1/27/15. Sovellukset (osa 2) Sisältö: sovellusarkkitehtuurit. Lyhenteitä ja terminologiaa. Internet-protokollapino

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/27/15. Sovellukset (osa 2) Sisältö: sovellusarkkitehtuurit. Lyhenteitä ja terminologiaa. Internet-protokollapino"

Transkriptio

1 Sisältö: sovellusarkkitehtuurit Sovellukset (osa 2) CSE-C2400 Tietokoneverkot Sanna Suoranta Asiakas palvelin-arkkitehtuuri Loppukäyttäjän palvelut kuten sähköposti ja www (viime viikolla) Verkkoinfrastruktuurin palvelut kuten nimipalvelu (DNS) Vertaisverkot (P2P) Asiakas-palvelin vs. vertaisverkot BitTorrent Hajautetut tiivistetaulut (DHT) Kirjan luvut 2.5, 2.,2.6, 2.8 Tietokoneverkot 205 Sisältö adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach 6th ed. -kirjan lisämateriaali, T. Lindholm, S. Tarkoma: Johdatus tietotekniikkaan-kurssin Sovelluskerros-luennon materiaali, Matti Siekkisen Sovellukset (osa 2) luento 204. Lyhenteitä ja terminologiaa DNS = Domain Name System (nimipalvelu) TLD = top-level domain (ylemmän tason toiminimialue) ISP = Internet service provider ((verkko)palveluntarjoaja) P2P = peer-to-peer (vertaisverkko) DHT = Distributed Hash Table (Hajautettu tiivistetaulu) VoIP = Voice over IP (Internet-puhelu) Churn = vertaisverkossa päätelaitteiden poistuminen ja uusien saapuminen Chunk = BitTorrentissa tiedoston palanen BitTorrent = vertaisverkkoa käyttävä tiedostonjakelusovellus Tracker = BitTorrentin seurantapalvelin Torrent = joukko BitTorrentia ajavia päätelaitteita jotka jakavat samaa tiedostoa Overlay network = päätelaitteiden muodostama sovellustason looginen verkko (kuoriverkko) Topologia = verkon rakenne, miten laitteet ovat yhteydessä toisiinsa Internet-protokollapino Ohjelmistot (software) Facebook Web-selain Käyttöjärjestelmä (operating system, OS) Laiteajurit (drivers) Sähköposti Loppukäyttäjän sovellukset Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros Verkon käyttöön tarvittavat palvelut verkko eli tietoliikenne -palvelu Verkon arkkitehtuuri (palataan tähän reitityksen yhteydessä) Asiakas palvelin-arkkitehtuuri sähköposti TCP IP WiFi selain 2,4 GHz taajuus sähköpostipalvelin 25 TCP IP Ethernet Cat-5-kaapeli Webpalvelin 80

2 Miten tunnistetaan kone ja palvelu, jolle viesti oli tarkoitettu? Sovelluskerroksen tunnisteet ovat nimiä Kuljetuskerroksen tehtävä on erottaa yhteyden päätepisteiden sisällä (isäntäkoneessa) mille sovelluskerroksen ohjelmalle verkosta saapuva viesti on tarkoitettu Kuljetuskerroksen tunnisteina käytetään porttinumeroita (port number) Internetin palveluille on määritelty tietyt numerot (0-495) Asiakasohjelmat käyttävät myös porttinumeroita, mutta ne allokoidaan dynaamisesti ( ) Verkkokerroksen tehtävä on kuljettaa viesti perille laitteelle, jolle se on tarkoitettu Verkkokerroksen tunnisteina käytetään osoitteita (address), esim (IPv4-osoite) Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros Nimipalvelu (domain name system, DNS) Ihmiset pystyvät muistamaan paljon helpommin nimiä kuin numerosarjoja tietokoneiden nimet (hostname) noppa.aalto.fi kone saattaisi nimen perusteella sijaita Suomessa Reitittimille nimet eivät merkitse mitään, sillä ne eivät oikeasti kerro sijaintia Verkkokerroksen tunnisteena käytetään IP-osoitetta Nimipalvelun (domain name system, DNS) tehtävä on yhdistää nimet ja IP-osoitteet toisiinsa Tarjoaa hajautetun ja hierarkisen tietokannan Toimii sovelluskerroksella Muut sovelluskerroksen palvelut käyttävät DNSää hyväkseen 5. Hajautettu ja hierarkinen tietokanta Se- DNS lain client paikallinen DNSpalvelin DNSpalvelin noppa.aalto.fi. Sovellus kysyy samassa koneessa toimivalta DNS:n asiakasohjelmalta (DNS client) nimeä vastaavan kohteen IPosoitetta. Se saattaa olla jopa tallennettuna itse koneelle, tai sitten 2. DNS-asiakas lähettää kyselyn paikallisen verkon DNS-palvelimelle 3. DNS-palvelin vastaa, jos tieto löytyy sen välimuistista (cache) 4. DNS-asiakas kertoo sovellukselle 5. Sovellus muodostaa sitten yhteyden haluttuun palveluun Jos tietoa ei löydy paikallisen DNS-palvelimen välimuistista Juurinimipalvelimet (root DNS servers) Ylätason palvelimet (top-level domain, TLD, servers) Autorisoidut aluepalvelimet (authoratative DNS servers) com org cnn.com fi fi fi aalto.fi Juuripalvelimia 3 (vuonna 204 oikeastaan n. 500, replikoituja) Ylätason palvelimet (TLD): edu, net, ja maakohtaiset us, uk Autorisoidut palvelimet: organisaatioiden omat (tai ISP:n) Näiden lisäksi paikallisia nimipalvelimia, jotka toimivat apuna Se- DNS lain client 0.. Juurinimipalvelin 3& &6 paikallinen DNSpalvelin Ylätason nimipalvelin 7&8 autorisoitu DNSpalvelin noppa.aalto.fi Iteratiivinen nimenselvitysprosessi Jos paikallinen nimipalvelin ei tiedä vastausta, se selvittää iteratiivisesti 3. Paikallinen nimipalvelin kysyy juurinimipalvelimelta Juurinimipalvelimen IP-osoite nimipalvelimella on 4. Juurinimipalvelin kertoo ylätason nimipalvelimen IP-osoitteen 5. Paikallinen nimipalvelin kysyy ylätason palvelimelta 6. Ylätason palvelin kertoo autoratiivisen nimipalvelimen IPosoitteen 7. Paikallinen nimipalvelin kysyy autoratiiviselta nimipalvelimelta 8. Autorisoitu nimipalvelin kertoo pyydettyä nimeä vastaavan IP-osoitteen Olemassa myös rekursiivinen tapa (katso kotitehtävä ). 2

3 do what I mean /27/5 Paikallinen ja autorisoitu nimipalvelin Välimuistin merkitys ISP:llä (tai yrityksen verkossa) on paikallinen nimipalvelin (tai useampi) auttamaan oman verkon asiakkaita selvittämään nimeä vastaavan IP-osoitteen Voi olla samassa lähiverkossa tai sitten vähän kauempana Sen IP-osoite konfiguroidaan jokaiseen koneeseen esim. DHCP:n avulla (dynamic host configuration protocol) samalla kun kone saa itselleen IP-osoitteen ISP:n autorisoitu nimipalvelin vastaa muualta tuleviin kyselyihin Voi olla myös alinimipalvelimia huolehtimaan erikseen osasta nimiavaruutta Paikalliset palvelimet tallentavat nimi IP-osoite-pareja välimuistiinsa (cache) kyselyiden perusteella Sekä TLD- että autorisoitujen palvelinten ja ihan yksittäisten koneiden tietoja Vastaukset saadaan nopeammin, kun aina ei tarvitse kysyä juurinimipalvelimelta lähtien Välimuistin käyttö nopeuttaa kyselyprosessia Välimuistissa oleva tieto vanhenee määräajan (esim. pari päivää) kuluttua Miten sähköpostiohjelma tietää vastaanottajan palvelimen? Vastaanottajan sähköpostiosoitteessa on kaksi osaa: Alkuosa kertoo vastaanottajan sähköpostilaatikon nimen Loppuosa kertoo vastaanottajan verkon nimen (domain name) Verkon nimen perusteella pitää selvittää vastaanottajan sähköpostipalvelimen verkkokerroksen IP-osoite Mutta eihän siinä ole postiserverin vaan verkon nimi?!?? Nimipalvelimeen tallennettavat tiedot Nimi osoite-parit tallennetaan resurssitietueiksi (resource records, RR), esim host -a komennolla saa selville: ;; ANSWER SECTION:! kosh.hut.fi.!5!in!a! Osoitetietueiden tyyppi on A (IPv4) tai AAAA (IPv6-osoitteille) Osoitteiden lisäksi nimipalveluun tallennetaan Alueen (domain) autoratiivisten nimipalvelinten nimet NS-tietueina, jos nimipalvelin itse ei ole autoratiivinen Alias koneen nimelle (canonical hostname) CNAME-tietueena Sähköpostipalvelimen alias MX-tietueena. Alias voi olla vaikka domainin nimi, esim. aalto.fi. DNS:n kyselyprotokollan viestit!!!!! ! ! ID QR Opcode AA TC RD RA Z RCODE! Kysymysten lukumäärä!!!!! Vastausten lukumäärä!!!!! Autorisoitujen nimipalveluiden lukumäärä Lisätieto-RR:n lukumäärä!!!!! Kyselyt (nimi, jota kysytään, ja tyyppi eli esim A tai MX), vaihtuva määrä!!!!! Vastaukset RR-tietueina, sis. Nimi, arvo, tyyppi ja kauanko tieto voimassa (time to live, TTL)! Muut autorisoidut nimipalvelimet, vaihtuva määrä!!!!!!!!!! Lisätietoa, esim sähköpostipalvelimen nimi, vaihtuva määrä!!!!!!!! ! Otsikossa tunniste, lippuja ja tietoa viestin pituudesta, dataosassa itse kysymys tai vastaus siihen (ja lisätietoa) Käyttää kuljetuskerroksen protokollista epäluotettavaa UDP:tä DNS-palvelin odottaa kyselyitä portissa 53 Sekä kysely että vastaus käyttää samaa viestiformaattia Otsikon kentät ID, 6 bittinen yksilöllinen tunniste yhdistämään kyselyn ja sen vastauksen QR= bitti, 0=kysely, = vastaus Opcode=kyselyn tyyppi, esim tavallinen kysely, päivitys AA=, vastannut serveri oli autoratiivinen alueella TC=, vastausta on lyhennetty (ei mahdu udp-pakettiin) RD=, pyyntö käyttää rekursiivista hakua RA=, palvelin tukee rekursiivista hakua, Z=000, varattu, nollia Rcode=vastauksessa ilmenneiden virheiden koodit 3

4 Verkkotunnuksen hallinta Nimipalvelun tietoturva Verkkotunnuksen/nimen (domain name) pitää rekisteröidä Rekisteröinnistä huolehtii ICANNin määrittelemä taho, Suomessa Viestintävirasto vastaa.fi-päätteisistä nimistä Tarvitsee ensisijaisen ja toissijaisen autorisoidun DNSpalvelimen IP-osoitteineen (ei enää pakko olla omaa) Itse nimipalvelimen tietoja voi hallita käsin tai nimipalvelinohjelmiston avulla (esim bind) huolellisuus tärkeää! Nimipalvelimien tietoja voi kopioida toiselle nimipalvelimelle (zone transfer) Tällöin käytetään kuljetuskerroksen TCP-protokollaa Nimipalvelussa olennaista on tietojen saatavuus ja aitous Nimipalvelun haavoittuvuuksia Palvelunestohyökkäyksellä on yritetty tukkia esim juurinimipalvelimet Nimipalvelinten välimuistiin voi yrittää syöttää väärää tietoa (DNS poisoning) Nimipalvelinten ohjelmistoissa on ollut haavoittuvuuksia, joiden avulla tietoja on pystynyt muuttamaan Turvallinen DNS (DNSSEC) Tietueet allekirjoitetaan nimipalvelimen allekirjotusavaimella Ylemmän tason nimipalvelin kertoo kyselijälle alemman tason nimipalvelimen allekirjotuksen tarkastusavaimen Kysyttävää tähän mennessä? Vertaisverkot (P2P) Asiakas palvelin-arkkitehtuuri Nimipalvelu (DNS) Vertaisverkot (P2P) Asiakas-palvelin vs. vertaisverkot BitTorrent Hajautetut tiivistetaulut (DHT) Toisenlainen sovellusarkkitehtuuri kuin asiakas-palvelin Ei 24/7 palvelimia Päätelaitteet viestivät suoraan toistensa kanssa Sekä asiakas että palvelin Päätelaitteet (peer) eivät aina verkossa, IP osoitteet vaihtuvat Esimerkkejä sovelluksista: tiedostonjakelu (BitTorrent) median suoratoisto (KanKan) VoIP eli IP-puhelut (Skype) Tiedostonjakelu: asiakas-palvelin vs vertaisverkot Kauanko kestää jakaa tiedosto (F tavua) yhdeltä palvelimelta N:lle päätelaitteelle(pl)? Päätelaitteiden ylä- ja alakaistat ovat rajallisen levyiset u s : palvelimen lähetysnopeus tiedosto, koko F u s palvelin u N d N u d u 2 d 2 Internet-verkko (riittävästi kaistaa) d i : päätelaitteen i latausnopeus d i u i u i : päätelaitteen i lähetysnopeus Tiedoston jakoon kuluva aika: asiakas-palvelin palvelin: lähettää N kopiota tiedostosta peräkkäin: F u s yhteen lähetykseen kuluva aika: F/u s N lähet. kuluva aika: NF/u s PL (asiakas): jokainen vastaanottaa yhden kopion d min = hitaimman asiakkaan latausnopeus verkko kasvaa lineaarisesti d i u i hitaimman asiakkaan latausaika: F/d min N:n funktiona Asiakas palvelin-mallissa tiedoston F jakamiseen N:lle asiakkaalle kuluva aika D c-s > max{nf/u s,,f/d min } 4

5 Tiedoston jakoon kuluva aika: vertaisverkko palvelin: lähettää väh. yhden kopion yhden kopion lähetysaika: F/u s v PL: jokainen lataa yhden kopion hitaimman latausaika: F/d min F:n jakoon N asiakkaalle kuluva aika vertaisverkon avulla u s verkko v PL: yhteensä lataavat NF tavua max lähetysnopeus (rajoittaa max latausnopeutta) on u s + Σu i F D P2P > max{f/u s,,f/d min,,nf/(u s + Σu i )} d i u i kasvaa lineaarisesti N:n funktiona Asiakas-palvelin vs. vertaisverkko: vertailua asiakkaan lähetysnopeus = u, F/u = h, u s = 0u, d min u s vertaisverkko on itseskaalautuva (self scaling) mutta tämä samoin, koska jokainen asiakas lisää verkon kapasiteettia Sisältö Jatkoa sovelluksille: vertaisverkot (P2P) Asiakas-palvelin vs. vertaisverkot BitTorrent Hajautetut tiivistetaulut (DHT) Tiedostonjakelu vertaisverkoissa: BitTorrent tiedosto jaettu 256Kb palasiin (chunks) Päätelaitteet (PL, peers) torrentissa lähettävät ja vastaanottavat tiedostonpalasia tracker: pitää kirjaa torrentiin osallistuvista PL:sta Lissu liittyy saa listan muista PL:sta trackerilta ja alkaa vaihdella tiedostonpalasia muiden torrentin PL:n kanssa torrent: tietyn tiedoston palasia jakavien PL:n joukko Tiedostonjakelu vertaisverkoissa: BitTorrent torrentiin liittyvä päätelaite (PL): ei vielä tiedostonpalasia, kerryttää lataamalla muilta rekisteröityy trackeriin saadakseen PL-listan, muodostaa yhteyden osaan PL:sta ( naapurit ) PL:t lähettävät toisilleen palasia samalla kun lataavat niitä PL voi vaihtaa naapureita, joiden kanssa käy vaihtokauppaa palasista churn: PL:ita poistuu ja uusia liittyy kun koko tiedosto ladattu, PL voi joko poistua (itsekäs) tai jäädä torrentin osaksi auttamaan muita lataajia (altruistinen) BitTorrent: tiedostonpalasten treidaus tiedostonpalasten lataaminen: Eri päätelaitteilla eri tiedostonpalaset tietyllä ajanhetkellä Lissu pyytää aika ajoin jokaiselta naapuriltaan listan palasista, jotka heillä on rarest first: Lissu pyytää seuraavaksi naapurien kesken harvinaisimmat palaset palasten lähettäminen: tit-for-tat Rankkaa naapurit niiden lähetysnopeuden mukaan Lähetä palasia top-4 naapurille muut naapurit: ei latausta tai lähetystä (choked) top-4 rankkaus 0s välein Valitse 30s välein satunnainen naapuri ja ala lähettää palasia optimistic unchoke uusi naapuri voi päästä top-4:ään 5

6 BitTorrent: tit-for-tat () Lissu valkkaa satunnaisesti Penan ( optimistic unchoke ) (2) Lissu rankkautuu Penan top-4:een; Pena alkaa myös lähettää (3) Pena rankkautuu Lissun top-4:een Kysyttävää tähän mennessä? Asiakas palvelin-arkkitehtuuri Nimipalvelu (DNS) Vertaisverkot (P2P) Asiakas-palvelin vs. vertaisverkot BitTorrent Hajautetut tiivistetaulut (DHT) Mitä nopeammin lähettää, sitä parempien naapurien kanssa voi tehdä vaihtokauppaa ja ladata tiedoston nopeammin. Hajautetut tiivistetaulut (DHT) Tiivistetaulu Hajautetut tiivistetaulut Ympyrämalliset DHT:t ja kuoriverkot (overlay) Churn ja hajautetut tiivistetaulut Yksinkertainen tietokanta Esim. tietokanta, joka tallentaa (avain, arvo) pareja: avain: hlön nimi; arvo: sotu Avain Arvo John Washington Diana Louise Jones Xiaoming Liu Rakesh Gopal Linda Cohen Lisa Kobayashi avain: elokuvan nimi; arvo: IP-osoite Tiivistetaulu (Hash table) Numeerinen avain helpottaa käsittelyä avain = tiiviste(alkup. avain) (tiiviste=hash) Alkuperäinen avain Avain Arvo John Washington Diana Louise Jones Xiaoming Liu Rakesh Gopal Linda Cohen Lisa Kobayashi Hajautettu tiivistetaulu Eli Distributed Hash Table (DHT) Hajautetaan (avain, arvo) parit miljooniin päätelaitteisiin Parit jaetaan tasan päätelaitteiden kesken Ensimmäiset kehitetty 200 Chord, CAN, Pastry, Tapestry: kaikki julkaistu samana vuonna Peruskäsitteen alkuperä vanhempi (hajautetut tietokannat) Valtava määrä tutkimusta sittemmin 6

7 Hajautettu tiivistetaulu: ominaisuudet Avain-arvo parien jakaminen Mikä tahansa päätelaitteista voi tehdä kyselyn tietokantaan avaimen avulla Tietokanta palauttaa vastaavan arvon Kyselyyn vastaaminen vaatii muutamien viestien lähetyksen PL:n kesken Jokainen päätelaite pitää muistissa vain pienen osan toisista päätelaitteista Churn: tietokanta ei saa mennä rikki Jokaisella päätelaitteelle (PL) annetaan ID Yleensä valitaan satunnaisesti yleisesti: avain-arvo pari annetaan sen päätelaitteen hoidettavaksi, jonka oma ID on lähinnä avainta useimmiten: lähin päätelaite on se, jonka ID tulee ensimmäisenä avaimen jälkeen esim. ID avaruus {0,,2,3,,63} 8 PL:a:,2,3,25,32,40,48,60 avain = 5 à PL 60 tallentaa avain = 60 à PL 60 tallentaa avain = 6 à PL tallentaa Hajautetun tiivistetaulun rakenne Hajautettu tiivistetaulu on kuoriverkko Rakenne/topologia määrittää sen miten kyselyt prosessoidaan Viestien reititys Ympyrässä päätelait tietää vain 60 heti seuraavan naapurin Chord noudattaa ympyrämallia Monia muita rakenteita on kehitetty Kuoriverkko = overlay network Vain osajoukko fyysisen verkon päätelaitteista osallistuu Tieto siirtyy silti fyysisen verkon topologian mukaisesti Kuoriverkon topologiaa voidaan muokata helposti Fyysistä topologiaa ei Kyselyn prosessointi ympyrässä Tarvitaan keskimäärin O(N) viestiä prosessoimaan kysely kun DHT:n koko on N arvo Mitä arvoa avain 53 vastaa? 25 3 Optimointia: Oikotiet arvo 2 25 Mitä arvoa avain 53 vastaa? 3 Tradeoff: reititystaulun koko vs. lähetysten määrä! Seuraajan ja edeltäjän lisäksi pidetään muistissa oikoteitä (shortcuts) Kyselyn prosessointi lyhenee: 6à 3 viestiä O(log N) naapuria muistissa ja O(log N) viestiä per kysely on mahdollista oikoteiden avulla 7

8 Churnin hallinta PL:t muistavat kaksi 3 seuraavaa naapuria 5 PL:t tarkistavat naapurien elonmerkit à ping viestin 4 aika ajoin 2 Seuraava naapuri poistuu 5 à valitse sitä seuraava uudeksi seuraajaksi 0 8 esimerkki: PL 5 poistuu äkisti 5 2 Churnin hallinta PL:t muistavat kaksi seuraavaa naapuria PL:t tarkistavat naapurien elonmerkit à ping viestin aika ajoin Seuraava naapuri poistuu à valitse sitä seuraava uudeksi seuraajaksi 8 esimerkki: PL 5 poistuu äkisti PL 4 huomaa PL 5:n poistuneen à PL 8 seuraajaksi PL 4 kysyy PL 8:lta kuka sen seuraaja on à PL 8:n seuraaja omaksi toiseksi seuraajaksi Haasteet ja sovellutukset Yhteenveto Sovellutuksia BitTorrent käyttää hajautettua tiivistetaulua (Kademlia) Tavallaan hajautettu trackeri: avain=torrent, arvo=iposoitteet Käytetään keskitettyjen trackerien lisäksi Cassandra NoSQL tietokanta Käyttäjiä mm. Facebook, Netflix, reddit, Twitter Amazonin Dynamo tietokanta DynamoDB korvasi Haasteita Epätäsmälliset kyselyt Range queries, esim. MUSE* Tiivistefunktiot rikkovat (tarkoituksella) alkuperäisten avainten järjestyksen Kuormantasaus Churn, heterogeeniset PL:t, epätasainen avainten suosio (kyselyt) Topologia: kuoriverkko vs. fyysinen verkko Viestien reititys maapallon laidalta toiselle ja takaisin Mobiililaitteet ja jatkuva ylläpitoliikenne à akunkesto Nimipalvelu (DNS) tekee Internetistä käytettävän ihmisille Linkkaa nimet IP-osoitteisiin Sovellusarkkitehtuureita on erilaisia Asiakas-palvelin Vertaisverkot Pilvipalvelut voitaisiin vielä erotella näistä Vertaisverkot Self scaling ominaisuus BitTorrentissa insentiivit jakaa rakennettu protokollaan Hajautettu tiivistetaulu (DHT) on avain-arvo tietokanta ja muodostaa kuoriverkon Internetin protokollapino Sovelluskerros (application) Kuljetuskerros (transport) Verkkokerros (network) Linkkikerros (link layer) Fyysinen kerros (physical) Ensi viikon luento Sovellukset (viesti, message) Päätepiste mille sovellukselle päätelaitteessa? (segmentti, segment) Päätelaite minne Internet-verkossa? (paketti, packet) Päätelaite mille laitteelle lähiverkossa? (kehys, frame) Lähteitä DNS ja Internet Assigned Numbers Authority (IANA) Domain names concepts and facilities, RFC 034, 987 Domain names implementation and specification, RFC 035 Bitit piuhaan/ilmaan (fyysisenä signaalina) 8

Sovellukset (osa 2) CSE-C2400 Tietokoneverkot 19.1.2016 Sanna Suoranta

Sovellukset (osa 2) CSE-C2400 Tietokoneverkot 19.1.2016 Sanna Suoranta Sovellukset (osa 2) CSE-C2400 Tietokoneverkot 19.1.2016 Sanna Suoranta Tietokoneverkot 2016 19.1.2016 Sisältö adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down

Lisätiedot

Sovellukset (osa 2) ja verkkoohjelmointi

Sovellukset (osa 2) ja verkkoohjelmointi Sovellukset (osa 2) ja verkkoohjelmointi CSE-C2400 Tietokoneverkot 21.1.2014 Matti Siekkinen Tietokoneverkot 2014 Sisältö adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking:

Lisätiedot

Sovellukset 1: sähköposti, web, nimipalvelu

Sovellukset 1: sähköposti, web, nimipalvelu Sovellukset 1: sähköposti, web, nimipalvelu CSE-C2400 Tietokoneverkot Tietokoneverkot 2014 sanna.suoranta@aalto.fi Sisältö Yleistä sovelluksista ja pari esimerkkisovellusta Sähköposti: SMTP, MIME ja IMAP

Lisätiedot

TCP/IP-protokollat ja DNS

TCP/IP-protokollat ja DNS TCP/IP-protokollat ja DNS Oma nimi Raportti pvm Sisällys 1 TCP/IP...1 1.1 TCP-protokolla...1 1.2 IP-protokolla...1 2 DNS-järjestelmä...1 2.1 Verkkotunnukset...2 2.2 Nimipalvelimet...2 2.2.1 Nimenselvitys...2

Lisätiedot

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016 Yhteenveto CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016 Tällä luennolla Lyhyet kertaukset aiemmista luennoista Kokonaiskuva Miten kaikki palat toimivat yhteen? 2 Internet-protokollapino Sähköposti Facebook Ohjelmistot

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus kertaus 1 Infrastruktuuripalvelut: DNS, SNMP Tietoturvaratkaisu TLS Sovelluskerros Käyttäjän sovellukset: sähköposti (SMTP, IMAP) WWW (HTTP) FTP, SSH, Socket-rajapinta ohjelmoinnille IP, osoitteet, reititys

Lisätiedot

DNS- ja DHCPpalvelut. Linuxissa. Onni Kytönummi & Mikko Raussi

DNS- ja DHCPpalvelut. Linuxissa. Onni Kytönummi & Mikko Raussi DNS- ja DHCPpalvelut Linuxissa Onni Kytönummi & Mikko Raussi Sisällysluettelo 1. Yleisesti DNS ja DHCP palveluista... 2 1.1. DNS yleisesti... 2 1.2. DNS hierarkia ja TLD... 2 1.3. DHCP yleisesti... 3 2.

Lisätiedot

2.2. Sähköposti. SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) Postipalvelimet käyttävät SMTPprotokollaa. TCP-yhteys on pysyvä

2.2. Sähköposti. SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) Postipalvelimet käyttävät SMTPprotokollaa. TCP-yhteys on pysyvä 2.2. Sähköposti Käyttäjäliitäntä (user ) sanomien kirjoittaminen, lukeminen ja lähettäminen Postipalvelin (mail server) postilaatikot Postiprotokolla sanomien toimittaminen lähettäjän postijärjestelmästä

Lisätiedot

A241227 Linux -järjestelmät TI09TIVE. Joni Ruotsalainen

A241227 Linux -järjestelmät TI09TIVE. Joni Ruotsalainen A241227 Linux -järjestelmät TI09TIVE Joni Ruotsalainen DNS- ja DHCP-palvelut Linuxissa 1.12.2011 SISÄLLYS 1 DNS... 3 1.1 Lähiverkon palveluna... 3 1.2 Autoritatiivinen nimipalvelu... 3 1.3 Nimipalvelimen

Lisätiedot

Network Services Location Manager. Verkon ylläpitäjän opas

Network Services Location Manager. Verkon ylläpitäjän opas apple Network Services Location Manager Verkon ylläpitäjän opas Tässä dokumentissa esitellään Network Services Location (NSL) Manager ja kerrotaan, miten verkko voidaan asettaa niin, että se hyödyntää

Lisätiedot

Nimeäminen. Kari Systä. Distributed systems - principles & paradigms kirjan luku 5. 4.2.2013/Kari Systä OHJ-5010/Hajautettujen perusteet 1

Nimeäminen. Kari Systä. Distributed systems - principles & paradigms kirjan luku 5. 4.2.2013/Kari Systä OHJ-5010/Hajautettujen perusteet 1 Nimeäminen Distributed systems - principles & paradigms kirjan luku 5 Kari Systä 4.2.2013/Kari Systä OHJ-5010/Hajautettujen perusteet 1 Sisältö Käsitteitä Nimi, tunniste ja osoite Nimeäminen Lattea nimeäminen

Lisätiedot

DNSSec. Turvallisen internetin puolesta

DNSSec. Turvallisen internetin puolesta DNSSec Turvallisen internetin puolesta Mikä on DNSSec? 2 DNSSec on nimipalvelujärjestelmän (DNS) laajennos, jolla varmistetaan nimipalvelimelta saatavien tietojen alkuperä ja eheys. Teknisillä toimenpiteillä

Lisätiedot

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot

Lisätiedot

Nimeäminen. Distributed systems - principles & paradigms kirjan luku 5. Kari Systä

Nimeäminen. Distributed systems - principles & paradigms kirjan luku 5. Kari Systä Nimeäminen Distributed systems - principles & paradigms kirjan luku 5 Kari Systä Sisältö Käsitteitä Nimi, tunniste ja osoite Nimeäminen Lattea nimeäminen Rakenteinen nimeäminen Esimerkki: Domain Name System

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Luento 4: Sovelluskerros nimipalvelu (DNS), tiedostonsiirto sähköposti, vertaisverkot (P2P)

Luento 4: Sovelluskerros nimipalvelu (DNS), tiedostonsiirto sähköposti, vertaisverkot (P2P) Luento 4: Sovelluskerros nimipalvelu (DNS), tiedostonsiirto sähköposti, vertaisverkot (P2P) 7.11.2013 Tiina Niklander Kurose&Ross Ch2 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved

Lisätiedot

Lähiverkon toimintaa Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 24.10.2011 Timo Ruohomaa

Lähiverkon toimintaa Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 24.10.2011 Timo Ruohomaa ICT1TN002 1/17 Työasemat ja tietoverkot Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 24.10.2011 Timo Ruohomaa 3 ICT1TN002 Tässä materiaalissa on todella lyhyt kuvaus lähiverkon toiminnasta. Asiat on yritetty kertoa

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Directory Information Tree

Directory Information Tree IP-osoite / Host taulu, jossa neljä 8 bit lukua esim. 192.168.0.10/24, unix, linux, windows windows\system32\drivers\etc DNS (Domain Name System), muuttaa verkkotunnuksen IPosoitteeksi. X.500 perustuu

Lisätiedot

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Kuljetus- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Johdantoa Kertaus, motivointi Yhteys, yhteydettömyys Best effort

Lisätiedot

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#>

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#> WWW-sivu Miten Internet toimii? HTML-koodi World Wide Web Nixu International

Lisätiedot

Kytkimet, reitittimet, palomuurit

Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkin (ja hubi): kaikki liikenne välitetään kaikille samaan kytkimeen kytketyille koneille suoraan, ei tarvitse omaa IP-osoitetta Reititin: ohjaa liikennettä verkkoalueiden

Lisätiedot

Kuva 1 Internet on pakettivälitteinen

Kuva 1 Internet on pakettivälitteinen Tietoverkot Ihmisellä on tarve kommunikoida sanallisesti, merkeillä, kirjallisesti ja/tai sähköisesti. Kommunikaation peruskysymyksiä ovat miten viesti siirretään, minne viesti siirretään, kuinka nopeasti

Lisätiedot

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen TCP/IP-protokollapino Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Tämän harjoituksen tarkoituksena on hieman kerrata TCP/IP-kerrosmallin sovelluskerroksen, kuljetuskerroksen, internet-kerroksen ja siirtoyhteyskerroksen

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet

Lisätiedot

Katsaus analyysityökaluihin

Katsaus analyysityökaluihin Katsaus analyysityökaluihin Abuse-seminaari 2009 Kauto Huopio Vanhempi tietoturva-asiantuntija CERT-FI Sisältö Taustaselvitys WHOIS Cymru WHOIS (Passive DNS) Case haitalliset www-sivut sivun sisällön analyysi

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa

Lisätiedot

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEHTÄVÄ 2: Symantec Endpoint Protection Manager, SEPM keskitetyn tietoturva hallintaohjelmiston asennus, sekä vaadittavien palveluiden/roolien käyttöönottaminen

Lisätiedot

1/20/15. Sovellukset 1: sähköposti, web, verkkoohjelmointi. Sisältö. Sovellusten historiaa. Verkkosovellus ja protokolla

1/20/15. Sovellukset 1: sähköposti, web, verkkoohjelmointi. Sisältö. Sovellusten historiaa. Verkkosovellus ja protokolla Sisältö Sovellukset 1: sähköposti, web, verkkoohjelmointi CSE-C2400 Tietokoneverkot Sanna Suoranta Sisältöä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach

Lisätiedot

Sovellukset 1: sähköposti, web, verkkoohjelmointi

Sovellukset 1: sähköposti, web, verkkoohjelmointi Sovellukset 1: sähköposti, web, verkkoohjelmointi CSE-C2400 Tietokoneverkot Sanna Suoranta Sisältöä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

ATK yrittäjän työvälineenä

ATK yrittäjän työvälineenä ATK yrittäjän työvälineenä Internet viestintä- ja kauppakanavana Timo Laapotti / F4U - Foto For You f4u@f4u.fi http://f4u.fi/mlykl/ 27.5.2008 Tietoverkko Tietoverkossa on yhteen kytkettyjä tietokoneita.

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Sisältö Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia Kurssi takaperin Kysykää rohkeasti joka kohdassa. 2 http://tinyurl.com/ydinaines

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.2.0

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.2.0 Lokakuu 2012 1 (20) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.2.0 Asennusohje Lokakuu 2012 2 (20) Lokakuu 2012 3 (20) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 4 1.1..NET Framework 4.0... 4 1.2. Palvelimen

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot. 2. Sovelluskerros. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Periodi 3 2014/2015

Internet ja tietoverkot. 2. Sovelluskerros. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Periodi 3 2014/2015 811338A 2. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Sovelluskerroksen toiminta ja protokollat Luento pohjautuu kirjan James F. Kurose, Keith W. Ross, Computer Networking, A Top-Down Approach,

Lisätiedot

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Transport Layer Security (TLS) ja Secure Shell (SSH) TLS Internet 1 2 Transport Layer Security (TLS) Sopii monenlaisille sovellusprotokollille, esim HTTP

Lisätiedot

Siirto- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014

Siirto- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 Siirto- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 Luennon sisältö 1. Kertausta Protokollapino DNS 2. Johdanto Yhteys, yhteydettömyys Best

Lisätiedot

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Virtuaaliverkkoyhteys

Lisätiedot

Oulun yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto

Oulun yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Oulun yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto 521261A Tietokoneverkot I Välikoe #5 28.4.2008 Voit vastata joko suomeksi tai englanniksi. Perustele aina vastauksesi oikea vastaus ilman perustelua antaa

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Julkiset

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 2

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 2 ITKP104 Tietoverkot - Teoria 2 Ari Viinikainen Jyväskylän yliopisto 5.6.2014 Teoria 2 - Sovelluskerrokselta kuljetuskerrokselle Rekursiivinen ja Iteratiivinen DNS DNS tarkemmin - kokeile itse Verkkotunnuksen

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

- Valitaan kohta Asetukset / NAT / Ohjelmallinen palvelin - Seuraavassa esimerkki asetuksista: valitaan käytössä oleva ohjelmistorajapinta

- Valitaan kohta Asetukset / NAT / Ohjelmallinen palvelin - Seuraavassa esimerkki asetuksista: valitaan käytössä oleva ohjelmistorajapinta TW-EAV510: VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON OPERAATTORIN IP-OSOITE - Jotta valvontakameran käyttöä varten saadaan avattua tarvittavat portit, pitää operaattorilta saada julkinen IP-osoite, jotta kaikki

Lisätiedot

Tietoliikenneohjelmointi. v. 0.01

Tietoliikenneohjelmointi. v. 0.01 Tietoliikenneohjelmointi v. 0.01 Kurssin suoritus ja tavoitteet Kurssin suoritus kerrotaan erikseen. Tavoitteet: Oppilas osaa suunnitella ja toteuttaa verkossa toimivia asiakas/palvelin sovelluksia. Protokollat

Lisätiedot

Käyttöopas. ADAP-KOOL AK-ST 500 Oy Danfoss Ab / Kylmäosasto 1

Käyttöopas. ADAP-KOOL AK-ST 500 Oy Danfoss Ab / Kylmäosasto 1 Käyttöopas ADAP-KOOL AK-ST 500 Oy Danfoss Ab / Kylmäosasto 1 Periaate AK-NG järjestelmän AK SM720 tai 350 voidaan luoda yhteys kolmella eri tavalla (kts. kuva alla) Uusiin (laajennettaviin) säätimin voidaan

Lisätiedot

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5)

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2008/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman

Lisätiedot

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

Retiisi Reaaliaikaiset Internet- palvelut ja SIP

Retiisi Reaaliaikaiset Internet- palvelut ja SIP Retiisi Reaaliaikaiset Internet- palvelut ja SIP Cisco CallManager ja SER Kirjoittajat: Mika Mustikkamäki TYT/Wirlab Jouni Vuorela TYT/Wirlab Kuvaus: CallManagerin SIP-ominaisuudet ja SER-yhteys Tiedostonimi:

Lisätiedot

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 Ari Viinikainen Jyväskylän yliopisto 5.6.2014 Teoria 3 osuuden tärkeimmät asiat kuljetuskerroksella TCP yhteyden muodostus ja lopetus ymmärtää tilakaavion suhde protokollan

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet 15.11.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Interaktiivinen FTP-yhteystapa... 3 1.3 Linkki aineistosiirtopalveluun liittyvät dokumentit...

Lisätiedot

dyntäminen rakennusautomaatiossa Jussi Rantanen Myyntipää äällikkö Fidelix Oy

dyntäminen rakennusautomaatiossa Jussi Rantanen Myyntipää äällikkö Fidelix Oy Internet -tekniikan hyödynt dyntäminen rakennusautomaatiossa Jussi Rantanen Myyntipää äällikkö Fidelix Oy Internet rakennusautomaatiossa Mahdollisuus avoimempaan rakennusautomaation hankintaan ja käyttöön

Lisätiedot

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN Tämän harjoituksen tarkoituksena on varmistaa verkon asetukset sekä päivittää Windows käyttäen Windows Update -palvelua. Dokumentin lopussa on palautettava

Lisätiedot

Sovelluskerros. Chapter 2 Application Layer. Sovelluskerros. Joitain verkkosovelluksia. Sovelluskerros. Verkkosovelluksen luonnista

Sovelluskerros. Chapter 2 Application Layer. Sovelluskerros. Joitain verkkosovelluksia. Sovelluskerros. Verkkosovelluksen luonnista Chapter 2 Application Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004. Niko Suominen niko@netlab.hut.fi

Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004. Niko Suominen niko@netlab.hut.fi Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004 Niko Suominen niko@netlab.hut.fi Perusteet reitittimen konfiguroinnissa IPv6-protokollapinon käyttöönotto Aivan ensimmäiseksi pitää

Lisätiedot

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEHTÄVÄ 1: Microsoft Windows Server 2008 käyttöjärjestelmän asennus ja AD, DNS ja DHCP palveluiden käyttöönotto Dynamic Host Configuration Protocol, DHCP Domain

Lisätiedot

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 1 WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 10.4.2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6, 24100 Salo Puh. 029 707 00 Y-tunnus 0139471-8 www.lounea.fi Asiakaspalvelu 0800 303 00 Yrityspalvelu 0800 303 01 Myymälät 0800 303

Lisätiedot

Ohjeet vastaamiseen SFTP:llä. Yleistä Kirjautuminen Varmistus/sormenjälki Tiedostojen kopiointi Yhteystietojen antaminen

Ohjeet vastaamiseen SFTP:llä. Yleistä Kirjautuminen Varmistus/sormenjälki Tiedostojen kopiointi Yhteystietojen antaminen Ohjeet vastaamiseen SFTP:llä Yleistä Kirjautuminen Varmistus/sormenjälki Tiedostojen kopiointi Yhteystietojen antaminen Yleistä SFTP-vastaamista suositellaan käytettäväksi vain yli 5000 rivin aineistoille.

Lisätiedot

Kuljetuskerros. Matti Siekkinen. T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Kuljetuskerros. Matti Siekkinen. T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Kuljetuskerros Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6

Lisätiedot

TIETOKONEET JA VERKOT. 15.5.2013 v.1.4

TIETOKONEET JA VERKOT. 15.5.2013 v.1.4 Asiakkaanne Paten Bitti Oy on nopeasti kasvava suomalainen ohjelmistotalo, joka on laajentanut toimintaansa erityisesti kotimaassaan ja tällä kertaa Joensuuhun. Paten Bitti tuottaa sovelluksia pääasiallisesti

Lisätiedot

IPTV:n laadun ja luotettavuuden mittaamisesta. Jorma Kilpi

IPTV:n laadun ja luotettavuuden mittaamisesta. Jorma Kilpi IPTV:n laadun ja luotettavuuden mittaamisesta Jorma Kilpi Näkökulma ja esityksen sisältö Tarkastelen aihetta verkko operaattorin (transport operator) näkökulmasta Palvelun tarjoajan (IPTV service provider)

Lisätiedot

Tikon ostolaskujen käsittely

Tikon ostolaskujen käsittely Toukokuu 2013 1 (7) 6.3.0 Copyright Aditro 2013 Toukokuu 2013 2 (7) Sisällysluettelo 1. Käyttäjäasetukset... 3 2. Yleiset parametrit... 3 3. Kierrätysasetukset... 3 4. palvelimen tiedot... 4 5. lähetyksen

Lisätiedot

Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä.

Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Foscam kameran etäkäyttö Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Kamera sijoitetaan aina paikalliseen lähiverkkoon (LAN) jossa

Lisätiedot

Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy

Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy Linux-järjestelmät Winai Prathumwong TI10HJ 06.11.2012 2 Iptables (Netfilter) Johdanto Iptables on Linux-kernelin sisäänrakennetun palomuurin, Netfilter:in

Lisätiedot

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille

Lisätiedot

Enemmän voitonriemua. Vähemmän tylsiä hetkiä. Pelien ja sovellusten jakaminen Sonera Viihde -palvelussa

Enemmän voitonriemua. Vähemmän tylsiä hetkiä. Pelien ja sovellusten jakaminen Sonera Viihde -palvelussa Enemmän voitonriemua. Vähemmän tylsiä hetkiä. Pelien ja sovellusten jakaminen Sonera Viihde -palvelussa Sisällysluettelo 1. Game & Application Sharing -toiminto (pelien ja sovellusten jakaminen)... 3 2.

Lisätiedot

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013 Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013 Kurssin luennot 1. Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura 2. Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat, Otto Seppälä 3.

Lisätiedot

Chapter 3 Transport Layer. Kuljetuskerros

Chapter 3 Transport Layer. Kuljetuskerros Chapter 3 Transport ayer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Tikon ostolaskujen käsittely

Tikon ostolaskujen käsittely Toukokuu 2014 1 (8) Toukokuu 2014 2 (8) Sisällysluettelo 1. Käyttäjäasetukset... 3 2. Yleiset parametrit... 3 3. Kierrätysasetukset... 3 4. palvelimen tiedot... 4 5. lähetyksen aktivointi... 5 6. Eräajot

Lisätiedot

Sähköpostitilin käyttöönotto

Sähköpostitilin käyttöönotto Sähköpostitilin käyttöönotto Versio 1.0 Jarno Parkkinen jarno@atflow.fi Sivu 1 / 16 1 Johdanto... 2 2 Thunderbird ohjelman lataus ja asennus... 3 3 Sähköpostitilin lisääminen ja käyttöönotto... 4 3.2 Tietojen

Lisätiedot

IP asetus -harjoitus Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

IP asetus -harjoitus Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 ICT1TN002 1/11 Tietokone ja tietoverkot Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkkoasetusten vaikutuksesta Tässä harjoituksessa tutustutaan labrassa lähiverkon toimintaan tekemällä

Lisätiedot

Inteno FG101 R2 modeemi - päivitysohje

Inteno FG101 R2 modeemi - päivitysohje 1 (8) Inteno FG101 R2 modeemi - päivitysohje Tätä ohjetta tai sen osaa ei saa kopioida tai välittää missään muodossa ilman DNA Oy:n kirjallista suostumusta. Tavaramerkit ja Inteno ovat Inteno Broadband

Lisätiedot

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan ..128.214.4.29.. IP-paketissa on vain vastaanottajan IPosoite A B:n verkkoosoite..128.214.4.29.. B 128.214.4.29 66-55-44-33 22-11 itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä

Lisätiedot

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Langattoman verkon komponentit Tukiasema LAN-yhteys

Lisätiedot

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa 12.9.2011 Osa 1: Perustietoa verkosta Asuntoloiden sisäverkko on yhdistetty Internettiin NATtaavalla

Lisätiedot

LANGATON TAMPERE: CISCO WLAN CONTROLLER KONFIGUROINTI

LANGATON TAMPERE: CISCO WLAN CONTROLLER KONFIGUROINTI LANGATON TAMPERE: CISCO WLAN CONTROLLER KONFIGUROINTI 1 (18) 2 (18) SISÄLLYSLUETTELO WLAN-verkkoliityntöjen konfigurointi...3 Tunnistautumispalveluiden konfigurointi...8 WLAN-radioverkkojen konfigurointi...11

Lisätiedot

Chapter 2 Application Layer

Chapter 2 Application Layer Chapter 2 Application Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

CT30A2500 TCP/IP perusteet Harjoitustyö

CT30A2500 TCP/IP perusteet Harjoitustyö CT30A2500 TCP/IP perusteet Harjoitustyö YLEISTÄ Kurssin harjoitustyö on 2 hengen ryhmätyö, joka tehdään tieto-sähkötalossa luokassa 6325. Harjoitustyötä varten ilmoittaudutaan ryhmälistalle, joka sijaitsee

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Tietoliikenne- ja tietoverkkontekniikan laitos

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Tietoliikenne- ja tietoverkkontekniikan laitos S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI-kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Verkkokerros 2: Reititys

Verkkokerros 2: Reititys Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8 Sanna Suoranta Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach

Lisätiedot

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen 2 Fi-verkkotunnus on yhtä supisuomalainen asia kuin sauna ja joulupukki. Se on merkki turvallisuudesta ja luotettavuudesta.

Lisätiedot

EK:n palkkatiedustelun asiointipalvelu ja SFTPtiedonsiirto. Ohje

EK:n palkkatiedustelun asiointipalvelu ja SFTPtiedonsiirto. Ohje EK:n palkkatiedustelun asiointipalvelu ja SFTPtiedonsiirto Ohje Tiedonanto- ja siirtopalvelut Palkkatiedustelun tietoja voi toimittaa eri tekniikoilla 1. Syöttämällä käsin asiointipalvelun lomakenäkymässä

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot