VÄHÄJÄRVI, Alavus RANTA-ALUEEN VIRKISTYSKÄYTÖN JA MAISEMANHOIDON YLEISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 VÄHÄJÄRVI, Alavus RANTA-ALUEEN VIRKISTYSKÄYTÖN JA MAISEMANHOIDON YLEISSUUNNITELMA Asunmaa Riikka ProAgria Etelä-Pohjanmaa Maa- ja kotitalousnaiset Kolmen Vyyhti -hanke

2 2 1. Alueen yleiskuvaus ja taustaa Vähäjärvi sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Alavuden keskustan välittömässä läheisyydessä, Tuuriin johtavan kantatien varrella. Vähäjärvi laskee Lapuanjokeen muodostaen yhdessä sen yläpuolisen Alavudenjärven kanssa keskeisen vesistökokonaisuuden Alavuden taajamaan. Vesistöä ympäröivä puistoalue on toteutettu kaupunginpuutarhuri Leena Tonterin laatiman suunnitelman mukaisesti vuonna Alueella on asemakaava ja se on länsirannaltaan VU -aluetta, itäpuoli on suurimmaksi osaksi VL -aluetta. Vähäjärven ympäristö ja rannat ovat jääneet viimevuosina vähemmälle huomiolle ja kunnan mielestä kohde kaipasi täydentävää suunnittelua ranta-alueiden ympäristön ja maiseman elävöittämiseksi. Helmikuussa 2017 Alavuden kaupunki on esittänyt Vähäjärven ranta-aluetta Kolmen Vyyhti -hankkeen yhdeksi esimerkkikohteeksi. Vähäjärven virkistyskäytön ja rantojen maisemanhoidon kehittäminen on jatkoa kunnan toteuttamalle Alavudenjärven kehittämisprojektille ja Kolmen Vyyhdissä tehdylle Pahajoen valuma-aluekartoitukselle. Vähäjärven alueen asemakaava ja valokuvia alueesta. (Lähde: Alavuden kaupunki)

3 3 Kaupunginpuutarhuri Tonterin laatiman suunnitelman (1994) yhtenä lähtökohtana on ollut Vähäjärven ympäristön pienilmaston muuttaminen viherrakentamisen keinoin. Alue on ollut hyvin kylmä ja tuulinen, etenkin pohjoistuulten osuessa järvelle. Pienilmaston muuttamiseksi istutettava kasvillisuus on valittu huolella, koostuen sekapuustoisista puuryhmistä. Havu- ja lehtipuuryhmät on rytmitetty tiiviiksi ryppäiksi siten, että näkymäaukkoja järvelle säilyy kantatieltä. Ajatuksena runsaan pioneeripuuston istuttamisella yleisesti ottaen on, että nopeasti kasvavaa, suojaa antavaa puustoa istutetaan hitaampikasvuisen lajiston rinnalle ja myöhemmin karsitaan pois arvokkaampien lajien tieltä. Vähäjärven ympäristö on säilynyt luonteeltaan luonnonmukaisena viheralueena, sillä suurin osa alueesta on kenttäkerrokseltaan metsänpohjaa tai luonnonniittyä, paikoin on myös säännöllisesti leikattavaa puistonurmikkoa. Lähtökohdat alueen monipuolistamiseen ovat hyvät. Rantojen virkistyskäyttöä palvelevia, nykyisiä rakenteita ovat mm. uimaranta laitureineen ja huvimajoineen, tenniskenttä, urheilu- ja pesäpallokentät sekä asuinalueeseen kytkeytyvä leikkipaikka. Puistoreitin varrella on olemassa toimiva perusvalaistus sekä yksi kävelysilta salmen yli. Alueen liikunnallisiin toimintoihin kuuluvat kesällä mm. erilaiset kävelytapahtumat ja talvella hiihto. Rannan tuntumassa on vanhusten palvelutalo ja terveyskeskus, joiden kytkeytyminen rantakohteeseen tarjoaa näkökulmia senioripuiston perustamiselle ja mahdollisuuksia ohjatun GreenCare -toiminnan käynnistämiseksi. Vanhuksille suunnattu kuntopolku levähdyspisteineen ja erityistarpeineen tulee suunnitella tarkemmin huolella, yhdessä vanhustyön ammattilaisten kanssa. Järven ympäri kiertää puistokäytävä, jonka varrelle n. 20 vuotta sitten istutettu puusto on tähän päivään mennessä muodostanut tiiviin kasvuston. Puuston karsiminen ja uusiminen on ajankohtaista muun virkistyskäytön edistämisen yhteydessä. Myös rehevä rantaniittykasvillisuus peittää järvinäkymiä. Kasvupaikkatyyppi vaihtelee, enimmäkseen rantoja reunustavat luontaisen kaltaiset reheväpohjaiset koivikot, joihin on täydennysistutuksella saatu paikoin kerroksellisuutta. Pukkihaanpuiston laidunnettava rantavyöhyke syksyllä (Kuva: Riikka Asunmaa)

4 Vähäjärven ympäristön yleissuunnitelma vuodelta (Lähde: Alavuden kaupunki) 4

5 5 2. Tavoitteet, vaikutukset ympäristöön ja maisemaan Viheralueiden kehittäminen perustuu pitkäjänteiseen suunnitteluun, jonka taustalla on muu maankäytön suunnittelu ja kaavoitus. Viheralueiden hoitoluokituksella luodaan kaavoitettuun taajamaan omaleimaista ja monipuolista viherympäristöä. Lähtökohtina ovat alueen luontoarvo-, käyttö- ja kustannustavoitteet. Vähäjärven ympäristön kehittämisen ensimmäinen askel onkin hoitoluokituksen tarkistaminen ja alueen käyttötarkoituksen määrittely tulevaisuuden kehittämistavoitteita peilaten. Niittyjen hoito ja perustaminen on yleisesti ottaen rakennettuja puistoja huomattavasti edullisempaa. Suositeltavat hoitoluokat Vähäjärven ranta-alueelle ovat: A3 Käyttö- ja suojaviheralue B2 Käyttöniitty B3 Maisemaniitty ja laidunalue Käyttö- ja suojaviheralueet ovat laajoja rakennetun ympäristön, asutuksen ja luonnonympäristön toisiinsa yhdistäviä puistoja tai puistomaisia suojavyöhykkeitä, joissa kasvillisuus koostuu istutetusta, luonnonkasvillisuudesta sekä niittymäisistä nurmialueista. Aluetta käytetään pääsääntöisesti ulkoiluun, liikuntaan ja pelaamiseen. Hoidon tavoitteena on puistomaisen yleisilmeen säilyttäminen, ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien ja kasvillisuuden turvallisuuden ylläpito säännöllisellä hoidolla. Vähäjärven ympäristössä urheilupuisto sekä vastarannalla oleva Pukkihaanpuiston pelialueet ovat tyypiltään A3-luokkaa. Käyttöniityt ovat puoliavoimia viheralueita, jotka tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia ulkoiluun. Niitty niitetään tai murskataan 2-4 kertaa kesässä. Vähäjärven ympäristössä osa niittymäisistä nurmialueista voitaisiin kehittää käyttöniityiksi. Maisemaniityt ja laidunalueet ovat niittyjä tai puoliavoimia puistoja, jotka hoidetaan laiduntamalla. Laidunalueiden yhdistäminen ulkoilu- ja virkistyskäyttökohteisiin asutuksen läheisyyteen ja hyvien reittien varrelle on mahdollista. Laidunnus lisää luonnon monimuotoisuutta ja säilyttää rantamaiseman avoimena. Laiduneläimet ovat edullisia maisemanhoitajia ja antavat elämyksiä asukkaille. Laidunalueiden perustaminen osaksi Vähäjärven Pukkihaanpuistoa on siten erittäin suotavaa. Paikoin lähimetsiä muistuttavia puustotiheiköitä säilytetään niin laidunalueiden sisällä kuin muualla järven rannoilla suojapaikkoina. Laiduntamisesta tehdään erillinen hoitosuunnitelma yhdessä laiduneläinten omistajan kanssa, jossa sovitaan mm. päivittäisestä valvonnasta ja muista vastuukysymyksistä. Myös asukkaita tiedotetaan monipuolisesti ja alueelle perustetaan tarvittavat aitaus- ja infotaulurakenteet.

6 6 3. Hoidon menetelmät 3.1 Laidunnus ja aidat Alueet aidataan siten, että eläimet pääsevät laiduntamaan rantaviivaan saakka turvallisesti. Alueita laidunnetaan vuokralampailla laidunkauden aikana (kesä-elokuu) niin kauan kuin laitumella riittää ravintoa. Alueita laidunnetaan mahdollisuuksien mukaan muihin laidunlohkoihin liittyvän laidunkierron mukaisesti rotaatiolaidunnuksena, jolloin vältetään ylilaiduntamista ja maaston kulumista. Laitumen jakaminen pienempiin osiin ja eläinten siirto alueelta toiselle tasoittaa syöntitulosta. Eläimiä tarkkaillaan päivittäin, huolehditaan juomavedestä ja kivennäisten saannista. Juomavesi nostetaan järvestä. Aitojen kunto tarkistetaan säännöllisesti sekä korjataan tarvittaessa. Täydennysniitot ovat tarpeen hylkylaikuilla ja aidan vierustoilla/pientareilla. 3.2 Raivaus ja hakkuut Alueen hoitoraivausta tehdään vähitellen vuosittain lintujen pesimä-ajan (huhtiheinäkuun) ulkopuolella. Raivausjätteet kerätään, kasataan sekä kuljetetaan alueelta pois. Lehdessä olevat raivausjätteet voidaan jättää eläinten kaluttavaksi. 3.3 Niitto ja vieraslajien torjunta Laiduntamisen ulkopuolelle jäävät ranta-alueet sekä aidanvierustat ja hylkylaikut niitetään tarvittaessa vuosittain ja mieluusti kerätään niittojäte pois. Vieraslajien leviäminen alueelle estetään mahdollisuuksien mukaan, tilannetta tarkkaillaan ja tarvittaessa tehdään torjuntaniittoja. Laidunalueilta poistetaan mahdolliset myrkylliset kasvit kuten lupiinit ja myrkkykeisot. Pukkihaanpuiston rantareitiltä avautuu kauniita järvinäkymiä. (Kuva: Riikka Asunmaa)

7 7