Lähisuhde- ja perheväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden palvelut Espoossa 2013
|
|
- Anne-Mari Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sosiaali- ja terveyslautakunta LIITE 1 Lähisuhde- ja perheväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden palvelut Espoossa 2013 Taustaa palvelujen uudelleen järjestämiselle Espoossa Espoossa turvakodin toimintamalli ja laajemmin lähisuhde- ja perheväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden tuen järjestäminen on vaatinut uudelleen arviointia. Palveluja lähdettiin kehittämään asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta saadun palautteen perusteella sekä turvakodin asiakasmäärän vähentyessä radikaalisti viime vuosina. Espoo oli jo aiemmin järjestänyt asukkailleen omana toimintana monenlaisia kriisipalveluja kuten sosiaali- ja kriisipäivystyksen, mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus Empun, terveysasemien psykiatristen sairaanhoitajien ja perheneuvoloiden palvelut. Olemassa olevaan toimintaympäristöön tarvittiin lisäksi sellainen väkivallan ehkäisytyöhön erikoistunut peruspalvelutasoinen viranomaistaho, johon muut toimijat voisivat suoraan ilman ajanvarausta ohjata väkivallan uhrin. Uuden palvelumallin tavoitteena oli hyödyntää sekä asiakkaan oman läheisverkoston että kaupungin koko palvelujärjestelmän tuki nykyistä paremmin. Espoo oli ostanut turvakotipalveluja Naisten Apu Espoossa ry:ltä (nyk. Lyömätön Linja Espoossa ry) vuodesta 1983 lukien. Ostopalvelusopimus yhdistyksen kanssa oli tehty vuonna 1997 ja sopimusta oli tarkistettu vuonna Espoon turvakodissa oli 10 asiakashuonetta. Huoneisiin majoittui yleensä aikuinen joko yksin tai lapsineen ja 10 huoneen vuorokausikapasiteetti oli puolessa vuodessa 1800 vuorokautta. Käytännössä turvakodin kapasiteetista oli ollut viime vuosina käytössä vain puolet. Tammikesäkuussa 2012 Espoon turvakodissa oli ollut 45 espoolaisperhettä ja heillä 912 perhevuorokautta. Ulkokuntien käyttö mukaan lukien perhevuorokausien määrä oli ollut Asiakkaiden vähyyden vuoksi turvakodin taloudellinen tilanne oli jo vuosia ollut erittäin huono. Turvakodin kaikessa toiminnassa oli tehty säästötoimenpiteitä ja palvelutarjontaan oli yritetty lisätä avopalvelutyyppistä toimintaa. 30 vuodessa sekä palvelujärjestelmä että asiakkaiden tarpeet ovat muuttuneet. Suuri osa turvakotipalvelun asiakaskunnasta Espoossa ei ollut ympärivuorokautisen laitosmaisen palvelun tarpeessa. Turvakotijakson aikana vanhempi saattoi esimerkiksi käydä töissä ja lapset päiväkodissa ja koulussa. Valtaosa turvakotiasumisesta alkoi suunnitellusti, ehkä pitkänkin harkinnan jälkeen, ja turvakotiin saapuminen tapahtui päiväsaikaan. Öiseen aikaan turvaan hakeutuminen akuutin väkivaltatilanteen tai sen uhan seurauksena oli poikkeuksellista. Yleisimpiä syitä turvakotiin hakeutumisessa olivat henkinen väkivalta tai pelko siitä, että jotain tapahtuu. 1
2 Useille asiakkaille arvioitiin riittävän asumisen järjestäminen siten, että väkivalta tai sen uhka loppuu ja heillä on mahdollisuus irtautua väkivaltaisesta suhteesta. Asumisen lisäksi asiakkaat kokivat tarvitsevansa kriisi- ja keskusteluapua, neuvontaa ja ohjausta esim. sosiaaliturvaan ja juridiikkaan liittyvissä kysymyksissä sekä apua käytännön asioiden järjestämisessä. Ongelmaksi koettiin, että turvakotijaksot saattoivat pitkittyä muista kuin väkivallan uhasta tai psykososiaalisen tuen tarpeesta johtuvista syistä, esim. asunnottomuuden tai päihde- ja mielenterveysongelmien vuoksi. Turvakotiin saattoi hakeutua omatoimisesti ilman lähetettä/arviointia. Joillakin asiakkaille pääasiallinen tulosyy saattoi olla muu kuin väkivalta tai sen uhka, ja turvakoti oli tuolloin ainoa tarjolla ollut sijoituspaikka. Asumisajat turvakodissa olivat viime vuosina pitkiä ja saattoivat venyä yli puolen vuoden mittaisiksi. Turvakodin sijainti kaukana muusta asutuksesta ja palveluista sekä hankalat kulkuyhteydet oli koettu haasteellisiksi. Samaan aikaan kun turvakotitoiminnan asiakasmäärät laskivat, kaupungin peruspalveluissa - neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa, lastensuojelussa, lastenvalvojatyössä, tapaamispaikkatoiminnassa ja aikuissosiaalityössä - kohdattiin jatkuvasti asiakkaita, joiden arvioitiin hyötyvän kevyemmästä avusta ja tuesta avopalveluina. Lähisuhdeväkivallan uhrien palvelutarpeet ovat moninaisia eikä viranomaistoimintana ollut olemassa tahoa, joka olisi ottanut tehtäväkseen asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaisen arvioinnin, palvelujen koordinoinnin ja lähisuhdeväkivaltaan erikoistuneen psyykkisen tuen tarjoamisen. Asiakkaat antoivat palautetta siitä, että heidän työntekijälle kertomansa vaikea väkivaltatilanne ei usein johtanut mihinkään toimenpiteisiin. Espoossa lähdettiin pohtimaan, millä tavoin kaupungin toimijoiden lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä voitaisiin selkiyttää ja vahvistaa ja miten kuntalaisille voitaisiin tarjota entistä kattavampia palveluita mahdollisimman matalalla kynnyksellä yhden luukun periaatteella. Espoossa lähdettiin toteuttamaan lähisuhdeväkivaltatyön mallia, jossa mahdollisimman monimuotoisen ja asiakaslähtöisen korjaavan työn ja varhaisen puuttumisen lisäksi pyritään ennaltaehkäisemään väkivaltaa ja edistämään väkivallattomuutta ja hyvinvointia. Tätä tehtävää toteuttamaan perustettiin Omatila palvelu Perheasioiden yksikön yhteyteen. Samassa yksikössä tarjotaan eroauttamispalveluja. Uusi palvelu aloitti toimintansa , jolloin vanha turvakotitoiminta Espoossa lakkasi. Ympärivuorokautisia turvakotipalveluja ostetaan tarvittaessa pääkaupunkiseudulla tai muualla sijaitsevista turvakodeista, Espooseen on kehitetty uusia monimuotoisia palveluja ja ehkäisytyötä tehdään laaja-alaisesti monella tasolla viranomaistyönä. Tukimuodot, joita Omatila -palveluissa tarjotaan erilaisiin väkivallan uhan tilanteisiin, ovat sidoksissa asiakkaan vointiin, tuen tarpeeseen ja turvallisuusuhkaan, jota tilanne saattaa asiakkaalle aiheuttaa. Palvelussa tehdään asiakasta ja mahdollista lähettävää tahoa kuunnellen arvio tukitoimien pohjaksi. Jokaisen asiakkaan tilanne arvioidaan yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti ja tämän jälkeen koordinoidaan hänen tarvitsemansa palvelut. Omatilan käynnistäminen Vastaava ohjaaja ja ohjaaja aloittivat työnsä joulukuussa Omatila-tiimi ja sen toiminta rakennettiin Omatilan vastaavan ohjaajan, ohjaajan ja Perheasioiden yksikön esimiehen 2
3 yhteistyönä. Joulukuun aikana Omatilalle määriteltiin tehtävät, palvelumuodot sekä toimintakuvaukset eri tilanteisiin. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen kanssa luotiin yhteiset toimintalinjaukset ja työnjako. Perustehtävä, tavoitteet, arvot ja viitekehys määriteltiin selkeästi. Kaikille työntekijöille järjestettiin yhteistä koulutusta. Turva-asunnot (5) hankittiin ja varustettiin käyttökuntoon. Omatilasta laadittiin esite ja nettisivut. Eri toimijoiden kanssa käytiin yhteisiä neuvotteluja, ja mm. Lyömättömän Linjan turvakodin sulkemispäätöksen vuoksi siellä siirtymävaiheessa olleet espoolaiset asiakkaat tavattiin ja heidän siirtymisestään Omatila - palveluun sovittiin yhdessä asiakkaiden ja turvakodin sekä Lyömättömän Linjan edustajien kanssa. Tammikuusta 2013 alkaen uudesta toiminnasta tiedotettiin asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Palvelulle oli luotu omat nettisivut. Omatila oli mukana kuntalaisille suunnatuissa tapahtumissa esitellen toimintaansa ja tehden sitä tutuksi. Näissä tapahtumissa jaettiin Omatilan esitteitä, käyntikortteja ja muuta materiaalia liittyen parisuhteen hyvinvoinnin edistämiseen, lastenkasvatukseen, väkivallan vaikutuksiin jne. Omatila järjesti avoimet ovet yhteistyökumppaneille. Omatila esittäytyi kevään aikana lukuisissa erilaisissa tilaisuuksissa kertoen toiminnastaan. Omatilan palvelut ja tilastot alkaen lähisuhde- ja perheväkivallasta tai sen uhasta aiheutuvan tuen tarpeessa olevien espoolaisten palvelut on järjestetty uuden porrasteisen palvelumallin mukaan. Erilaisiin väkivallan uhan tilanteisiin tarjotaan palveluja asiakkaan voinnin ja tuen tarpeen mukaisesti. Palvelussa arvioidaan asiakkaan turvallisuus ja avun ja tuen tarve sekä koordinoidaan hänen tarvitsemansa palvelut. Palvelu on espoolaisten käytettävissä yhdestä puhelinnumerosta ympäri vuorokauden. Palvelu on asiakkaalle maksuton. Asiakas voi hakeutua palveluihin itse tai muista palveluista ohjattuna - ketään ei velvoiteta palvelun piiriin. Palveluun voi tulla sekä ajanvarauksella että päivystysluontoisesti. Myös väkivallan tekijöille järjestetään palveluohjausta. Kevään 2013 aikana asiakkaita on ohjattu muun muassa Lyömättömään Linjaan, Maria Akatemian Demeter -työmuotoon sekä päihdepalveluihin. Palvelumuotoina asiakkaille ovat matalan kynnyksen neuvonta ja avotuki erikoistunut yksilö- ja ryhmämuotoinen tuki turva-asuminen ja turvakotiasuminen Yhdestä puhelinnumerosta on saatavissa ympäri vuorokauden psyykkistä tukea ja apua, sekä tarvittaessa paikka turvakotiin tai turva-asuntoon. Omatilapalvelun tehtäviin kuuluu myös hyvinvoinnin ja väkivallattomuuden edistäminen promootion keinoin sekä konsultointi ja koulutus kaupungin muulle henkilöstölle 3
4 Palvelun tuottaa perheasioiden yksikön yhteydessä toimiva Omatila-tiimi ja Omatilan työaikojen ulkopuolella toimii sosiaali- ja kriisipäivystys takapäivystyksenä akuuttitilanteissa. Omatilatiimiin kuuluu vastaava ohjaaja sekä 1 ohjaaja, joilla on sosiaali- ja terveysalan koulutus. Tiimin tukena toimii perheasioiden yksikön esimies, joka on koulutukseltaan juristi. Tarpeen mukaan tiimissä työskentelee lisäksi vakituisia keikkalaisia, tehtävään perehdytettyjä osaaikaisia työntekijöitä. Omatilatiimin työajat ovat joustavat vaihdellen työtilanteesta ja asiakkaiden tarpeista. Pääosin työajat sijoittuvat arkisin klo 8-20 välille, ja tiimissä työskennellään myös viikonloppuisin ainakin yhtenä päivänä. Valtaosa asiakkaista tulee palvelun piiriin arkisin ennen klo 18, akuutit yölliset tilanteet ovat melko harvinaisia. Ensimmäisen puolivuotiskauden aikana asiakastapaamisia Omatilassa on ollut 711. Eri asiakasperheitä tai yksittäisiä henkilöitä on ollut asiakkaina kesäkuun 2013 loppuun mennessä 109. Tapaamisissa perheen aikuisia on ollut kaiken kaikkiaan 753 kpl ja lapsia 199 kpl, yhteensä 952 henkilöä. Kuukausittain uusia asiakkaita tulee noin 20. Asiakkuuden kesto vaihtelee muutamasta kerrasta useisiin kuukausiin. Turva-asumisasiakkuus jatkuu usein avomuotoisina tukikäynteinä. Omatilassa on asiakkaina maahanmuuttajia ja kantasuomalaisia. Asiakkaita palvellaan heidän omalla kielellään, englannin kieli on työntekijöiden päivittäinen toinen työkieli. Palveluja tarjotaan myös ruotsin kielellä ja tulkkipalveluja käytetään tarpeen mukaan. Palveluun hakeutuu sekä naisia että miehiä. Perheellisten lisäksi Omatilan palveluita hyödyntävät myös lapsettomat henkilöt ja alaikäiset. Ikähaitari itsenäisesti palveluun hakeutuneissa on v. Apua hakevat ovat kohdanneet väkivaltaa joko parisuhteessaan tai vanhempiensa tai aikuisten lastensa toimesta. Turvattua asumista eri muodoissaan on välisenä aikana käytetty yhteensä 492 perheyötä. Vastaavana ajanjaksona vuonna 2012 Espoon turvakotiin oli tullut uusia asiakasperheitä tai yksittäisen henkilön asiakkuuksia 45 kpl, avoasiakkuuksia ei viime vuodelta ole raportoitu yhtään. Perhevuorokausia Espoon turvakodissa oli ollut 912. Yhteydenottopuhelut ja konsultaatiopuhelut Asiakasneuvonta- ja konsultaatiopuheluita Omatilaan tulee kuukausittain noin Puheluja on tullut kesäkuun 2013 loppuun mennessä yhteensä 499 kpl. Omatila on konsultoinut jonkin verran erilaisissa asiakastapauksissa myös mm. aikuissosiaalityötä, lastensuojelua, terveydenhuoltoa ja koulukuraattoreita. Konsultaatiomahdollisuus asiakkaita yhdessä tavaten ja puhelimitse neuvotellen on koettu tärkeäksi. Matalan kynnyksen avopalvelutyö Omatilapalvelu tarjoaa lähisuhde- ja perheväkivallasta tai sen uhasta aiheutuvan tuen tarpeessa oleville henkilöille ammatillista keskusteluapua, joka tähtää väkivallan kokemuksista selviytymiseen ja voimaantumiseen. Väkivaltaa kokeneen selviytymisprosessi on 4
5 monivaiheinen, ja elämään liittyy usein monenlaisia muita ongelmia, joita on ratkottava väkivallattoman elämän mahdollistamiseksi. Yksilötuen tavoitteena on usein auttaa asiakkaita käsittelemään kokemuksiaan ja niistä seuraavia vaikutuksia asiakkaan elämään. Tuki voi olla myös neuvontaa ja ohjausta sekä apua käytännön asioiden hoitamisessa ennaltaehkäisevästi ja varhaisessa vaiheessa. Palvelussa voidaan esimerkiksi auttaa lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistamisessa ja rohkaista lisäavun hakemiseen, käydä kriisikeskusteluja, laatia tilannekartoitus tai turvasuunnitelma, kertoa tarjolla olevista palveluista, tehdä ajanvaraus tuen tarpeen mukaisen palveluun ja tarvittaessa asioida palvelussa asiakkaan tukena, hankkia lastenhoitoapua, opastaa juridisissa ja sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä, avustaa lähestymiskiellon hakemisessa, hankkia tukihenkilö oikeusprosessia varten jne. Myös verkostokokouksia yhteistyössä eri toimijoiden kesken toteutetaan yhteisen tiedon ja suunnitelman luomiseksi asiakkaan asioissa. Avopalvelutyö on asiakkaille maksutonta ja se määritellään aina yhdessä asiakkaan kanssa vastaamaan hänen tarpeitaan. Avopalveluna tarjottu tuki voi olla kertaluontoista, pitkäkestoista tai jotakin näiden väliltä. Tukityöhön laaditaan tavoitteellinen suunnitelma yhdessä asiakkaan kanssa. Turva-asumispalvelu Valtaosa erityistä turvaa tarvitsevista asiakkaista/perheistä ohjataan uudenlaiseen turvaasumiseen ja siihen liittyviin tukipalveluihin. Tavoitteena on lyhytaikainen tuettu kriisiasumisjakso hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitsevissa kalustetuissa ja perusvarustelluissa turva-asunnoissa. Turva-asuntojen asukkaille järjestetään tiivis psykososiaalinen tuki ja käytännön apu yksilöidysti ja joustavasti avopalveluna Omatilasta käsin. Turva-asumisjakson pituus voi vaihdella muutamasta päivästä pariin viikkoon. Joissain erityistapauksissa turva-asumisjakso voi olla muutaman kuukaudenkin mittainen. Turvaasuminen on asiakkaalle maksutonta. Omatilassa nousee esille turva-asunnossa olevien ihmisten koko elämä siihen liittyvine kysymyksineen ja käytännön ongelmineen. Vaikka yhteistyötä tehdään paljon eri toimijoiden kanssa, on näiden asiakkaiden rinnalla kulkeminen ja asioiden yhdessä hoitaminen ja vaihtoehtojen punnitseminen psykososiaalisen tuen tarjoamisen ohella aikaa vievää. Asiakkaat ovat palveluissa kenties ensimmäistä kertaa, ja väkivaltakokemuksiin reagoidaan yksilöllisin tavoin. Haastavassa elämäntilanteessa monet eri asiat vaikuttavat asiakkaiden hyvinvointiin joko vahvistaen tai vointia heikentäen. Omatilalla on tällä hetkellä käytössään viisi huoneistoa sekä yksi laitosasumisen yhteydessä oleva asunto tilapäiskäyttöön. Jokaiselle asumisjaksolle laaditaan tavoitteellinen palvelusuunnitelma psykososiaalisen tuen, käytännön asioiden hoitamisen ja jatkopalvelujen järjestämiseksi. Asukkaille järjestetään tukea myös ryhmämuotoisena ammatillisesti ohjatuissa ryhmissä ja olohuonetoimintana. Asuntojen hallinnoinnista ja ylläpidosta sekä tuen ja avun järjestämisestä vastaa Omatila. Omatilan työvuorojen ulkopuolella (lähinnä öiseen aikaan ja yhtenä päivänä viikonloppuna) sosiaali- ja kriisipäivystys toimii yksikköä avustavana palvelun takapäivystyksenä. Sosiaali- ja kriisipäivystys voi ohjata asukkaan turvakotiin tai ns. suojaasuntoon (= tietty mahdollisesti vapaana oleva turva-asunto tai muu tilanteeseen soveltuva 5
6 asumisvaihtoehto), jossa asiakkaat ovat maksimissaan 1-2 vuorokautta, mikäli ei toisin sovita. Suoja-asunnosta ja usein turvakodistakin asukkaat siirtyvät turva-asuntoihin Omatilan työntekijän tavattuaan. Usein turva-asunnoissa olijat käyvät töissä, päiväkodissa tai koulussa, ja pyrkivät elämään mahdollisimman normaalia elämää. He eivät koe uhkaa perheen yhteisen kodin ulkopuolella asuessaan tai ulkona liikkuessaan, mutta kokevat tarvitsevansa turvallista ja rauhallista olemista, aikaa ja mahdollisuutta pohtia tilannettaan ilman pelkoa. Ne asiakkaat, jotka tarvitsevat erityistä fyysistä turvaa eivätkä uskalla liikkua ulkona vapaasti, voidaan lähettää maksusitoumuksin tiettyihin erityisen turvallisiksi suunniteltuihin turvakoteihin, turvataloihin tai salaisiin turvakoteihin. Tarvittavat perus- ja erityispalvelut kytketään turva-asumisjaksoon palvelusuunnitelman mukaisesti. Omatilapalvelun rinnalla tukea voidaan tarvita esimerkiksi lapsiperheiden perhetyöltä, neuvolalta, varhaiskasvatukselta, oppilashuollolta, lastensuojelulta, aikuissosiaalityöltä, terveydenhuoltopalveluista, lastenvalvojilta, tapaamispaikkatoiminnasta, perheneuvolasta, aikuisten päihde- ja mielenterveyspalveluista, oikeusaputoimistosta/asianajajilta sekä erilaisten järjestöjen palveluista. Tarvittaessa ollaan yhteydessä näihin tahoihin, ja avustetaan asiakasta asioinnissa. Erityisesti maahanmuuttajaasiakkaat tarvitsevat asioinnissaan tukea kuukausittain Omatilan turva-asunnoissa on vietetty keskimäärin 62 yötä, vaihteluvälin ollessa Yhteensä yöpymisiä on ollut 372 yötä. Turva-asunnoissa on ollut asiakkaina eri kuukausina yhteensä 42 aikuista ja 46 lasta tilanteen mukaan heinäkuussa turva-asunnoissa on yöpynyt 11 perhettä, joissa lapsia yhteensä 13 kpl. Öitä heinäkuussa on kertynyt 122 kpl. Turva-asuntojen lisäksi Omatilalla on käytettävissään muitakin tilapäisiä asumisvaihtoehtoja ja räätälöityjä turvajärjestelyratkaisuja, joihin voidaan tukeutua monista eri syistä. Muissa asumisvaihtoehdoissa on kesäkuun 2013 loppuun mennessä yövytty yhteensä 89 yötä, ja niissä eri asiakkaita on ollut yhteensä 8. Pääosin muita vaihtoehtoja ovat hyödyntäneet lapsettomat aikuiset henkilöt, vain yhdessä tapauksessa mukana on ollut 1 lapsi tilanteen mukaan heinäkuussa muissa asumisvaihtoehdoissa on yöpynyt 1 henkilö 5 vuorokauden ajan. Yhteensä muissa asumisvaihtoehdoissa on vietetty 94 yötä, ja niissä on ollut 9 eri asiakasta, lapsia vain 1. Ympärivuorokautinen turvakoti Fyysisen väkivallan uhka voi olla konkreettinen ja niin vakava, että asiakas ei uskalla liikkua ulkona tai hän ei vointinsa perusteella pärjää yksin. Näissä tilanteissa asiakas ohjataan kriisin ajaksi pääkaupunkiseudulla ja lähiympäristössä oleviin ympärivuorokautisiin turvakoteihin maksusitoumuksella. Asiakas voi kriisivaiheen jälkeen siirtyä turva-asuntoon Espooseen ja sitä kautta takaisin kotiin tai uuteen asuntoon. Turvakotipalvelun tarve arvioidaan Omatilassa ja tiimi huolehtii käytännön järjestelyistä asiakkaan turvakotiin saattamiseksi. Joskus väkivaltaa 6
7 kohdanneet pelkäävät ja ovat sellaisessa psyykkisessä tilassa, että vuorokauden ympäri ulottuvilla oleva tuki voi tuoda tarvittavaa turvaa ja apua ainakin lähisuhdeväkivallasta irtaantumisen alkuvaiheessa. Tällöin Omatila työskentelee sekä turvakotityöntekijöiden että asiakkaan kanssa yhdessä. Turva-asumispalvelu turvakodissa maksaa asiakkaalle turvakodin määrittämän vuorokausikohtaisen omavastuuosuuden, johon on mahdollista hakea toimeentulotukea. Kesäkuun 2013 loppuun mennessä ympärivuorokautisissa turvakodeissa on vietetty yhteensä 31 yötä. Turvakotien asiakkaina on ollut yhteensä 6 eri perhettä, joissa lapsia yhteensä mennessä ympärivuorokautisissa turvakodeissa on vietetty 41 yötä, ja asiakkaina on ollut 9 eri perhettä, lapsia yhteensä 10. Ryhmät ja ammatillisesti ohjattu vertaistuki Ryhmätoiminta on tärkeä osa Omatilan toimintaa. Ammatillisesti ohjattuja vertaisryhmiä perustetaan asiakkaiden tarpeiden mukaan, erilaisia lähestymistapoja hyödyntäen ja prevention eri tasoilla toimien. Näin tavoitetaan erilaisia ihmisiä ja voidaan sekä tukea väkivallattomuutta että auttaa väkivaltakokemuksista selviytymisessä. Olohuonetoiminta on turva-asumiseen liittyvää arkipäiväistä kokoontumista, jossa lapset pääsevät leikkimään ja puuhailemaan ohjatusti ja vanhemmat keskustelemaan ja viettämään aikaa keskenään ja yhdessä ammattilaisen ohjaamina. Ammattillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä toteutettiin kevään 2013 aikana yhteensä 5. Kaksi ryhmistä käsitteli lähisuhdeväkivallan kokemuksia. Ryhmiin osallistui aikuisia naisia. Yksi ryhmä toteutettiin aikuisille, jotka olivat kohdanneet seksuaalista väkivaltaa. Kaksi ryhmää kohdentui lapsille. Toisessa ryhmässä väkivaltaa nähneet lapset työstivät kokemuksiaan yhdessä ja vuotiaille suunnattu ryhmä oli ennaltaehkäisyyn tähtäävä ryhmä, Löydä oma tarinasi. Tämä toteutettiin yhdessä Suomen mielenterveysseuran kanssa. Osallistujat kokivat ryhmät hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi. Ryhmistä on laadittu ryhmäraportit. Keväällä 2013 aloitettiin syksyn ryhmien suunnittelu. Ainakin kolme ryhmää on käynnistymässä syksyllä. Yksi ryhmä tähtää ennaltaehkäisemään väkivaltaa lähisuhteissa ja se kohdennetaan ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille. Toinen ryhmä mahdollistaa väkivaltakokemusten käsittelyn ja kolmas ryhmä kohdennetaan väkivaltaa nähneille vuotiaille lapsille. Ryhmät toteutetaan, mikäli osallistujia on riittävästi. Omatila palvelu Espoon turvakoti Asiakastapaamiset 711 Eri asiakasperheet tai yksittäiset henkilöt asiakkaina Henkilöitä asiakastapaamisissa Aikuiset 753 Lapset 199 Ryhmät 5 7
8 Asiakasneuvonta- ja 499 konsultaatiopuhelut Perheyöt turva-asunnoissa 372 Perheyöt muissa asumisvaihtoehdoissa 89 Perheyöt turvakodeissa Perheyöt turvatun asumisen eri muodoissa yhteensä Koulutus, kampanjat, materiaalit ja muu vaikuttamistyö Asiakastyön lisäksi Omatila -palvelun tehtäviin kuuluu tärkeänä osana myös hyvinvoinnin ja väkivallattomuuden edistäminen promootion keinoin. Asiakastyön ohella Omatila kouluttaa ja konsultoi kaupungin muuta henkilöstöä sekä tuottaa materiaalia lähisuhdeväkivaltakysymyksiin uusimman tutkimustiedon sekä arkityössä saatujen kokemusten pohjalta. Omatila on kampanjoinut väkivallattomuuden puolesta ja järjestänyt täydennyskoulutusta muille espoolaisille toimijoille kevään 2013 aikana seuraavasti: - Väkivallaton viikko eli Omatila-viikko, maaliskuussa 2013: - koulutuspäivä espoolaisille ammattilaisille - kuntalaistapahtuma Turvallisuutta ilmassa ostoskeskus Isossa Omenassa - avoimet ovet Omatilassa, jossa lisäksi koulutusaiheena lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen - Turvataitokoulutus -iltapäivät varhaiskasvatuksen ammattilaisille - Päiväkotilasten kanssa keskusteltiin turvallisesta kodista ja he rakensivat majoja, joista koottiin valokuvanäyttely - Parisuhteesta voimaa perheeseen -tapahtuma ostoskeskus Isossa Omenassa - Äitienpäivä -tapahtuma Entressen kirjastossa - Koulutus lapsiperheiden perhetyön tiimille - Stop väkivalta -vihkonen, perustietoa neuvolatyöntekijöille ja varhaiskasvatuksen ammattilaisille lähisuhdeväkivallan ja kuritusväkivallan vaikutuksista lapseen - Omatilalla on toiminnan alusta lähtien ollut omat nettisivut, joissa esitellään Omatilan palveluja ( Keväästä 2013 alkaen Omatila on pitänyt blogia, jossa viikottain tiistaisin julkaistaan kirjoitus, joka käsittelee väkivaltaan liittyvää tematiikkaa monenlaisista näkökulmista. Tällä tavoin pyritään edistämään aiheeseen liittyvää keskustelua sekä lisäämään tietoisuutta Omatilan tarjoamista palveluista - Syksyksi 2013 on sovittu varhaiskasvatuksen ammattilaisten turvataitokoulutuksen jatkuvan edelleen suuren kysynnän vuoksi 8
9 - Eettisen toimikunnan kokouksessa pidetyn puheenvuoron jälkeen sovittiin yhdessä perusturvajohtaja Juha Metson johtaman toimikunnan kanssa, että syksyllä 2013 järjestetään lähisuhdeväkivaltaa käsittelevä studia generalia luento sekä samansisältöinen koulutus Espoon kaupungin työntekijöille. Omatila on aktiivisesti mukana järjestämässä näitä tilaisuuksia - Syksyllä 2013 yhteistyötä vahvistetaan terveystoimen sekä vanhuspalvelujen ja kotihoidon suuntaan esittelemällä Omatilan toimintaa erilaisissa tilaisuuksissa ja pohtimalla samalla, miten yhteistyötä voisi tiivistää - Syyskuussa 2013 järjestetään espoolaisille ammattilaisille koulutusiltapäivä päihteiden ja lähisuhdeväkivallan välisestä yhteydestä erityisesti lapsen näkökulmasta - Syksyllä 2013 nuorten kanssa keskustellaan väkivallasta mm. kirjaston kanssa yhdessä järjestettävässä tilaisuudessa Toiminnan arviointi ja kehittäminen Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman Puhu älä lyö. Ohjelma liitettiin osaksi hyväksyttyä Espoon turvallisuusohjelmaa. Ohjelman keskeiset tavoitteet ovat: Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen ja väkivaltaan puuttuminen perusterveydenhuollossa sekä sosiaalitoimen ja sivistystoimen palveluissa tehostuu Lähisuhde- ja perheväkivalta - erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuva - vähenee. Väkivaltaa ehkäistään ja väkivaltaan puututaan varhain Palvelujärjestelmää kehitetään siten, että se vahvistaa suojaavia tekijöitä, lisää vastuullisuutta, tunnistaa riskit ja riskiryhmät sekä tarjoaa ammattitaitoista ja oikeaaikaista apua kaikissa elämänvaiheissa lähisuhde- ja perheväkivallan eri osapuolille Lähisuhde- ja perheväkivallasta ilmiönä ja ilmiön laajuudesta Espoossa on saatavilla ajantasaista ja dokumentoitua tietoa Kaupungin keskeisistä toimijoista koottu lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn vastuuryhmä vastaa ohjelman toimeenpanosta ja seurannasta. Vastuuryhmää täydentää laajempi yhteistyöverkosto. Priorisoidut tavoitteet toimenpiteiksi ovat olleet: - Tiedottaminen ja asennevaikuttaminen - Koulutus - Palveluketjut ja hoitopolut - Ennaltaehkäisy peruspalveluissa ja linkittyminen osaksi muuta terveyden edistämisen työtä Espoossa - Uusia työvälineitä tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen - Palvelujen kehittäminen Omatila-palvelun perustaminen ja Omatilassa tehtävä työ vastaa toimintaohjelmassa asetettuihin ja ohjelman toimeenpanossa priorisoituihin tavoitteisiin. 9
10 Kuntia ohjeistavissa julkaisuissa lähisuhdeväkivaltatyön muotoina mainitaan ennaltaehkäisy, matalankynnyksen palvelut, vertaisryhmätoiminta sekä perus- ja erityispalvelut. Näissä kaikissa palveluissa tulee huomioida uhrit, läheiset ja väkivallan tekijät. Omatila toteuttaa juuri näitä tehtäviä. Uudella toimintamallilla rohkaistaan asiakkaita hakemaan apua paljon varhaisemmassa vaiheessa ja tarjotaan koko perheelle yksilöllisesti räätälöityä tukea ja apua. Puuttumalla lähisuhdeväkivaltaan varhain voidaan ehkäistä terveyshaittoja ja sosiaalisia ongelmia sekä säästää sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia. Lähisuhdeväkivalta voi aiheuttaa esimerkiksi mielenterveysongelmia, päihteiden väärinkäyttöä, itsetuhoisuutta, riskikäyttäytymistä ja väkivaltaista käytöstä muita ihmisiä kohtaan. Tutkimusten mukaan lapsena väkivaltaa kohdanneet tai sille altistuneet lapset ovat suuremmassa riskissä joutua kohtaamaan väkivaltaa aikuisissa parisuhteissaan. Omatila kiinnittää työssään erityistä huomiota myös kuritusväkivaltaan ja nuorten keskinäisissä suhteissa tapahtuvaan lähisuhdeväkivaltaan. Siksi pienlapsiperheet ja nuoret ovat tärkeitä kohderyhmiä erityisesti ennaltaehkäisevässä työssä ja promootion keinoin tapahtuvassa työskentelyssä. Erityisenä haasteena on perustyöntekijöiden osaamisen lisääminen lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa ja puheeksi ottamisessa asiakastilanteissa sekä asiakkaan palveluohjaus väkivaltakokemusten tullessa ilmi. Espoossa on tehty eri toimijoille selkeät toimintapolut erilaisiin lähisuhdeväkivaltatilanteisiin, myös seksuaalisen väkivallan tilanteisiin. Omatilan perustamisen jälkeen asiakkaat on voitu ohjata suoraan väkivaltatyöhön erikoistuneeseen yksikköön. Toiminnan vakiintuessa Omatila tulee tarjoamaan enemmän myös koulutusta lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamiseen ja tuomaan erilaisilla materiaaleilla ja kampanjoilla ammattilaisten tietoisuuteen lähisuhdeväkivaltatyöhön liittyviä erityisiä ilmiöitä. Turvakotipalvelujen järjestämisestä ei ole säädetty erityisesti missään lainsäädännössä. Ympärivuorokautisten turvakotipalvelujen laadun kehittämiseksi on kesäkuussa 2013 julkaistu laatusuositukset (THL Ohjaus 11/2013). Espoo tulee edellyttämään laatusuositusten toteutumista ostaessaan turvakotipalveluja ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Asiakas- ja muu palaute Omatila palveluista Omatila-palvelu on toiminut vasta puoli vuotta. Tähänastisen toiminnan perusteella voidaan todeta, että uusi toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, ja toiminnasta saatu palaute on myönteistä ja kannustavaa. Arviointia on toteutettu asiakaskyselynä (ryhmähaastattelu, webropolkysely ja postikysely huhtikuussa), tilastojen avulla, spontaanin asiakkailta ja yhteistyötahoilta saadun palautteen pohjalta sekä itsearviointina. Yhteistyötahoille on tarkoitus tehdä systemaattinen kysely ja koko toiminnasta ulkoinen arviointi vuoden 2014 aikana. Palautteiden mukaan lähisuhdeväkivaltaan erikoistuneen avun tarjoaminen peruspalveluna matalalla kynnyksellä nopeuttaa ja helpottaa avun piiriin hakeutumista ja pääsyä, ja vapauttaa peruspalveluissa resursseja perustehtävän hoitamiseen. Kokemuksen mukaan suunnitelmallinen, tavoitteellinen ja asiakaslähtöinen palvelu mahdollistaa ja takaa myös jälkiseurannan ja tuen riittävän pitkäjänteisesti. 10
11 Asiakaskyselyn mukaan erityisen hyväksi on koettu palvelujen matala kynnys, kokonaisvaltaisuus, turvallisuus ja työntekijöiden ammattitaito. Uutta palvelumuotoa, turvaasumista, on kiitetty siitä, että osalle asiakkaista sen tyyppinen palvelu on ainoa mahdollisuus päästä turvaan. Tärkeäksi on koettu mahdollisuus elää mahdollisimman normaalia arkea, johon saa vahvan tuen Omatilan työntekijöiltä. Asiakkaat ovat arvostaneet omanlaisen ruoan laittamista, mahdollisuutta keskusteluun ammattilaisen kanssa ja omaa rauhaa selviytymiseen. Asumismuoto on koettu turvalliseksi, toimivaksi ja hyväksi. Turvakotipalvelujen käyttö on ollut poikkeuksellista. Kun asiakas on turva-asunnossa tai avopalveluissa, Omatila pystyy tarjoamaan tukea tehokkaammin kuin asukkaan ollessa turvakodissa. Turvakotiasukkaiden asumisjaksot ovat pidempiä tai ongelmien ratkaisu on vaikeampaa, koska ote asiakkaan asioista ei ulotu heti alusta alkaen yhtä tiiviisti Omatilaan kuin turva-asunnoissa olevilla. Asiakkaiden kokemuksen mukaan työntekijät ja Omatila -palvelu mahdollistavat turvallisen ja luottamusta herättävän ilmapiirin, joka auttaa selviytymään väkivallan kokemuksista. Myös muut tilapäiset asumismuodot, joita Omatila harkintansa mukaan voi tarjota, ovat osoittautuneet hyviksi vaihtoehdoiksi joihinkin tilanteisiin. Kaupungin muilta toimijoilta saadun palautteen mukaan lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen on helpottunut, kun on olemassa palvelu, jonne asiakas voidaan välittömästi ohjata, tai jota työntekijä voi konsultoida. Tukea annetaan myös yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja tämä työmuoto on koettu toimivaksi. Yhteistyössä haasteet ovat liittyneet lähinnä asiakaskunnan rajaamiseen (edellytyksenä lähisuhdeväkivalta tai sen uhka sekä asiakkaan oma halu hakeutua palveluihin), eri toimijoiden prosessien eriaikaisuuteen (lastensuojelu) sekä työtehtävien jakamiseen eri toimijoiden välillä (erityisen tuen tarve, aikuissosiaalityö). Asiakkaan palvelun sujuvuuden varmistamiseksi on tärkeää jatkuvasti kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja työnjakoa arkityöstä nousevien kokemusten pohjalta. Kävijätilastot osoittavat, että Omatila tavoittaa hyvin asiakkaita ja kaikille eri toimintamuodoille on kysyntää. Ensimmäisenä puolivuotiskautena uudella toimintamallilla on tavoitettu yli kaksinkertainen määrä asiakkaita kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin Espoon turvakodin vielä toimiessa. Asiakkaille on kyetty järjestämään tarvittava apu ja tuki lyhyemmillä intensiivijaksoilla ja turvakotiasumista kevyemmillä palveluilla. Yöpymisten määrä on uudessa toiminnassa jäänyt noin 45 prosenttia edellisvuotta pienemmäksi. Lisäksi avopalveluilla on pystytty vastaamaan uusien asiakasryhmien tarpeisiin. Tarve yksilötukeen on osoittautunut suureksi, ja tapaamisaikoja on pyritty järjestämään mahdollisimman pikaisesti. Akuutit turvaasumista edellyttävät tilanteet on priorisoitu rajallisen resurssin vuoksi. Palvelun piiriin hakeutuu kaiken ikäisiä, eri sosiaaliluokista, perhemuodoista ja monesta eri kulttuurista olevia sekä naisia että miehiä. Palveluihin hakeudutaan hyvin erilaisissa tilanteissa ja asiakkaiden tuen tarve vaihtelee määrällisesti ja laadullisesti. Omatilan palveluja kehitetään jatkuvasti vastaamaan asiakkaiden yksilöllisiä arjesta nousevia tarpeita ja toiveita. Uudesta palvelusta tiedotetaan tehokkaasti, jotta kuntalaiset osaisivat ohjautua avun piiriin. Eri toimijoilla Espoon kaupungin sisällä alkaa olla tieto Omatilan palveluista. Myös asiakkaat osaavat hakeutua palveluun esim. hyvien internet-sivujen perusteella. Myös poliisi ohjaa 11
12 asiakkaita palvelun piiriin. Syksyllä 2013 tiedottamista vahvistetaan edelleen erityisesti kuntalaisille ja terveyspalvelujen ja vanhuspalvelujen toimijoille. Lähisuhde- ja perheväkivallasta on vaikeaa kerätä luotettavaa tilastotietoa. Kunnilta puuttuu selkeät lähisuhde- ja perheväkivallan tiedonkeräämisen tavat ja analysointi. Eri palveluissa lähisuhde- ja perheväkivalta nousee useimmiten esille vasta pidemmän työskentelyn aikana eikä sitä kirjata tulosyynä. Omatila palvelun avulla lähisuhde- ja perheväkivallasta tullaan saamaan ajantasaista ja dokumentoitua tietoa muun muassa asiakastarpeista, avun hakijoista, lähisuhde- ja perheväkivallasta ilmiönä sekä ilmiön taustalla olevista tekijöistä. Tilastoinnin kehittäminen ja tiedon analysointi on tärkeä osa toiminnan edelleen kehittämistä. Toiminnan kustannukset ja resurssien riittävyys Omatila palvelun toimintamenoissa uusina kustannuksina ovat tiimin henkilöstömenot ja sen käyttökustannukset. Tiimin toiminta on rakennettu valmiiseen organisaatioon esimiehisyys ja toimitilat olivat olemassa. Käyttökustannuksissa turva-asumisen kustannukset koostuvat pääosin huoneistomenoista. Ostopalvelujen kustannuksissa suurin menoerä on ympärivuorokautisen turvakotipalvelun menot. Ensimmäisen puolivuotiskauden tarkastelun pohjalta uuden palvelun kustannukset jäävät alle puoleen siitä, mitä ostopalvelu Espoon turvakodilta on vuosittain maksanut. Vuonna 2013 heinäkuun loppuun mennessä kaikille tarvitsijoille on järjestynyt turvakoti- tai turva-asuntopaikka. Toiminnan laajentuessa tulee tarve muutamalle lisäasunnolle lähinnä siitä syystä, että jos asiakkaalle ei sosiaalisista syistä ole mahdollista saada asuntoa vapailta markkinoilta, muut toimijat eivät kykene vastaamaan asiakkaiden asunnontarpeisiin riittävän nopeasti. Asumisasioiden järjestymisen nopeuttamiseksi Omatilassa on huomioitu myös muita lain mahdollistamia keinoja, kuten perheen sisäinen lähestymiskielto, josta asiakkaita informoidaan. Omatilassa on joissakin tapauksissa onnistuttu neuvottelemaan myös väkivaltaisen osapuolen vapaaehtoisesta poismuutosta, jolloin lapset ja toinen vanhempi pääsevät muuttamaan takaisin kotiin. Omatilan asiakasmäärät ja tehtävien kirjo on osoittautunut alkuperäisiä arvioita huomattavasti suuremmiksi. Jo ensimmäisten toimintakuukausien aikana olemassa oleva kahden hengen tiimi on osoittautunut riittämättömäksi ja tiimiin tarvitaan yksi uusi ohjaaja syksyllä Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta ympäri vuorokauden. Palvelua voi pyytää sähköpostitse Palveluun voi tulla myös henkilökohtaisesti (Kamreerintie 6 A 4. krs, Espoon keskus) aikaa varaamatta joka arkipäivä klo 9-11 sekä lisäksi keskiviikkoisin klo Ajankohtaiset tiedot Omatilan toiminnasta löytyvät osoitteesta 12
13 13
VOI HYVIN yleisöluento
Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi
LisätiedotLapin ensi- ja turvakoti ry
Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä
Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja
LisätiedotPääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä
Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse
LisätiedotOMATILAN ENSIMMÄINEN TOIMINTAVUOSI 2013
LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISYN AJANKOHTAISPÄIVÄ 5.3.2014 OMATILAN ENSIMMÄINEN TOIMINTAVUOSI 2013 Perheasioiden yksikön esimies Marjatta Karhuvaara Omatilan vastaava ohjaaja Susanna Ruuhilahti 1
LisätiedotLähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä
Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Pilotointi- ja kehittämishanke Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010 2015 14.11.2013 Reetta Siukola 1 Päihde- ja mielenterveyspalveluissa
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
LisätiedotTiivistelmä: OMATILA toimintamallin arviointi Joulukuu 2014 VTT Sari Näre, sosiologian dosentti, Helsingin yliopisto
Tiivistelmä: OMATILA toimintamallin arviointi Joulukuu 2014 VTT Sari Näre, sosiologian dosentti, Helsingin yliopisto Vuonna 2010 Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Puhu, älä lyö! -toimintaohjelman lähisuhde-
LisätiedotVäkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö
Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö
LisätiedotMARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET
MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia
LisätiedotLähisuhdeväkivallan toimivat palvelut 2015
Lähisuhdeväkivallan toimivat palvelut 2015 Taustaa Kaste-ohjelman osa-ohjelma 1 yhtenä toimenpiteenä on lisätä lähisuhdeväkivallan osaamista. Itä-Suomen Väistö- kastehankkeessa on kehitetty ja otettu käyttöön
LisätiedotVäkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta
Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta seminaari 6.11.2013 Pirjo Lehmuskoski Kriisityön vastaava Kriisikeskus Matalan kynnyksen kriisikeskus elää
LisätiedotAjankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta ja väkivaltatyön mallin (Lapehanke)
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kanta- ja Päijät-Hämeen toimijoille Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta
LisätiedotLaaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.
Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA
LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ
LisätiedotLasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet
Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet Hanna Mansikka-aho Yksikön vastaava, kriisi- ja väkivaltatyöntekijä Turun ensi- ja turvakoti ry. 12.10.2018 1 PILARI tarjoaa lähisuhteessaan
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 31.5.2017 Martta October 1 Työpaja 8: Väkivallan ehkäisy Klo 11 12 työpajan
LisätiedotValtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö
Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)
LisätiedotLähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä
Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Pilotointi- ja kehittämishanke Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010 2015 11.9.2013 Reetta Siukola 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI
SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI Salon kaupunki / Sosiaalityön palvelut Versio 1.1 Tehdaskatu 2 Päivämäärä: 14.8.2018 24100 SALO Laatija: Paula Markula puh. 02 7781/ Keskus Hyväksyjä:
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön uusia rakenteita
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Uudenmaan maakunnan toimijoille 12.10.2017 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön
LisätiedotTAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -
TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen
Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.
LisätiedotUuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October
Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin
LisätiedotMARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki
MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset
LisätiedotKoppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely
Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori
LisätiedotVäkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä
Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä Toimintaohjelma/ taustaa Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn ja palveluiden järjestämiseen huomiota hallitusohjelmassa sekä SHL luonnoksessa AVI pyysi viime
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
LisätiedotSuunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotLastenhoitoapu. Lapsirikas -hankkeen kyselyn analyysi
Lapsirikas -hankkeen kyselyn analyysi Vastaajia koko Pohjois-Pohjanmaan alueelta saatiin 2196, vastauksia saatiin kaikista alueen kunnista. 47% vastaajista oli 1 tai 2 alaikäistä lasta. Perheitä joissa
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 188 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Riikka Henttosen ym. talousarvioaloitteesta palvelupaikasta väkivaltaa kokeneille
LisätiedotLempäälän ennaltaehkäisevä perhetyö. Pippuri/ kohtaamispaikka työryhmä
Lempäälän ennaltaehkäisevä perhetyö Pippuri/ kohtaamispaikka työryhmä 6.11.2017 Ennaltaehkäisevän perhetyön kokonaisuus PERHEVERSTAS PIKKUKETTU JOHTAVA PERHETYYÖNTEKIJÄ KISSANKULMA TOMERA PYRSTÖTÄHTI SÄPINÄ
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotLastensuojelun avohuollon laatukäsikirja
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotEro lapsiperheessä työn lähtökohdat
Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen
LisätiedotPOIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT
POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten
LisätiedotEsityksemme sisältö ja tarkoitus:
Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön
LisätiedotValtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana
Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana 19.11.2018 LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija Psykiatrian asiakkaat 28 000 0 12-vuotiaat 13 17-vuotiaat
LisätiedotSiskomaija Pirilä. MARAK Oulussa
Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n
LisätiedotYhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke
Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo
LisätiedotVoimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry
Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotTIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA
TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA TERVEYDENHOITAJA Tavattavissa ylä-asteen tiloissa, ulko-ovi löytyy lukion puoli päästä. Voit ottaa yhteyttä puhelimitse p. 4390253, 0447390253 tai sähköpostin kautta: paula.lammi@ras.fi
LisätiedotLAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT
TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...
LisätiedotLapin ensi- ja turvakoti ry
1 Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin Ensi Koti perustettiin 23.10.1953 yksinäisten äitien ja lasten elämän kohottamiseksi oikeille raiteille Lapin ensi- ja turvakoti ry on järjestölähtöistä
LisätiedotVäkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta
Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt
LisätiedotJÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ
JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ Lähisuhdeväkivalta sosiaalisena ongelmana Suomen sosiaalioikeudellinen seura 27.2.2014 Helsinki Aulikki Kananoja JÄRJESTÖT JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA Järjestöillä
LisätiedotIstanbulin sopimuksen toimeenpano Suomessa
Istanbulin sopimuksen toimeenpano Suomessa 22.1.2018 Martta October 1 Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta
LisätiedotAjankohtaiset terveiset väkivaltatyöstä
Henkinen väkivalta, vaino ja väkivaltaiset erot Väkivaltatyön foorumi Kotka Ajankohtaiset terveiset väkivaltatyöstä Tiina Muukkonen tiina.muukkonen@etkl.fi Veli-Matti Toikka veli-matti.toikka@etkl.fi 1
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotKOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011
KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ
ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014
LisätiedotMARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi
MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN
2.10.2014 ANNIKA IMMONEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN PORVOON KAUPUNKI Asukasluku n. 49 000, kolmannes ruotsinkielisiä, kaksikielinen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotEnnaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?
Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotMARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1
MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja
Lisätiedot23.9.2014 24.9.2014 1
23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN
LisätiedotMistä ja miten asiakkaat tavoitetaan
Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotSuomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta
Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5
Vertaistukiryhmät nuorille aikuisille 2019 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS -RYHMÄ... 6
LisätiedotVuoden menestyjät - Laatu- ja kehittämispalkinto 2017
Vuoden menestyjät - Laatu- ja kehittämispalkinto 2017 1. Tulosalue ja vyks Tulosalue - Lapsiperhepalvelut Vastuuyksikkö - Lapsiperheiden tuki 2. Kehittämisen kohde vuoden 2017 menestysteoksi - Hyvinvointikuntayhtymän
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotMIESTYÖ. Miestyön keskus
MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Miksi mies tarvitsee apua? Muutokset perhesysteemeissä ja vanhemmuudessa haastavat miehiä aikaisempaan verrattuna uudella
Lisätiedotwww.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö
www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev isevä työ -Verkostotyö -Kokeilut Miehen Linja maahanmuuttajamiehille maahanmuuttajamiehille 09 www.lyomatonlinja.fi/miehenlinja.htm
LisätiedotVARHAISEN VAIHEEN EROTYÖSKENTELY. Sari-Anne Loisa-Lindberg erosensitiivinen sosiaaliohjaaja sosionomi, psykoterapeutti
VARHAISEN VAIHEEN EROTYÖSKENTELY Sari-Anne Loisa-Lindberg erosensitiivinen sosiaaliohjaaja sosionomi, psykoterapeutti marraskuu 2016: Miten tavoittaa eroa pohtivat vanhemmat mahdollisimman varhaisessa
LisätiedotLähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä
Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Kehittämishankkeen tulokset pähkinänkuoressa Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 11.9.2014 1 Lähtökohtia Lähisuhdeväkivaltaan
LisätiedotLASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO
LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä
LisätiedotVertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotKehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut
Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:
LisätiedotVarjosta valoon seminaari 20-9-12
Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja
LisätiedotVanhuspalvelut vastuutyöntekijä
Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotLastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
LisätiedotLähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä
Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,
LisätiedotVäkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä
Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä Toimintaohjelma/ taustaa Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn ja palveluiden järjestämiseen huomiota hallitusohjelmassa sekä SHL luonnoksessa AVI pyysi viime
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen
SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen
LisätiedotRoad Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen
Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,
LisätiedotSalli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012
Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän
LisätiedotPerhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL
Perhekeskus kevätseminaari 23.5.2018 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL Mitä perhekeskus tekee? Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana, mahdollistaa
LisätiedotLapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015
Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden
LisätiedotA P U A VÄ K I VA LTA A N
Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
Lisätiedot