Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 199/2012 vp Poliisien työhyvinvointi Eduskunnan puhemiehelle Poliisihallinto on vuodesta 2009 asti käynyt läpi hallintorakenteen uudistusta. Resursseja on vähennetty säästöjen vuoksi. Poliisin työ on lähtökohtaisesti haastavaa ja vaatii hyvää psyykkistä ja fyysistä kuntoa. Hallintorakenteen uudistus on johtanut poliisilaitosten voimakkaaseen vähenemiseen. Tällä on ollut oma vaikutuksensa poliisien työkuormituksen kasvuun ja työssä jaksamiseen. Poliisiammattikorkeakoulu teki työkykyä koskevan tutkimuksen, johon vastasi yli poliisia. Poliisit arvioivat työkykynsä heikkenevän iän myötä muuta työväestöä nopeammin. Poliisin jaksaminen on muutoin parantunut, mutta joukossa on yksi poikkeus. Poikkeuksena ovat alipäällystössä toimivat poliisit. Tutkimuksen mukaan alipäällystölle olivat vaikeita erityisesti vuodet Uran alkuvuosina poliisit arvioivat työkykynsä erittäin hyväksi. Tutkimuksen mukaan johtajille aiheuttavat stressiä liialliseksi koetut vaatimukset, tehtäväkuvan epäselvyydet ja rooliristiriidat. Syyksi alipäällystön tilanteelle on arvioitu poliisin hallintorakenteen uudistusta, jossa poliisilaitosten määrä tippui 90:stä 24:ään. Uudistus astui voimaan vuonna Se toi mukanaan paljon uusia asioita henkilöstön tehtäviin ja aiheutti myös töiden kasautumista. Nämä seikat ovat kuormittaneet jaksamista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kuinka hallitus aikoo turvata poliisien työssä jaksamisen ja minimoida säästöistä aiheutuvat kuormitustilanteet ja minkälaisia tukitoimenpiteitä poliisihenkilökunnalle on järjestetty? Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2012 Anne Louhelainen /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anne Louhelaisen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 199/2012 vp: Kuinka hallitus aikoo turvata poliisien työssä jaksamisen ja minimoida säästöistä aiheutuvat kuormitustilanteet ja minkälaisia tukitoimenpiteitä poliisihenkilökunnalle on järjestetty? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Poliisihallinnossa on systemaattisesti panostettu ja tullaan jatkossakin panostamaan työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitoon. Ammattitaitoinen ja työkykyinen henkilöstö on keskeinen poliisin toiminta- ja taloussuunnitelmaan kirjattu tavoite. Tavoitteen saavuttamiseksi poliisihallinnossa on käytössä useita vakiintuneita ja käytössä olevia menetelmiä, joiden avulla työkykyä voidaan tukea. Erilaisten kyselyjen lisäksi poliisissa on mm. toimiva työsuojeluorganisaatio, jonka tehtävänä on varmistaa turvallisia ja terveellisiä työolosuhteita. Käytössä on myös ns. varhaisen välittämisen malli, jonka avulla työkykyä uhkaaviin tekijöihin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Samoin käytössä on kattava työterveyshuolto. Poliisin henkilökunnalla on myös mahdollisuus osallistua ammatilliseen kuntoutukseen tai yksilölliseen kuntoutukseen tarvittaessa. Henkilöstön työhyvinvoinnista ja osaamisen hallinnasta pyritään huolehtimaan kaikissa olosuhteissa. Työhyvinvoinnin tarkkailu kuuluu osana jokapäiväistä esimiestyötä. Sen lisäksi tulos- ja kehityskeskustelujen yhteydessä paneudutaan erityisesti jokaisen työntekijän työssä jaksamisen tilanteeseen. Poliisin työkykyä selvittäneessä tutkimuksessa (Vuorensyrjä: Poliisityön kuormittavuus ja poliisihenkilöstön fyysinen ja psyykkinen työkyky ja työssä jaksaminen, Poliisiammattikorkeakoulu 2011) päädyttiin siihen, että poliisit ovat varsin työkykyisiä vielä uran loppuvaiheessakin. Myös alipäällystö henkilöstöryhmässä työkyky arvioitiin pääsääntöisesti melko tai erittäin hyväksi, vaikka kenttäjohtojärjestelmän muutokset ovat vaikuttaneet erityisesti alipäällystön työprosesseja muuttavasti. Sille, että poliisien työkyky vaikuttaa alentuneen uran aikana, on looginen selitys. Työn fyysiset vaatimukset eivät työuran aikana juuri vähene, joten ikääntymisen tuomat luonnolliset tekijät vaikuttavat työkykyisyyteen. Poliisihallinnossa on käytössä useita erilaisia henkilöstökyselyjä, kuten esimerkiksi henkilöstöbarometri, työsuojelun haittojen ja vaarojen arviointi sekä riskien arviointi. Helmikuussa 2012 toteutettiin koko poliisihallinnossa henkilöstöbarometrikysely, jonka pohjalta tullaan laatimaan kehittämissuunnitelmia kyselyn tulosten pohjalta huomioiden sekä työhyvinvointia tukevat voimavarat että kehittämistä vaativat kohteet. Edellä mainitut kyselyt suoritetaan tietyin määrävälein, ja näin saadaan kerättyä päivitettyä tietoa kehittämisen edistymisestä ja työhyvinvoinnin tilasta. Edellä mainittuja toimenpiteitä on toteutettu säännöllisesti jo pitkään, ja ne ovat edelleen aktiivisesti käytössä työhyvinvoinnin edistämiseksi poliisihallinnossa. Poliisihallitus on valinnut vuoden 2012 henkilöstöjohtamisen painopistealueeksi henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitämisen ja kehittämisen. Työhyvinvoinnin tukemisen keinot ja menetelmät ovat keskeisellä sijalla 2

3 Ministerin vastaus KK 199/2012 vp Anne Louhelainen /ps poliisiyksiköiden laatimissa henkilöstösuunnitelmissa. Lisäksi valmisteilla olevassa henkilöstöstrategiassa ja henkilöstöbarometrin tulosten pohjalta laadittavissa toimeenpanosuunnitelmissa työhyvinvoinnin tukitoimet ovat olennainen kehittämis- ja seurantakohde. Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2012 Sisäasiainministeri Päivi Räsänen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 199/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Anne Louhelainen /saf: Hur tänker regeringen sörja för att poliserna orkar i sitt arbete och minimera belastningar till följd av besparingar och vilka slags stödåtgärder har ordnats för polispersonalen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Inom polisförvaltningen har man systematiskt satsat på arbetshälsa och på en bibehållen arbetsförmåga, och kommer att göra det även i fortsättningen. En yrkeskunnig och arbetsför personal är ett centralt mål i polisens verksamhets- och ekonomiplan. För att målet ska uppnås använder man inom polisförvaltningen flera vedertagna och redan existerande metoder genom vilka man kan stödja arbetsförmågan. Förutom olika enkäter har polisen bl.a. en fungerande arbetarskyddsorganisation, som har till uppgift att säkerställa trygga och sunda arbetsförhållanden. Man använder också en modell för s.k. tidigt ingripande med vars hjälp man i ett så tidigt skede som möjligt ingriper i faktorer som hotar arbetsförmågan. Likaså har man en heltäckande företagshälsovård. Polisens personal har också möjlighet att vid behov delta i yrkesinriktad rehabilitering eller individuell rehabilitering. Strävan är att värna om personalens arbetshälsa och kompetenshantering under alla omständigheter. Att ge akt på arbetshälsan är en del av det dagliga chefsarbetet. I samband med resultatoch utvecklingssamtal sätter man sig dessutom särskilt in i hur varje arbetstagare orkar i arbetet. I en undersökning där man utrett polisens arbetsförmåga och belastningen i polisarbete samt polisernas fysiska och psykiska arbetsförmåga och ork i arbetet (Vuorensyrjä: Poliisihenkilöstöntyökyky ja työssä jaksaminen, Polisyrkeshögskolan 2011) kom man fram till att poliser fortfarande är tämligen arbetsföra i slutskedet av karriären. Även arbetsförmågan bland underbefälet i personalgruppen bedömdes i regel som ganska eller mycket god, även om ändringar i fältledningssystemet har lett till förändringar i synnerhet i underbefälets arbetsprocesser. Det finns en logisk förklaring till att polisernas arbetsförmåga verkar sjunka under tiden i arbetslivet. De fysiska kraven i arbetet minskar inte nämnvärt under tiden i arbetslivet, och därför inverkar naturliga faktorer som hör ihop med åldrande på arbetsförmågan. Inom polisförvaltningen används flera olika personalenkäter, såsom till exempel personalbarometer, bedömning av men och risker i arbetarskyddet samt riskbedömning. I februari 2012 genomfördes en personalbarometerenkät inom hela polisförvaltningen och utifrån resultaten av den kommer man att lägga upp utvecklingsplaner och beakta både resurser som stöder arbetshälsan och objekt som kräver utveckling. Ovan nämnda enkäter görs med jämna mellanrum, och på så vis får man uppdaterad information om hur utvecklingen går framåt och om läget i fråga om arbetshälsan. Ovan nämnda åtgärder har vidtagits regelbundet redan under en lång tid och är fortfarande i aktivt bruk för att främja arbetshälsan inom polisförvaltningen. Polisstyrelsen har som insatsområde inom personalledningen 2012 valt att 4

5 Ministerns svar KK 199/2012 vp Anne Louhelainen /ps upprätthålla och utveckla personalens arbetshälsa. Olika sätt och metoder för att stödja arbetshälsan är centrala i de personalplaner som polisenheterna gör upp. Dessutom är stödåtgärderna för arbetshälsa i den personalstrategi som är under beredning och de handlingsplaner som görs upp utifrån resultaten av personalbarometern ett viktigt objekt för utveckling och uppföljning. Helsingfors den 10 april 2012 Inrikesminister Päivi Räsänen 5