KAAVOITUSKATSAUS 2017 KAAVOITUSOHJELMA LUUMÄEN KUNTA

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS 2017 KAAVOITUSOHJELMA LUUMÄEN KUNTA

2 YLEISTÄ "Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla." (MRL 7 Kaavoituskatsaus) "Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Vaikutukseltaan vähäisestä asemakaavan muutoksesta ei tarvitse enää tehdä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voimaantulleen maanäyttö- ja rakennuslain muutoksen perusteella. KAAVOITUKSESTA TIEDOTTAMINEN, KUULEMINEN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN Kaavoituksesta tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen tapahtuu oheisen kaavion osoittamalla tavalla: Vaihe Kunta Osallinen 1. Vireille Kunnanhallitus tekee laatimispäätöksen. (vaikutuksiltaan vähäinen kaava on tullut vireille, mikäli se on mainittu kaavoituskatsauksessa) 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Aloitusvaiheessa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Laatimisvaihe Valmisteluaineisto nähtäville vähintään 14 päiväksi 4. Julkinen nähtävilläolo Kaavaehdotus nähtäville vähintään 30 päiväksi Osallinen voi tehdä aloitteen kaavan laatimisesta Osalliset voivat tehdä muutosesityksiä Huomautuksen voi tehdä sähköisesti, kirjallisesti tai suullisesti Muistutuksen voi tehdä kirjallisesti 5. Kaavan hyväksyminen Valtuusto hyväksyy Valitusmahdollisuus Itä- Suomen hallintooikeuteen ja sen jälkeen Korkeimpaan Hallintooikeuteen 6.Kaavan voimaantulo Kaava saa lainvoiman sinä päivänä, kun siitä on kuulutettu Osallisia ovat: Kaavoitettavan alueen maanomistajat ja haltijat, naapurit ja asukkaat, yritykset ja työntekijät. Lisäksi kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaava koskee, esim. luonnonsuojelu- ja asukasyhdistykset sekä liikuntajärjestöt.

3 ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Maakuntaliitto laatii ja hyväksyy Kunta laatii ja hyväksyy Kunta laatii ja hyväksyy Maanomistaja laatii ja kunta hyväksyy VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista päättää valtioneuvosto. Tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat ohjausväline, joilla valtioneuvosto linjaa koko maan kannalta merkittäviä alueiden käytön kysymyksiä. Tavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhteysverkkoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ottaa huomioon ja niitä tulee edistää maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaistoiminnassa.

4 MAAKUNTAKAAVOITUS Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Karjalan maakuntakaavan, jossa osoitetaan maakunnan tärkeimmät alueidenkäyttötarpeet seuraavan vuoden aikana. Maakuntakaava on kokonaismaakuntakaava, joka korvaa Etelä-Karjalan vuonna 2001 vahvistetun seutukaavan. I vaihekaava kattaa koko maakunnan ja teemana on kaupallisten palveluiden, elinkeinoelämän ja liikenteen kehittämismahdollisuudet. Se tulee vahvistuessaan korvaamaan vahvistetun Etelä-Karjalan maakuntakaavan vaihekaavan aluevarausten osalta. Muilta osin vahvistettu maakuntakaava jää voimaan. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan YLEISKAAVOITUS Maakuntakaavan yhdistelmäote Luumäen keskeisimmiltä alueilta Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa asemakaavaa. Yleiskaava voi olla rakennusluvan perusteena rantaalueilla, kylä-alueilla ja muilla maaseutualueilla. Oikeusvaikutteinen kaava mahdollistaa kaavan mukaisten rakennuslupien myöntämisen ilman poikkeamispäätöksiä. Rantaosayleiskaavoissa on tavoitteena vesistön rantavyöhykkeen (noin 200 metriä rantaviivasta lukien) käytön suunnittelu eri tarkoituksiin kuten virkistykseen, suojeluun, maa- ja metsätalouteen ja rakentamiseen. Luumäen kaikki ranta-alueet ovat oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen tai asemakaavojen piirissä. Voimassa olevat yleiskaavat: Luumäelle on laadittu neljä oikeusvaikutteista yleiskaavaa: a) Kivijärven rantaosayleiskaava. Vahvistettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa b) Luumäen rantaosayleiskaava. Hyväksytty valtuustossa c) Taavetti - Jurvalan osayleiskaava. Hyväksytty valtuustossa d) Itäosan osayleiskaava. Hyväksytty valtuustossa Kaikkiin edellä mainittuihin kaavoihin lukuun ottamatta Itäosan osayleiskaavaa on tehty myöhemmin pienialaisia muutoksia.

5 Voimassa oleviin yleiskaavoihin voi tutustua kunnan rakennusvalvontatoimistossa. Rantayleiskaavojen perusteella kunta voi myöntää yleiskaavan mukaiset rakennusluvat. Tämä on vähentänyt oleellisesti poikkeamislupien sekä ranta-asemakaavojen tarvetta. Yleiskaava ei ole voimassa ranta-asemakaavan alueella, joten näillä alueilla rakennusluvat ratkaistaan ranta-asema-kaavan perusteella. Taajama-alueilla yleiskaava ohjaa asemakaavojen laadintaa. Yleiskaavaote Jurvalan alueelta Meneillään olevat yleiskaavahankkeet: a) Taavetti - Jurvala osayleiskaavan muutos Sorosenlahdella Yleiskaavan muutoksella haetaan mahdollisuutta asemakaavoittaa alue matkailu- ja kurssitoiminnan tarpeisiin b) Luumäen rantaosayleiskaavan muuttaminen koskien tiloja Järvikannas 1:34, Ellivuori 1:57, Järvelä 1:68 ja Soramäki 1:129 Yleiskaavan muutoksella haetaan yhden rakennuspaikan siirtoa. Tulevia yleiskaavahankkeita : a) Kurvilan osayleiskaava uutta ampumarataa varten Taavetin nykyinen ampumarata sijaitsee pohjavesialueella. Asutus on vähän kerrassaan tullut lähemmäksi ampumarataa ja melun hallinta tällä alueella alkaa olla haasteellista. Maakuntakaavassa uusi ampumarata on osoitettu Kurvilan alueelle. Yleiskaava on sopiva väline uuden ampuradan maankäytölliseen sijoittelun tutkimiseen. Tavoiteaikataulu kaavan käynnistämiselle on Kaavan laatiminen kestää ainakin 2 vuotta. b) Taavetti - Jurvala osayleiskaavan muutokset VT6-vaikutusvyöhykkeellä Voimassa olevassa yleiskaavassa uusi valtatien linjaus Jurvalan kohdalla on osoitettu alustavana. Rakentamisen valmistuttua vuoden 2018 aikana on syytä käynnistää yleiskaavan muutokset. Uudella tielinjauksella ja eritasoliittymillä on merkittäviä vaikutuksia alueen maankäyttöön. Tavoiteaikataulu kaavan käynnistämiselle on Kaavan laatiminen kestää ainakin 2 vuotta. c) Rantayleiskaavamuutokset Rantayleiskaavoihin tulee ajoittaisia muutostarpeita maanomistajien aloitteesta. Kunta kerää muutostarpeita ja käynnistää tarpeelliset kaavamuutokset harkinnan perus-

6 teella. Pyrkimys on aina tehdä useampia kaavamuutoksia kerralla kustannusten minimoimiseksi. Maanomistajat maksavat kaavamuutosten kustannukset, mikäli ei ole virheen korjauksesta kyse. Kunta on myöntänyt useita poikkeamislupia loma-asuntopaikoille vakituiseen asumiseen. Myönnetyt ja toteutetut poikkeamisluvat olisi syytä päivittää vastaamaan rakennettua tilannetta. Jatkossa poikkeamislupien käsittelyssä olisi syytä velvoittaa hakijat myös kaavamuutokset kustannuksiin. Likimääräinen uuden ampuradan sijainti Kurvilassa ASEMAKAAVOITUS Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaava huomioi paikalliset olosuhteet, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan ja olemassa olevan rakennuskannan. Asemakaavan sisältövaatimuksissa todetaan mm. seuraavia seikkoja: - terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö - palvelujen saatavuus ja liikenteen järjestäminen - rakennettua ja luonnonympäristöä tulee vaalia - tulee olla riittävästi puistoja/virkistysalueita Vireillä olevat asemakaavahankkeet: 1. Sorosenlahden asemakaavan muutos ja laajennus, kaavaehdotus tulee nähtäville loppuvuonna Kaavan päätarkoituksena on laajan kurssi- ja koulutuskeskuksen sijoittaminen Sorosenlahden alueelle. 2. Halmeen pellon asemakaava, kaavoitus on käynnistetty 2017 keväällä. Kaavan pääpaino on uuden pientalovaltaisen asuinalueen sijoittaminen nykyisen taajarakenteen yhteyteen. 3. Taavetin asemakaavamuutokset Kaavalla tutkitaan mm. palveluasumista.

7 Sorosenlahden asemakaava-alue Halmeen pellon asemakaava-alue

8 Tulevia asemakaavahankkeita : 1. Sorosenniemen asutusalueen ja Niemeläntien väliin jäävällä alueella vanhentuneiden asemakaavojen kumoaminen. Asemakaavat on hyväksytty sekä Tavoiteaikataulu on Taavetin taajaman kohdalla VT 6:n pohjoispuolella vanhentuneen asemakaavan kumoaminen. Asemakaava on hyväksytty Tavoiteaikataulu on Rantsilanmäen asemakaava. Tällä hetkellä asemakaavan piirissä ovat ainoastaan Teboilin ja Jukka Rusanen Oy:n tontit. Uudet eritasoliittymäjärjestelyt aiheuttavat merkittäviä maankäytöllisiä paineita. Rakentamistiheys Leipomon - Kymenlaakson Sähkön alueella on kasvanut niin suureksi, että yleiskaavan ei voida enää katsoa ohjaavan alueen rakentamista riittävällä tasolla. Tavoiteaikataulu on Taavetin teollisuusalueen laajennus VT 6 pohjoispuolella. Taavetin läntisellä teollisuusalueella ei ole enää kovinkaan montaa tonttia vapaana. Riittävän yritystonttivarannon turvaamiseksi on syytä käynnistää asemakaavoitus.. 5. Palolammentien ja rautatien välisen asemakaavan uudistaminen. Alueella on pääsääntöisesti hyvin vanhaa asemakaavaa. Etenkin rautatien läheisten toteutumattomien tonttien suhteen on syytä pohtia tonttien poistamista meluja tärinävaikutuksen takia. Tavoiteaikataulu on Rautatien ja valtatie 26 välisen asemakaavan uudistaminen. Alueella on pääsääntöisesti hyvin vanhaa asemakaavaa. Etenkin rautatien läheisten toteutumattomien tonttien suhteen on syytä pohtia tonttien poistamista meluja tärinävaikutuksen takia. Tavoiteaikataulu on Jurvalan asemakaavan uudistaminen Salen ympäristössä Valtatien muuttuminen yhdystieksi muuttaa alueen maankäytön kokonaiskuvaa. Vanhentunut asemakaava on syytä päivittää kokonaisuudessaan. Tavoiteaikataulu on Parsikon Kivimäen alueen asemakaavan muutokset. Alue on kokonaisuutena toteutunut kohtalaisen hyvin. Toteutumattomien tonttien osalta olisi syytä tarkastella asemakaavan muutostarpeita. Jonkin verran on myös mahdollista sijoittaa olemassa olevan rakenteen yhteyteen täydennysrakentamiseen soveltuvia asuintontteja. Tavoiteaikataulu on Pihlajaniemen ja Saarentien välisen alueen asemakaavoitus Valtatien muuttuminen yhdystieksi muuttaa alueen maankäytön kokonaiskuvaa. Alueella on potentiaalia matkailun kehittämiseen (Salpahotelli) ja rantaan tukeutuvaan pysyvään asumiseen. Tavoiteaikataulu on 2022 Asemakaava-alueista on summittaiset kartat seuraavilla sivuilla. Hanketyyppisiä asemakaavoja on vaikea ennakoida ja niitä saattaa tulla joitakin tarkastelujakson aikana. Myös tulevat lakimuutokset ja esim. pohjavesien suojelutarpeet saattavat aiheuttaa uusia kaavamuutostarpeita.

9 1. Kumottava asemakaava Sorosenlahden eteläpuolella 2. Kumottava asemakaava VT pohjoispuolellla Taavetissa 3. Uusi asemakaava-alue Rantsilanmäellä

10 4. Uusi yritystoiminnan asemakaava Taavetissa. 5. Uudistettava asemakaava Taavetissa 6. Uudistettava asemakaava Taavetissa

11 7. Uudistettava asemakaava Jurvalassa 8. Mahdollisia kaavamuutoskohteita Kivimäen alueella 9. Pihlajaniemen asemakaavan ja Risulahden välisen alueen asemakaavoittaminen

12 RANTA-ASEMAKAAVOITUS Tällä hetkellä meneillään ei ole uusia ranta-asemakaavahankkeita. Ranta-asemakaava on ns. maanomistajakaava, jonka laadituttamisesta vastaa maanomistaja kustannuksellaan. Tarkastelujaksolla saattaa tulla joitakin ranta-asemakaavan päivityshankkeita. RAKENNUSJÄRJESTYS Kunnassa tulee olla rakennusjärjestys (MRL 14 ). Siinä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty. Voimassa oleva Luumäen kunnan rakennusjärjestys on astunut voimaan Rakennusjärjestys on luettavissa Luumäen kunnan internetsivuilla Muuttuva lainsäädäntö luo jatkuvasti muutostarpeita myös kuntien rakennusjärjestyksiin. KAAVOITUKSEN POHJAKARTAT Yleiskaavojen pohjakarttoina käytetään Maanmittauslaitoksen peruskartta-aineistoa täydennettynä ajantasaisella kiinteistöraja-aineistolla. Ortoilmakuvia käytetään myös kaavoituksen apuna. Asemakaavaa varten laaditaan ajantasaiset mittakaavaan 1 : pohjakartat. Asemakaavojen pohjakartat hyväksyy ja tarkastaa Lappeenrannan kaupungin mittaustoimi voimassa olevan sopimuksen mukaisesti. LISÄTIETOJA Lisätietoja kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvissä antaa tekninen johtaja Erik Forstén, puh , etunimi.sukunimi@luumaki.fi ja rakennustarkastaja Antti Tuuva puh , etunimi.sukunimi@luumaki.fi