Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2017

Transkriptio

1 TEM-analyyseja 85/2018 Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2017 Tallamaria Maunu ISSN ISBN

2 Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2017 Tallamaria Maunu Työ- ja elinkeinoministeriö Ministry of Economic Affairs and Employment Helsinki, toukokuu 2018

3 Tiivistelmä Tässä raportissa käsitellään toimipaikoissa tapahtunutta työvoiman hakua, työpaikkojen täyttöjä sekä toimipaikkojen lähiajan suunnitelmia palkata tai vähentää henkilöstöä. Raportti pohjautuu Tilastokeskuksen vuosittain tuottamiin työnantajahaastatteluihin. Vuonna 2017 noin 54 % toimipaikoista oli hakenut vakinaista tai määräaikaista työntekijää viimeisen 12 kuukauden aikana. Osuus on noussut neljä prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Yleisintä työvoiman haku oli terveydenhuollossa ja sosiaalialalla sekä julkisissa palveluissa ja koulutuksessa, kuten edellisinäkin vuosina. Myös teollisuudessa sekä informaatio- ja viestintäalalla työvoiman haku oli keskimääräistä yleisempää. Toimialat, joilla työvoimaa haettiin suhteellisesti harvimmin, olivat maa- ja metsätalous, rakennusala ja muut palvelut. Työpaikkojen täyttämiseen liittyviä ongelmia oli vuonna 2017 kokenut 37 % työvoimaa hakeneita toimipaikoista. Osuus kasvoi yhdeksällä prosenttiyksiköllä edellisvuoteen nähden ja oli korkeampi kuin kertaakaan finanssikriisin puhkeamisen jälkeen. Rekrytointiongelmat olivat vuonna 2017 yleisimpiä terveydenhuolto- ja sosiaalialalla, majoitus- ja ravitsemusalalla, rakennusalalla sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa. Harvinaisimpia rekrytointiongelmat olivat puolestaan muiden palveluiden toimialalla sekä julkisten palveluiden ja koulutuksen alalla. Henkilön osaamiseen liittyvät syyt (koulutus, työkokemus, sosiaaliset taidot, kielitaito, muu työn vaatima taito) olivat useimmin mainittuja syitä. Työpaikkaan liittyvät syyt (vuorotyö tai muuten epäsopivat työajat, työmatka / toimipaikan sijainti sekä palkkaus) saivat toiseksi eniten mainintoja. Rekrytoinnin syynä on uuden työpaikan syntyminen yli puolessa yksityisen sektorin rekrytoinneista. Sen sijaan kuntasektorilla yli puolet työvoiman hankinnasta on poistuman korvaamista. Valtiolla uusien työpaikkojen osuus rekrytoinneista kasvoi ja kuntasektorilla laski verrattuna vuoteen Käytetyimmät työvoiman hankintakeinot vuonna 2017 olivat ilmoitus omalle henkilökunnalle ja yhteydenotot entisiin työntekijöihin. Samat hankintakeinot olivat käytetyimmät myös vuonna TEtoimistoa käytti 46 % rekrytoineista toimipaikoista. Vuonna 2017 kaikkiaan 19 % toimipaikoista ilmoitti, että heillä on suunnitelmissa palkata lisää henkilöstöä seuraavan 12 kuukauden aikana. Työllisyystilanteen paranemisesta kertoo, että lisää henkilöstöä palkkaavien osuus on kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2016 ja vähentämistä suunnittelevien osuus myös kaksi prosenttiyksikköä pienempi. Toimialoittain suhteellisesti eniten palkkaussuunnitelmia oli informaatio- ja viestintäalan toimipaikoissa. Eniten vähentämissuunnitelmia oli muiden palveluiden sekä kuljetuksen / varastoinnin toimipaikoilla. Asiasanat: työvoiman hankinta, rekrytointiongelmat, työvoimapula, työvoiman hankintakanavat, TEtoimiston markkinaosuus, henkilöstön palkkaussuunnitelmat

4 Abstract This paper examines the search for labour and filling of vacancies by business establishments and their short-term plans of hiring or shedding personnel. The paper is based on employer interviews carried out by Statistics Finland. In 2017, ca. 54 % of the establishments had searched for either regular or fixedterm labour during the last 12 months. The share rose by 4 percentage points from the previous year. By branch, the share of establishments searching for labour was highest in health care and social services and public services and education. The share was lowest in agriculture and forestry, construction and other service activities. 37 % of the establishments that had searched for labour faced recruitment problems. The share grew by 9 percentage points from the previous year and is higher than ever after the financial crisis. Recruitment problems were most common in health care and social services, accommodation and food services, construction and transport and warehousing. The branches where there were comparatively least recruitment problems were other service activities, and public services and education. The most common reasons for recruitment problems were the skills of the jobseeker. The second most common set of reasons was related to the characteristics of the job. In the private sector more than half of recruitments are based on new job creation. In the municipal sector more than half of recruitments are based on outflow replacement. The share of new jobs increased the state sector and decreased in the municipal sector. The most common means of recruiting in 2017 were announcements to incumbent personnel and direct contacts to former employees or to people who had previously applied for a job in the establishment. These were the most common means used also in The use of PES increased to 46 %. When asked about plans to hire additional personnel within the next 12 months, ca. 19 % of the establishments responded that they were planning to do so. The share of establishments planning to hire increased and the share of establishments planning to cut down personnel decreased, which is a sign of a positive development in the labour market. By branch, plans to hire additional personnel were comparatively the most common in information and communication. The branch where plans to cut down personnel were comparatively the most common were other service activities and transport and warehousing. Key words: recruitment of labour, recruitment problems, labour shortage, labour acquisition channels, market share of the PES, plans to hire personnel

5 Sisältö Tiivistelmä... 3 Abstract... 4 JOHDANTO... 6 TYÖVOIMAN HAKU JA SIIHEN LIITTYNEET ONGELMAT... 6 TYÖVOIMAN SAATAVUUSONGELMIEN SYYT TYÖPAIKKOJEN TÄYTÖT Rekrytoitavien työmarkkina-asema Työvoiman hankintakeinot HENKILÖSTÖN PALKKAUS- JA VÄHENTÄMISSUUNNITELMAT Liitteet TEM-analyyseja -verkkojulkaisusarjassa aiemmin ilmestynyt... 22

6 6 JOHDANTO Vuodesta 1993 lähtien työ- ja elinkeinoministeriö on selvittänyt työvoiman hankintaan liittyviä asioita Tilastokeskuksen toteuttamien työnantajahaastattelujen avulla. Haastatteluissa on selvitetty työvoiman hakua ja siihen liittyneitä ongelmia, työvoiman saatavuusongelmien syitä, työpaikan täyttötapoja ja työnantajien tulevaisuuden suunnitelmia työvoiman käytössä. Työnantajahaastattelujen perusyksikkönä on ollut toimipaikka eli paikallinen toimialayksikkö, mikä tarkoittaa sitä, että tiedot on pääosin tuotettu toimipaikkatasolla: kuinka suuri osuus toimipaikoista on hakenut työvoimaa, kuinka suurella osuudella työvoimaa hakeneista toimipaikoista on ollut työvoiman saatavuusongelmia jne. Työvoimapulaa kokeneilta toimipaikoilta on edelleen tiedusteltu, mihin ammatteihin he eivät ole saaneet työvoimaa. Toimipaikoilta, joilla on ollut henkilöstön palkkaussuunnitelmia, on tiedusteltu, mihin ammatteihin he aikovat palkata henkilöstöä. Haastattelujen alkuvuosina, 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa, haastattelun otannan koko oli noin toimipaikkaa. Vuonna 2002 selvitys yhdistettiin Tilastokeskuksen avointen työpaikkojen tutkimukseen ja otantaa laajennettiin noin toimipaikkaan vuositasolla. Laajennetun otannan myötä mahdollistui myös neljännesvuosittainen raportointi. Vuoteen 2012 saakka kaikista työvoiman hankintaan liittyvistä asioista ei ole tiedusteltu jokaisella vuosineljänneksellä. Vuonna 2013 otantapohja uudistettiin Tilastokeskuksen valmistelun pohjalta ja TEM:n kanssa yhteistyössä toimien. Nyt kaikki tiedusteluun sisältyvät asiat kysytään kaikilla vuosineljänneksillä. Otannan koko on edelleen toimipaikkaa. Tulokset painotetaan jälkikäteen niin, että lukumääräestimaatit korotetaan koko toimipaikkakehikon tasolle. Otos poimitaan Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä. Toimipaikassa on oltava vähintään yksi palkattu työntekijä. Vuodesta 2013 lähtien otoksessa on käytetty ositteina kokoluokkaa ja toimialaryhmiä. Alueulottuvuus huomioidaan otannassa. Otokseen valikoituneet toimipaikat ovat mukana 2 vuotta, joten otoksessa on aina vakiona puolet uusia ja puolet vanhoja kohteita. Vuonna 2017 saatiin 7971 vastausta (n. 76 %), kato oli 1649 (n. 16 %) ja ylipeitto 814 (n. 8 %). Nettootoksen vastanneita oli n. 83 % ja kato n. 17 %. Alueellisesti otantaan kuuluu 2399 toimipaikkaa Uudeltamaalta ja pienimmän ELY-keskuksen, Kainuun, alueelta 106 toimipaikkaa. TYÖVOIMAN HAKU JA SIIHEN LIITTYNEET ONGELMAT Vuonna 2017 kyselyyn vastanneista toimipaikoista noin 54 % oli hakenut joko määräaikaista tai vakituista työntekijää (tai sekä että) viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Vakituisia työntekijöitä oli hakenut 63 % niistä toimipaikoista, jotka olivat hakeneet työntekijää. Määräaikaisia oli hakenut 71 % niistä toimipaikoista, jotka hakivat työntekijää. Suuri osuus toimipaikoista on siis hakenut sekä määräaikaista että vakituista työvoimaa. Työntekijää hakeneiden toimipaikkojen osuus oli aiemmin lievässä laskussa useamman vuoden: vuosina 2012 ja 2013 työntekijöitä oli hakenut 55 %, vuonna 2014 noin 50 % toimipaikoista ja vuonna %. Vuonna 2016 lasku kuitenkin kääntyi hienoiseen kasvuun ja työntekijöitä haki 50 % toimipaikoista. Viimeisimmän työpaikan täyttöä koskevien tietojen mukaan noin 30 % toimipaikoista (45 388) on täyttänyt työpaikan äskettäin, haastattelua edeltäneiden kolmen kuukauden aikana. Yleisintä työvoiman haku oli terveydenhuollossa ja sosiaalialalla sekä julkisissa palveluissa ja koulutuksessa, kuten edellisinäkin vuosina. Myös teollisuudessa sekä informaatio- ja viestintäalalla työvoiman haku oli keskimääräistä yleisempää. Toimialat, joilla työvoimaa haettiin suhteellisesti harvimmin, olivat maa- ja metsätalous, rakennusala ja muut palvelut. Työpaikkojen täyttämiseen liittyviä ongelmia oli vuonna 2017 kokenut 37 % työvoimaa hakeneista toimipaikoista. Osuus kasvoi yhdeksällä prosenttiyksiköllä edellisvuoteen nähden ja oli korkeampi kuin kertaakaan finanssikriisin puhkeamisen jälkeen. (Kuvio 1).

7 7 Rekrytointiongelmia kokeneilta toimipaikoilta kysyttiin vielä, olivatko ne kuitenkin saaneet hakemansa määrän työntekijöitä palvelukseensa. Vuonna 2017 kokonaan tai osittain ilman sopivaa työvoimaa jääneiden toimipaikkojen osuus työntekijöitä hakeneista oli 15 %. Myös tämä osuus oli suurempi kuin kertaakaan finanssikriisin puhkeamisen jälkeen. (Kuvio 1). Kuvio 1. Työvoiman saatavuusongelmia ja työvoimapulaa kokeneet toimipaikat v , % 40% Rekrytointiongelmia kokeneet toimipaikat Työvoimapulaa kokeneet toimipaikat 38% 37% 35% 30% 25% 20% 29% 28%28% 26% 23% 22% 22% 21% 20% 25% 33% 34% 27% 25% 26% 31% 31% 28% 25% 27% 28% 15% 10% 15% 12% 16% 15% 13% 13% 12% 12%11% 9% 9% 10% 9% 10% 11% 10% 10% 9% 9% 8% 7% 5% 3% 5% 5% 6% 6% 5% 0% Rekrytointiongelmat olivat vuonna 2017 yleisimpiä terveydenhuolto- ja sosiaalialalla, majoitus- ja ravitsemusalalla, rakennusalalla sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa. Harvinaisimpia rekrytointiongelmat olivat puolestaan muiden palveluiden toimialalla sekä julkisten palveluiden ja koulutuksen alalla. (Kuvio 2). Toimialojen väliset erot rekrytointiongelmien esiintymisessä ovat huomattavat, ja rekrytointiongelmien esiintyminen vaihtelee vuosittain. Vuonna 2015 ongelmia esiintyi lähes kaikilla toimialoilla enemmän kuin vuonna Vuonna 2016 ongelmat lisääntyivät joillakin toimialoilla vuoteen 2015 verrattuna useilla, toisilla aloilla ongelmat helpottuivat. Vuonna 2017 jokaisella toimialalla oli enemmän rekrytointiongelmia kuin vuonna Eniten, 19 prosenttiyksikköä, ongelmat kasvoivat informaatio- ja viestintäalalla.

8 8 Kuvio 2. Työvoiman saatavuusongelmia kokeneet toimipaikat toimialoittain vuosina , % Suhteellisesti eniten rekrytointiongelmia vuonna 2017 esiintyi Satakunnassa (44 %), Kainuussa (43 %) ja Lapissa (41 %). Satakunnassa nousua edellisvuoteen oli 12 prosenttiyksikköä, Kainuussa viisi ja Lapissa kymmenen. Suhteellisesti harvinaisimpia rekrytointiongelmat olivat Etelä-Savossa (25 %) ja Pohjois-Karjalassa (30 %). Etelä-Savon tilanne on rekrytointiongelmien suhteen parantunut edellisvuodesta ja ongelmat ovat vähentyneet viidellä prosenttiyksiköllä. Pohjois-Karjalassa kasvua oli kaksi prosenttiyksikköä. (Kuvio 3).

9 9 Kuvio 3. Työvoiman saatavuusongelmia kokeneet toimipaikat ELY-keskuksittain vuonna 2017, % Vuosi 2017 Lappi Koko maa 37 % % ja yli 25 % - 29 % 20 % - 24 % alle 20 % Pohjois- Pohjanmaa 38 Kainuu 43 Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Keski Suomi Satakunta Varsinais- Suomi Pirkanmaa 35 Häme Uusimaa Pohjois- Savo 36 Etelä-Savo Pohjois- Karjala Kaakkois-Suomi Lähde: TEM/Tilastokeskus Työvoimapulan käsitteellä kuvataan niiden toimipaikkojen osuutta, jotka jäivät kokonaan tai osittain ilman hakemiaan työntekijöitä. Koko maassa tällaisia toimipaikkoja oli 15 % työntekijöitä hakeneista toimipaikoista. Vuonna 2016 osuus oli 11 %. Suurin osuus työvoimapulasta kärsineitä toimipaikkoja oli Lapissa (20 %) sekä Satakunnassa ja Hämeessä (19 % kummassakin). Vähiten työvoimapulasta kärsittiin Pohjanmaalla (10 %) ja Pohjois- Karjalassa (11 %).

10 10 Yleisimpiä pula-ammatteja eli ammatteja, joihin toimipaikat eivät saaneet ainakaan kaikkia hakemiaan työntekijöitä rekrytoitua olivat vuonna 2017: Systeemityön erityisasiantuntijat Rakennustyöntekijät ym. Koti-, hotelli- ja toimistosiivoojat ym. Henkilö- ja pakettiauton- sekä moottoripyöränkuljettajat Lähihoitajat, muut terveydenhuollon työntekijät ja kodinhoitajat Peruskoulun alaluokkien opettajat ja lastentarhanopettajat Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät Työkoneiden kuljettajat Rakennusten viimeistelytyöntekijät Lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat Kärkilistan kymmenestä ammatista kuusi esiintyi myös vuoden 2016 kärkilistalla. Työvoimapulan määrä näissä ammateissa vaihteli 470 henkilöstä lähes tuhanteen henkilöön. Liitteessä (Taulukko 1) on esitetty työvoimaa hakeneiden toimipaikkojen, työvoiman saatavuusongelmia kokeneiden toimipaikkojen ja työvoimapulaa kokeneiden toimipaikkojen osuudet toimialoittain, toimipaikan henkilöstömäärän mukaan, ELY-keskuksittain ja toimipaikan sektorin mukaan. TYÖVOIMAN SAATAVUUSONGELMIEN SYYT Toimipaikoilta kysyttiin tutkimuksessa, mitä syitä heidän mielestään oli siihen, että työntekijöitä oli vaikea saada. Syitä esitettiin valmiina 10 väittämän muodossa ja toimipaikkoja pyydettiin vastaamaan asteikolla Ei yhtään / Vähän / Jonkin verran / Paljon / Ei osaa sanoa. Toimipaikka on voinut haastattelussa mainita useita syitä rekrytoinnin ongelmiin, joten syiden prosenttiosuudet eivät summaudu sataan. Henkilön osaamiseen liittyvät syyt (koulutus, työkokemus, sosiaaliset taidot, kielitaito, muu työn vaatima taito) olivat useimmin mainittuja syitä, kuten myös vuonna % ongelmia kokeneista toimipaikoista mainitsi ongelmien syynä osaamiseen liittyvät syyt. Järjestö-, yhdistys- ja muun sektorin sekä valtiosektorin toimipaikoista 93 % ongelmia kokeneista toimipaikoista kertoi, että osaamiseen liittyvät syyt olivat olleet ainakin yksi selitys rekrytointiongelmiin (Kuvio 4). Osaamiseen liittyvät syyt olivat ylivoimaisesti useimmin mainittuja syitä kaikilla työnantajasektoreilla. Työpaikkaan liittyvät syyt (vuorotyö tai muuten epäsopivat työajat, työmatka / toimipaikan sijainti sekä palkkaus) olivat toiseksi useimmin mainittuja kaikilla työnantajasektoreilla. Näin oli myös vuonna Yksityisellä sektorilla henkilökohtaiset ominaisuudet (riittämätön aloitekyky, työmotivaatio, oppimistaidot ym.) mainittiin useammin kuin muu syy, kun taas kunta-, valtio- ja järjestösektorilla muut syyt mainittiin henkilökohtaisia ominaisuuksia useammin. Tämäkin tulos on sama kuin vuonna 2016.

11 11 Kuvio 4. Työvoiman saatavuusongelmien syyryhmät työnantajasektoreittain vuonna 2017, % 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% osaamiseen liittyvät työpaikkaan liittyvät henkilökohtaiset ominaisuudet muut syyt 20% 10% 0% Yksittäisiä syitä työvoiman saatavuusongelmille on tarkasteltu kuviossa 5. Kuten edellisvuonnakin, riittämätön ammatin vaatima työkokemus tai peruskoulutus olivat myös vuonna 2017 keskeisimmät yksittäiset syyt saatavuusongelmien taustalla. Nyt molempia mainittiin kuitenkin suhteellisesti hieman harvemmin kuin vuonna Myös henkilökohtaiset ominaisuudet (riittämätön aloitekyky, työmotivaatio, oppimistaidot yms.) mainittiin usein. Näiden ongelmien osuus kasvoi hieman vuodesta Kielitaidon suhteen tilanne on ristiriitainen: kuten edellisvuonnakin, myös vuonna 2017 se oli suhteellisesti harvimmin mainittu syy rekrytointiongelmiin. Toisaalta kielitaitoa koskevat maininnat yleistyivät eniten verrattuna vuoteen Kuvio 5. Työvoiman saatavuusongelmien syyt vuosina 2016 ja 2017, % muu syy palkkaus työmatka / toimipaikan sijainti vuorotyö tai muuten epäsopivat työajat muu riittämätön työn vaatima taito henkilökohtaiset ominaisuudet riittämätön kielitaito riittämättömät sosiaaliset taidot riittämätön ammatin edellyttämä työkokemus riittämätön ammatin edellyttämä peruskoulutus 0,0 % 10,0 %20,0 %30,0 %40,0 %50,0 %60,0 %70,0 %80,0 %

12 12 Tarkasteltaessa saatavuusongelmien syitä toimialoittain (Kuvio 6), havaitaan, että osaamiseen liittyvät tekijät ovat keskeisimpiä kaikilla toimialoilla. Työpaikkaan liittyvät syyt mainittiin suhteellisesti useimmin kuljetuksen ja varastoinnin alalla (83 %) ja harvimmin rakennusalalla (51 %). Myös syykategoriassa muu syy suhteellisesti yleisin ala oli kuljetus ja varastointi (78 %) ja suhteellisesti harvimmin mainintoja tuli rakennusalalta (45 %). Toimialoittainen vaihtelu on suurinta henkilökohtaisten ominaisuuksien osalta. Julkisten palveluiden ja koulutuksen alalla ne mainittiin rekrytointiongelmien syyksi vain 31,2 %:ssa ongelmia kokeneista toimipaikoista, kun taas majoitus- ja ravitsemusalalla 71,4 % ongelmia kokeneista toimipaikoista mainitsi henkilökohtaiset ominaisuudet ongelmien syyksi. Kuvio 6. Työvoiman saatavuusongelmien syyryhmät toimialoittain vuonna 2017, % 120,0 % 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % Osaamiseen liitt. (%) Työpaikk. liitt. (%) Henk.omin (%) Muu syy (%) 0,0 % TYÖPAIKKOJEN TÄYTÖT Vuonna 2017 noin toimipaikkaa (30 %) on täyttänyt avoimen paikan haastattelua edeltäneen kolmen kuukauden aikana. Paikkojen täyttö on noussut hieman edellisvuodesta. Vuonna 2015 työpaikan täytti 26 % toimipaikoista ja vuonna %. Eri toimialoilla työpaikkoja täytettiin suhteellisesti useimmin terveydenhuollon ja sosiaalialan toimipaikoissa (49 %) sekä julkisissa palveluissa ja koulutuksessa (46 %). Samat toimialat täyttivät eniten paikkoja myös vuosina 2015 ja Vähiten rekrytointeja oli ollut maa- ja metsätaloudessa (18 %) rakentamisessa (21 %) sekä muiden palveluiden alalla (22 %). Vuonna 2017 viimeksi täytetyistä työpaikoista lähes puolet oli määräaikaisia (48 %) ja runsas puolet vakinaisia (52 %). Määräaikaista työvoimaa on hankittu yleisimmin terveydenhuolto- ja sosiaalialalla (62 %) sekä julkisissa palveluissa ja koulutuksessa (60 %). Vakinaista työvoimaa taas hankittiin yleisimmin rakennusalalla (74 %), informaatio- ja viestintäalalla (66 %) sekä majoitus- ja ravitsemusalalla (64 %). Vuonna 2017 kokoaikaisilla täytettyjen työpaikkojen osuus oli 77 % ja osa-aikaisilla täytettyjen 22 %. Aivan pieni osuus (0,9 %) oli muita, esimerkiksi provisio- tai yrittäjäpohjaista työtä. Suhteellisesti eniten osa-aikaisia rekrytointiin majoitus- ja ravitsemustoimintaan (50 %) sekä kaupan alalle (46 %). Vähiten osa-aikaisia rekrytoitiin rakentamiseen (1 %), teollisuuteen (5 %) sekä sosiaali- ja terveysalalle (10 %). Yleisimmät syyt työpaikkojen täyttöön olivat toimipaikkojen mukaan tarve lisähenkilöstölle (34 %), edellisen työntekijän siirtyminen toiseen työpaikkaan (22 %) ja sijaisuus (20 %). Samat syyt mainittiin yleisimmin myös vuosina 2015 ja 2016.

13 13 Kuvio 7. Rekrytoinnin syyt vuosina 2016 ja 2017, % Rekrytointien syyt eroavat eri toimialoilla, mutta eri vuosien vertailussa muutokset suhteellisesti eniten ja vähiten tiettyä rekrytointisyytä ilmoittavien alojen välillä ovat yleensä hitaita. Tämä näkyy suurimmissa rekrytointisyissä. Vuonna 2017 lisähenkilöstön tarve rekrytointisyynä oli yleisintä rakennusalan (66 %) sekä informaatioja viestintäalan (56 %) toimipaikoissa. Pienin osuus lisähenkilöstön tarpeen rekrytointisyynä maininneita oli sosiaali- ja terveydenhuollon (16 %) ja julkisten palvelujen ja koulutuksen (17 %) aloilla. Uusi tehtävä oli rekrytoinnin syynä yleisimmin vuonna 2016 informaatio- ja viestintäalalla (18 %), muissa palveluissa (11 %) sekä rakennusalalla (11 %). Pienin uuden tehtävän osuus rekrytointisyynä oli majoitus- ja ravitsemusalalla (2 %) sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa (3 %). Sijaisuuden täyttäminen oli rekrytoinnin syynä yleisimmin vuonna 2016 sosiaali- ja terveysalalla (38 %) sekä julkisissa palveluissa ja koulutuksessa (22 %). Suhteellisesti harvinaisimpia sijaisuuden täyttämiset olivat rakennusalalla (5 %) sekä maa- ja metsätaloudessa (8 %). Edellisen työntekijän jääminen eläkkeelle oli rekrytointisyynä suhteellisesti yleisintä julkisissa palveluissa ja koulutuksessa (20 %) sekä muissa palveluissa (13 %). Suhteellisesti harvinaisinta eläköityminen oli rekrytoinnin taustasyynä informaatio- ja viestintäalalla (2 %), majoitus- ja ravitsemisalalla (3 %) sekä rakentamisessa (3 %). Kuviossa 8 on ryhmitelty syyt siten, että uusi paikka sisältää syyt täytettiin uutta tehtävää sekä tarvittiin lisää henkilöstöä, jolloin kyseessä on siis kokonaan uusi työpaikka. Vaihtuvuus sisältää syyt edellinen siirtyi toiseen työpaikkaan sekä edellinen vaihtoi tehtävää työpaikan sisällä ja poistuma taas syyt edellinen työntekijä siirtyi eläkkeelle ja täytettiin sijaisuutta. Lisäksi kuviossa 8 on esitetty muu syy / ei osaa sanoa / kieltäytyy vastaamasta. Kaikki rekrytoinnin syyt ovat ryhmiteltävissä uusiin työpaikkoihin, vaihtuvuuteen tai poistumaan, joten kaatoluokassa on kyse lähinnä tiedon puuttumisesta. Kaikkiaan uusia työpaikkoja oli rekrytoinneista 41 %. 27 %:ssa syynä oli poistuman korvaaminen ja 24 %:ssa vaihtuvuuden korvaaminen. Verrattuna edellisvuoteen poistuman korvaaminen rekrytointisyynä on vähentynyt kolme prosenttiyksikköä. Uusien työpaikkojen ja vaihtuvuuden osuudet ovat pysyneet samoina kuin vuotta aiemmin, joten niiden toimipaikkojen osuus, jotka eivät osanneet nimetä rekrytoinnin syytä, on kasvanut.

14 14 Yksityisellä sektorilla puolet paikkojen täytöstä johtuu uusien työpaikkojen synnystä, sen sijaan kuntasektorilla yli puolet työvoiman hankinnasta on poistuman korvaamista. Valtiolla uusien työpaikkojen osuus rekrytoinneista oli 20 % vuonna 2016 ja nyt 40 %. Kuntasektorilla puolestaan uusien työpaikkojen osuus rekrytoinneista laski 33 %:sta 19 %:iin. Järjestösektorilla muutoksia rekrytointisyissä on tapahtunut hyvin vähän vuoteen 2016 verrattuna. Kuvio 8. Rekrytoinnin syyt vuonna 2017, % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 6% 5% 6% 7% 18% 35% 33% 27% 52% 20% 25% 23% 50% 40% 35% 19% yksityinen valtio kunta järjestö eos poistuma vaihtuvuus uusi työpaikka Rekrytoitavien työmarkkina-asema Valtaosa toimipaikkojen viimeisimmistä rekrytoinneista (46 %) vuonna 2017 siirtyi tehtävään toisesta työpaikasta. Osuus nousi edellisvuodesta kahdella prosenttiyksiköllä. Työttömiä oli 21 %, opiskelijoita ja koululaisia 16 % ja vastavalmistuneita 6 %. Työssä olevat ja työttömät ovat edellisten vuosien tapaan tärkeimmät rekrytointilähteet, vaikka työttömien osuus rekrytoiduista on viime vuodet ollut pienessä laskussa. Kuvio 9. Mistä rekrytoidut tulivat uuteen työpaikkaan vuosina 2015, 2016 ja 2017, % 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% työssä työttömänä paraikaa koulussa tai opiskelemassa valmistunut oppilaitoksesta EOS ei työssä eikä työtön* *(Äitiys- / vanhempainlomalla, kotityötä tekevä, varusmies- tai siviilipalveluksessa tms.)

15 15 Toisesta työpaikasta rekrytoitujen osuus oli vuonna 2017 suurin julkisten palveluiden ja koulutuksen alalla (57 %), informaatio- ja viestintäalalla (55 %) sekä sosiaali- ja terveysalalla (51 %). Harvinaisinta se oli maa- ja metsätaloudessa (27 %). Työttömiä rekrytoitiin suhteellisesti eniten rakentamisessa (39 %), kuljetus- ja varastointialalla (30 %) sekä teollisuudessa (29 %). Suhteellisesti harvinaisinta työttömien rekrytointi oli informaatio- ja viestintäalalla (9 %) sekä julkisissa palveluissa ja koulutuksessa (12 %). Työvoiman hankintakeinot Käytetyimmät työvoiman hankintakeinot vuonna 2017 olivat ilmoitus omalle henkilökunnalle (54 % rekrytoineista toimipaikoista) ja yhteydenotot entisiin työntekijöihin (46 %). Samat hankintakeinot olivat käytetyimmät myös vuonna TE-toimistoa käytti 46 % rekrytoineista toimipaikoista, kun edellisvuonna osuus oli 43 %. Epävirallisten kanavien lisäksi TE-toimiston käyttö sekä omat internetsivut (32 %) ovat käytetyimmät kanavat. Vuonna 2016 kysyttiin ensi kertaa sosiaalisen median käyttöä omana kanavanaan: sen osuus oli silloin 17 %, ja vuonna 2017 osuus nousi 21 %:iin. Toimipaikat ovat voineet ilmoittaa useita käyttämiään hankintakanavia. Summaamalla kaikki käytetyt kanavat yhteen, voidaan todeta suomalaisen työnantajan käyttävän keskimäärin 2,5 kanavaa avointa työpaikkaa kohden. Kanavien käyttö on kolmen viime vuoden aikana kasvanut joka vuosi hieman edellisvuoteen verrattuna. Sosiaalisen median kysyminen erikseen saattaa nostaa osuutta, mutta toisaalta jo vuonna 2015 kanavia käytettiin enemmän kuin vuonna Kaikkiaan muutokset kanavien käytössä ovat kuitenkin pieniä, ja suosituimmat työvoiman hankintakanavat pysyvät samoina vuodesta toiseen. Kuvio 10. Työvoiman hankintakanavat v , % (huom. toimipaikka on saattanut käyttää useampaa hankintakanavaa samanaikaisesti)

16 16 Maantieteellisessä tarkastelussa havaitaan, että avoimen työpaikan ilmoittaminen TE-toimistoon oli vuonna 2017 suhteellisesti yleisintä Lapissa (62 %) ja harvinaisinta Kainuussa (31 %). Kainuussa TE-toimistoon avoimista työpaikoista ilmoittavien toimipaikkojen osuus on puolittunut vuoteen 2016 verrattuna. Mitä enemmän toimipaikassa on työntekijöitä, sitä useammin avoin työpaikka ilmoitetaan työ- ja elinkeinotoimistoon: 1-4 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa työ- ja elinkeinotoimistoa oli käyttänyt 38 %, kun taas yli 50 henkilön toimipaikoissa 55 % oli ilmoittanut paikan TE-toimistoon. Henkilöstömäärältään suuremmat toimipaikat käyttävät keskimäärin useampia kanavia kuin pienet toimipaikat. Suuret toimipaikat käyttävät pieniä toimipaikkoja suhteellisesti enemmän kaikkia muita mainittuja rekrytointikanavia paitsi suoria kontakteja entisiin työntekijöihin. Entisiä työntekijöitä käytetään rekrytointikanavana sitä useammin, mitä pienempi toimipaikka on kyseessä. Yksityisen sektorin toimipaikoista TE-toimistoa oli käyttänyt rekrytoinnissa 44 %, valtiolla 53 %, järjestösektorilla 57 % ja kuntasektorilla 48 %. Toimialoista työ- ja elinkeinotoimiston käyttö on ollut suhteellisesti yleisintä majoitus- ja ravitsemusalalla (62 %), julkisten palveluiden ja koulutuksen alalla (55 %) sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa (54 %). Suhteellisesti harvimmin TE-toimistoa käytetään työvoiman hankinnassa informaatio- ja viestintäalalla (25 %). Sosiaalisen median käyttö sen sijaan on suhteellisesti yleisintä informaatio- ja viestintäalalla (38 %). Liitteessä (Taulukko 2) on esitetty työvoiman hankinnassa käytettyjen kanavien käyttöosuudet toimialoittain, toimipaikan henkilöstömäärän mukaan ja toimipaikan sektorin mukaan sekä alueittain. TE-toimistojen käytöllä on yhteys mm. rekrytointiongelmien esiintymiseen. Kuviossa 11 on tarkasteltu TEtoimiston käyttöä ja rekrytointiongelmien esiintymistä vuodesta 1993 lähtien rinnakkain. Kuvioon on lisäksi piirretty lineaariset regressiosuorat, jotka kuvaavat sekä TE-toimistojen käytön että rekrytointiongelmien olevan nousussa. TE-toimiston käyttö on kuitenkin kasvanut nopeammin ja kasvu on ollut tasaisempaa kuin rekrytointiongelmien, joille tyypillistä ovat suurehkot, mm. suhdannetilanteeseen kytkeytyvät, vaihtelut. Ilmiöiden välisen yhteyden logiikka on se, että rekrytointiongelmia kohdatessaan työnantaja tyypillisesti kääntyy TE-toimiston puoleen useammin kuin jos rekrytoinnissa ei esiinny vaikeuksia. Kuvio 11. TE-toimiston käyttö työvoiman hankinnassa (%) ja rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%) v TE-toimiston käyttö työvoiman hankinnassa lin. (TE-toimiston käyttö työvoiman hankinnassa) rekrytointiongelmia kokeneet toimipaikat lin. (rekrytointiongelmia kokeneet toimipaikat) 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0%

17 17 Haastatteluissa on vielä selvitetty eri tiedotusmuotojen vaikuttavuutta työpaikan täytölle kysymyksellä: millä hankintakanavalla on ollut suurin merkitys siihen, että työpaikka saatiin täytettyä. Kysymys on esitetty niille toimipaikoille, jotka ovat käyttäneet useampaa tiedotusmuotoa rekrytoinnissaan. Lisäksi toimipaikka on käyttänyt tiedotusta, joka ei ole ollut rajattu vain omalle henkilöstölle, entisille työntekijöille tai entisille työnhakijoille. Tässä tarkastelussa TE-toimistot nousevat merkityksellisimmäksi työvoiman hankintakanavaksi. Noin 32 % useampaa rekrytointikanavaa käyttäneistä toimipaikoista piti vuonna 2017 TE-toimistojen roolia merkityksellisimpänä työvoiman hankintaprosessissa. Vuonna 2014 osuus oli 36 %, vuonna % ja vuonna %. Useimmin käytetyt kanavat, kuten ilmoitus omalle henkilökunnalle tai suorat kontaktit entisiin työntekijöihin tai -hakijoihin, eivät tässä tarkastelussa nouse likikään sellaiseen rooliin kuin niiden käyttö antaisi aiheen olettaa (Kuvio 12). TE-toimisto tavoittaa suuren joukon ihmisiä ja on kanavana tunnettu, mikä auttaa paikan täytön merkityksellisyydessä. Kuvio 12. Tiedotusmuoto, jolla on ollut suurin merkitys työpaikan täyttöön v , % Työvoiman hankinnassa käytettyjen kanavien tehokkuutta voidaan arvioida myös suhteuttamalla kanavan merkityksellisyys paikan täytössä sen käyttöön. Näin tarkasteltuna tehokkaimmiksi kanaviksi nousevat työvoiman vuokrausliike ja TE-toimisto. (Kuvio 13). Muita tehokkaita kanavia ovat lehti, muut hankintakeinot ja internetissä toimivat välityspalvelut. Työvoiman vuokrausliikkeen, internetvälityspalveluiden, lehti-ilmoituksen ja muiden hankintakeinojen käytön erinomainen tehokkuus perustuu valikoivaan käyttöön: merkityksellisyys ei ole erityisen korkea, mutta käyttö on vain hieman yleisempää, joten tehokkuus muodostuu hyväksi. TE-toimiston hyvä tehokkuus muodostuu hyvin toisella tapaa: sekä merkityksellisyys että käyttö ovat korkeita. Muiden paljon käytettyjen kanavien, yhteydenottojen entisiin työntekijöihin ja omien internetsivujen, merkityksellisyys on huomattavasti TE-toimistoa alhaisempi, joten niiden tehokkuus jää pienemmäksi.

18 18 Kuvio 13. Eri rekrytointikanavien tehokkuusluku v HENKILÖSTÖN PALKKAUS- JA VÄHENTÄMISSUUNNITELMAT Vuonna 2017 kaikkiaan 19 % toimipaikoista ilmoitti, että heillä on suunnitelmissa palkata lisää henkilöstöä seuraavan 12 kuukauden aikana. Seitsemän prosenttia toimipaikoista ilmoitti suunnittelevansa henkilöstön vähentämistä. Suurin osa toimipaikoista katsoi aiempaan tapaan, että henkilöstömäärä pysyy ennallaan. Työllisyystilanteen paranemisesta kertoo, että lisää henkilöstöä palkkaavien osuus on kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2016 ja vähentämistä suunnittelevien osuus myös kaksi prosenttiyksikköä pienempi. Toimialoittain suhteellisesti eniten palkkaussuunnitelmia oli informaatio- ja viestintäalan toimipaikoissa (33 %). Informaatio- ja viestintäala oli palkkaussuunnitelmien kärjessä myös vuosina 2015 ja Eniten vähentämissuunnitelmia oli muiden palveluiden (10 %) sekä kuljetuksen / varastoinnin toimipaikoilla (10 %). 1 Hakukanavien tehokkuusluku on laskettu seuraavasti: tehokkuus % = (merkityksellisyys paikan täytössä / kanavan käyttö) x 100.

19 19 Kuvio 14. Henkilöstön palkkaus- ja vähentämissuunnitelmat toimialoittain vuonna 2017, % KAIKKI Maa/metsät Teollisuus Rakennus Kauppa ym Kuljetus/varasto Majoitus/rav Inform./viestintä Liike-el.palv Julk.palv./koul Terv./sos.ala Muut palvelut % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vähennetään (%) Pysyy samana (%) Lisätään (%) EOS (%) Toimipaikoilta on myös kysytty, mihin ammatteihin ne aikovat palkata työntekijöitä. Volyymiltaan 10 suurinta toimipaikkatasolle korotettua ammattinimikettä palkkaussuunnitelmissa olivat: Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) Myyjät, kauppiaat ym. Konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat Kuljetustyöntekijät Palvelutyöntekijät Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijat Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät Kymmenen suurimman palkattavan ammatin lista on täysin sama kuin vuonna 2016 ja lähes sama kuin vuonna Järjestyksessä on pieniä eroja, mutta kaikkiaan toimipaikat hakevat työntekijöitä samoihin ammatteihin kuin edellisvuosina.

20 20 Liitteet Taulukko 1. Työvoimaa hakeneet toimipaikat sekä rekrytointiongelmia ja työvoimapulaa kokeneiden osuus 2017, % Työvoimaa hakeneet toimipaikat Rekrytointiongelmia kokeneet Työvoimapulaa kokeneet KAIKKI 53,83 36,61 15,47 ELY-KESKUS Uusimaa 54,99 38,74 17,89 Varsinais-Suomi 53,4 33,82 13,85 Satakunta 57,92 44,1 19,18 Häme 54,51 35,58 19,25 Pirkanmaa 51,19 34,77 14,84 Kaakkois-Suomi 55,75 31,89 12,1 Etelä-Savo 48,73 24,83 12,17 Pohjois-Savo 57,31 36,38 13,24 Pohjois-Karjala 63,84 29,89 10,9 Keski-Suomi 53,63 36,39 11,46 Etelä-Pohjanmaa 43,64 38,14 12,97 Pohjanmaa 52,3 36,98 10,22 Pohjois-Pohjanmaa 51,4 37,59 15,65 Kainuu 60,56 42,93 16,13 Lappi 53,74 40,77 19,52 SEKTORI Yksityinen sektori 50,16 40,11 17,52 Kuntasektori 67,82 33,48 12,94 Valtio 79,98 13,53 6,1 Järjestö/Yhdistys/Muu 58,22 21,53 6,42 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ ,35 34,95 17, ,55 34,87 13, ,48 38,94 15, ,11 37,97 16,39 TOIMIALA Maa/metsätalous 37,92 33,57 17,27 Teollisuus 53,69 38,98 15,29 Rakennus 46,03 46,82 21,15 Kauppa ym. 53,1 26,95 10,41 Kuljetus/varastointi 40,78 43,38 21,44 Majoitus/ravitsemus 54,7 47,16 12,33 Informaatio/viestintä 55,46 48,58 29,31 Liike-elämän palvelut 53,36 41,16 20,59 Julkiset palvelut/koulutus 71,64 23,09 5,53 Terveydenhoito /sosiaaliala 69,62 40,15 18,37 Muut palvelut 50,31 23,45 5,69

21 21 Taulukko 2. Työvoiman hankinnassa käytettyjen kanavien käyttöosuudet 2017, % TEtoimisto Oma Entiset Omat Oppilaitosten internet Yhd./Järj. rekrytointi Vuokraus Internet Muut hankinta Lehti henkilöstö työntekijät rekrypalv. sivut palvelut liike Some palvelut keinot Ei mitään KAIKKI 45,9 10,4 54,4 46,1 7,2 31,6 2,3 11,8 20,9 7,8 12,6 4,1 ELY KESKUS Uusimaa 45,8 4,6 55,6 41,6 8,3 33,2 3, ,1 11,3 11,1 4,5 Varsinais Suomi 42,5 13,7 52,7 44,4 8,1 26,1 3,5 16,5 22,6 6,5 14,5 3,4 Satakunta 45,8 17,6 51,4 47,1 7 35,1 4,3 7,4 21,3 4,9 10,9 2,5 Häme 43,5 9,5 51,7 54,1 9,3 26,8 0,1 14,7 19,6 6,1 9,3 4,8 Pirkanmaa 46 10,6 62,1 50,2 7,5 32,8 1,4 18,4 23,4 11,3 12,1 1,7 Kaakkois Suomi 46,8 11,5 57,2 45,7 6,2 34,5 0,2 8,3 17,9 5,7 16,9 6 Etelä Savo 43,9 14,6 49,8 54 3,8 22 1,2 4,6 20 7,2 20,5 1,2 Pohjois Savo 51, ,1 49,3 7,5 30,9 2,4 10,9 17,9 7,8 11,1 3,7 Pohjois Karjala 50,8 9,6 44,1 47,9 3,8 28,3 4,2 3,3 16,8 3,5 15 3,8 Keski Suomi 49,1 16,7 56,9 46,7 8,8 27,8 2,2 10,4 19,2 3,8 21,7 2,8 Etelä Pohjanmaa 38,4 10,9 53,8 48,5 3,2 27,4 0,7 2,3 15,4 6,7 10,4 7,7 Pohjanmaa 34,8 18,8 53,9 49,4 7,5 37,2 4 7,6 15,6 8,5 11,3 4,6 Pohjois Pohjanmaa 50,2 9,9 53,1 43,7 6,6 39 0,6 12,5 21,8 4,7 11,5 5 Kainuu 30,8 8 56,6 59,3 3,1 27,3 0,3 1,8 9 2,4 6,5 11 Lappi 62,3 16,4 53,4 41 4,1 31,2 0 8,4 19,2 3,3 11,7 0,8 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ ,7 7,3 48,3 55,3 3,4 20,4 3,2 7,5 16,8 4,9 6, ,4 8,5 53,1 47,8 4,6 26 2,7 11,1 19,5 4,4 8,6 3, ,8 55,1 43,6 9,3 32,9 1,7 13,6 20,3 7,1 14,8 4, ,5 14,1 64,1 37,2 11,5 55,3 2,4 14,1 31,7 21, SEKTORI Yksityinen sektori 43,6 8,6 54,8 49,6 7,9 29 2, ,7 9,1 2,5 4,6 Kuntasektori 48,2 14,2 50,3 40,1 4,9 32,5 1,7 2,8 6,6 3,8 44,6 2,6 Valtio 52,6 8,1 62,6 26,1 7,9 62,7 1,7 5,6 19, ,9 0 Järjestö/Yhdistys/Muu 56,8 16, ,4 7,4 37,4 5,6 2,2 26,8 5,7 6,5 5,3 TOIMIALA Maa/metsätalous 36,6 14,7 55,5 62,1 13,6 13,8 12,6 0 24,6 0 1,8 5,5 Teollisuus 42,1 16,3 52,9 42, ,3 2 28,1 22,4 13,7 2,8 2,9 Rakennus 30,9 9,3 46,2 55 5,2 17,5 2,2 14,3 16,6 8,7 4,3 9 Kauppa ym. 46,4 8,1 57,6 41,9 5,2 35,7 0,7 16,5 22,2 7,2 4,8 3,6 Kuljetus/varastointi 38,1 2,5 47,1 66,9 7,7 17,5 0,3 10,1 18,6 5 1,8 1,3 Majoitus/ravitsemus 61,9 10,7 66,6 45,4 3,6 34,6 0,5 16,5 30,9 10,8 5 0,4 Informaatio/viestintä 24,6 7,1 60,6 49,5 16,3 42,9 1,8 25,5 37,7 15,9 4,5 2,5 Liike elämän palvelut 42,7 11,9 53,5 46,7 9,6 35,1 5,5 12,4 26,7 12,3 5,2 7,5 Julkiset palvelut/koulut 55 14,1 47,5 33,6 7,7 39, ,3 3 37,7 3,6 Terveydenhoito/sosiaa 54,4 7,9 58,2 47 4,4 28,5 0,9 1,9 10,4 3,7 31,1 1,9 Muut palvelut 46 14,1 50,2 42,7 4,6 42,5 6,9 7 30,5 4,9 11,8 5,8

22 22 TEM-analyyseja -verkkojulkaisusarjassa aiemmin ilmestynyt -> julkaisut -> TEM-analyyseja Nio Ilkka (1/2008); Työvoimatoimistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi esimerkkinä rakenteellisen työttömyyden alentaminen Torvi Kai (2/2008); Maahanmuutto vastauksena työvoiman saatavuuteen loppuraportti Nio Ilkka Torvi Kai Tuomaala Mika (3/2008); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talo-us- ja työmarkkinaennuste Nio Ilkka Sardar Paula (4/2008); Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuosina 2005 ja 2006 Tuomaala Mika (5/2008); Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2007 Alatalo Johanna Tuomaala Mika (6/2008); Alueelliset rakennemuutokset Mella Ilkka (7/2008); Maakuntien suhdannekehitys Nio Ilkka Torvi Kai Tuomaala Mika (8/2008); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talo-us- ja työmarkkinaennuste, syksy 2008 Tuomaala Mika Torvi Kai (9/2008); Kohti työperusteista maahanmuuttoa: Ulkomailta palkattavan työvoiman tarpeen arviointi Alatalo Johanna Räisänen Heikki (10/2009); Työttömyysturvan uudistuslinjausten ex ante -vaikutusarviointia Nio Ilkka Torvi Kai Tuomaala Mika (11/2009); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talo-us- ja työmarkkinaennuste, kevät 2009 Heinonen Ville Kangaspunta Kirsi Räisänen Heikki Sardar Paula (12/2009); Työllisyys ja työt-tömyys eri koulutustasoilla tilastollinen tarkastelu Tuomaala Mika (13/2009); Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2008 Alatalo Johanna Torvi Kai (14/2009); Joustoturva Suomen työmarkkinoilla: indikaattorit ja niiden tulkinta Mella, Ilkka (15/2009); Maakuntien suhdannekehitys Alatalo Johanna Nio Ilkka Tuomaala Mika (16/2009); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavä-lin talous- ja työmarkkinaennuste, syksy 2009 Kaarna Anssi (17/2009); Väestön hyvinvointi alueilla tilastollinen katsaus

23 23 Nio Ilkka Sardar Paula (18/2009); Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuosina 2006 ja 2007 Räisänen Heikki Tuomaala Mika (19/2010); TE-toimistojen tuottavuus ja työpaikkojen täytön te-hokkuus Kaarna Anssi Mella Ilkka (20/2010); Maakuntien suhdannekehitys Nio Ilkka Tuomaala Mika (21/2010); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkki-naennuste Tuomaala Mika (22/2010); Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2009 Kaarna Anssi Mella Ilkka (23/2010); Maakuntien suhdannekehitys Nio Ilkka Sardar Paula (24/2010); Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuonna 2008 Alatalo Johanna Nio Ilkka Tuomaala Mika (25/2010); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavä-lin työmarkkinaennuste, syksy 2010 Alatalo Johanna Räisänen Heikki Tuomaala Mika (26/2010); Työvoiman rekrytointi taantumassa julkisen työnvälityksen näkökulma Alatalo Johanna Räisänen Heikki Tiainen Pekka (27/2010); Lainsäädännön työllisyysvaikutusten arviointi ja taloudelliset vaikutukset Avikainen Ahti Kerminen Päivi Korhonen Tiina Murto Mikko Peura Jari (28/2010); Työhönosoit-tamisesta työn tarjoamiseen työhönosoitusten käyttöä koskeva selvitys ja kehittämisesitykset Kaarna Anssi Mella Ilkka (29/2011); Maakuntien suhdannekehitys Alatalo Johanna Räisänen Heikki Tuomaala Mika (30/2011); Työvoimatilanne metsäalan amma-teissa Douglas Inka Kerminen Päivi Meling Timo Peura Jari (31/2011); Työttömyysturvan menettämi-nen työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn takia Alatalo Johanna Nio Ilkka Tuomaala Mika (32/2011); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavä-lin työmarkkinaennuste Tuomaala Mika (33/2011); Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2010 Nio Ilkka Sardar Paula (34/2011); Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuonna 2009 Järviniemi Päivi (35/2011); Suomen työelämän muutoskuvia 2000 luvulla Tutkimuksesta vaikut-tavaan kehittämiseen? Alatalo Johanna Nio Ilkka Tuomaala Mika (36/2011); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavä-lin työmarkkinaennuste, syksy 2011

24 24 Hytönen Jukka Mella Ilkka Pousi Anu (37/2011); Äkillisen rakennemuutoksen alueet Räisänen Heikki (38/2011); Rekrytoinnin mustan laatikon avaaminen: rekrytoinnin syyt, rekrytoin-tiongelmat ja hakukanavat Suomessa v Mella Ilkka (39/2012); Maakuntien suhdannekehitys Alatalo Johanna Tuomaala Mika (40/2012); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työ-markkinaennuste, kevät 2012 Tuomaala Mika (41/2012); Työvoiman hankinta toimipaikoissa 2011 Sihto Matti Tuomaala Mika Sardar Paula (42/2012); Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittu-minen vuonna 2010 Koponen Eija-Leena Laiho Ulla-Maija Tuomaala Mika (43/2012); Mistä tekijät sosiaali- ja terveys-alalle työvoimatarpeen ja -tarjonnan kehitys vuoteen 2025 Alatalo Johanna Tuomaala, Mika (44/2012); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin ennus-te. Syksy 2012 Sihto Matti Sardar Paula (45/2012); Ikääntyneiden työllisyys- ja työttömyyskehitys uuden ikäpoli-tiikan aikana Honkanen Petri Kangaspunta Seppo Koponen Eija-Leena Tukki Jukka Tuohinen Titta (46/2013); Ilmiöitä 2013 Toimintaympäristön muutoksia, joita TEM ei voi väistää Räisänen Heikki (47/2013); Onko yksikään työllisyyskokeilu onnistunut Suomessa? Mella Ilkka Pouru Laura (48/2013); Maakuntien suhdannekehitys Alatalo Johanna Koponen Eija-Leena Saijets Heli (49/2013); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin ennuste. Kevät 2013 Koponen Eija-Leena (50/2013); Työvoiman hankinta toimipaikoissa 2012 Koponen Eija-Leena Räisänen Heikki (51/2013); Minne ja miten uudet työpaikat syntyvät? Alatalo Johanna Räisänen Heikki Saijets Heli (52/2013); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen ai-kavälin ennuste. Syksy 2013 Sihto Matti Sardar Paula (53/2013); Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuonna 2011 Räisänen Heikki (54/2013); Työtarjousten vaikutus työpaikkojen täytön ja rekrytoinnin kestoon julkisessa työnvälityksessä

25 25 Räisänen Heikki Sardar Paula (55/2014); Virta-varanto -kaaviot TEM:n työnvälityksen tilastojär-jestelmässä käsitteitä, sovelluksia ja tulkintoja Mella Ilkka Urjankangas Hanna (56/2014); Maakuntien suhdannekehitys Alatalo Johanna Hämäläinen Hanna Räisänen Heikki (57/2014); Työ- ja elinkeinoministeriön ly-hyen aikavälin työmarkkinaennuste, kevät 2014 Vuorinen Pentti (58/2014); Läpidigitalisoitunut maailma Virtuaalinen tulevaisuus keskuudes-samme TrendWikiä hyödyntävä raportti Räisänen Heikki (59/2014); Työvoiman hankinta toimipaikoissa 2013 Alatalo Johanna Hämäläinen Hanna Maunu Tallamaria (60/2014); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, Syksy 2014 Räisänen Heikki Järvelä Simo (61/2014); Työtarjousten käytön lisäys vuoden 2014 politiikka-muutoksen arviointia Sihto Matti Maunu Tallamaria Sardar Paula (62/2014); Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoit-tuminen vuonna 2012 Kangaspunta Seppo (63/2015); Näkökulmia digitaaliseen maailmaan, Trendwikin vuosiraportti 2015 Alatalo Johanna Maunu Tallamaria Räisänen Heikki Tuomaala Mika (64/2015); Uusien työpaik-kojen synty toimipaikoissa Maunu Tallamaria (65/2015); Työvoiman hankinta toimipaikoissa 2014 Alatalo Johanna Hämäläinen Hanna Maunu Tallamaria (66/2015); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, kevät 2015 Maunu Tallamaria Sardar Paula (67/2015); Työvoimapolitiikan palveluilta sijoittuminen vuonna 2013 Alatalo Johanna Hämäläinen Hanna Maunu Tallamaria (68/2015); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, syksy 2015 Räisänen Heikki Järviniemi Päivi Hjelt Jan (69/2016); Paikallisen sopimisen laajuus ja ominaispiirteet eräissä Euroopan maissa Räisänen Heikki (70/2016); Saavutettiinko kyllääntymispiste? Työtarjousten lisätyn käytön vaikutus avointen työpaikkojen täyttöön ja rekrytoinnin kestoon vuonna 2015 Alatalo Johanna Hämäläinen Hanna Maunu Tallamaria (71/2016); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, kevät 2016 Maunu Tallamaria Räisänen Heikki (72/2016); Minne uudet työpaikat syntyivät vuonna 2015?

26 26 Maunu Tallamaria (73/2016); Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2015 Tuomaala Mika (74/2016); Palveluista sijoittuminen vuosina 2013 ja 2014 Alatalo Johanna Hämäläinen Hanna Mähönen Erno (75/2016); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhy-en aikavälin työmarkkinaennuste, syksy 2016 Alatalo Johanna Mähönen Erno Räisänen Heikki (76/2017); Nuorten ja nuorten aikuisten työ-elämä ja sen ulkopuolisuus Rikama Samuli (77/2017); Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Repo Joona (78/2017); Maakuntien suhdannekatsaus 2017 Alatalo Johanna Mähönen Erno Hämäläinen Hanna (79/2017); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhy-en aikavälin työmarkkinaennuste, kevät 2017 Räisänen Heikki (80/2017); Työvoiman hankinta toimipaikoissa 2016 Maunu Tallamaria Räisänen Heikki (81/2017); Minne uudet työpaikat syntyivät vuonna 2016? Rikama Samuli (82/2017); Pk-yritysten kansainvälistyminen syksy 2017 Alatalo Johanna Hämäläinen Hanna Maunu Tallamaria Mähönen Erno (83/2017) Työ- ja elinkei-noministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, syksy 2017 Erno Mähönen Henrikki Oravainen (84/2018) Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen ja pienyrittäjien asema kauppakeskuksissa, Jälkikäteisarvio lakimuutosten vaikutuksista

27 1