Suomen Merihistoriallinen Yhdistys Sjöhistoriska Föreningen i Finland ry

Transkriptio

1 Suomen Merihistoriallinen Yhdistys Sjöhistoriska Föreningen i Finland ry JÄSENTIEDOTE Syysretkellä Tallinnassa ja Naissaaressa Suomen merihistoriallinen yhdistys järjesti elokuun ensimmäisenä viikonloppuna kaksipäiväisen retket Viroon. Lauantaina kohteena oli mittasuhteiltaan miltei käsittämätön Tallinnan sotasatama ja laivastotukikohta, joka peittää suuren osan nykyistä Pohjois-Tallinnaa. Oppaamme molempina päivinä toimineen tutkija Robert Treufeldtin mittaamattomat tietovarannot ja oivaltava huumorintaju keräsivät vuolaita kehuja, ja keskustelut kieppuivat kävelyn lomassa kulttuuripolitiikasta neuvostohistoriaan. Aloitimme sotasatamaan ja laivastotukikohtaan tutustumisen Lennusadamasta, valtavan alueen itäreunasta. Jatkoimme matkaa bussilla kohti Pieni-Paljassaarta, joka sotasataman rakentamisen yhteydessä täytettiin osaksi mannerta. Koplin yhä osittain suljetulla sotalaivatehtaan alueella sijaitsivat työnjohtajien ja työläisten asuinalueet sekä keskus päärakennuksineen. Alkuperäiset puiset työläisasunnot ovat katoamassa, ja vielä vuosituhannen vaihteessa seisseestä 50 rakennuksesta on pystyssä enää viisi. Sotasataman pohjoisena kärkenä toimi Pieni-Paljassaaren aallonmurtaja, josta vanha Kalarannan linnake (1900-luvulla tunnettu Patarein vankilana) ja lentosatama edelleen näkyvät. Laiturin perustukset ja pinnassa näkyvät kiskot ovat 1920-luvulta. Kierroksemme päättyi Lennusadaman viereiselle Noblessnerin telakkaja tehdasalueelle, joka tunnetaan sukellusveneiden valmistajana. Alueesta rakennetaan parhaillaan asumis- ja kulttuurikohdetta.

2 Retkestä Naissaareen kehittyi, puheenjohtajaa siteeraten, ennen kaikkea elämys. Sunnuntaina tuli kuluneeksi 60 vuotta Viron historian pahimmasta myrskystä, ja säätila oli merkkipäivän mukainen. Satamaan saavuttaessa selvisi, että merenkäynti olisi liikaa kulkuneuvoksi aiotulle risteilyalus Monicalle. Sen sijaan kapusimme keltaiseen Elinaan (1953), jota valistuneet osallistujat arvioivat käytetyn luotsikutterina ja pelastusristeilijänä. Alusten omistaja suositti ilmeestä päätellen vaihtoehtoa harkittu vetäytyminen, mutta ohjaamoon kiipesi iloisesti hymyilevä kokenut kippari ja matka alkoi. Paljassaaren jälkeen aallonkorkeus nousi kahteen metriin, ja puolivälissä matkaa oli tehty jo tunti. Elina kiipesi kuitenkin sitkeästi aallon harjalta toiselle, ja hurjimmat nauttivat kyydistä keulakannen virkistävissä olosuhteissa. Perillä Naissaaressa matkasimme ZIL-kuormurilla pohjoiskärjen majakalle ja jalkauduimme maastoon tutustumaan 1900-luvun alun linnoituksiin. Vesisadetta riitti, mutta keskimäärin pitkän iän karaistamasta sitkeästä joukosta ei valituksia kuultu. Mykistävin kohde oli puhelimien valossa läpi vaellettu järeän tykkipatterin eri asemia yhdistävä tunneli, jonka kosteassa pimeydessä ohi vilahtivat koristeelliset portaikot, hissikuilu ja sokkeloiset käytävät huoneineen. Paluumatkalla saaren keskiosissa ohitimme miinavaraston ja -tehtaan, historiallisen Lõunakülan (Storbyn) ja Männikun neuvostosotilaskylän sekä rautatieaseman vetureineen Naissaaren vanhimman linnakkeen 1700-luvun alusta. Molempina päivinä matkassa oli mukana 28 henkeä. Onnellinen osallistuja kiittää järjestäjiä ja mainiota matkaseuraa ikimuistoisesta retkestä! Vilma Lempiäinen Katso kuvakooste retkestä yhdistyksen Facebook-sivulta ja lue lisää Naissaaresta LAIVA-lehdestä 3/

3 Toimintakertomus 2016 Yhdistyksen hallitus kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumiskerrat kokouksiin ovat suluissa. Yhdistyksen luottamushenkilöinä toimivat seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja Dosentti Tapio Bergholm (4) Varapuheenjohtaja Merikapteeni Yrjö Tiitinen (4) Sihteeri FM Ville Honkanen (4) Rahastonhoitaja FT Kirsi Keravuori (3) Jäsenet Komentaja Ove Enqvist (1) Dosentti Mikko Huhtamies (0) FM Vilma Lempiäinen (4) Museojohtaja Tapio Maijala (2) VTT Petri Sipilä (4) PhD Sari Mäenpää (2) FT Miia-Leena Tiili (0) Toiminnantarkastaja Päätoimittaja Hannu Hillo Varatoiminnantarkastaja FM Anne Ala-Pöllänen Kirjanpitäjä Maria Rosenius Jäsenistö Jäseniä yhdistyksellä on 168 henkilöjäsentä ja 16 yhteisöjäsentä tarkistetun tilanteen mukaan. Tiedotus Yhdistyksen jäsenille postitettiin vuoden 2016 aikana neljä jäsentiedotetta, joissa käsiteltiin ajankohtaisia tapahtumia ja tiedotettiin yhdistyksen toiminnasta. Yhdistyksen tiedottajana toimi Vilma Lempiäinen ja kotisivuja ylläpiti Aaro Sahari. Yhdistyksen Facebook-sivuilla on 283 tykkääjää. 3

4 Kevätkokous ja esitelmä Yhdistyksen kevätkokous pidettiin Tieteiden talossa. Kokouksen jälkeen kuultiin FT Miia-Leena Tiilin esitelmä aiheesta Merivartioammattilaisuus liikkeessä. Kokoukseen ja esitelmätilaisuuteen osallistui 14 henkilöä. Syyskokous ja esitelmä Yhdistyksen syyskokous pidettiin Tieteiden talolla. Kokouksen jälkeen pidettiin paneelikeskustelu, missä hallituksen puheenjohtaja Tapio Bergholm ja FT Timo Soukola keskustelivat Suomen Merimies-Unionin 100-vuotisen edunvalvonnan historiasta. Kokouksessa ja keskustelutilaisuudessa oli läsnä yhteensä 16 yhdistyksen jäsentä. Nautica Fennica Suomen merimuseon vuosikirja Nautica Fennica Työ merellä postitettiin jäsenetuna jäsenmaksunsa säännöllisesti vuosittain maksaneille jäsenille. Vuosikirjan sisältö järjestettiin Merihistorian päivien 2015 teeman ympärille ja seminaarin esitelmiä julkaistiin vuosikirjassa. Tutkimusartikkelit ja muistelmat kattoivat merityön eri puolia aina 1600-luvulta tähän päivään saakka. Merihistorian metodien, tarkastelukulmien ja esitystapojen rikkaus oli tyylikkäästi esillä. Nautica Fennican julkaisi Museovirasto ja sen toimittamisesta vastasivat yhteistyössä Suomen merimuseo ja Suomen merihistoriallinen yhdistys. Vuosikirja on Suomen julkaisufoorumin ensimmäisellä tasolla ja arvioitu tieteellisesti tasokkaaksi. Yhdistyksen puheenjohtaja Tapio Bergholm toimi Nautica Fennican toimittajana ja vastasi yhteistyöstä Museoviraston kanssa. Merihistorian päivät Yhdeksännet Merihistorian päivät päätettiin järjestää Merikeskus Vellamossa Kotkassa. Tapahtumaa valmis- 4

5 telivat yhteistyössä Suomen merihistoriallinen yhdistys, Suomen meriarkeologinen seura ja Pietarsaaren museo. Seminaaria varten anottiin apurahoja. Sari Mäenpää valittiin järjestelytoimikunnan puheenjohtajaksi. Työryhmään kuuluivat Sari Mäenpään lisäksi yhdistyksen edustajina Tapio Bergholm, Kirsi Keravuori, Vilma Lempiäinen, Tapio Maijala ja Yrjö Kaukiainen sekä Suomen meriarkeologisesta seurasta Kalle Virtanen ja Kaj Enholm. Retket ja tapahtumat Suomen merihistoriallisen yhdistyksen kevätretki tehtiin Kuivasaaren linnakesaarelle. Retkelle osallistui 19 yhdistyksen jäsentä. Yhdistyksen syysretki kohdistui Tukholmaan Kaksipäiväisellä retkellä tutustuttiin neljään museokokonaisuuteen. Oppaana toimi Anders Björklund ja matkan vetäjänä Tapio Bergholm. Matka toteutettiin yhteistyössä Helsingin Laivanpäällikköyhdistyksen ja Suomen Laivahistoriallisen yhdistyksen kanssa ja sille osallistui kahdeksan henkilöä tehtiin tutustumiskierros Museoviraston kuvakokoelmiin. Järjestelyistä vastasi Ismo Malinen. Kierrokselle osallistui 11 henkeä järjestettiin Ove Enqvistin pitämä erillinen esitelmätilaisuus Tieteiden talossa. Aiheena oli Suomenlahti Pietarin suojana. Keisarillisen Venäjän jättimäinen meri- ja rannikkopuolustushanke 1900-luvun alussa. Yhdistys oli Hietalahden höyrylaivatapahtumassa myymässä yhdistyksen julkaisuja Suomen Laivahistoriallisen yhdistyksen ja Suomen höyrypursiseuran kanssa. Edustukset Suomen merihistoriallista yhdistystä ovat edustaneet Merihistoria.fi -verkkoarkiston johtokunnassa Petri Sipilä. Museoviraston perinnealusrekisterin asiantuntijalautakunnassa yhdistyksen edustajana on toiminut Anne Ala-Pöllänen. Tapio Bergholm on 5

6 lisäksi edustanut yhdistystä Merihistorian komission Suomen osaston puheenjohtajana, International Commission of Maritime Historyn varapuheenjohtajana, sekä The Society for Nautical Research:n merentakaisena kirjeenvaihtajana. Yhdistys on Suomen tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Tiedekustantajien liiton jäsen. Merihistoria.fi Yhdistys on osallistunut -verkkoarkiston ylläpitämiseen. Portaalin talous järjestettiin Suomen merihistoriallisen yhdistyksen kautta, ja sivuston päivityksistä vastasi Petri Sipilä. Talous Yhdistyksen jäsenmaksu oli vuonna 2016 henkilöjäseniltä 30 euroa ja yhteisöjäseniltä 60 euroa. Jäsenmaksutuloilla rahoitettiin yhdistyksen tiedotustoimintaa ja ostettiin Nautica Fennica jäsenistölle jaettavaksi. Yhdistyksen talous on vakaalla pohjalla. Muutoksen tyrskyjä ja kotirannan maininkeja avoin luentosarja Forum Marinum, Linnankatu 72, Turku (klo ) Henrika Hopeavuo ja Lauri Kaira: Yksilö ja yhteisö - näkökulmia purjehduksen historiaan 1900-luvun alkupuolella Kirsi Keravuori ja Kirsi Sonck-Rautio: Talonpoikaislaivurit ja kalastajat merellä Reetta Sippola ja Otto Latva: Muuttuvia näkemyksiä valtamerten pinnalta ja syvyyksistä ja 1800-luvuilla Jaana Kouri ja Katriina Siivonen: Pisara meressä - kulttuurista kestävyyttä veden äärellä Ulla Kallberg ja Sari Mäenpää: Miehiä ja naisia merityössä Aallonharjalle eli AHA on Turun yliopistossa toimiva mereen tai muihin vesistöihin liittyvän humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen ja opetuksen laboratorio. wordpress.com/ Luentosarja järjestetään yhteisytössä Forum Marinumin kanssa. 6

7 MERIKARJALA seminaari II Näkökulmia Merikarjalaisuuteen Karjalatalo, Yläsali 2. kerros, Käpylänkuja 1, Helsinki Merikarjalaksi kutsutaan entisen Viipurin läänin ja Vanhan Suomen alueen rannikkokuntien ja ulkosaarten aluetta. Avoimessa seminaarisarjassa tehdään näkyväksi merikarjalaisuuden merkitys Suomen itsenäisyyden ajan valtiolliseen kehitykseen. Ensimmäinen seminaari pidettiin Merikeskus Vellamossa. Ohjelma 10:30-10:40 Pyhäinpäivän seminaarin avaus ja Karjalan Liiton tervehdys 10:40-11:00 Musiikilinen avaus, Viipurin soitannollinen yhdistys 11:00-11:10 Päivän ohjelman esittely, Matti Lepistö, Wiipuri-yhdistys ry 11:10-11:40 Näkökulmia Merikarjalan historiaan, idästä ja lännestä katsottuna, Rainer Knapas, FL 11:40-12:10 Mitä se oli meininki Merikarjalassa? Martti Kosonen, FL 12:10-12:40 Merikarjala 1918, Pirko Kanervo, FT 12:40-13:00 Kysymyksiä ja vastauksia kuulijoilta puh. joht. Matti Lepistö, Wiipuri-Yhdistys ry 13:00-14:15 Lounastauko 14:15-14:45 Viipurinlahden kulttuurimaisema Pentti Savolainen, dosentti 14:45-15:15 Miksi merikarjalaisia evakkoja ei asutettu merenrannalle? Teemu Keskisarja, FT 15:15-15:45 Merikarjalan kulttuuritutkimuksesta Pekka Suutari, professori, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto 15:45-16:00 Seminaarin päätössanat, Pertti Joenpolvi, Wiipuri-Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Seminaarin järjestää Merikarjala-toimikunta, jonka muodostavat Uuras-Kilta, Wiipuri-Yhdistys ry, Merikeskus Vellamo, Karjalan Liitto ry, Karjalan tutkimuslaitos / Itä-Suomen yliopisto. Muutokset mahdollisia, lisätietoja Karjalan liiton kotisivuilta: meri-karjala 7

8 Merihistorian seminaariviikonloppu Forum Marinumissa Avoimen seminaarin ohjelmassa on lauantaina avoin meripuolustus- ja merisotahistorian tutkijatapaaminen. Päivän aikana käsitellään rannikkotykistö-, rannikkojoukko- ja laivastohistoriaa ja keskustellaan ajankohtaisista tutkimus-, kirja- ja konservointiprojekteista. Sunnuntaina ohjelma jatkuu laivastohistoriaan kauppamerenkulkuun liittyvillä teemoilla ja suomalaisten merimiesten vaiheilla 1. maailmansodassa. Seminaaripäivän osana on Tekniska Förening i Finlandin toteuttama osuus liittyen julkaisusarjaan Finlandsvenska tekniker. Merihistorian seminaariviikonloppu toteutetaan yhteistyössä Turun Rannikkotykistörykmentin perinneyhdistyksen kanssa. Seminaarin yhteydessä avataan myös Gyltön linnakkeen historiaa käsittelevä näyttely Kruununmakasiinin aulassa. Tutustu tarkkaan ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan mennessä osoitteessa: ajankohtaista/ Merihistoriallisia näyttelyitä Merikeskus Vellamo Pienet laivat Suuret tarinat Pienoismallinäyttelyn itsenäisyytemme ajan laivoista on tuottanut Suomen merimuseo yhteistyössä Meriliitto ry:n kanssa, ja se on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Avoinna saakka. Forum Marinum Naantali purjehtii: Tuokiokuvia Naantalin Purjehdusseuran satavuotisesta historiasta Tuokiokuvia sekä esineistöä maineikkaista kilpailuistaan tunnetun seuran historiasta. Avoinna saakka. SUOMEN MERIHISTORIALLINEN YHDISTYS RY SJÖHISTORISKA FÖRENINGEN I FINLAND RF PL 134, HELSINKI