Kuva: 194 x 194 mm. Itämerihaaste. HSY:n toimenpideohjelma

Transkriptio

1 Kuva: 194 x 194 mm Itämerihaaste HSY:n toimenpideohjelma Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Copyright Kansikuva: Patrik Raski "Uusi Salmisaari" Muut kuvat: HSY / Mikko Harma Edita Prima Oy Helsinki 2012

3 Esipuhe Itämeri on ekologisesti herkkä murtovesiallas, joka kärsii ravinnetaakasta, ympäristömyrkyistä ja lisääntyneestä laivaliikenteestä. Helsingin ja Turun kaupungit ovat tehneet kaupunginjohtajiensa aloitteesta sitoumuksen Itämeren tilan parantamiseksi ja laatineet yhteisen toimenpideohjelman. Sitoumukseen liittyy haastekampanja, johon Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä on lähtenyt mukaan. Vastuu Itämeren suojelemisesta on yhteinen. HSY kantaa siitä osansa; HSY:n hallitus hyväksyi Itämerihaasteen toimenpideohjelmaansa marraskuussa Allekirjoittamalla Itämerihaasteen HSY osoittaa suhtautuvansa vakavasti Itämeren tilanteeseen. Erityisesti HSY:n vesihuollon ratkaisut liittyvät keskeisesti Itämeren tilan parantamiseen. Ohjelma on jatkoa Helsingin Veden jo parin vuosikymmenen ajan harjoittamalle sekä kansallliselle että kansainväliselle Itämeri-yhteistyölle. HSY:n Itämerihaasteen toimenpideohjelma koostuu hyvin konkreettista, suoraan Itämeren kuormitukseen vaikuttavista toimista, joissa ympäristön tilaa parannetaan viemäriverkostoon ja jätevedenpuhdistukseen liittyvin toimenpitein. Mukana on myös Itämeren tilan parantamiseen tähtääviä hankkeita, jotka liittyvät vaarallisiin jätteisiin ja ilmastomuutokseen. Itämerihaastekampanjaan vastaamiseksi HSY:ssä nimettiin marraskuussa 2010 työryhmä edistämään kuntayhtymän työtä Itämeren hyväksi. Ryhmään ovat kuuluneet puheenjohtaja Jukka Piekkari, Tommi Fred, Ari Melakari, Juha Uuksulainen, Reetta Anderson, Tarja Koskentalo ja Susanna Kankaanpää. Heille kuuluu suuri kiitos arvokkaasta työstä HSY:n Itämeritoimenpideohjelman laatimiseksi. Helsingissä Raimo Inkinen toimitusjohtaja HSY

4 Tiivistelmä Itämerihaaste on Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien kesäkuussa 2007 tekemä aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Haasteen tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti vesien tilaan niin kaupunkien lähivesillä kuin koko Itämerenkin piirissä. Itämerihaasteen on ottanut vastaan noin 170 organisaatiota Suomessa ja muissa Itämeren maissa. HSY:n hallitus päätti 17. syyskuuta.2010 HSY:n liittymisestä Itämerihaasteeseen. Myös HSY:n jäsenkaupungeista Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat liittyneet Itämerihaasteeseen. HSY:n toimenpideohjelmaan on koottu hankkeita, jotka kuuluvat sekä maantieteellisesti että toiminnallisesti HSY:n vastuualueeseen. Toimenpideohjelman on laatinut työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi vesihuollon toimialajohtaja Jukka Piekkari. HSY:n toimenpideohjelma toteuttaa HSY:n visiota Ympäristövastuullinen metropoli ja linjaa samalla HSY:n Itämerihaasteen toteuttamisen periaatteet. HSY:n hallitus hyväksyi Itämerihaasteen toimenpideohjelmansa 18. marraskuuta HSY:n Itämerihaasteen toimenpideohjelma sisältää kaikkiaan 17 eri hanketta Itämeren tilan parantamiseksi. Toimenpideohjelman hankkeet on ryhmitelty aihekokonaisuuksiksi, jotka koskevat investointien hallintaa, hule- ja ylivuotovesien hallintaa, hajakuormituksen vähentämistä, tutkimushankkeita, tietoisuuden lisäämistä ja kansainvälistä yhteistyötä. Suurin osa ohjelman hankkeista on hyvin konkreettisia, suoraan Itämeren kuormitukseen vaikuttavia toimia, joissa ympäristön tilaa parannetaan viemäriverkostoon ja jätevedenpuhdistukseen liittyvin toimenpitein. Mukana on myös Itämeren tilan parantamiseen tähtääviä hankkeita vaarallisiin jätteisiin ja ilmastomuutokseen liittyen. Osa hankkeista liittyy kansalliseen tai kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön tai tutkimusyhteistyöhön yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. Julkaisija Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijät Piekkari Jukka, Fred Tommi, Melakari Ari, Uuksulainen Juha, Andersson Reetta, Koskentalo Tarja ja Kankaanpää Susanna Päivämäärä Julkaisun nimi Itämerihaaste. HSY:n toimenpideohjelma Avainsanat Itämeri, vesiensuojelu, jätevedet, hulevesi, haja-kuormitus, ilmastonmuutos, vaarallinen jäte Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 5/2012 issn l (nid.) isbn (nid.) isbn (pdf) issn (nid.) issn (pdf) Kieli: suomi Sivuja: 36 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY puhelin , faksi Helsingin kaupunki koordinoi Itämerihaastetta. HSY raportoi toimintaohjelmansa toteutumisesta vuosittain Helsingin kaupungin vetämälle Itämerihaastetyöryhmälle. Lisäksi HSY:n Itämerihaasteen toimenpideohjelman toteutumista raportoidaan soveltuvin osin HSY:n hallitukselle normaalin talouden ja toiminnan toteutumisen raportoinnin yhteydessä sekä HSY:n vuosikertomuksen tai ympäristöraportoinnin yhteydessä. 4

5 Sammandrag Östersjöutmaningen är ett initiativ av Helsingfors och Åbo stadsdirektörer från juni 2007 för att förbättra Östersjöns tillstånd. Målet med utmaningen är att på ett positivt sätt påverka tillståndet av vattendrag både i närheten av städer och i hela Östersjön. Östersjöutmaningen har antagits av ungefär 170 organisationer i Finland och andra länder kring Östersjön. HRM:s styrelse beslutade den 17 september 2010 om HRM:s anslutning till Östersjöutmaningen. Av HRM:s medlemskommuner har Esbo, Helsingfors och Vanda anslutit sig till Östersjöutmaningen. I HRM:s åtgärdsprogram har man sammanställt projekt som hör till HRM:s ansvarsområde både geografiskt och verksamhetsmässigt. Åtgärdsprogrammet har utarbetats av en arbetsgrupp vars ordförande är branschdirektören för vattenförsörjningen Jukka Piekkari. HRM:s åtgärdsprogram verkställer HRM:s vision En metropol med miljöansvar och drar samtidigt upp riktlinjer för de principer som styr genomförandet av Östersjöutmaningen vid HRM. HRM:s styrelse godkände åtgärdsprogrammet för Östersjöutmaningen den 18 november HRM:s åtgärdsprogram för Östersjöutmaningen innehåller sammanlagt 17 olika projekt för förbättring av Östersjöns tillstånd. Projekten i åtgärdsprogrammet är tematiskt grupperade. De olika ämnesområdena är kontroll över investeringar, kontroll över dag- och bräddvatten, minskning av den spridda belastningen, forskningsprojekt, ökning av allmänhetens kunskaper och internationellt samarbete. Merparten av projekten inom ramen för programmet är mycket konkreta åtgärder med direkt påverkan på belastningen av Östersjön. Miljöns tillstånd förbättras med åtgärder som rör avloppsnätet och avloppsreningen. Med finns även projekt som rör farligt avfall och klimatförändringen och siktar på att förbättra Östersjöns tillstånd. En del projekt anknyter till nationellt eller internationellt miljösamarbete eller till forskningssamarbete med universitet och andra forskningsorganisationer. Utgivare Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Författare Piekkari Jukka, Fred Tommi, Melakari Ari, Uuksulainen Juha, Andersson Reetta, Koskentalo Tarja ja Kankaanpää Susanna Publikationens namn Östersjöutmaningen. HRM:s åtgärdsprogram Datum Nyckelord Östersjön, vattenskydd, avloppsvatten, dagvatten, spridd belastning, klimatförändring, farligt avfall Publikationsseriens titel och nummer: HRM:s publikationer 5/2012 issn l (nid.) isbn (nid.) isbn (pdf) issn (nid.) issn (pdf) Språk: finska Sidor: 36 Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HSY telefon , fax Östersjöutmaningen samordnas av Helsingfors stad. HRM rapporterar årligen verkställandet av sitt åtgärdsprogram till en arbetsgrupp för Östersjöutmaningen som leds av Helsingfors stad. Därtill rapporteras verkställandet av HRM:s åtgärdsprogram för Östersjöutmaningen till tillämpliga delar för HRM:s styrelse i samband med de normala rapporterna om det ekonomiska utfallet och om verksamhetens genomförande samt i samband med HRM:s årsberättelse eller miljörapport. 5

6 Abstract The Baltic Sea Challenge is a project initiated by the mayors of Helsinki and Turku in June 2007, which aims to improve the condition of the Baltic Sea. The goal of the challenge is to have a positive impact on the condition of the water areas near cities and throughout the Baltic Sea region. The challenge has been accepted by some 170 organisations in Finland and other countries around the Baltic Sea. On 17 September, 2010, HSY s Board of Directors decided that the organisation would join the challenge. Of HSY s member cities, Espoo, Helsinki and Vantaa have become involved. HSY s action plan collects together projects that are geographically and procedurally within HSY s area of responsibility. The action plan was created by a work group chaired by the Director of Water Services Jukka Piekkari. HSY s action plan entails implementing the organisation s vision of an environmentally responsible metropolitan region and outlining the principles for the measures of the Baltic Sea Challenge. HSY s Board of Directors approved its Baltic Sea Challenge action plan on 18 November HSY s action plan for the Baltic Sea Challenge includes a total of 17 separate projects to improve the condition of the Baltic Sea. The projects encompassed by the action plan have been grouped into subject categories concerning the management of investments, the management of stormwater and overflow water, reducing diffuse loading, research projects, increasing awareness and international co-operation. The majority of the projects are concrete measures that directly affect the loading of the Baltic Sea, for example by improving the sewer system or wastewater treatment procedures. Projects focusing on hazardous waste and the climate change have also been included. Some of the projects are connected to national or international environmental co-operation or joint research with universities or other research organisations. Published by Helsinki Region Environmental Services Authority Author Piekkari Jukka, Fred Tommi, Melakari Ari, Uuksulainen Juha, Andersson Reetta, Koskentalo Tarja ja Kankaanpää Susanna Date of publication Title of publication Baltic Sea Challenge. HSY s action plan Keywords Baltic Sea, water protection, wastewater, stormwater, diffuse loading, climate change, hazardous waste Publication series title and number: HSY publications 5/2012 issn l (nid.) isbn (nid.) isbn (pdf) issn (nid.) issn (pdf) Language: Finnish Pages: 36 Helsinki Region Environmental Services Authority PO Box 100, HSY Tel , Fax The Baltic Sea Challenge is co-ordinated by the City of Helsinki. HSY provides annual reports on the implementation of its action plan to the Baltic Sea Challenge work group led by the City of Helsinki. Where applicable, reports on the implementation of the action plan are also provided to HSY s Board of Directors in conjunction with normal financial and operational reports, HSY s Annual Report and various environmental reports. 6

7 Sisällys 1 Taustaa 8 2 Toimintaympäristö 9 3 Toimenpideohjelma Investointien hallinta Hule- ja ylivuotovesien hallinta Hajakuormituksen vähentäminen Tutkimushankkeet Tietoisuuden lisääminen Kansainvälinen yhteistyö 14 4 Seuranta, raportointi ja tiedottaminen 15 5 Yhteenveto 16 HSY:n toimenpideohjelman hankekortit Liite 1 18 Liite 2 19 Liite 3 20 Liite 4 21 Liite 5 22 Liite 6 23 Liite 7 24 Liite 8 25 Liite 9 26 Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite 17 34

8 1 Taustaa Itämerihaaste on Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien kesäkuussa 2007 tekemä aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Sen tavoitteena on vaikuttaa vesien tilaan sekä paikallisesti kaupunkien lähivesillä että koko Itämeren piirissä. Konkreettisten vesiensuojelutoimenpiteiden lisäksi Helsingin ja Turun kaupungit ovat sitoutuneet myös panostamaan kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön, vesiensuojelun tutkimiseen sekä yleisen valistuksen antamiseen. Itämerihaasteeseen on Helsingin ja Turun toimesta haastettu mukaan yhteensä noin 750 tahoa, joista haasteen on ottanut vastaan noin 170 organisaatiota. Näistä yli 70 on kuntia, kaupunkeja ja kuntayhtymiä Suomessa ja muissa Itämeren maissa. Itämerihaasteen verkkosivuilta löytyvät kaikki haasteen allekirjoittaneet tahot. HSY:n jäsenkunnista Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat liittyneet Itämerihaasteeseen. Jäsenkuntien toimenpideohjelmissa on käsitelty muun muassa seuraavia joko osittain tai kokonaan HSY:n vastuulle siirtyneitä asioita: jätevesikuormituksen vähentäminen koko verkoston alueella (esimerkiksi toimintahäiriöiden ja viemärivuotojen vähentäminen, ylivuotojen estäminen, viemärikuormituksen vähentäminen), hulevesien ja meritulvien hallinnan parantaminen, pistekuormituksen vähentäminen, hajakuormituksen vähentäminen, kansainvälinen ympäristöyhteistyö, tutkimushankkeet ja tietoisuuden lisääminen Itämeren tilasta. HSY:n hallitus päätti HSY:n liittymisestä Itämerihaasteeseen. Hallitus antoi samalla toimitusjohtajan tehtäväksi käynnistää toimenpideohjelman laatimisen. Toimitusjohtaja Raimo Inkinen päätti asettaa Itämerityöryhmän, jonka tehtävänä on toimia valmistelevana asiantuntijaelimenä Itämerihaasteen toimeenpanossa, laatia toimenpideohjelman luonnos hallituksen hyväksyttäväksi, raportoida toimenpideohjelman toteutumisesta ja huolehtia yhteydenpidosta haasteeseen liittyneiden tahojen kanssa. Itämerityöryhmään ovat kuuluneet vesihuollon toimialajohtaja Jukka Piekkari (puheenjohtaja), jätevedenpuhdistuksen osastonjohtaja Tommi Fred, verkon osastonjohtaja Ari Melakari, jätehuollon ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, jätehuollon kehittämisinsinööri Reetta Anderson sekä seutu- ja ympäristötiedon yksikön päällikkö Tarja Koskentalo ja ilmastoasiantuntija Susanna Kankaanpää (sihteeri). 8

9 2 Toimintaympäristö HSY:n toiminta kattaa pääkaupunkiseudun yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien viemäröinnin sekä jätevesien puhdistuksen. Jätevesipalveluita tuotetaan HSY:n jäsenkuntien lisäksi Kirkkonummelle, Sipoolle, Tuusulalle, Keravalle, Järvenpäälle sekä Pornaisille. Puhdistamoilla puhdistetaan kaikkiaan 1,1 miljoonan asukkaan jätevedet. Viemäröinti- ja puhdistustoimintaa on kehitetty pitkäjänteisesti jo vuosikymmeniä. Nykypäivänä puhdistustaso onkin Itämeren alueen parhaimmistoa. Huolimatta tehokkaasta puhdistuksesta jätevesitoiminnot ovat yksi suurimmista kuormituslähteistä Helsingin merialueella. Varsinaisia kuormituspisteitä ovat Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden purkualueet Katajaluodolla ja Gåsgrundetissa. Puhdistamoiden yhteenlaskettu ravinnekuormitus on samalla tasolla Vantaanjoen kuljettaman ravinnekuorman kanssa. Jätevesien vaikutuksia merialueella tarkkaillaan kattavalla tarkkailuohjelmalla. Sen tulosten mukaan mittauksin havaittavat vaikutukset ovat pienet. Puhdistamoiden kuormitus onkin osa isompaa koko Itämerta koskevaa rehevöitymisongelmaa, jossa kullakin kuormituksella on oma vaikutuksensa kokonaisuuteen. HSY:n jätevedenpuhdistamoilta päätyy puhdistetun jäteveden mukana Itämereen vuosittain noin 40 tonnia fosforia ja noin tonnia typpeä. Ravinnemäärissä on mukana myös laitosohitusten ja pumppaamoilta tapahtuvien ylivuotojen aiheuttama kuormitus. HSY:n jätevedenpuhdistamoiden ravinnekuormitus Itämereen on suunnilleen yhtä suuri kuin Vantaanjoen aiheuttama ravinnekuorma. Jätevedenpuhdistamoiden ravinnekuormitus on noin 1,3 % koko Suomen fosforikuormituksesta Itämereen ja noin 1,6 % koko Suomen typpikuormituksesta Itämereen. HSY:n puhdistamot aiheuttavat Suomesta yhdyskuntien jätevesien mukana Itämereen päätyvästä fosforikuormasta noin 22 % ja typpikuormasta noin 9 %. Koko Itämeren valuma-alueen kuormituksesta HSY:n jätevedenpuhdistamoiden osuus on fosforin osalta noin 0,1 % ja typen osalta noin 0,2 %. Puhdistamoiden tehostaminen tai viemäröinnin laajentaminen kuormituksen vähentämiseksi on hyvin investointivaltaista toimintaa. Nopeaa tietä suurten investointien toteuttamiseen ei ole, vaan hankkeiden toteuttaminen vie tyypillisesti useita vuosia. Suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen vesihuollon kehittäminen on avaintekijä tehokkaassa vesiensuojelussa. Jätevesipäästöjen haittavaikutusten paikallinen merkitys korostuu puhdistuksen ja viemäröinnin ylikuormitus- ja häiriötilanteissa. Tällöin vaikutukset voivat olla paikallisesti hyvinkin merkittäviä. Helsingin erityispiirteenä on kantakaupungin laaja sekaviemäröity verkosto, jonka kapasiteetti ei kaikilta osin ole riittävä rankkasadetilanteissa. Toinen riskitekijä liittyy jätevedenpumppaamoiden ylivuotoihin. Viemäriverkon ylivuodot muodostavat vain pienen osan HSY:n vesistökuormituksesta, mutta niillä on merkitystä uimavesien laatuun sekä vesieliöstön elinolosuhteisiin. Vesiekosysteemin uhkakuvaksi ovat nousseet jätevesien sisältämät haitalliset aineet. Kaikkein vaarallisimpien kemikaalien käyttöä ja jätteiden hävitystä on säädetty ympäristölainsäädännöllä, mikä tehokkaasti vähentää aineiden päätymistä viemäriin. Vesiympäristölle haitallisia kemikaaleja käytetään kuitenkin yleisesti kuluttajakemikaaleina tai lääkkeinä. Näiden aineiden pääsyä viemäriin on vaikea estää. Prioriteettiaineiden vaikutuksista vesiympäristöön on suhteellisen vähän tutkittua tietoa eikä ongelman laajuudesta ole vielä täyttä selvyyttä. 9

10 3 Toimenpideohjelma HSY:n toimenpideohjelma toteuttaa HSY:n visiota Ympäristövastuullinen metropoli ja linjaa samalla HSY:n Itämerihaasteen toteuttamisen periaatteet. Toimenpideohjelmaan on sisällytetty vain sellaisia hankkeita, jotka sekä maantieteellisesti että toiminnallisesti kuuluvat HSY:n vastuualueeseen. Näin on vältytty päällekkäisyyksiltä kuntien toimenpideohjelmien kanssa. HSY:n toimenpideohjelmaan mukaan otetuista hankkeista suurin osa on sellaisia, jotka jo luonnostaan kuuluvat HSY:n vesihuollon tehtäväkenttään. Jätehuollon sekä seutu- ja ympäristötiedon osalta mukaan on otettu myös kokonaan uusia hankkeita. Toimenpideohjelman avulla helposti näkymättömiksi jääviä hankkeita on tehty näkyvämmiksi systematisoimalla niiden toteutusta ja seurantaa. Seuraavassa on esitetty kuvaukset toimenpideohjelman hankkeista. Raportin liitteenä on kustakin hankkeesta vielä erikseen hankekortit, joista ilmenevät hankkeita koskevat perustiedot kuten tarkoitus ja tavoitteet, toimenpiteet, resurssointi, yhteistyötahot, aikataulut ja seuranta. 3.1 Investointien hallinta Suuri osa vesihuollon ydintehtävistä liittyy ympäristönsuojeluun. Vesiympäristön kannalta erityisen tärkeää on tehokkaasti järjestetty hule- ja jätevesien kokoaminen ja käsittely. Alimitoitetussa tai huonosti toimivassa jätevesijärjestelmässä voi tapahtua ohijuoksutuksia puhdistamoilla, pumppaamoilla ja verkostossa, mikä lisää Itämeren ravinnekuormituksia. Siksi investointien systemaattisella suunnittelulla ja oikea-aikaisella toteutuksella voidaan merkittävästi vaikuttaa vesiympäristön tilan paranemiseen. HSY:n vastuulla oleva hule- ja jätevesien kokoamiseen, käsittelyyn ja poisjohtamiseen tarvittava infrastruktuuri on mittava. Järjestelmä käsittää kaksi jätevedenpuhdistamoa (Viikinmäki ja Suomenoja), km jäte- ja sekavesiviemäreitä, km sadevesiviemäreitä ja lähes 500 jätevesipumppaamoa. Järjestelmän toimintavarmuuden turvaaminen edellyttää sen jatkuvaa parantamista, laajentamista ja kunnossapitoa. Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan vesihuoltolaitosten fuusiota valmisteltaessa laadittiin vesihuollon kehittämisen ja investointien toteutuksen suunnittelujärjestelmä. Suunnittelujärjestelmän tarkoituksena oli varmistaa seudullisen vesihuoltojärjestelmän systemaattinen ja optimaalinen kehittäminen ottaen huomioon yhdyskunnan kehittymisen ja ympäristönsuojelun asettamat vaatimukset sekä vesilaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Sen keskeisiä työkaluja ovat seudulliset investointistrategiat ja kehittämissuunnitelmat, kuntakohtaiset vesihuollon kehittämissuunnitelmat ja investointiohjelmat. Suunnittelujärjestelmä on kuvattu yksityiskohtaisesti yhdistymisen ns. periaatesopimuksessa. Ensimmäinen yhteinen investointistrategia ja ohjelma laadittiin vuosina yhteistyössä Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan vesilaitosten kanssa. Työn tarkoituksena oli saada kokonaiskuva alueella tarvittavista vesihuoltoinvestoinneista ja niiden kiireellisyydestä. Investointistrategiassa investointitarpeita tarkastellaan mm. yhdyskunnan tarpeiden, ympäristönsuojelun ja vesilaitoksen talouden näkökulmista aikajänteen ollessa 30 vuotta. Yksityiskohtaisemman investointiohjelman aikajänne puolestaan on 10 vuotta. HSY:n hallitus hyväksyi sekä investointistrategian että investointiohjelman investointien yksityiskohtaisen suunnittelun ja toteutuksen pohjaksi. Suunnittelujärjestelmän täytäntöönpano jatkuu laatimalla vuosina vesihuollon seudullinen kehittämissuunnitelma ja heti sen valmistuttua erilliset kuntakohtaiset vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Vesihuollon kehittämissuunnitelmien pääasiallisena tarkoituksena on aikatauluttaa järjestetyn vesihuollon piiriin liitettävät alueet. Tästä syystä niitä koskevat hankkeet on sijoitettu kohtaan 3.3 Hajakuormituksen vähentäminen. Suunnittelujärjestelmän ydin on suunnitelmien jatkuva ja systemaattinen päivittäminen, millä pyritään varmistamaan optimaalinen vesihuoltojärjestelmä toiminnan, talouden ja ympäristön kannalta. Strategisen tason suunnitelmat (investointistrategia ja vesihuollon kehittämissuunnitelmat) päivitetään neljän vuoden välein kun taas investointiohjelman päivitysväli on kaksi vuotta. HSY:n käytössä oleva suunnittelujärjestelmä on keskeinen työkalu myös Itämeren suojelua ajatellen. Viemärisaneerauksia tehostamalla pystytään varmistamaan verkoston tehokas toiminta ja vähentämään siten esim. rikkoutumisten aiheuttamia jätevesipäästöjä. Tähän liittyen HSY:n vesihuolto on käynnistänyt verkostojen saneerausprosessien hallintaa koskevan projektin (VESA), jonka tavoitteena on määritellä HSY:n yhtenäinen saneerausinvestointien toteutusprosessi sekä luoda menetelmiä investointien vaikuttavuuden arvioimiseksi. Yksi HSY:n suurista Itämeren suojeluun tähtäävistä investointihankkeista on Blominmäen uusi jätevedenpuhdistamo. Puhdistamo on suunniteltu käsittelemään Espoon, Länsi-Vantaan sekä naapurikuntien jätevedet. Uusi puhdistamo mahdollistaa jätevesien tehokkaan käsittelyn pitkälle tulevaisuuteen. Suunnittelun tilavarauksissa on huomioitu kaksinkertaisen jätevesimäärän käsittely 10

11 nykytilanteeseen nähden. Suunnittelun tavoitteena on nykyistä Suomenojan puhdistamoa tehokkaampi ravinteiden poisto. Typen osalta suunnittelun lähtökohtana on 90 %:n typenpoisto ja fosforissa pitoisuustason 0,2 mg/l alittaminen. Puhdistamon yleissuunnittelu ja puhdistamoalueen kaavoitusprosessi ovat käynnissä. Puhdistamo on suunniteltu otettavaksi käyttöön vuonna Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jätevedet johdetaan nykyisin Suomenojan jätevedenpuhdistamolle, missä ne muodostavat merkittävän osan typpikuormasta. Jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien typpikuormitus kasvaa uuden mädätyslaitoksen käyttöönoton myötä vuonna Jätevedenpuhdistamon kuormituksen pienentämiseksi ja verkoston korroosion vähentämiseksi on järkevää esikäsitellä jätevesiä paikan päällä Ämmässuolla. Esikäsittelylaitoksen on tarkoitus valmistua vuoden 2013 aikana. Investointien hallintaan liittyvät hankkeet ovat: Vesihuollon investointien taloudellisen suunnittelujärjestelmän ylläpito Verkostojen saneerausprosessin hallinta Blominmäen jätevedenpuhdistamohankkeen toteuttaminen Biojätteen käsittelyn jätevesien esikäsittelylaitoksen toteuttaminen Sade- ja sulamisvedet ovat yleensä jätevettä kylmempiä ja heikentävät siten biologista jätevedenpuhdistusta. Tästä syystä niiden pääsyä viemäriverkostoon on pyrittävä vähentämään. Sade- ja sulamisvesimäärät voivat hetkellisesti olla myös niin suuria, että viemäriverkoston kapasiteetti ei riitä niiden pois johtamiseen. Tällaisten tilanteiden varalta sekaviemäriverkostossa ja pumppaamoilla on ylivuotojärjestelyt, joiden kautta jäteveden ja huleveden sekoitus johdetaan sellaisenaan vastaanottovesistöön. Myös sähkökatkokset saattavat aiheuttaa ylivuotoja jätevesipumppaamoilla. Ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen vaikutukset hulevesien hallintaan tulevat tulevaisuudessa entistä enemmän korostumaan kaupunkien infrastruktuurien rakentamisessa ja kehittämisessä. Hulevesien suunnitelmallisella hallinnalla voidaan vähentää hulevesien aiheuttamia tulva- ja ympäristöhaittoja. Luonnonmukaisilla hulevesien hallintamenetelmillä voidaan ainakin osittain korvata erillinen hulevesiviemäröinti. Lisäksi niiden avulla voidaan vähentää sekavesiviemäreiden kuormitusta imeyttämällä hulevesiä maaperään ja tasaamalla virtaamahuippuja viivytysaltaiden avulla. HSY:n toiminta-alueella on laadittu tai ollaan laatimassa kaupunkikohtaiset hulevesistrategiat ja -ohjelmat (jäljempänä hulevesiohjelmat). Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien hulevesiohjelmat löytyvät kaupunkien verkkosivuilta. Ohjelmien laatiminen on tullut tarpeelliseksi kaupunkirakenteen tiivistyessä kun halutaan vähentää 3.2 Hule- ja ylivuotovesien hallinta Hulevesi on maan pinnalta ja rakennuksien katoilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä. Myös rakennusten perustusten kuivatusvedet eli ns. salaojavedet ovat hulevettä. HSY:n toiminta-alueella on käytössä kahden tyyppisiä viemäröintijärjestelmiä: erillisviemäröinti ja sekaviemäröinti. Erillisviemäröidyillä alueilla jätevedet johdetaan jätevesiviemäreihin ja edelleen puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamoille. Hulevedet johdetaan sadevesiviemäreitä tai avo-ojia pitkin lähimpään vesistöön. Erillisviemäröityjen alueiden sadevesiverkostot eivät ole täysin kattavia, joten kiinteistöille kertyviä hulevesiä johdetaan myös alueen jätevesiviemäreihin. Sekaviemäröidyillä alueilla sekä alueen jäte-, että hulevedet johdetaan samaan sekavesiviemäriin ja edelleen puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. Sekaviemäreitä on vain Helsingissä kantakaupungin alueella ja Herttoniemessä. 11

12 hulevesien aiheuttamia tulva- ja ympäristöhaittoja. Hulevesien hallinta koskettaa useita kaupunkien toimijoita, joten hulevesien kokonaisvaltainen hallinta ja eri toimijoiden sitoutuneisuus edellyttää yhteisiä periaatteita. Hulevesiohjelmien toimenpiteiden toteuttaminen on ensisijaisesti kaupunkien vastuulla. HSY vastaa sille kuuluvien yleisten hulevesiviemärien suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä liitoskohtien määrittämisestä. Parhaillaan kaupunkien ja HSY:n välillä on käynnissä laaja-alainen kuntatekniikkaprojekti, jossa hulevesijärjestelmiin liittyvistä vastuista sovitaan yksityiskohtaisemmin. HSY tukee kaupunkien hulevesiohjelmien toteuttamista toimimalla asiantuntijana mm. hulevesityöryhmissä sekä edistämällä omilla toimillaan hulevesien käsittelyä strategioiden mukaisessa prioriteettijärjestyksessä. Kiinteistöjen hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin tai sekaviemäröinnin jatkaminen erillisen hulevesiviemärin rakentamisen jälkeen ovat ongelmia, joihin Suomessa on törmätty usein. Ongelmia on yritetty torjua muun muassa ottamalla käyttöön sekaviemäröintimaksu, joka on korotettu jätevesimaksu. Korotetulla jätevesimaksulla pyritään ensisijaisesti ohjaamaan kiinteistöt liittymään hulevesiviemäriin kuten vesihuoltolaki edellyttääkin. Näin pyritään vähentämään huleveden viemäriverkossa aiheuttamia haittoja sekä pienentämään jäteveden käsittelykustannuksia. HSY laatii selvityksen keinoista, joilla kiinteistöjen hulevesien joutumista viemäriin voidaan vähentää mukaan lukien sekaviemäröintimaksun käyttöönotto. Helsingin kantakaupungin alueella on sekaviemäröintijärjestelmä, jossa sekä alueen jäte- että hulevedet johdetaan samaa sekavesiviemäriä pitkin puhdistettavaksi Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Järjestelmään kuuluu noin 60 ylivuotokaivoa, joiden kautta sekavesiä on mahdollista johtaa mereen hallitusti viemärin kapasiteetin ylittyessä. Vaikka ylivuotovedet ovatkin pääasiassa rankkasateiden aikaisia sadevesiä, on niiden määrää tarkoituksenmukaista vähentää verkostoja saneeraamalla ja muilla verkostojen toimivuutta parantavilla toimenpiteillä purkuvesistön veden laadun parantamiseksi. Sekaviemäröidyn alueen ylivuotovesimäärä oli vuonna 2010 noin m 3, mikä oli noin 0,15 % Viikinmäen jäteveden-puhdistamon kokonaisjätevesimäärästä ja 0,2 % mereen päätyvästä ravinnekuormasta. HSY toimii aktiivisesti vähentääkseen sekaviemäriverkon ylivuotoja toteuttamalla verkoston saneeraus- ja muita tehostamistoimenpiteitä. HSY:n toiminta-alueella on lähes 500 jätevedenpumppaamoa. Pumppaamoiden häiriö- ja huippuvirtaamatilanteissa voi jätevettä joutua vesistöön. Pumppaamoiden ylivuotovesimäärä oli vuonna 2010 noin m 3, mikä oli noin 0,02 % ravinnekuormasta mereen. HSY on yhdessä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n sekä alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa laatinut esiselvityksen Vantaanjoen valuma-alueen jätevesiylivuodoista ja niiden vähentämismahdollisuuksista. HSY edistää aktiivisesti yhteistyötä raportissa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Tätä varten perustettaneen erillinen asiantuntijatyöryhmä. HSY:n toiminta-alueella on käytössä kolme erillistä jätevedenpumppaamoiden kaukovalvontajärjestelmää. Jätevedenpumppaamoiden tehokas ja häiriötön toiminta 12

13 edellyttää järjestelmien yhtenäistämistä sekä kattavuutta. Järjestelmän avulla pumppaamoiden häiriötilanteet voidaan havaita välittömästi ja tarvittaviin toimenpiteisiin haittojen ehkäisemiksi voidaan ryhtyä mahdollisimman nopeasti. HSY käynnistää ja toteuttaa projektin pumppaamoiden kaukovalvonnan yhtenäistämiseksi ja parantamiseksi. Hule- ja ylivuotovesien hallintaan liittyvät hankkeet ovat: Hulevesistrategioiden tavoitteiden tukeminen Selvitys kiinteistöiltä viemäriverkkoon tulevien hulevesien vähentämismahdollisuuksista Sekaviemäriverkon ylivuotojen vähentäminen Pumppaamoylivuotojen vähentäminen Pumppaamoiden kaukovalvonnan yhtenäistäminen ja parantaminen 3.3 Hajakuormituksen vähentäminen Hajakuormituksella tarkoitetaan vesihuollon osalta vesihuoltoverkostojen ulkopuolisilta haja-asutusalueilta tulevaa jätevesikuormitusta. Hajakuormitusta on myös maatalouden aiheuttama ravinnekuormitus, jonka aiheuttama rasitus Itämereen on monin kerroin suurempaa yhdyskuntien aiheuttamaan kuormitukseen verrattuna. HSY:n alueella järjestetyn vesihuollon ulkopuolella on tällä hetkellä noin asukasta eli noin 1 % koko alueen asukasmäärästä. Määrä pienenee sitä mukaa kun uusia verkostoja rakennetaan ja vanhoja alueita liitetään verkostoihin. Jätevesistä aiheutuvan hajakuormituksen vähentämisen kannalta keskeisiä työkaluja ovat vesihuoltolain edellyttämät kuntakohtaiset vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmissa määritellään ne alueet, jotka tullaan liittämään järjestetyn vesihuollon piiriin sekä liittämisen ajankohta. Tämä koskee sekä uusia rakennettavia että vanhoja jo olemassa olevia alueita. Vesihuollon tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon terveydelliset ja ympäristölliset syyt sekä suurehkon asukasjoukon tarve. Kullakin HSY:n jäsenkunnalla on voimassa oleva valtuuston hyväksymä vesihuollon kehittämissuunnitelma, mutta suunnitelmat edellyttävät yhtenäistämistä ja seudullisen näkökulman huomioon ottamista entistä paremmin. HSY laatii ensin vuosina vesihuollon seudullisen kehittämissuunnitelman, jonka painopisteenä on jäsenkuntien väliseen tasapuolisuuteen vaikuttavista laajenemisperiaatteista sopiminen. Näitä ovat muun muassa laajeneminen haja-asutusalueille ja mahdollinen vesiosuuskuntien liittäminen. Tämän jälkeen laaditaan vuosina kuntakohtaiset vesihuollon kehittämissuunnitelmat seudullisen kehittämissuunnitelman linjausten mukaisesti. Ilmansaasteista peräisin oleva typpilaskeuma aiheuttaa noin % Itämeren typpikuormasta joten sillä on merkittävä rehevöittävä vaikutus. Pääkaupunkiseudun kaupungit, HSY ja HSL ovat laatineet ilmansuojelun toimintaohjelmat vuosille Ohjelmien tavoitteena on ilmanlaadun parantaminen ja muun muassa typenoksidipäästöjen vähentäminen. HSY tukee pääkaupunkiseudun kaupunkien ja HSL:n päästöjen vähentämistoimenpiteitä tuottamalla tietoa päästöistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä pyrkii vaikuttamaan asukkaiden valintoihin tiedottamalla. Vesilaitokselle hyväksytyn toiminta-alueen ulkopuolisten alueiden jätevesistä vastaa vesihuoltolain mukaan asianomainen kunta. Tällaiset vesihuoltoverkostojen ulkopuoliset alueet ovat yleensä haja-asutusalueita, joilla sijaitsevilla kiinteistöillä muodostuu ns. sako- ja umpikaivolietteitä. Ne on kuljetettava pois ja käsiteltävä asianmukaisesti vesistökuormituksen vähentämiseksi. Tähän asti HSY:n jätehuolto ei ole järjestänyt asumisessa syntyvien lietteiden kuljetusta käsiteltäväksi vaan kuljetuksen järjestäminen on jäänyt kiinteistön haltijan tehtäväksi. Uudessa jätelaissa edellytetään, että kunnan jätehuoltovastuulle kuuluvan jätteen jättämisestä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen varaan on tehtävä perusteltu päätös. HSY laatii selvityksen sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen ja käsittelyn järjestämisestä sekä tekee kuljetuksen järjestämistä koskevan päätöksen mennessä. Hajakuormituksen vähentämiseen liittyvät hankkeet ovat: Vesihuollon seudullisen kehittämissuunnitelman laatiminen ja ylläpito Vesihuollon kuntakohtaisten kehittämissuunnitelmien laatiminen ja ylläpito Itämereen joutuvien typenoksidipäästöjen vähentäminen Selvityksen tekeminen sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen ja käsittelyn järjestämiseksi 3.4 Tutkimushankkeet HSY:n tutkimus- ja kehitystoiminnan tueksi on luotu matriisiorganisaatio, jonka tehtävänä on koordinoida kuntayhtymän eri toimi- ja tulosalueiden tutkimus- ja kehitystoimintaa. HSY harjoittaa jätevesiin ja ravinnepäästöihin liittyvää tutkimushankeyhteistyötä yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Osa hankkeista tähtää jätevesikuormituksen vähentämiseen joko suoraan tai välillisesti esimerkiksi lietetuotteiden käytön myötä. HSY osallistuu useisiin Itämeren tilaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja hakee niille parhaillaan rahoitusta. Vesiympäristölle haitallisiin aineisiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Euroopan Unionin tasolla on määritetty prioriteettiaineet, joiden vesistöpitoisuudelle on asetettu raja-arvot. Osa aineista on jo aikaisemmin tunnistettuja ympäristömyrkkyjä kun taas osa on normaaleissa kuluttajatuotteissa esiintyviä aineita. Aineet voivat olla akuutisti myrkyllisiä vesieliöille. Osa aineista taas aiheuttaa hormonaalisia muutoksia vesieliöissä, millä voi olla vaikutusta eliöiden kasvuun ja lisääntymiseen. Haitallisia aineita kulkeutuu vesistöön usean eri päästölähteen kautta. Yksi näistä on yhdyskuntien puhdistettu jätevesi. 13

14 Käsitellyssä jätevedessä olevien haitallisten aineiden pitoisuuksia on seurattu jo usean vuoden ajan. Kaiken kaikkiaan pitoisuudet ovat hyvin pieniä. Jätevedestä mitatut ainemäärät eivät kuitenkaan yksin kerro niiden vaikutuksista eliöihin. Pienien pitoisuuksien vaikutusta eliöihin voidaan tutkia biomarkkereiden avulla. Biomarkkerit ovat muutoksia, jotka johtuvat altistumisesta haitallisille aineille. Muutokset voivat kohdistua esimerkiksi perusaineenvaihdunnan entsyymitoimintoihin. HSY osallistuu aktiivisesti jätevesien haitallisia aineita ja niiden vaikutuksia selvittäviin tutkimushankkeisiin. Parhaillaan on käynnissä selvitys puhdistettujen jätevesien vaikutuksista merialueisiin käyttäen testiorganismina sinisimpukoita. Tutkimuksessa selvitetään simpukoiden fysiologisia muutoksia sekä lääke- ja haitallisten aineiden kertymiä simpukoissa. Tutkimusyhteistyön hankkeet ovat: Tutkimus jäteveden sisältämistä haitallisista aineista Tutkimushankeyhteistyö yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa 3.5 Tietoisuuden lisääminen Itämeren tilan parantamiseksi on tärkeää kertoa kuntalaisille vaikutusmahdollisuuksista Itämeren ja lähiympäristön tilaan sekä vaikuttaa ympäristömyönteisen käyttäytymisen lisääntymiseen. Tietoisuutta lisä-tään erilaisin viestinnällisin keinoin. Näitä ovat esimerkiksi tiedotus, kampanjointi, te lat sekä yhteistyön lisääminen muiden toimijoiden kanssa. HSY edistää viestinnän keinoin ympäristömyönteistä käyttäytymistä ja tietoisuutta Itämeren tilasta. Par-haillaan on käynnissä viestintäprojekti vaarallisten jätteiden ja haitallisten aineiden oikeista käsittelytavoista ja -paikoista sekä hanke ilmastonmuutokseen sopeutumistoimien suunnittelusta ja edistämisestä. Pk-yritysten ja kotitalouksien tuottamia vaarallisia jätteitä päätyy edelleen ympäristöön, viemäriverkos-toon tai kaatopaikalle. Tämän vuoksi on tärkeää, että vaarallisia jätteitä tuottavat ja käsittelevät pk-yritykset ja kotitaloudet tietävät, kuinka vaarallisia jätteitä tai muuten haitallisia aineita tulee käsitellä ja minne niitä voi toimittaa. Jätelain muutoksen myötä ongelmajätteen termi muuttuu vaaralliseksi jätteeksi. Myös uuden termin tunnetuksi tekemiseen tarvitaan viestintää. Projektin tavoitteena on saada ongelmajätteet oikeaan loppukäsittelyyn, pois rasittamasta ympäristöä. Lisäksi tavoitteena on tiedottaa ongelmajätteen uudesta termistä vaarallinen jäte. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien ja HSY:n yhteisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian valmistelutyötä koordinoi HSY. Sopeutumisstrategian on määrä valmistua vuoden 2011 lopussa. Sopeutumisstrategia keskittyy kaupunkiympäristön ja rakennetun ympäristön sopeutumiseen ilmastonmuutoksessa. Työssä on tunnistettu alueellisia ilmastovaikutuksia ja määritelty seudullisia toimintalinjoja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseksi. Sopeutumisstrategian luonnokseen on koottu seudullisia toimenpidelinjauksia, joiden avulla pääkaupunkiseudun kaupungit ja HSY voivat varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin kuten lisääntyvään sadantaan ja rankkasateisiin sekä varautua hulevesien hallintaan myös tulevaisuuden muuttuvassa ilmastossa. Tietoisuuden lisäämiseen liittyvät hankkeet ovat: Viestintäprojekti vaarallisten jätteiden ja haitallisten aineiden oikeista käsittelytavoista Ilmastonmuutokseen sopeutumistoimien suunnittelu ja edistäminen 3.6 Kansainvälinen yhteistyö HSY:n vesihuollon edeltäjä Helsingin Vesi on ollut aktiivisesti mukana Itämeren tilan parantamiseen liittyvässä kansainvälisessä yhteistyössä jo 1990 luvun alusta lähtien tarjoamalla yhdessä ympäristöministeriön kanssa asiantuntija-apua mm. Pietarin ja Tallinnan kaupunkien vesilaitoksille. Helsingin Veden rooli oli varsin merkittävä Pietarin alueen jätevedenpuhdistustoiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä kuluneiden vuosikymmenten aikana. Sittemmin yhteistyön luonne on muuttunut kumppanuudeksi. Jatkossa HSY osallistuu Itämeren suojeluun liittyvään kansainväliseen yhteistyöhön alalla toimivien yhteistyöelinten kautta. Varsinaiseen projektiyhteistyöhön osallistutaan kuitenkin vain poikkeuksellisesti asiantuntijaresurssien salliessa. HSY on eri muodoissaan mukana mm. seuraavien organisaatioiden toiminnassa: Baltic Sea Action Group, John Nurmisen Säätiö, EUREAU:n komissio II, International Water Association, HELCOM ja pohjoismaiden suurten puhdistamoiden yhteistyöfoorumi. Lisäksi HSY järjestää Viikinmäen jätevedenpuhdistamon esittelyitä kansainvälisille vierailijaryhmille. HSY:ssa ei ole tällä hetkellä käynnissä tai käynnistymässä Itämeren suojeluun liittyviä kansainvälisen yhteistyön hankkeita. Projektissa toteutetaan jäte- ja vesilaitosten yhteistyönä valtakunnallinen kampanja, jossa kohderyhmille (kotitalouksille ja valituille pk-yrityksille) kerrotaan vaarallisten jätteiden oikeasta käsittelystä ja vastaanottopaikoista. Projektissa tuotetaan aiheeseen liittyvää materiaalia ja niitä sekä asiaa markkinoidaan valtakunnallisesti muun muassa erilaisissa medioissa. 14

15 4 Seuranta, raportointi ja tiedottaminen Helsingin ja Turun kaupunkien käynnistämään Itämerihaasteeseen kuuluva HSY:n toimenpideohjelma vuosille linjaa HSY:n Itämerihaasteen toteuttamista. Helsingin kaupunki koordinoi Itämerihaastetta. HSY raportoi toimintaohjelmansa toteutumisesta vuosittain Helsingin kaupungin vetämälle Itämerihaastetyöryhmälle. Kaikkien Itämerihaasteen kumppaneiden tulokset ja työn eteneminen raportoidaan vuosittain Helsingin kaupungin kokoamassa raportissa. HSY:n Itämerihaasteen toimenpideohjelman toteutumista seurataan keskeisiltä osin myös tuloskorttiseurannan yhteydessä. Toimenpideohjelman toteutumisesta raportoidaan soveltuvin osin HSY:n hallitukselle normaalin talouden ja toiminnan toteutumisen raportoinnin yhteydessä. Lisäksi Itämerihaasteen toimenpiteistä raportoidaan HSY:n vuosikertomuksen tai ympäristöraportoinnin yhteydessä. HSY:n Itämerihaasteen toimenpideohjelmasta laaditaan lehdistötiedote hallituksen hyväksyttyä ohjelman. Yksittäisistä hankkeista tiedotetaan erikseen kun jotakin merkittävää on saatu aikaiseksi. Työryhmän jäseniä ja hankkeista vastaavia keskeisiä henkilöitä kannustetaan osallistumaan esitelmöitsijöinä Itämerihaasteeseen liittyvissä konferensseissa, seminaareissa ja muissa vastaavissa tapahtumissa. 15

16 5 Yhteenveto HSY:n toimenpideohjelma vuosille sisältää seuraavat hankkeet: 1. Investointien hallinta 1.1 Vesihuollon investointien taloudellisen suunnittelujärjestelmän ylläpito 1.2 Verkostojen saneerausprosessin hallinta 1.3 Blominmäen jätevedenpuhdistamohankkeen toteuttaminen 1.4 Biojätteen käsittelyn jätevesien esikäsittelylaitoksen toteuttaminen 2. Hule- ja ylivuotovesien hallinta 2.1 Hulevesistrategioiden tavoitteiden tukeminen 2.2 Selvitys kiinteistöiltä viemäriverkkoon tulevien hulevesien vähentämismahdollisuuksista 2.3 Sekaviemäriverkon ylivuotojen vähentäminen 2.4 Pumppaamoylivuotojen vähentäminen 2.5 Pumppaamoiden kaukovalvonnan yhtenäistäminen ja parantaminen 3. Hajakuormituksen vähentäminen 3.1 Vesihuollon seudullisen kehittämissuunnitelman laatiminen ja ylläpito 3.2 Vesihuollon kuntakohtaisten kehittämissuunnitelmien laatiminen ja ylläpito 3.3 Itämereen joutuvien typenoksidipäästöjen vähentäminen 3.4 Selvityksen tekeminen sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen ja käsittelyn järjestämiseksi 4. Tutkimushankkeet 4.1 Tutkimus jäteveden sisältämistä haitallisista aineista 4.2 Tutkimushankeyhteistyö yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa 5. Tietoisuuden lisääminen 5.1 Viestintäprojekti vaarallisten jätteiden ja haitallisten aineiden oikeista käsittelytavoista 5.2 Ilmastonmuutokseen sopeutumistoimien suunnittelu ja edistäminen 6. Kansainvälinen ympäristöyhteistyö ei hankkeita 16

17 HSY:n toimenpideohjelman hankekortit

18 Liite 1 HANKERYHMÄ 1. Investointien hallinta HANKE 1.1 Vesihuollon investointien taloudellisen suunnittelujärjestelmän ylläpito HANKKEEN KUVAUS Tausta, tavoitteet, rajaukset 1. HSY:n perustamisen asiakirjoissa on kuvattu vesihuollon investointien suunnittelujärjestelmä: 2. Vesihuollon seudullinen kehittämisstrategia on toiminnan ja toimintatapojen yhtenäistämiseen tähtäävä suunnitelma (ns. Kuntatekniikka -projekti). 3. Vesihuollon seudullinen investointistrategia on voimassa olevien vesihuollon kehittämissuunnitelmien pohjalta laadittu HSY:n vesihuollon oma, toimintaa ohjaava pitkän aikavälin (30 v) investointisuunnitelma. 4. Vesihuollon seudullinen kehittämissuunnitelma on jäsenkuntien alueiden kattava ohjeellinen vesihuollon kehittämisen tavoitteita määrittelevä asiakirja. 5. Vesihuollon kuntakohtainen kehittämissuunnitelma, jonka laadintavastuu on kunnilla ja joka sisältää vesihuoltolain 8 3 momentin mukaisen tavoitteellisen aikataulun toiminta-alueen saattamiseksi vesihuollon piiriin. 6. Keskipitkän aikavälin investointiohjelma (= vesihuollon investointiohjelma) on edellisten asiakirjojen pohjalta laadittu HSY:n vesihuollon oma taloussuunnittelun apuvälineenä käytettävä kymmenen (10) vuoden investointien toteutussuunnitelma. 7. Talousarvioon liittyvä investointisuunnitelma on talousarvion yhteydessä laadittava investointien toteutukseen liittyvä lyhyen aikavälin (kolme vuotta) suunnitelma. Suunnittelujärjestelmän ydin on suunnitelmien jatkuva ja systemaattinen päivittäminen, millä pyritään varmistamaan toiminnan, talouden ja ympäristön kannalta optimaalisen vesihuoltojärjestelmän olemassaolo. Strategisen tason suunnitelmat (2 ja 3 ja 4) päivitetään 4 vuoden, investointiohjelma kahden vuoden välein. HSY:n käytössä oleva suunnittelujärjestelmä on keskeinen työkalu Itämeren suojelua ajatellen. Asiakirjat 1,2 ja 3 liittyvät toiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Asiakirja 4 on vesihuoltolain määrittelemä kunnan vesihuollon kehittämisen suunnitelma. Asiakirjat 5 ja 6 ovat HSY:n investointien taloussuunnittelun välineitä. Kuntien kanssa yhteistyössä toteutettava kertaluonteinen kuntatekniikkaprojekti (1) on käynnissä ja valmistunee vuonna HSY:n hallitus hyväksyi vesihuollon seudullisen investointistrategian (2), investointiohjelman (5) sekä talousarvioon liittyvän investointiohjelman. Toimenpiteet Laaditaan ja päivitetään suunnittelujärjestelmän mukaiset raportit. Vastuut, organisointi, roolit Vesihuollon liiketoiminnan tuki -osasto vastaa suunnitelmien laadinnasta. 1, 3 ja 4 laaditaan yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. HSY laatii suunnitelmat 2, 5 ja 6, pyytää niistä jäsenkuntien lausunnot, jonka jälkeen hallitus hyväksyy. Ao. kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitelmat 4. Yhteistyötahot Jäsenkaupungit Aikataulu 1. valmistuu v päivitetään v laaditaan v päivitetään v päivitetään v päivitetään vuosittain. Mittaaminen/Seuranta Toteutumista seurataan vuosittain tilinpäätöksen raportoinnin yhteydessä. 18

19 Liite 2 HANKERYHMÄ 1. Investointien hallinta HANKE 1.2 Verkostojen saneerausprosessin hallinta HANKKEEN KUVAUS Tausta, tavoitteet, rajaukset HSY:n vesihuollon investointistrategian yhtenä keskeisenä teemana on siirtyminen saneerausaikakauteen. Saneeraustoiminnan vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että toteutettavat saneeraustoimenpiteet kohdennetaan oikein ja se on myös pystyttävä osoittamaan. Tähän liittyen HSY:n vesihuolto on käynnistänyt verkostojen saneerausprosessien hallintaa koskevan projektin (VESA), jonka tavoitteena on valmistella yhtenäinen prosessi verkostojen saneerausinvestointien toteuttamiseksi HSY:n jäsenkuntien alueella sekä luoda vaikuttavuuden arviointimenetelmä. Projektin yhteydessä on tarkoitus käydä läpi saneeraustoiminnan nykytila sekä esitellä tavoitetilan mukaiset prosessikuvaukset ja kokouskäytännöt sekä yhteenveto vaikuttavuuden arviointimenetelmistä. Lisäksi tuodaan esiin työn yhteydessä tunnistetut kehittämiskohteet. Toimenpiteet Laaditaan projektin loppuraportti sekä tunnistettujen kehittämiskohteiden projektisuunnitelmat aikatauluineen. Vastuut, organisointi, roolit Projektin ensimmäisestä vaiheesta vastaa verkko-osaston ja investoinnit-osaston henkilöistä koottu työryhmä. Yhteistyötahot HSY:n vesihuolto on mukana eräissä vaikuttavuuden arviointiin liittyvissä kehittämishankkeissa (mm. Pohjoismainen yhteistyöprojekti sekä VVY:n rahoittama tutkimushanke yhdessä Tampereen Veden kanssa), joiden tuloksia hyödynnetään tässä projektissa. Aikataulu Projektin 1. vaiheen loppuraportti valmistuu syksyllä Jatkoprojektien aikataulut esitetään loppuraportissa. Mittaaminen/Seuranta Projektin väliraportti valmistui ja lisäksi projektin etenemisestä raportoidaan vesihuollon johtoryhmälle. 19

20 Liite 3 HANKERYHMÄ 1. Investointien hallinta HANKE 1.3 Blominmäen jätevedenpuhdistamohankkeen toteuttaminen HANKKEEN KUVAUS Tausta, tavoitteet, rajaukset Espoon Vesi laati läntistä pääkaupunkiseutua koskevan jätevesien käsittelyn kehittämissuunnitelman vuosina Sen johtopäätöksenä todettiin uuden kallioon sijoitettavan jätevedenpuhdistamon olevan teknistaloudellisesti paras vaihtoehto. Toisena vaihtoehtona oli nykyisen Suomenojan puhdistamon perusteellinen saneeraaminen ja laajentaminen. Hankkeen YVA-selvitys valmistui Tarkasteltavana oli useita eri sijoituspaikkavaihtoehtoja, joista Espoon kaupunginvaltuusto valitsi Blomiminmäen puhdistamon uudeksi sijaintipaikaksi. HSY:n hallitus hyväksyi puhdistamon suunnittelun mitoitusperiaatteet sekä puhdistustavoitteet. Alustava käyttöönoton ajankohta on vuosi Blominmäen puhdistamo on seudullinen ratkaisu, joka turvaa viemärivesien tehokkaan käsittelyn pitkälle tulevaisuuteen. Puhdistamolla käsitellään Espoon, Länsi-Vantaan sekä hankkeeseen liittyvien naapurikuntien jätevedet. Puhdistamo on mitoitettu vuoden 2040 tilanteen ennakoidulle liittyjämäärälle asukasta. Mitoituksessa käytetty virtaama vuoden 2040 tilanteessa on m 3. Puhdistamon suunnittelun lähtökohdaksi on otettu nykyistä tilannetta tehokkaampi ravinteiden poisto. Typen osalta tavoitteeksi on asetettu 90 %:n puhdistustaso. Fosforin osalta tavoite on alittaa pitoisuudessa taso 0,2 mg/l. Toimenpiteet Ohjelmakauden toimenpiteet: 1. Puhdistamon yleissuunnitelman valmistuminen 2. Täsmennetyn hankesuunnitelman käsittely HSY:n hallituksessa 3. Ympäristölupahakemus 4. Kalliotekniset tutkimukset (Vaihe II) 5. Rakennuslupahakemus 6. Tila- layout- ja louhintasuunnittelun käynnistyminen Vastuut, organisointi, roolit Vesihuollon investoinnit-osasto vastaa hankkeen toteutuksesta yhteistyössä jätevedenpuhdistusosaston kanssa. Jätevedenpuhdistusosasto vastaa ympäristölupaprosessista. Yhteistyötahot Espoon viranomaiset, ELY, alan konsultit Aikataulu 1. Toimenpiteiden aikataulut ovat seuraavat: 2. Syksy Syksy Vuoden 2012 loppuun mennessä 5. Vuoden 2012 loppuun mennessä 6. Vuonna Vuonna Mittaaminen/Seuranta Toimenpidekohdista 1, 2, 3 ja 4 valmistuvat dokumentit. 20

21 Liite 4 HANKERYHMÄ 1. Investointien hallinta HANKE 1.4. Biojätteen käsittelyn jätevesien esikäsittelylaitoksen toteuttaminen HANKKEEN KUVAUS Tausta, tavoitteet, rajaukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jätevedet muodostavat nykyisellään merkittävän osan (noin 15 %) Suomenojan jätevesipuhdistamon typpikuormasta. Mädätyslaitoksen käyttöönotto vuonna 2013 kasvattaa jätteenkäsittelykeskuksesta peräisin olevaa typpikuormaa nykyisestä tasosta. Jo nykyinen Ämmässuolta johdettava typpikuorma aiheuttaa ongelmia Suomenojan jätevedenpuhdistamolla. Jätteenkäsittelykeskuksen jätevedet aiheuttavat myös korroosio- ja hajuhaittoja viemäriverkostossa. Jätevesien esikäsittelyllä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa pienennetään biojätteen käsittelystä Suomenojalle/ Blominmäkeen johdettavaa typpikuormaa. Toimenpiteet Suunnitellaan ja toteutetaan esikäsittelylaitos biojätteiden käsittelylaitoksen yhteyteen. Vastuut, organisointi, roolit HSY:n jätehuollon toimiala, rakennuttamisyksikkö Yhteistyötahot HSY:n vesihuollon toimiala Aikataulu Yleissuunnittelu 2011, toteutussuunnittelu syksyyn 2012 mennessä Rakentaminen syksy Mittaaminen/Seuranta Hankkeen etenemistä seurataan säännöllisesti jätteenkäsittelykeskuksen mädätyslaitoksen projekti- ja ohjausryhmässä. 21