TEM-analyyseja 50/2013

Transkriptio

1 TEM-analyyseja 50/2013 TYÖVOIMAN HANKINTA TOIMIPAIKOISSA 2012 Eija-Leena Koponen ISSN ISBN

2 Työvoiman hankinta toimipaikoissa 2012 Eija-Leena Koponen Työ- ja elinkeinoministeriö Ministry of Employment and the Economy Eteläesplanadi 4, Helsinki, Finland Helsinki, toukokuu 2013

3 EIJA-LEENA KOPONEN: TYÖVOIMAN HANKINTA TOIMIPAIKOISSA 2012 Tiivistelmä: Tässä selvityksessä tarkastellaan toimipaikoissa tapahtunutta työvoiman hakua, työpaikkojen täyttöjä sekä toimipaikkojen lähiajan suunnitelmia palkata tai vähentää henkilöstöä. Selvitys pohjautuu Tilastokeskuksen vuosittain toteuttamiin työnantajahaastatteluihin. Talouskehitykseen liittyvä epävarmuus näkyy edelleen työvoiman hankinnassa. Rekrytointien osuus laski vuoden 2010 tasolle pienen viime vuoden kasvun jälkeen. Työvoiman kysyntä oli vielä vuoden 2012 alkupuoliskolla suhdannetilanteeseen ja vaatimattomaan talouskasvuun nähden suurempaa kuin useat olivat ennustaneet. Vuoden 2012 toisella puoliskolla työttömyys lähti kuitenkin kasvuun. Työllisten määrän kasvu on hidastunut ja työllisiä oli vuonna 2012 keskimäärin noin enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työpaikkojen täyttämisiin liittyviä ongelmia oli vuonna 2012 kokenut noin 31 prosenttia työvoimaa hakeneista toimipaikoista. Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus pysyi edellisvuoden tasolla. Kokonaan tai osittain vaille sopivaa työvoimaa oli vuonna 2012 jäänyt noin 12 prosenttia työvoimaa hakeneista toimipaikoista. Yleisimmin ongelmia on koettu sairaanhoitajien, lähihoitajien, lääkärien, lastentarhanopettajien ja sosiaalityöntekijöiden rekrytoinneissa. Suurin osa rekrytointiongelmista on johtunut työnhakijan osaamiseen liittyvistä syistä. Yleisimpänä yksittäisenä syynä rekrytointiongelmiin vuonna 2012 oli työnhakijan riittämätön työkokemus. Seuraavaksi yleisimpiä syitä olivat tehtäväkohtaisen erityisosaamisen puute ja riittämätön koulutus. Syyt vaihtelevat toimialoittain ja sektoreittain. Käytetyimmät työvoiman hankintakeinot ovat vuonna 2012 olleet suorat kontaktit entisiin työntekijöihin tai sellaisiin henkilöihin jotka ovat aikaisemmin hakeneet töitä kyseisestä toimipaikasta ja työnantajan ilmoitus avoimesta työtehtävästä omalle henkilökunnalle. Työvoiman hankintakanavissa on tapahtunut viime vuosien aikana jonkin verran muutoksia. Mm. suorien kontaktien osuus rekrytoinneista on vaihdellut ja TE - toimistojen, lehtien sekä työnantajien omien internet -sivujen käyttö rekrytoinneissa on kasvanut. Vuonna 2012 noin 16 prosenttia toimipaikoista ilmoitti, että heillä on suunnitelmissa palkata lisää henkilöstöä seuraavan 12 kuukauden aikana. Noin 9 prosenttia toimipaikoista ilmoitti, että heillä on suunnitelmissa vähentää henkilöstöä. Suurin osa toimipaikoista ilmoitti, että henkilöstö pysyy suunnitelmien mukaan samalla tasolla. Henkilöstön palkkaussuunnitelmat ovat pysyneet samalla tasolla kuin edellisvuonna. Asiasanat: Työvoiman saatavuusongelmat, rekrytointiongelmat, työvoimapula, työvoiman hankintakanavat, TE -toimiston markkinaosuus, henkilöstön palkkaussuunnitelmat

4 Abstract: This paper examines the search for labour and the filling of vacancies by business establishments and their short-term plans of hiring or shedding personnel. The paper is based on employer interviews carried out by Statistics Finland. The ongoing uncertainty related to the economic development can be seen in labour acquisitions. The amount of recruitments has not quite reached the same level as prior to the economic downturn. In the beginning of 2012 the labour demand was greater that has been forecasted taking into account the economic situation and the modest economic growth. In the end of 2012, the amount of unemployed started to grow after a short fall. Despite the amount of employed increased with in 2012 compared to the year before. Ca. 31 per cent of establishments that had searched for labour in 2012 had experienced difficulties in filling vacancies. The share of establishments facing these recruitment problems stayed at the same level as previous year. Ca. 12 per cent of establishments that had searched for labour in 2012 had been unable to find at least part of the labour they sought for. According to the interviewed employers, the economic recession has not eliminated the troubles with labour availability and there are still problems in recruiting. Especially, nurses, medical doctors, nursery school teachers, and childminders are difficult to find. Most recruitment problems were due to causes related to jobseekers skills. The most common single cause of recruitment problems in 2012 was inadequate work experience. Next common causes were lack of special skills and insufficient education. These causes vary between sectors and industries. In 2012, the most common means of recruiting were direct contacts to former employees or to people who had previously applied for a job in the establishment in question and announcements to incumbent personnel. There have been some changes in acquisition channels in recent years. E.g. the use of direct contacts has varied and recruiting through Employment and Economic Development Offices, magazines and the utilisation of employers home pages have become more common. When asked about plans to hire additional personnel within the next 12 months, ca. 16 per cent of establishments responded that they were planning to do so. Ca. 9 per cent of establishments stated that they were planning to cut down their personnel. Most establishments stated that they planned to keep the number of personnel constant. In relation to the previous two years, the share of establishments planning to hire additional personnel has stayed at the same level. Key words: Availability problems of labour, recruitment problems, shortage of labour, labour acquisition channels, market share of employment offices, plans to hire personnel

5 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TYÖVOIMAN HAKU JA SIIHEN LIITTYNEET ONGELMAT TYÖVOIMAN SAATAVUUSONGELMIEN SYYT TYÖPAIKKOJEN TÄYTÖT HENKILÖSTÖN PALKKAUS- TAI VÄHENTÄMISSUUNNITELMAT LIITTEET... A 7. TEM-analyysejä verkkojulkaisusarjassa aiemmin ilmestynyt... C

6 1 1. JOHDANTO Vuodesta 1993 alkaen työ- ja elinkeinoministeriö on selvittänyt työvoiman hankintaan liittyviä asioita Tilastokeskuksen toteuttamien työnantajahaastattelujen avulla. Haastatteluissa on selvitetty työvoiman hakua ja siihen liittyneitä ongelmia, työvoiman saatavuusongelmien syitä, työpaikan täyttötapoja ja työnantajien tulevaisuuden suunnitelmia työvoiman suhteen. Työnantajahaastattelujen perusyksikkönä on ollut toimipaikka eli paikallinen toimialayksikkö 1, mikä tarkoittaa sitä, että tiedot on pääosin tuotettu toimipaikkatasolla: kuinka suuri osuus toimipaikoista on hakenut työvoimaa, kuinka suurella osuudella työvoimaa hakeneista toimipaikoista on ollut työvoiman saatavuusongelmia jne. Työvoimapulaa kokeneilta toimipaikoilta on edelleen tiedusteltu, mihin ammatteihin he eivät ole saaneet työvoimaa. Toimipaikoilta, joilla on ollut henkilöstön palkkaussuunnitelmia, on tiedusteltu, mihin ammatteihin he aikovat palkata henkilöstöä. Haastattelujen alkuvuosina, luvulla ja luvun alussa, haastattelun otannan koko oli noin toimipaikkaa. Vuonna 2002 selvitys yhdistettiin Tilastokeskuksen avointen työpaikkojen tutkimukseen ja otantaa laajennettiin noin toimipaikkaan vuositasolla. Laajennetun otannan myötä mahdollistui myös neljännesvuosittainen raportointi. Kaikista työvoiman hankintaan liittyneestä asioista ei ole tiedusteltu jokaisella neljänneksellä. Perustiedot työvoiman hankinnasta ja niihin liittyneistä vaikeuksista kysytään jokaisella neljänneksellä, mutta selittäviä tekijöitä ja suunnitelmia vain joka toisella neljänneksellä. Raportin lukujen alussa on mainittu otoksen koko ja vuosineljännekset, jolloin kyseistä asiaa on tiedusteltu toimipaikoilta. Vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Suomen talous vielä kasvoi ja loppu vuoden talouskasvun arveltiin jäävän heikoksi. Talouskasvu kuitenkin supistui negatiiviseksi vuoden 2012 loppupuolella, eikä ennusteet seuraaville vuosille lupaa nopeaa käännettä parempaan. Erot Euroopan maiden talouskehityksessä ovat yhä olleet suuret ja tilanne muutamissa Suomen keskeisissä vientimaissa on myös hieman heikentynyt. Kiinan ja Venäjän talouskasvu oli edelleen kohtuullista, vaikkakin hiukan hidastunut. Talouskehitykseen liittyvä epävarmuus heijastui myös työvoiman hankintaan. Työllisyyden kasvu hidastui vuonna 2012 ja työllisiä oli keskimäärin eli noin enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden aikana työllisyyden kasvua tapahtui erityisesti majoitus- ja ravitsemustoiminnassa, sosiaalipalveluissa sekä huolto- ja asennustöissä. Työllisten määrä väheni vuoden aikana mm. sahatavaran ja paperin valmistuksessa, kuljetusalalla ja jonkin verran myös teollisuudessa. 1 Toimipaikka on yhden yrityksen tai yritystyyppisen yksikön omistama, yhdessä paikassa sijaitseva, pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluksia tuottava tuotantoyksikkö

7 2 2. TYÖVOIMAN HAKU JA SIIHEN LIITTYNEET ONGELMAT Tiedot työvoiman hakuun liittyneistä asioista on kerätty vuoden jokaiselta neljännekseltä. Otoksen koko on ollut yhteensä noin toimipaikkaa. Luvun tarkasteluissa työvoiman hakuun ei ole otettu mukaan työllistämistuella palkattavien henkilöiden hakua. Vuonna 2012 noin 55 prosenttia toimipaikoista haki vakinaista tai määräaikaista työntekijää viimeisen 12 kuukauden aikana. Työvoimaa hakeneiden toimipaikkojen osuus laski takaisin vuoden 2010 tasolle kun se vuonna 2011 nousi tilapäisesti melkein taantumaa edeltäneelle tasolle 58 prosenttiin. Vuonna 2012 yleisintä työvoiman haku oli terveydenhuollossa ja sosiaalialalla sekä julkisten palvelujen ja koulutuksen toimialoilla kuten vuonna Suhteellisesti harvemmin työvoimaa olivat vuonna 2012 hakeneet rakennusalalla sekä kotitalouden alalla toimineet toimipaikat. Kuljetus- ja varastoalan osuus tippui vuoden 2011 noin 50 prosentista 47,4 prosenttiin. Työpaikkojen täyttämiseen liittyviä ongelmia oli vuonna 2012 kokenut 31 prosenttia työvoimaa hakeneista toimipaikoista. Näitä rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2011, mutta on noussut 5 prosenttiyksiköllä vuoden tasosta. Tilanne on kuitenkin edelleen alhaisempi kuin taantumaa edeltävänä aikana. (Kuva 1) Toimipaikoilta, jotka ovat kokeneet rekrytointiongelmia, tiedusteltiin vielä, ovatko ne kuitenkin saaneet hakemansa määrän työntekijöitä palvelukseensa. Kokonaan tai osittain vaille sopivaa työvoimaa jäi vuonna 2012 noin 12 prosenttia työvoimaa hakeneista toimipaikoista, mikä on saman verran kuin edellisvuonna. Vuonna 2010 työvoimapulaa kokeneiden toimipaikkojen osuus oli pienempi, noin 9 prosenttia. (Kuva 1) Kuva 1. Työvoiman saatavuusongelmia ja työvoimapulaa kokeneet toimipaikat % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 12 % 3 % 15 % Rekrytointiongelmia kokeneet toimipaikat Työvoimapulaa kokeneet toimipaikat 23 % 22 % 22 % 21 % 20 % 5 % 5 % 6 % 6 % 5 % 7 % 29 % 28 % 28 % 27 % 26 % 25 % 9 % 8 % 9 % 10 % 9 % 10 % 33 % 34 % 13 % 13 % 38 % 16 % 25 % 26 % 31 % 31 % 10 % 9 % 12 % 12 % 0 %

8 3 Rekrytointiongelmat ovat olleet vuonna 2012 yleisimpiä terveydenhuollossa ja sosiaalialalla sekä informaatio- ja viestintäalalla. Vastaavasti muissa palveluissa, kaupan alalla sekä teollisuudessa rekrytointiongelmat ovat olleet selvästi keskimääräistä harvinaisempia (Kuva 2). Rekrytointiongelmat ovat yleistyneet edellisvuodesta erityisesti julkisissa palveluissa, selvää lisäystä on tapahtunut myös rakennusalalla, teollisuudessa, kaupan alalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. Rekrytointiongelmat ovat vähentyneet vuodesta 2010 vuoteen 2011 vain informaatio- ja viestintäalalla. Kuva 2. Työvoiman saatavuusongelmia kokeneet toimipaikat toimialoittain vuosina Terv./sos.ala 43 % 39 % 39 % 2012 Inform./viestintä 38 % % 31 % Majoitus/rav. 37 % % 32 % Liike-el.palv 35 % 32 % 30 % Julk. palv./koul. 34 % 34 % 21 % Rakennus 31 % 32 % 23 % Kuljetus/varasto 30 % 31 % 27 % Maa/metsät 26 % 33 % 32 % Teollisuus 25 % 23 % 31 % Kauppa ym. 24 % 25 % 21 % Muut palvelut 21 % 16 % 15 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

9 4 Suhteellisesti eniten rekrytointiongelmia olivat vuonna 2012 kokeneet Uudellamaalla (35 %) työvoimaa hakeneet toimipaikat. Uudellamaalla rekrytointiongelmat ovat olleet hyvin yleisiä terveydenhuollossa ja sosiaalialalla (47 %/) sekä informaatio- ja viestintäalalla. Suhteellisesti vähiten rekrytointiongelmia on vuonna 2012 ollut Pohjois-Pohjanmaalla (24 %), Kainuussa (26 %) Etelä-Pohjanmaalla (28 %). (Kuva 3) Kuva 3. Työvoiman saatavuusongelmia kokeneet toimipaikat ELY-keskuksittain vuonna 2012 Työvoimapula, eli niiden toimipaikkojen osuus, jotka olivat kokonaan tai osittain jääneet vaille hakemiaan työntekijöitä oli vuonna 2012 suurin Satakunnassa (14 %), Pohjois-Savossa (14 %), Uudellamaalla (13 %) ja Kaakkois-Suomessa (13 %). (Liitteet, Taulukko 1) Yleisempiä pula-ammatteja eli ammatteja, joihin toimipaikat eivät saaneet uusia työntekijöitä rekrytoitua olivat mm. laatoittaja taksinkuljettaja myyjä henkilökohtainen avustaja ohjelmistosuunnittelija tarjoilija parturi-kampaaja sairaanhoitaja lastentarhanopettaja sosiaalityöntekijä lähihoitaja. Näistä yleisimmistä pula-ammateista noin puolet on sosiaali- ja terveysalan ammatteja. Joukossa on samoja ammatteja kuin viimeisimmän ammattibarometrin listalla pula-ammateista. Tilanne on hyvin samankaltainen kuin edellisenäkin vuotena. Liitteessä (Taulukko 1) on esitetty työvoimaa hakeneiden toimipaikkojen, työvoiman saatavuusongelmia kokeneiden toimipaikkojen ja työvoimapulaa kokeneiden toimipaikkojen osuudet toimialoittain, toimipaikan henkilöstömäärän mukaan, ELY -keskuksittain ja toimipaikan sektorin mukaan.

10 5 3. TYÖVOIMAN SAATAVUUSONGELMIEN SYYT Tiedot saatavuusongelmien syistä on kerätty vuoden ensimmäisen ja kolmannen vuosineljänneksen ajalta. Otoksen koko on ollut yhteensä noin toimipaikkaa. Toimipaikoilta kysyttiin tutkimuksessa, mitä syitä heidän mielestään oli siihen, että työntekijöitä oli vaikea saada. Syitä oli valmiina kymmenen väittämä muodossa ja toimipaikkoja pyydettiin vastaamaan asteikolla Ei yhtään/ Vähän / Jonkin verran /Paljon/ Ei osaa sanoa. Henkilön osaamiseen liittyvät syyt (koulutus, kokemus, sosiaaliset taidot, kielitaito, muu työn vaativa taito) olivat useimmiten mainittuja syitä (88 prosentissa tapauksista), siihen miksi rekrytoinneissa oli ongelmia (Kuva 4). Ainoastaan valtiolla työpaikkaan liittyvät syyt (työaika, sijainti, palkka) ylittivät henkilön osaamisen syyt. Valtiolla etenkin työajat nostivat työpaikkaan liittyvien syiden osuutta. Yksityisellä sektorilla mainittiin muihin sektoreihin verrattuna useammin myös työnhakijan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvät syyt. Kuva 4. Työvoiman saatavuusongelmien syiden suurryhmät sektoreittain vuonna % Osaamiseen liitt. Työpaikk. liitt Henk.omin. Muu syy KAIKKI Yks. sektori Kuntasektori Valtio Järj/Yhd/Muu Toimipaikkojen mielestä riittämätön ammatin edellyttämä työkokemus (71 %) ja peruskoulutus (63 %) olivat suurimmat syyt rekrytointiongelmiin (Kuva 5). Näillä syillä oli myös eniten merkitystä kun taas työmatkalla ja palkkauksella oli vain jonkin verran tai vähän merkitystä. Kun saatavuusongelmien syitä katsotaan toimialoittain, nähdään, että osaamiseen liittyvät syyt ovat kaikilla aloilla yleisiä, mutta muita yleisempiä etenkin rakennus- sekä informaatio- ja viestintäalalla. Työpaikkaan liittyvät syyt ohittivat muut syyt kuljetus- ja varastoalalla (78 %) ja olivat yleisiä myös julkisten palvelujen (72 %) sekä sosiaali- ja terveysalalla (77 %). Henkilökohtaiset ominaisuudet syynä olivat yleisiä kaupan alalla (78 %) sekä rakennusalalla (69 %).

11 6 Kuva 5. Työvoiman saatavuusongelmien syyt vuonna % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 30 % 33 % 19 % 28 % 8 % 13 % 21 % 22 % 9 % 10 % 8 % 18 % 6 % 7 % 15 % 15 % 17 % 5 % 9 % 9 % 10 % 19 % 10 % 16 % 1 % 5 % 11 % 14 % 12 % 2 % riittämätön ammatin edellyttämä peruskoulutus riittämätön ammatin edellyttämä työkokemus riittämättömät sosiaaliset taidot riittämätön kielitaito Vähän Jonkin verran Paljon riittämätön aloitekyky, työmotivaatio, oppimistaidot yms. muu riittämätön työn vaatima taito vuorotyö tai muuten epäsopivat työmatka/ toimipaikan sijainti palkkaus muu syy 60 % 71 % 48 % 28 % 53 % 11 % 36 % 37 % 36 % 20 % Kuva 6. Työvoiman saatavuusongelmien syyt toimialoittain vuonna % Osaamiseen liitt. Työpaikk. liitt Henk.omin. Muu syy Maa/metsät Teollisuus Rakennus Kauppa ym. Kuljetus/var asto Majoitus/rav. Inform./vies tintä Liike-el.palv Julk. palv./koul Terv./sos.ala Muut palvelut 2 Maa- ja metsätalouden toimialalla lukumäärätiedot ovat epävarmoja. Osa työvoimaa rekrytoivista tiloista jäi otoskehikon ulkopuolelle, koska niissä ei ole tai on vain vähän palkattua työvoimaa.

12 7 4. TYÖPAIKKOJEN TÄYTÖT Tiedot työpaikkojen täyttöihin liittyneistä asioista on kerätty toiselta ja neljänneltä vuosineljännekseltä. Otoksen koko on ollut yhteensä noin toimipaikkaa. Työpaikkojen täytöksi ei ole laskettu työllistämistuella palkattuja, harjoittelijoita tai muita palkattomia henkilöitä eikä vuokrattua työvoimaa. Vuonna 2012 noin toimipaikkaa (29 %) on täyttänyt avoimen paikan haastattelua edeltäneen kolmen kuukauden aikana. Työpaikkojen täytöt ovat pysyneet vuoden 2011 tasolla. Vuonna 2010 vain noin 20 prosenttia oli täyttänyt työpaikan. Vuonna 2008 tilanne oli samankaltainen kuin vuonna 2011 ja 2012, tuolloinkin noin 30 prosenttia toimipaikoista oli haastattelujen mukaan täyttänyt työpaikan. Työpaikkoja on vuonna 2012 täytetty suhteellisesti eniten terveydenhuollon ja sosiaalialan sekä julkisten palvelujen toimialoilla. Näillä toimialoilla noin 45 prosenttia toimipaikoista oli täyttänyt työpaikan haastattelua edeltäneen kolmen kuukauden aikana. Vuonna 2012 viimeksi täytetyistä työpaikoista 49 prosenttia täytettiin määräajaksi ja 51 prosenttia vakinaisesti. Määräaikaisten täyttöjen osuus laski vuodesta 2011, tuolloin määräaikaisten työpaikkojen osuus täytetyistä työpaikoista oli noin 55 prosenttia ja palasi vuoden 2010 tasolle (47 %). Määräaikaista työvoimaa on hankittu suhteessa eniten maa- ja metsä-, majoitus- ja ravitsemus- sekä julkisten palvelujen toimialoille. Vakinaisen työvoiman rekrytoinnit ovat olleet muita aloja yleisimpiä informaatio- ja viestintäalalla sekä rakentamisessa. Määräaikaiset työsuhteet ovat olleet kestoltaan keskimäärin noin puolen vuoden pituisia. Pitkiä, vähintään vuoden pituisia määräaikaisuuksia on ollut noin 16 prosenttia määräaikaisista työsuhteista. Vaikka informaatio- ja viestintäalalla vain 37 % oli määräaikaisia, pitkät yli vuoden kestävät määräaikaiset työsuhteet ovat olleet yleisiä (62 % määräaikaisista). Myös julkisten palvelujen alalla on tyypillistä suhteellisen pitkien, yli kuuden kuukauden määräaikaisten työsuhteiden solmiminen (66 % määräaikaisista). Työsuhteet ovat olleet alle kuukauden pituisia noin kuudessa prosentissa määräaikaisista työsuhteista. Näin lyhyitä määräaikaisuuksia on ollut yleisimmin maa- ja metsätalouden toimialoilla (31 %). Vuonna 2012 kokoaikaisilla täytettyjen työpaikkojen osuus oli noin 79 prosenttia ja osa-aikaisilla täytettyjen työpaikkojen osuus oli noin 21 prosenttia. Osa-aikaisten osuus nousi vuodesta 2011 kahdella prosenttiyksiköllä ja vuodesta 2010 viidellä prosenttiyksiköllä, mutta on huomattava, että tätä aikaisemmin osa-aikaisuus oli yleisempää: vuonna 2009 osa-aikaisten osuus rekrytoinneista oli noin 21 prosenttia ja vuonna 2008 noin 20 prosenttia. Suhteellisesti eniten osa-aikaisia työpaikkoja on vuonna 2012 täytetty kaupan alalla (50 % täytöistä). Osa-aikaiseen työhön ei juurikaan palkata rakennusalalla, teollisuudessa ja maatalous- ja metsäalalla. Yleisimpinä syinä rekrytointeihin pidettiin henkilöstön lisäystarvetta (33 prosenttia työpaikan täytöistä). Seuraavaksi yleisempiä syitä rekrytointeihin olivat sijaisuuden täytöt ja henkilöiden siirtymiset toiseen työpaikkaan (Kuva 7).

13 8 Kuva 7. Rekrytoinnin syyt vuonna Edellinen työntekijä siirtyi eläkkeelle 7 % Jokin muu syy 7 % Edellinen vaihtoi tehtävää työpaikan sisällä 3 % Täytettiin uutta tehtävää 9 % Tarvittiin lisää henkilöstöä 33 % Täytettiin sijaisuutta 19 % Edellinen siirtyi toiseen työpaikkaan 22 % Rekrytointien syyt vaihtelevat jonkin verran toimialoittain. Henkilöstön lisäys rekrytoinnin syynä on ollut erityisen yleinen rakennusalalla (65 %:ssa syynä työpaikkojen täyttöihin) ja liike-elämän palveluissa (53 %). Siirtymät toiseen työpaikkaan olivat suhteellisesti yleisempiä terveydenhuollossa ja sosiaalialalla (28 %) sekä muissa palveluissa (38 %). Sijaisuuden täytöt olivat muita toimialoja yleisempiä majoitus- ja ravitsemisalalla (31 %) sekä julkisissa palveluissa (30 %). Rekrytoinnin syyt vaihtelevat myös sektoreittain. Kuvioon 8 on ryhmitelty rekrytoinnin syitä siten, että uusi paikka sisältää syyt Täytettiin uutta tehtävää sekä Tarvittiin lisää henkilöstöä, jolloin kyseessä on kokonaan uusi työpaikka. Vaihtuvuus sisältää syyt Edellinen siirtyi toiseen työpaikkaan ja Edellinen vaihtoi tehtävää työpaikan sisällä, jolloin kyse on vaihtuvuudesta, ja poistuma taas syyt Edellinen työntekijä siirtyi eläkkeelle ja Täytettiin sijaisuutta. Uusien paikkojen osuus on suurempi yksityisessä sektorilla (55 %), kun taas kuntasektorilla ja valtiolla rekrytointeja on tehty eniten poistuman takia. Järjestöissä nämä syyt jakautuvat tasan. Kuva 8. Rekrytoinnin syyt sektoreittain vuonna % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 28 % 41 % 36 % 55 % 27 % 13 % 29 % 20 % 45 % 46 % 35 % 25 % Yks. sektori Kuntasektori Valtio Järj/Yhd/Muu uusi paikka vaihtuvuus poistuma

14 9 Rekrytoitavien työmarkkina-asema Toimipaikkoihin vuonna 2012 rekrytoiduista henkilöistä lähes puolet (noin 44 %) on siirtynyt tehtävään toisesta työpaikasta. Työttömiä viimeksi rekrytoiduissa henkilöissä oli noin 21 prosenttia ja koululaisia ja opiskelijoita oli noin 16 prosenttia. Edelliseen vuoteen verrattuna on työttömien osuus rekrytoidusta vähentynyt kolmella prosenttiyksiköllä ja toisesta työpaikasta siirtyneiden osuus vähentynyt viidellä prosenttiyksiköllä. Kuva 9. Mistä rekrytoidut henkilöt tulivat uuteen työpaikkaan vuonna valmistunut oppilaitoksesta 9 % EOS 6 % ei työssä eikä työtön* 4 % paraikaa koulussa tai opiskelemassa 16 % työssä 44 % työttömänä 21 % * Äitiys-/vanhempainlomalla, kotityötä tekevä, varusmies- tai siviilipalveluksessa tms. Toisesta työpaikasta rekrytoitujen osuus on vuonna 2012 ollut kaikkein yleisintä terveydenhuollossa ja sosiaalialalla (noin 59 % rekrytoinneista). Työttömien rekrytoinnit ovat muita aloja yleisimpiä informaatioja viestintäalalla (37 %) sekä kuljetusalalla (noin 36 %). Koululaisten ja opiskelijoiden rekrytoinnit ovat varsin yleisiä majoitus- ja ravitsemisalalla (29 % rekrytoinneista) sekä teollisuudessa (25 %). Työvoiman hankintakeinot Käytetyimmät työvoiman hankintakeinot ovat vuonna 2012 olleet suorat kontaktit entisiin työntekijöihin tai sellaisiin henkilöihin, jotka ovat aikaisemmin hakeneet töitä kyseisestä toimipaikasta sekä ilmoitus omalle henkilökunnalle (Kuva 10). Työvoiman hankintakanavissa on tapahtunut viime vuosien aikana jonkin verran muutoksia. Suorien henkilökontaktien, kuten myös sisäisten täyttöjen (ilmoitus omalle henkilöstölle) käyttö on ollut laskussa. TE -toimiston käyttö työvoiman hankinnassa on hieman kasvanut edellisvuosista. Työnantajien omien internet -sivujen, kuten myös internetissä toimivien välityspalvelujen käyttö on kasvussa.

15 10 Kuva 10. Työvoiman hankintakanavat (huom. toimipaikka on saattanut käyttää useampaa hankintakanavaa samanaikaisesti) Ilmoitus omalle henkilökunnalle Suorat kontaktit entisiin työntekijöihin TE-toimisto Omat Internet-sivut Lehti Internetissä toimivat välityspalvelut Oppilaitosten välityspalvelut Työvoiman vuokrausliike Ei mitään Työ- ja elinkeinotoimisto on ollut vuonna 2012 mukana noin 46 prosentissa työpaikan täytöistä. TE - toimiston käyttö työvoiman hankinnassa on ollut suhteellisesti yleisempää terveys- ja sosiaalialalla sekä julkisissa palveluissa, samoin kuin vuonna Etenkin isot yli 50 hengen yritykset käyttävät TE-toimistoa. Vastaavasti TE -toimiston käyttö on ollut vähäisintä liike-elämän palveluihin sekä rakennusalalle tapahtuneissa rekrytoinneissa. Työnantajan omien internet -sivujen käyttö on tullut varsin yleiseksi työvoiman hankintakanavaksi informaatio- ja viestintäalalla (61 %) ja isoissa yrityksissä. Liitteessä (Taulukko 2) on esitetty työvoiman hankinnassa käytettyjen kanavien käyttöosuudet toimialoittain, toimipaikan henkilöstömäärän mukaan ja toimipaikan sektorin mukaan. TE-toimistojen käyttöosuudet liittyvät mm. rekrytointiongelmien tasoon. Varsinkin luvun alkupuolella rekrytointiongelmien yleistyminen näytti olevan selvässä yhteydessä TE -toimiston käyttöön: silloin kun rekrytointiongelmat lisääntyivät, lisääntyi myös TE -toimiston käyttö työvoiman hankinnassa. Vaikeutuvassa työvoiman saatavuustilanteessa ovat toimipaikat siten laajentaneet hakua useampiin työvoiman hankintakanaviin. (Kuva 11) TEM julkaisi vuonna 2011 analyysin eri työnhakukanavien käytöstä ja käyttöosuuksiin vaikuttavista tekijöistä. Tulokset osoittivat, että epäviralliset kanavat (erilaiset suorat henkilöyhteydet) ovat rekrytointiprosessissa erilainen hakukanava kuin viralliset hakukanavat (esimerkiksi lehti ja TE -toimisto). Erityisesti epäviralliset kanavat näyttävät olevan vaihtoehto lehdelle ja TE -toimiston käytölle. TE -toimistoa ja lehteä käytetään uusien, ennestään tuntemattomien hakijoiden etsintään. Omien Internet-sivujen käyttö liittyy usein muiden kanavien käyttöön. Internet -sivut eivät ole yksistään riittävän kohdennettu hakukanava, vaan tarvitsevat rinnalleen muita kanavia. (Räisänen 2011: Rekrytoinnin mustan laatikon avaaminen: rekrytoinnin syyt, rekrytointiongelmat ja hakukanavat Suomessa v. 2010: TEM -analyyseja 38/2011)

16 11 Kuva 11. TE -toimiston käyttö työvoiman hankinnassa ja rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuudet % 45 % 40 % Te-toimiston käyttö työvoiman hankinnassa Rekrytointiongelmia kokeneet toimipaikat 46 % 44 % 44 % 43 % 42 % 41 % 41 % 40 % 37 % 37 % 38 % 39 % 37 % 35 % 30 % 28 % 33 % 32 % 31 % 31 % 25 % 22 % 23 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Vielä julkaisemattoman TEM:n analyysin 3 mukaan etenkin henkilöstön lisäyksen tai uuden tehtävän vuoksi täytettävissä paikoissa (=uusi työpaikka) käytettiin suhteessa enemmän internetiä, oppilaitosten rekrytointipalveluja sekä yksityisiä vuokrausliikkeitä. Julkaisu ilmestyy TEM -analyyseja sarjassa toukokesäkuussa Kuva 12. Tiedotusmuoto, jolla on ollut suurin merkitys työpaikan täyttöön TE-toimisto Suorat kontaktit entisiin työntekijöihin Omat internetsivut Lehti Oma henkilöstö Muut internetpalvelut Oppilaitosten välityspalvelut Työvoiman vuokrausliike Muut hankintakanavat 3 Julkaisu ilmestyy TEM -analyyseja sarjassa touko-kesäkuussa 2013, tekijöinä Räisänen ja Koponen.

17 12 Haastatteluissa on vielä selvitetty eri tiedotusmuotojen vaikuttavuutta työpaikan täytössä kysymyksellä: millä hankintakanavalla on ollut suurin merkitys siihen, että työpaikka saatiin täytettyä. Kysymys on esitetty niille toimipaikoille, jotka ovat käyttäneet useampaa tiedotusmuotoa rekrytoinnissaan. Lisäksi toimipaikka on käyttänyt tiedotusta, joka ei ole ollut rajattu vain omalle henkilöstölle, entisille työntekijöille tai entisille työnhakijoille. Tässä tarkastelussa TE-toimistot nousevat merkityksellisimmäksi työvoiman hankintakanavaksi. Noin 34 prosenttia useampaa rekrytointikanavaa käyttäneistä toimipaikoista piti vuonna 2012 TE-toimistojen roolia merkityksellisimpänä työvoiman hankintaprosessissa. Useimmin käytetyt työvoiman hankintakanavat, kuten tiedotus omalle henkilöstölle ja suorat kontaktit entisiin työntekijöihin tai työnhakijoihin, eivät tässä tarkastelussa nouse niin suureen rooliin kuin niiden käyttöosuudet antaisivat olettaa (Kuva 12). TE-toimisto tavoittaa kanavana suuremman joukon ihmisiä kuin esimerkiksi oma henkilöstö, ja palvelu on lisäksi tunnettu työnhakijoiden keskuudessa, mistä voi johtua koettu merkityksellisyys. Työvoiman hankinnassa käytettyjen kanavien tehokkuutta 4 voidaan myös arvioida suhteuttamalla kanavan merkitys kanavan käyttöasteeseen. Näin tarkasteltuna tehokkaimmiksi kanaviksi nousevat TE-toimistot ja lehdet. Näiden kanavien tehokkuus on kuitenkin laskenut vuodesta 2010 jonkin verran, kun taas oppilaitosten ja yksityisten vuokrausyritysten on noussut hieman. TE-toimiston käyttöaste on noussut (nimittäjä) ja vastaavasti merkityksellisyys laskenut (osoittaja), jolloin tehokkuuslukukin on pienempi. Lehtien käyttö on taas pysynyt ennallaan ja merkityksellisyys laskenut hieman. Työpaikoista ilmoittaminen on siirtynyt vähitellen yhä enemmän internetiin, mikä näkyy myös toimipaikkojen omien internet-sivujen käytön sekä internetin muiden välityspalveluiden käytön monen prosenttiyksikön kasvuna (Kuva 10). Myös näiden kanavien merkityksellisyys on kasvanut vuodesta Kuva 13. Eri rekrytointikanavien tehokkuusluku ,2 1 1,03 0, ,8 0,6 0,75 0,73 0,71 0,63 0,63 0,63 0,54 0,4 0,2 0 0,87 0,8 0,13 0,14 0,16 0,30 0,22 0,31 0,27 0,39 0,38 0,31 0,33 0,34 0,37 0,25 0,46 0,66 TE-toimisto Lehti Oma henkilöstö Suorat kontaktit entisiin työntekijöihin Oppilaitosten välityspalvelut Omat internetsivut Yhdistysten/järj estöjen välityspalvelut Työvoiman vuokrausliike Muut internetpalvelut 4 Hakukanavien tehokkuusluku on laskettu seuraavasti: tehokkuus, % = (merkityksellisyys paikan täytössä / kanavan käyttö) x 100. Laskelmassa on käytetty toimipaikkatasolle painotettuja lukuja, n=

18 13 5. HENKILÖSTÖN PALKKAUS- TAI VÄHENTÄMISSUUNNITELMAT Tiedot suunnitelmista on kerätty jokaiselta vuosineljännekseltä. (henkilöstön lisäyssuunnitelmat ammateittain toiselta ja neljänneltä neljännekseltä) Otoksen koko on ollut yhteensä noin toimipaikkaa. Vuonna 2012 noin kuusitoista prosenttia toimipaikoista ilmoitti, että heillä on suunnitelmissa palkata lisää henkilöstöä seuraavan 12 kuukauden aikana. Yhdeksän prosenttia toimipaikoista ilmoitti, että heillä on suunnitelmissa vähentää henkilöstöä. Suurin osa toimipaikoista ilmoitti, että henkilöstö pysyy suunnitelmien mukaan samalla tasolla. Vuoteen 2011 verrattuna henkilöstön palkkaussuunnitelmat ovat pysyneet samalla tasolla. Suhteellisesti eniten henkilöstön palkkaussuunnitelmia oli vuonna 2011 informaatio- ja viestintäalalla (42 %) ja liike-elämän palveluissa (20 %). Vastaavasti harvemmin palkkaussuunnitelmia oli maa- ja metsätaloudessa (9 %) sekä julkisissa palveluissa (11 %). Vähennetään Pysyy samana Lisätään EOS KAIKKI Julk. palv./koul Kuljetus/varasto Teollisuus Majoitus/rav Maa/metsät Rakennus Kauppa ym Inform./viestintä Terv./sos.ala Liike-el.palv Muut palvelut % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Toimipaikoille esitetään kyselyssä myös lisäkysymys koskien palkkaussuunnitelmien ammattinimikettä. Yleisimpiä nimikkeitä palkkaussuunnitelmissa olivat: asiakaspalvelu asuntomyyjä atk-suunnittelija autonasentaja autonkuljettaja kirvesmies lähihoitaja myyjä rakennusmies taksinkuljettaja tarjoilija

19 A 6. LIITTEET Taulukko 1. Työvoimaa hakeneet toimipaikat sekä rekrytointiongelmia ja työvoimapulaa kokeneiden osuus Työvoimaa hakeneet toimipaikat Rekrytointiongelmia kokeneet Työvoimapulaa kokeneet KAIKKI 54,7 31,4 11,5 TOIMIALA Maa/metsät 28,9 25,8 11,9 Teollisuus 72,2 24,8 7 Rakennus 55,4 31,1 13,2 Kauppa ym. 61,7 24 6,5 Kuljetus/varasto 49,7 30,1 13,9 Majoitus/rav. 71,4 36,9 10,6 Inform./viestintä 38,9 37,8 21,3 Liike-el.palv 47,4 34,8 13,2 Julk. palv./koul. 42, ,7 Terv./sos.ala 54, ,7 Muut palvelut 52,4 20,8 4,8 Kotitalous 54, HENKILÖSTÖMÄÄRÄ ,6 31,3 11, ,9 28, ,4 32,8 11, ,9 36,5 15, ,6 31,7 16,8 SEKTORI Yks. sektori 50,2 30,9 10,8 Kuntasektori 71,8 38,7 16 Valtio 77,2 18,4 7,9 Järj/Yhd/Muu 56,6 20,1 5,8 ELY-KESKUS Uusimaa 56,4 35,1 12,8 Satakunta 56 32,9 11,3 Pohjois-Savo 55,7 32,8 14,2 Varsinais-Suomi 54,4 32,6 9,6 Etelä-Savo 59,2 30,8 10,1 Lappi 50,3 30,1 12,6 Keski-Suomi 54,7 29,9 11,1 Pirkanmaa 53,1 29,7 13,9 Pohjanmaa 57,2 29,3 11,1 Häme ,8 Pohjois-Karjala 51,1 28,5 9,5 Kaakkois-Suomi 51 28,3 8,8 Etelä-Pohjanmaa 52,9 27,9 8,7 Kainuu 53,6 25,7 6,2 Pohjois-Pohjanmaa 54 24,4 12,2

20 B Taulukko 2. Työvoiman hankinnassa käytettyjen kanavien käyttöosuudet TEtoimisto Lehti Oma henkilöstö Ent. työntekijät/ Oppilaitosten Omat internetsivut Yhdistysten Yksityiset vuokraus- Muut internetpalvelut KAIKKI 45,5 15,9 60,6 48,2 10,9 34,5 2,4 6,9 11,7 TOIMIALA Maa/metsät 41,7 9, ,8 16,9 9,7 1,7 0 0 Teollisuus 37,9 22,6 46,2 43,9 14,8 16,7 0,7 15,2 9,5 Rakennus 36,7 16,9 70,7 63,3 5,1 16,1 9,6 11,6 5,5 Kauppa ym. 37,3 8,8 59,8 46,4 7,8 29,1 1,8 9 8,2 Kuljetus/varasto 43,3 4 63,2 54,9 9,1 29,5 3,2 7,4 7,4 Majoitus/rav. 41,2 12,6 69, ,1 31, ,9 Inform./viestintä 51,5 29,8 75,8 59,6 6 60,5 0 8,1 48,4 Liike-el.palv 33, ,5 56,4 20,4 43,1 4,1 11,7 13,2 Julk. palv./koul. 59,3 23,7 63,7 43,2 16,6 42,9 1,9 1,7 14,7 Terv./sos.ala 60,9 18,4 67,2 44 6,4 39,5 0,6 1,1 10,6 Muut palvelut 51,3 21,1 47,9 35,6 5,4 41,8 3,7 2,4 19,3 HENKILÖSTÖ '1-4 37,4 10,1 59,2 51,1 13,2 25,7 4,8 6 6,7 ' ,4 58,4 50,8 10,9 23,9 1,4 5,8 5,8 ' ,6 17,8 60,4 48,6 10,2 37,6 2 7,2 13, ,4 23,9 63,4 42,2 11,7 50 2,1 8,6 16, ,2 28,3 72,1 32,1 9,1 62,6 1,6 10,5 34,5 SEKTORI Yks. sektori 39,5 12,3 61,1 53,5 11,8 28,2 2,3 9,9 9,9 Kuntasektori 59,7 22,2 60,6 40,2 9,6 44,9 1,8 1,7 13,6 Valtio 52,4 13,6 59,1 31,1 5 64,6 1,2 1,4 18,3 Järj/Yhd/Muu 44,7 24,1 57,2 40,2 10,7 38,4 4,7 2,7 15,9 ELY-keskus Uusimaa 48,4 12, ,4 12,9 43,3 2,9 9,2 18,6 Varsinais-Suomi 47,2 25,6 59, ,7 4,8 5,7 9,8 Satakunta 45,6 18,7 73,1 56,1 8,7 24,7 3,8 2,5 4,7 Häme 54,8 10,4 71,7 55,1 5,6 29,4 0 6,1 14,1 Pirkanmaa 38,3 24,4 58,6 45,7 9,1 39,1 1,2 8,9 18,6 Kaakkois-Suomi 48,9 11,8 51,1 51,1 9,8 37,5 0,1 2,4 15 Etelä-Savo 43,7 19,4 56,6 52,2 16,2 21,7 0,7 8,9 1,8 Pohjois-Savo 37,4 9, ,2 12,5 21,6 4,9 2,4 5,3 Pohjois-Karjala 40,8 13,8 55,1 43,1 13,2 28,9 0 4,2 4,7 Keski-Suomi 40,6 10,2 55,2 65, ,4 2,6 Etelä-Pohjanmaa 45,8 19,3 45,3 49,8 3, ,7 Pohjanmaa 43,9 17,2 49,3 56,7 6,8 33 1,9 9,6 15 Pohjois-Pohjanmaa 37,8 14,3 61,6 44,5 6,3 28,9 3,8 10,1 5,1 Kainuu 53,1 24,7 64,2 60,7 5,9 40,6 2,5 13,2 9,8 Lappi 48,3 21,9 61,1 41,3 13,6 38,9 1,1 1,7 2,3

21 C 7. TEM-analyysejä verkkojulkaisusarjassa aiemmin ilmestynyt julkaisut TEM-analyyseja Nio, Ilkka (1/2008); Työvoimatoimistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi esimerkkinä rakenteellisen työttömyyden alentaminen Torvi, Kai (2/2008); Maahanmuutto vastauksena työvoiman saatavuuteen loppuraportti Nio, Ilkka Torvi, Kai Tuomaala, Mika (3/2008); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talousja työmarkkinaennuste Nio, Ilkka Sardar, Paula (4/2008); Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuosina 2005 ja 2006 Tuomaala, Mika (5/2008); Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2007 Alatalo, Johanna Tuomaala, Mika (6/2008); Alueelliset rakennemuutokset Mella, Ilkka (7/2008); Maakuntien suhdannekehitys Nio, Ilkka Torvi, Kai Tuomaala, Mika (8/2008); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talousja työmarkkinaennuste, syksy 2008 Tuomaala, Mika Torvi, Kai (9/2008); Kohti työperusteista maahanmuuttoa: Ulkomailta palkattavan työvoiman tarpeen arviointi Alatalo, Johanna Räisänen, Heikki (10/2009); Työttömyysturvan uudistuslinjausten ex ante - vaikutusarviointia Nio, Ilkka Torvi, Kai Tuomaala, Mika (11/2009); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennuste, kevät 2009 Heinonen, Ville Kangaspunta, Kirsi Räisänen, Heikki Sardar, Paula (12/2009); Työllisyys ja työttömyys eri koulutustasoilla tilastollinen tarkastelu Tuomaala, Mika (13/2009); Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2008 Alatalo, Johanna Torvi, Kai (14/2009); Joustoturva Suomen työmarkkinoilla: indikaattorit ja niiden tulkinta Mella, Ilkka (15/2009); Maakuntien suhdannekehitys Alatalo, Johanna Nio, Ilkka Tuomaala, Mika (16/2009); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennuste, syksy 2009 Kaarna, Anssi (17/2009); Väestön hyvinvointi alueilla tilastollinen katsaus Nio, Ilkka Sardar, Paula (18/2009); Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuosina 2006 ja 2007 Räisänen, Heikki Tuomaala, Mika (19/2010); TE -toimistojen tuottavuus ja työpaikkojen täytön tehokkuus Kaarna, Anssi Mella, Ilkka (20/2010); Maakuntien suhdannekehitys

22 D Nio, Ilkka Tuomaala, Mika (21/2010); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste Tuomaala, Mika (22/2010); Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2009 Kaarna, Anssi Mella, Ilkka (23/2010); Maakuntien suhdannekehitys Nio, Ilkka Sardar, Paula (24/2010); Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuonna 2008 Alatalo, Johanna Nio, Ilkka Tuomaala, Mika (25/2010); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, syksy 2010 Alatalo, Johanna Räisänen, Heikki Tuomaala, Mika (26/2010); Työvoiman rekrytointi taantumassa julkisen työnvälityksen näkökulma Alatalo, Johanna Räisänen, Heikki Tiainen, Pekka (27/2010); Lainsäädännön työllisyysvaikutusten arviointi ja taloudelliset vaikutukset Avikainen, Ahti Kerminen, Päivi Korhonen, Tiina Murto, Mikko Peura, Jari (28/2010); Työhönosoittamisesta työn tarjoamiseen työhönosoitusten käyttöä koskeva selvitys ja kehittämisesitykset Kaarna, Anssi Mella, Ilkka (29/2011); Maakuntien suhdannekehitys Alatalo, Johanna Räisänen, Heikki Tuomaala, Mika (30/2011); Työvoimatilanne metsäalan ammateissa Douglas, Inka Kerminen, Päivi Meling, Timo Peura, Jari (31/2011); Työttömyysturvan menettäminen työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn takia Alatalo, Johanna Nio, Ilkka Tuomaala, Mika (32/2011); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste Tuomaala, Mika (33/2011); Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2010 Nio, Ilkka Sardar, Paula (34/2011); Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuonna 2009 Järviniemi, Päivi (35/2011); Suomen työelämän muutoskuvia 2000 luvulla Tutkimuksesta vaikuttavaan kehittämiseen? Alatalo, Johanna Nio, Ilkka Tuomaala, Mika (36/2011); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, syksy 2011 Hytönen, Jukka Mella, Ilkka Pousi, Anu (37/2011); Äkillisen rakennemuutoksen alueet Räisänen, Heikki (38/2011); Rekrytoinnin mustan laatikon avaaminen: rekrytoinnin syyt, rekrytointiongelmat ja hakukanavat Suomessa v Mella Ilkka (39/2012); Maakuntien suhdannekehitys Alatalo, Johanna Tuomaala, Mika (40/2012); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, kevät 2012 Tuomaala, Mika (41/2012); Työvoiman hankinta toimipaikoissa 2011

23 E Sihto, Matti Tuomaala, Mika Sardar, Paula (42/2012); Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuonna 2010 Koponen, Eija-Leena Laiho, Ulla-Maija Tuomaala, Mika (43/2012); Mistä tekijät sosiaali- ja terveysalalle työvoimatarpeen ja tarjonnan kehitys vuoteen 2025 Alatalo, Johanna Tuomaala, Mika (44/2012); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin ennuste. Syksy 2012 Sihto, Matti Sardar, Paula (45/2012); Ikääntyneiden työllisyys- ja työttömyyskehitys uuden ikäpolitiikan aikana Honkanen, Petri Kangaspunta, Seppo Koponen, Eija-Leena Tukki, Jukka Tuohinen, Titta (46/2013); Ilmiöitä 2013 Toimintaympäristön muutoksia, joita TEM ei voi väistää Räisänen Heikki (47/2013); Onko yksikään työllisyyskokeilu onnistunut Suomessa? Mella ilkka, Pouru Laura (48/2013); Maakuntien suhdannekehitys Alatalo, Johanna Koponen, Eija-Leena Saijets, Heli (49/2013); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin ennuste. Kevät 2013