Sovellukset (osa 2) CSE-C2400 Tietokoneverkot Sanna Suoranta. Tietokoneverkot 2015
|
|
- Ada Mattila
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sovellukset (osa 2) CSE-C2400 Tietokoneverkot Sanna Suoranta Tietokoneverkot 2015 Sisältö adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach 6th ed. -kirjan lisämateriaali, T. Lindholm, S. Tarkoma: Johdatus tietotekniikkaan-kurssin Sovelluskerros-luennon materiaali, Matti Siekkisen Sovellukset (osa 2) luento 2014.
2 Sisältö: sovellusarkkitehtuurit Asiakas palvelin-arkkitehtuuri Loppukäyttäjän palvelut kuten sähköposti ja www (viime viikolla) Verkkoinfrastruktuurin palvelut kuten nimipalvelu (DNS) Vertaisverkot (P2P) Asiakas-palvelin vs. vertaisverkot BitTorrent Hajautetut tiivistetaulut (DHT) Kirjan luvut 2.5, 2.1,2.6, 2.8
3 Lyhenteitä ja terminologiaa DNS = Domain Name System (nimipalvelu) TLD = top-level domain (ylemmän tason toiminimialue) ISP = Internet service provider ((verkko)palveluntarjoaja) P2P = peer-to-peer (vertaisverkko) DHT = Distributed Hash Table (Hajautettu tiivistetaulu) VoIP = Voice over IP (Internet-puhelu) Churn = vertaisverkossa päätelaitteiden poistuminen ja uusien saapuminen Chunk = BitTorrentissa tiedoston palanen BitTorrent = vertaisverkkoa käyttävä tiedostonjakelusovellus Tracker = BitTorrentin seurantapalvelin Torrent = joukko BitTorrentia ajavia päätelaitteita jotka jakavat samaa tiedostoa Overlay network = päätelaitteiden muodostama sovellustason looginen verkko (kuoriverkko) Topologia = verkon rakenne, miten laitteet ovat yhteydessä toisiinsa
4 Internet-protokollapino Facebook Sähköposti Loppukäyttäjän sovellukset Verkon käyttöön tarvittavat palvelut Ohjelmistot (software) Web-selain Käyttöjärjestelmä (operating system, OS) Laiteajurit (drivers) Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros verkko eli tietoliikenne -palvelu
5 Verkon arkkitehtuuri (palataan tähän reitityksen yhteydessä)
6 Asiakas palvelin-arkkitehtuuri sähköposti TCP IP WiFi selain 2,4 GHz taajuus sähköpostipalvelin 25 TCP IP Ethernet Cat-5-kaapeli Webpalvelin 80
7 Miten tunnistetaan kone ja palvelu, jolle viesti oli tarkoitettu? Sovelluskerroksen tunnisteet ovat nimiä Kuljetuskerroksen tehtävä on erottaa yhteyden päätepisteiden sisällä (isäntäkoneessa) mille sovelluskerroksen ohjelmalle verkosta saapuva viesti on tarkoitettu Kuljetuskerroksen tunnisteina käytetään porttinumeroita (port number) Internetin palveluille on määritelty tietyt numerot ( ) Asiakasohjelmat käyttävät myös porttinumeroita, mutta ne allokoidaan dynaamisesti ( ) Verkkokerroksen tehtävä on kuljettaa viesti perille laitteelle, jolle se on tarkoitettu Verkkokerroksen tunnisteina käytetään osoitteita (address), esim (IPv4-osoite) Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros
8 Nimipalvelu (domain name system, DNS) Ihmiset pystyvät muistamaan paljon helpommin nimiä kuin numerosarjoja tietokoneiden nimet (hostname) noppa.aalto.fi kone saattaisi nimen perusteella sijaita Suomessa Reitittimille nimet eivät merkitse mitään, sillä ne eivät oikeasti kerro sijaintia Verkkokerroksen tunnisteena käytetään IP-osoitetta Nimipalvelun (domain name system, DNS) tehtävä on yhdistää nimet ja IP-osoitteet toisiinsa Tarjoaa hajautetun ja hierarkisen tietokannan Toimii sovelluskerroksella Muut sovelluskerroksen palvelut käyttävät DNSää hyväkseen
9 5. Selain DNS client paikallinen DNSpalvelin DNSpalvelin noppa.aalto.fi 1. Sovellus kysyy samassa koneessa toimivalta DNS:n asiakasohjelmalta (DNS client) nimeä vastaavan kohteen IPosoitetta. Se saattaa olla jopa tallennettuna itse koneelle, tai sitten 2. DNS-asiakas lähettää kyselyn paikallisen verkon DNS-palvelimelle 3. DNS-palvelin vastaa, jos tieto löytyy sen välimuistista (cache) 4. DNS-asiakas kertoo sovellukselle 5. Sovellus muodostaa sitten yhteyden haluttuun palveluun Jos tietoa ei löydy paikallisen DNS-palvelimen välimuistista
10 Hajautettu ja hierarkinen tietokanta Juurinimipalvelimet (root DNS servers) Ylätason palvelimet (top-level domain, TLD, servers) Autorisoidut aluepalvelimet (authoratative DNS servers) com org cnn.com fi fi fi aalto.fi Juuripalvelimia 13 (vuonna 2014 oikeastaan n. 500, replikoituja) Ylätason palvelimet (TLD): edu, net, ja maakohtaiset us, uk Autorisoidut palvelimet: organisaatioiden omat (tai ISP:n) Näiden lisäksi paikallisia nimipalvelimia, jotka toimivat apuna
11 Juurinimipalvelin Ylätason nimipalvelin 3&4 5&6 autorisoitu DNSpalvelin Se- DNS lain client paikallinen DNSpalvelin 7&8 11 noppa.aalto.fi Iteratiivinen nimenselvitysprosessi
12 Jos paikallinen nimipalvelin ei tiedä vastausta, se selvittää iteratiivisesti 3. Paikallinen nimipalvelin kysyy juurinimipalvelimelta Juurinimipalvelimen IP-osoite nimipalvelimella on 4. Juurinimipalvelin kertoo ylätason nimipalvelimen IP-osoitteen 5. Paikallinen nimipalvelin kysyy ylätason palvelimelta 6. Ylätason palvelin kertoo autoratiivisen nimipalvelimen IPosoitteen 7. Paikallinen nimipalvelin kysyy autoratiiviselta nimipalvelimelta 8. Autorisoitu nimipalvelin kertoo pyydettyä nimeä vastaavan IP-osoitteen Olemassa myös rekursiivinen tapa (katso kotitehtävä 1)
13 Paikallinen ja autorisoitu nimipalvelin ISP:llä (tai yrityksen verkossa) on paikallinen nimipalvelin (tai useampi) auttamaan oman verkon asiakkaita selvittämään nimeä vastaavan IP-osoitteen Voi olla samassa lähiverkossa tai sitten vähän kauempana Sen IP-osoite konfiguroidaan jokaiseen koneeseen esim. DHCP:n avulla (dynamic host configuration protocol) samalla kun kone saa itselleen IP-osoitteen ISP:n autorisoitu nimipalvelin vastaa muualta tuleviin kyselyihin Voi olla myös alinimipalvelimia huolehtimaan erikseen osasta nimiavaruutta
14 Välimuistin merkitys Paikalliset palvelimet tallentavat nimi IP-osoite-pareja välimuistiinsa (cache) kyselyiden perusteella Sekä TLD- että autorisoitujen palvelinten ja ihan yksittäisten koneiden tietoja Vastaukset saadaan nopeammin, kun aina ei tarvitse kysyä juurinimipalvelimelta lähtien Välimuistin käyttö nopeuttaa kyselyprosessia Välimuistissa oleva tieto vanhenee määräajan (esim. pari päivää) kuluttua
15 Miten sähköpostiohjelma tietää vastaanottajan palvelimen? Vastaanottajan sähköpostiosoitteessa on kaksi osaa: Alkuosa kertoo vastaanottajan sähköpostilaatikon nimen Loppuosa kertoo vastaanottajan verkon nimen (domain name) Verkon nimen perusteella pitää selvittää vastaanottajan sähköpostipalvelimen verkkokerroksen IP-osoite Mutta eihän siinä ole postiserverin vaan verkon nimi?!?? do what I mean
16 Nimipalvelimeen tallennettavat tiedot Nimi osoite-parit tallennetaan resurssitietueiksi (resource records, RR), esim host -a komennolla saa selville: ;; ANSWER SECTION:! kosh.hut.fi.!5!in!a! Osoitetietueiden tyyppi on A (IPv4) tai AAAA (IPv6-osoitteille) Osoitteiden lisäksi nimipalveluun tallennetaan Alueen (domain) autoratiivisten nimipalvelinten nimet NS-tietueina, jos nimipalvelin itse ei ole autoratiivinen Alias koneen nimelle (canonical hostname) CNAME-tietueena Sähköpostipalvelimen alias MX-tietueena. Alias voi olla vaikka domainin nimi, esim. aalto.fi
17 DNS:n kyselyprotokollan viestit!!!!! ! ! ! ID QR Opcode AA TC RD RA Z RCODE! ! Kysymysten lukumäärä!!!!! Vastausten lukumäärä!!!!! ! Autorisoitujen nimipalveluiden lukumäärä Lisätieto-RR:n lukumäärä!!!!! ! Kyselyt (nimi, jota kysytään, ja tyyppi eli esim A tai MX), vaihtuva määrä!!!!! ! Vastaukset RR-tietueina, sis. Nimi, arvo, tyyppi ja kauanko tieto voimassa (time to live, TTL)! ! Muut autorisoidut nimipalvelimet, vaihtuva määrä!!!!!!!!!! ! Lisätietoa, esim sähköpostipalvelimen nimi, vaihtuva määrä!!!!!!!! ! Otsikossa tunniste, lippuja ja tietoa viestin pituudesta, dataosassa itse kysymys tai vastaus siihen (ja lisätietoa) Käyttää kuljetuskerroksen protokollista epäluotettavaa UDP:tä DNS-palvelin odottaa kyselyitä portissa 53 Sekä kysely että vastaus käyttää samaa viestiformaattia
18 Otsikon kentät ID, 16 bittinen yksilöllinen tunniste yhdistämään kyselyn ja sen vastauksen QR= 1 bitti, 0=kysely, 1= vastaus Opcode=kyselyn tyyppi, esim tavallinen kysely, päivitys AA=1, vastannut serveri oli autoratiivinen alueella TC=1, vastausta on lyhennetty (ei mahdu udp-pakettiin) RD=1, pyyntö käyttää rekursiivista hakua RA=1, palvelin tukee rekursiivista hakua, Z=000, varattu, nollia Rcode=vastauksessa ilmenneiden virheiden koodit
19 Verkkotunnuksen hallinta Verkkotunnuksen/nimen (domain name) pitää rekisteröidä Rekisteröinnistä huolehtii ICANNin määrittelemä taho, Suomessa Viestintävirasto vastaa.fi-päätteisistä nimistä Tarvitsee ensisijaisen ja toissijaisen autorisoidun DNSpalvelimen IP-osoitteineen (ei enää pakko olla omaa) Itse nimipalvelimen tietoja voi hallita käsin tai nimipalvelinohjelmiston avulla (esim bind) huolellisuus tärkeää! Nimipalvelimien tietoja voi kopioida toiselle nimipalvelimelle (zone transfer) Tällöin käytetään kuljetuskerroksen TCP-protokollaa
20 Nimipalvelun tietoturva Nimipalvelussa olennaista on tietojen saatavuus ja aitous Nimipalvelun haavoittuvuuksia Palvelunestohyökkäyksellä on yritetty tukkia esim juurinimipalvelimet Nimipalvelinten välimuistiin voi yrittää syöttää väärää tietoa (DNS poisoning) Nimipalvelinten ohjelmistoissa on ollut haavoittuvuuksia, joiden avulla tietoja on pystynyt muuttamaan Turvallinen DNS (DNSSEC) Tietueet allekirjoitetaan nimipalvelimen allekirjotusavaimella Ylemmän tason nimipalvelin kertoo kyselijälle alemman tason nimipalvelimen allekirjotuksen tarkastusavaimen
21 Kysyttävää tähän mennessä? Asiakas palvelin-arkkitehtuuri Nimipalvelu (DNS) Vertaisverkot (P2P) Asiakas-palvelin vs. vertaisverkot BitTorrent Hajautetut tiivistetaulut (DHT)
22 Vertaisverkot (P2P) Toisenlainen sovellusarkkitehtuuri kuin asiakas-palvelin Ei 24/7 palvelimia Päätelaitteet viestivät suoraan toistensa kanssa Sekä asiakas että palvelin Päätelaitteet (peer) eivät aina verkossa, IP osoitteet vaihtuvat Esimerkkejä sovelluksista: tiedostonjakelu (BitTorrent) median suoratoisto (KanKan) VoIP eli IP-puhelut (Skype)
23 Tiedostonjakelu: asiakas-palvelin vs vertaisverkot Kauanko kestää jakaa tiedosto (F tavua) yhdeltä palvelimelta N:lle päätelaitteelle(pl)? Päätelaitteiden ylä- ja alakaistat ovat rajallisen levyiset u s : palvelimen lähetysnopeus tiedosto, koko F palvelin u s u 1 d 1 u 2 d 2 d i : päätelaitteen i latausnopeus u N d N Internet-verkko (riittävästi kaistaa) d i u i u i : päätelaitteen i lähetysnopeus
24 Tiedoston jakoon kuluva aika: asiakas-palvelin palvelin: lähettää N kopiota tiedostosta peräkkäin: yhteen lähetykseen kuluva aika: F/u s N lähet. kuluva aika: NF/u s PL (asiakas): jokainen vastaanottaa yhden kopion d min = hitaimman asiakkaan latausnopeus kasvaa lineaarisesti hitaimman asiakkaan latausaika: F/d min N:n funktiona F u s verkko d i u i Asiakas palvelin-mallissa tiedoston F jakamiseen N:lle asiakkaalle kuluva aika D c-s > max{nf/u s,,f/d min }
25 Tiedoston jakoon kuluva aika: vertaisverkko palvelin: lähettää väh. yhden kopion yhden kopion lähetysaika: F/u s v PL: jokainen lataa yhden kopion hitaimman latausaika: F/d min u s verkko v PL: yhteensä lataavat NF tavua max lähetysnopeus (rajoittaa max latausnopeutta) on u s + Σu i F d i u i kasvaa lineaarisesti N:n funktiona F:n jakoon N asiakkaalle kuluva aika vertaisverkon avulla D P2P > max{f/u s,,f/d min,,nf/(u s + Σu i )} mutta tämä samoin, koska jokainen asiakas lisää verkon kapasiteettia
26 Asiakas-palvelin vs. vertaisverkko: vertailua asiakkaan lähetysnopeus = u, F/u = 1h, u s = 10u, d min u s vertaisverkko on itseskaalautuva (self scaling)
27 Sisältö Jatkoa sovelluksille: vertaisverkot (P2P) Asiakas-palvelin vs. vertaisverkot BitTorrent Hajautetut tiivistetaulut (DHT)
28 Tiedostonjakelu vertaisverkoissa: BitTorrent tiedosto jaettu 256Kb palasiin (chunks) Päätelaitteet (PL, peers) torrentissa lähettävät ja vastaanottavat tiedostonpalasia tracker: pitää kirjaa torrentiin osallistuvista PL:sta Lissu liittyy saa listan muista PL:sta trackerilta ja alkaa vaihdella tiedostonpalasia muiden torrentin PL:n kanssa torrent: tietyn tiedoston palasia jakavien PL:n joukko
29 Tiedostonjakelu vertaisverkoissa: BitTorrent torrentiin liittyvä päätelaite (PL): ei vielä tiedostonpalasia, kerryttää lataamalla muilta rekisteröityy trackeriin saadakseen PL-listan, muodostaa yhteyden osaan PL:sta ( naapurit ) PL:t lähettävät toisilleen palasia samalla kun lataavat niitä PL voi vaihtaa naapureita, joiden kanssa käy vaihtokauppaa palasista churn: PL:ita poistuu ja uusia liittyy kun koko tiedosto ladattu, PL voi joko poistua (itsekäs) tai jäädä torrentin osaksi auttamaan muita lataajia (altruistinen)
30 BitTorrent: tiedostonpalasten treidaus tiedostonpalasten lataaminen: Eri päätelaitteilla eri tiedostonpalaset tietyllä ajanhetkellä Lissu pyytää aika ajoin jokaiselta naapuriltaan listan palasista, jotka heillä on rarest first: Lissu pyytää seuraavaksi naapurien kesken harvinaisimmat palaset palasten lähettäminen: tit-for-tat Rankkaa naapurit niiden lähetysnopeuden mukaan Lähetä palasia top-4 naapurille muut naapurit: ei latausta tai lähetystä (choked) top-4 rankkaus 10s välein Valitse 30s välein satunnainen naapuri ja ala lähettää palasia optimistic unchoke uusi naapuri voi päästä top-4:ään
31 BitTorrent: tit-for-tat (1) Lissu valkkaa satunnaisesti Penan ( optimistic unchoke ) (2) Lissu rankkautuu Penan top-4:een; Pena alkaa myös lähettää (3) Pena rankkautuu Lissun top-4:een Mitä nopeammin lähettää, sitä parempien naapurien kanssa voi tehdä vaihtokauppaa ja ladata tiedoston nopeammin.
32 Kysyttävää tähän mennessä? Asiakas palvelin-arkkitehtuuri Nimipalvelu (DNS) Vertaisverkot (P2P) Asiakas-palvelin vs. vertaisverkot BitTorrent Hajautetut tiivistetaulut (DHT)
33 Hajautetut tiivistetaulut (DHT) Tiivistetaulu Hajautetut tiivistetaulut Ympyrämalliset DHT:t ja kuoriverkot (overlay) Churn ja hajautetut tiivistetaulut
34 Yksinkertainen tietokanta Esim. tietokanta, joka tallentaa (avain, arvo) pareja: avain: hlön nimi; arvo: sotu Avain Arvo John Washington Diana Louise Jones Xiaoming Liu Rakesh Gopal Linda Cohen Lisa Kobayashi avain: elokuvan nimi; arvo: IP-osoite
35 Tiivistetaulu (Hash table) Numeerinen avain helpottaa käsittelyä avain = tiiviste(alkup. avain) (tiiviste=hash) Alkuperäinen avain Avain Arvo John Washington Diana Louise Jones Xiaoming Liu Rakesh Gopal Linda Cohen Lisa Kobayashi
36 Hajautettu tiivistetaulu Eli Distributed Hash Table (DHT) Hajautetaan (avain, arvo) parit miljooniin päätelaitteisiin Parit jaetaan tasan päätelaitteiden kesken Ensimmäiset kehitetty 2001 Chord, CAN, Pastry, Tapestry: kaikki julkaistu samana vuonna Peruskäsitteen alkuperä vanhempi (hajautetut tietokannat) Valtava määrä tutkimusta sittemmin
37 Hajautettu tiivistetaulu: ominaisuudet Mikä tahansa päätelaitteista voi tehdä kyselyn tietokantaan avaimen avulla Tietokanta palauttaa vastaavan arvon Kyselyyn vastaaminen vaatii muutamien viestien lähetyksen PL:n kesken Jokainen päätelaite pitää muistissa vain pienen osan toisista päätelaitteista Churn: tietokanta ei saa mennä rikki
38 Avain-arvo parien jakaminen Jokaisella päätelaitteelle (PL) annetaan ID Yleensä valitaan satunnaisesti yleisesti: avain-arvo pari annetaan sen päätelaitteen hoidettavaksi, jonka oma ID on lähinnä avainta useimmiten: lähin päätelaite on se, jonka ID tulee ensimmäisenä avaimen jälkeen esim. ID avaruus {0,1,2,3,,63} 8 PL:a: 1,12,13,25,32,40,48,60 avain = 51 à PL 60 tallentaa avain = 60 à PL 60 tallentaa avain = 61 à PL 1 tallentaa
39 Hajautetun tiivistetaulun rakenne Rakenne/topologia määrittää sen miten kyselyt prosessoidaan Viestien reititys Ympyrässä päätelait tietää vain heti seuraavan naapurin 60 Chord noudattaa ympyrämallia Monia muita rakenteita on kehitetty
40 Hajautettu tiivistetaulu on kuoriverkko Kuoriverkko = overlay network Vain osajoukko fyysisen verkon päätelaitteista osallistuu Tieto siirtyy silti fyysisen verkon topologian mukaisesti Kuoriverkon topologiaa voidaan muokata helposti Fyysistä topologiaa ei
41 Kyselyn prosessointi ympyrässä Tarvitaan keskimäärin O(N) viestiä prosessoimaan kysely kun DHT:n koko on N arvo 1 12 Mitä arvoa avain 53 vastaa?
42 Optimointia: Oikotiet arvo Mitä arvoa avain 53 vastaa? 13 Tradeoff: reititystaulun koko vs. lähetysten määrä! Seuraajan ja edeltäjän lisäksi pidetään muistissa oikoteitä (shortcuts) Kyselyn prosessointi lyhenee: 6à 3 viestiä O(log N) naapuria muistissa ja O(log N) viestiä per kysely on mahdollista oikoteiden avulla
43 Churnin hallinta esimerkki: PL 5 poistuu äkisti PL:t muistavat kaksi seuraavaa naapuria PL:t tarkistavat naapurien elonmerkit à ping viestin aika ajoin Seuraava naapuri poistuu à valitse sitä seuraava uudeksi seuraajaksi
44 15 12 Churnin hallinta PL:t muistavat kaksi seuraavaa naapuria PL:t tarkistavat naapurien elonmerkit à ping viestin aika ajoin Seuraava naapuri poistuu à valitse sitä seuraava uudeksi seuraajaksi 8 esimerkki: PL 5 poistuu äkisti PL 4 huomaa PL 5:n poistuneen à PL 8 seuraajaksi PL 4 kysyy PL 8:lta kuka sen seuraaja on à PL 8:n seuraaja omaksi toiseksi seuraajaksi
45 Haasteet ja sovellutukset Sovellutuksia BitTorrent käyttää hajautettua tiivistetaulua (Kademlia) Tavallaan hajautettu trackeri: avain=torrent, arvo=iposoitteet Käytetään keskitettyjen trackerien lisäksi Cassandra NoSQL tietokanta Käyttäjiä mm. Facebook, Netflix, reddit, Twitter Amazonin Dynamo tietokanta DynamoDB korvasi Haasteita Epätäsmälliset kyselyt Range queries, esim. MUSE* Tiivistefunktiot rikkovat (tarkoituksella) alkuperäisten avainten järjestyksen Kuormantasaus Churn, heterogeeniset PL:t, epätasainen avainten suosio (kyselyt) Topologia: kuoriverkko vs. fyysinen verkko Viestien reititys maapallon laidalta toiselle ja takaisin Mobiililaitteet ja jatkuva ylläpitoliikenne à akunkesto
46 Yhteenveto Nimipalvelu (DNS) tekee Internetistä käytettävän ihmisille Linkkaa nimet IP-osoitteisiin Sovellusarkkitehtuureita on erilaisia Asiakas-palvelin Vertaisverkot Pilvipalvelut voitaisiin vielä erotella näistä Vertaisverkot Self scaling ominaisuus BitTorrentissa insentiivit jakaa rakennettu protokollaan Hajautettu tiivistetaulu (DHT) on avain-arvo tietokanta ja muodostaa kuoriverkon
47 Internetin protokollapino Sovelluskerros (application) Kuljetuskerros (transport) Verkkokerros (network) Linkkikerros (link layer) Fyysinen kerros (physical) Ensi viikon luento Sovellukset (viesti, message) Päätepiste mille sovellukselle päätelaitteessa? (segmentti, segment) Päätelaite minne Internet-verkossa? (paketti, packet) Päätelaite mille laitteelle lähiverkossa? (kehys, frame) Bitit piuhaan/ilmaan (fyysisenä signaalina)
48 Lähteitä DNS ja Internet Assigned Numbers Authority (IANA) Domain names concepts and facilities, RFC 1034, 1987 Domain names implementation and specification, RFC
1/27/15. Sovellukset (osa 2) Sisältö: sovellusarkkitehtuurit. Lyhenteitä ja terminologiaa. Internet-protokollapino
Sisältö: sovellusarkkitehtuurit Sovellukset (osa 2) CSE-C2400 Tietokoneverkot Sanna Suoranta Asiakas palvelin-arkkitehtuuri Loppukäyttäjän palvelut kuten sähköposti ja www (viime viikolla) Verkkoinfrastruktuurin
LisätiedotSovellukset (osa 2) CSE-C2400 Tietokoneverkot 19.1.2016 Sanna Suoranta
Sovellukset (osa 2) CSE-C2400 Tietokoneverkot 19.1.2016 Sanna Suoranta Tietokoneverkot 2016 19.1.2016 Sisältö adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down
LisätiedotELEC-C7241 Tietokoneverkot Sovelluskerros
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Sovelluskerros Pasi Sarolahti (useat kalvot: Sanna Suoranta) 17.1.2017 Agenda Viiveet Kuinka suhtautuvat toisiinsa? DNS dig Web Netcat / curl Sähköposti Wireshark (Verkkosovellukset)
LisätiedotELEC-C7241 Tietokoneverkot Sovelluskerros
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Sovelluskerros Pasi Sarolahti (useat kalvot: Sanna Suoranta) 16.1.2018 Agenda Viiveet Kuinka suhtautuvat toisiinsa? DNS dig Web Netcat / curl Sähköposti Wireshark Alustusta kuljetuskerrokselle
LisätiedotSovellukset (osa 2) ja verkkoohjelmointi
Sovellukset (osa 2) ja verkkoohjelmointi CSE-C2400 Tietokoneverkot 21.1.2014 Matti Siekkinen Tietokoneverkot 2014 Sisältö adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking:
LisätiedotSovellukset 1: sähköposti, web, nimipalvelu
Sovellukset 1: sähköposti, web, nimipalvelu CSE-C2400 Tietokoneverkot Tietokoneverkot 2014 sanna.suoranta@aalto.fi Sisältö Yleistä sovelluksista ja pari esimerkkisovellusta Sähköposti: SMTP, MIME ja IMAP
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin
LisätiedotOSI ja Protokollapino
TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros
LisätiedotTCP/IP-protokollat ja DNS
TCP/IP-protokollat ja DNS Oma nimi Raportti pvm Sisällys 1 TCP/IP...1 1.1 TCP-protokolla...1 1.2 IP-protokolla...1 2 DNS-järjestelmä...1 2.1 Verkkotunnukset...2 2.2 Nimipalvelimet...2 2.2.1 Nimenselvitys...2
LisätiedotS 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen
LisätiedotELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros Pasi Sarolahti (kalvoja Matti Siekkiseltä) 23.1.2018 Laskareista Lisävuoro ke 16-18 U8 Edelleen myös ke 14-16 ja pe 12-14 Ke 14 16 tällä viikolla poikkeuksellisesti
LisätiedotT-110.4100 Tietokoneverkot kertaus
kertaus 1 Infrastruktuuripalvelut: DNS, SNMP Tietoturvaratkaisu TLS Sovelluskerros Käyttäjän sovellukset: sähköposti (SMTP, IMAP) WWW (HTTP) FTP, SSH, Socket-rajapinta ohjelmoinnille IP, osoitteet, reititys
LisätiedotYhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016
Yhteenveto CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016 Tällä luennolla Lyhyet kertaukset aiemmista luennoista Kokonaiskuva Miten kaikki palat toimivat yhteen? 2 Internet-protokollapino Sähköposti Facebook Ohjelmistot
LisätiedotKuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti
Kuljetuskerros Tietokoneverkot Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach 6th ed. -kirjan lisämateriaali
LisätiedotTietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1
Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat,
LisätiedotDNS- ja DHCPpalvelut. Linuxissa. Onni Kytönummi & Mikko Raussi
DNS- ja DHCPpalvelut Linuxissa Onni Kytönummi & Mikko Raussi Sisällysluettelo 1. Yleisesti DNS ja DHCP palveluista... 2 1.1. DNS yleisesti... 2 1.2. DNS hierarkia ja TLD... 2 1.3. DHCP yleisesti... 3 2.
LisätiedotYhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot Matti Siekkinen
Yhteenveto CSE-C2400 Tietokoneverkot 01.04.2014 Matti Siekkinen Tällä luennolla Lyhyet kertaukset aiemmista luennoista Kokonaiskuva Miten kaikki palat toimivat yhteen? 2 Internet-protokollapino Sähköposti
LisätiedotPush- ja pull-protokollat
S: 220 helsinki.fi C: MAIL FROM: S: 250 OK C: RCPT TO: S: 250 OK C: DATA S: 354 Enter mail, end with.
LisätiedotSähköpostisanoman muoto. Push- ja pull-protokollat. työntöprotokolla (PUSH) Yleisiä sanoman otsakekenttiä kentät erotettu rivinvaihdolla
Lähettävä postipalvelin muodostaa TCP-yhteyden esittelee itsensä kertoo lähettäjän ja vastaanottajan lähettää sanoman, jos vastaanottava palvelin antaa luvan Vastaanottava postipalvelin kuuntelee TCP-porttia
LisätiedotTietoliikenne I 2 ov kevät 2002
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002 Luennot Liisa Marttinen 13.1.2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,
LisätiedotA241227 Linux -järjestelmät TI09TIVE. Joni Ruotsalainen
A241227 Linux -järjestelmät TI09TIVE Joni Ruotsalainen DNS- ja DHCP-palvelut Linuxissa 1.12.2011 SISÄLLYS 1 DNS... 3 1.1 Lähiverkon palveluna... 3 1.2 Autoritatiivinen nimipalvelu... 3 1.3 Nimipalvelimen
Lisätiedot3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu
End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän
LisätiedotICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)
3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)
LisätiedotTietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos
Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:
Lisätiedot3. IP-kerroksen muita protokollia ja
3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)
LisätiedotC:. S: 250 Message accepted for delivery C: QUIT S: 221 princeton.edu closing connection
Lähettävä postipalvelin muodostaa TCP-yhteyden esittelee itsensä kertoo lähettäjän ja vastaanottajan lähettää sanoman, jos vastaanottava palvelin antaa luvan Vastaanottava postipalvelin kuuntelee TCP-porttia
LisätiedotAntti Vähälummukka 2010
Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,
LisätiedotKäyttäjäliitäntä (user agent) sanomien kirjoittaminen, lukeminen ja lähettäminen
2.2. Sähköposti Käyttäjäliitäntä (user agent) sanomien kirjoittaminen, lukeminen ja lähettäminen Postipalvelin (mail server) postilaatikot Postiprotokolla SMTP sanomien toimittaminen lähettäjän postijärjestelmästä
Lisätiedot2.2. Sähköposti. SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) Postipalvelimet käyttävät SMTPprotokollaa. TCP-yhteys on pysyvä
2.2. Sähköposti Käyttäjäliitäntä (user ) sanomien kirjoittaminen, lukeminen ja lähettäminen Postipalvelin (mail server) postilaatikot Postiprotokolla sanomien toimittaminen lähettäjän postijärjestelmästä
LisätiedotLähettävä postipalvelin Vastaanottava postipalvelin
Lähettävä postipalvelin muodostaa TCP-yhteyden esittelee itsensä kertoo lähettäjän ja vastaanottajan lähettää sanoman, jos vastaanottava palvelin antaa luvan Vastaanottava postipalvelin kuuntelee TCP-porttia
LisätiedotTietoliikenteen perusteet
582202 Tietoliikenteen perusteet (4 op /2 ov) Kevät 2007. Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenteen perusteet Asema opetuksessa (v 2006 tutkintovaatimukset) Pakollinen
LisätiedotNimeäminen. Distributed systems - principles & paradigms kirjan luku 5. Kari Systä
Nimeäminen Distributed systems - principles & paradigms kirjan luku 5 Kari Systä Sisältö Käsitteitä Nimi, tunniste ja osoite Nimeäminen Lattea nimeäminen Rakenteinen nimeäminen Esimerkki: Domain Name System
LisätiedotNimeäminen. Kari Systä. Distributed systems - principles & paradigms kirjan luku 5. 4.2.2013/Kari Systä OHJ-5010/Hajautettujen perusteet 1
Nimeäminen Distributed systems - principles & paradigms kirjan luku 5 Kari Systä 4.2.2013/Kari Systä OHJ-5010/Hajautettujen perusteet 1 Sisältö Käsitteitä Nimi, tunniste ja osoite Nimeäminen Lattea nimeäminen
LisätiedotDNSSec. Turvallisen internetin puolesta
DNSSec Turvallisen internetin puolesta Mikä on DNSSec? 2 DNSSec on nimipalvelujärjestelmän (DNS) laajennos, jolla varmistetaan nimipalvelimelta saatavien tietojen alkuperä ja eheys. Teknisillä toimenpiteillä
LisätiedotNetwork Services Location Manager. Verkon ylläpitäjän opas
apple Network Services Location Manager Verkon ylläpitäjän opas Tässä dokumentissa esitellään Network Services Location (NSL) Manager ja kerrotaan, miten verkko voidaan asettaa niin, että se hyödyntää
LisätiedotDirectory Information Tree
IP-osoite / Host taulu, jossa neljä 8 bit lukua esim. 192.168.0.10/24, unix, linux, windows windows\system32\drivers\etc DNS (Domain Name System), muuttaa verkkotunnuksen IPosoitteeksi. X.500 perustuu
LisätiedotTietoliikenne I 2 ov kevät 2003
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003 Luennot Liisa Marttinen 1/13/2003 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,
LisätiedotKuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
LisätiedotKytkimet, reitittimet, palomuurit
Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkin (ja hubi): kaikki liikenne välitetään kaikille samaan kytkimeen kytketyille koneille suoraan, ei tarvitse omaa IP-osoitetta Reititin: ohjaa liikennettä verkkoalueiden
LisätiedotLaitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite
TW-EAV510: PORTTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IP---OSOITE - Jotta
LisätiedotIHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?
VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot
LisätiedotInternet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)
Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen
LisätiedotS-38.118 Teletekniikan perusteet
S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen
LisätiedotLuento 4: Sovelluskerros nimipalvelu (DNS), tiedostonsiirto sähköposti, vertaisverkot (P2P)
Luento 4: Sovelluskerros nimipalvelu (DNS), tiedostonsiirto sähköposti, vertaisverkot (P2P) 7.11.2013 Tiina Niklander Kurose&Ross Ch2 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved
LisätiedotTietoliikenteen perusteet
582202 Tietoliikenteen perusteet (4 op ) Kevät 2009. Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenteen perusteet Asema opetuksessa (v 2005 / 2008 tutkintovaatimukset)
LisätiedotTietoliikenteen perusteet
582202 Tietoliikenteen perusteet (4 op ) Kevät 2010 Sasu Tarkoma Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Perustuu Liisa Marttisen luentokalvoihin. Tietoliikenteen perusteet Asema opetuksessa
LisätiedotTietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen
Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen 12.8.2003 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat,
Lisätiedot3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu
3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle I-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä
LisätiedotSiirtyminen IPv6 yhteyskäytäntöön
Siirtyminen yhteyskäytäntöön SimuNet loppuseminaari 7.12.2011 Vesa Kankare 7.12.2011 1 Agenda Taustaa Miksi Muutoksen vaikutukset verkoille operaattori ja yritysnäkökulma SimuNet 7.12.2011 2 IPv4 IPv4
LisätiedotSiltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotTikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1
Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet
LisätiedotTietoliikenne I 2 ov kevät 2004
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004 Luennot Liisa Marttinen 1/18/2004 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,
LisätiedotTietoliikenne I 2 ov kevät 2004
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004 Luennot Liisa Marttinen 1/18/2004 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,
LisätiedotTietoliikenne I 2 ov syksy 2001
Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001 Luennot Liisa Marttinen 11.9.2001 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,
LisätiedotLähiverkon toimintaa Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 24.10.2011 Timo Ruohomaa
ICT1TN002 1/17 Työasemat ja tietoverkot Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 24.10.2011 Timo Ruohomaa 3 ICT1TN002 Tässä materiaalissa on todella lyhyt kuvaus lähiverkon toiminnasta. Asiat on yritetty kertoa
LisätiedotNetemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011
Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa
LisätiedotTehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla
Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli
LisätiedotTietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen
Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen 12.8.2003 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat,
LisätiedotIPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys
IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys Jyrki Soini TeliaSonera 1 IPv6 toimi nyt IPv4 osoitteet loppumassa hyvää vauhtia keskusvarasto (IANA) jakoi viimeiset osoitelohkot 3.2.2011 RIPE arvioi
LisätiedotTietoliikenteen perusteet. Langaton linkki
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman
LisätiedotTietoliikenteen perusteet. Langaton linkki
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman
LisätiedotMikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen
Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML
LisätiedotTIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO
TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEHTÄVÄ 2: Symantec Endpoint Protection Manager, SEPM keskitetyn tietoturva hallintaohjelmiston asennus, sekä vaadittavien palveluiden/roolien käyttöönottaminen
LisätiedotPertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros
LisätiedotMiten Internet toimii?
Miten Internet toimii? WWW-sivu 2 HTML-koodi Nixu International Nixu
LisätiedotTW-EAV510AC-LTE OpenVPN ohjeistus
TW-EAV510AC-LTE OpenVPN ohjeistus OpenVPN Remote Access Android -puhelimen ja TW-EAV510 välille. OpenVPN Remote Access-yhteydellä voidaan luoda VPN-yhteys, jossa liikenne on sallittu toiseen suuntaan eli
LisätiedotTietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone
ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin
LisätiedotWWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#>
WWW-sivu Miten Internet toimii? HTML-koodi World Wide Web Nixu International
LisätiedotKertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013
Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Sisältö Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia Kurssi takaperin Kysykää rohkeasti joka kohdassa. 2 http://tinyurl.com/ydinaines
LisätiedotSecurity server v6 installation requirements
CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes
LisätiedotLisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju
Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39
LisätiedotLisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju
Tietokoneverkot 2008 (4 op) jkangash@cc.hut.fi Teknillinen korkeakoulu Syksy 2008 (TKK) Syksy 2008 1 / 39 Sisältö 1 2 (TKK) Syksy 2008 2 / 39 Sisältö 1 2 (TKK) Syksy 2008 3 / 39 iksi monilähetys? : saman
LisätiedotRyhmän kokoonpano. Kaikki kalvot on jaettu tasan ryhmän jäsenten kesken
Ryhmän kokoonpano Taru Hakkarainen Liisa Salminen Miia Ruuskanen Eetu Kauppila Jannina Blomqvist Matias Hirvonen Topias Viiala Jami Pankakari Roosa Huotari Kaikki kalvot on jaettu tasan ryhmän jäsenten
LisätiedotSiltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotTCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen
TCP/IP-protokollapino Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:
LisätiedotTikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.2.0
Lokakuu 2012 1 (20) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.2.0 Asennusohje Lokakuu 2012 2 (20) Lokakuu 2012 3 (20) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 4 1.1..NET Framework 4.0... 4 1.2. Palvelimen
LisätiedotTietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012
Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Virtuaaliverkkoyhteys
LisätiedotLiikkuvien isäntäkoneiden reititys
Mobile IP IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi osoite tässä
LisätiedotIP-reititys IP-osoitteen perusteella. koneelle uusi osoite tässä verkossa?
Mobile IP IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi osoite tässä
LisätiedotInternet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus
Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Tämän harjoituksen tarkoituksena on hieman kerrata TCP/IP-kerrosmallin sovelluskerroksen, kuljetuskerroksen, internet-kerroksen ja siirtoyhteyskerroksen
LisätiedotFinnish. B525 LTE CPE Pikaopas
Finnish B525 LTE CPE Pikaopas 1 Tuotteen yleiskuvaus Virran merkkivalo Wi-Fi /WPS-merkkivalo Signaalinvoimakkuuden merkkivalo LAN1-3, LAN4/WAN-portti USB-portti Palauta-painike WPS-painike Verkon tilan
LisätiedotINTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S
INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)
LisätiedotInternet Protocol version 6. IPv6
Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista
LisätiedotKuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti
Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Transport Layer Security (TLS) ja Secure Shell (SSH) TLS Internet 1 2 Transport Layer Security (TLS) Sopii monenlaisille sovellusprotokollille, esim HTTP
LisätiedotTeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje
TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen
LisätiedotTietoliikenteen perusteet
Tietoliikenteen perusteet Luento 4: Sovelluskerros nimipalvelu (DNS), tiedostonsiirto, sähköposti, vertaisverkot (P2P) Syksy 2015, Timo Karvi Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 16.2.2005
LisätiedotTietoliikenteen perusteet
Tietoliikenteen perusteet Luento 4: Sovelluskerros nimipalvelu (DNS), tiedostonsiirto, sähköposti, vertaisverkot (P2P) Syksy 2017, Timo Karvi Tietoliikenteen perusteet, syksy 2016 Timo Karvi 16.2.2005
LisätiedotATK yrittäjän työvälineenä
ATK yrittäjän työvälineenä Internet viestintä- ja kauppakanavana Timo Laapotti / F4U - Foto For You f4u@f4u.fi http://f4u.fi/mlykl/ 27.5.2008 Tietoverkko Tietoverkossa on yhteen kytkettyjä tietokoneita.
LisätiedotKuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011
Kuljetus- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Johdantoa Kertaus, motivointi Yhteys, yhteydettömyys Best effort
LisätiedotPertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi
LisätiedotOulun yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto
Oulun yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto 521261A Tietokoneverkot I Välikoe #5 28.4.2008 Voit vastata joko suomeksi tai englanniksi. Perustele aina vastauksesi oikea vastaus ilman perustelua antaa
LisätiedotSalausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)
6. Internetin turvattomuus ja palomuuri Internetin turvaongelmia Tietojen keruu turva-aukkojen löytämiseksi ja koneen valtaaminen Internetissä kulkevan tiedon tutkiminen IP-osoitteen väärentäminen Palvelunestohyökkäykset
LisätiedotSecurity server v6 installation requirements
CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents
LisätiedotOhjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa
Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa 12.9.2011 Osa 1: Perustietoa verkosta Asuntoloiden sisäverkko on yhdistetty Internettiin NATtaavalla
Lisätiedotiphone ja ipad
1 Laadinta- ja lähettämisohje Laadinnassa on mahdollista käyttää sähköpostipohjaa tai Word-asiakirjapohjia. Tietokoneilla (Windows 10) on erilliset ohjeet Word-asiakirjapohjien käyttöön, mutta tässä ohjeessa
Lisätiedotkynnysarvo (threshold)
kynnysarvo (threshold) varoitusarvo = tästä lähtien syytä varoa ruuhkaa aluksi 64 K kynnysarvoon saakka voidaan kasvattaa ruuhkaikkunaa eksponentiaalisesti kynnysarvon saavuttamisen jälkeen kasvatetaan
LisätiedotTietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista
Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista T. Karvi October 2017 T. Karvi Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista October 2017 1 / 7 Kokeesta Kurssikoe ti 24.10.2017 klo 16:00,
LisätiedotIntroduction to exterior routing
Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS - Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen)
LisätiedotTIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO
TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEHTÄVÄ 1: Microsoft Windows Server 2008 käyttöjärjestelmän asennus ja AD, DNS ja DHCP palveluiden käyttöönotto Dynamic Host Configuration Protocol, DHCP Domain
Lisätiedot