin leviäminen on syytä estää ja tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että sitä ei niitoissa säästellä, vaan se niitetään muun alueen murskauksen yhteydessä. Lupiinista ja jättiputkesta enemmän kohdassa 4.6 Ongelmalajien torjunta. 4.2 Maisemapellon perustaminen Alueen keskiosassa rivitalojen vieressä sijaitseva entinen pelto sopii hyvin maisemanpelloksi. Maaperä on savinen ja rehevähkö. Alueen koko on noin 0,4 ha. Hoitoluokka on B1. Nykyinen heinäkasvusto tulee päättää siten, että rikkakasvit eivät muodostu jatkossa liian suureksi ongelmaksi ja haittaa maisemakasvien kasvua. Päättäminen voidaan tehdä joko kemiallisesti tai mekaanisesti. Kemiallisessa torjunnassa tulee ottaa huomioon asutuksen läheisyys ja toimia kasvinsuojeluaineiden kanssa erityisellä varovaisuudella. Maanparannus kuten kalkitus ja lannoitus tehdään vuonna 2011 otettavan maa-analyysin tuloksien mukaan. Maisemankasvit tarvitsevat yleensä normaaleja peltoviljelykasveja vähemmän lannoitusta. Mekaaninen tapa Ensimmäisenä vuonna nykyinen heinäkasvusto kynnetään maahan keväällä toukokuussa ja alue äestetään. Odotetaan noin 2-3 viikkoa, kunnes rikkakasvit taimettuvat. Tämän jälkeen rikkakasvit äestetään matalaan ja heti perään kylvetään. Kemiallinen tapa Nykyinen kasvusto ruiskutetaan glyfosaatilla toukokuun loppupuolella. 2-3 viikon päästä, kun kasvusto on ruskettunut, alue kynnetään, äestetään ja kylvetään. Kylvö Maisemakasvit tulee kylvää lämpimään maahan, jotta ne lähtevät hyvin kasvuun ja näin rikkakasvit eivät saa ylivaltaa. Kylvö tehdään koneellisesti, tosin pienikokoisimmat kukkakasvien siemenet voidaan kylvää myös käsin. Kylvettäessä on otettava huomioon, miten erikokoiset siemenet saadaan tasaisesti alueelle. Väliaineena voidaan käyttää hiekkaa, sahanpurua tai rakeista kalkkia. Kukin laji kylvetään lajille tyypilliseen kylvösyvyyteen. Yleensä se tarkoittaa useampaa kylvökertaa, esim. ensin vilja 3-4 cm:n syvyyteen ja sitten kaunokit pintaan. Urakoitsija tekee omalla kylvökoneellaan kiertokokeen todellisen siemenmäärän tarkistamiseksi. On hyvä käyttää kylvöön vähintään kahta lajia, jotta maisemapelto pysyy hoidetun oloisena, vaikka toinen laji jostain syystä (esim. sääolosuhteiden vuoksi) epäonnistuisi. Kasvilajeja ja sekoituksia vaihdetaan. Jonain vuonna on hyvä kylvää melkein pelkästään viljaa rikkakasvien hallinnan vuoksi. Lajeiksi on valittu suhteellisen varmoja lajeja, jotka menestyvät myös savimaassa. 6

7 Viljelykierto: Auringonkukka + hunajakukka Kaura + keltalupiini Hunajakukka + auringonkukka + silkkiunikko Kaura + ahdekaunokki + ruiskaunokki Veriapila + persianapila Kaikki sertifioidut viljan siemenet soveltuvat tähän tarkoitukseen. Kauran lajikkeista voidaan mainita esimerkkeinä Marika, Belinda ja Eemeli. Kasvuston päättäminen Syksyllä lokakuussa kasvusto niitetään tarvittaessa kelamurskaimella ennen kyntöä. Tämä tulee kyseeseen lähinnä isokokoisen auringonkukkakasvuston kohdalla. Hennompi kasvusto ei tarvitse niittomurskausta. Jatkossa alue kynnetään vuosittain syksyllä, koska se on tärkeää rikkakasvien kurissa pitämiseksi. Viimeisen vuoden nurmi jätetään kuitenkin kasvipeitteiseksi talven ajaksi. 4.3 Rikkakasvien torjunta Rikkakasvit pyritään torjumaan mahdollisimman pitkälti mekaanisella maanmuokkauksella. Mikäli erityisesti monivuotiset rikkakasvit lisääntyvät pellolla liiaksi, kasvusto ruiskutetaan glyfosaatilla syyskuun alkupuolella. 3-4 viikon päästä, kun kasvusto on ruskettunut ja täysin kuollut, alue kynnetään. Asutuksen läheisyydessä toimittaessa pitää huomioida asianmukainen tiedotus ja toimia kasvinsuojeluaineiden kanssa erityisellä varovaisuudella. Jos rikkakasvitilanne jonakin vuonna näyttää pahalta, korkeat koko kasvuston rikkakasvit voidaan niittää maisemakasvien yläpuolelta esimerkiksi heinäkuun alussa, ennen kuin ne ehtivät siementää. Rikkakasvien niittoon voidaan käyttää pienialaisesti myös siimaleikkuria. 4.4 Pientareiden hoito Kevyen liikenteen väylien sekä muiden reuna-alueiden ja viljellyn pellon väliin jätetään noin kolmen metrin levyinen piennaralue. Kevyen liikenteen väyliä reunustavat pientareet niittomurskataan vuosittain 1-2 kertaa kasvukauden aikana. Pientareita ei lannoiteta eikä käsitellä torjunta-aineilla. 4.5 Raivaus Kohteen puustoisia alueita ja puuryhmiä hoidetaan raivaamalla tarpeen mukaan 2-3 vuoden välein. Raivataan lähinnä alikasvosvesakkoa ja tarvittaessa harvennetaan puustoa. Lahopuuta säästetään, mutta maisemallisesti häiritsevät kuolleet puut poistetaan. Valtavan koivun lahotilannetta tarkkaillaan, se on maisemallisesti hieno, mutta se ei saa aiheuttaa vaaraa. Raivauksissa otetaan monimuotoisuus- ja maisema-arvot huomioon. Suositaan monipuolista puu- ja pensaslajistoa ja eri-ikäistä puustoa, pensaskerrosta ei välttämättä 7

8 raivata kokonaan. Raivaukset tehdään luonnonmukaisesti vaihtelevien välein. Rannalla kasvaa siellä täällä terttuseljaa. Seljat on suositeltavaa raivata pois, sillä kyse on helposti leviävästä tulokaslajista. Rannan lehto-alueilla ollaan raivauksissa hyvin varovaisia. Lahopuu säästetään. Jossain määrin voidaan harventaa pajua ja muuta vesakkoa. Lisäksi tehdään venepaikkojen käytön ja kävelyreitin kunnossapidon vaatimia raivauksia. Kynäjalavien ympäristöä voidaan raivata, jos ne uhkaavat kasvaa umpeen. Kynäjalavia varotaan raivaamasta. Niemenkärjen alue on arvokkaimmillaan rehevänä lehtona. Kuusta voidaan poistaa, jos se uhkaa vallata lehtoa, mutta tällä hetkellä ei sellaista ole näkyvissä. Pohjoiseen päin mentäessä ranta muuttuu enemmän raivatuksi. Kyseisillä alueilla on merkitystä järvinäkymien säilymisen kannalta, joten niitä raivataan 2-3 vuoden välein. Raivausjätteet kerätään ja kuljetetaan pois alueelta tai käytetään polttopuuna kaupungin saunalla. 4.6 Ongelmalajien torjunta Pumppaamokopin läheisyydessä kasvaa jättiputkea ja lupiinia. Lupiinia kasvaa myös toisessa paikassa suunnittelualueen keskivaiheilla. Tavoitteena on hävittää nämä vieraslajit tai vähintään estää leviäminen. Jättiputki Halkoniemen jättiputkiesiintymät pumppaamon itäpuolen puustoalueen liepeillä ovat melko yksittäisiä ja pieniä. Jättiputkea ei voi hävittää niittämällä, sillä se leviää myös kasvullisesti. Putki torjutaan joko kitkemällä tai kemiallisesti. Kemiallinen torjunta on tehokkainta kasvukauden alkuvaiheessa, kun taimet ovat melko pieniä. Jos torjuntaainetta käytetään loppukesällä, kannattaa ensin niittää suuret kasvit, antaa kasvuston kasvaa jonkin aikaa ja ruiskuttaa tai sivellä torjunta-aine pieniin kasveihin. Lisätietoja: > luonnonsuojelu > lajien suojelu > vieraat lajit. Lupiini Halkoniemessä kasvaa hieman lupiinia ainakin kahdessa paikassa. Lupiinin leviäminen estetään siten, että kukkavarret katkotaan ennen siementämistä. Hävittää lupiinia voi kaivamalla juuret maasta tai kemiallisesti esim. glyfosaatilla lehtien ollessa vihreitä. Siinä mielessä lupiini on jättiputkea helpompi torjuttava, että se ei leviä kasvullisesti, ainoastaan siemeneltä. Lupiini niitetään niittymäisten alueiden murskauksen yhteydessä. Tarvittaessa lupiinin murskausta täydennetään niittämällä siimalla puuston lomasta tai lupiiniin kohdistetaan hävitystoimia. Pienet lupiiniesiintymät kannattaa pyrkiä hävittämään kokonaan. Lupiinia ei saa päästää siementämään. Lisätietoja: > luonnonsuojelu > lajien suojelu > vieraat lajit. 8

9 5 HOITOTOIMET VUOSITTAIN Pääosa hoitotoimenpiteistä ostetaan ltä. Kaupunki toteuttaa omana työnään nurmikoiden leikkuun, mahdollisen jättiputken ja lupiinin torjunnan ja puustoisten alueiden raivauksen. Alueen koristekasvillisuuden ja nurmikoiden hoitoa ei ole tässä käsitelty, ne tehdään kaupungin työnä erillisten ohjeiden ja suunnitelmien mukaisesti. Maisemapellon ja niittyjen hoidosta pidetään hoitopäiväkirjaa tai lohkokorttia. Helpoin tapa on, että urakoitsija pitää kirjaa tekemistään toimenpiteistä. Hoitopäiväkirjan sisällöstä sovitaan työtilauksen yhteydessä. Toimenpide Kylvö Vuosi 2011 Toteuttaja kg/lohko maanäyte ja -analyysi maisemapellosta toukokuu kaupunki maisemapellon kyntö ja äestäminen toukokuu äestäminen uudelleen n. 2-3 vkon kuluttua toukokesäkuu kylvö: auringonkukka Allegro hunajakukka Balo lannoitus: YaraMila Pellon Y3 2 kg 4,5 kg 40 kg niittymäisten alueiden murskaus, 1. kerta kesäkuu rikkakasvien niitto maisemapellolta tarvittaessa kesä-heinäkuu alueen tarkastus vieraslajien varalta ja heinäkuun kaupunki tarvittaessa hävittäminen alku niittymäisten alueiden murskaus, 2. kerta elokuu pientareiden niitto 1-2 kertaa puustoisten alueiden raivaustarpeen arviointi elokuu kaupunki ja raivaus tarvittaessa maisemapellon murskaus ja kyntö syys-lokakuu Vuosi 2012 maisemapellon äestäminen toukokuu äestäminen uudelleen n. 2-3 vkon kuluttua toukokesäkuu kylvö: kaura keltalupiini Mister lannoitus: maa-analyysin mukaan 20 kg 16 kg niittymäisten alueiden murskaus, 1. kerta kesäkuu rikkakasvien niitto maisemapellolta tarvittaessa kesä-heinäkuu alueen tarkastus vieraslajien varalta ja heinäkuun kaupunki tarvittaessa hävittäminen alku niittymäisten alueiden murskaus, 2. kerta elokuu pientareiden niitto 1-2 kertaa maisemapellon kyntö lokakuu Vuosi 2013 maisemapellon äestäminen toukokuu äestäminen uudelleen 2-3 vkon kuluttua toukokesäkuu kylvö: hunajakukka Balo 4 kg 9

10 auringonkukka Allegro silkkiunikko lannoitus: maa-analyysin mukaan 1,2 kg 0,25 kg niittymäisten alueiden murskaus, 1. kerta kesäkuu rikkakasvien niitto maisemapellolta tarvittaessa kesä-heinäkuu alueen tarkastus vieraslajien varalta ja heinäkuun kaupunki tarvittaessa hävittäminen alku niittymäisten alueiden murskaus, 2. kerta elokuu pientareiden niitto 1-2 kertaa puustoisten alueiden raivaustarpeen arviointi elokuu kaupunki ja raivaus tarvittaessa maisemapellon murskaus ja kyntö syys-lokakuu Vuosi 2014 maisemapellon äestäminen toukokuu äestäminen uudelleen 2-3 vkon kuluttua toukokesäkuu kylvö: kaura ahdekaunokki ruiskaunokki lannoitus: maa-analyysin mukaan 20 kg 0,6 kg 0,6 kg niittymäisten alueiden murskaus, 1. kerta kesäkuu rikkakasvien niitto maisemapellolta tarvittaessa kesä-heinäkuu alueen tarkastus vieraslajien varalta ja heinäkuun kaupunki tarvittaessa hävittäminen alku niittymäisten alueiden murskaus, 2. kerta elokuu pientareiden niitto 1-2 kertaa maisemapellon kyntö lokakuu Vuosi 2015 maisemapellon äestäminen toukokuu äestäminen uudelleen 2-3 vkon kuluttua toukokesäkuu kylvö: veriapila Contea persianapila lannoitus: maa-analyysin mukaan 2 kg 2 kg niittymäisten alueiden murskaus, 1. kerta kesäkuu rikkakasvien niitto maisemapellolta tarvittaessa kesä-heinäkuu alueen tarkastus vieraslajien varalta ja heinäkuun kaupunki tarvittaessa hävittäminen alku niittymäisten alueiden murskaus, 2. kerta elokuu pientareiden niitto 1-2 kertaa puustoisten alueiden raivaustarpeen arviointi ja raivaus tarvittaessa elokuu kaupunki 10

11 6 KIRJALLISUUS Eskolainen (toim.) Viheralueiden hoidon työselitys VHT 05. Viherympäristöliitto ry. Maisemakasvien siemeniä. Partanen ym Maaseutuyrittäjien mahdollisuudet viherympäristötöissä. Työtehoseura Vieraslajien torjunta. > luonnonsuojelu > lajien suojelu > vieraat lajit. Viherympäristöliitto Viheralueiden hoitoluokitus. 11