KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008 ANJALANKOSKI ELIMÄKI HAMINA IITTI JAALA KOTKA KOUVOLA KUUSANKOSKI MIEHIKKÄLÄ PYHTÄÄ VALKEALA VIROLAHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008 ANJALANKOSKI ELIMÄKI HAMINA IITTI JAALA KOTKA KOUVOLA KUUSANKOSKI MIEHIKKÄLÄ PYHTÄÄ VALKEALA VIROLAHTI"

Transkriptio

1 KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008 ANJALANKOSKI ELIMÄKI HAMINA IITTI JAALA KOTKA KOUVOLA KUUSANKOSKI MIEHIKKÄLÄ PYHTÄÄ VALKEALA VIROLAHTI

2

3 SAATTEEKSI Kulttuuriympäristöt ovat tärkeä osa kaupunkien ja kuntien identiteettiä. Ihminen löytää niistä juurensa ja tuntee siten olonsa kotoisammaksi. Ehkä myös siksi kulttuuriympäristöjen vaaliminen on tullut yhä tärkeämmäksi teemaksi yhteiskunnassa. Paljon vanhaa ja arvokasta on ehtinyt tuhoutua, mutta viime vuosikymmeninä on kuitenkin ryhdytty myös suojelemaan jäljelle jäänyttä kulttuuriperintöä. Lähtökohtana Kymenlaakson kulttuuriympäristöselvitykselle on ollut kaikki kulttuuriympäristön osaalueet kattavan aineiston puute ja epäselvyys kohteiden tämänhetkisestä tilasta. Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitusta tehtäessä tavoitteena on ollut saada aikaan aineisto, joka palvelee niin kuntien kuin valtion viranomaisten sekä maakuntamuseon tarpeita. Aineistosta on haluttu tehdä helposti päivitettävä ja ajantasainen. Kaupunkien ja kuntien tarpeita silmälläpitäen tavoitteena on ollut luoda hyödyllistä materiaalia maankäytön suunnittelun, matkailun/kulttuurin ja opetuksen toimialoille sekä kannustaa kulttuuriympäristöohjelman laatimiseen ja siten kulttuuriympäristöjen vaalimiseen. Valtion viranomaisia kartoitus auttaa mm. erilaisissa lupapäätöksissä ja kaavoituksen valvonnassa sekä lausuntojen antamisessa. Sitä tullaan hyödyntämään myös Kymenlaakson museon ylläpitämän suunnitellun tietokannan päivittämisessä. Vuonna 2008 on saatettu loppuun kartoitustyö, joka aloitettiin jo vuonna Kymenlaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita ja ympäristöjä on ollut kartoittamassa maisema-arkkitehtuurin opiskelijoita Teknillisestä korkeakoulusta. Kesällä 2005 Kaisa Niilo-Rämä kartoitti Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kunnat. Eeva Rapola taas kartoitti kesällä 2006 Elimäen, Iitin ja Jaalan kuntien alueet. Viimeisenä varsinaista kartoitustyötä suoritti kesällä 2007 Mathias Wahlberg, joka kartoitti Anjalankosken, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan kuntien alueet. Kesällä 2008 aikaisempien vuosien kartoitukset on koottu ulkonäöltään ja tietoarvoltaan yhteneväiseksi koko Kymenlaakson kattavaksi Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitukseksi. Tätä koontia on suorittanut Sirpa Törrönen. Tarkoituksena on ollut saada koottua eri lähteiden - valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten - tiedot yhteen luetteloon. Varsinaista inventointityötä ei ole tehty, mutta työn edetessä on ilmennyt joitakin uusia kohteita. Lähdeaineistona selvitystä tehtäessä on käytetty mm. aikaisempia inventointeja, paikallisten asukkaiden tietoja sekä maastokäyntien havaintoja. Kohteet on mahdollisuuksien mukaan myös tarkastettu paikan päällä. Suurin osa kohteista on arvotettu ja viety paikkatietojärjestelmään (ArcView) sekä kuvattu. Arvotus perustuu pääasiassa kirjallisiin lähteisiin sekä museoviraston rekisteriin. Koska kulttuuriympäristöt ovat muuttuvia kohteita, on selvitysaineiston pysyttävä ajantasaisena. Tämä onnistuu tiiviillä yhteistyöllä eri osapuolten välillä. Ajan kuluessa tulee koko ajan uusia kohteita vanhojen tuhoutuessa syystä tai toisesta. Kaikkea ei voi eikä pidäkään säilyttää. Kulttuuriympäristöohjelman avulla kunta voi määritellä eri kulttuuriympäristökohteiden tulevaisuuden eli miten niitä vaalitaan ja miten hoito toteutetaan. Kulttuuriympäristöohjelman pohjaksi tulee kuitenkin teettää vielä tarkempi inventointi valituista kohteista eri alojen asiantuntijoilla. Valtakunnallisesti arvokkaiden rakennetun ympäristön kohteiden listausta on tarkistettu 2000-luvulla Museovirastossa. Tarkistuksessa nykyisiin kohteisiin tulee mahdollisia täydennyksiä ja poistoja. Kymenlaakson osalta ensimmäisen tarkistuksen lausunnot on käsitelty ja luonnos on lähetetty toiselle lausuntokierrokselle vuonna Koko maan tarkistettu kohdevalikoima esitettäneen valtioneuvostolle vielä vuonna Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoituksessa on jo huomioitu uusi RKY 2008-lista. Kartoituksessa on kuitenkin huomioitu myös tällä hetkellä voimassa olevat valtakunnallisesti merkittävät kohteet Rakennettu kulttuuriympäristö (1993 RKY) mukaan. Kulttuuriympäristöohjelmien teossa tietojen päivitys tulisi ottaa huomioon. Kuntakohtainen kulttuuriympäristöohjelma Kulttuuriympäristön vaaliminen ja suojelu perustuu lainsäädäntöön ja käytännön tasolla kuntien ja omistajien vastuuseen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön vaalimisesta. Kaavoitus ja lupamenettelyt eivät yksin riitä kulttuuriympäristön hoidon välineeksi. Maankäytön suunnittelu kunnissa edellyttää perusselvityksiä ja inventointeja kulttuuriympäristöstä. Kerätyn tiedon perusteella voidaan arvioida ne kohteet tai alueet, joiden säilyminen tulee turvata. Tietoisuus oman kunnan kulttuuriympäristön arvoista hyödyttää käytännön toimia kotiseudun hyväksi. Mikä koetaan arvokkaaksi, halutaan myös hoitaa. Kuntakohtaisessa kulttuuriympäristö- 3

4 ohjelmassa esitetään kehittämisen tavoitteet ja toteutusohjelma kulttuuriperinnön vaalimiseksi ja siten myös lähiympäristön viihtyisyyden ja toimivuuden parantamiseksi. Kunnan kulttuuriympäristöohjelma antaa perustiedot paikkakunnan arvokkaista kohteita sekä maiseman ja rakennetun ympäristön historiasta. Kulttuuriympäristön hoito voidaan kytkeä mm. matkailun ja elinkeinoelämän kehityshankkeisiin. Kulttuuriympäristön hoidolla voidaan myös tukea kunnan identiteetin ja imagon luomista. Kulttuurihistoria on olennainen osa kuntaa ja jonka pohjalle kunnan identiteetti ja imago on helppo rakentaa. Ympäristökeskuksen kulttuuriympäristöjen hoitoa edistävät taloudelliset tuet Rakennussuojeluavustukset / Avustukset rakennusperinnön hoitoon EU:n rakennerahastot Kouvolassa Sirpa Törrönen 4

5 SISÄLLYS JOHDANTO 3 TERMISTÖ/ JAOTTELUN PERUSTEET 8 KYMENLAAKSON KULTTUURIHISTORIAN KATSAUS 10 ANJALANKOSKI 13 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit Näköalapaikat ELIMÄKI 39 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit HAMINA 61 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet IITTI 103 Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit Näköalapaikat 5

6 JAALA 141 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit Näköalapaikat KOTKA 163 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit KOUVOLA 197 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät Liikenneympäristöt Muut kohteet Rauhoitetut luonnonmuistomerkit KUUSANKOSKI 211 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet MIEHIKKÄLÄ 227 Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit 6

7 PYHTÄÄ 241 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit VALKEALA 261 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet VIROLAHTI 279 Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit 7

8 TERMISTÖ/ JAOTTELUN PERUSTEET Aikaisempina vuosina kartoituksessa on käytetty hieman erilaisia kategorioita kohteiden jaotteluun. Eri vuosien kartoituksien jaottelut on yhdistetty toisiaan vastaaviksi lukemisen helpottamiseksi. Kohteista kerättyjä tietoja on myös pyritty yhdenmukaistamaan ja lähteet tuotu selkeämmin esille mahdollisen lisätiedon hankkimista varten. Kulttuuriympäristöt voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään; rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, kulttuurimaisemiin sekä muinaismuistoihin. Tämä jako ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, sillä osa kohteista kuuluu useampaan ryhmään. Tässä kartoituksessa kohteet on jaettu 13:sta eri kategoriaan niiden pääasiallisesti edustamansa arvon mukaan. Jotkin kohteet voisivat siis sijaita myös toisessa kategoriassa. Alla on selvennetty eri kategorioiden perusteita. Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) Otsikon alle on koottu Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä tai rakennettu kulttuuriympäristö -kirjassa mainitut alueet sekä Kymenlaakson kulttuurimaisemainventoinnissa esitetyt kohteet. Kategorian alla sijaitseva kohde on laaja-alainen, eikä sitä voi nähdä yhdellä silmäyksellä. Kohteen alueella voi sijaita yksittäisiä kohteita. Pienempien kohteiden kohdalla on ilmoitettu mikäli ne kuuluvat laajempaan kokonaisuuteen (maisema-alueeseen, rakennetun ympäristön kokonaisuuteen tai pienmaisemaan). Pienmaisemat (02) Pienmaisema-sana ei ole vakiintunut termi, eikä sillä siten ole virallista tai vakiintunutta määritelmää. Se on ilmeisesti tullut aikaisempien vuosien töihin mukaan Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelmasta, jossa termiä ei ole määritelty. Tähän kartoitukseen se on määritelty kyseisen lähteen aluerajauksiin perustuen. Pienmaisema-kohde on visuaalisesti selkeästi rajautunut ja usein myös toiminnallisesti yhtenäinen osa laajempaa maisemaa. Esimerkiksi selänteiden tai metsien rajaama viljelyalue tai yhtenäinen kyläkokonaisuus peltoineen. Kategorian alle on sijoitettu esimerkiksi perinteiset maaseudulla sijaitsevat kylät, sillä ne kuuluvat elimellisinä osina ympäröivään maisemaan sekä visuaalisesti että toiminnallisesti. Perinnemaisemat (03) Perinnemaisemat ovat perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisemia, jotka koostuvat perinnebiotoopeista (niitto- ja laiduntalouden synnyttämiä alueita) ja muista perinteiseen maatalouskulttuuriin liittyvistä rakennetuista ympäristöistä. Sotahistorialliset kohteet (04) Kategorian alle on sijoitettu sotahistoriaan liittyvät kohteet, myös taisteluiden muistokivet on sijoitettu tähän kategoriaan. Uskonnolliset kohteet (05) Kategorian alle kuuluvat esimerkiksi kirkot, pappilat ja hautausmaat. Rakennukset ja pihapiirit (06) Kategoria on kartoituksen laajin. Sen alla on niin yksittäiset tilat, talot ja rakennukset kuin kartanotkin pihapiireineen. Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät (07) "Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät" -otsikon alle on koottu useamman rakennuksen kohteet, jotka eivät sovi "Pienmaisemat" tai "Mylly- ja teollisuusympäristöt" -otsikoiden alle. Nämä ovat usein kaupunkialueilla sijaitsevia asuinalueita. Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) Työläisasuntoalueet on sijoitettu "Mylly- ja teollisuusympäristöt" -otsikon alle sen tuotantolaitoksen yhteyteen, joka ne on rakennuttanut ja johon ne olennaisesti kuuluvat. Siten ne on helpompi hahmottaa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Liikenneympäristöt (09) Kategoriaan kuuluvat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat tiet, sillat ja rataympäristöt. Myös vesiväylät ovat tämän kategorian alla. 8

9 Muut kohteet (10) Muissa kohteissa on kohteet, jotka eivät sovi minkään muun kategorian alle. Esimerkiksi muinaiset kylänpaikat on sijoitettu tähän kategoriaan. Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) Muinaisjäännökset kategoriassa on kohteita, jotka on suojeltu muinaismuistolain nojalla ja joilla on muinaisjäännöstunnus. Historiallisen ajan muinaisjäännökset on sijoitettu pääasiallisesti edustamansa arvon mukaan. Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) Kartoitukseen on otettu mukaan myös kulttuuriympäristöihin kuulumattomat rauhoitetut luonnonmuistomerkit, koska osa kuuluu myös kulttuuriympäristöihin. Rauhoitettuja luonnonmuistomerkkejä voivat esimerkiksi olla puita tai kiviä, joihin liittyy uskomuksia ja tarinoita. Näköalapaikat (13) Näköalapaikat ovat rakennettuja tai luontaisesti muuta maisemaa korkeampana sijaitsevia kohteita, jotka ovat kuuluneet alueen kulttuuriin kauan. 9

10 KYMENLAAKSON KULTTUURIHISTORIAN KATSAUS Esihistoria (8000 ekr jkr.) Kymenlaakson ensimmäiset asukkaat asettuivat kivikaudella ( ekr.) vesistöjen varsille. Etenkin suojaisat, kalarikkaat merenrantahietikot soveltuivat hyvin asumiseen. Pronssikaudelle ( ekr.) tultaessa asutus keskittyi yhä rannikoille vesistöjen toimiessa tärkeinä kulkureitteinä. Rautakautisesta (500 ekr jkr.) asutuksesta on löydetty myös useita jäänteitä. Historiallinen aika (n jkr. ) Keskiaika n Kymenlaakson asutuksen syntyyn vaikuttivat niin viikinkien kaupparetket Itämerellä kuin alueen sijainti meren ja Kymijoen sekä muiden pienempien jokien kohtaamispisteessä. Jäänteitä viikinkien vaikutuksesta alueella lienevät osa saariston paikannimistä luvulla alueella vaikuttivat ristiretket. Kymijoen seutu oli uskontokuntien raja-aluetta ja molempien uskontojen vaikutus oli tuntuva. Pysyvä asutus sijoittui keskiajan alussa pääasiassa jokien varsille sekä järvien rannoille, joissa oli maanviljelykseen kelpaavaa maata. Uutta peltoa saatiin raivaamalla ja kaskeamalla luvulla saksalaiskaupan avauduttua ja Tallinnan kaupungin syntyessä hansakauppiaat veivät Kymijoesta saatavaa lohta sekä siikaa ja toivat vastineeksi mm. suolaa. Lohi kuljetettiin tynnyreissä Tavastilanjokea pitkin Kaarniemen kauppapaikalle. Tallinnan Saksalaiskaupungin vaikutus Kymenlaaksoon oli suuri ja se näkyi mm. erilaisten keksintöjen varhaisessa rantautumisessa alueelle. Novgorodin ja Ruotsin valtapiirien raja kulki mahdollisesti Kymijokea pitkin jo 1200-luvulla Pähkinäsaaren rauhassa Kymenlaaksosta tuli osa Ruotsia, jolloin alueen rauhoituttua pysyviä asukkaita, etenkin ruotsalaisia, tuli lisää. Alueelle perustettiin Ruotsin vallan mukaiset seurakunnat luvulla rakennettiin Vehkalahden kirkko hyvien kulkuyhteyksien varrelle vesiteiden risteyskohtaan. Myös muihin Kymenlaakson kuntiin rakennettiin kirkkoja luvun alussa valtiovalta huomasi Kymijoen lohisaaliisiin perustuvan alueen taloudellisen merkityksen ja perusti Kymenkartanon Ruotsin hallinnon keskukseksi. Kartano oli Vadstenan luostarin hallussa. Luostari hallinnoi myös lohenkalastamoita, vaikka suurtila olikin Viipurin linnan hallinnoima. Suuri rantatie rakennettiin 1300-luvun alkupuoliskolla yhdistämään Turku ja Viipuri. Useita sen varrella olevia siltoja on rakennettu uudestaan 1900-luvun alussa kivestä holvaamalla. Keskiajalla perustettiin myös useita alueen kartanoita ja pysyvää asutusta oli lähes kaikissa nykyisissä kylissä luvulla alkanut uskonpuhdistus toi Suomeen luterilaisuuden ja keskiaika päättyi. Ortodoksisuus säilyi kuitenkin Kymenlaaksossa voimakkaana luvulla Vehkalahden knaapit levisivät Husupyölin, Töytärin ja Salmenkylän alueelle Autioitumisen ja Vironmuuton kausi Kustaa Vaasa muutti paikallishallintoa ja Kymenkartanosta tuli kuninkaan kartano, jolloin sen valta lisääntyi ja siitä tuli Kymenlaakson hallinnon keskus luvulla ensimmäiset sahamyllyt aloittivat toimintansa. Löytöretket innostivat pitempiin merimatkoihin jolloin tarvittiin suurempia aluksia ja siten myös tervaa ja lautoja, joita kymenlaaksolaiset kauppasivat ahkerasti. Kalastus oli Kymenlaakson talouden perusta, mutta myös jo keskiajalla alkanutta tervan polttoa jatkettiin ja sitä laivattiin lähiseudun markkinoiden lisäksi Viroon alkanut sotakausi autioitti erityisesti Etelä-Kymenlaaksoa pahoin, kun ihmiset muuttivat vaiheittain Viroon. 10

11 Läänitysten ja voimistuvan keskusvallan aika 1600-luvulla Kymenlaakson suurimmat satamat sijaitsivat jokisuissa mm. Poitsilassa, Summassa ja Tervasaaressa luvulla tapahtuneita läänityksiä seurasi useiden kartanoiden perustaminen baltialaisille upseerisuvuille sekä jo aikaisemmin perustettujen kartanoiden vallan voimistuminen perusti valtiovalta Vehkalahden uudenkaupungin, nykyisen Haminan. Kaupunki oli saanut oman asemakaavansa, josta on enää jäljellä Kuninkaankatu, jo vuonna Kadun nimi on aikojen saatossa vaihtunut Kadettikoulunkaduksi ja Mannerheimintieksi. Suuren pohjan sodan ja Isovihan miehityskauden ( ) seurauksena venäläistä väestöä muutti Kymenlaakson alueelle. Isoviha tuntui varsinkin Virolahdella, josta venäläiset hamusivat rakennuskiveä. Monet pakenivat armeijoita erilaisiin piilopaikkoihin Ruotsin vallan ajan loppu Uudenkaupungin rauhan (1721) seurauksena itäraja siirtyi Suomenlahden pohjukkaan ja nykyisestä Haminasta tuli Itä-Suomen kaupan keskus ja tärkeä satama Viipurin tilalle. Yhteyksien parantamiseksi rakennettiin myös Hamina Lappeenranta tie. Vuonna 1723 Vehkalahden Uudestakaupungista tuli Haminan linnoituskaupunki, joka sai tapulikaupungin oikeudet ja ympyräasemakaavan. Vuonna 1728 aloitettiin Haminassa laivanvarustus. Uudenkaupungin rauhan raja merkittiin maastoon hakkaamalla rajalinja matalaksi ja merkitsemällä se kivillä. Tästä ovat jäänteenä useat rajakivet Virolahdella luvulla sahateollisuus sai potkua uudesta tekniikasta ja Kymenlaaksoon perustettiin useita sahoja. Sahamyllyt olivat valtaporvareiden omistuksessa ja vaurautensa osoitukseksi he rakensivat 1700-luvulla paljon puurakennuksia Haminaan raatihuoneen ympärille. Ruotsinvallan aikaisen rakennustavan mukaan rakennetuissa taloissa pitkä sivu on katuun päin, kun taas myöhemmän venäläisen tavan mukaan rakennuksen lyhyt pääty rajaa katua. Pikkuporvarit rakensivat hieman kauemmas raatihuoneesta mm. Isoympyränkadulle Vanhan Suomen aika käydyn "Hattujen sodan" (pikkuviha) päätteeksi solmittiin Turun rauha, jolloin Haminasta tuli rajakaupunki. Sen vaikutus voimistui ja sen linnoittamista jatkettiin solmittiin Värälän rauha Kustaa III Venäjän sodan päätteeksi ja laajat linnoitustyöt aloitettiin myös Ruotsinsalmella ja sitä pohjoisessa vahvistamaan tarkoitetussa Kyminlinnassa. Ruotsinsalmen linnoituskaupungin rakennuksista on jäljellä enää Kotkan ortodoksinen kirkko. Koko Kymenlaakson väkiluku kasvoi. Useiden palojen seurauksena kivirakennuksia rakennettiin enemmän erityisesti kaupunkeihin. Teollistumisen myötä kaupunkeihin alkoi kohota myös tiilirakennuksia Venäjän keisari Paavali I lahjoitti Valamon luostarille yksinoikeuden lohenkalastukseen Kymenkartanon lohivesillä (Langinkoski ja Pernoonkosket). Luostarin munkit rakensivat 1799 Siikakosken rannalle luostarirakennuksen ja edelleen pystyssä olevat Pyhän Marian taivaaseen nousun kappelin eli Munkholman Munkkisaareen ja kappelin Langinkoskelle luvulle tultaessa lainsäädännön muutokset, Napoleonin sodat ja Englannin tullipolitiikka päättivät sahamyllyjen kukoistuksen. Samaan aikaan Kymenlaakson pientilavaltaisuus yleistyi. Haminan rauhan seurauksena vuonna 1809 raja siirtyi Tornionjokeen ja Suomi muuttui osittain autonomiseksi säilyen kuitenkin Venäjän alaisuudessa. Pietarin vaikutuksen kasvamisen seurauksena alkoi empiretyylisten rakennusten kukoistus Yhdentymisen aika 1800-luvun alussa Kymenlaakso oli menettänyt erityisasemansa rajaseutuna ja suurin mullistus alueella olikin isojako, nykyisen maarekisterijärjestelmän pohja. Kymenlaaksossa oli tällöin useita kartanoita luvulle tultaessa Haminan kaupungin profiili nousi kadettikoulun siirryttyä kaupunkiin Syttyi Haminassa suurpalo ja 90 % linnoituksen sisällä olleista rakennuksista tuhoutui syttyi Haminassa jälleen suurpalo jonka seurauksena suurin osa taloista paloi käytiin Itämainen sota, jonka takia osaa Kymenlaakson linnoituksia vahvistettiin ja patteriasemia rakennettiin lisää tuli voimaan kansakouluasetus ja kiinteitä kouluja alettiin perustaa kiertokoulujen tilalle myös Kymenlaaksoon. 11

12 1870 Teollistumisen aika 1870-luvulla Kotka nousi norjalaisten johdolla Haminan ohi teollisuuskeskukseksi ja sai 1878 tapulikaupungin oikeudet. Puutavaran kysyntä maailmalla ja siitä johtunut hintojen nousu, höyrylaivojen kehitys sekä Kotkan sijainti joen suulla johti puutavaraliikkeen nopeaan nousuun ja höyrysahojen sekä suuruiton nopeaan kasvuun. Myös muita tehtaita perustettiin koko Kymenlaakson alueelle. Haminan talous lamaantui vuoden 1869 jälkeen kun rautatieympäristöjen rakentaminen alkoi ja uusi rata Viipurin ja Riihimäen välille valmistui, jolloin kulku Haminan läpi väheni huomattavasti alettiin laajentaa Tervasaaren satamaa Hietakylän laiturin tuhouduttua ja vanhan tultua liian pieneksi. Tervasaareen oli jo 1860-luvulla rakennettu makasiineja Hamina paloi jälleen kerran ja Aspelin suunnitteli uuden asemakaavan alkaen Ristiniemen pohjoiskärjessä oli merkittävä tehdasalue sekä puutavaran laivauspiste. Kotkan rata valmistui 1890 ja Inkeroinen Hamina rata vuonna Ristiniemeen saatiin rata vuonna > Hiljalleen alettiin siirtyä sahateollisuuden kehittyessä hirsirakentamisesta lautarakentamiseen sekä betonin käyttöön. Itsenäistymispyrkimykset toivat mukanaan kansallisromantiikan ja julkisten rakennusten ylösmarssin. Vuosisadan vaihde ja teollistumisen synnyttämä lisääntynyt vapaa-aika toi mukanaan myös erilaiset nuorisoseurat ja raittiusyhdistykset, jotka rakensivat toimitilojaan eri kyliin. Suurin osa seuraintaloista rakennettiin 20- ja 30-luvuilla. Edelleen vilkkaaseen teollisuuteen syntyi 1900-luvun alussa uusia osaajia eri puolille Kymenlaaksoa. Radan tuomat uudet mahdollisuudet, Tervasaaren ahtaus sekä valtion tuki tekivät Haminan syväsataman rakentamisen ajankohtaiseksi 1930-luvulla. Rataa jatkettiin ulottumaan satamaan asti vuonna luku oli myös funktionalismin kulta-aikaa. Silloin sai alkunsa myös yhä nykyäänkin funktionalismin merkkiteoksiin lukeutuva Sunilan tehdasalue asuntoalueineen. Toinen maailmansota tuntui Kymenlaakson alueella voimakkaasti. Evakkoja tulvi kyliin ja kaupunkeihin ja rintamamiestaloalueita rakennettiin. Talvisodan jälkeen rakennettiin Salpalinja kulkemaan poikki Suomen luvun puolivälissä paperiteollisuus kasvoi entisestään ja tehdasalueita laajennettiin voimakkaasti. Lähteet: Varpio, Yrjö (1974) Vanhaa Miehikkälää. Miehikkälän kunta. Vammala Korhonen, Martti (1985) Vehkaleipää: palasia Vehkalahden historiasta. Vehkalahden kunta. Hamina Korhonen, Martti (1993) Kymi. Virta-kartano-pitäjä. Kotkan kaupunki. Kotka Halila, Aimo ja Nordenstreng, Sigurd (1974) Haminan historia 1. Haminan kaupunki. Hamina Halila, Aimo ja Nordenstreng, Sigurd (1975) Haminan historia 2. Haminan kaupunki. Hamina Halila, Aimo(1969) Haminan historia 3. Haminan kaupunki. Hamina Martti Korhonen (haastattelu) 12

13 ANJALANKOSKI Mathias Wahlberg aloitti Anjalankosken arvokkaiden kulttuuriympäristökohteiden kartoittamisen vuonna Kartoituksen suoritti loppuun Sirpa Törrönen kesän 2008 aikana. Anjalankosken kauppala syntyi kuntaliitoksen seurauksena vuonna 1975 Anjalan ja Sippolan kunnista. Kaupunki Anjalankoskesta tuli Anjalankoski yhdistyy viiden muun kunnan kanssa muodostaen uuden Kouvolan kaupungin. Vuonna 2008 Anjalankoskella oli asukkaita sen pinta-alan ollessa 752,78 km² (josta maapinta-alaa 726,14 km²). Suurimmat taajamat ovat Inkeroinen, Myllykoski, Kaipiainen, Sippola, Ummeljoki ja Anjala. Anjalankoski sijaitsee sen halki virtaavan Kymijoen molemmilla puolilla, keskellä Kymenlaaksoa. Nykyinen asutus onkin keskittynyt Kymijoen varren taajamiin ja Sippolanjoen viljelyalueille. Kymijoen suurien koskien partaalle ovat kasvaneet myös Inkeroisten ja Myllykosken teollisuustaajamat. Hallinnollisena keskuksena toimii Myllykosken kaakkoispuolella sijaitseva Keltakangas. Anjalankosken alue asutettiin ja 1400-luvuilla. Peltoviljely aloitettiin jo uuden ajan alussa, mutta kaskiviljelyä harrastettiin pitkään 1800-luvun lopulle erityisesti Sippolan itäisissä kylissä. Anjalankoskella on tehty myös lukuisia kivikautisia löytöjä. Vuoden 1743 Turun rauhassa Anjala jäi ruotsalaisille ja Sippola venäläisille. Rajaseutuna Anjalankosken alueella oli useita taisteluita. Vuosien sodan historiallisiin tapahtumiin kuuluvat vuonna 1788 Sippolan Liikkalan kylässä allekirjoitettu Liikkalan nootti, joka toimitettiin Venäjän keisarinnalle Katariina II:lle. Anjalan kartanossa puolestaan laadittiin Anjalan liittokirja kuningas Kustaa III:lle. Teollisuushistoria Anjalankoskella alkaa 1600-luvun lopulta, jolloin Juhan Creutz perusti Sippolan Vännilänkoskeen pienen rautaruukin luvulla alueella toimi jo useita sahoja. Inkeroisten ja Ummeljoen puuhiomot aloittivat toimintansa 1800-luvun loppupuolella. Anjalankosken kulttuuriperintöön kuuluvat myös lukuisat kartanot.

14 ANJALANKOSKI SISÄLLYS LYHENTEIDEN SELITYKSET 15 ANJALANKOSKI (754) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 16 Pienmaisemat (02) 16 Perinnemaisemat (03) 18 Sotahistorialliset kohteet (04) 18 Uskonnolliset kohteet (05) 19 Rakennukset ja pihapiirit (06) 21 Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät (07) 26 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 27 Liikenneympäristöt (09) 29 Muut kohteet (10) 31 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 31 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 33 Näköalapaikat (13) 36 LÄHTEET KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

15 ANJALANKOSKI LYHENTEIDEN SELITYKSET Arvoluokka / peruste vm mm pm ehdotettu rauh. museosilta valtakunnallisesti merkittävä maakunnallisesti merkittävä paikallisesti merkittävä kohde ehdotettu tekijän toimesta lailla suojeltu alue tai kohde Lähde RKY 1993 VAT 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008 mv Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A: matm Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö KKayh KSp KSYK Tieh Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Tiehallinnon museotiet ja -sillat, Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 AKMK Anjalankosken kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, Kaupunkisuunnittelu/ kaavoitus, Anjalankoski Koponen, Martti, Poutiainen, Hannu. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina. KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

16 ANJALANKOSKI MAISEMA-ALUEET JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUDET (01) ( ) Kymijoen laakso Laaja maisema-alue, joka sijoittuu Eteläisen viljelyseudun ja kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeeseen. Alue on alavaa jokilaaksoa, jolla on pitkät viljelyperinteet. Anjalankoskella aluetta hallitsevat peltoaukeat, mutta etelässä jokea reunustavat myös soiset metsäalueet. Alue katkeaa Inkeroisten ja Myllykosken keskusten välissä. Lähde: matm ( ) Kymijoen kulttuurimaisema ( ) Sippolanjoen ja Summanjoen Laaksot ( ) Junkkarinjärvi Alue on asutettu jo varhain, mistä kertovat useat kivikautiset asuinpaikat. Alueella on lukuisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Nykyään aluetta hallitsevat arvokkaat Wredebyn, Rauhamaan ja Rabbelugnin kartanoympäristöt. Etelässä Ahvion kyläkokonaisuus edustaa vanhaa kyläympäristöä. Myllykoskelta pohjoiseen johtava vanha rantatie noudattelee vanhaa valtakunnan rajan vartiopolkua 1700-luvulta. Tämä aluerajaus perustuu pitkälti Maisemaaluetyöryhmän Kymijoen laakson maisema-alueeseen, mutta alue on yhtenäinen, eikä siis katkea Inkeroisten ja Myllykosken välissä. Rajauksessa huomioidaan alueen arvokkaat teollisuusympäristöt ja varsinkin keskusten arvokas rakennuskanta. Alue edustaa tyypillistä Kaakkoisen viljelyseudun viljelymaisemaa ja sillä on paljon kulttuurillishistoriallisia arvoja. Jokilaakso on syntynyt murroslinjaan ja se vaihtelee laajoista viljellyistä savikoista kallioiden väliin kapenevaksi uomaksi. Sippolan kartano ja kirkonkylä ovat kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaita. Alueella sijaitsevat myös esimerkiksi alkuperäisen linjauksensa säilyttänyt Liikkalasta Reitkalliin kulkeva tie 1700-luvulta ja sitä suojaamaan rakennettu Liikkalan varustus. Viljelymaisema, jossa rakennukset ovat säilyneet ryppäinä. Alueelle avautuu näkymät Junkkarin vuorelta. Alueelta on tehty myös lukuisia kivikautisia löytöjä. Lähde: RKY 1993 Lähde: matm PIENMAISEMAT (02) ( ) Anjalan kirkonseutu ( ) Ahvion kyläkokonaisuus ( ) Sippolan kirkonkylä ja kulttuurimaisema Anjalan kirkon ympäristö, joka liittyy Kymijoen vastarannalla sijaitsevaan Inkeroisten teollisuusympäristöön. Alueella on säilynyt lukuisia vanhoja ja arvokkaita rakennuksia ja alueita: - Anjalan kirkko ja tapuli - Vanha kirkon paikka ja Wrede-suvun hautausmaa - Wrede-suvun hautakappeli - Anjalan kartano (nyk. kartanomuseo) rakennuksineen - Anjalan kirkkoherran pappilan pihapiiri rakennuksineen - Reginakoulu - Entinen kunnantalo Tiivis kylä- ja koskimaisemakokonaisuus. Alueella ollut varhaisrautakautinen asuinpaikka ja vanha ratsutie. Hyvin säilynyt kirkonkylä edustavalla paikalla peltoaukeiden keskellä. Alueella on myös: - Sippolan kirkko - Vanha hautausmaa ja von Daehn -suvun hautakappeli - Sippolan kartano talous- ja asuinrakennuksineen - Kappalaisen pappila (nyk. kotiseutumuseo) - Kujalan rakennus (ent. lukkarinkoulu ja postitoimisto) Anjala Lähde: RKY 1993, VAT 2008 Kymijoen kulttuurimaisema Ahvio, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Sippola Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Sippolanjoen ja Summajoen laaksot 16 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

17 ANJALANKOSKI ( ) Ruotila ( ) Enäjärvi ( ) Villikanmäen kylä ( ) Mataroja ( ) Alapään rantamaisema ( ) Huhdanniemi ( ) Keltakankaan kulttuurimaisema ( ) Marinkylä ( ) Muhjärvi Muhniemi ( ) Takamaa ( ) Yläpään rantatie ( ) Ummeljoki ( ) Sakunmäen taloryhmä Kotojärveä reunustavat talot ja taloryhmät, joissa on myös alkuperäisiä piirteitään 1800-luvun lopulta säilyttäneitä asuinrakennuksia. Tyypillinen kymenlaaksolainen tienvarteen syntynyt maalaiskylä Enäjärven pohjoispuolella. Kylää ympäröi laaja ja alava viljelymaisema. Asuinrakennukset ja 1900-lukujen vaihteesta. Näkymät Enäjärven pelloille. Alueella on yhtenäinen rakennuskanta ja lukujen vaihteesta. Maatilaympäristö asutuskeskuksen laidalla. Tyypillistä kylämaisemaa. Huhdanniementieltä avautuvat näkymät viljelyksille. Alueella on edustavia tilakeskuksia. Junaradan ja tien kahtia jakama alue. Itäosa tasainen, melko yhtenäinen peltoalue. Maatilaympäristö Inkeroisten eteläpuolella. Alavaa viljelymaisemaa, joka laskee loivasti jokeen. Tiheät reunavyöhykkeet estävät näkymät joelle. Alue kattaa kaksi kartanoympäristöä: Rauhamaa ja Wredeby. Alueella on myös runsaasti esihistoriallisia esiintymiä. Laaja tasainen peltomaisema, jota rajaavat etelässä ja pohjoisessa metsäiset selänteet. Rabbelugnin kartano sijaitsee alueella. Tien varrelle, Kymijoen ja rautatien väliin, jää kapea asutus- ja peltokaistale, jota pienet metsiköt rytmittävät. Rautatien takana avautuu laajempi peltomaisema. Maisemakokonaisuus Kymijoen ranta-alueilla. Alueen sitoo yhteen vanha Koria-Anjala maantie. Alueeseen kuuluu peltomaisemien lisäksi teollisuushistoriaan, maanviljelykseen ja asumiseen liittyviä rakennuksia ja näkymiä. Joukko rakennuksia 1800-luvun lopulta 1500-luvun kyläpaikalla (Mämmälä) Inkeroisissa. Ruotila Sippolanjoen ja Summajoen laaksot Enäjärvi Enäjärvi Mataroja Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Rantakylä, Ollilanmäki, Alapää Lähde: KKayh Kymijoen kulttuurimaisema Anjala Lähde: KKayh Kymijoen kulttuurimaisema Myllykoski Lähde: KKayh Kymijoen kulttuurimaisema Inkeroinen Lähde: KKayh Kymijoen kulttuurimaisema Muhjärvi, Muhniemi Kymijoen kulttuurimaisema Ummeljoki Lähde: KKayh Kymijoen kulttuurimaisema Yläpää, Myllykoski Lähde: KKayh Kymijoen kulttuurimaisema Kymijoki, Koria-Anjala tie Kymijoen kulttuurimaisema Inkeroinen, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema A KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

18 ANJALANKOSKI PERINNEMAISEMAT (03) ( ) Haapalan niitty ja haka ( ) Hykkyrän laidun ( ) Joentaustan haka ( ) Rättilänjärven kaskimetsä ( ) Husunkulman metsälaidun ( ) Kaipiaisen niitty ( ) Niemen laidun ( ) Riihikarkian niitty ( ) Ylöstalon niitty ( ) Ylä-Harjun metsälaidun Haapala Lähde: KSp Enäjärvi Lähde: KSp Kotka-Kouvola tie, Sorsajoki Lähde: KSp Rättilänjärvi, Husunkulma Lähde: KSp Husunkulma Lähde: KSp Kaipiainen Lähde: KSp Sippola, Niemi Lähde: KSp Sippolanjoen ja Summanjoen laakso Kaipiainen? Lähde: KSp Ahvio Lähde: KSp Kymijoen laakso, Kymijoen kulttuurimaisema Ruotila Lähde: KSp Sippolanjoen ja Summanjoen laakso SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04) ( ) Liikkalan varustus ( ) Liikkalan entinen kasarmialue ( ) Kaipiaisten taistelun muistomerkki 1791, historiallisen ajan muinaisjäännös Venäläisten rakentama, kahdesta maarakenteisesta linnakkeesta muodostuva, varustus Anjala Hamina -tien suojaksi. Muinaismuistolain alainen. Kuuluu Kymijoen rajalinnakkeiden kokonaisuuteen. ( : ) Maanpäälliset osat tuhoutuneet, mutta kasarmien paikat nähtävissä. muistokivi pystytetty 1970 Liikkala Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, AKMK, mv Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Liikkala, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Kaipiainen, AKMK 18 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

19 ANJALANKOSKI ( ) Kuninkaanistuin ( ) Lähdekallion kenttälinnoitus ( ) Pekkolanmäen kenttälinnoitus ( ) Kettulanmäentien kenttälinnoitus ( ) Kettulanmäentie S:n kenttälinnoitus ( ) Mikkolanniemen kenttälinnoitus ( ) Junkkarinjärvi S:n kenttälinnoitus ( ) Mämmälän linnake ( ) Liikkala, Alapää ( ) Liikkala, Alapää ( ) Fleché-patteri ( ) Vuoripatteri Perimätiedon mukaan paikka, jolta Ruotsin kuningas seurasi ja johti taisteluita alapuolisessa laaksossa. I maailmansodan aikainen I maailmansodan aikainen I maailmansodan aikainen I maailmansodan aikainen I maailmansodan aikainen I maailmansodan aikainen Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Puolustusvarustuksen maavallit ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Puolustusvarustuksen maavallit ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema ( : ) Anjala, Kirkkovuori Lähde: ehdotettu Kymijoen kulttuurimaisema, Anjalan kirkonseutu Korvenkylä ja Porrassuo Lähde: 2 Korvenkylä Lähde: 2 Junkkari Lähde: 2 Junkkari Lähde: 2 Junkkari Lähde: 2 Anjala Lähde: 2 Mämmälä USKONNOLLISET KOHTEET (05) ( ) Regina-kappeli ja hautausmaa ( ) Anjalan kirkko ja tapuli 1952 Carl Frankenhauser Muhjärvi - Muhniemi, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Kirkko 1756, suunnittelija tod. näk. Arvi Junkkarinen. Tapuli 1792 Kirkkoa korjattu 1790-luvulla, vuonna 1900 (suunnittelija K. A. Wrede), 1935 (J. Viiste) ja vuosina (Heikki Elomaa). Kiviaita 1800-luvun alusta. Anjala Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, AKMK Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

20 ANJALANKOSKI Asr ( ) Vanha kirkonpaikka ja hautausmaa ( ) Wrede-suvun hautausmaa ja hautakappeli 1692 Paikalla muistolaatta. Alueella myös juoksuhauta ja ampumapesäke välirauhan ajalta. Hautausmaa siirtynyt pääasiassa Wrede-suvun käyttöön Kappelin on suunnitellut G. Th. Chiewitz Hautausmaalla on myös Kakolan vankien veistämä Mathilda Wreden hautamuistomerkki vuodelta1934. Anjala Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, AKMK Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema Asr Anjala Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, AKMK Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema Asr ( ) Anjalan kirkkoherran pappila ( ) Myllykosken Kirkko ( ) Inkeroisten kirkko ( ) Sippolan kirkkoherran pappila ( ) Sippolan kirkko ja kirkon muistokivi ( ) Vanha hautausmaa Wrede-suvun hautakappeli 1790-luvulta, laajennettu myöhemmin. - Pappilan pirtti (1895) - Joukko ulkorakennuksia 1936 W. G. Palmqvist Kirkkopuiston suunnitteli John Hausen. Myllykoskentie 1910 Birger Federley Kirkko on osa Inkeroisten tehtaan asuinalueita päärakennus ja lohkokivistä ja hirsistä rakennettu navetta (1930 luvulta) C. J. von Heideken Uusgoottilainen länsitornillinen pitkäkirkko ja entisen kappelikirkon muistokivi Sippolan kirkon pohjoispuolella. Alueella von Daehn -suvun hautakappeli (1890, K. A. Wrede) Anjala Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema Asr Myllykoski Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema A, Cs Inkeroinen Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Hirvelä, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Ats Sippola Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Sippolan kirkonkylä ja kulttuurimaisema, Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Atsr Sippola Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Sippolan kirkonkylä ja kulttuurimaisema Atsr 20 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

21 ANJALANKOSKI RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06) ( ) Ahvion koulu ( ) Ahvion kartanon riihi ( ) Rauhamaan kartano ( ) Wredebyn kartano ( ) Varpunen ( ) Muhniemen koulu ( ) Anjalan kartano Ainoa Ahvion kartanon säilynyt rakennus Purettu Runar Finnilä (terassi ja puutarha vuosina ). Wreden suvun kartanoita. Entinen Muhniemen (Wredeby) kartanon ulkotila vuodesta Päärakennus vuodelta 1939 Sven Kuhlefelt Alueella myös: - pehtoorin asunto (ent. riihi, 1800-luvun alku) - talousrakennus (ent. arkisto, 1900-luvun alku) - väentupa eli ns. nikkarin rakennus (1800-luku) - asuinrakennus (ent. meijeri, 1800-luku) - huvila (1954) - navetta, talli ja asuinrakennus (1800-luku) - viljamakasiini (1907) - paja - komendantintalo (siirretty paikalle 1911) - hallitusmuodon muistokivi (1977) - koivukuja lukujen vaihde Wredebyn kartanon ent. torppa, itsenäistyi Aitta (1782) Ahvio Lähde: AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Ahvio Lähde: AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Muhjärvi - Muhniemi Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema SR Muhjärvi - Muhniemi Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema SR Muhjärvi - Muhniemi, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema 1926 Muhjärvi - Muhniemi, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema 1608 Henrik Wreden leski Gertrud von Ungern sai läänityksinä Elimäen neljänneskunnan ja Anjalan kylän. Anjalan liiton syntypaikka. Nykyinen päärakennus 1800-luvun alusta. Alueella myös: - Kaksi viljamakasiinia 1840-luvulta (toinen mahd. C. L. Engelin suunnittelema) - kivinavetta (1842) - karjakeittiö (1840-luvulta, uudistettu) - tilanhoitajan rakennus Tammela (mahd luvulta) - Nikkarinmäen mäkitupa (1800-luvulta). - Anjalan liiton muistokivi Anjala Lähde: VAT 2008, KLR, AKMK Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema Anjalan kartano Anjalan kartanon asuinrakennus KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

22 ANJALANKOSKI Viljamakasiini Puinen viljamakasiini ( ) Regina-koulu ( ) Ent. Anjalan kunnantalo ( ) Kirkkovuoren koulu ( ) Korvenkylän koulu ( ) Myllykosken Seuratalo Myllykoskentie ( ) Osuusliikerakennus Myllykoskentie ( ) KOP:n pankkirakennus, Myllykoskentie ( ) Myllykosken työväentalo Kartanon ulkorakennus Anjalan liiton muistokivi 1800-luvun puoliväli Perustettu 1803, myöhemmin siellä säilytettiin myös Suomen ensimmäinen kansankirjasto rakennustoimisto Heikki Siikonen Funktionalistinen rakennus on osa Anjalan keskustakokonaisuutta Myöhäisfunktionalistinen koulurakennus lähellä sijaitsee Anjalan kirkkoa Korjaus ja laajennus Toiminut kouluna valmistumisestaan asti W. G. Palmqvist Maurilaisvaikutteisia yksityiskohtia. Sisältä funktionalistisvaikutteinen. Anjala Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema Asr Anjala Lähde: VAT 2008, KLR, AKMK Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema Asr Anjala, AKMK Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema Junkkari, korvenkylä, AKMK Junkkarinjärvi Myllykoski, AKMK Tsr 1936, PURETTU Myllykoski, AKMK 1937 Kauno S. Kallio Myllykoski, AKMK Cs 1926, siipiosa myöhäisempi Rapattu puutalo. Nykyisin talossa toimii Anjalankosken teatteri. Myllykoski, AKMK 22 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

23 ANJALANKOSKI ( ) Keltakankaan sairaala ( ) Työväentalo ja tanssipaviljonki 1948, W. G. Palmqvist Myöhempiä laajennuksia ja rakennuksia. Työväentalo 1910 Tanssipaviljonki 1948 Keltakangas, AKMK Ummeljoki, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema ( ) Maamiesseuran talo ( ) Rabbelugnin kartano ( ) Takamaan koulu ( ) Tehtaan koulu ( ) Mobergin huvila Lauttakatu ( ) Kalajan talo ( ) Inkeroisten meijeri ( ) Lääkäritalo Lauttakatu ( ) Ranta-Pukin talomuseo 1923 myöhempiä muutoksia Uusklassistinen päärakennus 1820, vuoraus 1835, luvun alussa muutoksia. Muita rakennuksia: - kaksi viljamakasiinia (1820-luvulta ja 1910-luvulta) - sivurakennus (1923) - ratsastusmaneesi (1935) - talli (1937) - koivukuja Ummeljoki, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Takamaa Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema SR 1922 Takamaa Kymijoen kulttuurimaisema 1939 A. Aalto Funktionalistinen koulurakennus rinnemaastossa luvun loppu Siirretty nyk. paikalle kannakselta 1920-luvulla luku Huvila on siirretty Terijoelta Kymijoelle. 1905) R. Helin Laajennettu 1954, myöhempiä muutoksia. Rakennuksen parhaiten säilyneet osat eteläpäädyssä. Inkeroinen Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema A Inkeroinen, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Inkeroinen, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Inkeroinen, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema 1951 Keijo Sandström Inkeroinen, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Anjalaseuran ylläpitämä talomuseo. Vanha maatalon pihapiiri Inkeroinen, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Asr KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

24 ANJALANKOSKI ( ) Tykkä ( ) Ojunen ( ) Arola ( ) Koivu ( ) Kytölä ( ) Koski ( ) Lainajyvästö ( ) Liikkalan työväenyhdistyksen talo ( ) Liikkalan koulu ( ) Lainajyvästö ( ) Päivärinne 1891 Kertaustyylinen maatalo, sukutila vuodesta luvun loppu Hyvin säilynyt maatalo, edustava pihakokonaisuus ja sementtitiilinen navetta vuodelta Lähes alkuperäinen päärakennus, ulkorakennukset muodostavat neliömäisen pihan Kytömäen veljekset Ensimmäinen Matarojan taloryhmästä. Kokonaisuuteen liittyy aittarivi ja harkkokivinavetta Kytömäen veljekset Erillään Matarojan taloryhmästä, esikuvana muille alueelta mainituille rakennuksille. Rikas paneeliarkkitehtuuri myöh. uudistuksia Vanhan sukutilan päärakennus. Pihaan kuuluu myös sementtitiilinavetta (1930-luvulta), luhtiaitta ja riihi 1878 Liikkalan, Ruotilan ja Mämmälän kylille 1909 Huonokuntoinen rakennus, sisätilat säilyneet, vinkkelisiipi myöh. lisäys 1896 Laajennettu 1900-luvun alussa 1868 Sippolan ja Vehkalahden kylille, nyk. varastomuseo Päärakennus 1800-luvun puolivälistä, ikkunat 1900-luvuulta ja kuisti 1930-luvulta Mataroja, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Ats Mataroja, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Ats Mataroja, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Ats Mataroja, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Ats Mataroja, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Ats Liikkala, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Liikkala, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Liikkala, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Liikkala, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Hirvelä, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Ats Hirvelä, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Ats 24 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

25 ANJALANKOSKI ( ) Kunnalliskoti ( ) Hirvelän koulu ( ) Asuinrakennus ( ) Sippolan kartano ( ) Kujala ( ) Sippolan kotiseutumuseo ( ) Sippolan lääkäritalo ( ) Sippolan metsäkoulu ( ) Mattila ( ) Mäkelä Päärakennus (1898) Tiilinen talousrakennus (1937) Rivitalotyyppiset sairasosastot (1953 ja 1956) Kuusiaidalla rajattu puutarha Ympäristössä 1900-luvun vaihteen asuinrakennuksia Hirvelä, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Ats 1901 Hirvelä, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Ats 1900-luvun alku Jugendtalo ulkorakennuksineen ja pihapiirineen Silmujoen varressa Päärakennus vuodelta 1836, uusrenessanssityylinen vuoraus G. Th. Chiewitzin toimesta Päärakennuksen siipiosat korotettu 1890-luvulla (Jac. Ahrenberg). Suomen suurin puukartano. Sivurakennukset valmistuneet 1840-luvulla, laajennettu ja uusittu 1910 (Hugo Lindberg). Kymmenkunta talous- ja asuinrakennusta luvun alku Toiminut mm. lukkarinkouluna ja postitoimistona Siirretty paikalle 1888, entinen kappalaisen pappila Keijo Ström Edustaa funktionalismia Perustettu 1945 Alueella myös kolme vanhempaa asuinrakennusta, puusto hienoa. Siirretty paikalle 1900-luvun alussa Pihapiiriin kuuluu päärakennus, riihi ja kivikellari Ulkoasultaan säilynyt, T-ikkunainen rakennus. Silmu, Silmunkoski, Silmunjoki, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Sippola Lähde: RKY 1993, KRL, AKMK Sippolan kirkonkylä ja kulttuurimaisema, Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot SR Sippola Peruste: osa vm kokonaisuutta Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Sippolan kirkonkylä ja kulttuurimaisema, Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Atsr Sippola Peruste: osa vm kokonaisuutta Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Sippolan kirkonkylä ja kulttuurimaisema, Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Atsr Sippola, AKMK Sippolan kirkonkylä ja kulttuurimaisema, Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Atsr Sippola, AKMK Sippolan kirkonkylä ja kulttuurimaisema, Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Atsr Ruotila, AKMK Ruotila, AKMK KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

26 ANJALANKOSKI ( ) Punttila ( ) Harju ( ) Ruotilan seuratalo ( ) Ruotilan koulu ( ) Enäjärven kansakoulu 1878 Rakennuksella huomattava merkitys Ruotilan kulttuurimaisemassa Tyypillinen 1800-luvun lopun maalaistalo luvun alkupuoli Aumakattoinen seuratalo 1891, laajennus 1909 Koulurakennuksen lisäksi asuinrakennus, sauna ja kellari Ruotila, AKMK Ruotila, AKMK Ruotila, AKMK Ruotila Lähde: AKMK Enäjärvi, AKMK YHTENÄISET ASUINALUEET JA KATUNÄKYMÄT (07) ( ) Karhunkankaan asuinalue ( ) Juholanmäki ( ) Pitkäkallio ( ) Yrjölänmäki 1945 Yhtenäisen omakotitaloalueen muodostavat A. Aallon toimiston suunnittelemat 75 tyyppitaloa. Kokonaisuuteen kuuluu myös sauna ja kauppa. Pientaloalue Työläisasuntoja ja 1940-luvuilta, myös myöhempiä kerroksia. Pääosin ja 1950-lukujen asuinrakentamista Vanhin rakennuskanta saattaa olla jo 1920-luvulta. Alue on uudistumassa. Työläisasuntoalue, joka on alkanut kehittyä 1900-luvun alussa ilman rakennuskaavaa. Alueella on useita huomattavia pihaympäristöjä. Erityisen hyvin säilynyt Pitkätie 18 (1920-luvulta) pihapiireineen. Inkeroinen, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema As Myllykoski, AKMK Myllykoski, AKMK Ummeljoki, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema 26 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

27 ANJALANKOSKI ( ) Jukkala 1940-luku Kahdeksan tyyppitalon asuinalue edustaa sodanjälkeistä teollisuuslaitosten asuntotuotantoa. Jukolantie Inkeroinen, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08) ( ) Myllykosken tehtaat, tehdasalue Palmqvistin suunnittelemille tehdasrakennuksille ominaista klassistinen yleisilme, johon yhdistyy funktionalismin vaikutus. Laaja alue, jolla mm. - Ummeljoen kylän mylly (1800-luvulta) PURETTU - PK 3 -rakennus (n ) - Korjaamo (1920) - Hiomo ( W. G. Palmqvist, laajennus 1935) - Voimalaitos ( W.G. Palmqvist, laajennus 1935) - Höyryvoimalaitos (1933 W.G. Palmqvist, uudistuksia 1951 jälkeen) - Paperitehdas (1933 W.G. Palmqvist, myöh. muutoksia) - Korjauspaja (1938 W.G. Palmqvist) - Uusi paperitehdas (1950-luvulta) - Ent. kipsilevytehdas (1950-luvulta) toimii varastona - Nyk. työterveysasema (n.1920-luvulta) PURETTU - Urheiluhalli - Asuinrakennus 1 H - Asuinrakennus 1 Myllykoski Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Teo, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Tsr ( ) Myllykosken tehtaat, asuinalueet ( ) Ummeljoen sahan paikka ( ) Parpulan kartano ( ) Heikkilän sahan alue Uudempaa rakennuskantaa alueella: - Paperikonesali PK 7 - Paperivarastot (PK 7 ja PK 6) - Kaoliinivarasto - Vanha kuorimo - Kuorimo - Jauhatus - Porttirakennukset - Varastot - kaoliinitehdas (2001) - Höyryvoimalaitos (2002) - Pääkonttori (1937 W. G. Palmqvist) - Virkailijaklubi Kerhola (1938 W. G. Palmqvist) - Mestaritalot ( , W. G. Palmqvist) neljä kahden perheen kivitaloa ja kaksi kolmikerroksista kerrostaloa - Espiksen virkailijatalot (1938, W. G. Palmqvist) viisi kaksikerroksista virkailijataloa, joista kaksi paritaloja Ks. myös Myllykosken kirkko ja Myllykosken seurantalo Sahatoimintaa vuodesta 1758 Saharakennukset purettu. Nykyään alueella vanha lehmusrivi ja suuria kuusia. Muinaismuistolain suojaama luku PURETTU Ummeljoen sahan sahanhoitajien asuinrakennus on toiminut myös Myllykosken tehtaiden sairaalana. Saharakennukset purettu. Suojeltu muinaismuistolain nojalla. Jäljellä voimalarakenteita, peruskiviä ja muistokivi Myllykoski Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Teo, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Tsr Ummeljoki, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Ummeljoki, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Ummeljoki Lähde: Teo, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

28 ANJALANKOSKI ( ) Inkeroisten tehtaat, tehdasalue ( ) Inkeroisten tehtaat, asuntoalueet VAT 2008:ssa muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden Inkeroisten tehtaiden asuntoalueiden ja Anjalan paperitehtaan kanssa. Ensimmäinen puuhiomo perustettiin Anjalankosken varrelle Uudemmat rakennukset luvuilta. Laajan alueen vanhin rakennuskanta merkittävää: - Vanha kartonkitehdas IK 1 (1887 A. M. Hedbäck, korjauksia ja uudistuksia , 1900-luvun alussa, ) - Vesivoimalaitos (1922, Sigurd Frosterus ja Ole Gripenberg) - Patotie ja pylväslyhdyt (Frosterus, Gripenberg 1922) - Hiomo ( August Sandsund) - Kont ml IK 2, Ns. huokaustensilta - Konesali IK 2 (1960-luku) VAT 2008:ssa muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden Inkeroisten tehtaan ja Anjalan paperitehtaan kanssa. Tehdasalueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva asuinja konttorirakennusten alue. Alueella mm.: - Kivikellari (mahd luvulta), - Keskuskonttori (1879, siipiosat ) ovien lipat mahd. A. Aallon suunnittelemat - Pomola (1885), - Kiinteistötoimisto "Harakka" (1870-luvulta, uudistettu 1973), - Klubi eli ent. työläiskasarmi (1892), - Koulu eli nykyinen Tehtaankerho (1894 Gustaf Edvard Asp tai Gunnar Asp), - Palvelukonttori (1896, ulkoasu 1909, B. Federley, uusittu 1975), - Tennislinja III, I ja II (1890/1896/1905, uudistuksia ja -80-luvuilla) Tennislinja II on ns. Piipposen puoti - Työläisasunto Varpunen (1909), toinen ns. Punalinjan rakennuksista. Toinen purettu - Puistoautotalli ent. ruumiskellari (1900-luvun alku, 1909), - Keltalinja (1909/1940-luku), kahden perheen asuintaloja, keltalinja IV purettu - Huvila Metsäkonttori eli Majurinmäki (1913), Birger Federley, nykyinen funktionalistinen asu A. Aallon (1949) - Porttikoppi (1922) - Kirkkorinne ( ), kolmen puutalon ryhmä - Rinnetalot eli ns. Insinööritalot (1938, funktionalismi, A. Aalto) - Rinneautotallit - Rantalinja (1938, funktionalismi, A. Aalto), viisi kahden perheen kivitaloa, kutsuttu myös mestarilinjaksi - Tervalinja (1938, A. Aalto), neljä kahden perheen puutaloa - Tehtaanmäki, Arava A, B ja C (1952/1956), funktionalismi, A. Aalto - Rantasauna, nyk. pesula (1920-luvulta, August Sandsund) - Rantatalli (1930-luvulta) ent. veturitalli kapearaiteisen radan veturille. Ks. myös Inkeroisten kirkko Inkeroinen Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Teo, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Tsr Inkeroinen Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Teo, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Tsr 28 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

29 ANJALANKOSKI ( ) Anjalan paperitehtaat, tehdasalue ( ) Keisarinkosken saha ( ) Saveron lasitehtaan alue ( ) Kymiyhtiön työläisasunnot ( ) Pitkäkosken tehdasalue ( ) Turpaan ruutitehdas ja Turpaan mylly ( ) Viialantie VAT 2008:ssa muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden Inkeroisten tehtaan ja sen asuntoalueiden kanssa. Kokonaisuudessaan funktionalistinen tehdasympäristö - Selluosaston korjaamo ja sosiaalitila (1938, A. Aalto) - PK 1 ja PK 2 (1938, A. Aalto) - Jälkikäsittely (1938, A. Aalto) - Tuotevarasto (1938, A. Aalto) - Voimalaitos, nyk. kaukolämpökeskus (1938, laajennettu 1950-luvulla, A. Aalto) - Vesiasema (1950-luvulta, A. Aalto) ulkopuolelta lähellä alkuperäistä asuaan - Katkaisulaitos (1950-luvulta, A. Aalto) alkuperäinen ulkoasu - Kuorimo, nyk. jätevesilaitos (1930-luvulta, A. Aalto) julkisivut alkuperäisiä, paitsi joen puolella - Hiertämö ja sen varasto (1950-luvulta, A. Aalto, hiertämön laajennus 1970 ja -80-luvuilla) - Telahiomo (1950-luvulta, laajennettu 1960-luvulla) - Kuivaamokanavarakennus, myöh. Sahan konttori ja toimistotilat (mahd. Aallon suunnittelema) - Mämmälän mylly (1936) - Pasilan navetta (1930) myöhemmin ruokalana Perustettu 1890 Saharakennus ja patorakennelmia Perustettu 1858 Rakennukset purettu, mutta paikalla jäljellä merkkejä niiden paikoista luku Kolme parakkimaista useamman perheen rakennusta ulkorakennuksineen Suursuon turveteollisuuden työntekijöille. Perustettu 1916 Jäljellä 1932 palaneen puuhiomon ja paperitehtaan rauniot, läheisyydessä asuintalo 1900-luvun alusta. Tehdas perustettu 1877 Mylly vuonna 1902 Alueella säilynyt kanavarakenteita, harkkokiviperustuksia ja hyväkuntoinen mylly koneistoineen luvun alkuvuosikymmenet Pieni teollisuusympäristö Inkeroinen Lähde: VAT 2008, KLR, Teo, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Tsr Liikkala, Teo Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Liikkala Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Liikkala Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Ruotila, Teo Haapala ja Hirvelä, Teo, AKMK Myllykoski, AKMK LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09) ( ) Rauhamaan silta Harkkokivituettu teräsbetonisilta, poistunut käytöstä. Kunnostettu Muhjärvi - Muhniemi, KSYK, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

30 ANJALANKOSKI ( ) Keskikosken silta 1954 Suomen suurin teräksinen jäykistetty sauvakaarisilta. museosilta Myllykoski Peruste: museosilta Lähde: RKY 1993, Tieh, KLR, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema VL ( ) Vanha rantatie ( ) Koria Anjala tie ( ) Anjala Hamina tie ( ) Silmun kiviholvisilta ( ) Kaipiaisten rautatieasema ja ympäristö ( ) Asemapäällikön talo Syntynyt 1700-luvun lopussa Kymijoen varteen. Vanha maantie Korialta Anjalaan sitoo yhteen asutuksen ja viljelymaiseman. Tieltä avautuvat näkymät ovat erityisen arvokkaat. Alueen arvoa lisää historiallinen rakennuskanta luvulta alkaen 1908 Kunnostettu Sillan alapuolella jäänteitä ilmeisesti myllyrakenteista. 1870, pienennetty 1921 II-luokan asema, oli tärkeimpiä asemia Riihimäki - Pietariradan varrella. Suojeltu Valtion rautateiden suojelusopimuksella. Aseman alueella: - Asemapäällikön talo (1881) - Veturitalli (1880) - Asemarakennus (1870) - Asuinkasarmi (1890) - Liiteri (1879) - Kellari (1890) - Kaksoisvahtitupa (1888) - Tiilinen vesitorni - Varastorakennuksia - Vaunuliiteri - Puisto 1890-luvulta Bruno Granholm Jugend tyylinen rakennus Myllykoski - Kouvola, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Ummeljoki Kymijoen kulttuurimaisema, Alapään rantamaisema Liikkala, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Liikkala, KSYK, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Kaipiainen Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, AKMK Kaipiainen Asr Inkeroinen, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema A 30 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

31 ANJALANKOSKI MUUT KOHTEET (10) ( ) Kylän paikka Vanha Ahvion kylän paikka Ylöstalon tilan lähellä Ahvio Lähde: AKMK Kymijoen kulttuurimaisema ( ) Manninmäki ( ) Hirsimäki 1 ( ) Hirsimäki 2 ( ) Kivikoski Tiiviin kylän rakennusten pohjia. Muinaismuistolain suojaama. Historiallisen ajan muinaisjäännös Jatulintarha ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Jatulintarha ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Maakuoppa ( : ) Inkeroinen, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Asr ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11) ( ) Ahvionkoski ( ) Wredeby ( ) Penttilä ( ) Vähä- Korhonen ( ) Stålström ( ) Taipale ( ) Koivuoja Rautakautinen asuinpaikka ( : ), varhaiskampakeraaminen aika. ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) Ahvio Wredeby Anjala Anjala Anjala Anjala Muhniemi KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

32 ANJALANKOSKI ( ) Hevoskiventöyry ( ) Lehto ( ) Ankkapurha ( ) Peltonen ( ) Sippolan koulukoti ( ) Pajari ( ) Savi-Mäkelä ( ) Puistola ( ) Peltola ( ) Pateri ( ) Peltomäki ( ) Vakkari ( ) Puhakka ( ) Tillolalankallio ( ) Kuusela ( ) Savilamminpelto ( ) Kuoppalan linnavuori ( : ) ( : ), varhaiskampakeraaminen aika ( : ) ( : ) : ), varhaiskampakeraaminen aika ( : ) ( : ) ( : ) ( :350082), varhaiskampakeraaminen aika ( : ) ( : ) ( : ) ( : ), Suomusjärven kulttuurin aika ( : ), Suomusjärven kulttuurin aika ( : ), Suomusjärven kulttuurin aika. ( : ) Muinaislinna, rautakautinen ja/tai keskiaikainen ( : ) Myllykoski Marinkylä Inkeroinen Sippola Sippola Liikkala Liikkala Liikkala Liikkala Liikkala Liikkala Liikkala Sippola Hirvelä Ruotila Kuoppala 32 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

33 ANJALANKOSKI ( ) Kaupinmäki ( ) Tuomela ( ) Riuksilta Ajoittamattomia kiviröykkiöitä kolme kappaletta ( : ) ( : ) ( : ) Kuoppala Sippola Peräkylä RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12) ( ) Jokelan pihakoivu ( ) Sepän käärmekuusi ( ) Rahkeensaaren lehmusalue ( ) Junkkarin lehmus ( ) Ruokosuon kultakuusi ja kuusi ( ) Rahkeensaaren männyt ( ) Aholan lähdealue ( ) Aholan männikkö ( ) Lehmusryhmä ympäristöineen ( ) Niementalon niinipuu ( ) Viitalankulman saunakuuset ( ) Härkösen kataja Ahvion kylä Ahvion kylä Anjalan kylä Anjalan kylä Anjalan kylä Anjalan kylä Enäjärven kylä Enäjärven kylä Haapalan kylä Haapalan kylä Haapalan kylä Haapalan kylä KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

34 ANJALANKOSKI ( ) Törönlahden tapionpöytä ( ) Palopellon kataja ( ) Silmun kataja ( ) Vallinmäen surukuusi ( ) Mänttärin sukupuu ( ) Raitakosken koivu ( ) Ahtahienmäkien pilarikataja ( ) Kiviojan haaratyvihaapa ( ) Heinojan kuusi ( ) Piirteenkosken mänty ( ) Kuninkaan mänty eli Oilinmänty ( ) Näpinmäen nauhakuusi ( ) Soidinkallion käärmekuusi ( ) Haiminuunin parikuuset ( ) Haiminuuni ( ) Rauhamäen puukataja ( ) Pitkänpalon lukumänty Haapalan kylä Hirvelän kylä Hirvelän kylä Haapalan kylä Liikkalan kylä Ruotilan kylä Ruotilan kylä Ruotilan kylä Sippolan kylä Sippolan kylä Ummeljoen kylä Ummeljoen kylä Ummeljoen kylä Ummeljoen kylä Ummeljoen kylä Ummeljoen kylä Viialan kylä 34 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

35 ANJALANKOSKI ( ) Pyörässuonkankaan muhkuramänty ( ) Niitytarhan mäntykivet ( ) Karpalomäen hattumännyt ( ) Tuomikosken mänty ( ) Heikki Hasun käärmekuusi ( ) Mäntyhuusarin mänty ( ) Kotirannan mänty ( ) Elkonpolun käärmekuusi ( ) Laurisenojantaustan tapionpöytä ( ) Lammashaan kuusi ( ) Majamäen mänty ( ) Hautaansuon mänty ( ) Pykälistön niinipuut ( ) Huulonpohjan surukuusi ( ) Välisuon käärmekuusi ( ) Välisuon pahkakoivu ( ) Viiden tien käärmekuusi Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

36 ANJALANKOSKI NÄKÖALAPAIKAT (13) ( ) Vesitornin näköalatasanne Anjala Lähde: Kymijoen kulttuurimaisema, Anjalan kirkonseutu 36 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

37 ANJALANKOSKI LÄHTEET: Anjalankosken kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, Kaupunkisuunnittelu/ kaavoitus, Anjalankoski 2001 Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Koponen Martti ja Puutiainen Hannu Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle Kouvola Yleiskaavallinen suunnitelma, Liite 3: Kulttuurihistorialliset rakennukset ja ympäristöt Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A: Kymenlaakson seutukaava Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto Tiehallinnon museotiet ja -sillat, Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008 SÄHKÖISET LÄHTEET: KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

38 ANJALANKOSKI 38 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

39 ELIMÄKI Eeva Rapola kartoitti Elimäen kunnan alueen kesällä Elimäki yhdistyy viiden muun kunnan kanssa uudeksi Kouvolan kaupungiksi Vuonna 2006 Elimäellä oli asukkaita Elimäen pinta-ala on 391,7 km², josta maapinta-alaa on 383,0 km². Laajan maaseutumaisen haja-asutusalueen lisäksi kunnassa on kaksi taajama-aluetta, Elimäen kirkonkylä ja Koria. Koria on taajamista suurempi. Elimäki on Kymenlaakson tuottoisimpia maatalousalueita, sillä siellä on tasaisia ja viljavia savikkoja. Järviä siellä ei ole juurikaan, mutta Korian taajaman sivuuttaa Kymijoki. Nykyinen asutus alkoi syntyä 1400-luvulla hämäläisten asetuttua seudulle. Suuri osa nykyisestä Elimäestä on läänitetty 1653 Wrede-suvulle Kaarle IX:n toimesta. Suurmaanomistus jatkui Elimäellä aina 1900-luvun alkuun. Kunta onkin kuuluisa useista kartanoistaan. Elimäen pohjoisosassa, Värälän kylässä, sijaitsee sotahistoriallisia muistomerkkejä, jotka kertovat Kustaa III:n sodan taisteluista. Värälässä myös solmittiin rauha Ruotsin ja Venäjän kesken vuonna Viime sotien jälkeen alueella sijoitettiin runsaasti karjalaista siirtoväkeä, minkä vuoksi kunnan väkiluku kohosi huomattavasti. Uudisrakentaminen onkin 1950-luvulta lähtien ollut voimakasta, minkä seurauksena vanhimmat 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolen asuinrakennukset ovat suurelta osin hävinneet.

40 ELIMÄKI SISÄLLYS LYHENTEIDEN SELITYKSET 41 ELIMÄKI (044) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 42 Pienmaisemat (02) 43 Perinnemaisemat (03) 44 Sotahistorialliset kohteet (04) 44 Uskonnolliset kohteet (05) 46 Rakennukset ja pihapiirit (06) 47 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 53 Liikenneympäristöt (09) 54 Muut kohteet (10) 55 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 56 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 57 LÄHTEET KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

41 ELIMÄKI LYHENTEIDEN SELITYKSET Arvoluokka / peruste vm mm pm ehdotettu rauh. museosilta valtakunnallisesti merkittävä maakunnallisesti merkittävä paikallisesti merkittävä kohde ehdotettu tekijän toimesta lailla suojeltu alue tai kohde Lähde RKY 1993 VAT 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008 mv Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A: matm Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö KKayh KKayh2 KSp KSYK Tieh Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Etelä- Kymenlaakso, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Tiehallinnon museotiet ja -sillat, Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, Kouvolan seudun kuntayhtymä; moniste; Kyläkoulujen kunnostaminen ja säilyttäminen Koponen, Martti, Poutiainen, Hannu. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle 6 Rakennustietokanta Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina. KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

42 ELIMÄKI MAISEMA-ALUEET (01) ( ) Elimäen kulttuurimaisema Kuivatun Elimäenjärven maisemakuvalle tyypillisiä ovat laajat savikot ja niiden väliset metsäiset mäkialueet. Alue on Kymenlaakson laajin yhtenäinen viljelymaisemakokonaisuus. Asuin- ja ulkorakennusten ryhmät viljelylakeuden metsäsaarekkeissa ovat merkittäviä maisematekijöitä. Viljelymaisemaan liittyvät kartanoympäristöt antavat alueelle lisäarvoa. Maisema-alueen historiaan liittyy nykyisin kuivatun Elimäenjärven itäpuolella kulkeva vanha kulkureitti, joka periytyy ainakin 1700-luvulta, kenties vielä vanhemmalta alueelta. Vanhaa asutushistoriaa edustaa luvulla muodostunut Rahikkalan kylä, jonka rakennuskanta on sijoittunut hajalleen peltoalueen laidoille ja teitten lähistölle. Lähde: matm, RKY 1993, VAT 2008, KLR ( ) Kymijoen laakso ( ) Soiniityn kulttuurimaisema ( ) Tallusjokilaakson kulttuurimaisema Hongiston alueetta. Taustalla vaalea seurantalo. (vrt. Kuusankoski, Valkeala, Anjalankoski, Pyhtää, Ruotsinpyhtää, Kotka) Laaja Kymijoen maisemakokonaisuus. Elimäen alueella alueeseen liittyy huomattavia liikenteen, puolustuksen ja maatalouden muistomerkkejä. Tasaista jokilaaksoa hallitsevat laajat peltoaukeat, joita jäsentävät niinikään metsäiset selänteet. Maisema-alueen pohjoispuolella oleva Korian varuskunta on rakennushistoriallisesti sekä maisemaltaan arvokas kokonaisuus. Kulttuurimaiseman keskeisiä rakennelmia ovat myös Korian sillat. Kymijoen rantalehdot sekä Ahkoja ja laajat ranta-alueet Kymijoen laaksossa kuuluvat Natura ohjelmaan. Sodanjälkeinen uudisasutusalue luku. Maisemaa hallitsevat suoraviivaiset tielinjat ja peltoalueet. Ajalle tyypilliset tilojen rakennukset sijaitsevat peltojen laidassa, metsän reunassa. Tallusjokilaakso muodostaa laajan ja yhtenäisen viljelyalueen. Jokilaakson pohjoisosassa sijaitsee Villikkalan kylä ja eteläosassa Raussilan kylä. Villikalan kulttuurimaiseman olennaisia osia ovat Villikkalan ja Myllylän kartanoympäristöt sekä Anjalasta Elimäen kirkolle vievä vanha tie. Kylän talot ovat sijoittuneet lähinnä jokien varrelle. Raussilan kylä muodostuu jokivartta seuraavan tien talouskeskuksista. Lähde: matm, RKY 1993 Lähde: seutukaava, KLR ( ) Teuroisten maanviljelysalue Myllylän kartanoaluetta Sodanjälkeisen asutustoiminnan seurauksena muodostunut maanviljelyalue. Teuroisiin luotiin pika-asutustiloja karjalaiselle siirtoväelle ja rintamamiehille. Rakennuskanta muodostuu ns. puolitoistakerroksisista tyyppitaloista. 42 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

43 ELIMÄKI ( ) Teutjärven Kulttuurimaisema (osa Kymijoen laaksoa) (vrt. Ruotsinpyhtää) Matalan järven ympärille muodostunut laaja viljelysalue. Elimäen alueella maisemalle on ominaista Hämeenkylän kartano ja sitä ympäröivä Linnaharjuun rajautuva yhtenäinen peltomaisema. Hämeenkylään perustettiin kyläyhteisö 1500-luvulla. Alueella on tehty useita esihistoriallisia löytöjä. Lähde: matm, KKayh2 PIENMAISEMAT (02) ( ) Hämeenkylän kartanoympäristö ( ) Joensuun peltoviljelyalue ( ) Napan ja Ahkojan kulttuurimaisema ( ) Kymenranta ja Korian varuskunta-alue ( ) Rahikkalan kylä ( ) Ratulan kulttuurimaisema ( ) Vilppulan viljelymaisema ( ) Tolkkila ja Värälän viljelysmaisema Teutjärven rannalla sijaitsevan Hämeenkylän kartanon suuri, puinen päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta. Puiston ympäröimää rakennusta on myöhemmin laajennettu ja muutettu useaan eri otteeseen. Kartanoalueella on useita 1800-luvun talous- ja väenrakennuksia. Teutjoen yli johtaa kaksiaukkoinen kivisilta. Kymijoen rantalehdot sekä Ahkoja ja laajat ranta-alueet Kymijoen laaksossa kuuluvat Natura ohjelmaan. Kasarmit on rakennettu venäläisille sotajoukoille tyyppipiirustusten mukaan. Rakentamista jatkettiin ja 1930-luvuilla. Aluetta luonnehtivat kasarmien puistomainen ympäristö ja Kymenranta-alueen lehdot, joissa vanhaa puistokasvillisuutta. Nykyisin suurin osa rakennuksista on asuinkäytössä. Muodostunut 1400-luvulla. Viljelysmaisema, jossa rakennusryhmät sijaitsevat saarekkeissa peltojen keskellä. Ratulan kulttuurimaisema Kylä muodostunut 1700-luvulla sarkajakokylistä. Ratulan rakennuskanta on uudistunutta, mutta kulttuurimaisema on hyvin säilynyttä. Laaja peltoaukea asutussaarekkeineen jatkuu joen toisella puolella jossa kulttuurihistoriallisesti arvokas Alakylä. Kartanomiljöö aluetta sekä osa valtakunnallisesti merkittävää sotahistoriallista kokonaisuutta. Hämeenkylä Lähde: RKY 1993 Teutjärven kulttuurimaisema Joensuu Lähde: KKayh2 Koria Lähde: KKayh Kymijoen kulttuurimaisema Koria Lähde: RKY Kymijoen kulttuurimaisema Rahikkala Lähde: RKY 1993, KLR Elimäen kulttuurimaisema Ratula Vilppula Lähde: KKayh Kymijoen kulttuurimaisema Värälä Lähde: KKayh Kymijoen kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

44 ELIMÄKI ( ) Pataniemen ympäristö ( ) Uuden Riitapalon ympäristö Hämeenkylä Lähde: KKayh2 Teutjärven kulttuurimaisema Hämeenkylä Lähde: KKayh2 Teutjärven kulttuurimaisema PERINNEMAISEMAT (03) ( ) Taasian haka ( ) Vähä-äijälän keto ( ) Uotilan keto Lähde: KSp Hämeenkylä Lähde: KKayh2 Teutjärven kulttuurimaisema Hämeenkylä Lähde: KKayh2 Teutjärven kulttuurimaisema SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04) ( ) Korian kasarmialue Kasarmit on rakennettu venäläisille sotajoukoille tyyppipiirustusten mukaan. - Sotilaskoti 1938 Elsi Borg funktionalismi - Asuinrakennus 1928, Aarne Helander 1920-l klassismi, alkujaan upseerien asuintalo - Pitkäkasarmi Pioneerikoulu 1936, Olavi Sorta, alkujaan aliupseerikoulu - Sauna Huolto- ja konehalli Polkupyöräkorjaamo , alkujaan palovaja - Esikunta , alkujaan päävartio - Varasto , ent. Konekomppania - Asuinrakennus 1927, alkujaan aliupseerirakennus - Upseerikerho Asuntorakennus Yrjölä Asuinrakennus 1912 Koria Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Kymijoen maisemakokonaisuus Varastorakennus, ent. Konekomppania ja Sotilaskoti 44 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

45 ELIMÄKI ( ) Korkianmäen I maailmansodan aikainen Kukonoja Lähde: 2 kenttälinnoitus ( ) Metsärannan kenttälinnoitus ( ) Löytyn kenttälinnoitus ( ) Lähdekallion kenttälinnoitus ( ) Villikkalan vallit ( ) Värälän rauhan muistokivi ( ) Rauhan temppelin paikka ( ) Tykkipatterin jäännökset ( ) Sotatie ja lauttapaikka ( ) Värälän valli ( ) Värälän Kenttälinnoitus ( ) Raanvuoren tukikohta I maailmansodan aikainen I maailmansodan aikainen I maailmansodan aikainen Historiallisen ajan muinaisjäännös Uuden ajan taistelukaivanto ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Villikkalan linnoituslaitteet on rakennettu turvaamaan vanhan Elimäki-Anjala -maantien liikennettä. Suuresta rajalinnoituksesta valmistui vain osa. Kuuluu VAT 2008:n kokonaisuuteen Kymijoen rajalinnakkeet. ( : ) 1790 Historiallisen ajan muinaisjäännös Kukonoja Lähde: 2 Löytty Lähde: 2 Porrassuo, Korvenkylä, rauh. Lähde: 2, mv Villikkala Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Värälä, rauh. Lähde: RKY 1993, KLR, mv Kymijoen maisemakokonaisuus Värälä Kymijoen maisemakokonaisuus 1780-l Värälä Lähde: RKY 1993, KLR Kymijoen maisemakokonaisuus 1700-l loppu Värälä Lähde: RKY 1993, KLR Kymijoen maisemakokonaisuus Historiallisen ajan muinaisjäännös Maavalli ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Linnoitus ( : ) Värälä Värälä, rauh. Lähde: RKY 1993, KLR, mv Kymijoen maisemakokonaisuus Lähde: 6 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

46 ELIMÄKI ( ) Vilppulan patterit ( ) Heikkilän/ Ukonpalon rajamerkki ( ) Pieni Mäyrämäki ( ) Vilppulan patteri n:o ( ) Pitkäsillan linnoitus Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Rajamerkki ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Uuden ajan taistelukaivanto ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Linnoitus ( : ) Vilppula USKONNOLLISET KOHTEET (05) ( ) Elimäen kirkko 1678 Ristikirkko Kirkkoa ympäröi 1600-luvulta peräisin oleva kivimuurin rajaama hautausmaa. Elimäki Lähde: RKY 1993, KLR Elimäen kulttuurimaisema ( ) Tapuli ( ) Korian kirkko A.Marttila Elimäki Lähde: RKY 1993, KLR Elimäen kulttuurimaisema siipiosa Koria Kymijoen maisemakokonaisuus 46 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

47 ELIMÄKI ( ) Palokorven rukoushuone Palokorpi Lähde: Ehdotettu RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06) ( ) Seurantalo ( ) Moision kartano ja ympäristö 1900-l alku Hongiston maamiesseurantalo. Keskeinen maisemallinen sijainti. päärakennus 1818 C. L. Engel, uusklassismi Tila on muutettu 1600-luvulla rälssisäteriksi. Sijaitsee näkyvällä paikalla maisemassa. Tilaan kuuluu myös puisto, luhtiaitta, kivikellari, viljamakasiini ja väentupa Hongisto Elimäen kulttuurimaisema Elimäki Lähde: RKY 1993, KLR Elimäen kulttuurimaisema ( ) Mustilan kartanoympäristö Päärakennus purettu - asuinrakennus 1700-l - asuinrakennus - ulkorakennukset 1800-l - viljamakasiini - hauta-alue - puistometsä Ks. myös Mustilan Arboretum Elimäki Lähde: RKY 1993, KLR Elimäen kulttuurimaisema. Huvimaja Mustilan vanhan päärakennuksen paikalla. KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

48 ELIMÄKI ( ) Mustilan koulu ( ) Ulkomuseoalue 1906 Onni Törnqvist Paikalle perustettu koulu alkujaan Alueella mm. - Mustilan kartanon tuulimylly - talonpoikaistupa - kaksi aittaa - sepän paja - savusauna - riihi - kauppamakasiini Elimäki Lähde: RKY 1993, KLR Elimäen kulttuurimaisema Elimäki Elimäen kulttuurimaisema ( ) Peippolan kartano Päärakennus 1847, 1916 A.Toivanen, klassismi puutarha, kaksi aittaa 1600-l, piharakennus, kivikellari, tilanhoitajan asunto, meijeri Kartano on peräisin 1600-luvulta. Elimäki Lähde: RKY 1993, KLR Elimäen kulttuurimaisema ( ) Ent. Elimäen kunnanhuone 1879/1930 laajennus - Piharakennus (entinen palotalli) Elimäki Elimäen kulttuurimaisema ( ) Peippolan koulu Elimäki Lähde: ehdotettu Elimäen kulttuurimaisema ( ) Ent. kunnanlääkärin vastanottorakennus Elimäki Lähde: ehdotettu Elimäen kulttuurimaisema 48 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

49 ELIMÄKI ( ) Ent. apteekkirakennus 1900-l alku jugend Kyläraitin varrella, maisemallista merkitystä Elimäki Lähde: ehdotettu Elimäen kulttuurimaisema ( ) Hämeenkylän kartanoympäristö Kartano muodostettiin 1610 kolmesta tilasta päärakennus 1800-l alku puisto, holvattu kellari, sauna, aitta, riihi, asuinrakennus, pakaritupa, karjakkojen asunto, talli, navetta 1839, autotalli 1938, kivisilta Hämeenkylä Lähde: RKY 1993, KLR Teutjärven kulttuurimaisema ( ) Harju ( ) Uotila ( ) Hämeenkylän kansakoulu ( ) Tommola ( ) Aleksanteri II:n koulu ja ympäristö 1922 jugend Hämeenkylä Teutjärven kulttuurimaisema 1937 Hämeenkylä Teutjärven kulttuurimaisema 1905 Hämeenkylä Teutjärven kulttuurimaisema Vanha päärakennus kivinavetta maisemallisesti näkyvä 1884 (laajennettu 1910) Kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Osa Korian koulukokonaisuutta Hämeenkylä Lähde: ehdotettu Teutjärven kulttuurimaisema Koria Lähde: RKY 1993, KLR Kymijoen maisemakokonaisuus KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

50 ELIMÄKI ( ) Alakoulu ( ) Koulu ( ) Vilppulan Nuorisoseurantalo ( ) Eskola ( ) Elimäen säästöpankin ent. toimitalo ( ) Ent. Elimäen osuuskaupan toimitalo nyk. Ympäristö ( ) Ent. Korian terveystalo nyk. lastentalo ( ) Ent. Lisitzin huvila 1930 Osa Korian koulukokonaisuutta Osa Korian koulukokonaisuutta Toiminut rukoushuoneena päärakennus navetta aitta maakellari 1939 funktionalismi Elimäen ensimmäinen kerrostalo. PURETTU Funktionalismi 1990-l laajennus Koria Lähde: RKY 1993, KLR Kymijoen maisemakokonaisuus Koria Lähde: RKY 1993, KLR Kymijoen maisemakokonaisuus Koria Kymijoen maisemakokonaisuus Koria Kymijoen maisemakokonaisuus Koria Kymijoen maisemakokonaisuus Koria Lähde: ehdotettu Kymijoen maisemakokonaisuus Lähde: ehdotettu Koria Lähde: ehdotettu Kymijoen maisemakokonaisuus ( ) Ent. Mettälän koulu ( ) Mettälän kartanon viljamakasiini ( ) Suppola 1922 E. H. Mäkelä sauna, kellari, varastorakennus Sijaitsee näkyvällä paikalla peltoalueen laidassa. PURETTU? Maisemallisesti merkittävä vanha talonpaikka. Alueella muinaishautoja. Mettälä Mettälä Palokorpi 50 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

51 ELIMÄKI ( ) Ratulan nuoriso- ja urheilutalo ( ) Junttila ( ) Pekkola ( ) Raussilan koulu 1951 Vieressä Elimäen ensimmäinen urheilukenttä vuodelta Tila periytyy 1400-luvulta. Päärakennus 1840 kivinavetta 1885, ulkorakennukset, kivikellari Teutjoen koskessa mylly ja saha sekä silta vuodelta 1881, myöhemmin uusittu. Päärakennus 1880-l alku aitta 1905 Ratula Ratulan kulttuurimaisema Ratula Ratulan kulttuurimaisema Raussila Tallusjokilaakson kulttuurimaisema 1949 Raussila Lähde: 1 Tallusjokilaakson kulttuurimaisema ( ) Nuorisoseurantalo ( ) Tomppila ( ) Kujala ( ) Savelan koulu ( ) Soiniitty ( ) Taasian ympäristö 1915 J.Tommola, jugend Raussila Tallusjokilaakson kulttuurimaisema Kyläkuvallisesti tärkeä Raussila Lähde: ehdotettu Tallusjokilaakson kulttuurimaisema Raussila Lähde: ehdotettu Tallusjokilaakson kulttuurimaisema 1951 Soiniitty Lähde: ehdotettu Soiniityn kulttuurimaisema Päärakennus ulkorakennukset Soiniitty Soiniityn kulttuurimaisema Taasianjoki Teuroisten maanviljelysalue KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

52 ELIMÄKI ( ) Koulu ( ) Seurantalo Takamaa Lähde: ehdotettu Takamaa Lähde: ehdotettu ( ) Teuroisten kansakoulu ( ) Ent. Kauppa ( ) Villikkalan kartanoalue ( ) Villikkalan koulu 1920-l Teuroinen Teuroisten maanviljelysalue Sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla. Villikkala Lähde: (KLR) Tallusjokilaakson kulttuurimaisema Kartanoalue 1600-luvulta. Kartanorakennuksia ei ole säilynyt Sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla. Villikkala Tallusjokilaakson kulttuurimaisema Villikkala Tallusjokilaakson kulttuurimaisema ( ) Myllylän kartano ja ympäristö ( ) Värälän kartano Päärakennus 1914 puisto, sivurakennukset, tiilinavetta 1921, kivinavetta, paja, keltainen talo ent. väentupa, kaksiaukkoinen kiviholvisilta, entinen myllyn paikka, vanhat työväenasunnot, metsästysmaja Päärakennus 1906 A. Dahl tilanhoitajan rakennus ja viljamakasiini 1900-l alku Villikkala Tallusjokilaakson kulttuurimaisema Värälä Lähde: RKY 1993, KLR Kymijoen maisemakokonaisuus 52 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

53 ELIMÄKI ( ) Tolkkilan kartano ( ) Värälän koulu päärakennus 1924 H. Siikonen, uusittu 1990-l navetta, aitta, viljamakasiini Värälä Kymijoen maisemakokonaisuus Värälä Lähde: ehdotettu Kymijoen maisemakokonaisuus MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08) ( ) Somman joen Maisemallisesti edustava kohde Hämeenkylä Lähde: ehdotettu rannan mahdollinen vanha myllypaikka Teutjärven kulttuurimaisema ( ) Ent. Koskiston meijeri ja ympäristö Meijeri perustettu 1905, nykyinen rakennus Hämeenkylä Teutjärven kulttuurimaisema ( ) Korian viljavarasto ( ) Ent. meijeri ( ) Raussilan mylly ja saha 1951 Suursiilo 1979 Maamerkki maisemassa. Perustettu 1915 useita rakennuksia l, vehnämylly 1932 Koria Kymijoen maisemakokonaisuus Koria Lähde: ehdotettu Kymijoen maisemakokonaisuus Raussila, Teo Tallusjokilaakson kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

54 ELIMÄKI ( ) Ratulan mylly, saha ja silta Ensimmäinen mylly Teutjoen koskessa tunnetaan jo luvulta. Silta vuodelta 1881, myöhemmin uusittu. Liittyy Junttilan tilan ympäristöön. Huomattava kulttuurikokonaisuus. Ratula Ratulan kulttuurimaisema LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09) ( ) Koria Anjala maantie Kymijoen maisemakokonaisuus ( ) Elimäki Muhniemen paikallistie ( ) Moisio Hongiston paikallistie Entisen Elimäenjärven itäpuoleinen tie 1700-luvulta. Elimäen kulttuurimaisema/ Tallusjokilaakson kulttuurimaisema Elimäen kulttuurimaisema ( Haapakimola Mustila tie (vrt. Iitti) ( ) Hämeenkylän silta ( ) Purhon kivisilta Kaksiaukkoinen holvattu kivisilta. Liittyy Hämeenkylän kartanon ympäristöön. Yksiaukkoinen Elimäki, Iitti Lähde: Tieh Hämeenkylä Lähde: RKY 1993, KLR Kymijoen maisemakokonaisuus Koria Kymijoen maisemakokonaisuus 54 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

55 ELIMÄKI ( ) Korian asema ( ) Korian sillat PURETTU 1870/ / Rakennettu1800-luvun lopun tyyppipiirustusten mukaan. - Rautatiesilta 1870 (museosilta) Teräksinen kolmijänteinen ristikkosilta. Silta muutettiin maantiesillaksi luvulla. - Rautatiesilta 1924 Teräsbetoninen holvisilta. Sillat muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden. Koria Kymijoen maisemakokonaisuus Koria, Kymijoki Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Tieh Kymijoen maisemakokonaisuus ( ) Korian uusi maantiesilta 1980-luku Kymijoki Kymijoen maisemakokonaisuus MUUT KOHTEET (10) ( ) Mustilan arboretum ( ) Nappa Lauttavalkama ( ) Tuohimäki ( ) Ratulan hautapelto ( ) Soininkallio luvun alku Maamme vanhin ja lajikkeiltaan ja laajuudeltaan suurin. Alue noin 120 ha. Alueella kasvaa lähes 100 havupuulajia, 130 lehtipuulajia sekä lukuisia koristepensas-. köynnös-, ja perennalajia. Tunnetuimpia ovat alppiruusut, joita on yli 100 lajia ja lajiketta. Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Talonpohja ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Ruumiskalmisto ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Kaksi kappaletta ryssänuuneja, "munkkiuuneja" ( : ) Mustila Lähde: VAT 2008 Elimäki KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

56 ELIMÄKI ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11) ( ) Laurila ( ) Ruotjoki ( ) Myllymäki ( ) Kuparsuo ( ) Vanha Riitapalo ( ) Huistaharju ( ) Linnaharju ( ) Harju ( ) Hämeenkylä ( ) Rauniomäki ( ) Niilola ( ) Riihimäenkallio ( ) Kymenpahta ( ) Töyrylä ( ) Paavola ( ) Koivisto (Suomusjärven kulttuurin aika) ( : ) ( : ) (Suomusjärven kulttuurin aika) ( : ) (tyypillisen kampakeramiikan aika) ( : ) (Vasarakirvesaika) ( : ) (Vasarakirvesaika) ( : ) (Vasarakirvesaika) ( : ) (Kampakeraaminen aika) ( : ) (Kampakeraaminen aika) ( : ) Rautakautinen kiviröykkiö ( : ) Pronssikautinen kiviröykkiö ( : ) Rautakautinen ja/tai keskiaikainen Munkinuuni ja kiviraunio ( : ) Pronssi ja/tai rautakautinen kiviröykkiö ( : ) Pronssi ja/tai rautakautinen kiviröykkiö ( : ) Pronssi ja/tai rautakautinen kiviröykkiö ( : ) Pronssi ja/tai rautakautinen kiviröykkiö ( : ) Karvahaara Karvahaara Kimonkylä Raussila Raussila Raussila Raussila Raussila Raussila Koria Koria Elimäki Kuusankoski Koria Koria Koria 56 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

57 ELIMÄKI ( ) Jokikallio ( ) Ruskiasuo ( ) Tyynelä Vesitorninmäki ( ) Uutelanmäki ( ) Enkelivuori Kivikautinen louhos, mahdollisesti kvartsilouhos ( : ) ( : ) Kivikautinen kalliomaalaus ( : ) Ajoittamaton hautaröykkiöt ( : ) Ajoittamaton kiviröykkiö ( , ) Elimäki Raussila Kimonkylä, kirkonkylä Elimäki RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12) ( ) Enkelivuoren kataja Hongisto ( ) Mustilan kotikunnas ( ) Mäkelän lehmus ( ) Töpsymänty ( ) Elimäen Monihaarainen petäjä ( ) Koivuharjun siirtolohkare ( ) Kumpulan surukuusi ( ) Ropsulanojan kullerot ( ) Ahopellon tuulenpesäkuusi ( ) Jaakkoselan käärmekuusi Hongisto, Mustila Hongisto Koria Peippola Peippola Peippola Peippola Rahikkala Rahikkala KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

58 ELIMÄKI ( ) Palokorven kaksi lehmusta ( ) Peltolan pensaskoivu ( ) Uotilan kataja ( ) Uotilan käärmekuusi ( ) Laurilan pihapuut ( ) Myllylän harmaaleppälehto ( ) Nikontien pöytäkuusi Rahikkala Rahikkala Rahikkala Rahikkala Ratula Villikkala Villikkala 58 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

59 ELIMÄKI LÄHTEET: Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö Iitti, Kymijoen Konniveden vesistöalueen rantayleiskaava, kaavaselostus Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Knapas, Marja Terttu. Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto Koponen Martti ja Puutiainen Hannu Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle Kyläkoulujen kunnostaminen ja säilyttäminen. Kouvolan seudun kuntayhtymä, moniste Kymenlaakson kulttuurimaisemainventointi. Kymenlaakson liitto. Kymenlaakson rakennuskulttuurikohteet. Ote Kymenlaakson liitto. Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A: Kymenlaakson seutukaava Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Etelä-Kymenlaakso, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä Kymenlaakson kulttuuriympäristöjen toimenpideohjelma luonnos Maisemaselvitys Elimäki. Kouvolan seudun kuntayhtymä Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto Rakennusinventointi, Kymijoen-Konniveden vesistöalue. Jukka Pakkanen ja Jarkko Puro Rakennustietokanta. Kouvolan seudun kuntayhtymä Tiehallinnon museotiet ja -sillat, Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

60 ELIMÄKI SÄHKÖISET LÄHTEET: Kulttuuriympäristön ja korjausrakentamisen käsitteitä Verlan seudun opas 60 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

61 HAMINA Haminan kunnan alueen kartoitti Kaisa Niilo-Rämä kesällä Haminalla on pitkä ja värikäs historia. Nykyisen Haminan lähelle, Viipuriin menevän tien varrelle suojaisaan merenlahteen, muodostui jo keskiajalla kauppa- ja satamapaikka, joka mainitaan asiakirjoissa Vehkalahtena jo vuonna luvun alusta on myös Haminan kautta kulkeva Suuri Rantatie joka yhdisti Turun ja Viipurin. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe perusti Kymenlaakson ensimmäisen kaupungin (nykyisen Haminan), Vehkalahden Uudenkaupungin, (Weckelax) vuonna Ensimmäisen asemakaavan Haminan alueet saivat jo vuonna Asemakaava jäi kuitenkin toteuttamatta ja ainut jäänne siitä on Kuninkaankatu, joka tunnetaan nykyään Kadettikoulunkatuna ja Mannerheimintienä. Vuonna 1723 Vehkalahden Uudestakaupungista tuli Haminan linnoituskaupunki, joka sai tapulikaupungin oikeudet ja renessanssityylisen ympyräasemakaavan luvulla Haminan linnoittamista jatkettiin useassa eri vaiheessa. Samalla Haminan väkiluku kasvoi luvulle tultaessa Haminan kaupungin profiili nousi kadettikoulun siirryttyä kaupunkiin. Kuitenkin vuonna 1821 syttyi Haminassa suurpalo ja 90 % linnoituksen sisällä olleista rakennuksista tuhoutui. Seuraava tuhoisa suurpalo syttyi Vielä vuonna 1887 Haminaa koetteli palo, jonka jälkeen Aspelin suunnitteli uuden asemakaavan. Haminan talous lamaantui vuoden 1869 jälkeen kun uusi rata Viipurin ja Riihimäen välille valmistui ja kulku Haminan läpi väheni huomattavasti. Haminan merkitys meren rannalla satamakaupunkina kasvoi. Hamina yhdistyi sitä ympäröineen Vehkalahden kunnan kanssa vuonna 2002 ja 2007 Haminassa oli asukasta. Sen pinta-ala on nykyään 1155 km², josta merialueita on 522 km² ja maata sekä makeaa vettä 633 km².

62 HAMINA SISÄLLYS LYHENTEIDEN SELITYKSET 63 HAMINA (075) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 64 Pienmaisemat (02) 67 Perinnemaisemat (03) 69 Sotahistorialliset kohteet (04) 70 Uskonnolliset kohteet (05) 72 Rakennukset ja pihapiirit (06) 74 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 86 Liikenneympäristöt (09) 88 Muut kohteet (10) 90 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 93 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 98 LÄHTEET KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

63 HAMINA LYHENTEIDEN SELITYKSET Arvoluokka / peruste vm mm pm ehdotettu rauh. museosilta valtakunnallisesti merkittävä maakunnallisesti merkittävä paikallisesti merkittävä kohde ehdotettu tekijän toimesta lailla suojeltu alue tai kohde Lähde RKY 1993 VAT 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008 mv Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A: matm Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö KSp KSYK Tieh Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Tiehallinnon museotiet ja -sillat, Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 Ham H&R Mökkönen Teemu: Hamina Fredrikshamn. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Museovirasto. Rakennushistorian osasto Hamari Pirjo ja Ranta Helene (toim.): Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto. Helsinki 2001 Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina. KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

64 HAMINA MAISEMA-ALUEET JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUDET (01) ( ) Haminan keskustan säteittäisasemakaava ja vanha rakennuskanta (Haminan keskustakokonaisuus) GIS Vehkalahden kirkon ympärille perustetusta ja isovihan aikana palaneesta kaupungista tehtiin Hamina vuonna Strategisesti merkittävä kaupunki sai Suomessa ainutlaatuisen säteittäisen asemakaavan, jonka keskusta koostuu kahdeksankulmaisesta aukiosta. Aukion keskellä sijaitsee kolmikerroksinen, kivinen raatihuone, jonka yhteydessä massiivinen kellotorni. Asemakaavoitettua aluetta ympäröi bastionivyöhyke. - asemakaava 1722 (A. von Löven) - raatihuone (J. Brockmann) - raatihuoneen kellotorni (uusittu 1840-luvulla, IK, C.L. Engel) - bastionivyöhyke ja kolme vartiorakennusta 1770-luku - lipputorni 1790-luku - Kaponnieerilinnoitus 1803 (J. P. Suchtelen) - ruutikellari Lähde: RKY 1993, VAT 2008, RKL 64 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

65 HAMINA ( ) Vehkalahden vanha asemakaava-alue Haminan keskustan arkeologisesti merkittävät kohteet Vanha asemakaava alue on historiallisen ajan muinaisjäännös. ( : ), rauh. Lähde: Teemu Mökkösen inventointi 2003, mv Vehkalahden asemakaavasuunnitelma vuodelta 1649 hahmoteltuna Haminan nykykartalle. (Teemu Mökkönen 2003) ( ) Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Arkeologiset kohteet: Fredrikinkatu 1 4 Hietakatu 3-8/8B/10/12 Isoympyränkatu 2-5/7/9/12/19/21/27/31A ja B/33 Kadettikoulunkatu 3 Kaivokatu 3/9 Kasarminkatu 6 Kirkkokatu 1/3 Laivasillankatu 3 Maariankatu 6/8/11 Mannerheiminkatu 12 Mannerheimintie 5 7A/7B/8/10/16 Meruksenpolku 1 Pikkuympyränkatu 4 6/6B/13B ja C/15 19/25/26/28/30A /32/ Puistokatu 8 Raatihuoneenkatu 1/2/4/8 Ratihankatu 1 Rauhankatu 1B/3/4A ja B/7 Rautatienkatu 2/3/5/8 Roobertinkatu 1/2B/3/7 Sibeliuskatu 40 Vallikatu 4/6 Varvinkatu 5 GIS Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot kuuluvat Eteläisen rantamaan ja Kaakkoisen viljelyseudun maisemamaakuntiin. Alue on pinta-alaltaan ha ja se ulottuu Anjalankoskelta Haminaan. Rapakivikallioon muodostuneeseen murroslaaksoon syntynyt maisema-alue edustaa Kaakkoiselle viljelyseudulle tyypillistä viljelymaisemaa. Joen vaihteleva leveys on synnyttänyt mielenkiintoisen maisemakokonaisuuden, jossa laajat jokivarren savikoille leviävät viljelysaukeat vuorottelevat pienipiirteisten peltonäkymien kanssa. Alue kuuluu Kaakkois-Suomen rapakivialueeseen ja on verraten tasainen. Jyrkkäpiirteisiä kallioseinämiä on alueella kuitenkin paikoin. Alueen läpi mutkitteleva Sippolanjoki yhtyy Summanjokeen alueen puolivälissä. Summanjoessa on joitakin koskia ja jokilaakson pienet järvet ovat rehevähköjä. Selännealueiden kasvillisuus on selvästi laaksoalueisiin verrattuna karumpaa, pieniä kallionaluslehtoja lukuun ottamatta. Rehevät savikot on raivattu pelloiksi jo kauan sitten. Maisema-alueella on runsaasti kulttuuriympäristölle ominaisia merkkejä, kuten muinaisjäännöksiä ja rakennuksia, joista suurin osa on kuitenkin Anjalankosken puolella. Lähde: matm KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

66 HAMINA ( ) Pitäjänsaaren esikaupunkiasutus ( ) Tammio ( ) Kuorsalon kulttuurimaisema Pitäjänsaaren esikaupunkiasutus on syntynyt jo luvulta alkaen. Ensimmäisen asemakaavansa se sai kaupungin omistamalle osalleen vasta 1860-luvulla. N. J. Österman. Saaren vanhimmat rakennukset ovat luvun alkupuolelta. Muilta osin rakennuskanta on vaihtelevan ikäistä. Pitäjänsaaren eteläkärjessä on Krimin sodan aikainen patteri. GIS Tammio kuuluu Eteläisen rantamaan ja Suomenlahden rannikkoseudun maisemamaakuntiin. Alue on pintaalaltaan 300 ha ja se edustaa perinteistä Suomenlahden rannikkoseudun saariston kulttuurimaisemaa. Tammio on loivapiirteinen kalliosaari, jonka kallioperä on rapakiveä. Saaren kasvillisuus on tyypillistä saariston kalliomännikköä, mutta siellä täällä kasvaa muutama lehtipuukin. Kylän alueella kasvillisuus on tosin selvästi kulttuurivaikutteista. Alueella on noin 40 päärakennusta ulkorakennuksineen, jotka kokonaisuutena muodostavat ainutlaatuisen saaristokylän. Suurin osa nykyisistä päärakennuksista on rakennettu ennen 1870-lukua. Vanhimmat 1800-luvun vaihteessa. - kansakoulu seurantalo 1919 GIS Saaressa on ollut asutusta keskiajasta lähtien. Kaksi aittaa, aitakiveykset portinpylväineen ja vanhaa pelto- ja asutusaluetta ovat Vanhankylänlahden ympäristössä muistuttamassa historiallisen ajan vanhimmasta asutuksesta. Varsinainen kyläasutus sijoittuu Vekalahden ympärille ja pohjoiselle ranta-alueelle sekä pienimuotoisempana saaren lounaisrannalle. Asuinrakennukset ovat pääasiallisesti 1800-luvulta. - Vekalahden rannassa sijaitseva koulu 1800-luvun loppu - Kapteeni Sikarin empire tyylinen asuinrakennus - Kuorsalon vanha hautausmaa Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Lähde: matm, RKY 1993, VAT 2008, KLR Lähde: matm, VAT 2008, KLR ( ) Kannusjärvi ja ympäristö (Kannusjärven kulttuurimaisema) ( ) Metsäkylä Reitkalli ( ) Pampyöli Myllykylä Ks. myös Kuorsalon kylä GIS Kannusjärven ja sen ympäristön asutus on keskittynyt Välijoen varrelle. Pienen ja Suuren Kannusjärven ympärillä mutkittelevilta kyläteiltä aukeavat näkymät rantojen viljelyksille ja taloryhmiin. Alueen rakennuskanta on luvulta eteenpäin rakennettua. GIS Reitkallin kylä on Haminan vanhimpia ja se sijaitsee tärkeällä viljelyseudulla. Valkealan ja Haminan välinen tie ylitti Summanjoen kylän kohdalla. Myös Klemolanmäellä sijaitsevassa Metsäkylässä on ollut asutusta jo kauan ja se onkin ollut entisen Vehkalahden suurimpia kyliä. Metsäkylän ensimmäinen saha rakennettiin 1730, jonka jälkeen erilaiset sahat ja puuteollisuuden yritykset ovat vuorotelleet alueella aina vuoteen 1956 asti. GIS Nykyinen Kirkkojärven kaakkoisrannalla sijaitseva Pampyölin kylä muodostuu omakotitaloista, jokivarsien peltoviljelyalueista ja vanhoista teistä. Pampyölin ja Myllykylän välinen tieosuus ja sitä reunustava kasvillisuus kuuluvat olennaisesti Vehkajoen maisemakokonaisuuteen. Myllykylän erityispiirteisiin kuuluvat säätyläisasutus, kaksi kartanoa ja saha. Joenvarren lukuisat kosket myllyineen korostivat Myllykylän asemaa alueen keskuksena. Lähde: matm, KLR 66 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

67 HAMINA ( ) Vehkajärvi Paijärvi Ihamaa GIS Paijärven, joka nykyään on soistunut, ympäristö on vanhaa viljelyaluetta ja sen talot ovat olleet tavanomaista vauraampia. Viljelymaisemat ovat pienimuotoisia ja ne sijoittuvat kulttuurihistoriallisten kohteiden läheisyyteen Hamina- Lappeenranta välisen tien ympäristöön. Vehkajärven rannat ovat peltojen valtaamat ja sen ympäristö on merkittävää kulttuurimaisemaa. Vehkajoen ympäristö on vanhaa asuinaluetta, jossa rantaniityt ja metsäalueet vuorottelevat. Ihamaajärven ympäristön kulttuurimaisema on painottunut 1700-luvulta alkaen Lappeen valtatien sekä kylätien varteen. ( ) Salmenkylä Husula ( ) Vilniemi Rakila Mäntlahti ( ) Summanjoen suu GIS Seutu on yksi Haminan vanhimmista asutusalueista. Pellot ovat talojen läheisyydessä ja niittyalueet Pyölinjoen ja Vehkajoen rannoilla. Historiallisesti alue on ollut liikenteellisesti keskeisellä paikalla. GIS Mäntlahti, Haminan itäisin rannikkokylä, oli aikanaan kartanokylä, jonka liikenteellinen sijainti oli varsinkin luvulla tärkeä. Vilniemi taas on ollut upseerien ja porvarien asuttama kylä, jonka juuret ulottuvat aina 1500-luvulle asti. Alueella sijainnut veneiden veistämöteollisuutta. - veneveistämörakennuksia - asuinrakennuksia Lähde: ehdotettu PIENMAISEMAT (02) ( ) Kuorsalon kylä ( ) Metsäkylä GIS Kuorsalon kylässä on ollut pysyvää asutusta keskiajalta alkaen. Varhaisin asutus oli keskittynyt Vanhankylänlahden ympärille, jossa on vielä jäljellä kaksi vanhaa aittaa sekä arvokasta pienmaisemaa. Nykyinen kyläasutus on sijoittunut Vekanlahden ympärille, saaren pohjoisille rannoille sekä lounaisrannan Leerviikkiin. Alueen rakennukset ovat pääosin 1800-luvulta. - Kuorsalon kyläkoulu 1800-luvun loppu Perinteinen kylämaisema. Rakennuskantaa 1800-luvulta sekä kansanomaisen rakentamisen kerrostumaa. - betoninen kaarisilta asemarakennus Kuorsalo Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Kuorsalon kulttuurimaisema Summanjoki Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

68 HAMINA ( ) Onkamaa GIS Kylä ja sen viljelykset levittäytyvät Onkamaajärven ympärille kylätien varteen. Keskeisimmät rakennukset ovat luvulta ja 1900-l alusta. Kattilakoskella oli saha , josta on vielä jäljellä jäänteitä. ( ) Pyhältö ja ympäristö ( ) Summa ( ) Luomanmäki GIS Pyhältö on jo pitkään ollut asuttua ja 1600-luvulla sen läpi rakennettiin Haminasta Lappeelle johtava tie. Alueella on toiminut kestikievari 1700-luvulta. GIS Summan kartanoa ympäröivällä alueella etenkin Summanjoen ranta-alueilla on runsaasti vanhaa rakennuskantaa, joka polveilee kyläteiden molemmin puolin. Kotkan tien ja Valtatie 7:n väliin jäävällä alueella on jäljellä pätkä Suurta Rantatietä, pronssikautinen hautaröykkiö sekä 1700-l louhos. Vehkajokea ja Vuorisenjärveä ympäröivät kapeat pellot ja metsänlaitaan rinteeseen sijoittuvat vanhat maalaistalot muodostavat kauniin kulttuurimaisemakokonaisuuden. Lähde: ehdotettu Paijärvi Lähde: ehdotettu ( ) Vehkajärvi Vanhat taloryhmät Jaakkola, Uutela ja Jaskala muodostavat Vehkajärven rantapeltojen keskellä sijaitessaan pienehkön kulttuurimaisema-alueen. Vehkajärvi Lähde: ehdotettu ( ) Vanhamäki Joen ja kylätien varrella olevalla mäennyppylällä sijaitseva tiivis vanhojen maatalousrakennusten yhtenäinen ryhmä on maisemallisesti tärkeällä paikalla. Kolsila Lähde: ehdotettu 68 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

69 HAMINA PERINNEMAISEMAT (03) ( ) Pappilansaari ( ) Retupellon laidun ( ) Nurmelan laitumet ( ) Koivuluodon kallioketo ( ) Metsäkylän keto ( ) Kuorsalon seurantalon niitty ( ) Kuorsalon kallioketo ( ) Rantaniemen laidun ( ) Ouriniemen kallioketo ( ) Vuorelan niityt ( ) Myllylahden rantaniitty ( ) Ristikallion rantaniitty ( ) Metsäkylän laitumet ( ) Peltolan kallioketo ( ) Kokkolan haka ( ) Summanjoen kartanon laidun ( : ) Pappilansaari sijaitsee aivan Haminan keskustan läheisyydessä ja se on sekä maisemaltaan että lajistoltaan arvokas perinnebiotooppialue. Entisen pappilan laitumen alueella on metsälaitumia, rantaniittyjä sekä kallioketoja. Maiseman kannalta olennaisia ovat vanhat puut. ( : ) Kannusjärven pohjoisrannalla sijaitseva perinnebiotooppikohde koostuu kahdesta alueesta; ketorinteestä ja järvenrantaniitystä. ( : ) Kannusjärven länsipuolella sijaitsevalla kivisellä moreenimäellä on kaunis ja lajistoltaan monipuolinen kallioketo. ( : ) Pienen Koivuluodon saaren koillisosassa on suppea ketoalue. ( : ) Suurijärven lähellä, hiekkaisella mäellä sijaitseva pieni keto on lajistoltaan arvokas. ( : ) Seurantalon eteläpuolella oleva metsän ympäröimä niitty on tyypiltään Kymenlaaksossa harvinainen hina-jäkkiniitty. ( : Laaja niittyalue sijaitsee Kuorsalon saaren sisäosassa, Vanhakylän keskipisteessä. Kohde koostuu kuivasta ja tuoreesta alueesta. ( : Laaja ranta-alue ( : ) Kuorsalon kyläkeskuksen läheisyydessä sijaitseva keto on lajistoltaan merkittävä kohde. ( : ) Tanskalanmäen koillispuolella sijaitseva niitty koostuu kallioketolaikuista, metsälaitumesta sekä tuoreesta heinäniitystä. ( : ) Alue on pääosin kosteaa niittyä, mutta myös kuivempia tuoreita niittyalueita on kohteen itä- ja lounaisosissa. ( : ) Summanjoen rannalla sijaitseva rantaniitty on lajistoltaan vaatimaton. ( : ) Metsäiset kumpareet sijaitsevat Sippolanjoen rannassa Metsäkylän luoteispuolella. ( : ) Pienen Kannusjärven läheisyydessä sijaitseva kaunis kallioketo, jossa kasvaa siellä täällä pieniä puurykelmiä. ( : ) Metsäkylän eteläpuolella, kivisellä mäen laella sijaitseva pieni hakamaa. ( : ) Summanjokeen rajoittuva hevoslaidun on lajistoltaan niukkaa, mutta sen maisemallista arvoa nostaa suuri tammi. Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

70 HAMINA ( ) Myllypelto ( ) Suurivuoren haka ( ) Routin laidun ( ) Summanjoen suun niitty ( ) Rajakosken niitty ( ) Kivisen metsälaidun ( ) Ahosenkallio ( : ) Kuorsalon saaressa sijaitsevassa entisessä pellossa on ketomaisia laikkuja. ( : ) Kannusjärven itärannalla sijaitseva pieni hakamaa, josta osa on ollut aikaisemmin peltoa. ( : ) Kokkerinmäen lounaispuolella sijaitsee kolmea perinnemaisematyyppiä sisältävä alue, josta pääosa on kallioketoa. ( : ) Summanjoen länsirannalla sijaitseva kostea ja tasainen rantaniitty on lajistoltaan vaatimaton. ( : ) Koskelan tilan itäpuolella sijaitseva tuore ja rehevä niitty on lajistoltaan köyhä. ( : ) Kannusjärven pohjoispäässä sijaitseva kaunis metsälaidun on lajistoltaan yksipuolinen. ( : ) Ahosenmäen kylän eteläpuolella sijaitseva pieni kallioinen niitty- ketokumpare. Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04) ( ) Reserviupseerikoulun ja ilmatorjuntarykmentin kasarmialue ( ) Kymen Jääkäripataljoonan rakennukset ( ) Lappeenrannan portin vartiorakennus ( ) Vartiorakennus Viipurin portti (GIS) Kadettikoulu perustettiin alueelle kiviset kasarmit 1780-luku - kadettikoulun maneesi 1832 (C.L. Engel), 1860 laajennus - nykyinen upseerikerho ent. kadettikoulun johtajan asunto 1863 (E.B. Lohrmann) - edellisen talousrakennus 1863 E. B. Lohrmann - laboratoriorakennus (nyk. esikunta) (1851 E.B. Lohrmann) - sairaala (nyk. luokkarakennus) (1860-luku) - nyk. reserviupseerikoulun päärakennus, ent. kadettikoulu 1898 (Jac Ahrenberg) - puistoistutukset on aloitettu 1830-luvulla 1780-luku ja 1800-l alku - Aumakattoiset tiilirakennukset 1780-luku - Varasto ja luokkarakennus 1800-luvun alku - Ammusvarasto (nyk. kirjasto ja museo) 1810-luku - Vallihaudan ulkopuolella olevat punatiilikasarmit luvun alku Isoympyränkatu 1774 Vartiorakennus RUK:n museo Toimi linnoituksen päävartiona 1821 alkaen. Mannerheimintie Kadettikoulunkatu Haminan keskusta Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus 70 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

71 HAMINA ( ) Vartiorakennus Meriportti ( ) Kahdeksankulmainen lipputorni ( ) Sotilasleirin paikka (Leirikangas) ( ) Salpa-asema ( ) Salmenkylän Linnamäki ( ) Pieni Musta ( ) Pieni Musta ( ) Kotisaari ( ) Suuriniemi ( ) Pieni Musta ( ) Suuriniemi ( ) Pitäjänsaaren Redutti ( ) Linnoitus Maariankatu luku Helsingin Bastionin kärjessä. Kaivokatu 6 Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : , GIS) paikalla oli Ruotsi-Suomen armeijan tukikohta. Vuonna 1968 sinne pystytettiin muistomerkki. Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Myllykylä, rauh., mv 1721 (1790) Suuri Rantatie Lähde: ehdotettu Historiallisen ajan muinaisjäännös Muinaislinna ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema, Patteriasema ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema, Patteriasema ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Puolustusvarustuksia uudelta ajalta. Hyvin säilynyt osa Hamina-Taavetti -linjaa (juoksuhautoja ja pesäkkeitä). Nyt rakennettu. ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema, Patteriasema ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema, Patteriasema ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema, Patteriasema ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Redutista puolet näkyvissä, puolet tiepenkan alla. Laivastohyökkäyksiä vastaan Krimin sodan aikana rakennettu patteri on rakennettu Pitäjänsaaren eteläkärkeen 1800-luvun puolivälissä. Vallien ohella säilynyt tiilirakenteisia holveja. ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös puolustusvarustus ( : ) Salmenkylä Pitäjänsaari, rauh., mv KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

72 HAMINA ( ) Mullinkosken Patteri ( ) Huutokallion patteri ( ) Kakkuvuori ( ) Tervasaaren Patterialue Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema ( : ) Ulkovarustus, joka kuuluu linnoituksen venäläisvaiheeseen. Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema/patteri ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Puolustusvarustus ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema ( : ) USKONNOLLISET KOHTEET (05) ( ) Hietakylän Hautausmaa ( : , GIS) Hautausmaa on perustettu 1773 aluksi vain köyhälistöä varten. Myöhemmin hautausmaata laajennettiin ja se rajattiin kiviaidalla Hautausmaalle on haudattu paljon maamme historiaan vaikuttaneita henkilöitä ja heidän perheenjäseniään. Haminan keskusta, Hietakylä Lähde: VAT 2008, KLR Haminan keskustakokonaisuus 72 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

73 HAMINA ( ) Pampyölin ortodoksinen hautausmaa 1770 ( : , GIS) Hautausmaahan kuuluvat: - tiilikirkko 1902 (I. Aminoff) - Aladinin suvun tiilinen, bysanttilaisvaikutteinen hautakappeli 1900-l vaihteesta (K. A. Wrede), joka on Suomen suurin yksityinen ortodoksinen hautakappeli. Pampyöli Lähde: VAT 2008, RKL ( ) Vehkalahden keskiaikainen kivikirkko, Marian kirkko ( ) Haminan ortodoksinen kirkko, Pietarin ja Paavalin kirkko ( ) Haminan kaupunkiseurakunnan kirkko, Johanneksen kirkko ( ) Kreikkalaiskatolinen muistokappeli ( ) Kappalaisen pappila Suomalainen ( ) Hautausmaa, Husula ( ) Siunauskappeli ( : , GIS) 1300-luvulta oleva kirkko paloi 1821 ja uusittiin 1828 (IK/C.L.Engel). Samalla kirkkoon rakennettiin erillinen kivinen kellotorni. ( : , GIS) 1837 L.Visconti Pyöreä keskeiskirkko. Kirkon keskustasta kohoaa kupoli ja sillä on erillinen kellotapuli ja porttirakennus (1863). Kirkkotonttia rajaava aita edustaa kellotornin tavoin uusbysanttilaista tyyliä. ( : , GIS) C.L. Engel Luterilainen kirkko. Tiilinen kreikkalaisen temppelin muotoa noudatteleva kirkko. Tornittoman pitkäkirkon itäpäässä on apsis ja sen yksilaivaista salia kattaa tynnyriholvi. ( : , GIS) 1837 Empiretyylinen Kadettikoulunkatu Rakennuksen vanhimmat osat 1700-luku, muutoksia 1800-luvun puolivälissä ja 1900-luvun alussa 1879, 1889 ( : , GIS) Vuonna 1879 virallistettu hautausmaa on ilmeisesti ollut toiminnassa jo 1700-luvun lopulla. Hautausmaata laajennettiin M. Toikka Myllykylän hautausmaa Haminan keskusta Lähde: RKY 1993, VAT 2008, RKL Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Lähde: RKY 1993 ja 2008, KLR Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Lähde: RKY 2008, KLR Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Salmenkylä Husula Myllykylä Lähde: ehdotettu KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

74 HAMINA RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06) ( ) Raatihuone ( ) Raatihuoneentori ( ) Tanelinkulma Frederikinkatu 1 ( ) Isoympyränkatu 4 ( ) Raittiusyhdistyksen talo Isoympyränkatu 4 ( ) Isoympyränkatu 6 ( ) Isoympyränkatu 14 ( ) Isoympyränkatu 19 ( ) Isoympyränkatu 21 ( ) Isoympyränkatu 27 ( ) Isoympyränkatu 31 A J. Brockman Kolmikerroksinen kivinen raatihuone torin keskellä. - kellotorni (uusittu 1840-luvulla IK/ C. L. Engel) Haminan keskusta Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Haminan keskustakokonaisuus 1845, 1903, myöhemmät näyteikkunat Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus 1889 Waldemar Aspelin Tanelinkulman rikasmuotoinen ja puinen kaupunkipalatsi. - asuin- ja toimistorakennus 1890 (Waldemar Aspelin) 1855, myöhempiä uudistuksia Puinen liikerakennus - kellari sekä vaunuvaja 1866 Haminan keskusta Lähde: RKY 1993, VAT 2008 Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus 1902, uusittu 1955 Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus 1939 Erkki Huttunen, pintakäsittely 1950-luku Funktionalismia edustava asuinkerrostalo 1842, nykyasu 1873 Pilasterein jäsennetty empire ja kertaustyylinen rakennus on toiminut kestikievarina ja kouluna. 1842, muutokset 1887 Puinen empire ja kertaustyylinen asuinrakennus. - toinen asuin- ja varastorakennus 1840, muutettu , 1880-luku Puinen empire- ja kertaustyylinen asuinrakennus. Haminalle tyypillistä pihamiljöötä. - ulkorakennukset , 1852 ja , pihapuolen laajennukset 1904 ja 1937 Puinen asuinrakennus Tontilla on myös: - asuinrakennus 1840, varasto- ja autotallirakennus kellari- ja varastorakennus 1840 (korj. 1852) 1825, korj. 1840, 1875 ja 1900-luvun vaihde Puinen empire- ja kertaustyylinen asuinrakennus - sauna varastorakennus 1876 Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus 74 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

75 HAMINA ( ) Isoympyränkatu 31 B ( ) Isoympyränkatu 33 ( ) Haminan vanha rautakauppa Kadettikoulunkatu 2 A ( ) Kadettikoulunkatu 2 ( ) Kadettikoulunkatu 2A ( ) Kaupunginmuseo Kadettikoulunkatu 2B ( ) Sähkölaitos Kapteeninkatu 3 ( ) Kasaramikatu 4-8 (alla) ( ) Aladinin talo Kasarmikatu 5 ( ) Kauppiaantalon museo Kasarmikatu 6 ( ) Kasarmikatu , 1835 laajennus, 1900-luku korjaus Puinen, empiretyylinen rakennus. - sauna 1873, uusittu autotalli ja varasto 1905 (M.Byskata) - kivikellari , 1899 Fasadi - talousrakennus , 1901, ikkunoiden laajennus 1950 Puinen empiretyylinen asuin- ja liikerakennus. - varasto Puinen ulkovarasto 1844, 1800-l loppu Puinen empire- ja kertaustyylinen asuinrakennus. - varasto Kivinen kaupunginmuseo on kaupungin vanhin profaanirakennus. Rakennuksen nykyasu on vuodelta 1840-luvulta Insinööri Viktor Sohlman, 1937 Tiilinen rapattu sähkölaitos sai uuden päämuuntajaaseman 1937 Kasarmikadun varrella on säilynyt kaupungin laajin vanha puutalokokonaisuus (1840-luvulta). 1797, korjattu 1851 Nykyasu 1914 Gunnar Taucher Valmistunut varuskunnan tykistökomentajan asuintaloksi. Piharakennus on uusiutunut v leivintupa ja ulkorakennukset asuinrakennus 1843, 1883 ja tiilinen paja 1860-luku - pihassa on vanhaa kenttäkiveystä 1841, 1850 Puinen empiretyylinen asuin- ja liikerakennus - piharakennus ja varasto 1841, 1843 ja tiilirakennus (leipomo) 1905 V. Kolsi, 1923 Evert Toivonen - pihakiveyksiä Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Lähde: RKY 1993, VAT 2008, RKL Haminan keskustakokonaisuus Hietakylä Haminan keskusta Lähde: RKY 1993, VAT 2008 Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Lähde: VAT 2008, KLR Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

76 HAMINA ( ) Kauppiaankatu 2 ( ) Kirkkokatu 2 ( ) Poliisi- ja oikeustalo Maariankatu 2 ( ) Ns. Pormestarintalo Mannerheimintie 7 ( ) Mannerheimintie 15 ( ) Mannerheimintie 23 ( ) Mannerheimintie 25 ( ) Mechelinintie 6 ( ) Pikkuympyränkatu 4 ( ) Seurahuone Pikkuympyränkatu 5 ( ) Haminan säästöpankki Pikkuympyränkatu 8 ( ) Ent. Apteekki Pikkuympyränkatu luvun loppu Asuin- ja ulkorakennusten muodostama kokonaisuus. 1843, 1800-luvun loppu Puinen empire- ja kertaustyylinen asuinrakennus Pihapiiriin kuuluu myös. - asuin- ja varastorakennus 1840, asuin- ja varastorakennus varastorakennus 1851, 1903 Saviniemi Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus 1984 Timo ja Tuomo Savolainen Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus 1866 Pormestarintalon myöhäisempiretyyliset puurakennukset muodostavat kokonaisuutena Suomen merkittävimmistä porvaristomiljöistä. - piharakennus 1860-luku, aumakatto muutettu harjakatoksi talousrakennus l puoliväli, ikkunoiden puuleikkaukset 1900-l alku Kertaus- ja jugendtyylinen asuintalo 1800-luvun alku Empiretyylinen asuintalo 1840-luku Asuintalo 1900-luvun vaihde Puistomaisen tontin keskellä sijaitseva huvila ulkorakennuksineen 1841, 1842, yhdistetty 1910, korotus 1920 Kaksi asuinrakennusta vuosilta 1841 ja 1842 on yhdistetty 1910 ja korotettu keskiosasta piharakennus 1842, 1920-luku - varasto- ja saunarakennus , 1800-l loppu, myöhempiä muutoksia 1890 Kiseleff & Heikel, 1947, 1950-luku Alkuaan A. W. Meyerin hotelli ja ravintola. Sisätiloissa on Eino Kaurian ja Tove Janssonin seinämaalauksia Waldemar Aspelin Puinen kertaustyylinen rakennus - ulkorakennus 1888 Waldemar Aspelin - asuinrakennus 1888 Waldemar Aspelin 1889 Waldemar Aspelin Kertaustyylinen asuin- ja liikerakennus - piharakennus 1889 Waldemar Aspelin - ulkorakennus 1889 Waldemar Aspelin Haminan keskusta Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Haminan keskustakokonaisuus Saviniemi Saviniemi Saviniemi Alakaupunki Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus 76 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

77 HAMINA ( ) Pikkuympyränkatu 13 C ( ) Pikkuympyränkatu 13 B ( ) Pikkuympyränkatu 15 ( ) Pikkuympyränkatu 17 ( ) Pikkuympyränkatu 18 ( ) Pikkuympyränkatu 19 ( ) Pikkuympyränkatu 25 ( ) Pikkuympyränkatu 25 ( ) Pikkuympyränkatu 28 ( ) Pikkuympyränkatu 30 A ( ) Pikkuympyränkatu , uusittu ulkorakennus 1853, uusittu , korj ja 1890 Puinen empire- ja kertaustyylinen asuinrakennus. - ulkorakennus 1826 (korj ja 1890) - ulkorakennus , korj ja 1948 (nykyasu) Puinen asuinrakennus - ulkorakennus 1853, jatkettu , jatko-osa ja vuoraus 1883 Puinen empire- ja kertaustyylinen asuinrakennus - ulkorakennus 1883, jatko-osa Oskari Kaskinen - tiilinen autotalli Puinen asuintalo - ulkorakennus 1850, 1959 (Osia purettu) 1840, nykyasu 1979 Puinen asuinrakennus. - sauna ja varasto , seinäpintojen nykyasu ja ikkunat 1890 Puinen empiretyylinen asuin- ja liikerakennus. Haminan vanha rautakauppa. Tontilla myös: - puinen empiretyylinen asuin ja varastorakennus 1841, , vuoraus 1904, korj. 1909, myöhempiä uudistuksia Puinen asuinrakennus - ulkorakennus 1830, 1904, myöhempiä uudistuksia - asuinrakennus 1830, 1906, myöhempiä uudistuksia - asuin- varastorakennus H. Lipponen, entinen virvoitusjuomatehdas 1841, vuoraus 1899, korj Puinen empire- ja kertaustyylinen asuinrakennus. - varastorakennus 1842, korj sauna 1900, myöhemmin uudistettu Tiiliosa 1829 Hirsiosa 1846 Klassismin mukainen ulkoasu 1920-luku Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

78 HAMINA ( ) Raatihuoneenkatu 8 ( ) Rauhankatu 1 ( ) Rauhankatu 3 ( ) Rauhankatu 4 ( ) Arvilommin talo Rauhankatu 5 ( ) Rauhankatu 7 ( ) Ruotsinkielinen kansakoulu Rauhankatu 8 ( ) Roopertinkatu 3 ( ) Roopertinkatu 7 ( ) Salmenkatu 10 ( ) Salmenkatu 20 ( ) Työväen talo Sibeliuskatu , nykyasu 1939 Kaksi puista asuinrakennusta rakennettu samana vuonna. - varastorakennus varasto-saunarakennus 1872, nykyasu Puinen kertaustyylinen asuinrakennus - piharakennus varasto ent. talli , 1800-luvun loppu Puinen empire- ja kertaustyylinen asuinrakennus - asuinrakennus 1844, ulkorakennus kellari 1850-luku 1822, 1899 ja 1934 korotus Piharakennus 1849, 1859 Uusrokokoo tyylisessä hirsitalossa on Suomessa harvinaiset pietarilaista rokokoota muistuttavat rapatut julkisivut. - ulkorakennus 1849, asuin- ja varastorakennus , julkisivu rapattu 1950-luvulla Puinen empiretyylinen asuintalo 1879, 1886 Fredrik Thessleff Puutalossa toiminut kirjasto vuodesta 1939 lähtien. - varastorakennus 1800-luvun loppu, 1950-luku Ennen 1840-l, ulkoasu myöhäisempi Puinen empiretyylinen asuinrakennus 1853 Puinen empiretyylinen asuinrakennus - vaunuvaja-liiteri 1846, myöhemmin muutettu 1800-luvun alku Puuleikkauksin koristeltu asuintalo. Puuleikkaukset lienevät luvuilta luvun loppu Kertaustyylinen asuintalo ja rakennuskokonaisuuteen kuuluvat huvimaja sekä ulkorakennus 1910 Akseli Toivonen näyttämöosa 1926, Yläkerran asunto 1959 Puuleikkauksin koristeltu komea jugend-rakennus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Alakaupunki Alakaupunki Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus 78 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

79 HAMINA ( ) Strömbergin talo Sibeliuskatu 30 ( ) Vallinkoulu Vallinkatu 4 ( ) Vallinkatu 6 ( ) Viipurinkatu 19 ( ) Viipurinkatu 23 ( ) Viipurinkatu 34 ( ) Viipurinkatu 42 ( ) Puistotalo ja Kesäpuisto 1914 Akseli Toivonen Puinen jugendtyylinen asuinrakennus. - asuinrakennus 1910-luku 1880-luvun loppu Waldemar Aspelin, Kivinen jatko-osa 1938 Puinen kertaustyylinen koulurakennus 1891 todennäköisesti Signe Hornborg Puhdastyylinen uusrenessanssirakennus ulkorakennuksineen 1800-luku Kaksi asuin- ja liikerakennusta ulkorakennuksineen 1800-luvun puoliväli Rapatun empiretyylisen hirsitalon seinäpinnat on jäsennelty pilasterein luvun loppu Uusrenessanssityylinen asuintalo. Pihapuolen suuri lasiveranta myöhempi luvun puoliväli Empiretyylinen asuintalo 1884 K. A. Wrede, laajennus 1892 Valdemar Aspelin, veranta Kesäpuisto perustettu 1853 linnoituksen Lappeenrannan bastioniin (puistoasiantuntijana toimi Georg Baltasar) Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Alakaupunki Alakaupunki Alakaupunki Alakaupunki Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus ( ) Haminan yhteislyseo ( ) Kunnalliskoti - Haminan yhteislyseo (mm) Funktionalismia edustava koulurakennus on rakennettu luku ( : , GIS) Teollisuuskadun varrella sijaitseva kunnalliskoti edustaa kertaustyyliä. Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Hevoshaka KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

80 HAMINA ( ) Poitsilan kartanon päärakennus 1867 Theodor Decker ( : , GIS) Kartano 1500-luvulta. Päärakennus on rakennettu Bruunien suvun hallitessa kartanoa. Poitsila ( ) Särkelän torppa ( : , GIS) Sijaitsee Poitsilan kartanon päärakennuksesta etelään ja on kuulunut kartanoon. Rakennettu osissa. Torppaan saavutaan vanhaa kuusikujaa pitkin ja sen lähellä on myös toisen maailmansodan aikaisia juoksuhautoja, jotka kuuluvat uloimpaan salpalinjaan. Poitsila ( ) Huvila ( ) Venäläinen 1800-luvun loppu ( : , GIS) Nuutniemessä rikaslajisen puuston ympäröimänä sijaitseva koristeellinen huvila luku, ulkolaudoitus 1920-luku Kylätien varressa sijaitsevan rakennus on maisemallisesti keskeisellä paikalla. Pihapiiriin kuuluu lisäksi kaksi vanhaa aittaa ja autotalli. Nuutniemi Salmi, Neuvoton 80 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

81 HAMINA ( ) Summan kartano ja ympäristö 1893 K. A. Wrede, muutoksia 1959 ( : , GIS) Kartano periytyy 1500-luvulle saakka. Vuodesta 1790 Bruun-suvun omistuksessa ollut Summan kartano sijaitsee suuren rantatien varrella. Kartanon puinen päärakennus on rakennettu osin edellisen päärakennuksen paikalle, Summanjoen rannalle. Päärakennuksen sisäosat ovat säilyneet lähes alkuperäisinä. Kartanoa ympäröi osin 1600-luvulta peräisin oleva puisto, jonka lisäksi kartanoympäristöön kuuluvat: - kaksi asuinrakennusta - savesta ja kanervista tehty talli - kivinavetta - muita talousrakennuksia Summa (suojeltu) Lähde: RKY 1993, KLR ( ) Neuvottoman Seurantalo ( ) Seppälä ( ) Takkaniemi ( ) Tompuri 1900-luvun alku ( : , GIS) 1800-luvun loppu Salmenvirran rannalla sijaitsee L-kirjaimen muotoinen päärakennus. Pihapiirissä on useita ulkorakennuksia sekä istutettuja puita. Lähellä on Pantterlavaksi kutsuttu katos, jolla on paikallishistoriallista merkitystä ( : , GIS) Savilahden rannalla sijaitseva tornillinen huvilarakennus, jota ympäröi hoidettu puisto istutuksineen. 1872, lasiveranta 1930-luku Mullinkosken rannassa sijaitseva Tompurin talo on rakennettu laajentamalla ja uudistamalla paikalla ollutta taloa. - talousrakennukset 1872 Neuvoton Salmenkylä Salmenkylä Salmenkylä ( ) Husulan koulu 1871 Josef Timpuri, useita muutoksia ( : , GIS) Nyk. kotiseutumuseo Husula KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

82 HAMINA ( ) Husulan seurantalo 1920-luku ( : , GIS) Klassismityylinen 1920-luvulla rakennettu seurantalo siirrettiin nykyiselle paikalleen 1920-l puolivälissä. Husula ( ) Reitkallin kartano ( ) Rantala ( ) Parkkinen ( ) SOK:n vanha kaupparakennus ( ) Pampyölin koulu ( ) Lalu ( ) Myllykylän ( ) kartanoalue ( ) Heimola 1800-luvun loppu, myöhempiä muutoksia ( : , GIS) Puistoalueen keskellä sijaitseva kartanon toinen kerros on lisätty myöhemmin. Rakennusta ympäröi arvokas puistoalue luvun loppu Umpipihan muodostama rakennusryhmä sijaitsee lehtikuusien reunustamana vanhan Valkealaan johtavan tien varrella luvun puoliväli Kapakkamäen kupeessa sijaitsevan empiretyylisen talon on muutettu 1900-l vaihteessa T-mallisiksi luku ( : , GIS) Funktionalistinen liikerakennus on säilynyt verrattain alkuperäisenä ( : , GIS) Jugendtyylinen koulurakennus edustaa 1900-l alun yksilöllistä koulurakennussuunnittelua Rakennustekniikaltaan harvinainen asuintalo. Alakerta on muurattu savesta ja kanervista. Sotien jälkeen lisätty yläkerta on rapattua lautaa. Myös ikkunakoristelut ovat erikoiset. ( : , GIS) 1700-l perustettu kartano toimi 1900-l alussa karjanhoitokouluna ja monipuolisena maanviljelystilana. Historiallisia rakennuksia ei kartanosta ole jäljellä, mutta sen istutukset ovat maisemallisesti merkittäviä ("Stevenin puisto") luuvn alkupuoli, nykyasu 1900-luvun alku Sijaitsee viljelysten keskellä. Reitkalli Reitkalli Reitkalli Metsäkylä Pampyöli Pampyöli Myllykylä Myllykylä 82 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

83 HAMINA ( ) Nopanen ( ) Jaskala ( ) Rantala ( ) Kannusjärven seurantalo 1860-luku, korotus ja laajennus 1920-luku Toiminut tilan kestikievarinakin luku Vehkajärven rantapeltojen ympäröimä päärakennus on 1880-luvulta. Nykyasu 1900-l vaihde Sijaitsee maisemallisesti komealla paikalla 1931 GIS Paijärvi Vehkajärvi Ihamaa Kannusjärvi ( ) Suikkanen ( ) Peltola ( ) Salmela 1906 Pienen Kannusjärven rantapeltojen keskellä sijaitsevan talon puutarhaa ympäröivät piharakennukset on uusittu 1960-luvulla luku Tiiviin rakennusryhmän muodostama tila on Kannusjärven vanhimpia. - ulkorakennukset 1920-luku - puimala , korjaus 1920-luku Sijaitsee vanhan kylätien varressa kumpareella. Alueelle tyypillinen talonpoikaistalo Pieni Kannusjärvi Kannusjärvi Onkamaa ( ) Salmela ( ) Kivelä ( ) Perilä 1900-luvun alku Uusrenessanssilaudoituksinen talo edustaa vuosisadan vaihteen tyyliä luku 1900-luvun vaihde Onkamaa Pyhältö Pyhältö KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

84 HAMINA ( ) Osuuskauppa Jylhä 1939 ( : ) gis Kylätien risteyksessä oleva kaupparakennus edustaa funktionalismia. Säilynyt ulkoasultaan alkuperäisenä. Pyhältö ( ) Mäntlahden hovi ( ) Riissuo, Sulo Mäkelän ateljee ja asuintalo ( ) Vilniemen kartano ( ) Suviranta ( ) Brakilan kartano ( ) Lassila ( ) Koskela ( ) Pitäjän viljamakasiini ( ) Suolavarasto ( ) Purjehdusseuran paviljonki ( ) Luotsinpirtti 1851 Keskiosastaan kaksikerroksisen rannassa sijaitsevan rakennuksen pihapiiri on puistomainen. - väentupa 1800-luvun loppu 1947 Ateljee 1950-luvun vaihde asuinrakennus Erkki Helama Rakennusryhmään kuulu myös sauna ja ulkorakennus. 1836, laajennuksia ja korotuksia 1800-luku ( : , GIS) Koivukujan päässä ja metsän reunassa olevaan kartanoon kuuluu lisäksi: - kaksikerroksinen paanukoristeltu asuinrakennus - turkkilaistyylinen huvimaja - useita talousrakennuksia - kiviaita 1900, vuoraus ja yläkerta 1916, 1952 umpikuistit Alkuaan hirsipintainen kesäasunto. Rakennus sijaitsee luonnonsuojelualueella ja sen ympäristössä on arvokasta vanhaa kasvillisuutta. 1836, keskiosan korotus 1850-luku, klassismi 1920-luku ( : , GIS) Brakilan kartano sijaitsee Suuren Rantatien varrella kauniissa puistoympäristössä. Sen puinen, osin kaksikerroksinen päärakennus, jonka vanhimmat osat olivat luvulta paloi Kartanon kauniissa puistomaisessa pihapiirissä on kuitenkin säilynyt: - useita asuin- ja talousrakennuksia 1800-luvulta ja luvun alusta - savesta ja kanervista muurattu navetta meijeri uimahuone 1900-luvun alku 1800-luvun loppu 1890, myöhempiä muutoksia Rakennusryhmä liittyy läheiseen Koskelan myllyympäristöön (ks. s. 87) ja 1858 ( : , GIS) Kylätien varressa sijaitseva massiivinen, hirsinen viljamakasiini on siirretty ja rakennettu nykyiselle paikalleen Salmenkylästä kahdessa vaiheessa luvun vaihde ( : , GIS) Tervasaaressa sijaitseva pieni, koristeellinen suolavarasto on sataman ainoa ikäpolvensa rakennuskannan edustaja. ( : , GIS) Pienessä Vuohisaaressa sijaitsee jugendtyylinen paviljonki ( : , GIS) Pitäjänsaaressa sijaitseva lautavuorattu hirsirakennus. Mäntlahti Mäntlahti Vilniemi Vilniemi Rakila Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Hytjärvi, Pyhältö Virokoski Husula Tervasaari Pieni Vuohisaari Pitäjänsaari 84 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

85 HAMINA ( ) Tullikamari ( ) Vanhala 1910-luku (arvio) ( : , GIS) Tervasaaressa sijaitseva jugendia edustava tullikamari. Peltomaiseman keskellä kohoava suuri päärakennus on pienmaiseman kiintopiste. Tervasaari Kolsila Lähde: ehdotettu ( ) Lankilan aitta ( ) Nylund ( ) Salmenkylä ( ) Koivurinne ( ) Lahdenmäki ( ) Niemelä ( ) Nopanen ( ) Koivuniemi ( ) Salmela ( ) Tommila 1773 Aitta on siirretty nykyiselle paikalleen joskus vuoden 1895 jälkeen luku Vältiellä sijaitseva päärakennuksen ja ulkorakennuksen muodostama ryhmä luku Salmenvirran tuntumassa, vanhalla kauppapaikalla sijaitseva rapattu kivitalo 1905 Omintakeinen asuinrakennus 1800-luvun loppu Onkamaanjärven kaakkoispuolella sijaitseva asuinrakennus Onkamaanjärven pohjoispuolella sijaitseva maatila luvun alku Asuinrakennus sijaitsee Onkamaanjärven länsipuolella luvun loppu, korjaus 1930-luku Koivuniemenjoen rannalla sijaitseva suuri asuinrakennus 1927 Asuintalo edustaa Klassismia luvun alku Erikoisen julkisivun omaava asuinrakennus Lankila Lähde: ehdotettu Neuvoton Lähde: ehdotettu Linnamäki Lähde: ehdotettu Pampyöli Lähde: ehdotettu Onkamaa Lähde: ehdotettu Onkamaa Lähde: ehdotettu Onkamaa Lähde: ehdotettu Pyhältö Lähde: ehdotettu Pyhältö Lähde: ehdotettu Turkia Lähde: ehdotettu KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

86 HAMINA ( ) Töyrylä (Niittymaa) ( ) Ristiniemi 1927 Asuinrakennus 1920-luku Hirsinen, rapattu asuinrakennus. Rakennus on toiminut Vilniemen kartanon työntekijöiden asuntona. Turkia Lähde: ehdotettu Evakkopolku Lähde: ehdotettu MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08) ( ) Summan tehtaat, tehdasalue ( ) Summan tehtaat, Petkeleen asuntoalue ( ) Summan tehtaat, Siitosen tyyppitalot ( ) Myllykylän myllymaisema Alvar Aalto GIS Summan punatiiliset funktionalismia edustavat paperitehtaan rakennukset on rakennettu meren rantaan. Tehdasalueeseen kuuluu lisäksi: - kauempana sijaitseva tiilinen, valkeaksi maalattu pumppuasema (1954 A. Aalto). ( : , GIS) Tehtaan vieressä olevalla Petkeleen asuinalueella sijaitsevat 18 aidoin toisiinsa liitetyt yhden ja kahden perheen talot. - huoltorakennus A. Aalto - kolme virkailijarakennusta 1980-luvun alku, Maunu Siitonen 7 kaksikerroksista, puurakenteista tyyppitaloa on alun perin rakennettu Summan tehtaiden työntekijöille. 1919, 1930-luku ( : , GIS) Vehkajoen Sahakoski on ollut huomattava myllypaikka jo 1600-luvulla. Nykyinen hirsirakenteinen mylly valmistui 1919 ja sen rakennuksiin kuuluu mylly turbiinitunneleineen, kivipato ja ulkokatoksia. Myllyä korotettiin kerroksella luvun vaihteessa ja vuonna 1979 myllyyn tehtiin laajennusosa. Myllyllä on tärkeä asema maisemassa sekä teollisuushistoriassa. Se muodostaa kokonaisuuden yhdessä Heimolan tilan rakennusryhmän ja Myllykylän kartanopuiston kanssa. Summa Lähde: RKY 1993, RKL, Teo Summa Lähde: RKY 1993, VAT 2008, RKL, Teo Uusi-Summa Lähde: ehdotettu Myllykylä Lähde: RKY 1993, KLR, Teo ( ) Oy Piikkikala Ab:n rakennus ( ) Pitkä-Kotkan kivilouhokset ja 1930-lukujen vaihde ( : , GIS) Aumakattoinen ja tiilinen tehdasrakennus 1700-luku GIS Kotkanselällä olevassa saaressa on laaja ja hyvin säilynyt louhosalue. Saaren poikki kulkee vanha kuljetustie. Kuuluu Virolahden graniittilouhoksien kokonaisuuteen. Alakylä Kuorsalo Lähde: VAT 2008, KLR 86 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

87 HAMINA ( ) Kattilakosken sahan paikka ( : , GIS) Salmentojärven suulla sijaitsee Kattilakosken sahan rakennusten kiviperustuksia. Onkamaa, Teo ( ) Ristiniemen tehdasalue ( ) Metsäkylän sahan paikka ( : , GIS) Ristiniemen pohjoiskärjessä on ollut Carl Henrik Ahlqvistin perustamat lasitehdas ja saha. Aikansa suurimpiin laskettava saha toimi vuosina ja lasitehdas Alue on myös puutavaran laivauksen historian kannalta merkittävä, sillä sahan tuotteita laivattiin proomuilla ja laivoilla Ristiniemestä mm. Englantiin, Saksaan ja Espanjaan. ( : , GIS) Metsäkylän ensimmäinen saha perustettiin vuonna 1730 ja samalla paikalla on ollut useita sahoja siitä lähtien aina alkupuolelle asti. Ristiniemi Lähde: Teo Metsäkylä, Sahakoski, Teo ( ) Koskelan mylly ja saha (Virokosken saha) ( ) Keisarinkosken saha 1854 Mylly 1909 Pärehöylä 1936 Saha Kymenlaakson huomattavimpia vanhoja mylly- ja sahaympäristöjä. Virokoski, Virojoki, Turkia, Teo ( : , GIS) Keisarinkoski Lähde: KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

88 HAMINA ( ) Linnakallion louhos Historiallisen ajan muinaisjäännös Louhos uudelta ajalta. Louhoksesta saaduista kivistä tehtyjä röykkiöitä on alueella useita. ( : ) LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09) ( ) Suuri rantatie/ Alinen Viipurintie/ Kuninkaantie GIS Turusta Viipuriin jo keskiajalla (1340- tai 1350-luvulla) kulkenut Suuri Rantatie on säilyttänyt Haminan alueella suurelta osaltaan perinteisen linjauksensa. Tien tärkein käyttöjakso ajoittuu 1700-luvulle, jolloin se oli osa Tukholman ja Pietarin välistä postitietä. Tie toimii 35,2 km pätkältä museotienä Haminan Tallinmäen ja Virolahden Virojen kylän välillä. Tien kilometripylväät ja maitolaiturit sekä kaiteet on kunnostettu. Lähde: matm, RKY 1993, VAT 2008, Tieh ( ) Salmen silta 1904 M. Byskata ( : , GIS) Salmen kaksiaukkoinen kiviholvisilta sijaitsee entisellä Haminan kaupungin ja Vehkalahden kunnan rajalla Husulan paikallistiellä. Silta on 57,60 m pitkä. Salmenkylä Lähde: RKY 1993, KLR, Tieh 88 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

89 HAMINA ( ) Salmenvirran rautatiesilta ( ) Mullinkosken silta ( ) Haminan rautatieasema ( ) Hamina Valkealan tie ( ) Haminan Lappeenrannan tie ( ) Myllykylän yksiaukkoinen kivisilta ( ) Yksiaukkoinen Kiviholvisilta ja myllynpaikka 1899 ( : , GIS) Alkuperäiset tukikiveykset ovat säilyneet. Yhdessä Salmen sillan kanssa sillat muodostavat maisemallisen kokonaisuuden Salmen sillasta itään sijaitsee Mullinkosken esijännitetty teräsbetoninen palkkisilta, joka on niin ikään museosilta. Silta on ensimmäinen ruotsalaisen suunnitelman mukaan Mangelin menetelmällä esijännitetty silta Suomessa. 1899, myöhemmin pidennetty ( : , GIS) Inkeroinen - Hamina radan pääteasema. Henkilöliikenne radalla loppui Nykyään linja-autoasema. - Tiilinen veturitalli 1890-luku ( : , GIS) GIS Vanha maantie on kulkenut Haminan ja Valkealan välillä jo ainakin 1700-luvulla. Tien varteen sijoittuu useita historiallisia kohteita ja sen maisemallisesti tärkeimmät osuudet sijoittuvat Summan- ja Sippolanjoen ranta-alueille. GIS Päijärveltä uudelle maantielle johtava tie on yhtenäinen ja maisemallisesti merkittävä Pietari Sikanen, muutoksia 1950-luku ( : , GIS) Sillan rakentamisen yhteydessä jokea on syvennetty. Siltaa on myöhemmin levennetty ja sen päälle on valettu betonikansi luvun alku ( : , GIS) Sillan etelä- ja pohjoispuolella on vanhojen myllyjen kiveyksiä. Salmenkylä Salmenkylä, Husula Lähde: VAT 2008, Tieh Haminan keskusta Myllykylä Paijäri ( ) Silta 1900-luvun alku ( : , GIS) Vehkajoen ylittävä Haminan - Lappeenrannan tien betonipakkisilta. Vehkajoki KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

90 HAMINA ( ) Ihamaan yksiaukkoinen kiviholvisilta 1900-luvun alku ( : , GIS) Joen rannassa, sillan molemmin puolin on harkkokivistä tehdyt seinämät. Ihamaa MUUT KOHTEET (10) ( ) Volkonskin lehto 1798 ( : ) Rykmenttikomentaja Nikolaj Volkonski perustama puistometsikkö. Saviniemi ( ) Linnanmäki ympäristöineen ( ) Pistoolikivet ( ) Tontinvuori ( ) Vanhat kylänpaikat ( : , GIS) Jo keskiajalla tunnettu kauppapaikka, jolla on ollut myös puolustuksen kannalta tärkeä rooli 1700-luvulla. Linnamäellä arvellaan sijainneen muinaislinna ja sen vanhin rakennuskanta on 1800-l lopulta. Vanhan Viipuriin johtavan tien molemmilla puolilla oli kaksi siirtolohkaretta, joiden takana maantierosvot perimätiedon mukaan piileskelivät. Enää toinen tienvarsinäkymän kivistä on jäljellä. ( : , GIS) Muinainen (keskiaikainen) vartiovuori, jonka laella on aurinkokello. Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat kylänpaikat Haminan alueella: - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Heitto ( : ) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Kärki ( : ) - Metsäkylä (Skogby) Toikka ( : ) - Metsäkylä (Skogby) Mattila ( : ) - Metsäkylä (Skogby) Koivu ( : ) - Lankila (Langila) ( : ) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Haapaniemi ( : ) - Kitula (Kitulaby) Kitunen ( : ) - Kolsila (Routsby) Pousi ( : ) - Kolsila (Routsby) Lääti ( : ) - Kolsila (Routsby) Kolsi ( : ) - Kolsila (Routsby) Forsell ( : ) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Tulokas ( : ) - Kitula (Kitulaby) Törö ( : ) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Yrjönen ( : ) - Kitula (Kitulaby) Kaipiainen ( : ) Salmenkylä Rakila Lähde: ehdotettu Pyötsaari Lähde: ehdotettu 90 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

91 HAMINA - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Suikkanen ( : ) - Husupyöli (Husuböle) ( : ) - Husupyöli-Pyöli (Böle) ( : ) - Ihamaa (Ihaxama) Koski ( : Ihamaa (Ihaxama) Harju ( : ) - Ihamaa (Ihaxama) Lanki ( : ) - Ihamaa (Ihaxama) Pakkanen ( : ) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Klemettilä ( : ) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Muuri ( : ) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Luomala ( : ) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Parkko ( : ) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Kiri ( : ) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Suurnäkki ( : ) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Ojala ( : ) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Vähänäkki ( : ) - Mäntlahti (Mentelax) Vanhakylä ( : ) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Timperi ( : ) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Hasu ( : ) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Haapanen ( : ) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Pakkanen ( : ) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Porkka ( : ) - Sivatti (Sigvartsby) Kujala ( : ) - Reitkalli (Bredskallaby/Bässeby) Kylänpää ( : ) - Reitkalli (Bredskallaby/Bässeby) Jokiranta ( : ) - Reitkalli (Bredskallaby/Bässeby) Viikari ( : ) - Salmenkylä (Strömsby) Viikki ( : ) - Salmenkylä (Strömsby) Tompuri ( : ) - Salmi (Salmisby) ( : ) - Sivatti (Sigvartsby) Puonti ( : ) - Sivatti (Sigvartsby) Pousi ( : ) - Sivatti (Sigvartsby) Lonka ( : ) - Myllykylä (Kvarnby) Puonti ( : ) - Sivatti (Sigvartsby) Takaharju ( : ) - Rakila/Brakila (Braksby) ( : ) - Sivatti (Sigvartsby) Töytäri ( : ) - Summa (Summaby) Raja ( : ) - Summa (Summaby) Sakki ( : ) - Summa (Summaby) Pasi ( : ) - Summa (Summaby) Kartano ( : ) - Summa (Summaby) Suortti ( : ) - Summa (Summaby) Seppä ( : ) KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

92 HAMINA ( ) Houtere Tammio (Stamö) ( : ) - Turkia (Turkiaby) Ala-Jääski ( : ) - Turkia (Turkiaby) Ylä-Jääski ( : ) - Sivatti (Sigvartsby) Peri ( : ) - Paijärvi (Paiyervi) Luoma ( : ) - Myllykylä (Kvarnby) Teikari ( : ) - M'äntlahti (Mentelax) Hovi ( : ) - Neuvoton (Lill Nevitto) Kaaro ( : ) - Neuvoton (Lill Nevitto) Penttilä ( : ) - Neuvoton (Lill Nevitto) Suntio ( : ) - Onkamaa (Ongama) Lahti ( : ) - Onkamaa (Ongama) Puhakka ( : ) - Onkamaa (Ongama) Ylä-Liikkala ( : ) - Onkamaa (Ongama) Ala-Liikkala ( : ) - Reitkalli (Bredskallaby/Bässeby) Tanska ( : ) - Paijärvi (Paiyervi) Pakkanen ( : ) - Reitkalli (Bredskallaby/Bässeby) Paljakka ( : ) - Pampyöli (Bamböle/Hirvelä) Heijari ( : ) - Pampyöli (Bamböle/Hirvelä) Nopanen ( : ) - Pyhältö (Pöhelde) Mäki ( : ) - Pyhältö (Pöhelde) Mäenpää ( : ) - Pyhältö (Pöhelde) Liikkanen ( : ) - Pyhältö (Pöhelde) Toivola ( : ) - Pyhältö (Pöhelde) Paronene ( : ) - Pyhältö (Pöhelde) Perilä ( : ) - Pyhältö (Pöhelde) Vähä-Uski ( : ) - Pyötsaari (Bötesö) ( : ) - Myllykylä (Kvarnby) Jaakkola ( : ) - Onkamaa (Ongama) Tilli ( : ) - Töytäri (Stensböle/Stöder) ( : ) - Husula (Bocksböle) ( : ) - Metsäkylä (Skogby) Klemola ( : ) - Vehkjärvi (Vehkyervi) Uski ( : ) - Vilniemi (Villnäs) Suomalainen ( : ) - Vehkjärvi (Vehkyervi) Holländer ( : ) - Vilniemi (Villnäs) Lavonen ( : ) - Vilniemi (Villnäs) Muuri ( : ) - Vilniemi (Villnäs) Silvo ( : ) - Kuorsalo (Korusala) ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Kivivallit ( : ) 92 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

93 HAMINA ( ) Iivikivuori ( ) Reitkalli Tupatöyräänmäki ( ) Sivatti Vihdaskankaanniitty ( ) Pampyöli Kypäräaukia ( ) Summa Veskuransuo Historiallisen ajan muinaisjäännös Ryssänuuni ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Hiilimiilu ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Jatulintarha ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Kivilatomus ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Tervahauta ( : ) ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11) ( ) Tammion Västarin rautakautiset hautaröykkiöt ( ) Ilkanopyöli ( ) Rutakorpi ( ) Haralinmäki ( ) Saunaniemi ( ) Pässkärri ( ) Korvenharju ( ) Lappalaisenniemi ( ) Lokapää 1 ja Tammion Västärin saaressa sijaitsee kaksi röykkiöhautaa. Röykkiöt sijaitsevat saaren kaakkoispäässä, 50 metriä niemen itärannasta, silokallion reunalla. Röykkiön halkaisija on noin 5,5 metriä ja korkeus 0,6 metriä. kallioterassin reunalla oleva pienempi röykkiö on sitä 1,5 metriä alempana. Röykkiöt on sijoitettu viikinkiaikaan eli luvuille ekr. ( : ) Pronssi- ja/tai rautakautinen hautaröykkiö ( : ) Pronssikautinen hautaröykkiö ( : ) Ajoittamaton kiviröykkiö/rakennelma ( : ) Ajoittamaton kivilatomus/rakennelma ( : ) Pronssi- ja/tai rautakautinen hautaröykkiö ( : ) Pronssi- ja/tai rautakautinen hautaröykkiö ( : ) Pronssikautinen hautaröykkiö ( : ) Pronssikautinen hautaröykkiö ( : ), rauh., H&R KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

94 HAMINA ( ) Ruunanpohjanvuori ( ) Talvipajanvuori ( ) Heinsuo ( ) Heinsuo ( ) Kellokoski ( ) Suurivuori ( ) Kylänpää ( ) Mäkelä ( ) Rantala ( ) Koskela ( ) Sartonen ( ) Kuusela ( ) Kivimaa ( ) Houvanmäki ( ) Houvanmäki ( ) Gyllingin kauppa ( ) Klemolan seisake Pronssikautinen hautaröykkiö ( : ) Pronssikautinen muinaisjäännösryhmä ( : ) ( : ) Rautakautinen kuppikivi ( : ) Pronssi- ja/tai rautakautinen hautaröykkiö ( : ) ( : ) Kivikautinen hautapaikka ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) Kivikautinen raaka-aineen hankintapaikka, louhos ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) 94 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

95 HAMINA ( ) Kuusisto ( ) Klemolan Peltokumpu ( ) Kelkkamäki ( ) Santamäki ( ) Hietojanvuori ( ) Välttikangas ( ) Lännenmaa ( ) Lempiö ( ) Tonttila ( ) Lautamies-Uski ( ) Mokkala ( ) Ahola ( ) Jaskala ( ) Puustellinharju ( ) Rännärinoja ( ) Männistö ( ) Ahola/ Punamultapelto ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

96 HAMINA ( ) Kuorikka ( ) Hanisuo ( ) Hanisuonkangas ( ) Töyrylä ( ) Rinne ( ) Harjula ( ) Lamminmaa ( ) Hitonharjun Pirunpesä ( ) Savilahti ( ) Pörstinki ( ) Kipanaisenniemi ( ) Linnakallio ( ) Oronoja ( ) Oronoja ( ) Tursanmetsä ( ) Tursanmetsä ( ) Ruoti ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) Kivikautinen louhos ( : ) Rautakautinen hautasöykkiö ( : ) Rautakautinen kiviröykkiö ( : ) Rautakautinen hautaröykkiö ( : ) Pronssikautinen hautaröykkiö ( : )' Varhaismetallikautinen muinaisjäännösryhmä ( : ) Varhaismetallikautinen asuinpaikka ( : ) Pronssi- ja/tai rautakautinen hautaröykkiö ( : ) Rautakautinen ja/tai keskiaikainen kiviröykkiö ( : ) ( : ) 96 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

97 HAMINA ( ) Lakaliininmäki ( ) Vanhatalo ( ) Viidankangas ( ) Viidankangas ( ) Hietala ( ) Viita ( ) Suuri Sikovuori ( ) Tommola ( ) Luoperinvuori ( ) Leirinkangas ( ) Lehtiniemi ( ) Posti-Ahokas ( ) Uusiniitty ( ) Tavastsaari ( ) Tursankallio ( ) Väärämäki ( ) Mäntymäki ( : ) Varhaismetallikautinen asuinpaikka ( : ) Kivi- ja/tai pronssikautinen asumuspainanne ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) Kivikautinen louhos ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) Pronssikautinen hautaröykkiö ( : ) Pronssikautinen kiviröykkiö ( : ) Rautakautinen hautaröykkiö ( : ) Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö ( : ) KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

98 HAMINA ( ) Tupakangas ( ) Tupakangas ( ) Tupakangas ( ) Mäntymäki ( ) Koivukorpi ( ) Koivukorpi ( ) Koivukorpi ( ) Koivukorpi ( ) Kallioharju ( ) Hunkerinoja ( ) Mustakorpi Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö ( : ) Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö ( : ) Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö ( : ) Rautakautinen kiviröykkiö ( : ) Rautakautinen hautaröykkiö ( : ) Rautakautinen hautaröykkiö ( : ) Rautakautinen hautaröykkiö ( : ) Rautakautinen hautaröykkiö ( : ) Pronssikautinen hautaröykkiö ( : ) Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö ( : ) Rautakautinen hautaröykkiö ( : ) RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12) ( ) Pohjanpellon Pihakuusi ( ) Aittakorven koivu ( ) Kaksityvimänty ja puukataja ( ) Kokkolan koivu ( : , GIS) Suuri leveä pihakuusi ( : , GIS) Pienehkö kaksityvinen koivu Neuvoton Peruste: Lähde: Metsäkylä Peruste: Lähde: ( :672810, GIS) Pitkälampi, Metsäkylä Peruste: Lähde: ( : , GIS) Suuri latvasta kuivunut koivu Metsäkylä Peruste: Lähde: 98 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

99 HAMINA ( ) Lepikon käärmekuusi ( ) Metsäkylän nelirunkokataja ( ) Vatajan kataja ( ) Puutarhakoulun kuuset ( ) Reitkallin kynäjalava ( ) Reitkallin nauhakuusi ( ) Reitkallin tammi ( ) Helluntaikivi ( ) Ihakkasuon pylväskataja ( ) Joulukivi + pihlajat ( ) Kankalan kuusi ( ) Rahamäen kataja ( ) Tipotingin siirtolohkare ( ) Ormussuon pensaskuusi ( ) Sahakosken kampakuusi ( ) Horsvallin lehmus ( ) Kuuselan pylväskataja ( : , GIS) Keskikokoinen käärmekuusi ( : , GIS) Neljän katajarungon ryhmä peltoaukealla ( : , GIS) Suuri puumainen kataja Kaksi suurta kuusta ( : , GIS) ( : , GIS) Suuri haarainen kynäjalava ( : , GIS) Suuri nauhakuusi ( : , GIS) Suurehko tammi pellon laidalla ( : , GIS) Suuri siirtolohkare ( : , GIS) Suuri yksirunkoinen pylväskataja ( : , GIS) Suuri pihlajien ympäröimä siirtolohkare ( : , GIS) Suuri leveä harvaoksainen kuusi ( : , GIS) Suuri alaosistaan kuivunut puumainen kataja ( : , GIS) Suuri rapakivisiirtolohkare Metsäkylä Peruste: Lähde: Metsäkylä Peruste: Lähde: Metsäkylä Peruste: Lähde: Reitkalli Peruste: Lähde: Reitkalli Peruste: Lähde: Reitkalli Peruste: Lähde: Reitkalli Peruste: Lähde: Pieni Kannusjärvi Peruste: Lähde: Pieni Kannusjärvi Peruste: Lähde: Pieni Kannusjärvi Peruste: Lähde: Pieni Kannusjärvi Peruste: Lähde: Pieni Kannusjärvi Peruste: Lähde: Myllykylä Peruste: Lähde: ( : , GIS) Myllykylä Peruste: Lähde: ( : , GIS) Suuri leveä kampakuusi ( : , GIS) Metsälehmus + ympäröivä kivikkoalue ( : , GIS) Suurehko pylväsmäinen tienvarsikataja Myllykylä Peruste: Lähde: Paijärvi Peruste: Lähde: Luomanmäki Peruste: Lähde: KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

100 HAMINA ( ) Rauhalan pihavaahterat ( ) Orolan kataja ( ) Salmentojärven sikermäkuuset ( ) Portinmäen surukuusi ( ) Kinnarinmäen kolmoiskoivu ( ) Kanamäen mänty ( ) Harjun kaksi kuusta ( ) Harjun pallokuuset ( ) Mustolan tuulenpesämänty ( ) Hitonharjun pirunpesä ( ) Vanha kilpikaarnamänty ( ) Lehtisen tervaleppä- ja mäntylehto ( ) Ulko-Tammion lehto ( ) Pieni-Vaskon rantalehto ( ) Kannusjärven korkeavuori ( ) Suviranta ( ) Onkamaan vuorimunkinalue ( : , GIS) 3 suurta haaraista pihavaahteraa ( : , GIS) Pylväsmäinen kataja ( : , GIS) 7 pienen sikermäkuusen ryhmä ( : , GIS) Suuri surukuusi pienen suon laidalla ( : , GIS) Vaakasuoran koivun rungosta 3 pystyrunkoa ( : , GIS) Suuri mänty, jonka runkoon on iskenyt salama Ihamaa Peruste: Lähde: Kitula Peruste: Lähde: Salmentojärvi Peruste: Lähde: Onkamaa Peruste: Lähde: Pyhältö Peruste: Lähde: Yläkailanen Peruste: Lähde: 2 suurta pihakuusta joen rannalla Peruste: Lähde: 2 pientä tuulenpesäkuusta Peruste: Lähde: Kaunis tuulenpesämänty lähellä tietä Peruste: Lähde: ( : , GIS) Kvartsilouhos (myös muinaisjäännös) ( : , GIS) Vanha, suuri kilpikaarnamänty (GIS) (GIS) (GIS) ( : , GIS) Luonnonjyrkännemetsikkö 0, 57 ha ( : , GIS) Vanhaa metsää rannalla 58,053 ha ( : , GIS) Pieni kallioalue 0,08 ha Lankila Peruste: Lähde: Pyhältö Peruste: Lähde: Kuorsalo Peruste: Lähde: Peruste: Lähde: Kuorsalo Peruste: Lähde: Peruste: Lähde: Peruste: Lähde: Peruste: Lähde: 100 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

101 HAMINA ( ) Suonsaaren säästömetsä ( : , GIS) Mäntyä ja kuusta kasvava metsä 0,39 ha Peruste: Lähde: KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

102 HAMINA LÄHTEET: Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö Hamari Pirjo ja Ranta Helena (toim.). Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto. Helsinki Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Knapas, Marja Terttu (1984) Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:20. Kymenlaakson maakuntaliitto & Kymenlaakson Maakuntamuseo & Kymenlaakson seutukaavaliitto. Kotka. Koponen Martti ja Puutiainen Hannu Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle Korhonen, Martti: Kymi. Virta-kartano-pitäjä. Kotkan kaupunki. Kotka Kouvola Yleiskaavallinen suunnitelma, Liite 3: Kulttuurihistorialliset rakennukset ja ympäristöt Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A: Kymenlaakson seutukaava Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 Mökkönen, Teemu: Hamina-Fredrikshamn. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Museovirasto. Rakennushistorian osasto Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto Tiehallinnon museotiet ja -sillat, Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008 SÄHKÖISET LÄHTEET: KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

103 IITTI Iitin kunnan kartoitti Eeva Rapola kesällä Iitti erosi Hollolan, Lappeen ja Vehkalahden takamaista itsenäiseksi kirkkopitäjäksi 1539 ja on siten Pohjois-Kymenlaakson vanhin kunta. Varhaisimmat Iitin asutuksesta kertovat jäänteet ovat kuitenkin jo kampakeraamiselta ajalta ekr. Asutus alueelle vakiintui 1000-luvulle tultaessa. Pitäjä oli 1500-luvulla laaja sillä se käsitti myös nykyisen Jaalan, Valkealan, Kouvolan ja Kuusankosken alueet sekä osan Mäntyharjusta. Nykyisen muotonsa Iitti sai vuonna 1921, jolloin Kuusankosken tehdastaajamasta muodostettiin oma kunta. Kunnan taloudellisen ja hallinnollisen keskuksen muodostaa nykyisin Kausala, joka erityisesti ja 1970-luvuilla kasvoi nopeasti. Vanha keskus on kulttuurihistoriallisesti arvokas Iitin kirkonkylä. Iitin läpi virtaa Kymijoki pohjoisesta itään. Kunnan läpi kulkee myös Ensimmäinen Salpausselkä, joka jakaa kunnan kahteen erilaiseen ympäristöön. Tämä myös kirkkoperinteisiin perustuva Iitin historiaa leimaava jako jakaa kunnan pohjoiseen Ensimmäisen salpausselän pohjoispuoliseen järvialueeseen ns. Veskansaan ja eteläpuoliseen Maakansaan, johon on keskittynyt kunnan maataloustuotanto. Vuonna 1743 Turun rauhan seurauksena Iitistä tuli rajapitäjä. Sotatoimialuetta Iitti oli vuosien sodassa, jolloin käytiin kuuluisa Keltin parakkien eli Tillolan taistelu luvun loppupuolella Iitin asukasluku kasvoi voimakkaan teollistumisen (Kuusankoski) ansiosta. Alueen taloudelliselle kasvulle loi edellytykset Riihimäen Pietarin rata ja maatalouden uusiutuminen. Vuonna 2007 Iitissä oli 7208 asukasta sen pinta-alan ollessa 685,09 km² ja josta maapinta-alaa on 587,83 km² ja sisävesiä 97,26 km²

104 IITTI SISÄLLYS LYHENTEIDEN SELITYKSET 105 IITTI (142) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 106 Pienmaisemat (02) 107 Perinnemaisemat (03) 109 Sotahistorialliset kohteet (04) 109 Uskonnolliset kohteet (05) 110 Rakennukset ja pihapiirit (06) 111 Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät (07) 127 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 127 Liikenneympäristöt (09) 130 Muut kohteet (10) 132 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 133 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 136 Näköalapaikat (13) 137 LÄHTEET KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

105 IITTI LYHENTEIDEN SELITYKSET Arvoluokka / peruste vm mm pm ehdotettu rauh. museosilta valtakunnallisesti merkittävä maakunnallisesti merkittävä paikallisesti merkittävä kohde ehdotettu tekijän toimesta lailla suojeltu alue tai kohde Lähde RKY 1993 VAT 2008 mv Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008 Museovirasto KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A: matm Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö KKayh KSp KSYK Tieh Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Tiehallinnon museotiet ja sillat, Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, Kouvolan seudun kuntayhtymä; moniste; Kyläkoulujen kunnostaminen ja säilyttäminen Koponen, Martti, Poutiainen, Hannu. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle 3 Rakennusinventointi, Kymijoen-Konniveden vesistöalue. Jukka Pakkanen ja Jarkko Puro Kymenlaakson kulttuuriympäristöjen toimenpideohjelma luonnos (Kymenlaakson rakennuskulttuuri- kirjasta pois jääneitä kohteita) Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina. KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

106 IITTI MAISEMA-ALUEET (01) ( ) Haapakimolan kulttuurimaisema Haapakimolan kulttuurimaisema muodostuu laajahkoista alavista jokivarsiviljelmistä. Peltotasankoa rajaa muutama maisemallisesti näkyvä, jyrkkärinteinen mäki. Alueen halki johtavien vanhojen kyläteiden risteyksessä sijaitsee maisemallisesti näyttävä kyläkokonaisuus, johon kuuluu useita tiloja, koulu, kaupparakennus ja työväentalo. ( ) Iitin kirkonkylän ja Radansuun kulttuurimaisema ( ) Kausala ( ) Kimolan kanava (vrt. Jaala) ( ) Lyöttilän kulttuurimaisema Maisemakuva muodostuu metsäisten kumpareiden, viljelysaukeiden ja vesistön vaihtelevuudesta. Iitin kirkonkylä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla, kolmen järven välisellä harjun muodostamalla kannaksella. Perinteisen nauhamaisen kyläraitin ja rakennuskantansa hyvin säilyttänyt vanha maaseutukylä. Kyläraittien risteyksessä sijaitsee vanha kaunis kirkko hautausmaineen. Kyläympäristössä myös runsas vanha puusto. Kirkonkylän eteläpuolella arvokasta rakennusperinnettä ja avointa maisemaa edustaa Radansuun entinen viljelysaukea. Alueella on ollut pysyvää asutusta 1400-luvulta lähtien. Useita säilyneitä rakennuksia ja tilakokonaisuuksia 1800-luvulta. Riihimäki Pietari radan aseman ympärille muodostunut kyläympäristö luvun lopun asemakokonaisuus ja 1900-luvun alkuvuosikymmenien kyläkeskusta. Vuonna 1966 valmistunut, puutavaran uittoa varten rakennettu Kimolan kanava kulkee edustavien viljelyaukeiden ja jylhien kallioisien maiden halki yhdistäen Konniveden ja Pyhäjärven. Iitin puolella laakso jatkuu aluksi kapeana lehtipuurivien reunustamana kanavana ja sitten vähitellen leventyen vuonomaiseksi lahdeksi Konneveteen, Lyöttilän kulttuurimaisema muodostuu Kymijoen vesistön järvialueisiin liittyvästä laajasta viljelystasangosta, jota mäkiset metsäsaarekkeet pirstovat. Alueella on satoja vuosia jatkunut viljelyskulttuuri. Säilyneet kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ovat enimmäkseen luvulta. Alueen halki kulkee kylätie, jonka varteen on sijoittunut pääosa asutuksesta. Keskeinen maisematekijä on mm. Rauhanmäen tilakokonaisuus. Lähde: matm, RKY 1993, VAT 2008, KLR, KKayh Lähde: KKayh ( ) Saaraisten kulttuurimaisema Kaalijoen tasangolle muodostunut viljelysmaisema. Alueella melko harvaan maatiloja. Rakennusten vanhin kerrostuma 1800-luvulta. ( ) Sojonläänin kulttuurimaisema Kulttuurimaiseman muodostavat jokivarren kapeat peltoalueet ja 1900-luvun rakennusryhmät ja tiestö. Alueella 1900-luvun rakennusryhmiä: - Lero - Unhola - Vahteristo - Mäyrä, KKayh 106 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

107 IITTI ( ) Sääskjärven kulttuurimaisema Kulttuurimaisema muodostuu Sääskjärveä ympäröivästä viljelysaukeasta ja Myllylän kylän jokilaaksosta. Viljelysaukeita rajaavat metsäiset kallioalueet, joista näyttävin on Haukkavuori. Sääskjärven yläpuolitse kulkee vanha kylätie seuraillen osin rantaa osin metsän reunaa. Alue on ollut huomattava viljelyalue jo 1500-luvulla. Viljelysaukeiden laitamilla, metsän rajassa sijaitsee useita maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti huomattavia tilakokonaisuuksia kuten mm. Massi ja Perheniemen kartano. Lähde: matm, KLR ( ) Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema Yhtenäinen Kymijoen rantamien viljelyalue. Alueen maisema muodostuu eteläosassa kapeahkosta yhtenäisestä peltoalueesta ja pohjoisosissa pienemmistä metsien saartamista peltoalueista ja yksittäistaloista. Kymijokea seurailee vanha kylätie, jonka varrelle asutus on sijoittunut nauhamaisesti. Seutu on vanhaa eräkauden asuinaluetta ja alueelta on tehty useita esihistoriallisia löytöjä. Alue on maisemallisesti merkittävä ja se kuuluu Kymijoen rantaalueiden asutushistoriaan., KKayh ( ) Vuolenkosken kulttuurimaisema ( ) Väärtin ja Kymentaan kulttuurimaisema Vuolenkosken maisemakokonaisuuden muodostaa Toiselta Salpausselältä etelään ja kaakkoon viettävä, loivasti kumpuileva viljelyalue. Viljelysmaisemaa kirjavoittavat kummuilla sijaitsevat asumus- ja metsäsaarekkeet. Alueen maisemallisensolmukohdan muodostaa Vuolenkoski, jossa Kymijoki leikkaa Toisen Salpausselän. Ympäristöön liittyy runsaasti esihistoriallisia jäänteitä. Vuolenkoski oli luvulla Iitin suurin kylä. Paikalla on myös merkkejä ja rakenteita uittohistoriasta mm. Siltasaaressa. Maisemaa hallitsevat korkeat selänteet. Väärtin ja Kymentaan kylät muodostavat kulttuurimaisema-alueen Märkjärven pohjoispuolelle. Lähde: matm, KKayh PIENMAISEMAT (02) ( ) Hiisiön kyläkokonaisuus Kylä edustaa 1900-luvun alkupuolen teollisuuden muokkaamaa ympäristöä. Kylässä toiminut rullatehdas Kyläkokonaisuudessa on useita alueen teollistumishistoriaan liittyviä rakennuksia. Hiisiö KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

108 IITTI ( ) Kalaksuen kyläkokonaisuus Keskimmäisen ja Ylimmäisen järviin rajautuva viljelysalue. Kyläkokonaisuudella huomattavaa maisemallista merkitystä. Koskenniska ( ) Koskenniskan kyläkokonaisuus ( ) Inkerinmaa ( ) Kotojärven viljelysmaisema ( ) Muikkulan kulttuurimaisema ( ) Ojasuon maatilamiljöö ( ) Niinimäen kulttuurimaisema ( ) Ruuhalan kulttuurimaisema ( ) Säyhteen kulttuurimaisema ( ) Perheniemen kartano ja kulttuurimaisema ( ) Heinäojan laakso Luonnonmaisema-aluetta, jossa sijainnut vanhoja erätaloja. Asutushistoriaan liittyvä alue. Kotojärven rannoille muodostunut viljelysalue. Kantatilat 1500-luvulta. Rakennuskannalla maisemallista ja rakennushistoriallista merkitystä. Nykyisin alue rautatien halkaisema. Keskeisenä maisemaelementtinä Parolanmäen pappila. Alueen läpi kulkee historiallinen Hämeelinnan-Viipurin tie. Iitin ja Kymijoen asutushistoriaan liittyvä paikka, jossa esihistoriallisia jäänteitä. Ruuhalan rakennusryhmä luvulta edustaa Iittiläistä rakennuskulttuuria. Merkittävä maisemakokonaisuus. Säyhteen kylän viljelysmaisema on muodostunut luvulla. Perheniemen kartano on perustettu 1600-luvulla. Kartanon rakennusryhmä sijaitsee edustavasti Sääksjärven pohjoisrannan avarassa kulttuurimaisemassa. Perheniemen kartano on ollut evankelisena opistona vuodesta Heinäojan varren viljelyslaakso, jota rajaa pohjoispuolella kallioselänne. Lähde: KKayh Vuolenkoski Lähde: KKayh Perheniemi Lähde: RKY 1993 Sääskjärven kulttuurimaisema Lähde: KKayh Vuolenkosken kulttuurimaisema 108 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

109 IITTI PERINNEMAISEMAT (03) ( ) Sjögrenin katajamäki ( ) Perttolan niitty ( ) Toikkavuoren niitty ( ) Viskarinmäen Laidun ( ) Urpasen haka ( ) Taasian metsälaidun ( ) Mustasaaren laidun (HÄVINNYT) Sitikkala Lähde: KSp Kauramaa Lähde: KSp Kymentaka Lähde: KSp Lyöttilä Lähde: KSp Sitikkala Lähde: KSp Taasia Lähde: KSp Kymentaka Lähde: KSp SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04) ( ) Kontvuoren I maailmansodan aikainen Kuukso Peruste: Lähde: 2 kenttälinnoitus ( ) Seuraintalon kenttälinnoitus ( ) Töyrylän kenttälinnoitus ( ) Kiviharjun kenttälinnoitus ( ) Tervaharjun kenttälinnoitus ( ) Suopellon kenttälinnoitus I maailmansodan aikainen I maailmansodan aikainen I maailmansodan aikainen I maailmansodan aikainen I maailmansodan aikainen Lyöttilä Peruste: Lähde: 2 Lyöttilä Peruste: Lähde: 2 Lyöttilä Peruste: Lähde: 2 Tillola Peruste: Lähde: 2 Tillola, Inginmaa (Kuusankoski) Peruste: Lähde: 2 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

110 IITTI ( ) Leirinmäen 1969 Perheniemi muistokivi USKONNOLLISET KOHTEET (05) ( ) Kirkon paikka Paikalla muistokivi Iitti kk Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema ( ) Iitin kirkko 1693 Taavi Juhonpoika Josef Stenbäck Edustaa Suomen vanhaa puukirkkoarkkitehtuuria. Kirkon on tasavartinen ristikirkko, jota kattaa jyrkkä paanukatto. Kirkkoa ja tapulia ympäröi vanha hautausmaa. Iitti kk Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema ( ) Kirkkoherran pappila 1898 W. Forsberg, kertaustyyli Paikalla sijainnut pappila jo 1600-luvulla. Rakennusryhmä ja pihapuusto muodostaa merkittävän kokonaisuuden. - väentupa 1890/1902 paikalle siirretty - kivinavetta 1849/ aitta - riihi Iitti kk Lähde: RKY 1993, KLR Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema ( ) Tapuli 1690-l / 1700-l alku Josef Stenbäck Useita rakennushistoriallisia kerrostumia. Iitti kk Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema 110 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

111 IITTI ( ) Hautausmaan Kappeli Iitti kk Peruste: Lähde: KKayh, 5 Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema ( ) Iso-Parolan pappila ( ) Ortodoksinen tsasouna 1900-l alku W.Forsberg, kertaustyylit Historiallista merkitystä. Merkittävä maisemallinen sijainti. Niinimäki Niinimäen kulttuurimaisema Lähde: ehdotettu RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06) ( ) Seppälä ( ) Hartikka ( ) Tupasela ( ) Kaltula ( ) Tokkola ( ) Haapakimolan koulu päärakennus 1910-l, klassismi - hirsitalli kivinavetta Päärakennus 1880/1920-l Haapakimolan maisemallisesti keskeisiä rakennuksia. - tiilinavetta 1914/1917 Päärakennus 1800-l 1600-luvulta peräisin oleva tila. Edustaa Iittiläistä rakennusperinnettä. Päärakennus 1900-l alku, jugend Alueen kantatiloja 1600-luvulta. Maisemallisesti keskeinen sijainti. Päärakennus 1940-l - tiilipilarinavetta 1920-l - talousrakennus 1920-l 1937 sauna Haapakimola Haapakimolan kulttuurimaisema Haapakimola Haapakimolan kulttuurimaisema Haapakimola Haapakimolan kulttuurimaisema Haapakimola Haapakimolan kulttuurimaisema Haapakimola Haapakimolan kulttuurimaisema Haapakimola Haapakimolan kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

112 IITTI ( ) Oma-Pohja liikerakennus ( ) Seurantalo ( ) Vehkaoja ( ) Asuinrakennus ( ) Kauppa- ja asuinrakennus ( ) Asuinrakennus ( ) Seurantalo ( ) Koulu ( ) Lainajyvästö, kotiseutumuseo ( ) Seurakuntatalo ent. kunnanhuone ( ) Kansakoulu ( ) Tenhosela 1930-l klassismi Edustaa 1900-luvun alun kauppataloarkkitehtuuria. Haapakimola Haapakimolan kulttuurimaisema 1935 klassismi Haapakimola Haapakimolan kulttuurimaisema Vuolenkoski Lähde: l alku, kertaustyyli Hiisiö Hiisiön kyläkokonaisuus 1900-l alku, kertaustyylit Hiisiön kylän keskeisiä rakennuksia. Rakennustaiteellisia arvoja. Hiisiö Hiisiön kyläkokonaisuus 1900-l alku Hiisiö Hiisiön kyläkokonaisuus 1900-l alku Osa kokonaismiljöötä. Paikallishistoriallisia arvoja. Hiisiö Hiisiön kyläkokonaisuus 1900-l alku, klassismi Hiisiö Hiisiön kyläkokonaisuus 1830 empire - aitta 1750-l - riihi 1750-l, paikalle siirretty 1898 paikalle siirretty, kertaustyyli Rakennustaiteellisesti ja maisemallisesti merkittävä paikalle siirretty, empire Sijaitsee kylän keskustassa, maisemallisesti keskeisellä paikalla. Edustaa kirkonkylän vanhinta kerrostumaa. - varasto 1800-luvun alusta - sauna 1880-l kertaustyyli Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä kokonaisuus. - ulkorakennukset - pihaistutukset Iitti kk Lähde: RKY 1993, KLR Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti kk Lähde: RKY 1993, KLR Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti kk Lähde: RKY 1993, KLR Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti Lähde: RKY 1993, KLR Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema 112 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

113 IITTI ( ) Brummer ( ) Lepola ( ) Mäki ( ) Koivikko ( ) Vuorela ( ) Kirjamökki ( ) Helander ( ) Tötterman ( ) Asuinrakennus ( ) Virta 1870, kertaustyyli Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä kokonaisuus. - aitta - sauna 1850-l empire Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä kokonaisuus. - aitta - sauna - sivurakennus 1890-l, kertaustyyli Vuosisadan vaihteen kahvila- ja asuinrakennus. Keskeinen sijainti ja paikallishistoriallinen merkitys. - aitta 1890, empire Rakennus- ja paikallishistoriallinen merkitys. - aitta 1800-l alku/1900-l alku, paikalle siirretty, empire Keskeinen sijainti. - aitta 1800-l Maisemallisesti keskeinen sijainti. -aitta , jugend - aitta - ympäristö 1880-l, kertaustyylit - aitta 1800-l loppu, kertaustyylit - piharakennus 1890-l W. Forsberg kertaustyylit Alkuperäisenä säilynyt kokonaisuus luvun maatilaan liittyneitä rakennuksia. Maisemallisesti huomattavalla paikalla. - puutarha - luhtiaitta - vaja - kivikellari talli 1800-l loppu - väentupa 1800-l loppu - lauttapaikka Iitti kk Lähde: RKY 1993, KLR Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti kk Lähde: RKY 1993, KLR Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti kk Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti kk Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti kk Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti kk Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti kk Lähde: RKY 1993, KLR Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti kk Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti kk Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti kk, Kymijoki Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

114 IITTI ( ) Kioski ( ) Aitta Honninlahden rannalla ( ) Kankaanrinne ( ) Perttola ( ) Mikkola ( ) Kaupparakennus Mainitaan tilana jo 1300-luvulla. Entinen Kauramaan kyläkeskus. - aitta - riihi 1850-l Maisemallisesti keskeinen sijainti. - luhtiaitta holvattu kellari 1850-l - kalustovaja - talli 1940-l - tiilinavetta 1930-l Rak.1950-l Liittyy Kausalan rautatieaseman ympäristöön Iitti kk Lähde: KKayh, 5 Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti kk Lähde: KKayh Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Vuolenkoski Lähde: 3 Kauramaa Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema Kausala Kausala ( ) Kausalan koulu ( ) Kauppakatu 20 ( ) Kauppakatu 14 ( ) Metsä Anttila 1930 A.I.Korhonen, funktionalismi 1953 laajennus 1920 tai-30-l, klassismi Toimisto- ja asuinrakennus 1920 tai -30-l, klassismi Liike- ja asuinrakennus 1900-l alku, jugend - kaksikerroksinen aitta Kausala Kausala Kausala Kausala 114 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

115 IITTI ( ) Vanha kunnantalo Kausala Lähde: 5 ( ) Töyrylä ( ) Karrala ( ) Tuomala ja ympäristö ( ) Kalliola ( ) Tuomala ( ) Hakamäki ( ) Koskenniskan Hautala ( ) Ylä-Mäkelän tilakokonaisuus ( ) Alatalo aitta tiilipilarinavetta Talomuseoalue päärakennus l vaihde, empire Päärakennus 1800-l loppu - riihi aitta 1800-l loppu empire - kivisilta 1800-l loppu Antti Saarinen - kylän paikka palokoppi 1800-l Päärakennus 1850-l/1900-l alku, empire/kertaustyylit - aitat - sementtitiilinavetta 1920 Maisemallista ja rakennusperinteellistä merkitystä. - aitat, navetta, liiteri, välikatos, sauna - vanha myllyn paikka 1800-l alku - kivikellari - luhtiaitta - vaja 1800-luvun alkupuoli Koskenniskan Hautalan kaksikerroksinen, hirsipintainen päärakennus. Pihapiirissä on vanha luhtiaitta. Hautala oli Työväenmarssin sanoittajana tunnetun maisteri Törneroos- Tuokon kotitalo. Koliseva Lähde: ehdotettu Koliseva Koliseva Koliseva Konttila Koskenniska Heinäojan laakso Koskenniska Koskenniska Lähde: ehdotettu Heinäojan laakso Koskenniska Lähde: ehdotettu Heinäojan laakso KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

116 IITTI ( ) Tulokas ( ) Hautala ( ) Punalammi ( ) Taavila ( ) Jermilä ( ) Ent. Kuukson koulu ( ) Kurtto ( ) Lahdenpää ( ) Kymentaan ent. kyläkauppa ( ) Koulu ( ) Seurantalo ( ) Nuottatalas 1872 Sijaitsee näkyvällä paikalla kulttuurimaisemassa. - vanha navetta ja riihi 1870-l - vanha aitta 1800-l loppu - navetta/talli 1900-l alku - sikala 1940-l - traktoritalli 1940-l - sauna l l, empire Rakennuksella historiallista merkitystä. luhtiaitta 1920-l - piharakennukset 1855 Keskeinen sijainti Kuukson kylämäen rinteellä. Koskenniska Peruste: Lähde: Rpa Vuolenkosken ja Koskenniskan kulttuurimaisema Koskenniska Lähde: RKY 1993, KLR Vuolenkosken ja Koskenniskan kulttuurimaisema Säyhtee Kuukso 1939 Elis Nuuttila, klassismi Kuukso 1909 Kuukso Peruste: Lähde: Vanha päärakennus kotimuseo - uusi päärakennus rantapaja 1800-l - aitat Funktionalismi Kyläkokonaisuuden keskeisiä rakennuksia. Kymentaka Väärtin ja Kymentaan kulttuurimaisema Kymentaka Väärtin ja Kymentaan kulttuurimaisema Kymentaka Väärtin ja Kymentaan kulttuurimaisema 1906 /1960 Kymentaka Väärtin ja Kymentaan kulttuurimaisema Kymentaka Väärtin ja Kymentaan kulttuurimaisema Kymentaka Lähde: KKayh Väärtin ja Kymentaan kulttuurimaisema 116 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

117 IITTI ( ) Nokan mökki Savusauna 1800-l loppu Kymentaka Lähde: KKayh Väärtin ja Kymentaan kulttuurimaisema ( ) Autio ( ) Viskari ( ) Rauhamäki ( ) Naislahti ( ) Marlebäck ( ) Niittylahti ( ) Lyöttilän maamiesseurantalo ( ) Keitaan luhtiaitta ( ) Kolkka ( ) Paavolan puustelli Päärakennus ja aitta Päärakennus luhtiaitta mm. kivikellari ja harkkokivinavetta Päärakennus (1778/1820)1937(nykyulkoasu) klassismi, Rakennusmestari Alen Keskeinen sijainti viljelysaukean keskellä. Maisemallisesti merkittävä. - luhtiaitta 1820-l - sauna 1850-l - pappilarakennus ns. alatupa 1700-l - kivikellari 1900-l alku - karjarakennukset 1820-,1920-,1930-l - riihi 1920-,1930-l Yksittäistalo 1900-l alku - aitta 1800-l Päärakennus palanut. Säilynyt rakennuskanta 1900-luvun alusta. Lehmusistutukset. Historiallista merkitystä. Päärakennus 1922 Carolus Lindberg, klassismi Historiallista merkitystä. Kymentaka Lähde: KKayh Väärtin ja Kymentaan kulttuurimaisema Lyöttilä Lyöttilän kulttuurimaisema Lyöttilä Lyöttilän kulttuurimaisema Lyöttilä Lyöttilän kulttuurimaisema Lyöttilä Lyöttilän kulttuurimaisema Lyöttilä Lyöttilän kulttuurimaisema 1933 Lyöttilä Lyöttilän kulttuurimaisema Lyöttilä Lähde: KKayh Lyöttilän kulttuurimaisema Päärakennus ja aitta Lyöttilä Lähde: KKayh Lyöttilän kulttuurimaisema Lyöttilä Lähde: KKayh Lyöttilän kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

118 IITTI ( ) Tupaselan kalustovaja ( ) Kettula ( ) Ojasen aitat ( ) Ent. Lyöttilän koulu Päärakennus - aitta - viljamakasiini - navetta Lyöttilä Lähde: KKayh Lyöttilän kulttuurimaisema Lyöttilä Lähde: KKayh Lyöttilän kulttuurimaisema Lyöttilä Peruste: Lähde: KKayh Lyöttilän kulttuurimaisema 1931 Lyöttilä Lähde: KKayh, 5 Lyöttilän kulttuurimaisema ( ) Alatupa ( ) Kyttälä ( ) Haukkapää ( ) Yrjölä ( ) Asuinrakennus Päärakennus 1872/1928 Maisemallisesti merkittävä sijainti. - kivinavetta aittarivi 1800-l loppu - liha-aitta 1800-l alku Päärakennus 1800-l loppu/1900-l alku - aitat ja mallassauna 1800-l alkupuoli Päärakennus 1904 Maisemallisesti merkittävä talouskeskus. - luhtiaitta - navetta ja talli 1922/1937 klassismi - viljamakasiini 1920 Päärakennus 1800-l alku 1800-l alku Entinen Iso-Parolan pappilan metsänhoitajan asuinrakennus. Muikkula Muikkulan kulttuurimaisema Muikkula Muikkulan kulttuurimaisema Muikkula Muikkulan kulttuurimaisema Muikkula Muikkulan kulttuurimaisema Niinimäki Niinimäen kulttuurimaisema 118 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

119 IITTI ( ) Yrjölä Päärakennus 1800-l Säilynyt kokonaisuus. - aitat - talli - sauna - ulkorakennuksia - vanha puusto Niinimäki Niinimäen kulttuurimaisema ( ) Aunela ( ) Hannula ( ) Koivumäki ( ) Luotola ( ) Mäkipellon ( ) Paarala ( ) Radansuun kartano ( ) Jänispaju Päärakennus 1856/1920-l kertaustyyli Radansuun kyläkokonaisuuden historiallisesti merkittävä osa. - sivurakennus Jukola 1928 klassismi - sauna Päärakennus 1867/1920-l empire - vanha puusto - aitta - sauna Vuolenkoski Lähde: 3 Ojasuon maatilamiljöö Vuolenkoski Lähde: 3 Ojasuon maatilamiljöö Vuolenkoski Lähde: 3 Ojasuon maatilamiljöö Vuolenkoski Lähde: 3 Ojasuon maatilamiljöö Vuolenkoski Lähde: 3 Ojasuon maatilamiljöö Vuolenkoski Lähde: 3 Ojasuon maatilamiljöö Radansuu Radansuun kulttuurimaisema Radansuu Radansuun kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

120 IITTI ( ) Perttula Päärakennus 1880-l - aitta - vanhat tammet Radansuu Radansuun kulttuurimaisema ( ) Kangas ( ) Peltola ( ) Eerikkilä ( ) Niskaportti ( ) Orimäen aitta ( ) Perhepäiväkoti Päärakennus - museorakennukset (tupa, sauna, savupirtti) Päärakennus 1890-l kertaustyyli - aitta - sauna Päärakennus 1860-l - aitta Päärakennus 1820-l empire Tila peräisin 1600-luvulta. - navetta ulkorakennus - sauna - varastorakennus - luhtiaitta 1800-l alku - asuinrakennus - piharakennus - riihi - lato Ent. Sairaala / Vanhainkoti kolme rakennusta puistomainen ympäristö Radansuu Lähde: RKY 1993, KLR Radansuun kulttuurimaisema Radansuu Radansuun kulttuurimaisema Radansuu Radansuun kulttuurimaisema Radansuu Radansuun kulttuurimaisema Radansuu Lähde: KKayh Radansuun kulttuurimaisema Radansuu Lähde: ehdotettu Radansuun kulttuurimaisema ( ) Lassila ( ) Takala Päärakennus 1892 kertaustyylit/puutyyli - Talouskeskus mm. muonamiehen asunto 1850-l ja pitkä aitta. Päärakennus 1800-l loppu Sijaitsee näkyvällä paikalla kyläteiden risteyksessä. - aitta 1800-l Saaranen Saaraisten kulttuurimaisema Saaranen Saaraisten kulttuurimaisema 120 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

121 IITTI ( ) Paavola ( ) Ent. kansakoulu ( ) Korppi ( ) Urpanen ( ) Seppälä ( ) Ent. Sitikkalan koulu ( ) Pesälä ( ) Massi ( ) Kaislaniemen navetta Ulko- ja talousrakennuksia 1850-luvulta. Maisemallisesti keskeinen sijainti klassismi Keskeinen sijainti. - ulkorakennus 1900-l alku (Omistaja haluaa purkaa) Päärakennus 1900-l alku, jugend Sijaitsee vanhalla kyläalueella. Rakennuksilla kulttuurihistoriallista merkitystä ja maisemaarvoa. - ulkorakennukset Päärakennus 1920-l Sijaitsee vanhalla kyläalueella. Eheä kokonaisuus kulttuurimaisemassa - aitta Saaranen Saaraisten kulttuurimaisema Saaranen Saaraisten kulttuurimaisema Saaranen Saaraisten kulttuurimaisema Sitikkala Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema Sitikkala Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema 1895/1960 Sitikkala Lähde: ehdotettu Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema päärakennus kivinavetta luhtiaitat Päärakennus 1850-l empire Entinen Perheniemen kartanon sivutila. Päärakennus sijaitsee maisemallisesti huomattavalla paikalla. Monikerroksellinen ja arvokas rakennuskokonaisuus. - puutarha 1800-l - tuulimylly 1850-l - paja 1800/1900-l - kellarilato 1800-l loppu - aitta 1800-l - talli 1900-l alku - pehtoorin asunto 1900-l alku jugend 1930-l Seudulla esiintyvien tiilipilarinavettojen merkittävimpiä edustajia. Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

122 IITTI ( ) Riuttala ( ) Ristola ( ) Rintala ( ) Perheniemen koulu ( ) Sihvola ( ) Eelola ja Armola ( ) Koulu / seurantalo ( ) Samela ( ) Ent. Kansakoulu Myllylä ( ) Kalliola Päärakennus 1912 jugend Maisemallisesti keskeinen sijainti peltoalueiden laidassa. Arvokas talousrakennuksien kokonaisuus. - aitat 1800-l - ylätupa 1700-l - harkkokivinavetta 1866 Päärakennus 1930-l klassismi - talousrakennukset Päärakennus 1930-l klassismi - talousrakennukset Vanha koulu 1895 Uusi koulu 1956 Puistomainen ympäristö ja eheä kokonaisuus. Päärakennus - ulkorakennukset 1900-l alku 1909 Eelola 1910 Armola, jugend Eelo ja Akseli Isohiiden perustaman tolstoilaisen siirtokunnan asuinrakennukset. Kokonaisuuteen kuuluvat myös ulkorakennukset ja pihapiirit l alku, jugend Maisemallisesti keskeinen sijainti. Päärakennus 1920 Heikki Siikonen, klassismi Alkujaan Perheniemen kartanoon kuulunut torppa. Ehjä 1900-luvun alun maatilarakennuksien kokonaisuus maisemallisesti näkyvällä paikalla. Myös muuta rakennuskantaa. Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema Perheniemi Sääskjärven kulttuurimaisema Perheniemi Sääskjärven kulttuurimaisema Perheniemi Sääskjärven kulttuurimaisema Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema 1910-l /1920-l, klassismi Perheniemi Sääskjärven kulttuurimaisema Asuinrakennus 1920-l, klassismi Perheniemi Sääskjärven kulttuurimaisema 122 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

123 IITTI ( ) Perheniemen kartano ja ympäristö Päärakennus 1875 C.A. Edelfelt Perheniemen kartano on perustettu 1600-luvulla. Kartanon rakennusryhmä sijaitsee edustavasti Sääksjärven pohjoisrannan avarassa kulttuurimaisemassa. Kartanoympäristöllä on maisemallista ja historiallista merkitystä. Alueella myös: - Pehtoorin asunto 1800-l loppu - viljamakasiini 1800-l alku empire - juustomeijeri Savela 1870-l - lohkokivinavetta 1870-l - talli 1800-l loppu - puutarhurin asunto - uusi koulurakennus 1959 Larkas Perheniemi Lähde: RKY 1993, KLR Sääskjärven kulttuurimaisema ( ) Kaupparakennus ( ) Marttila ( ) Loikalan kartano ( ) Alestalo ( ) Mattila ( ) Vanha Mäkelä 1950-l, funktionalismi Päärakennus 1900-l alku ratsutilan päärakennus Päärakennus 1920-l, jugend Tilana 1500-luvulta lähtien, pihapiirissä rautakautinen kalmisto. Rakennusryhmällä merkittävää maisemallista arvoa. - aitta - navetta Päärakennus siirretty paikalle 1800-l alku - aitta Päärakennus 1800-l alku, empire Rakennushistoriallista arvoa. - aitta - navetta - savusauna - riihi Perheniemi Sääskjärven kulttuurimaisema Sääskjärvi Lähde: ehdotettu Sääskjärven kulttuurimaisema Tapola Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema Tapola Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema Tapola Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema Tapola Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

124 IITTI ( ) Kananoja ( ) Mikkola ( ) Ruuhala ( ) Laitalan torppa ( ) Myllylä ( ) Metsäpelto ( ) Mankalan seurantalo ( ) Mankalan ruuttakoppi ( ) Kolli Päärakennus kivinavetta 1882/ sivurakennukset - viljamakasiini - venevaja - työläisten asunnot - puutarha Päärakennus 1800-l alku Merkittävä maisemakokonaisuus. - luhtiaitta luonnonkivinavetta Päärakennus 1800-l alku, empire kertaustyylit, - aitta 1836 Päärakennus ulkorakennukset - paja - luonnonkivinavetta 1858 Entinen koulu 1908 Päärakennuksessa useita kerrostumia, nykyasu 1928 Heikki Siikonen, klassismi Tila 1500-luvulta lähtien. - aitta Tapola Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema Tapola Lähde: KKayh Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema Tapola Ruuhalan kulttuurimaisema Tapola Lähde: Kkayh Ruuhalan kulttuurimaisema Tapola Kotojärven kulttuurimaisema Tapola Kotojärven kulttuurimaisema Tapola Lähde: KKayh, 1 Kotojärven kulttuurimaisema Tapola Peruste: Lähde: KKayh Kotojärven kulttuurimaisema Tapola 124 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

125 IITTI ( ) Vuolenkosken maamiesseurantalo (ent. koulu) ( ) Kesäharju ( ) Huvila Kaisanlahden Rannalla ( ) Huvila 1880-l Merkittävä rakennustekniikan ja -materiaalien vuoksi; rakennettu savesta ja kanervasta. huvila 1930-l Vuolenkoski Vuolenkosken kulttuurimaisema Vuolenkoski Vuolenkosken kulttuurimaisema Vuolenkoski Lähde: ehdotettu Vuolenkosken kulttuurimaisema Vuolenkoski Lähde: ehdotettu Vuolenkosken kulttuurimaisema ( ) Vuolenkosken koulu 1924 Vuolenkoski Lähde: ehdotettu Vuolenkosken kulttuurimaisema ( ) Nikkilä ( ) Seurantalo Vuolenkoski Lähde: ehdotettu Vuolenkosken kulttuurimaisema Vuolenkoski Lähde: ehdotettu Vuolenkosken kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

126 IITTI ( ) Ent. Koskenniskan kansakoulu 1906 Koskenniska Lähde: 3, Rpa Vuolenkosken kulttuurimaisema ( ) Iiskola ( ) Iiskolan aitta ( ) Terveystalo ( ) Alaniitty ( ) Metsätupa ( ) Siltasaaren vanha rakennuskanta ( ) Suomela ( ) Takala ( ) Voimalaitoksen päivystäjien asuinrakennus Koskenniska Lähde: 3 Vuolenkosken ja Koskenniskan kulttuurimaisema Koskenniska Lähde: 3 Vuolenkosken kulttuurimaisema Vuolenkoski Lähde: 3 Vuolenkosken kulttuurimaisema Vuolenkoski Lähde: 3 Vuolenkosken kulttuurimaisema Koskenniska Lähde: 3 Vuolenkosken kulttuurimaisema Vuolenkoski Lähde: 3 Vuolenkosken ja Koskenniskan kulttuurimaisema Vuolenkoski Lähde: 3 Vuolenkosken kulttuurimaisema Koskenniska Lähde: 3 Vuolenkosken kulttuurimaisema Koskenniska Lähde: 3 Vuolenkosken kulttuurimaisema 126 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

127 IITTI ( ) Töyry ( ) Anttila ( ) Eerola ( ) Tokkola ( ) Haaviston seurantalo Päärakennus 1800-l alku (nykyasu 1800/1900-l vaihde) Hoidettu pihakokonaisuus, puusto - aitta - kivikellari - riihet 1900-l alku Gebhardt Laiho - kivinavetta - liiteri - pajarakennus Koskenniska Lähde: 3 Vuolenkosken kulttuurimaisema Väärtti Väärtin ja Kymentaan kulttuurimaisema 1900-l alku, jugend Väärtti Väärtin ja Kymentaan kulttuurimaisema Päärakennus 1800-l (nykyasu 1800/1900-l vaihde) Pihapiirissä huomattava kansanomaisten rakennusten kerrostuma: - kaksi luhtiaittaa - kivikellari - riihi - kivinavetta Väärtti Väärtin ja Kymentaan kulttuurimaisema Lähde: ehdotettu YHTENÄISET ASUINALUEET JA KATUNÄKYMÄT (07) ( ) Koulukatu Yhtenäinen pientaloalue 1950-l Kausala Anttilantie Aholanpellontie Kulkusenkuja ( ) Kauppakatu Iitintie Hämeentie Rautatienkatu Pientaloalue 1900-l alku Yksittäisiä työläisasuinrakennuksia ja pihapiirejä Kausala ( ) Eerolantie Kauppakatu Rautatienkatu Kymentie Pientaloalue Kausala MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08) ( ) Kaukaan rullatehtaan säilyneet osat 1900-l alku Palokoppi, konehuone Kuuluvat Hiisiön kylän teollisuushistorian rakennuskanta kokonaisuuteen. Hiisiö, Teo Hiisiön kyläkokonaisuus KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

128 IITTI ( ) Kaukaan rullatehtaan isännöitsijän asuinrakennus 1900-l alku, kertaustyyli Kuuluu Hiisiön kylän teollisuushistorian rakennuskanta kokonaisuuteen. Rakennushistoriallista arvoa. Hiisiö Hiisiön kyläkokonaisuus ( ) Hiisiön työläisasunnot ( ) Kausalan saha ( ) Meijeri 1900-l alku Olennainen osa Hiisiön kylän kokonaisilmettä. Jäljellä konttorirakennus rivitalo, 3 paritaloa, varastorakennus. (Puretaan luultavasti) Kausalan asema-alueen entinen meijeri Hiisiö Hiisiön kyläkokonaisuus Kausala, Teo Kausala Peruste: Lähde: ( ) Vanha myllyn paikka ja silta ( ) Mankalan voimalaitos Tuomalan tilan myllypaikka. Kivisilta 1800-l loppu Antti Saarinen 1950-l Patosilta Koliseva Kauramaa 128 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

129 IITTI ( ) Mankalan voimalaitoksen pientaloalue Mankalan voimalaitoksen 1950-l työntekijöiden asuinrakennuksia. - jäljellä kaksi Kauramaa ( ) Mankalan voimalaitoksen johtokunnan huvila 1800-l loppu Kauramaa ( ) Louhos ( ) Kalkkilouhos ( ) Perheniemen mylly ( ) Tuulimylly Keskiaika/1900-l alku Kuulunut Perheniemen kartanolle. Mylly, saharakennus, myllyuoma ja patolaiteet, kaksi kivisiltaa Tunnetaan myllynpaikkana 1700-luvulta. Perheniemen entinen mylly. Merkittävä myllyrakennuksien ja rakenteiden ympäristö ja kokonaisuus luku Kuuluu Massin tilakokonaisuuteen. Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema Sääskjärvi, Teo Sääskjärven kulttuurimaisema Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema ( ) Mylly ( ) Vuolenkoski Liittyy kiinteästi uittohistoriaan ja vesisahojen aikaan ( ) Alueella on myös uitto-työnjohtajan asuinrakennus ja venetalas Vuolenkoski Lähde: 3 Vuolenkosken ja Koskenniskan kulttuurimaisema Vuolenkoski Lähde: Teo Vuolenkosken ja Koskenniskan kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

130 IITTI LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09) ( ) Mankalan reitti ( ) Jokue - Tapola maantie ( ) Kausala Iitin kirkonkylän maantie ( ) Hiidensaaren paikallistie ( ) Tillola Parolanläänin paikallistie ( ) Sääskjärvi- Haapakimola- Mustila tie ( ) Kimonkylä- Haapakimola tie ( ) Muikkulan paikallistie ( ) Vuorenmäen silta ( ) Virran silta Mankalan reitillä Kymijoki virtaa korkeiden, metsäisten kallioiden ympäröimänä kanjonimaisena jokiuomana. Hämeenlinna Viipuri tie 1840 Kaksiaukkoinen kiviholvisilta 1963 H. Paavola Riippusilta Huomattava maisemallinen merkitys. Lähde: KKayh Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Sojonläänin kulttuurimaisema Niinimäen kulttuurimaisema Sääskjärven kulttuurimaisema, Haapakimolan kulttuurimaisema Haapakimolan kulttuurimaisema Muikkulan kulttuurimaisema Haapakimola Haapakimolan kulttuurimaisema Iitti kk Lähde: RKY 1993, KLR Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema 130 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

131 IITTI ( ) Kankaansalmen lossipaikka ( ) Kausalan rautatieasema ja ympäristö 1870 laajennus 1873, 1900, 1921 Alkuperäinen asemakokonaisuus, jolla historiallista merkitystä. Alueella myös: - tavarasuoja asuinrakennus ulkorakennukset asuinrakennus 1920 klassismi - ulkorakennukset 1920 Toinen asuinrakennuksista on tuhoutunut tulipalossa. Vuolenkoski Lähde: 3 Kausala ( ) Merrankujan silta Liittyy Kausalan asemanalueeseen. Kausala ( ) Kivisilta ( ) Lauttapaikka ( ) Mankalan rautatieaseman alue 1800-l loppu Antti Saarinen Liittyy Tuomalan ympäristöön. Vuodesta 1836 Virran sillan valmistumiseen saakka. Asemarakennus purettu - asuinrakennus 1800-l loppu - sauna - ulkorakennus - istutettu puusto Koliseva, KSYK Kymijoki, Pellinginselkä Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Mankala ( ) Riihimäen-Pietarin rata ( ) Venevaja ( ) Kivisilta 1800-l loppu Mankala, Kausala Mankala Lähde: ehdotettu Yksiaukkoinen Raajoki KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

132 IITTI ( ) Mustaniemen venevalkama ( ) Ylösjoen kiviholvisilta ( ) Perheniemen myllyn kaksi kiviholvisiltaa ( ) Yksiaukkoinen kiviholvisilta ( ) Yksiaukkoinen kiviholvisilta ( ) Lossiranta ( ) Siltasaari ( ) Vuolenkosken silta Vene- ja nuotta-aittoja, vanhin 1761 Suuri maisemallinen merkitys l alku Yksiaukkoinen Perheniemen myllyn kaksi kiviholvisiltaa l vaihde Radansuu, Urajärvi Saaranen Saaraisten kulttuurimaisema Perheniemi Sääskjärven kulttuurimaisema Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema 1900-l vaihde Taasia Haapakimolan kulttuurimaisema Vuolenkoski Lähde: 3 Vuolenkosken kulttuurimaisema 1500-luvulta periytyvä ylityspaikka. Uittohistoriaan liittyvä alue mm. uitto-työnjohtajan asuinrakennus, venetalas Jäykistetty sauvakaarisilta Vuolenkoski Vuolenkosken kulttuurimaisema Vuolenkoski Lähde: 3, 5, KKayh Vuolenkosken kulttuurimaisema MUUT KOHTEET (10) ( ) Ravilinna ( ) Luhta ( ) Pietari Lyötin muistokivi Pauli Salomaa 1984 laajennus Vanha mudan- ja turpeen nostopaikka Kausala Koskenniska 1958 Lyöttilä Lyöttilän kulttuurimaisema 132 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

133 IITTI ( ) Radansuun Paikalla muistokivi Radansuu kylänpaikka Radansuun kulttuurimaisema ( ) A.J. Sjögrenin muistokivi ( ) Perheniemen kartanon muistokivi ( ) Kiisinkärki Sitikkala Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema 1960 Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema Historiallisen ajan muinaisjäännös Kiviröykkiö ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11) ( ) Perheniemi Rautakautinen kuppikivi, uhrikallio ( : ) Perheniemi ( ) Weckman ( ) Alestalo ( ) Harakkaniemi ( ) Ilajanpohja ( ) Kananoja ( ) Kaunisto ( ) Jokiranta ( ) Salmenniemi ( ) Silamaniemi Rautakautinen (Viikinkiaikainen) polttokenttäkalmisto ( : ) Rautakautinen muinaisjäännösryhmä (kalmisto, asuinpaikka) ( : ) ( : ) ( : ) Rautakautinen (Viikinkiaikainen) ruumiskalmisto ( : ) Rautakautinen polttokenttäkalmisto ( : ) ( : ) Kivikautinen (Kampakeraamisen ajan) asuinpaikka ( : ) ( : ) Sitikkala Tapola Säyhtee Säyhtee Säyhtee Mankala Mankala Säyhtee Säyhtee KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

134 IITTI ( ) Varjola ( ) Koskenranta ( ) Siltasaari ( ) Iiskola ( ) Piilahti ( ) Keidas ( ) Hiidensaari ( ) Hiidenvuori ( ) Variskallio ( ) Haukkavuori ( ) Mertakallio ( ) Kymenkäänne ( ) Haikari ( ) Perttola ( ) Kalmuniemi ( ) Tuomala ( ) Reiju Rautakautinen kuppikivi ( : ) Kivikautinen (Kampakeraamisen ajan) asuinpaikka ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) Varhaismetallikautinen asuinpaikka ( : ) ( : ) Rautakautinen ja/tai keskiaikainen muinaislinna ( : ) Kivikautinen (kampakeraamisen ajan) asuinpaikka ( : ) Kivikautinen kalliomaalaus ( : ) Kivikautisia kalliomaalauksia ( : ) Kivikautinen kalliomaalaus ( : ) Kivikautinen (Kampakeraamisen ajan) asuinpaikka ( : ) Rautakautinen polttokenttäkalmisto ( : ) Rautakautinen ruumiskalmisto ( : ) Kaksi rautakautista kiviröykkiötä ( : ) Rautakautinen kiviröykkiö ( : ) Säyhtee Vuolenkoski Vuolenkoski Vuolenkoski Vuolenkoski Kymentaka Kymentaka Kymentaka Lyöttilä Arrajärvi Tapola Vuolenkoski Säyhtee Mankala Tapola Mankala Mankala 134 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

135 IITTI ( ) Äijänlahti ( ) Pyörösuo ( ) Nuoramensaari ( ) Pyhälahti ( ) Jermilä ( ) Mustalampi ( ) Toittilansuo ( ) Haikanniemi ( ) Kukkomäki ( ) Linnankukkura ( ) Noidanniemi ( ) Lapinsaari ( ) Karhusaari ( ) Kelloniemen Haukkavuori ( ) Rautakannanvuori ( ) Hiidensalmi ( ) Ojala Ajoittamattomia kivilatomuksia ( : ) Rautakautinen kiviröykkiö ( : ) Rautakautinen kiviröykkiö ( : ) Rautakautinen kiviröykkiö, kolme kappaletta ( : ) Rautakautinen kiviröykkiö ( : ) Rautakautinen kiviröykkiö ( : ) Kaksi pronssi- ja/tai rautakautista kiviröykkiötä ( : ) Kaksi pronssi- ja/tai rautakautista kivisöykkiötä ( : ) Rautakautinen kiviröykkiö ( : ) Rautakautinen kiviröykkiö ( : ) Rautakautinen kiviröykkiö ( : ) Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö ( : ) Kivikautinen kalliomaalaus ( : ) Kivikautinen kalliomaalaus ( : ) Kivikautinen kalliomaalaus ( : ) Pronssi- ja/tai rautakautinen hautapaikka, Lapinrauniot ( : ) Rautakautinen asuinpaikka ( : ) Iitti Iitti Iitti Iitti Kuukso Tillola Tillola Anhava Lyöttilä Kuusankoski Lyöttilä Konnivesi Vuolenkoski Vuolenkoski Vuolenkoski Kymentaka Mankala KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

136 IITTI ( ) Hiisiöistenlammi ( ) Jänispohjanlahti ( ) Kaunissaari ( ) Linnasaari ( ) Römänsaari ( ) Rantakallio ( ) Perolahti ( ) Huhdanpohja ( ) Tuomiranta ( ) Pekanmäki ( ) Keinukallio ( ) Pajamäki ( ) Suoranta ( ) Luhdanmäki Varhaismetallikautinen hautaröykkiö ( : ) Varhaismetallikautinen hautaröykkiö ( : ) Kivikautinen asumuspainanne ( : ) Kivikautinen asumuspainanne ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) Rautakautinen hautapaikka ( : ) Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö ( : ) Ajoittamaton kiviröykkiö ( : ) Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö ( : ) Varhaismetallikautinen kiviröykkiö ( : ) Mankala Säyhtee Vuolenkoski Säyhtee Kymentaka Kymentaka Tapola Säyhtee Säyhtee RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12) ( ) Ojamäen Pakanapata Koskenniska 136 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

137 IITTI ( ) Eljaksenkallion pähkinäpensaat ( ) Pekkolan lehmus ( ) Pekkolan pihakuuset ( ) Arvintalon kivi ja koivut ( ) Pukkisaaren muhkuramänty ( ) Säyhteen käärmekuusi ( ) Piilahden mänty ( ) Karkelan kaksi katajaa ( ) Tuhkakallion kataja KAADETTU? Koskenniska Koskenniska Koskenniska Lyöttilä Radansuu Säyhtee Vuolenkoski Vuolenkoski Vuolenkoski NÄKÖALAPAIKAT (13) ( ) Hiidenvuori Korkea, kallioinen Hiidenvuori on selkeä maamerkki Pyhäjärven maisemassa. Muinainen pakopaikka ja linnavuori. Lähde: matm, KLR Näkymä Hiidenvuorelta KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

138 IITTI LÄHTEET: Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö Iitti, Kymijoen Konniveden vesistöalueen rantayleiskaava, kaavaselostus Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Knapas, Marja Terttu. Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto Koponen Martti ja Puutiainen Hannu Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle Kyläkoulujen kunnostaminen ja säilyttäminen. Kouvolan seudun kuntayhtymä, moniste Kymenlaakson kulttuurimaisemainventointi. Kymenlaakson liitto. Kymenlaakson rakennuskulttuurikohteet. Ote Kymenlaakson liitto. Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A: Kymenlaakson seutukaava Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Etelä-Kymenlaakso, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä Kymenlaakson kulttuuriympäristöjen toimenpideohjelma luonnos Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto Rakennusinventointi, Kymijoen-Konniveden vesistöalue. Jukka Pakkanen ja Jarkko Puro Rakennustietokanta. Kouvolan seudun kuntayhtymä Tiehallinnon museotiet ja -sillat, Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

139 IITTI SÄHKÖISET LÄHTEET: Kulttuuriympäristön ja korjausrakentamisen käsitteitä KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

140 IITTI 140 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

141 JAALA Jaalan kunnan kartoitti Eeva Rapola kesällä Jaalan kunta itsenäistyi vuonna 1879 Iitin seurakunnasta, johon se oli kuulunut vuodesta 1539 lähtien. Sitä ennen Jaala oli kuulunut Suur-Hollolan yhteyteen. Pysyvä asutus Jaalaan oli muodostunut kuitenkin jo 1000-luvun vaihteessa. Kustaa III:n sodan aikana ( ) Jaalan kirkonkylä hävitettiin lähes kokonaan. Toinen Salpausselkä jakaa Jaalan maisemallisesti kahteen osaa. Koko kunta on myös lukuisten järvien pirstomaa aluetta. Järviä on peräti 284 kappaletta. Salpausselän pohjoispuoli on metsäisempää järvialuetta kun taas eteläpuoli on tasaisempaa viljelyaluetta. Pyhäjärven kulttuurimaisemassa sijaitseva Jaalan kirkonkylä on harvaan asutun kunnan ainoa taajama. Nykyään Jaalan pinta-ala on 563 km², josta vesi pinta-alaa on 130 km². Asukasluku vuonna 2007 oli Kunnassa on myös tiheää mökkiasutusta. Loma-aikoina kunnan asukasluku nouseekin lomalaisten ansiosta useilla sadoilla. Vuoden 2009 alusta Jaala yhdistyy viiden muun kunnan kanssa uuteen Kouvolan kaupunkiin.

142 JAALA SISÄLLYS LYHENTEIDEN SELITYKSET 143 JAALA (163) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 144 Pienmaisemat (02) 145 Perinnemaisemat (03) 146 Sotahistorialliset kohteet (04) 146 Uskonnolliset kohteet (05) 148 Rakennukset ja pihapiirit (06) 148 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 154 Liikenneympäristöt (09) 156 Muut kohteet (10) 157 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 158 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 158 Näköalapaikat (13) 159 LÄHTEET KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

143 JAALA LYHENTEIDEN SELITYKSET Arvoluokka / peruste vm mm pm ehdotettu rauh. museosilta valtakunnallisesti merkittävä maakunnallisesti merkittävä paikallisesti merkittävä kohde ehdotettu tekijän toimesta lailla suojeltu alue tai kohde Lähde RKY 1993 RKY 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008 mv Museovirasto, Muinaisjäännösrekisteri 2008 KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A: matm Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö KKayh KSp KSYK Tieh Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Tiehallinnon museotiet ja -sillat, Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 JaNä Jaala näkyvissä -hanke 2 Koponen, Martti, Poutiainen, Hannu. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle 7 Kouvolan seudun kansanterveystyön ky./ ympäristöpalvelut Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina. KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

144 JAALA MAISEMA-ALUEET JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUDET (01) ( ) Ansalahden kulttuurimaisema Vanhaa viljelysseutua. Ansalahden ranta-alueilla kiertävän kylätien varteen ryhmittynyt rakennuskanta periytyy vanhimmalta osaltaan 1800-luvulta ja uudempi luvuilta. Alueella kalliomaalauslöytöjä. ( ) Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Vuonna 1966 valmistunut, puutavaran uittoa varten rakennettu Kimolan kanava kulkee edustavien viljelyaukeiden ja jylhien kallioisien maiden halki. Maisemakuvan muodostavat jyrkkäseinäiset kalliovuoret ja niiden välinen murroslaakso, joka yhdistää Konniveden ja Pyhäjärven. Laakson katkaisevan II Salpausselän kohdalla maisemakuvaa hallitsevat kanavan historiasta kertovat puutavaranippujen siirtolaitteet. Jyrkät kalliorinteet, niiden juurella kiemurtelevat tiet sekä laakson keskellä kanavaan laskeutuvat pellot muodostavat vaikuttavan, kauniin maisemakuvan. Vanha maaseutuasutus sijoittuu peltorinteiden yläosaan. Kallioiden rinnekedoilla kasvaa keräilykulttuuriin liittyviä seuralaiskasveja. Lähde: matm, KLR ( ) Jaalan kirkonkylän maisema Jaalan kirkonkylä sijaitsee II Salpausselän etelärinteellä. Rinteet jatkuvat laajoina, loivasti kumpuilevina viljelyksinä ja laskeutuvat lopulta loivasti Pyhäjärven rantaan. Kylä on perinteinen harjunrinteellä sijaitseva nauhakylä. Kirkko ja vanha asutus sijoittuu Salpausselän alarinteellä mutkittelevan raitin varteen. Viljelyaukea on säilynyt yhtenäisenä ja vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta rakentamattomana. Yhdessä rinneasutuksen kanssa se luo eheän kokonaisuuden. Kirkonkylässä on melko paljon perinteistä rakennuskantaa. Lähde: matm, RKY 1993, JaNä ( ) Palojärven jokimaisema ( ) Siikavan peltoviljelyalue Kulttuurimaisema, jossa vuoret jyrkänteineen, Puolakankoski ja viljelyaukeat muodostavat paikallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Iso-Ruhmaksen pohjoisrannalle muodostunut peltoviljelyalue ja tiheähkö kylämuodostelma. Vanhin rakennuskanta 1800-luvun alkupuolelta. Lähde: KKayh 144 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

145 JAALA ( ) Verlan historiallinen teollisuusympäristö Verla sijaitsee kahden järven välisen kosken ja vesireitin varrella. Verlan kylä on rakentunut sekä Jaalan että Valkealan alueella korkeiden selänteiden rinteille. Verlan 1872 perustettu puuhiomo ja pahvitehdas rakennettiin alkuaan hirsirakenteisiksi mutta uusittiin tiilisiksi vuoden 1892 tulipalon jälkeen. Arkkitehti Edward Dippellin suunnittelemat puuhiomo, pahvitehdas ja kuivaamo ovat poikkeuksellisen rikasmuotoista tiiliarkkitehtuuria. Tehdas on säilynyt pääosin vuosisadan vaihteen asussa antaen alkuperäisine koneineen ainutlaatuisen kuvan tuon ajan teollisuusmiljööstä. Verlan tehdasyhdyskuntaan kuuluvat vanhat työväestön asuntoalueet, jotka sijaitsevat osaksi kosken Valkealan puoleisella rannalla. Lähde: Unescom maailmanperintökohde, matm, RKY 1993, VAT 2008 PIENMAISEMAT (02) ( ) Huhdasjärven kylä ( ) Kyrönkylä ( ) Nisuksen kyläkokonaisuus ( ) Pyörylänkylä Sijaitsee kannaksella kahden järven ja pienen lammen ympäröimänä. Kylä on perinteisesti ollut tärkeä puutavaran ja tervan tuottaja, ja kylän alueella ja ympäristössä on useita vanhoja tervahautoja. Mutkitteleva tiestö on tärkeä osa Huhdasjärven kulttuurimaisemaa. Alueella sijaitsee muinaisjäänteitä. Kolmen maatilan rakennuksien ja pihapiirien muodostama kokonaisuus kylätien varrella. Verlan puuhiomon myötä 1900-luvun alussa kosken partaalle kehittynyt kylä, johon rakentui työläisten asuntoja. Varhaiskeskiajalla syntynyt kylä. Sijaitsee peltoaukeiden ympäröimän mäen rinteellä. Kylään saavutaan talousrakennusten muodostamaa "portaalia" pitkin. 1800/1900- luvun vaihteen rakennuskantaa. Huhdasjärvi Lähde: KKayh Jaala Kirkonkylän maisema Sonnanjärvi, JaNä Pyörylä Palojärven jokimaisema ( ) Haverin kartanomiljöö Haverin kartanokokonaisuus yhdistää alavan purolaakson sekä Kimolanlahteen työntyvän, selännevaltaisen niemen. Sammallahti Lähde: KKayh Kimolan kanava ja kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

146 JAALA ( ) Siikakosken kyläkokonaisuus ( ) Pökölä Vanhaa kulttuurimaisemaa, jossa tilat sijaitsevat kyläraitin varrella. Perinteinen maalaisnäkymä. Alueella kulkee Pökölän reitti. Siikajärvi Pökölä Lähde: JaNä PERINNEMAISEMAT (03) ( ) Lampilan niitty ( ) Hartolan niitty ( ) Tienarin laidun ( ) Kukkulinnan laidun ( ) Kimonlahden rantaniitty ( ) Ojalan metsälaidun ( ) Isovuoren metsälaidun Ansalahti Lähde: Ksp Ansalahden kulttuurimaisema Hartola Lähde: Ksp Huhdasjärvi Lähde: Ksp Huhdasjärven kylä Kimola Lähde: Ksp Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Kimola Lähde: Ksp Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Kymentaus Lähde: Ksp Paljakka Lähde: Ksp SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04) ( ) Jaalan redutti ( ) Kettulanvuoren kenttälinnoitus Historiallisen ajan muinaisjäännös Jaalan redutti on suorakaiteenmuotoinen pieni maavarustus Kustaan sodan ajalta. I maailmansodan aikainen Kunnostettu vuonna 2003, suojeltu muinaismuistolain nojalla Jaala, rauh. Lähde: RKY 1993, KLR, mv, JaNä Kirkonkylän maisema Jaala Lähde: JaNä 146 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

147 JAALA ( ) Pappilanharjun I maailmansodan aikainen Jaala Lähde: 2 Kenttälinnoitus ( ) Oravankorven kenttävarustuksia ( ) Heiskalan kenttälinnoitus ( ) Loukunmäen kenttälinnoitus ( ) Puolakan rajakivi ( ) Pyörylän sotakivi ( ) Haravaniemenvuoren kenttälinnoitus ( ) Kenttävarustus ( ) Mäkelän taistelun kenttävarustus ( ) Juoksuhaudanmäen kenttälinnoitus I maailmansodan aikainen Jaala Lähde: 2 I maailmansodan aikainen Jaala Lähde: 2, KSYK Kirkonkylän maisema 1918 Huhdasjärvi Lähde: 2 Ruotsi/Venäjä Puolakka Pyörylä Lähde: JaNä Palojärven jokimaisema I maailmansodan aikainen Siikava Lähde: Siikakoski Lähde: Paikalla myös muistomerkki I maailmansodan aikainen Siikaniemi, 2 Siikaniemi, 2 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

148 JAALA USKONNOLLISET KOHTEET (05) ( ) Jaalan kirkko 1878 A.Boman uusgoottilainen, puinen Muodoltaan länsitornillinen pitkäkirkko, jonka runkohuoneeseen liittyvät lyhyet poikkisakarat. Jaala Lähde: RKY 1993, KLR, JaNä Kirkonkylän maisema ( ) Kirkkoherran pappila Tokkola Päärakennus 1908 H.Tiitola - aitta Jaala Lähde: RKY 1993, KLR Kirkonkylän maisema RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06) ( ) Ansalahden koulu ( ) Iiskola ( ) Lampila ( ) Jurvala ( ) Heikkilä 1920 klassismi Sijaitsee kylämaisemassa keskeisellä paikalla. Päärakennus 1700-l Jaalan vanhinta säilynyttä rakennuskantaa. Kylätien varressa, maisemallisesti keskeinen sijainti. - aittarivi - hirsinavetta - talli 1925/1953 aitta 1736 (PURETTU) Päärakennus Myös riihi ja lato Päärakennus 1800-l loppu - aitta - navetta Ansalahti Ansalahden kulttuurimaisema Ansalahti Ansalahden kulttuurimaisema Ansalahti Ansalahden kulttuurimaisema Haapalahti Hartola Lähde: ehdotettu 148 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

149 JAALA ( ) Hartolan PVY-talo ja tanssilava ( ) Siltanen ( ) Huhdasjärven koulu 1952 Lava 1948/ l alku/1900-l alku Toiminut kestikievarina 1870-luvulta 1900-luvun alkuun. - aitta - liiteri 1903/ piharakennus - koivukuja Hartola, JaNä Huhdasjärvi Huhdasjärven kylä Huhdasjärvi Huhdasjärven kylä ( ) Huhdasjärven museoalue Maalaistalon pihapiiri, jonka rakennukset siirretty alueelle. - asuinrakennus 1910 (Seläpäästä) - savusauna (Salosaaresta) - riihi (Ansalahdesta) - luhtiaitta - kärryliiteri (Hausanniemeltä) - kyläkeinu - tervahauta Huhdasjärvi Huhdasjärven kylä ( ) Ent. kyläkauppa ( ) Hautala ( ) Heiskala ( ) Liikasenmäki (ent. Kylä-Heikkilä) Päärakennus 1800-l Piharakennukset muodostavat neliömäisen pihapiirin jugend-vaikutteinen Maisemallisesti merkittävällä paikalla. Liittyy Hautalan tilakokonaisuuteen. Rakennusryhmä kokonaisuus. Tila perustettiin kruunun puustelliksi Jaalan kirkonkylän maisemassa keskeinen sijainti. Huhdasjärvi Lähde: ehdotettu Huhdasjärven kylä Jaala Kirkonkylän maisema Jaala Kirkonkylän maisema Jaala, JaNä Kirkonkylän maisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

150 JAALA ( ) Ala-Poteri ( ) Ylä-Poteri ( ) Liikasen kaupparakennus ( ) Veteraanitalo päärakennus 1924 H.Siikonen/1960 Kyläraitin keskeinen rakennusryhmä, jossa: - kivinavetta alaliiteri - laavukatos - kärriliiteri - sikala - kaksikerroksinen aitta - hevostalli 1800-l Poterin 1430 muodostettu ratsutilan kantatila. - päärakennus - harkkokivinavetta 1800-l Sijaitsee kylätien varressa l/1940-l Valmistunut lainajyvästöksi 1860-luvulla luvulta toiminut veteraanitalona. - piharakennus Jaala Kirkonkylän maisema Jaala Kirkonkylän maisema Jaala Kirkonkylän maisema Jaala Kirkonkylän maisema ( ) Seurantalo ( ) Jussila ( ) Laine 1900-l alku (PURKUKUNNOSSA) Päärakennus 1904 kertaustyylit - kivinavetta piharakennus Päärakennus 1900-l alku Jaala Kirkonkylän maisema Jaala Kirkonkylän maisema Jaala Kirkonkylän maisema ( ) Nurmela 1906 siirretty paikalle Pihapiiri säilynyt hyvin. - talousrakennus - kalustovaja, - harkkokivinavetta talli - riihi Jaala Kirkonkylän maisema 150 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

151 JAALA ( ) Fuortti ( ) Kesäniemi ( ) Hirsitalo ja hirsitalon aitta ( ) Tervapää ( ) Eskola ( ) Kyrö-Siikavan aitta ( ) Kallioinen ( ) Koivisto Päärakennus uusittu 1950-l - ulkorakennukset 1914 jugend Huvila rakennuksessa säilynyt ajalle tyypillisiä rakennustaiteellisia piirteitä. Päärakennuksen lisäksi - aitta - navetta - varasto - riihi Navetta ja aitta Päärakennuksen lisäksi - aitta - väentupa - navetta - talli - viljamakasiini Jaala Kirkonkylän maisema Jaala Kirkonkylän maisema Jaala Lähde: KKayh Kirkonkylän maisema Jaala Lähde: KKayh Kirkonkylän maisema Jaala Lähde: KKayh Kirkonkylän maisema Jaala Lähde: KKayh Kirkonkylän maisema Jaala Lähde: KKayh Kirkonkylän maisema Jaala Lähde: ehdotettu Kirkonkylän maisema ( ) Jaalan koulu ( ) Vittingin savutupa ( ) Kettula Mm. rukouskokousten pitopaikka 1800-luvulla Jaala Lähde: ehdotettu Kirkonkylän maisema Jaala Lähde: JaNä Kirkonkylän maisema Jaala Lähde: ehdotettu Kirkonkylän maisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

152 JAALA ( ) Haverin kartano ( ) Ilolan kartano ( ) Suurmäen torppa ( ) Luonnonmukaisen elämän keskuksen päärakennus ja ulkorakennus ( ) Vorsta ( ) Kimolan koulu 1910 (laajennus 1954) jugend Kimola Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Päärakennus1872 Merkittävä rakennushistoriallinen ja maisemallinen kokonaisuus. - puisto - navetta savesta ja kanervasta työväen asuinrakennus - avoliiteri 1932 H. Siikonen - viljamakasiini 1938 H. Siikonen Rakennettu portinvartijan asumukseksi 1860-luvulla. Kokonaisuuteen kuuluu: - asuinrakennus - aitta - navetta - puutarha Päärakennus ja aitta Maisemakuvan kannalta arvokas. Koulun läheisyydessä myös pienimuotoinen arboretum. Kimola Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Kimola, JANä Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Kimola Lähde: KKayh Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Kimola Lähde: KKayh Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Kimola Lähde: ehdotettu Kimolan kanava ja kulttuurimaisema ( ) Kimolan seurapirtti Kimola Lähde: JaNä Kimolan kanava ja kulttuurimaisema ( ) Herransaari Päärakennu1800-l loppu - harkkokivinavetta - ulkorakennukset Karijärvi 152 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

153 JAALA ( ) Aurantalo ( ) Rautkoski ( ) Ent. Paljakan koulu ( ) Ent. Pyörylän kansakoulu ( ) Hautala ( ) Jankerin puustellin asuinrakennus ( ) Mikkola ( ) Perttola ( ) Perätalo ( ) Pyörylänkylän maitolaituri ( ) Ritaniemi ( ) Alastalo ( ) Ylöstalo Tila peräisin 1600-luvulta. Kuulunut Herransaareen. Nykyisin kestikartano - päärakennus1900-l alku - viljamakasiini 1800-l - tiilinavetta - kappeli A. Aleneff 1916 Herransaaresta lohkottu tila. Karijärvi Karijärvi 1920 Paljakka Lähde: JaNä 1915 Palojärvi Lähde: ehdotettu Palojärven jokimaisema Päärakennus 1878 Palojärvenkylän ensimmäinen asuttu tila. - luhtiaitta l loppu - piharakennukset 1700-l/siirretty paikalle 1960-l Toiminut aiemmin furiirin puustellin asuntona. Perimätiedon mukaan ainoa Jaalan palosta säilynyt rakennus. - aitat Päärakennus 1800-l Kokonaisuuteen kuuluvat myös ulko- ja talousrakennukset Päärakennus 1800-l Keskeinen maisemallinen asema. - aitta - sauna - ulkorakennukset Päärakennus 1900-l alku - aitta aitta 1700/1800-l Vuodelta 1635 peräisin oleva tila. Merkittävä rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti. - päärakennus 1800-l - talousrakennukset Palojärvi Palojärven jokimaisema Palojärvi Palojärven jokimaisema Pyörylä Pyörylänkylä Pyörylä Pyörylänkylä Pyörylä Pyörylänkylä Pyörylä Lähde: KKayh Pyörylänkylä Siikakoski 1800-l /uudistettu Siikakoski Lähde: ehdotettu Siikakosken kyläkokonaisuus 1923 / uudistettu Siikakoski Lähde: ehdotettu Siikakosken kyläkokonaisuus KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

154 JAALA ( ) Sipilä ( ) Lemminkäisen huvila ( ) Siikavan museoaitta ( ) Siikavan koulu ( ) Torppakokonaisuus 1700/1800-lukujen vaihde Merkittävä maisemallisesti ja rakennuksena Taiteilija Tapani Lemminkäinen karjalaistyylinen hirsihuvila kaksi paikalle siirrettyä kala-aittaa 1700/1800-l Luhtiaitta, joka toimii kylämuseona. Alkuperäisellä paikalla l klassismi ulkorakennus Vuoraamaton asuinrakennus. Hyvin säilynyt kokonaisuus. Siikakoski Siikava Siikavan peltoviljelyalue Siikava, JaNä Siikavan peltoviljelyalue Siikava, JaNä Siikavan peltoviljelyalue Siikava Siikavan peltoviljelyalue ( ) Ala-Perttula ( ) Vierulan torppa 1800-l loppu - aitta - savusauna - puuliiteri Siikava Lähde: ehdotettu Siikavan peltoviljelyalue Vesala MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08) ( ) Myllyojan myllyn rauniot ( ) Pikojan myllynpaikka Hartola Lähde: ehdotettu Hartola Lähde: ehdotettu 154 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

155 JAALA ( ) Kimolan kanava ja Uittokanava Kimola, Teo, JaNä nippunosturi Kimolan kanava ja kulttuurimaisema ( ) Kimolan vanhamylly Alkujaan 1860-luvulta nykyinen rakennus 1930-luvun alku - myllärin asuinrakennus 1930-luku - sauna - silta Kimola Kimolan kanava ja kulttuurimaisema ( ) Siikakosken sahan alue ( ) Umpitaipale ja myllyoja ( ) Myllyn paikka ja myllysilta Toiminnassa Rakennukset purettu Tukinuittoränni ja kaivettu oja Vähä-Ruhmaasta Johdasjärveen. Paikalla sijainnut myös mylly. Sillan pohjoispuolella myllyn kiveyksiä ja kellari. Siikakoski, Teo Siikava Siikavan peltoviljelyalue Sonnanjoki ( ) Rautkosken vanha myllynpaikka Uimila Lähde: JaNä KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

156 JAALA ( ) Verlan tehdasalue ja ympäristö Tehdasalueen keskeisten rakennusten yhtenäinen ilme (arkkitehti Eduard Dippellin). Verlan harvinaisuutta ehjänä miljöönä lisää se, että tehdasta ympäröivään ruukkikylään kuuluvat myös laaja työväenasuntojen kokonaisuus, vanhat myllyt, Verlankoski voimalaitoksineen sekä uitto- ja sahaustoimintaan liittyvät rakennukset ja rakennelmat. - tehdasrakennukset 1890-l - patruunanpytinki 1885/1898 E.Dippell - puisto 1890-l - myllymakasiini kollamakasiini keilapaviljonki palokalustovaja - talli 1930-l - kellari - lautavarasto, raamisaha, sahakatos 1930-l - nippuradan konehuone - voimalaitos 1920-luvulta - voimalaitos 1950-luvulta - tehtaan sauna ja pesutupa - tehtaan vanha mylly - kaksiaukkoinen teräsbetonisilta Valkean puolella virkailija- ja työläisasuntoja, seurantalo, mylly Verla Lähde: Unesco, matm, RKY 1993, Teo Verlan historiallinen teollisuusympäristö ( ) Verlan työläisasuntoalue 1900-luvun alku Tehtaan länsipuolelle kasvanut työläisasuntoalue. Verla, Teo Verlan historiallinen teollisuusympäristö LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09) ( ) Kimola Koskenniska tie Kimolan kanava ja kulttuurimaisema ( ) Pappilanharju/ Jaalan kirkonkylän tie Kirkonkylän maisema Jaalan kirkonkylän raittia ja Liikasen kaupparakennus. 156 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

157 JAALA ( ) Ansalahden paikallistie ( ) Myllyojan kivisilta ( ) Puolakan silta ( ) Silta ( ) Myllysilta Sonnanjoki ( ) Verlan silta n.(1700?) 1800-luku Ilonojan kartanon ympäristössä Neliaukkoinen, teräsbetonien nivelpalkkisilta 1897 Kolmiaukkoinen holvattu kivisilta Sillan pohjoispuolella myllyn kiveyksiä ja kellari Kaksiaukkoinen teräsbetonisilta Ansalahden kulttuurimaisema Kimola Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Palojärvi Palojärven jokimaisema Siikava Siikavan peltoviljelyalue Sonnanoja Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Verla Verlan historiallinen teollisuusympäristö MUUT KOHTEET (10) ( ) Variksen kaupunki ( ) Jaalan palon tai vanhan kylän muistokivi ( ) Lahnavuori ( ) Kimola Kukkulinna ( ) Puolakka Huhdasjärvi Huhdasjärven kylä 1946 Jaala, JaNä Kirkonkylän maisema Isovihan ja Kustaa III:n sodan aikainen piilopaikka. Lahnajärvi Historiallisen ajan muinaisjäännös Talonpohja ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Tuulimylly ( : ) Huhdasjärvi KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

158 JAALA MUINAISJÄÄNNÖKSET (11) ( ) Nuumanniemi ( ) Tupavuori ( ) Kapasaari ( ) Uutelanvuori ( ) Pukkisaari ( ) Patakallio ( ) Kintahuonvuori ( ) Hietaniemi ( ) Hintteri ( ) Salmela ( ) Nuumasalmi ( : ) Kivikautinen kalliomaalaus ( : ) Kivikautinen kalliomaalaus ( : ) Kivikautinen kalliomaalaus ( : ) Moniperiodinen muinaisjäännösryhmä ( : ) Kivikautinen kalliomaalaus ( : ) Kivikautinen kalliomaalaus ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) Varhaismetallikautinen hautaröykkiö ( : ) Vuohijärvi Pökölä Voikoski Uimila Huhdasjärvi Huhdasjärvi Oravala Hillosensalmi Voikoski Musta-Ruhmas Vuohijärvi RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12) ( ) Häkälän kuusi ( ) Patakallion hiidenkirnu ( ) Saunolammen mänty Huhdasjärvi Huhdasjärvi Huhdasjärvi 158 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

159 JAALA ( ) Iiskolan kataja ( ) Makkosen kaksi katajaa ( ) Tervajärven hiidenkirnu ( ) Vähä-Tervajärven lehmukset ( ) Sokerimäen letto ( ) Seivässuon mänty ( ) Kömmistön kierrekoivu ( ) Uimilan uhrimänty ( ) Töyrylän katajat Jaala Jaala Jaala Jaala Palojärvi Taipale Uimila Uimila Uimila NÄKÖALAPAIKAT (13) ( ) Huhkaimenvuori Jaala Lähde: 7 ( ) Ruhmaanharju ( ) Suurimäki ( ) Ilvesvuori ( ) Verlan Kokkokallio ( ) Näkötorni Ahdinpuunvuorella Jaala Lähde: 7 Musta-Ruhmas Lähde: 7 Oravala Lähde: 7 Vuohijärvi Lähde: 7 Lähde: JaNä KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

160 JAALA LÄHTEET: Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö Iitti, Kymijoen Konniveden vesistöalueen rantayleiskaava, kaavaselostus Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Knapas, Marja Terttu. Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto Koponen Martti ja Puutiainen Hannu Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle Kyläkoulujen kunnostaminen ja säilyttäminen. Kouvolan seudun kuntayhtymä, moniste Kymenlaakson kulttuurimaisemainventointi. Kymenlaakson liitto. Kymenlaakson rakennuskulttuurikohteet. Ote Kymenlaakson liitto. Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A: Kymenlaakson seutukaava Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Etelä-Kymenlaakso, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä Kymenlaakson kulttuuriympäristöjen toimenpideohjelma luonnos Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto Rakennusinventointi, Kymijoen-Konniveden vesistöalue. Jukka Pakkanen ja Jarkko Puro Rakennustietokanta. Kouvolan seudun kuntayhtymä Tiehallinnon museotiet ja -sillat, Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

161 JAALA SÄHKÖISET LÄHTEET: Jaala näkyvissä -hanke Jaalan perinnepiiri Kulttuuriympäristön ja korjausrakentamisen käsitteitä Verlan seudun opas KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

162 JAALA 162 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

163 KOTKA Kotkan kunnan kartoitti kesällä 2005 Kaisa Niilo-Rämä. Kotkan seudun asutus vakiintui 1000-luvun alussa. Kaupankäynti alueella alkoi vilkastumaan luvulla. Maunu Eerikinpojan aikana 1300-luvun puolivälissä Hovinsaaren pohjoisosaan perustettiin Kymenkartano, jonka Bo Joninpoika Grip vuonna 1380 lahjoitti Vadstenan luostarille ja josta Kustaa Vaasa muodosti uuden voutikunnan hallinnollisen keskuksen vuonna Kymin seurakunta itsenäistyi vuonna Kotkan seudun vanhimmat säilyneet rakenteet liittyvät Venäjän linnoitustoimintaan Ruotsinsalmessa ja Kyminlinnassa 1700-luvun lopussa luvun alkuun mennessä Kotkansaari oli kasvanut kaupunkimaiseksi linnoitusyhdyskunnaksi. Haminan rauhansopimuksen jälkeen Kotkan alue menetti sotilaallisen merkityksensä, ja linnoituskaupunki tuhottiin Krimin sodassa luvun loppupuolella alueelle alkoi kehittymään nopeasti laajamittaista sahateollisuutta. Kehityksen seurauksena väestö kasvoi voimakkaasti ja Kotkan kaupunki perustettiin erilleen Kymin kunnasta vuonna Tehdasyhdyskuntien kehitys näkyy Kotkan rakennuskannassa. Kotkan rakennuskanta on perinteisesti pientalovaltaista. Sinne sijoitettiin myös siirtoväkeä ja rintamamiesperheitä. Kymin linnan lounaiset osat liitettiin Kotkaan vuonna 1954, Tiutusensaari vuonna 1965 ja Haapasaaren kunta Loput Kymin kunnasta ja Karhula liitettiin Kotkaan vuonna Nykyään Kotka on Kymenlaakson suurin kaupunki ja maakuntakeskus. Sen pinta-ala on 949,73 km², josta maapinta-alaa on 270,99 km², meripinta-alaa 672,99 km² ja sisävesiä 5,75 km². Asukasluku vuonna 2008 oli Kotkan keskusta sijaitsee Kotkansaarella. Muita keskuksia ovat entinen Kymin pitäjän kirkonkylä ja entinen Karhulan kauppalan keskusta, joka nykyisin kuuluu Karhulan ja Helilän kaupunginosiin. Kerrostalolähiöistä merkittävimmät ovat Karhuvuori ja Sunila. Kotkan maisemakuvaa leimaa Suomenlahden rikkonainen rannikko saarineen ja Kymijoen suuhaarat. Kotkaan kuuluu Haapasaaren ohella myös pitkään asuttuja saaria kuten mm. Kuutsalo, joissa on säilynyt perinteisiin elinkeinoihin, kalastukseen ja merenkulkuun liittyviä rakennuksia ja asutuskokonaisuuksia. Kymijoen itäpuolella kulkee osin katkonainen pitkittäisharju. Jokien varsilla on tasaista savikkoa ja vanhoja suoalueita, jotka on raivattu pelloiksi.

164 KOTKA SISÄLLYS LYHENTEIDEN SELITYKSET 165 KOTKA (285) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 166 Pienmaisemat (02) 166 Perinnemaisemat (03) 167 Sotahistorialliset kohteet (04) 169 Uskonnolliset kohteet (05) 171 Rakennukset ja pihapiirit (06) 172 Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät (07) 183 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 184 Liikenneympäristöt (09) 188 Muut kohteet (10) 189 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 190 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 194 LÄHTEET KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

165 KOTKA LYHENTEIDEN SELITYKSET Arvoluokka / peruste vm mm pm ehdotettu rauh. museosilta valtakunnallisesti merkittävä maakunnallisesti merkittävä paikallisesti merkittävä kohde ehdotettu tekijän toimesta lailla suojeltu alue tai kohde Lähde RKY 1993 VAT 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008 mv Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A: matm Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö KSp KSYK Tieh Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Tiehallinnon museotiet ja -sillat, Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 H&R Hamari Pirjo ja Ranta Helene (toim.): Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto. Helsinki 2001 Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina. KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

166 KOTKA MAISEMA-ALUEET (01) ( ) Haapasaari ( ) Kymijoen laakso ( ) Kotkansaari GIS Haapasaari kuuluu Eteläisen rantamaan ja Suomenlahden rannikkoseudun maisemamaakuntiin. Alue on pintaalaltaan 200 ha. Haapasaari sijaitsee ulkomerellä karun saariston keskellä. Kallioisille, matalille ja loivapiirteisille saarille syntynyt tiivis luotsikylä on säilyttänyt yhtenäisen ilmeensä. Asutus on keskittynyt suojaisiin kallioiden notkelmiin Kylänlahden ympärille. Haapasaari on ollut asuttu ainakin 1620-luvulta lähtien ja sen vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun alkupuolelta. Nykyinen rakennuskanta edustaa pääasiassa välistä aikaa. Asuinrakennusten lisäksi kylää kaunistavat pihat, kiviaitojen ympäröimät peltolaikut, ranta-aitat, laiturit, verkkoaidat ja verkkopuut. Asutus on nykyisin pääasiallisesti loma-asutusta ja perinteisinä elinkeinoina kalastus ja merenkulku. - länsitornillinen puinen pitkäkirkko (IK) - vanha majakka, Puokki, tulliasema ent. kansakoulurakennus 1891 Kymijoen laakso kuuluu Eteläisen rantamaan ja Eteläisen viljelyseudun maisemamaakuntiin. Alue on pinta-alaltaan ha ja se jakautuu Anjalankosken, Elimäen, Kotkan, Kuusankosken, Pyhtään ja Valkealan alueelle. Kulttuurimaiseman ydin on vuolas Kymijoki, joka haaroittuu ja levenee järvialtaiksi useaan otteeseen ennen laskuaan mereen Kotkan (ja Ruotsinpyhtään) edustalla. Alueen kallioperä on rapakiveä ja metsäkasvillisuus vaihtelevaa. Kotkan alueella pellot ovat melko pieniä, joki melko kapea ja mutkainen, mutta mielenkiintoinen sen sisään muodostuneiden saarten vuoksi. Esimerkkinä mainittakoon Huruksela (ks. rak. kult.ymp.), jossa Kymijoen vanhat uomat elävöittävät hyvin säilynyttä kyläkuvaa. Hurukselassa rakennukset sijaitsevat mielenkiintoisesti jokiuomien välissä peltojen ja kyläteiden varsilla. Myös Kahrinkankaan rakennusryhmässä on jäljellä paljon vanhoja ulkorakennuksia. Kokonaisuudessaan Kymijoen laakso on moniilmeinen ja kulttuurihistoriallisesti kerrostunut perinteikäs maisema-alue, jota uudisrakentaminen ja mm. voimajohdot ovat kuitenkin paikoin pilanneet. Rakentamattomat kosket on lailla rauhoitetut ja joen laskualueella on myös lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvia alueita. Nykyisen keskustan ja sitä rajaavien asuntokorttelien alue. Asemakaava perustuu pääosin ruutuasemakaavaan (K. Järnefelt keskustan asemakaavaa ovat sittemmin kehitelleet mm. K. Appelgren (1891), V. Thome ja H. Lilius ( ), B. Brunila (1923) ja O. Kivinen ( ). Lähde: matm, RKY 1993, VAT 2008 Lähde: matm PIENMAISEMAT (02) ( ) Kyminkartanon Kulttuurimaisema ( : , GIS) Kymijoen rannalla, maisemallisesti arvokkaalla paikalla sijaitseva Kyminkartano periytyy keskiajalle ja se oli kuninkaankartanona 1600-luvulle asti. Sen jälkeenkin kartano on ollut huomattava hallinnon keskuspaikka, jonka ympärille ensimmäiset Kymin seurakunnan kirkot rakennettiin. - Kartanon puinen, mansardikattoinen päärakennus luku, laajennus 1901 (S.Hornborg). - talouspihan ympärillä sijaitsevat kivinavetta, talli, sikala, kellarit, maitohuone ja kivinen vilja-aitta 1900-luvun alku Kyminlinna Lähde: RKY 1993, KLR 166 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

167 KOTKA ( ) Hurukselan kylä ( ) Mussalo, Etukylä ja Takakylä ( ) Munkkisaari ( ) Kaarniemi ( ) Saksala (Matarniemi) GIS Kymijoen kulttuurimaisema-alueella sijaitseva Hurukselan kylä muodostuu peltojen ja kyläteiden varsien yksittäisistä rakennuksista sekä rakennusryhmistä. Hurukselan asutushistoria ulottuu aina kivikauteen asti luvun lopussa taloja oli nykyisten Tommolan, Rantalan, Uutelan, Jokelan ja Hirvenmäen paikoilla. Alueen vanhimmat talousrakennukset ovat 1700-luvulta ja asuinrakennukset 1800-luvun lopusta. Kyläkoulu ja seurantalo on rakennettu 1900-luvun alussa, mylly 1800-luvulla. Kylällä on myös vanha yksiaukkoinen Leppäjoen yli johtava kivisilta sekä Tyllikivi. GIS Alueella on 1800-luvun asuin- ja ulkorakennuksia sekä työläisasuntoalueita sekä huviloita. Takakylän merkittävimmät talot ovat: - Vanhatalo - Alatalo - Ruonala - Mussalo 1970-luku ( : , GIS) Siikakosken saari, jossa on nykypäivään asti säilynyt mm. kappeli 1790-luvulta. GIS Meren rannalla mäkimaastossa sijaitsevan kylän vanhimmat asuinrakennukset ovat 1800-luvun loppupuolelta. Kylän arkkitehtuuri on osin saaristoalueelle tyypillistä empireä. Kaarniemen asutushistoria ulottuu aina pronssikaudelle asti luvulla Kaarniemssä oli ja talonpoikaisasutusta. Kartano sekä sen torpat hallitsivat aluetta 1600-l alussa. Pellot ja rantaniityt ovat olennainen osa kulttuurimaisemaa. Vanhat rakennukset ovat sijoittuneet maaston korkeimmille kohdille. GIS Vanhalle Kaarniemen kauppapaikalle syntyneen kylän rakenne ja maisemakuva ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Alueella on ollut asutusta jo keskiajalta lähtien, jolloin Tavastilanjoessa kuljetettiin lohitynnyreitä Kaarniemen kauppapaikalle luvun lopussa taloja oli jo kylätien pohjoisosan molemmin puolin. Vanhimmat säilyneet asuinrakennukset ovat 1900-luvun vaihteesta. Asutus on rivikylän periaatteita noudattelevaa ja pellot levittäytyvät meanderoivan joen molemmin puolin. Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Mussalo Metsäkylä PERINNEMAISEMAT (03) ( ) Pohjoisklaavun rantaniitty ( ) Klaavun rantaniitty ( ) Rantatilan rantaniitty ( ) Onnelan kallioketo 67156:35003 Kaarniemen itärannalla sijaitseva niitty on maisemallisesti arvokas :35005 Kaarniemen länsirannalla sijaitseva perinnebiotooppi on lajistoltaan, kasvillisuudeltaan ja maisemaltaan arvokas alue :35005 Kaarniemen länsirannalla sijaitseva alue koostuu merenrantaniitystä ja kuivemmasta rinneniitystä :34998 Kaarniemen kylässä sijaitseva pieni kallioketokumpare. Kaarniemi Lähde: KSp Kaarniemi Lähde: KSp Kaarniemi Lähde: KSp Kaarniemi Lähde: KSp KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

168 KOTKA ( ) Lehmäsaaren itärannan niitty ( ) Lehmänsaaren kaakkoisrannan niitty ( ) Mammulanmäen kallioketo ( ) Koivusaaren Niitty ( ) Heposuonpeltojen haka ( ) Hurskosken haka 67005:34999 Mäntyvaltainen hakamaa koostuu metsän, merenrantaniittyjen ja kuivien niittyjen lajistosta :54999 Tervaleppälehtojen ympäröimällä merenrantaniityllä esiintyy useita harvinaisia lajeja :34879 Hurukselan kyläreitin varrella sijaitseva maisemallisesti ja lajistoltaan arvokas ketoalue :34890 Hurukselan kylän itäpuolella, Kymijoen saaressa sijaitseva niitty koostuu kolmesta eri tyypistä. Pääosin se on kuitenkin tuoretta niittyä :33489 Hurukselan kylän itäpuolella, Kymijoen varrella sijaitseva pieni mäntyvaltainen hakamaa :34878 Hurukselassa sijaitseva haka on maisemallisesti kaunis mäntyvaltainen kalliokumpare Kymijoen rannalla. Lähde: KSp Lähde: KSp Huruksela Lähde: KSp Huruksela Lähde: KSp Huruksela Lähde: KSp Huruksela Lähde: KSp ( ) Salonmäen metsälaidun 67294:34877 Hurukselassa Susikosken sillan läheisyydessä sijaitseva pieni kumparemainen metsälaidun. Huruksela Lähde: KSp 168 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

169 KOTKA SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04) ( ) Ruotsinsalmen linnoituslaitteet Rakennettu vaiheittain Jean Augustin Prevot de Lumian GIS Kyminlinnan kanssa samanaikaisesti rakennettu Ruotsinsalmen merilinnoituksen linnoituslaitteet sijaitsevat hajanaisesti eri puolella Kotkaa kuten Kotkansaaressa ja Tiutisessa. Linnoittaminen tapahtui kolmessa vaiheessa; Katariina II:n hallituskautena , Paavali I:n hallituskautena ja Aleksanteri I:n aikana Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaisissa historiallisen ajan muinaisjäännöksistä on ilmoitettu rekisteröintitunnus. Kotkansaari: - Fort Katarina ( : ) - Majakka-merkinantotornin rauniot ( : ) - Ruutikellari - Ruutikellari n:o ( : ) - Ruutikellari n:o ( : ) - Tiilikasarmin kivijalka ( : ) - Patteri n:o 5 (Pieni Varissaari) ( : ) - Tykistön Kasarmin kivijalka ( : ) - Kenttäpatteri ( : ) - Patteri n:o ( : ) - Patteri Katarina ( : ) - Redutti Kotka ( : ) - Ruutikellari (Kivisalmi) - Siltalinnake (Kivisalmi) ( : ) - Ammuskellari ( : ) - Patteri n:o ( : ) Haukkavuori: - Redutti - Patteri Majasaari: - Kasarmin kivijalka - Patteri n:o ( : ) - Redutti ( : ) - Ruutikellari Tiutinen: - Kasarmin kivijalka ( : ) - Redutti (Pitkäsalmi) ( : ) - Redutti ( : ) - Ruutivarasto ( : ) Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, mv ( ) Jylppy, Ruotsinsalmen sotilassairaala Muut: - Patteri (Petäjäkari) - Redutti (Vallikari) - Patteri n:o 8 (Venäänkari) ( : ) - Mäntykarin patteri ( : ) - Redutti Ruotsinsalmi ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : ) KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

170 KOTKA ( ) Kukouri, Fort Slava ( ) Varissaari, Fort Elisabeth ( ) Kyminlinnan Maalinnoitus ympäristöineen Kyminlinnan I maailmansodan aikaiset linnoituslaitteet ( ) Sammalsaaren rajamerkki ( ) Heinlahden rajamerkki ( ) Petäjäkoski ( ) Pirkköyrin patteri ( ) Huruksela Heposuonpolku ( ) Rankki Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : , GIS) Kukourin saarelle rakennettu pyöreä linnoitus kuului Ruotsinsalmen merilinnoitukseen. Linnoitus on muurattu muotoonhakatusta kivestä ja punatiilestä ja se on konservoitu ja suojattu Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : , GIS) Fort Elisabeth Fort Elisaveta rakennettiin osaksi Ruotsinsalmen merilinnoitusta. Pitkänomaiseen, tenaljimaiseen varustukseen on kuulunut kaksi puolipyöreää ja kaksi bastionimaista, kurtiinimuurien yhdistämää puolustusrintamaa. Kasarmin ja ruutikellarin kivijalka on yhä nähtävissä linnoituksen sisällä , toinen linnoitus 1803 J.P. von Suchtelen, rakennuskanta 1810-luku Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : , GIS) Kyminlinnan ensimmäinen maalinnoitus rakennettiin sulkemaan Ruotsin ja Venäjän välisen tien joenylityspaikkoja. Tähtimäinen bastionijärjestelmän mukainen linnoitus oli rakennettu tiilestä ja kivestä. Toisen laajemman, epäsäännöllisen pentagonin muotoisen linnoituksen rakentaminen aloitettiin vuonna Se rakentui viidestä bastionista ja niiden välisistä kurttiinimuureista ja kaponnieereista. Linnoituksen sisällä sijaitsevat tiiliset vartiorakennus, upseerisiipi sekä sotilaskasarmi (1810-luku). Linnoituksen pohjoisosassa on nykyinen 1879 rakennettu puinen varuskuntakerho. Kyminlinnan pääportti on rakennettu 1930-luvulla vanhojen, 1792 laadittujen piirustusten mukaan. Linnoituksessa on 1400-luvulla siellä sijainneen kappelikirkon paikkaa merkitsevä kivi sekä rajakiven paikka. Kokonaisuuteen kuuluvat vanhat tieosuudet sekä Pernoon vanhan kylätien varren kulttuurimaisema. Alue liittyy läheiseen Kyminkartanon kulttuurimaisemaan ja sen läheisyydessä sijaitsee harkkokivistä ja puusta rakennettu Hovinkosken ylittävä ns. Sutelan suuri silta (1800-l. loppu). Historiallisen ajan muinaisjäännös Rajamerkki ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Rajamerkki ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Maavalli/puolustusvarustus ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Puolustusvarustus ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Uuden ajan valonheitinasema ( : ) Lähde: RKY 1993, vm Lähde: RKY 1993, mv Kyminlinna Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, mv 170 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

171 KOTKA ( ) Taistelukaivannot Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset uuden ajan taistelukaivannot Kotkan alueella: - Laajakoskenharju ( : ) - Koivukoski ( : ) - Huruksela Salonmäki ( : ) - Huruksela Koivumäki ( : ) - Kantelkallio ( : ) - Korela ( : ) - Niemenpalontie ( : ) - Siikakoski ( : ) - Siikakoski ( : ) - Siikakoski ( : ) - Kokonkoski ( : ) - Kokonkoski ( : ) - Kokonkoski ( : ) - Sutelantien linnoitteet ( : ) - Sutelantie-Korela ( : ) - Langinkosken varustukset ( : ) USKONNOLLISET KOHTEET (05) ( ) Kotkan ( : , GIS) Kotkansaari Venäläistä uusklassismia edustava ortodoksinen kirkko Lähde: RKY 1993, VAT 2008, ortodoksinen rakennettiin Ruotsinsalmen linnoituskirkoksi. Kotkan vanhimman rakennuksen julkisivujen pylväspäädyt on lisätty KLR kirkko (Pyhän Nikolaoksen kirkko) 1800-luvun alussa. Sitä ympäröivä puistoalue on sekin ja Kirkkopuisto 1700-luvulta. (Isopuisto) ( ) Kymin kirkko ( ) Kotkan kirkko ( ) Kymin entinen pappila ( ) Vapaakirkko Beetel ( ) Metsolan kirkko (Langinkosken kirkko) ( ) Kappalaisen Pappila (suunnitelmat 1843 IK) ( : , GIS) Kymin tiilinen, valkeaksi kalkittu, empiretyylinen kirkko on sisäviisteinen ristikirkko, jonka pohjoiseen ristivarteen liittyy yläosaltaan puinen kellotorni. - seurakuntatalo 1929 (Ilmari Launis) - sankarihautausmaa 1945 (Hilding Ekelund) 1898 Josef Stenbäck ( : , GIS) Uusgotiikkaa edustava poikkilaivainen ja tornillinen pitkäkirkko - Sankarihautausmaa E. Bryggman, E. Filen 1879 ( : , GIS) Kirkkoherranpappilan päärakennus on puusta 1914 Arthur Gauffin ( : , GIS) Keskuskatu A. O. Bengts ( : , GIS) Kirkko erillisine kellotapuleineen ja asuin- ja toimistorakennuksineen edustaa tyypillistä sodanjälkeistä arkkitehtuuria ( : , GIS) Päärakennusta ympäröivät muut rakennukset ovat luvun vaihteesta 1920-luvulle. - apupappila 1700-luku Kymi, Karhula Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Kirkkopuisto Lähde: RKY 1993, KLR Kotkansaari Kymi, Karhula Lähde: RKY 1993, KLR Haukkavuori Kotkansaari Hovinsaari Korkeakoski KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

172 KOTKA ( ) Vanhat hautausmaat Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat hautausmaat Kotkan alueella: - Kymin kappeli ( : ) - Sokeritehdas ( : ) - Kottaraisentie ( : ) ( ) Ortodoksikalmisto Karhulan Härkävuori Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : ) Karhula RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06) ( ) Langinkosken keisarillinen kalastusmaja ympäristöineen ( ) Norjan sahan luhtikäytävätalot ( ) Kauppiaitten leipomo Gutzeitintie 12 (Merikatu 1) ( ) Vanha vesitorni ( ) Kotkan teknilliset ja ammattioppilaitokset ( ) Kaivokatu 17 (Kirkkokatu 22) ( ) Kapteeninkatu YRY/ Magnus Schjerbeck, sisustus Jac. Ahrenberg ( : , GIS) Langinkoski kuului Kyminkartanon tiluksiin vuoteen 1797 asti, jonka jälkeen se lahjoitettiin Valamon luostarille. Suomen valtiolle alue siirtyi vuonna 1847 ja Aleksanteri III toimesta kosken partaalle rakennettiin keisarillinen kalastusmaja. Romanttiseen hirsimajaan liittyy: - luostarinaikainen kappeli kalastajain maja pyydysmaja hautomo lohikellari maakellari - Kalastamon hoitajan ja vartijan asunto - talousrakennukset - metsänvartijan asunto 1905 (E. A. Kranck) - juoksuhaudat 1910-luku - muistokivi 1800-luku Norjan sahan työnjohtajien kaksikerroksiset luhtikäytävätalot ovat ainoita laatuaan Suomessa. Taloista on säilynyt kaksi. Langinkoski Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Lähde: VAT 2008 Kotkansaari 1937 (A. Härkönen) Kotkansaari 1914 Jussi Paatela Vesitorni on toiminut rakentamisestaan lähtien myös näkötornina ja kahvilana. Haukkavuori Kotkansaari 1952 Elma ja Erik Lindroos Haukkavuori Kotkansaari 1903 K. Lindahl ja V. Thome, muutettu 1913 Birjer Brunila Jugend-tyylinen koulurakennus Sibeliuksen puisto Kotkansaari 1903 P. O. Nyman Kirkkopuisto Kotkansaari 172 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

173 KOTKA ( ) Kaupungintalo Keskuskatu 6 ( ) Stellan talo Keskuskatu 8 ( ) Keskuskatu 9 ( ) Kinohallin talo Keskuskatu 13 ( ) Kaupunginteatteri Keskuskatu 15 ( ) Oy Kotkankeskus Keskuskatu 17 ( ) Suomen Pankki Keskuskatu 19 ( ) Kotkanlinna Keskuskatu 23 ( ) Keskuskansakoulu Keskuskatu 28 ( ) Kaupungin sairaala Keskuskatu 30 ( ) Kyminlaakson osuusliike Kirkkokatu 1 ( ) Rauhanlinna Kirkkokatu 3 ( ) Kaupungin ( ) Rahatoimisto Kirkkokatu 6 ( ) Kirkkokatu 11 / Kaivokatu Erkki Huttunen Kotkan funktionalistisen kaupungintalon sisätilojen mosaiikit on suunnitellut Bruno Tuukkanen. Tori Lähde: VAT 2008, KLR Kotkansaari 1896 Grahn & Hedman & Wasastjerna Tori Kotkansaari 1929 Kaarlo Könönen Liike- ja asuinkerrostalo Tori Kotkansaari 1929 Kaarlo Könönen Sibeliuksen puisto Kotkansaari 1927 Väinö Vähäkallio muutoksia ja 1970-luvuilla. Toiminut alun perin suojeluskuntatalona 1929 Kaarlo Könönen Liike- ja asuinkerrostalo Sibeliuksen puisto Kotkansaari Sibeliuksen puisto Kotkansaari 1909 Gustaf Nyström Sibeliuksen puisto Lähde: RKY 00??, KLR Kotkansaari 1928 Väinö Vähäkallio Klassistisen Kotkanlinnan elokuvateatteri-interiööri on 1930-luvulta. Sibeliuksen puisto Kotkansaari 1929 Kaarlo Borg Kotkansaari 1922 K.Könönen ja M.Schjerfbeck uudisosa Jussi Paatela Haukkavuori Kotkansaari 1923 Väinö Vähäkallio Kotkansaari Matti Hämäläinen liike- ja asuinkerrostalo 1934 P. E. Blomstedt Funktionalistinen rakennus on ent. Suomalainen säästöpankki Asuin- ja liikekerrostalo Kotkansaari Tori Lähde: VAT 2008, KLR Kotkansaari Sibeliuksen puisto Kotkansaari KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

174 KOTKA ( ) Paloasema Kirkkokatu 13 ( ) Kotkan lyseo Kirkkokatu 15 ( ) Ent. Postitalo Kirkkokatu 20 ( ) Nuorisotalo Kirkkokatu 22 ( ) Merikotka Korkeavuorenkatu 2-4 ( ) Ahlqvistin talo Korkeavuorenkatu 6 ( ) Vuorelankulma Korkeavuorenkatu 8 ( ) Korkeavuorenkatu 14 ( ) Korkeavuorenkatu 22 ( ) Pelastusarmeijan päiväkoti Korkeavuorenkatu 24 ( ) Konserttitalo Kotkankatu 7 (Keskuskatu 33) ( ) Kymenlaakson maakuntamuseo Kotkankatu 13 ( ) Koulukatu Th. Borckhardt Kirkkopuisto Kotkansaari 1905 Nyström & Petrelius & Penttilä Laajennus 1947 Vähäkallio - Välikangas 1907 Karl Lindahl ja Walter Thome Kaivokadun puolta rakennuksesta on muutettu Theodor Höijer ja Th. Borckhardt Entinen Kotka Svenska Samskolan koulurakennus Kirkkopuisto Kotkansaari Sibeliuksen puisto Kotkansaari Sibeliuksen puisto Kotkansaari Antero Pernaja Kirkkopuisto Kotkansaari 1879 S. Gripenberg muutettu 1886 P. O. Nyman Kirkkopuisto Kotkansaari 1927 Kaarlo Könönen Kirkkopuisto Kotkansaari 1912 Aleks Valli Puinen asuinrakennus 1926 (Jussi Paatela ja Toivo Paatela). Asuinkerrostalo Kotkansaari Kotkansaari 1905 W. Näkki Kotkansaari 1907 Eliel Saarinen, korjaus konserttitaloksi 1987 Aikanaan työväentaloksi rakennettu talo muurattiin Juurikorven tiilitehtaan tiilistä rakennus rakennettiin osittain uudelleen sen vaurioiduttua pommituksissa Essen & Kallio & Ikäläinen Entinen kauppaopisto 1900-luvun alku Puinen asuintalo Kotkansaari Kirkkopuisto Kotkansaari Kotkansaari 174 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

175 KOTKA ( ) Hotelli Meritorni Koulukatu 10 ( ) "Kiisselikoulun" asuinrakennus Koulukatu 12 ( ) Puhelinyhdistys Koulukatu 25 ( ) Ent. Tyttölyseo Kymenlaaksonkatu 27 ( ) Ent. Kotkan rauta Oy ja Varasto Laivurinkatu 2 ( ) Pohjoismainen Osakepankki Laivurinkatu 7 ( ) Ent. Savokarjalan Tukku Oy Laivurinkatu 10 ( ) Kotkan puistotalo Merikatu 2 ( ) Merikatu 4 ( ) Kauppiaitten leipomo Merikatu 5 ( ) Museokatu 6 ja 8 ( ) Opistokatu 10 ( ) Pihamiehen mökki Papinkatu 6 ( ) Papinkatu K. J. Ahlskog Kotkansaari 1912 P. O. Nyman Kotkansaari 1925 Väinö Vähäkallio Kotkansaari 1937 vuodelta 1932 olevien Toivo Salervon luonnosten pohjalta Varastorakennus (Kotkan Rauta Oy) 1899 Ent. Kotkan Raudan liikerakennus 1934 Erkki Huttunen 1882, kiviosa 1914 Waldemar Aspelin Puinen kertaustyylinen pankkirakennus, jossa kivinen lisäosa 1931 Armas Laitinen Liikerakennus Haukkavuori Kotkansaari Kotkansaari Kotkansaari Kotkansaari 1938 Jussi Paatela Kotkansaari 1951 A-O Bengts Asuinkerrostalo Kotkansaari 1929 Jalmari Lankinen Kotkansaari 1926 ja 1925 Anton Ristola Kaksi puista asuinrakennusta Kotkansaari 1930 Kaarlo Könönen Kotkansaari 1800-luvun loppupuoli Mahdollisesti Kotkan vanhin säilynyt puurakennus P. O. Nyman, muutettu 1904 Ernst Sallmen Puinen asuintalo Tontilla on myös toinen asuinrakennus vuodelta 1912 (Akseli Toivonen). Isopuisto Kotkansaari Isopuisto Kotkansaari KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

176 KOTKA ( ) Ent. Kauppayhdistys Papinkatu 12 ( ) Villa Jensen Pohjoispuistokatu 1 ( ) Pohjoispuistokatu 2 (Korkeavuorenkatu 14) ( ) Pohjoispuistokatu 4 ( ) Puutarhakatu 11 ( ) Ent. SOK:n konttori ja varasto Rautatienkatu 2 ( ) Rautatienkatu 17 ( ) Rautatienkatu 19 (Ajurinkatu 5) ( ) Rautatienkatu 20 (Ajurikatu 10) ( ) Ruotsinsalmenkatu 3 ( ) Ruotsinsalmenkatu 4 ( ) Ruotsinsalmenkatu 5 ( ) VPK:n talo Ruotsinsalmenkatu 6 ( ) Ruotsalainen lastentarha (Ruotsinsalmenkatu 9) 1898 P. O. Nyman 1911 V. Näkki 1925 A. Laitinen 1954 Gudolf Blakstad ja Herman Munthe-Kaas Taloon on liitetty uudempi rakennus myöhemmin. Isopuisto Kotkansaari Kotkansaari 1906 V. Näkki Kotkansaari 1905 V. Näkki Puinen asuinrakennus 1895 P. O. Nyman Kertaustyylejä edustava puinen asuinrakennus 1935 Erkki Huttunen Varasto osan korotus W. Näkki PURETTU 1907 W. Näkki Puinen asuintalo 1911 J. N. Waltari Puinen jugendtyylinen asuinrakennus 1928 Armas Laitinen Asuinkerrostalo 1952 A-O Bengts Asuinkerrostalo Emil Graeffe Puinen kertaustyylejä edustava asuinrakennus P. O. Nyman, 1893 Vilho Penttilä, 1912 Akseli Toivonen VPK:n talo on jugendtyylinen 1882 P. O. Nyman, laajennus 1884 ja 1896 Ruotsalaisen lastentarhan puinen rakennus on alkujaan Svenska Samskolan oppilasasuntola. Kotkansaari Kotkansaari Kotkansaari Kotkansaari Kotkansaari Kotkansaari Kotkansaari Kotkansaari Isopuisto Kotkansaari Isopuisto Kotkansaari Isopuisto Kotkansaari 176 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

177 KOTKA ( ) Osuusliike ( ) Liiton talo Ruotsinsalmenkatu 12 ( ) Ent. KOP:n talo Ruotsinsalmenkatu 14 ( ) Tschedajeffin talo Ruotsinsalmenkatu 22 ( ) Kotkan Klubi Ruukinkatu 9 ( ) Satamakatu 2 ( ) Ruokala- ja kahvila Ruotsinsalmi Satamakatu 9 ( ) Satamakatu 15 ( ) Wasiljeffin talo Työmiehenkatu 21 ( ) Oy Kotka Stevedoring Vuorikatu 1 ( ) Vuorikatu 2 ( ) Apteekintalo Satamakatu 4 ( ) Korkeavuorenkatu 20 ( ) Meriniemi 1936 E.Huttunen ja K.Aulanko Sibeliuksen puisto Kotkansaari 1930 Väinö Vähäkallio Sibeliuksen puisto Kotkansaari 1895 P. O. Nyman Satamakatu - Ruotsinsalmenkatu Kotkansaari 1926 Sven Kuhlefelt Kirkkopuisto Kotkansaari 1920-luku Asuinkerrostalo 1897, Rakennus siirretty paikalleen tontin vastanurkasta. Samalla tontilla on myös: - Tukkukaupantalon varasto 1907 Vilho Penttilä - Tukkukaupantalo 1912 Vilho Penttilä 1900-luvun alkupuoli PURETTU Kotkansaari Satamakatu - Ruotsinsalmi Kotkansaari Kirkkopuisto Kotkansaari 1886 P.O.Nyman Isopuisto Kotkansaari 1938 Bertel Liljeqvist Kotkansaari Ahtausmuseon vanhat rakennukset Lähde: ehdotettu Kotkansaari 1939 Pohjakerros on 1922 rakennetusta talosta. Lähde: ehdotettu Kotkansaari 1927 E. Paalanen Lähde: ehdotettu Kotkansaari 1898 Th. Borchardt, 1910-luku Brunila, useita myöhempiä muutoksia ( : , GIS) Huvila Sapokka Kotkansaari KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

178 KOTKA ( ) Huvila Haukkavuorenkatu ( ) Hovinsaaren kansakoulu ( ) Metsolan kansakoulu 1905 Nyström & Petrelius & Penttilä ( : , GIS) jugend-huvila toimii nykyisin lastenkotina Karl Lindahl ja Valter Thome ( : , GIS) Jugend-tyylinen kansakoulu 1939 Georg Wigström ( : , GIS) Kotkansaari Hovinsaari Hovinsaari ( ) Keisarinmajantie 6-8 ( ) Rivitalo ( ) Kärkisaaren huvila ( ) Vanhatalo 1951 A-O Bengts GIS Toisiinsa yhdistetyt pientalot edustavat kokeilevaa arkkitehtuuria 1959 Jorma Järvi, jatko-osa 1964 Sijaitsee lähellä paikkaa, jossa Kymikartano on alkujaan sijainnut P. O. Nyman ( : , GIS) Tornillinen yksityishuvila Mahd 1700-luvun loppu Asuin- ja ulkorakennusten muodostaman kokonaisuuden vanhimmat osat ovat mahdollisesti 1700-luvun lopulta. Sijaitsee vanhalla kylänpaikalla. - Päärakennus 1750 jälkeen, laudoitus 1800-luvun puoliväli - kala-aitta jauhoaitta vaateaitta kaksi vaateaittaa hirsinen navetta 1800-luku - talli 1800-luku Hovinsaari Kyminlinna ja ympäristö Kärkisaari, Mussalo Takakylä Mussalo 178 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

179 KOTKA ( ) Nuorisoseurantalo Tainio ( ) Hinttula ( ) Ala-Suutarila ( ) Jäppilän koulu 1913 ( : , GIS) Siirretty paikalle 1842 ( : , GIS) Empiretyylisen rakennuksen vanhimmat osat ovat ehkä 1700-luvulta luvun alku ( : , GIS) - päärakennus - aittarivi - hirsiset talousrakennukset 1897 ( : , GIS) Kuminamäelle rakennettu koulurakennus ympäristön muine rakennuksineen on mielenkiintoinen. Sutela Sutela Sutela Jäppilä ( ) Collinin kartano ( ) Veikkolan koulut 1800-luvun loppu ( : , GIS) Kartanonomainen puinen asuinrakennus ( : , GIS) Pihan ympärille ovat sijoittuneet: - Korkeakosken kansakoulu Klassistinen koulurakennus Koulurakennus 1955 Hovila Korkeakoski ( ) Kunnaala 1900-luvun alku, osa rakennuksesta uusittu 1941 ( : , GIS) Vuosisadan vaihteessa rakennettu päärakennus sisältää myös vanhempia osia. Samaan rakennusryhmään kuuluvat myös sementtitiilinavetta (1928), talli, kalustovaja, aitta ja sauna. Eskola KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

180 KOTKA ( ) Mäki-Rommi ( ) Alahovi ( ) Ent. Kymin Säästöpankin toimitalo ( ) Kunnari ( ) Kiilin tilan päärakennus 1900-luvun alku ( : , GIS) Puhdaspiirteisen asuinrakennuksen pihapiiriin kuuluvat lisäksi tiilinavetta, kalustovaja, aitta ja sauna luvun loppu ( : , GIS) Punamullattu, hirsinen väenrakennus 1927 Hanna-Liisa Kalliala ( : , GIS) Korkeakosken-Helilän tien varressa sijaitseva hirrestä rakennettu entinen pankkirakennus. Myöhemmin lisättyjen rakenteiden poistaminen lisäisi rakennuksen rakennushistoriallista arvoa luku, 1900-luvun alku, poikkipäädyt 1950-luku ( : , GIS) Asuin- ja ulkorakennusten ryhmän vanhimmat osat ovat 1850-luvulta, nuoremmat 1900-luvun alusta ja luvulta luvun alku ( : , GIS) Eskolan kylän vanhinta kerrostumaa Eskola Eskola Eskola Eskola Eskola ( ) Kuntala Bärlundin kartano 1880-luku ( : , GIS) Kookas hirsirakennus Karhula ( ) Karhulan kartano 1850-luku Ricardo Björnborg, uusittu ( : , GIS) Puinen päärakennus asuin- ja talousrakennuksineen on 1850-luvulta. Kuuluu A. Ahlströmin asuntoalueeseen Karhula Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR 180 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

181 KOTKA ( ) Metsäkulman koulu 1910 ( : , GIS) Metsäkylä ( ) Karhulan yhteiskoulu 1923 Uudisosa rakennettu kolmessa vaiheessa 1952, -56 ja -60 Suunnitelmat UIla Hjelt ( : , GIS) Karhula ( ) Tavastilan kartano ( : , GIS) Tuhoutuneen alkuperäisen päärakennuksen ympärillä on säilynyt komea hevosaiheisin sinetein koristettu tiilipilaritalli, tiilinavetta, väentupa ja suuri vilja-aitta sekä paja. Tavastila ( ) Tavastilan koulu 1900-luvun alku ( : , GIS) Puinen koulurakennus sijaitsee aivan tien reunassa. Tavastila Lähde: ehdotettu KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

182 KOTKA ( ) Hurukselan koulu 1908 ( : , GIS) Huruksela Hurukselan kylä ( ) Hurukselan seurantalo 1900-luvun alku ( : , GIS) Huruksela Hurukselan kylä ( ) Sunilan koulu 1950-luku ( : , GIS) Kivirakennus ja viereinen asuinkerrostalo Sunila Lähde: ehdotettu ( ) Karhulan seurantalo 1920-luku ( : , GIS) Puinen korkean kallion päällä sijaitseva seurantalo Karhula Lähde: ehdotettu ( ) Laajakosken ent. sairaalan alue ( : , GIS) Laajakoski Lähde: ehdotettu 182 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

183 KOTKA ( ) Ravintola Raakun talo Jumalniemi Lähde: ehdotettu YHTENÄISET ASUINALUEET JA KATUNÄKYMÄT (07) ( ) Tiutisen asuntoalue ( ) Puistolan pientaloalue ( ) Paalasenmäki Kotkantie ( ) Metsolan pientaloalueet ( ) Korelan pientaloalueet ( ) Munsaari Sikosaari ( ) Ristiniemi Rytäniemi ( ) Turvalan pientaloalue ( ) Popinniemi ( ) Haukkavuorenkatu luvun vaihde Tiutisen saariyhdyskunta on syntynyt Hallan sahan ja Tiutisen laatikkotehtaan seurauksena. Tiheä ja puukaupunkimainen asuntoalue tuhoutui osin jatkosodan pommituksissa, mutta on edelleen omaleimainen ympäristö. Saaren koulurakennukset on rakennettu 1913 ja Vuonna 1907 rakennetun työväentalon lisäksi saarella sijaitsee vanha osuuskaupparakennus, sekä 1790-luvulta peräisin olevia linnoituslaitteita. Kaavoitettu 1922 B. Brunila GIS Puistolan puutarhakaupungin periaatteita noudattava pientaloalueen katuverkosto ja rakennukset myötäilevät hienosti maastonmuotoja muodostaen selkeän kokonaisuuden. Pääosin 20-luvulla rakennetun alueen jakaa esplanadimainen Tammikatu. Alueella on myös 30- ja 40- luvuilla rakennettuja edustavia taloja luku GIS Puukaupunkialueet perustuvat vuoden 1917 asemakaavaan ja ne on rakennettu pääosin 1910-luvulla luvun alusta lähtien GIS Hovinsaaren eteläosassa sijaitsevat pientalot muodostavat 1900-luvun alussa rakennetun kokonaisuuden, jota leimaavat vehreät pihat ja vaihtelevat kattomuodot. 40- ja 50-luku Asemakaavat: Heimo Riihimäki (Langinkosken eteläpuoli) ja Jorma Järvi (Langinkosken (pohjoispuoli) GIS Laaja puutarhakaupunkimainen pientaloalue, joka edustaa sodanjälkeistä aikaa luku GIS Työläisasuntoalueita, joiden ympäristötyypille ominaiset piirteet ovat säilyneet hyvin luku GIS Omaleimaisena säilyneitä työläisasuntoalueita ja 1960-luvut GIS Turvalantien molemmin puolin levittäytyvä puolitoistakerroksisten asuinrakennusten ryhmä. Tienvarsien koivuistutukset ovat oleellinen osa kokonaisuutta luvun alusta lähtien GIS 1900-luvun alusta kasvamaan lähtenyt alue on teollisuustyöväen asuinaluetta Armas Laitinen (8kpl) 1930-luku Iivari Penttilä (2kpl) Haukkavuorenkadun pientalot on rakennettu kahdessa erässä Tiutinen Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Kotkansaari Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Kotkansaari Hovinsaari Hovinsaari Karhula Karhula Kotkansaari KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

184 KOTKA ( ) Otsolan pientaloalue ( ) Suulisniemi ( ) Museokatu 7-11 ( ) Korkeavuorenkatu GIS Kahdenperheen- ja rintamamiestaloja 1900-luvun alusta lähtien GIS 1900-luvun alussa rakennettujen asuin- ja ulkorakennusten muodostamia kokonaisuuksia Akseli Toivonen Yhtenäinen kahdeksan rakennuksen muodostama pientaloalue Edustava puutalojen rivistö Karhula Karhula Kotkansaari Lähde: ehdotettu Kotkansaari MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08) ( ) Korkeakosken teollisuusympäristö ( ) Kierikkala ( ) A. Ahlström Oy:n Karhulan tehdasalueet Rakentaminen aloitettiin 1887 GIS Alueen historia ulottuu aina 1560-luvulle asti, jolloin sinne perustettiin ensimmäinen sahamylly. Alue sijaitsee Kymijoen rantatöyräällä ja siellä sijaitsevat: - A. Ahlström osakeyhtiön Korkeakosken tehtaat - Enso-Gutzeit Oy:n Insuliinitehdas asuntoalueineen - Puuhiomon koulu (kansakoulurakennus) tehdastyöläisten asuinrakennuksia - Korkeakosken puuhiomo Puuhiomoa ja kartonkitehdasta on laajennettu 1920-luvulla. - vesivoimalat 1906 ja 1926 (K. Lindahl) - höyryvoimala 1923 (K. Lindahl). Insuliittitehdas ja asuntoalueet - kuitulevytehdas 1930-luku, laajennus kuitulevytehtaan työväenasuntoalue Pahvikylä 1930-luku - kuitulevytehtaan tehtaanjohtajan funktionalistinen asuintalo 1935 (A. Hytönen & R. V. Luukkonen) luvun alusta lähtien GIS Korkeakosken tehtaiden työntekijöiden pientaloalue. Alue sijaitsee vanhoille työläisasuntoalueille tyypillisesti mäenrinteellä luvulta eteenpäin GIS Vuonna 1874 alkaneen teollistumisen seurauksena kohosi Karhulanniemen alueelle vuosisadan vaihteeseen mennessä saha, puuhiomo, lasitehdas ja konepaja. Ne yhdessä lukuisten eri-ikäisten asuinrakennusten kanssa muodostavat alueelle yhtenäisen kulttuurihistoriallisen ympäristön. Tehdasalueen vanhin osa koostuu: - entisen lasitehtaan tiilisestä savituvasta tiilisestä korjaamorakennuksesta rautamuottipajasta, 1800-luvun loppu - ns. vanhasta konttorista 1903 Alueen rakennuskannassa on myös mm.: - keskusvarasto - pannuhuone - entinen kokoonpanohalli ovat vuosilta ja - vanha lasivarasto vientipuuhiomo 1927 (K. Lindahl), - suuri konttori- ja konepajarakennus (A. Aalto) - lasivarasto 1949 (A. Aalto) - ent. Karhulan-Kymin rautatieasema 1917 (V. ja I. Thome) Kymi Lähde: RKY 1993, VAT 2008, Teo, KLR, Teo Karhulanniemi Lähde: RKY 1993, VAT 2008, Teo, KLR 184 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

185 KOTKA ( ) GIS Karhulanniemi A. Ahlström Oy:n - Karhulan kartano (Karhulan hovi) 1850-l, uusittu Karhulan (Ricardo Björnberg) Lähde: RKY 1993, VAT 2008, - Vierasmaja lukujen vaihde KLR, Teo asuntoalueet - työväenasunto 1900-luvun alku - puutarhurin asunto - autonkuljettajan asunto - William Ruthinkadun ja Sudenkadun puiset asuinrakennukset ja 1890-luvut - Karhulantien ja Sudenkadun kaksikerroksiset, paanuvuoratut työväenkasarmit 1890-l - Suopytinki Kalliopytinki Verstaspytinki Metsäpytinki Antipoff 1890-luku - Asuinrakennus B luku - Asuinrakennus B luku - Asuinrakennus B luku - Näkin mökki B Asuinrakennus B Sudenkadun, Karhunkadun ja Kokkolankadun varren kahdeksan asuinrakennusta 1920-l (K. Lindahl) - Karhunkadun liike- ja asuinkerrostalo 1940-l A. Aalto - ns. tennistalojen asuinkerrostaloryhmä A. Aalto - Karhunkadun ja Ahmankadun mestaritalot, kaksi 1936 ja neljä 1946 G. Aspelin - Kaunismäen yhtenäinen virkailijataloryhmä lukujen vaihde - Tehtaanjohtajan asunto 1953 Paul Bernoul - Paloasema, ent. saunarakennus navetta - vesilaitos ( ) Sunila Oy:n tehdasalueet ( ) Sunila Oy:n asuntoalueet GIS Sunila Oy:n sulfaattiselluloosatehdas asuntoalueineen rakennettiin pääosin välisenä aikana (A. Aalto). Tuotantorakennuksien julkisivut ovat muurattua punatiiltä ja valkeata rappausta. Teräsbetonirakenteet ovat osittain paljaana. Alue lukeutuu kansainvälisestikin funktionalismin kauden merkittävimpiin saavutuksiin GIS Tehtaan pohjoispuolella sijaitsee viuhkamaisesti maastonmuotoja mukaileva Aallon suunnittelema asuinalue, joka yhdessä tuotantorakennuksien kanssa muodostaa kansainvälisestikin merkittävän funktionalismin merkkikohteen. Vanhimmat asuinrakennukset ovat vuodelta 1937 ja uusimmat vuodelta Sunila Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Teo Sunila Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Teo KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

186 KOTKA ( ) Enso-Gutzeitin teollisuusalue ( ) Sokerikemian alue ( ) Yhtyneet Paperitehtaat (Hovinsaaren sellutehdas, UPM Kymmene Oyj) ( ) Levy- ja kattilapaja Kotkantie ( ) Kotkan höyrypanimo ( ) Ent. Suomen Sokeri Oy:n alue ( ) Hallan sahan alue GIS Kotkaan perustettiin 1873 suuri höyrysaha norjalaisen Hans Gutzeitin toimesta. Siltä ajalta ovat säilyneet kaksi puista, kaksikerroksista, sivukäytävätaloja edustavaa työväenkasarmia. Sulfaattiselluloosatehdas perustettiin alueelle 1907 ja 1912 yhtiö osti Enson puuhiomon. - työnjohtajien luhtikäytävätalot 1800-luku (ks. Norjan sahan luhtikäytävätalot) - vanha konttorirakennus 1903 ( K. Lindahl, V. Thomé) laajennettu myöhemmin - uudempi konttorirakennus 1937 (Väinö Vähäkallio) - voimapaperitehdas 1952 (A. Aalto) R. Finnilä GIS Suomen Sokeri Oy:n työntekijöille rakennettu asuntoalue. - Johtajan asunto , 1934 GIS Teollisuusalueen vanhimmat rakennukset ovat vuodelta nyk. jugendtyylinen konttori 1906 W. Thomén - Konttorin ympäristössä sijaitsevat asuinrakennukset ja 1920-luvut - aikaisempaan arkkitehtuuriin sovitettu valkaisulaitos ( : , GIS) Kotkantiellä sijaitseva teollisuuskiinteistö 1894 ( : , GIS) Höyrypanimo ja sen johtajan puinen asuinrakennus ovat Kymenlaakson vanhimpia säilyneitä teollisuusrakennuksia F. L. Lagervik GIS Alueeseen liittyy Sokerikemian alue (tehtaan työntekijöiden asuntoalue) Saha perustettu 1875 ( : , GIS) Tiilitehdas nousi pystyyn 1886 ja 1934 valmistui uusi kaarevakattoine saharakennus palaneen tilalle. Osalle alueen rakennuksista on annettu purkulupa vuonna Sahan jäljiltä on säilynyt useita rakennuksia kuten: - puutyylinen asuinrakennus 1800-luvun loppu - asuinrakennus 1900-l alku - höyryvoima-asema vesitorni 1920 J. H. Peldan - kattilahuone ja puujauhotehdas 1900-luvun vaihde - puusepänverstas sahan konttori kauppa ja posti ruokala - paloasema - klassistinen sauna 1928 Kotkansaari Lähde: RKY 1993, VAT 2008, RKL, Teo Hovinsaari Lähde: RKY 1993, KLR Hovinsaari Lähde: VAT 2008, KLR, Teo Kotkansaari Hovinsaari Hovinsaari Halla, Tiutinen, Teo Tiutinen Korjaamo Paloasema 186 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

187 KOTKA Ruokala Konttori ( ) Juurikorpi Voimala Hannelinin talo GIS Juurikorvessa on säilynyt: - tiilitehdas (kuva) 1900-luvun vaihde - huonekalutehdas 1900-luvun vaihde - koulurakennus (kuva) 1920-luku - asemarakennus 1900-luvun alku Huomionarvoisia asuinrakennuksia alueella on: - pieni yhtenäinen asuinalue, 1900-luvun puoliväli - johtajan asunto, 1910-luku mahd. Armas Lindgren - Penttilän tilan funktionalistinen navetta- ja asuinrakennus - viljamakasiini, Teo ( ) Koivukoski ( ) Jumalniemen sahan alue ( ) Hiilimiilut 1930-luku ( : , GIS) Koivukosken haarassa on kanava ja voimalarakennus. Jumalniemeen perustettiin saha 1870-luvulla. Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset hiilimiilut Kotkan alueella: - Mussalo Takakylä ( : ) - Mussalo Takakylä ( : ) - Koppeli ( : ) Kyminlinna Lähde: ehdotettu Jumalniemi Lähde: ehdotettu Peruste: Lähde: KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

188 KOTKA ( ) Kymijoenhaaran rantapaalutus Kymijoessa tehtyjä uittoja varten pätkiä sen rannoista on paalutettu. Esimerkiksi jumalniemen itärannalla on paaluja selvästi näkyvissä. Lähde: ehdotettu ( ) Jumalniemiemen louhos Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : ) Jumalniemi LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09) ( ) Kotkan rautatieasema ( ) Suuri Rantatie (Viipurin alinentien, Kuninkaantie) ( ) Sutelan silta 1925 Thure Hällström ( : , GIS) Rautatieasema asuinrakennuksineen ja veturitalleineen GIS Turusta Viipuriin jo keskiajalla (1340- tai 1350-luvulla) kulkeneesta Suuresta Rantatiestä on säilynyt osia kuten tiekiveyksiä ja harkkokivirumpuja Petäjäsuon kohdalla. Tien linjaus kulkee Sutelasta Kyminlinnaan. Tien tärkein käyttöjakso ajoittuu 1700-luvulle, jolloin se oli osa Tukholman ja Pietarin välistä postitietä luvun loppu ( : , GIS) Puupalkkisilta on osa Suurta rantatietä sekä Kyminlinnan ympäristöä. Kotkansaari Petäjäsuo, mm Lähde: RKY 2008, KLR Kyminlinna 188 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

189 KOTKA ( ) Kantin silta 1890, uusittu ainakin 1950 ja 1960 ( : , GIS) Kolmiaukkoinen puinen tukiansassilta. Maatuet ja virtapilarit on tehty kivestä. Paikalla on ollut siltoja ainakin luvulta lähtien. Kyminlinna Lähde: ehdotettu MUUT KOHTEET (10) ( ) Korelan ryhmäpuutarha ( ) Tyllikivi ( ) Kiviaidat ( ) Ruotsinsalmen linnoituskaupunki ( ) Muistomerkkeihin lukeutuvat hakkaukset ( ) Vanhat kartanonpaikat ( ) Vanhat sillanpaikat 1947 Asemakaava Jorma Järvi Rakennettu 1948 GIS ( : , GIS) Veden rajassa sijaitseva suuri kivi on ikivanha hämäläisten ja karjalaisten rajakivi. Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset kiviaidat Kotkan alueella: - Mussalo Takakylä ( : ) - Mussalo Takakylä ( : ) - Kuutsalo Autionkylä ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset hakkaukset Kotkan alueella: - Ristinkallio ( : ) - Varissaari ( : ) - Siikakoski ( : ) - Salakanniemi ( : ) - Mansikkalahti ( : ) - Norssaari ( : ) - Myllykylä Puustelli ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat kartanonpaikat Kotkan alueella: - Vanha kyminkartano ( : ) - Tavastilan kartano ( : ) - Kaarniemen kartano ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat sillanpaikat Kotkan alueella: - Siikakoski Munkholma ( : ) - Langinkoski ( : ) Hovinsaari Huruksela KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

190 KOTKA ( ) Vanhat kylänpaikat ( ) Kuutsalo ( ) Santalahti ( ) Suurikylä ( ) Hovinkoski Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat kylänpaikat Kotkan alueella: - Eskola Kanta-Marttila ( : ) - Suurikylä Piipari ( : ) - Sutela (Sallila) ( : ) - Autionkylä Autio ( : ) - Pernoo Mikkola ( : ) - Huruksela Kahri ( : ) - Huruksela Jaakkola ( : ) - Huruksela Hirvi ( : ) - Huruksela Purtilo ( : ) - Huruksela Vanha-Mattila ( : ) - Lankila (Karlby) Langinpelto ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Ryssänuuni ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Kivimuuri ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Maarakenne, painanne ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Kalastuspaikka ( : ) ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11) ( ) Heposuonpelto ( : ) ( ) Tervaniemi ( ) Kymin Niskasuo ( ) Myllykoski ( ) Ruhankoski ( : ) Kivikautinen (kampakeraaminen) asuinpaikka/asumuspainanne ( : ) Niskasuon asuinpaikka sijaitsee Kymijoen itäpuolella, lounaaseen viettävällä mäntykankaalla Laajakosken Niskasuon itälaidalla. Matkaa nykyiseen jokirantaan on noin 700 metriä. Asuinpaikka on Kymenlaakson rannikon suurimpia ja pitkäaikaisempia. Pientä hiekkakuoppaa lukuun ottamatta maasto on koskematonta. Asuinpaikka ulottuu muinaisen rannan suuntaisesti ainakin 350 metrin matkalle noin 50 metriä leveänä vyöhykkeenä. Alueen luoteispäässä erottuu kolme kivikautisen rakennuksen pohjaa maanpintaa syvempinä painaumina. /asumuspainanne ( : ) ( : ), vm, H&R 190 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

191 KOTKA ( ) Pykinkoski ( ) Ojamaa ( ) Eerolan metsä ( ) Turveaho ( ) Porkka ( ) Kivimäki ( ) Kivimäki ( ) Metsäniitty ( ) Joutsenjoki N ( ) Joutsenjoki S ( ) Juurikorpi ( ) Mäyränmäki ( ) Suuret niityt ( ) Kapio ( ) Noveta ( ) Nikkarinmäki ( ) Vilkin saha /asumuspainanne ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) Kivikautinen louhos ( : ) Kivikautinen louhos ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka ( : ) Moniperiodinen muinaisjäännösryhmä ( : ) KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

192 KOTKA ( ) Tuuli ( ) Kupparkorpi ( ) Santamäki ( ) Itäranta ( ) Sunakieli ( ) Rantahöyteri Pohjoishöyteri Koillishöyteri Itähöyteri ( ) Salovaara ( ) Pellonvuori ( ) Lehmäsaari ( ) Lehmäsaari ( ) Lehmäsaari ( ) Vuorisaari ( ) Haapasaari ( ) Töyterkallio ( ) Töyterkallio ( : ) ( : ) ( : ) Pronssikautinen kiviröykkiö ( : ) Pronssikautinen kiviröykkiö ( : ) Pronssikautisia hautaröykkiöitä Höyterin muinaisjäännösalue sijaitsee Karhulan kirkosta noin kolme kilometriä itäkaakkoon ja on Kymenlaakson laajin ja parhaiten säilynyt pronssikautinen ( ekr.) röykkiökalmisto. Röykkiöt sijaitsevat ryhmissä laajalla alalla koilliseen työntyvän pitkän ja kapean muinaislahden rantakalliolla, metrin korkeudella nykyisestä merenpinnasta. Kalmisto muodostuu seitsemästä röykkiöryhmästä, johon kuuluu 13 osin tuhoutunutta pyöreähköä kiviröykkiöhautaa (ns. hiidenkiuasta), neljä suippokärkistä laivanmuotoista latomusta ja yksi muista poikkeava suorakaiteenmuotoinen latomus. Jotkut röykkiöistä ovat pahasti hajotettuja. ( : ; : ; : ; : ) Pronssikautinen hautaröykkiö ( : ) Rautakautinen kiviröykkiö ( : ) Rautakautinen hautaröykkiö ( : ) Rautakautinen hautaröykkiö ( : ) Pronssikautinen hautaröykkiö ( : ) Pronssikautinen muinaisjäännösryhmä ( : ) Rautakautinen ja/tai keskiaikainen kuppikivi ( : ) Pronssikautinen hautaröykkiö ( : ) Pronssikautinen hautaröykkiö ( : ), vm, H&R 192 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

193 KOTKA ( ) Jaakkola ( ) Heijari ( ) Peippola ( ) Pohjansuu ( ) Kirkonmaa Eteläkärki ( ) Savilahti ( ) Ruisniemi ( ) Rankki ( ) Laukkaniemi ( ) Iso-Halssi ( ) Peippola ( ) Harakkavuori ( ) Iisakkila ( ) Härmänkangas ( ) Härmänsuo ( ) Rapavuori ( ) Vehkaluoto Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka ( : ) ( : ) ( : ) Rautakautinen hautapaikka ( : ) Rautakautinen hautaröykkiö ( : ) Pronssikautinen hautaröykkiö ( : ) Pronssikautinen hautaröykkiö ( : ) Pronssi- ja/tai rautakautinen hautaröykkiö ( : ) Rautakautinen hautaröykkiö ( : ) Rautakautinen hautaröykkiö ( : ) ( : ) Ajoittamaton kiviröykkiö ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) Ajoittamaton kiviröykkiö ( : ) Rautakautinen kiviröykkiö ( : ) KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

194 KOTKA ( ) Heijari ( ) Laukkaniemi ( : ) Rautakautinen hautaröykkiö ( : ) RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12) ( ) Koivun mänty :670492, GIS Mussalo ( ) Mäntykarin muhkuramänty ( ) Hovilan pihamänty ( ) Tyttölyseon pyramiditervaleppä ( ) Haukkavuoren pyramiditervaleppä ( ) Heikkilän 13 lehmusta ( ) Kilpirannan pihalehmus ( ) Metsolan mänty ( ) Koivusaaren käärmekuusi ( ) Aholan pihamänty ( ) Suurmäen katajat ( ) Tavastilan tulvakivi ( ) Saksalan kaksi mäntyä : , GIS Kuutsalo : , GIS Kyminkartano : , GIS Kotkansaari : , GIS Kotkansaari : , GIS Pernoo : , GIS Pernoo : , GIS Hovinsaari : , GIS Huruksela : , GIS Huruksela : , GIS Huruksela : , GIS Ylänummi : , GIS Saksala 194 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

195 KOTKA ( ) Sillankorvan : , GIS Kyminlinna piiskauskoivut ( ) Kalevan pihakataja ( ) Koivulan tuulenpesäkuusi ( ) Vanhatalon hiidenkirnu ( ) Karhunruohosuo ( ) Laajakosken lehmuslehto : , GIS Korkeakoski : , GIS Kyminkartano : , GIS Mussalo Eskola Korkeakoski KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

196 KOTKA LÄHTEET: Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö Hamari Pirjo ja Ranta Helena (toim.). Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto. Helsinki Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Knapas, Marja Terttu: Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:20. Kymenlaakson maakuntaliitto & Kymenlaakson Maakuntamuseo & Kymenlaakson seutukaavaliitto. Kotka 1984 Koponen Martti ja Puutiainen Hannu: Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle 1994 Korhonen, Martti: Kymi. Virta - kartano - pitäjä. Kotkan kaupunki. Kotka Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A: Kymenlaakson seutukaava Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus. Kymenlaakson liitto 2003 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 Piiroinen Saija ja Inki Kimmo: Perinnebiotooppien nykykunnon kartoitus ja hoidon suunnittelu. Kaakkois- Suomen ympäristökeskus Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto Tiehallinnon museotiet ja -sillat, Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008 SÄHKÖISET LÄHTEET: KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

197 KOUVOLA Kouvolan kunnan kartoittamisen aloitti Mathias Wahlberg kesällä Sirpa Törrönen suoritti kartoituksen loppuun kesän 2008 aikana. Kouvolan kehittyminen alkoi Riihimäki-Pietari rautatien ja Kouvolan aseman rakentamisesta luvulla ja 1890-lukujen vaihteessa rakennettiin Savon ja Kotkan rautatiet Ja Kouvolasta muodostui risteysasema. Liikenteen solmukohtana kaupungissa alkoi nopea kehitys. Rautatieläisyhdyskuntaa rakennettiin 1910-luvulle saakka ilman ohjausta ja valvontaa. Kouvolan kasarmialue rakennettiin vuonna 1911 ja sinne sijoitettiin 12. suomalainen tarkk'ampujarykmentti. Vuonna 1918 sinne sijoitettiin Suomen armeijan varuskunta. Kouvolan ensimmäinen laatima asemakaava vahvistettiin vuonna 1922 (Jussi Paatela) ja se oli vuonna 1919 järjestetyn avoimen asemakaavakilpailun voittaneiden Jussi ja Toivo Paatelan ehdotuksen pohjalta laadittu luvulta lähtien Kouvolan ilme alkoi muuttua kaupunkimaisemmaksi Otto-Iivari Meurmanin laatima asemakaava pohjanaan. Meurman laajensi urheilukentän ympäristön keskuspuistoksi. Keskustaan alkoi myös nousta nimekkäiden arkkitehtien suunnittelemia rakennuksia. Kouvolasta tuli vuonna 1923 kauppala ja kaupunki Lääninhallinto siirtyi Kouvolaan vuonna Lääninhallituksen siirryttyä Hämeenlinnaan lääninhallintouudistuksen myötä vuonna 1997 on Kouvolassa sijainnut lääninhallituksen alueellinen palveluyksikkö. Nykyään Kouvolan keskustaa hallitsevat korkeat tornitalot ja matalat liikekorttelit. Suurin osa rakennuskannasta edustaa modernia arkkitehtuuria. Monet rakennukset ovatkin syntyneet arkkitehtuurikilpailujen tuloksena. Kouvola on esimerkki pääasiassa sotien jälkeisestä uudemmasta kaupunkikehityksestä. Kouvola sijaitsee Kymijoen itäpuolella Ensimmäisen Salpausselän harjanteilla.

198 KOUVOLA SISÄLLYS LYHENTEIDEN SELITYKSET 199 KOUVOLA (286) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 200 Pienmaisemat (02) 200 Sotahistorialliset kohteet (04) 201 Uskonnolliset kohteet (05) 201 Rakennukset ja pihapiirit (06) 202 Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät (07) 207 Liikenneympäristöt (09) 208 Muut kohteet (10) 209 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 209 LÄHTEET KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008

199 KOUVOLA LYHENTEIDEN SELITYKSET Arvoluokka / peruste vm mm pm ehdotettu rauh. museosilta valtakunnallisesti merkittävä maakunnallisesti merkittävä paikallisesti merkittävä kohde ehdotettu tekijän toimesta lailla suojeltu alue tai kohde Lähde RKY 1993 VAT 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos mv Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A: matm Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö KKayh KSp KSYK Tieh Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Tiehallinnon museotiet ja -sillat, Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 Kys Kouvola Yleiskaavallinen suunnitelma, Liite 3: Kulttuurihistorialliset rakennukset ja ympäristöt 2 Koponen, Martti, Poutiainen, Hannu. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina. KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

200 KOUVOLA MAISEMA-ALUEET JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUDET (01) ( ) Kymijoen laakso ( ) Kymijoen kulttuurimaisema ( ) Kouvolan hallintokeskus Laaja maisema-alue, joka sijoittuu eteläisen viljelyseudun ja kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeeseen. Alue on alavaa jokilaaksoa, jolla on pitkät viljelyperinteet. Kouvolassa alue käsittää Alakylän perinteisen ja tiiviin kylämaiseman ympäröivine peltoineen. Katso myös Anjalankoski ja Valkeala. Kouvolasta alueeseen kuuluu ainoastaan lounaiskulma, johon kuuluvat Alakylän kyläkokonaisuus ja Alajärven patteri. Alue rajautuu pohjoisessa Korian siltoihin. Nuoren kaupungin moderni hallintokeskus sisältää seuraavat kohteet sekä niitä ympäröivät puistoalueet: - Kouvolan keskuskirkko - Kaupungintalo - ent. Kymenläänin virastotalo, nyk. Salpakeskus Lähde: matm Lähde: RKY 1993 Lähde: VAT 2008 PIENMAISEMAT (02) ( ) Alakylän Rivikylä Kymijoen rannassa, laajojen peltoaukeiden keskellä. Asuinrakennukset pääosin ja 1900-lukujen Alakylä taitteesta. Ulkorakennukset ovat sijoittuneet kylätien varteen. Lähde: KKayh, KLR jokimaisema Kymijoen kulttuurimaisema Atsr 200 KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008

201 KOUVOLA SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04) ( ) Kouvolan kasarmialue tyyppipiirustusten mukaan Yhtenäinen punatiilinen kasarmialue. Kasarmit ja esikuntarakennukset harjoituskentän ympärillä. Lisäksi alueella on: - Varasto- ja huoltorakennuksia - Sisäampumarata - Toimiupseerikerho - Portti (1920-luvulta, Alvar Aalto) - Lähellä myös kuusi asuinrakennusta ja upseerikerho harjumaastossa Kouvola Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Kys ( ) Alakylän Kallioniemen patteri ( ) Mäkikylän patteri n:o ( ) Punkkerimetsän mahdollinen puolustusvarustus Historiallisen ajan muinaisjäännös Venäläinen patteri Pytäränojan ja Kymijoen välissä ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : ) Mahdollisesti jo 1700-luvulta tai 1900-luvun alusta. Alakylä, mm, Kys, mv Lepola Lähde: 2 USKONNOLLISET KOHTEET (05) ( ) Ortodoksinen Rakennettu varuskuntakirkoksi. Muutettu välillä luterilaiseksi Kouvola kirkoksi, mutta palautettu ortodoksiseksi 1978., Kys kirkko Kouvolan kasarmialue KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

202 KOUVOLA ( ) Vanha siunauskappeli ja sankarihautausmaa Kirkko 1932 Uuno Immonen Sankarihautausmaa 1949 Salmio Toiviainen Toiviainen) Kouvola, Kys ( ) Käpylän kirkko Käpylänkatu 39 ( ) Keskuskirkko Marjoniementie Yrjö Vaskinen Kouvola, Kys 1977 arkkitehtuuritoimisto Jaakko ja Kaarina Laapotti Kouvola Lähde: Kys Kouvolan hallintokeskus RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06) ( ) Vanha Kaupungintalo Hallituskatu luvun alku tai 1905, 1908 Laajennus, Valter Thome Rakennettu alkujaan apteekiksi, myöhemmin toiminut kauppalan- ja kaupungintalona. Kouvola, Kys 202 KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008

203 KOUVOLA ( ) Kouvolan Kirjapaino Valtakatu Uuno Immonen 1929 puhelinkeskukseksi Kouvolan vanhin säilynyt liikerakennus. Kouvola, Kys ( ) Marjoniementie Laajennus 1935 Ns. Koivistontalo Kouvola, Kys ( ) Kankaan koulu Salpausselänkatu ja 1938 Toivo Salervo Kouvola, Kys ( ) Kymenmaan liikeja konttorirakennus Hallituskatu 13 ( ) Kouvolankylän koulu 1929, Georg Jägerroos Vain osa säilynyt 1933 Toivo Salervo Siipiosa 1946 Urho Koivisto Kouvola, Kys Kouvola, Kys KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

204 KOUVOLA ( ) Kymen Lukko 1936 Bertel Liljeqvist Ent. suojeluskuntapiirin keskustalo. Rakennuksen edustalla itsenäisyystaistelun muistomerkki. Kouvola, Kys ( ) Kymen lääninvirastotalo Salpausselänkatu Helmi Pakkala-Väinölä Kouvola, Kys Kouvolan hallintokeskus ( ) Kauppahalli Liikemiehenkatu 1956 Martti Välikangas Kouvola, Kys ( ) Kouvolan rauta Valtakatu , Viljo Rewell Yksikerroksinen myymäläosa ja nelikerroksinen asuinsiipi. Kouvola, Kys ( ) Sivistys ja Urheilutalo, Teatteri 1960 Eero Kajava Muutoksia Kouvola, Kys 204 KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008

205 KOUVOLA ( ) Kaupungintalo 1969 Bertel Saarnio ja Juha Leiviskä Kouvola Torikatu 10, Kys Kouvolan hallintokeskus ( ) Kouvolatalo 1982 Söderlund ja Valovirta Kouvola, Kys ( ) Maaherran talo Valtakatu 13 ( ) Pilvenpiirtäjä Kauppalankatu Kouvola Lähde: Kys 1951 Rakennuksessa mm. Kouvolan ensimmäinen hissi. Kouvola Lähde: Kys ( ) Liiketalo Kauppalankatu 3 ( ) Asuin- ja liiketalo Valtakatu Kouvola Lähde: Kys 1939 Kouvola Lähde: Kys KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

206 KOUVOLA ( ) Asuin- ja 1954 Kouvola Lähde: Kys liikerakennus Valtakatu 26 ( ) Kouvolan I apteekin talo Valtakatu 1938 Funkkistyylinen Kouvola Lähde: Kys ( ) Ammattikoulu ( ) Urheilupuiston uimahalli ( ) Liiketornit Salpausselänkatu ( ) Asuintalo Kauppalankatu 22 ( ) Hotelli Cumulus (vanha osa) ( ) Pääkirjasto ( ) Mansikka-ahon koulu, urheiluhalli ja keskuskeittiö ympäristöineen 1959, -60, -67 ja -68 Kouvola Lähde: Kys 1964 Kouvola Lähde: Kys Kouvola Lähde: Kys 1999 Kouvola Lähde: Kys 1952, täydennysrakennettu 1971 ent. Kymen kartano Kouvola Lähde: Kys 1971 Kouvola Lähde: Kys 1972, 1973 ja 1977 Kouvola Lähde: Kys 206 KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008

207 KOUVOLA YHTENÄISET ASUINALUEET JA KATUNÄKYMÄT (07) ( ) Töröstinmäen omakotialue ( ) Torikadun tornitalot luvut puolitoistakerroksisia omakotitaloja Kouvola, Kys 1965, 1970 ja 1971 Kouvola Lähde: Kys ( ) Kirkkorinteen asuintalot Ent. Lääninhallituksen virkamiesasuntoja Kouvola Lähde: Kys ( ) Kaunisnurmen asuinalue ja ns. museokorttelialue Yhtenäinen puolitoista kerroksisten omakotitalojen alue. Taloja 1900-luvun alusta, mutta pääosa rakennuksista sodan jälkeiseltä ajalta. Alueella myös jugendvaikutteisia puutaloja 1900-luvun alusta. Kouvola, Kys KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

208 KOUVOLA ( ) Kortteli Kouvola Lähde: Kys Valtakadun varrella ( ) Hissipoikatalot, kortteli Kouvola Lähde: Kys LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09) ( ) Korian sillat 1870 ja 1920-luvulta Keittoterässilta rakennettiin 1870 rautatiesillaksi ja muutettiin uuden teräsbetonisillan valmistuttua 1920-luvulla maantiesillaksi (nyk. museosilta) Peruste: museosilta Lähde: VAT 2008, Tieh, KLR, Kys Kymijoen kulttuurimaisema ( ) Korian uusi maantiesilta ( ) Veturivarikko 1980-luku Suojeltu Valtion rautateiden suojelusopimuksella. Alueella: - Veturitalli (1887) - Veturitalli (1901) - Veturitalli (1937) - Konttori (1895) - Paja (1895) Kymijoki Kymijoen maisemakokonaisuus Kouvola Lähde: RKY 2008, VAT 2008, KLR, Kys LM 208 KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008

209 KOUVOLA ( ) Aseman koulu Asemakatu Rautatiehallituksen rakennuttama koulurakennus aseman lähistöllä. Kouvola, Kys ( ) Rautatieasema ( ) VR:n rivitalot 1960 Eero A. Kajava Kouvola, Kys 1947 PURETTU TAI PURKUKUNNOSSA Kouvola Lähde: Kys MUUT KOHTEET (10) ( ) Urheilupuisto Kaupungin olemassaolon ajan kehitetty puistokokonaisuus, joka jatkuu pohjoiseen Palomäen laajana ulkoilualueena. - Jäähalli (1982) Kouvola Lähde: Kys RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12) ( ) Mummon mänty ( ) Rantaisen (Rantalan) pihakoivu Kouvola Kouvola KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

210 KOUVOLA LÄHTEET: Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Koponen Martti ja Puutiainen Hannu Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A: Kymenlaakson seutukaava Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto Tiehallinnon museotiet ja -sillat, Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008 SÄHKÖISET LÄHTEET: KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008

211 KUUSANKOSKI Kouvolan kunnan kartoittamisen aloitti Mathias Wahlberg kesällä Sirpa Törrönen suoritti kartoituksen loppuun kesän 2008 aikana. Kuusankosken seutu liitettiin vuonna 1539 Iittiin ja sen Kymijoen itäpuoliset alueet liitettiin Valkealaan Tätä ennen seutu oli ollut erätalousaluetta keskiajan loppupuolelle saakka sen tärkeimmän keskuksen ollessa Kymijoen Keltin kohdalla sijaitseva ylisen Viipuritien lauttapaikka. Vuosien sodat tuhosivat Kuusankosken silloisen alueen lähes kokonaan. Kuusankoski itsenäistyi Iitin ja Valkealan osista vuonna Alueesta tuli kauppala 1957 ja kaupunki Vuonna 2006 Kuusankoskella oli asukkaita ja sen pinta-ala on 130 km², josta maa pinta-alaa 114 km² ja vesi pinta-alaa 16km². Taajamakeskittymiä ovat Kuusaa ja Voikkaa. Keskustaajama on Kuusaa, jonka kaupunkimainen rakentaminen keskittyi pääasiassa 1950-luvulle. Vuonna 2009 Kuusankoski yhdistyy alueen viiden muun kunnan kanssa muodostaen uuden Kouvolan kaupungin. Kuusankoskella alkoi 1870-luvulla voimakas teollistuminen, jolle loivat edellytykset Riihimäen - Pietarin rata sekä uittojärjestelmien kehittyminen. Ensimmäiset tehtaat aloittivat toimintansa luvulla Kuusankosken partaalla ja 1890-luvulla Voikkaalla. Tehtaiden rakennustuotanto on vaikuttanut merkittävästi Kuusankosken ja sen rakennuskannan kehittymiseen. Kuusankosken halki virtaa Kymijoki, joka puhkaisee Salpausselän Kuusankosken kohdalla ja virtaa kaupungin alueella noin 15 km matkan. Alueen kolme suurta koskea on valjastettu sähkön tuotantoon.

212 KUUSANKOSKI SISÄLLYS LYHENTEIDEN SELITYKSET 213 KUUSANKOSKI (306) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 214 Pienmaisemat (02) 214 Sotahistorialliset kohteet (04) 215 Uskonnolliset kohteet (05) 215 Rakennukset ja pihapiirit (06) 216 Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät (07) 220 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 221 Liikenneympäristöt (09) 223 Muut kohteet (10) 224 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 224 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 224 LÄHTEET KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

213 KUUSANKOSKI LYHENTEIDEN SELITYKSET Arvoluokka / peruste vm mm pm ehdotettu rauh. museosilta valtakunnallisesti merkittävä maakunnallisesti merkittävä paikallisesti merkittävä kohde ehdotettu tekijän toimesta lailla suojeltu alue tai kohde Lähde RKY 1993 VAT 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008 mv Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A: matm Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö KKayh KSp KSYK Tieh Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Tiehallinnon museotiet ja -sillat, Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 X Kuusankosken yleiskaava 2020, Liite 4 2 Koponen, Martti, Poutiainen, Hannu. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina. KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

214 KUUSANKOSKI MAISEMA-ALUEET JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUDET (01) ( ) Kymijoen laakso Laaja maisema-alue, joka sijoittuu Eteläisen viljelyseudun ja kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeeseen. Alue on alavaa jokilaaksoa, jolla on pitkät viljelyperinteet. Alueella on lukuisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Lähde: matm PIENMAISEMAT (02) ( ) Aholanmäki ( ) Harjunjoen maisema ( ) Häkänkulma ( ) Keltti ( ) Kollilampi ( ) Niemenmetsä ja Pyhäjärvi ( ) Niskala ( ) Pasko-ojan laakso ( ) Pilkanmaan Saksankylän maisema-alue ( ) Keskinen Ruotsula ( ) Tammiranta ( ) Mattilan kylänpaikka Keltin voimalaitoksen alapuolinen alue aina ylisen Viipurintien lauttapaikalle asti. Aholanmäen etelärinteellä jo luvun lopulla sijainneen Aholan kartanon päärakennus siirrettiin 1800-luvulla Kymintehtaalle tehtaan virkailijoiden asunnoksi. Pienet peltoalueet laskevat loivasti Harjujokeen sen alajuoksulla. Yläjuoksulla rannat ovat metsittynyttä niittyä. Tasainen metsien ja metsäsaarekkeiden pirstoma peltomaisema Laaja peltoaukea, joka Kymijoen ranta-alueilla muuttuu pienpiirteisemmäksi. Lahteen johtava tie jakaa maiseman kahtia. Matalien selänteiden ja laaksometsien rajaama peltosarja Puustoltaan vaihteleva selänne Pilkanmaan pohjoisosassa. Myös alueella oleva Salonsaari on metsiltään vaihteleva. Maatila-alue asutuskeskuksen reunamilla. Puronotkojen rytmittämää maisemaa, jossa pihapiirien väliin jää pieniä peltoja ja niittyjä. Alueella myös korkeita kallioita (Huuhkajanvuori, Aholanmäki ym.) Viljelty purolaakso Selänteiden ja kumpareiden hallitsema Kymijoen rantaalue, jolla harvoja peltoja. Pilkanmaan kartano sijaitsee alueella. Kapeahko alue selänteiden ja Kymijoen välissä. Rannassa useita lehtonotkelmia. Suuri peltoaukea, joka rajautuu pohjoisessa mataliin selänteisiin ja etelässä laaksometsään, rantavyöhyke loivenee vähitellen. Kyläkallioita kasvustoineen, alueella ennen mäkitupalaisia. Lähde: X Mattila Lähde: KKayh Pilkanmaa Lähde: KKayh Keltti Lähde: KKayh, KLR, X Pilkanmaa Lähde: KKayh PIlkanmaa Lähde: KKayh Ruotsula Lähde: KKayh Pilkanmaa Lähde: KKayh Pilkanmaa Lähde: KKayh Ruotsula Lähde: KKayh Ruotsula Lähde: KKayh Mattila, X 214 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

215 KUUSANKOSKI ( ) Salonsaari ( ) Hirvelä ( ) Simolanmäki ( ) Kyöperilänmäki Peipon tila ja viljelykset muodostavat tärkeän kokonaisuuden Hirvelän kylä sijaitsee Kuusankosken puolella, mutta sen peltoalueet ulottuvat pohjoisessa Valkealan puolelle. Metsäiset Sikomäki ja Huonmäki rajaavat aluetta etelässä. Pohjoisessa arvokkaat peltoalueet viettävät varsin jyrkästi jokeen. Maisemallisilta arvoiltaan merkittävä alue. Rakennuskanta on varsin uutta. Alueen tiestö ja rakennukset muodostavat tiiviin maisemallisen kokonaisuuden. Salonsaari, Pyhäjärvi Hirvelä (Kuusankoski) Lähde: KKayh Keltti, Kymijoki, X Pilkanmaa, Kyöperiläntie, X SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04) ( ) Ruotsulan redutti ja lauttapaikka ( ) Kausalankankaan taisteluhaudat ( ) Vallihaudat 1790-luku Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : ) Venäläisten rakentama maavallitus Ylisen Viipuritien suojaksi. Lauttapaikan lähellä myös I maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita Kuuluvat I maailmansodan aikaiseen Suomen linnoittamisohjelmaan. Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vallihaudat Kotkan alueella: - Keltti Lauttavalkama ( : ) - Keltti Jyrkänkallio ( : ) Ruotsula Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, X Keskinen Ruotsula SM Kausalankangas, X USKONNOLLISET KOHTEET (05) ( ) Kirkkoherran pappila ( ) Kuusankosken kirkko ( ) Vanha hautausmaa ( ) Voikkaan kirkko eli ent. seurakuntatalo 1922 Wolmar Forsberg ja Bertel Liljeqvist Ympäristössä puistoalue ja kuusimetsää. Pappilankuja Armas Lindgren Säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Valtakatu , Ilmari Launis Lepokuja 1925 Wolmar Forsberg Laajennettu 1961 Veikko Larkas Peruskorjaus 2000-luvun alussa Arkkitehtitoimisto Junkkari Käppi Toppila Oy Kellotapuli 1959 Kuusaa, X Kuusaa, X As Naukio, Puistokatu, X Voikkaa Lähde: X KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

216 KUUSANKOSKI ( ) Uusi hautausmaa ( ) Keskustan seurakuntatalo ( ) Keltti Pellontaustantie K. Jaatinen Pohjankorventie 13 - Siunauskappeli 1957 Eino Niininen 1952 Jalmari Lankinen Laajennus 1980 Timo Sahanen Valtakatu 43, Maunukselantie 3 Historiallisen ajan muinaisjäännös Ruumiskalmisto ( : ) Mäkikylä Lähde: X Kuusaa Lähde: X Keltti RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06) ( ) Huhtalammen talo Valtakatu 27 ( ) Heinosen kauppa Valtakatu 11 ( ) Kaupungintalo Valtakatu 33 ( ) Elokuvateatteri iltatähti Valtakatu 4 ( ) Kansallispankki Valtakatu 35 ( ) Yhdyspankin talo Valtakatu 23 ( ) Ent. Osuuskauppa Kettumäentie 1 ( ) Kanttorila Kettumäentie 3 ( ) Kettumäen museoalue 1910-luku Alkujaan maatilan päärakennus. PALANUT JA PURETTU, PERUSTUKSET JÄTETTY 1920 Laajennukset G. Jägerroos Klassisistinen rakennus, jossa myöhempiä muutoksia Bertel Liljeqvist Funktionalistinen, muutettu squash-halliksi Bertel Liljeqvist Funktionalistinen, myöhempiä muutoksia 1929 Muutettu kaupungin puutarhaosaston tiloiksi 1990-luvulla luvun alku Jalmari Alen Klassismi Rakennukset on siirretty paikalle Alue koostuu kotiseututalosta eli ent. Kansakoulusta (1897 Lars Sonck, siirretty paikalle 1957, kansallisromantiikka) ja Työväenasuntomuseosta. Jälkimmäiseen kuuluu mm.: - Tehtaan hevosmiehen Rissasen koti (1900-luvun alku) - Paperitehtaan työntekijän Niemisen koti (1910-luku) - Selluloosatehtaan työntekijän Vanhasen koti (1920-luku) - Paperisalin mestarin Kääriäisen koti (1930-luku) Kuusaa, X Kuusaa, X As Kuusaa, X As Kuusaa Lähde: KLr, X As Kuusaa, X As Kuusaa, X As Kunnanpelto, X As Kunnanpelto, X As Kunnanpelto, X As 216 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

217 KUUSANKOSKI ( ) Aluesairaalan sisätautiosasto ( ) Aluesairaala Sairaalakuja 3 C ( ) Sairaalarakennus Sairaalakuja 4 ( ) Lasten psykiatrinen osasto Sairaalakuja 2 B ( ) Jokiranta Saarnikuja 7 ( ) Kymin uittoyhdistyksen rakennusryhmä ( ) Pilkan koulu Pilkantie 12 ( ) Pilkan koulun asuinrakennukset Koulukuja 6a ja b Koulukuja 8 ( ) Pilkantie 2-10 ja Koulukuja 3-16 ( ) Rastaan tilan päärakennus ( ) Haarakallion ratavartijan talot Multahovintie 642 ( ) Suvikallio ( ) Harjula Harjuntie Eino Forsman Ent. keuhkotautiparantola. 3. kerroksen parveke muutettu huoneiksi. Nykyiseen käyttöön peruskorjauksen jälkeen Sairaalanmäki P 1953 Ragnar Wessman Sairaalanmäki Lähde: X 1933 mahdollisesti Eino Forsman Sairaalanmäki Lähde: X 1956 R. A. Wessman Entisiä lääkärien asuntoja 1912 Kertaustyylinen asuinrakennus Pukkisaaressa sijaitseva rakennusryhmä. - Työnjohtajan asuinrakennus (1902). - Väentupa - Paja - Puusepänverstas / vaja - Sauna- ja ulkohuonerakennus - Kellari 1922 Bertel Liljeqvist, myöh. muutoksia Kymiyhtiön rakentama puurakenteinen klassistista tyylisuuntaa edustava koulu tunnettiin myös miljoonakouluna Kaksi neljän asunnon asuintaloa opettajille ulkorakennuksineen ja luvut Hyvin säilyneet asuinrakennukset muodostavat Pilkan koulun ja sen asuinrakennusten kanssa yhtenäisen kokonaisuuden Puinen kertaustyylinen maatalo pientaloalueella luku Kaksi vahtitupaa Harjujoen rannassa. Alueella sijaitsee rautatiehen liittyviä rakennelmia ja 1900-lukujen vaihde Terijoelta siirretty pyöröhirsinen huvila Talonpoikaispihapiiri, johon kuuluu mm. päärakennus, luhtiaitta ja navetta. Sairaalanmäki Lähde: X Tähtee, X Kymintehtaat ja ympäristö, Pukkisaari, X Kymijoen eteläpuoli, Sipilänmäki, X Kymijoen eteläpuoli, Sipilänmäki, X Kymijoen eteläpuoli, Sipilänmäki, X Kymijoen eteläpuoli, X Haarakallio, X Lappalanjärvi, X Mattila, X KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

218 KUUSANKOSKI ( ) Mattilan kansakoulu ( ) Mattilan lastenkoti Harjuntie 53 ( ) Sipilä Sipintie ( ) Ulvi Ulvinkuja 51 ( ) Anttila Ulvinkuja 51 ( ) Kunnalliskoti Vanhainkodintie 12 ( ) Rauhala Arontie 17 ( ) Kyttälä Ropakonsuontie 17 ja 23 ( ) Lassila ( ) Mäkelä Iitintie 37 ( ) Liikerakennus ( ) Hietasilta Hietasilta Lisäksi ulkorakennus PURETTU Mattila, X 1929 Arthur Gauffin Mattila, X Maatalouskeskuksen paikka, asuinrakennus 1800-luvulta. Mattila, Voikkaa, X Päärakennus mahd luvun lopulta Sukutilana vuodesta 1619 Pihapiirissä lisäksi: - Talli - Kaksikerroksinen aitta (vanhempi osa 1848) - Harkkokivinavetta - Kaksi kivikellaria - Riihi Päärakennus vuodelta 1939 Tila perustettu 1725 Sijaitsee maisemallisesti tärkeällä paikalla. Pihapirissä: - Piharakennus - Navetta (1948) 1923 Lindgren ja Liljeqvist Sairasosasto 1957 Yleinen osasto 1963 Sakari Siitonen Klassististyylinen. Alueeseen kuuluu myös: - Maatyöläisten asuintalo ( ) - Tiilinen navetta 1880 Päärakennus monimuotoinen tornillinen puurakennus luku Vanha maatilan pihapiiri rakennuksineen. Esiintyy maakirjassa ensimmäisen kerran luvun lopulta Ainoa säilynyt 1800-luvun rakennus Kyöperilän mäellä. PALANUT 1870 Laajennettu 1900-luvun alussa Ulkorakennukset pääosin vuodelta 1924 Päärakennus siirretty paikalle uusjaon yhteydessä tai 1950-luvulta Iitintien ja Kyöperiläntien risteyksessä ja 1800-lukujen vaihteesta Pilkanmaan kartanon uudistila - Vanha päärakennus (mahd luvun alusta) - Uusi päärakennus (1960-luvulta) - Kaksikerroksinen aitta - Kivinavetta (1920-luvulta) - Viljamakasiini - Viljakuivaamo Ruotsula, X SM Ruotsula, X SM Heinharju, X, X Keltti, X Kyöperilä, X As Keltti, X Myllykallio, X Hietasilta, X 218 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

219 KUUSANKOSKI ( ) Pilkanmaan kartano Kartanolinja ( ) Saukkola ( ) Pilkanmaan koulut Rajatie 8 Pilkanmaantie 111 ( ) Hakamäki Kartanolinja 43 ( ) Huttumäenkatu 3 B ( ) Peurakuja 7 ja 8 ( ) Porokuja 1 ja 3 ( ) Keskustan koulu Mäenpäänkuja 6 Mäenpäänkuja 5 ( ) Vanha kirjasto Mäenpääntie 19 ( ) Postiarava Valtakatu 41 ( ) Uimahalli Uimahallintie 8 ( ) Urheilutalo Uimahallintie 10 ( ) Kuusankoskitalo Kymenlaaksonkatu W. Forsberg 1933 Heikki Siikonen Suojeltu seutukaavassa. - Tupa (1890-luvulta) - Navetta (1890 ja 1933, Heikki Siikonen) - Talli (1919 ja 1933, Heikki Siikonen) - Rantakellari (1909) - Kellari (1937) - Rantamökki (1930-luvulta, Heikki Siikonen) - Kalustovaja (1930-luvulta, Heikki Siikonen) - Puisto (1700-luvulta) 1892 Puutyylinen Kymin uittoyhdistyksen piiriesimiehen virkaasunto. Suojeltu seutukaavassa Jugend-tyylinen 1938 funktionalististyylinen Eino Niininen 1930-luku Heikki Siikonen Suojeltu seutukaavassa 1800-luvun lopulta Kymiyhtiön varhaisinta työläisasuntotuotantoa Kaksi virkailija-asuntoa 1930-luvulta Funktionalistisia asuinrakennuksia 1939 Georg Jägerroos Funktionalismi - Opettajien asuntola (1940 funktionalismi) 1952 Aili ja Niilo Pulkka Rakennus peruskorjattu vuonna J. Haapala Kuusankosken ensimmäinen aravalainoitettu kerrostalo Pilkanmaa, X Pilkanmaa, X Pilkanmaa, X Pilkanmaa, X Pilkanmaa, X Pilkanmaa, X Pilkanmaa Lähde: X Kuusaa Lähde: X Kuusaa Lähde: X Kuusaa Lähde: X 1970 Naukio Lähde: X 1973 Naukio Lähde: X 1985 Brunow & Maunula Modernistinen konsertti- ja teatteritalo Kuusaa Lähde: X KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

220 KUUSANKOSKI ( ) Kuusankosken Kirjasto Kymenlaaksonkatu 1 ( ) Keltintien Asuinrakennukset Keltintie Brunow & Maunula Modernistinen - Kirkkomusiikkiarkisto - Asuinrakennus (1957) - Nuppulinna (1951 Unto Ojonen) Kuusaa Lähde: X Keltti Lähde: X YHTENÄISET ASUINALUEET JA KATUNÄKYMÄT (07) ( ) Kangastien Asuntoalue ( ) Tarhatien asuntoalue ( ) Pengertien ja Mäenpääntien välinen asuinalue ( ) Väinöntien, Ainontien ja Takaharjunkujan rajaama alue ( ) Puistomaantien ja Puistomaankujan välinen asuinalue ( ) Arvilan pellon omakotialue ( ) Rantatien omakotialue ( ) Suopelto ( ) Kunnanpelto ( ) Tähteen asuinalue 1940-luku Hyvin säilynyt asuinalue 1950-luku Hyvin säilynyt asuinalue ja 50-luvut Hyvin säilynyt asuinalue 1960-luvulta Yhtenäinen alue 1950-luku 1900-luvun alusta eteenpäin Laaja pientaloalue, jossa mm. Kymiyhtiön työläisasuntoja. Nykyisin yhtenäisimmäksi alueeksi muodostuu Kyttärintie 13, 15, 17 ja 19. Alueella on myös Kymen osuusliikkeen kaupparakennus luvulta. Kuusankosken ensimmäiseksi palstoittama asuinalue (perustettu 1921). Monet pientalot saaneet väistyä kerrostalojen tieltä. - Kunnanpellontie (1940-luvulta), kahden perheen taloja Pääosin luvut Niskala Lähde: X Niskala Lähde: X Kuusaa Lähde: X Niskala Lähde: X Puistomaa Lähde: X Lähde: ehdotettu Rantakulma Lähde: ehdotettu Suopelto, X As Kunnanpelto, X As Tähtee, X 220 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

221 KUUSANKOSKI ( ) Kolarinmäki ja luvut Kolarinmäki, X ympäristö ( ) Naukiontien asuinalue Alue muodostaa oman rakennusryhmänsä muun rakennuskannan keskellä. Itänaukio, X MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08) ( ) Kymintehtaan tehdasalue Kymin Osakeyhtiö perustettu Pahvikuivaamo (1886 Herman Lindell) - Sähkölaitos (1890-luvulta, A. W. Brejlin) - Sähkölaitos (1909, A. W. Brejlin) - Sisääntuloportti ja Vanha Kymin paperitehdas (1922, Bertel Liljeqvist) - Klooritehdas (1927, laajennus 1936) - Keskuskattilahuone eli höyryvoimalaitos (1932, Bertel Liljeqvist) - Pääkonttori (funktionalistininen, , Bertel Liljeqvist, korotettu 1954) - Johtajan asunto (1874, Theodor Decker, 1970-luvulla lisäsiipi Ole Gripenberg) Kymintehtaat ja ympäristö Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Teo, X Tsr ( ) Kymintehtaan asuinalueet Alueeseen kuuluvat myös: - Kuusanniemen uusi sellutehdas (rakentaminen alkoi 1964) ja paperitehdas (rakentaminen aloitettu 1970-luvulla) - Biovoimalaitos (2002) - Vanhan suurjännitelinjan pylväät (1948) Koskenranta Virkailijoiden puistomainen asuinalue, 1900-luvun alkupuoli - Villa Wolmar (1898, Wolmar Forsberg) Koskenranta 1 - Villa Ruths (1914, Gunnar Asplund) toimitusjohtajan virka-asunto, Koskenranta 15 - Villa Polin (1915, mahd. S. A. Lindqvist) Koskenranta 14 - Tennismaja (1920-luvulta, S.A. Lindqvist, myöh. muutoksia) - Hevostalli, nyk. autotalli (1928, myöh. muutoksia) - Lauttakatu 1 (1920) huvilatyyppinen rakennus - Villa Bertel (1937, Bertel Liljeqvist) Koskenranta 19 - Villa Ida (1920, Bertel Liljeqvist) Koskenranta 38 - Asuinrakennus, Koskenranta 23 (mahd. Ole Gripenberg 1970-luku) - Asuinrakennus, Koskenranta 24 (mahd. Ole Gripenberg 1970-luku) - Asuinrakennus, Koskenranta 25 (mahd. Ole Gripenberg 1970-luku) Lauttakadun alue - Kymiyhtiön ammattikoulu ( , Selim A. Lindqvist ja Sigurd Frosterus) lauttakatu 6 Lauttakadun virkailijoiden asunnot: - Vanha virkamiestalo (1936, Bertel Liljeqvist) funktionalistinen betoninen asuinkerrostalo, Lauttakatu 4 - Uusi virkamiestalo (1948, Liljeqvist ja Helander) asuinkerrostalo, Lauttakatu 5 - Lauttakatu 9 ja 7 (1920-luku, Bertel Liljeqvist) - Lauttakatu 11 ja 13 (1920-luku, Bertel Liljeqvist) - Lauttakatu 15 ja 17 (1920-luku, Bertel Liljeqvist) - Lauttakatu 19 ja 21 (1920-luku, Bertel Liljeqvist) - Lauttakatu 23 (1922, Bertel Liljeqvist) ent. kalanviljelylaitoksen työnjohtajan asunto ja kalahautomo - Puutarhurin asuinrakennus (1920-luvun alku) PURETTU - Lauttalaiturit Kymintehtaat ja ympäristö Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Teo, X As, Asr, Tsr KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

222 KUUSANKOSKI ( ) Kymintehtaan asuinalueet ( ) Kymintehtaan asuinalueet Itänaukio ( , Bertel Liljeqvist) puutarhakaupunki-ihanteen mukaan suunniteltu asuinalue. Muuttunut asuntomessujen seurauksena Sauna, pesutupa (1931, Bertel Liljeqvist, Arne Helander) - Alueella myös Naukiontien asuinalue Länsinaukio ( , Bertel Liljeqvist) Väljästi puutarhakaupunkimaisesti toteutettu paritalojen alue. Marskinkadun alue 1870-luku, työläiskasarmialue - Vanha kasarmi (1872, myöh. muutoksia) Marskinkatu 3 - vuodelta 1872 peräisin ollut rakennus PURETTU - Pieni Kasarmi (1872) Marskinkatu 5 - Marskinkatu 4, 6 ja 8 ( ) tiilirakenteisia työläisasuntoja - Walkaman koulu, Marskinkatu 14 (1902) PURETTU - Marskinkatu 12 (1910) PURETTU Niementien alue - Niementie 10 (1890-luku) - Niementie 18 (1900-luvun alusta) - Niementie 8 (1900-luvun alusta) - Niementie 2 (1910-luvulta) - Urpasentie 1 A (1920) PURETTU - Niementie 13 (1920, Bertel Liljeqvist) - Miilutie 1 (nykyasu 1921) ent. kirjakauppa - Niementie 7 (1922, mahd. Bertel Liljeqvist) - Lasten seimi ns. Yksysi Niementie 5 (1926, Bengt Salin) Mustavuori , W. Forsberg Vapaasti maastoon sijoitettuja virkailijataloja - Johtajan asunto (1880-luvulta) Mäyrämäki 1900-luvun alusta eteenpäin vapaasti rakentunut työläisasuntoalue. Puistokatu 1919 W. Forsberg Viiden telttakattoisen asuintalon ryhmä ulkorakennuksineen. Sudeetti 1945 Bertel Liljeqvist ja Arne Helander 60 kahden eri tyypin mukaan rakennettua yhden perheen taloa. Alue on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussa. - Pyöreä tiilinen muuntaja (1939) Mörkölinja 1900-luvun alku, myöh. uudistunut Kuusankoski Oy kaavoitti alueen jo 1887, mutta vanhimmat talot ovat 1900-luvun alusta. Peltotie Bertel Liljeqvist Kahdeksan paritaloa Kymijoelle vievän Peltotien varrella. Markantontit Vuodesta 1944 eteenpäin Kymiyhtiön luovuttamia tontteja 144 kpl. Laaja puolitoistakerroksisten rakennusten alue. Myllykallion pientaloalue 1910-luvulta eteenpäin Alue muodostunut useassa vaiheessa. merkittävimmät kokonaisuudet alueella ovat: - Myllärintie Kymenrannantie ( , Bertel Liljeqvist) yhden- ja kahdenperheen taloja. - Myllykalliontie (1923, Bertel Liljeqvist) viisi kahden perheentaloa. Lisäksi yksi vanhempaa tuotantoa oleva neljän perheen talo säilynyt. - Valveentie Uimarannantie Myllykalliontie Pilkanmaantie ( , Yrjö Lindström) 20 kahden perheen taloa. - Pilkanmaantie Korotintie (1948 ja 1951) 11 paritaloa. Kymintehtaat ja ympäristö Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Teo, X As Kymintehtaat ja ympäristö, Teo, X As 222 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

223 KUUSANKOSKI ( ) Kymintehtaan ympäristö ( ) Voikkaan tehtaat, tehdasalue ( ) Voikkaan tehtaiden ympäristö ( ) Voikkaan tehtaiden ympäristö - Kymintehtaan päiväkoti (1952 Eino Niininen), Seimentie 9 - Kymintehtaan koulu (1953 Georg Jägerroos ja Tauno Salo) Takaharjuntie 3 - Kymintehtaan koulun opettajien asuinkerrostalo (1951 Georg Jägerroos ja Tauno Salo), Takaharjuntie 3 - Kymiyhtiön virkailijakerho Koskela (1958, Arne Helander), Koskelankuja 1, ja neljä asuinrakennusta (koskelankuja 3,5,7 ja 9) ja niihin liittyvä talousrakennus. - Kymintehtaan seurakuntakeskus (1963 Veikko Larkas), seurakuntasali muutettu kirkkosaliksi 1991, Kolarintie 22 - Seurakuntakeskuksen asuinrakennus (1963 Veikko Larkas) - Kymiyhtiön työterveysasema (1975 Heino & Toppila), Marskinkatu 1 - Kansantien asuinkerrostalot (1951 Bertel Liljeqvist ja Arne Helander) kolmen kerrostalon ryhmä, Kansantie 6 Tehtaat perustettu Vanha paperitehdas (1902, Gesellius-Lindgren-Saarinen) paloi 1906, jäljellä itäjulkisivu - Vanha selluloosatehdas ( ) - Sulfiittispriitehdas (1919, S. A. Lindqvist), rakennus tyhjillään - Vesivoimalaitos (1922, Birger Federley) - Virkamiesklubi (1919 S. A.Lindqvist) Voikkaantie 37 - Ruiskumestarin talo (1918 S. A.Lindqvist) Voikkaantie 42 A - Ent. pääkonttori eli ns. Mestarikerho (1899) Voikkaantie 40 - Työläiskasarmi (1896, myöhempiä muutoksia) Voikkaantie 42 - Myllytien kerrostalot (1950-luku B.Liljeqvist ja A.Helander) Myllytie 25, 27 ja 29 - Paloasema (1913 Valter Thomé), Tehtaantie 4 Lapinmäki ja Virtakivi - Asuinrakennus (1898) Brejlinintie 10 - Pesula ja sauna (1925) Brejlinintie 8 - Mäntylä (1900-luvun alusta) Tehtaantie 1, PURETTU - Isännöitsijän asunto ( ) Brejlinintie 4 - Asuinkerrostalo (1950-luvulta), Brejlinintie 9 Voikkaantie ja Sikomäki - Voikkaan seuratalo ( ) Voikkaantie 16 - Sikomäen asuinalue (1890-luvulta eteenpäin) - Voikkaantien liikerakennukset (1930-luvulta) - Veturitalli (1920-luvulta) Kymintehtaat ja ympäristö Lähde: X Voikkaa Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Teo, X Tsr Voikkaa Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Teo, X A, Tsr Voikkaa, Teo, X LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09) ( ) Korian sillat ja 1920-luvut Keittoterässilta rakennettiin 1870 rautatiesillaksi ja muutettiin uuden teräsbetonisillan valmistuttua 1920-luvulla maantiesillaksi (nyk. museosilta) Peruste: museosilta Lähde: Tieh, KLR Kymijoen kulttuurimaisema ( ) Korian uusi maantiesilta 1980-luku Kymijoki Kymijoen kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

224 KUUSANKOSKI MUUT KOHTEET (10) ( ) Kauppatori ympäristöineen ( ) Muistomerkkeihin lukeutuvat hakkaukset ( ) Muinaisjäännösryhmät ( ) Vanha tienpohja ( ) Kirkkokallion Jatulintarha luku Kauppatori ympäristöineen Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset hakkaukset Kuusankosken alueella: - Mattila Pessankoski ( : ) - Mattila Rantakallio ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset muinaisjäännösryhmät Kuusankosken alueella: - Ruotsula Kaivomäki ( : ) - Ruotsula Ulvi ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Ruotsula lauttavalkama ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : ) Kuusaa Lähde: Ehdotettu Mattila Ruotsula ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11) ( ) Pakanavuori Kivi- ja/tai pronssikautinen kalliomaalaus ( : ) ( ) Rajasilta ( ) Kettukallio Ajoittamaton kiviröykkiö ( : ) Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö ( : ) RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12) ( ) Häkän mänty ( ) Tähteen pihlaja ( ) Harjumäen mänty Kymenrannan kylä Kymenrannan kylä Maunukselan kylä 224 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

225 KUUSANKOSKI LÄHTEET: Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Koponen Martti ja Puutiainen Hannu Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle Kuusankosken yleiskaava 2020, Liite 4 Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A: Kymenlaakson seutukaava Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto Tiehallinnon museotiet ja -sillat, Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008 SÄHKÖISET LÄHTEET: KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

226 KUUSANKOSKI 226 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

227 MIEHIKKÄLÄ Miehikkälän kunnan kartoitti kesällä 2005 Kaisa Niilo-Rämä. Osa Miehikkälän kunnan alueesta joutui venäläisille Uudenkaupungin rauhassa 1721, ja Turun rauhassa 1743 alue siirtyi kokonaan Venäjälle. Vuonna 1790 Katariina II lahjoitti majuri Matjev Olsuffjeville Miehikkälästä 250 sielua. Lahjoitusmaa käsitti laajoja alueita Suurmiehikkälän ja Kylmälän kylistä. Tämä järjestelmä synnytti epäkohtia, joista päästiin vasta 1800-luvun lopulla. Virolahden kunnasta Miehikkälä itsenäistyi 1887, vaikka senaatti oli päättänyt asiasta jo Moskovan rauhassa 1940 osa kuntaa jäi taas Venäjän puolelle. Vuonna 2007 Miehikkälässä oli 2370 asukasta sen pinta-alan ollessa 440,9 km². Maapinta-alasta vesipinta-alaa on 17,2 km². Miehikkälän tärkeimmät kylät ovat muodostuneet neljän kunnan läpi virtaavan ja Suomenlahteen laskevan joen varrelle. Miehikkälän kirkonkylä sijaitsee lisäksi kaakosta luoteeseen suuntautuvalla harjujaksolla.

228 MIEHIKKÄLÄ SISÄLLYS LYHENTEIDEN SELITYKSET 229 MIEHIKKÄLÄ (306) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 230 Pienmaisemat (02) 230 Perinnemaisemat (03) 231 Sotahistorialliset kohteet (04) 231 Uskonnolliset kohteet (05) 232 Rakennukset ja pihapiirit (06) 232 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 234 Liikenneympäristöt (09) 235 Muut kohteet (10) 236 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 237 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 239 LÄHTEET KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

229 MIEHIKKÄLÄ LYHENTEIDEN SELITYKSET Arvoluokka / peruste vm mm pm ehdotettu rauh. museosilta valtakunnallisesti merkittävä maakunnallisesti merkittävä paikallisesti merkittävä kohde ehdotettu tekijän toimesta lailla suojeltu alue tai kohde Lähde RKY 1993 VAT 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008 mv Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A: matm Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö KSp KSYK Tieh Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Tiehallinnon museotiet ja -sillat, Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 H&R Hamari Pirjo ja Ranta Helene (toim.): Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto. Helsinki 2001 Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina. KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

230 MIEHIKKÄLÄ MAISEMA-ALUEET (01) ( ) Vaalimaanjokilaakso ( ) Suur-Miehikkälä GIS Vaalimaanjokilaakso kuuluu Eteläisen rantamaan ja Kaakkoisen viljelymaan maisemamaakuntiin. Koko alue sijoittuu Miehikkälän ja Virolahden kunnan alueelle. Vaalimaanjoen laakso on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa ja maisemakuvaltaan pienipiirteistä. Vedenjakajina toimivat rapakivikalliot vuorottelevat viljeltyjen laaksonrinteiden kanssa, joita reunustavat soraiset kangasmetsäalueet. Joen varrella on useita melko pieniä savikoita ja sitä seuraa kokonainen harjujakso. Suurimmat savikot sijoittuva Miehikkälän kirkon eteläpuolelle ja Saivikkalaan. Kauniisti mutkittelevan joen varrelta löytyy pieniä järviä ja koskia. Viljelysaukeiden ulkopuolinen maasto on melko karua. Saivikkalassa tosin on muutamia lehtokuvioita. Alueen sijainti valtakunnan rajan tuntumassa on jättänyt paljon sotiin liittyviä muistomerkkejä. Maa- ja metsätalous ovat olleet jo pitkään alueen tärkeimmät elinkeinot. GIS Virojoen rantojen kumpuilevassa peltoviljelymaisemassa pienet taloryhmät rytmittävät maisemaa. Lähde: matm Lähde: matm, KLR PIENMAISEMAT (02) ( ) Lapjärvi ( ) Kylmälä ( ) Saivikkala Heikkilä ( ) Muurikkala ( ) Hauhia ( ) Muurola GIS Vuosisatoja vanhat Matala- ja Syväjärven välisen kannaksen molemmin puolin levittäytyvät pellot muodostaa pienen viljelymaisema-alueen. Salpalinja kulkee alueen läpi 1500-luvulta peräisin olevan kylän paikka. Alueella on maisemallisia arvoja. Muurikkalan kylässä on useita rakennushistoriallisia kerrostumia. Muurolan kylän pellot ja niiden keskellä olevat vanhat yksittäiset talot muodostavat pienimittakaavaisen viljelymaiseman. Lähde: ehdotettu Lähde: ehdotettu Lähde: ehdotettu Lähde: ehdotettu 230 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

231 MIEHIKKÄLÄ PERINNEMAISEMAT (03) ( ) Ukkolan keto ( ) Kalliokosken metsälaidun ( ) Esi-Takasen laitumet ( ) Salmela ( ) Ala-Häsän kalliokedot ( ) Notkolan kallioketo ( ) Rongaksen laidun ( ) Joenpolven kallioketo ( ) Mäkisen metsälaidun ( : , GIS) Ukkolan tilan eteläpuolella sijaitseva kohde on lajistoltaan ja maisemallisesti merkittävä. ( : , GIS) Kalliokosken metsälaidun on laaja ja maisemallisesti monipuolinen laidunalue. ( : , GIS) Kolmesta erilaisesta osa-alueesta koostuvan kohteen arvokkain osa on peltoaukion kaakkoispuolella oleva haka. ( : , GIS) Peltojen ympäröimät pienet mosaiikkimaiset perinnebiotooppilaikut erottuvat hyvin kylämaisemasta. ( : , GIS) Lajistoltaan vaatimaton kallioketo sijaitsee Rinkelinmäen etelärinteellä. ( : , GIS) Pieni kallioinen lajistoltaan köyhä kohde sijaitsee Notkolan kylätien varressa. ( : , GIS) Maisemallisesti edustava alue koostuu kalliokedosta, tuoreesta heinäniitystä ja hakamaasta. ( : , GIS) Kallioinen ketoalue elävöittää maisemaa. ( : , GIS) Metsälaidun on havupuuvaltainen 2 ha lannoitetun kylvönurmen ympäröimä alue. Saivikkala Lähde: KSp Pitkäkoski Lähde: KSp Syväjärvi Lähde: KSp Syväjärvi Lähde: KSp Rinkelinmäki Lähde: KSp Notkola Lähde: KSp Rongas Lähde: KSp Joenpolvi Lähde: KSp Pitkäkoski, Miehikkälä Lähde: KSp SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04) ( ) Salpalinja ( ) Leijonakivet GIS Suomenlahdelta ja Sallaan ja Savukoskelle ulottuvaa 1200km pitkää puolustusasemaa alettiin rakentaa talvisodan jälkeen. Vuosina ja 1944 rakennettu Salpalinja on useammassa tasossa linnoitettu massiivinen puolustusasema. Se käsittää mm. teräsbetonikorsuja, kenttälinnoitteita, taistelu-, ja yhdyshautoja sekä kivisiä panssariesteitä. Myös alimmaisenjärven varuskunta alueen (aliupseerikylä) rakennuksia on säilynyt. Miehikkälän alueella Salpalinjan edustavia kokonaisuuksia ovat mm. - Hauhian peltomaiseman panssariestelinja - Kylmälän lammen kiertävä panssariestelinja - Raslanmäki (Korsukukkula/ Salpalinja-museon alue) ja siitä pohjoiseen Muhikon tukikohtaan jatkuva tiuhasti linnoitettu alue - Keskuslottalan ja siihen liittyvän parakkikylän jäänteiden sekä estekivilouhoksen muodostama kokonaisuus 1940 ( : , GIS) Raslanmäen kohdalle Saivikkala-Taavetti tien molemmin puolin on asetettu kivipaadet, joihin on hakattu Suomen leijona ja vuosiluku Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Miehikkälä (Pulakorpi) KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

232 MIEHIKKÄLÄ ( ) Raslanmäki (Korsukukkula, Salpalinja-museon alue) 1940-luku ( : , GIS) Alue on järeästi linnoitettu ja on alun perin suunniteltu komppanian puolustuskeskukseksi. Museokäytössä olevat linnoituslaitteet on entisöity. Saivikkala USKONNOLLISET KOHTEET (05) ( ) Miehikkälän Kirkko ( ) Kirkkoherran pappila ( ) III/JR 24:n muistomerkki ( ) JR 3:n ehtoolliskivi 1881 (piirustukset 1875) Ludvig Isak Lindqvist ( : , GIS) Tiilestä rakennettu muodoltaan länsitornillinen pitkäkirkon runkohuoneeseen liittyvät lyhyet poikkisakarat ja sen sisätila on uusittu 1927 (K. S. Kallio) luvun alku, myöhempiä uudistuksia ( : , GIS) Pappila oli seurakunnan ensimmäisiä rakennushankkeita. Pihapiiriin kuuluu kuusikujan lisäksi vanhoja talousrakennuksia sekä uudempia asuinrakennuksia ( : , GIS) III/JR 24:n muistomerkki on pystytetty vuonna 1941 paikalla käydyssä taistelussa kaatuneiden muistolle Kiveltä tarjottiin rippikoulun suorittaneille varusmiehille ehtoollinen heinäkuussa 1941, kun sota oli keskeyttänyt konfirmaatiotilaisuuden kirkossa kesäkuussa Saivikkala Lähde: RKY 1993, KLR Saivikkala Muurikkala Savanjärvi Lähde: ehdotettu RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06) ( ) Väinölän seurantalo ( ) Huopin seurantalo ( ) Värri ( ) Kuusela ( ) Peltola 1909, myöhempiä uudistuksia ( : , GIS) Miehikkälän ensimmäinen seurantalo Väinölä kuuluu kiinteästi kylämiljööseen ja sillä on paikallishistoriallista arvoa luvun alku, 1929 ( : , GIS) Huopin seurantalo on rakennettu kahdessa vaiheessa luvun alun hirsirakenteeseen lisättiin 1929 jugendvaikutteinen osa, jolloin rakennus sai vinkkelin muodon. Talo on kiinteästi osa ympäröivää kylää ja maisemaa luvun alku ( : , GIS) Maatilan päärakennus on laudoitettu uusrenessanssin tapaan. Pihassa oleva kivinavetta on samalta ajalta kuin päärakennuskin ( : , GIS) Maatalon päärakennus on tehty myrskyn kaatamista puista ja se sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla. Pihapiiriä rajaavat hyvin säilyneet ulkorakennukset ( : , GIS) Pihaa kiertäneistä talousrakennuksista on jäljellä enää hevostalli. Rakennusryhmä sijaitsee metsän reunassa maisemallisesti tärkeällä paikalla. Maaskola Huoppi Rongas Suur-Miehikkälä Suur-Miehikkälä Suur-Miehikkälä Suur-Miehikkälä 232 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

233 MIEHIKKÄLÄ ( ) Harju ( ) Lapjärven koulu ( ) Työväentalo Jyrisevä ( ) Kiiston talo ( ) Kurko ( ) Kansakoulu ( ) Kallio (Jokelan kallio) ( ) Pitkäkosken Kansakoulu ( ) Kaupparakennus ( ) Muurikkalan kansakoulu ( ) Ahola ( ) Multala 1905 Maisemallisesti vaikuttavalla paikalla sijaitseva rakennus edustaa vuosisadan alun kertaustyyliä Kouluhallituksen tyyppipiirustukset ( : , GIS) Keskeisellä paikalla sijaitseva koulu edustaa 1900-luvun jugendvaikutteista koulutaloa (1909) ( : , GIS) Kylätien varrella sijaitseva hyvin säilynyt työväentalo luvun alku ( : , GIS) Seurantalo on jugendhenkinen. 1903, vuorilaudoitus 1920-luku, tiilikatto 1940-luku ( : , GIS) Miehikkälän keskustassa sijaitseva hirsirakenteinen jugendtalo on saattanut valmistua jo ennen Rakennuksesta piti tulla synnytyslaitos, mutta se on kuitenkin ollut asuinrakennuksena sekä kauppana koko historiansa ajan. 1889, siipirakennus 1900-luvun alku, toinen kerros 1925, korjaus ( : , GIS) Miehikkälän ensimmäinen koulu. Paikallishistoriallista ja maisemallista arvoa omaava rakennus menetti alkuperäistä asuaan tehdyissä muutostöissä luku ( : , GIS) Talonpoikaistalo lepää luonnonkiviperustan päällä. Alkuperäisten ulkorakennustensa kanssa se muodostaa rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan kokonaisuuden. - pieni hirsinavetta ja aitta 1800-luku - riihi - varastokatos ja kellari 1912, lisärakennus 1922, korjaus 1961 ( : , GIS) Rakennuksia muutettiin korjaustöiden aikana Rakennuksella on merkittävä rooli ympäristönsä jäsentäjänä luvun alku ( : , GIS) Muurikkalassa sijaitseva kaupparakennus on valmistunut 1930-luvun alussa. Samalta ajalta on myös tien toisella puolella oleva varasto ja 1948 ( : ) gis (kuva) Muurikkalan kansakoulun nykyiset rakennukset ovat vuosilta 1936 ja Aholan talossa on toiminut toinen Miehikkälän kahdesta kestikievarista luku, laajennus 1800-luvun loppu 1800-luvun talonpoikaista rakennusperinnettä edustava talo. Suur-Miehikkälä Suur-Miehikkälä Lapjärvi Saivikkala Vaalimaanjokilaakso Saivikkala Saivikkala Kirkonkylä Heikkilä Pitkäkoski Muurikkala Muurikkala Muurola Muurola KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

234 MIEHIKKÄLÄ ( ) Ristola ( ) Muurolan kansakoulu ( ) Muurolan seurantalo ( ) Purhon seurantalo ( ) Palmunen 1800-luvun puoliväli ( : , GIS) Maisemallisesti merkittävä talo on rakennettu luonnonkiviperustan päälle. 1908, lisärakennus 1956 ( : ) gis (kuva) Muurolan kansakouluun vaihdettiin standardi-ikkunat lisärakennuksen rakentamisen yhteydessä. Muurola Muurola ( : , GIS) Muurola Lähde: ehdotettu ( : , GIS) Purho Lähde: ehdotettu Metsän reunassa sijaitseva edustava ja yhtenäinen vanha pihapiiri. Saivikkala Lähde: ehdotettu MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08) ( ) Suur-Miehikkälän sahamylly ( ) Kalliokosken Lasitehdas ( ) Pitkäkosken saha ja mylly ( ) Hauhian mylly ja saha 1900-luvun alku ( : , GIS) Yläkoskessa sijaitseva mylly kuuluu Suur-Miehikkälän kulttuurimaisemaan. 1861, 1878, 1922 ( : , GIS) Lasin tuotanto aloitettiin alueella Useaan otteeseen uudestaan rakennetusta tuotantolaitoksesta ei kuitenkaan ole enää jäljellä kuin perustuksia. Alueella on kuitenkin säilynyt: - konttorirakennus, ikkunoita myöhemmin muutettu, tod. näk luku - tiilinen autotallirakennus 1920-luvun alku - puutarhurin asuinrakennus ruotsalainen kansakoulu 1896, laajennus 1900-luvun alku. Koulusta on enää osia jäljellä - työväen asuinalue - Kotijärven rannassa sijainneen huvilan (Kotlahden hovi) rakennuksia ei enää ole jäljellä. ratsastuspolkujen pohjia ja puiston kasvillisuutta on säilynyt rakennusten perustuksien ja viinikellarin raunioiden ohella 1900-luvun alku ( : , GIS) Sahatoimintaa alueella on ollut jo 1700-luvulta lähtien. Säilyneiden rakennusten vanhimmat osat ovat 1900-luvun alusta ja kokonaisuudessaan sahan ja myllyn alue on yhtenäinen. Saha on Miehikkälän ensimmäisiä, sillä se perustettiin jo , saha 1939 ( : , GIS) Maisemallisesti tärkeälle paikalle rakennetun myllyn vieressä on betonilla tuettu puusilta vuodelta Viereisen maatalon päärakennus on vuodelta Suur-Miehikkälä Suur-Miehikkälä Kalliokoski Pitkäkoski, Teo Hauhia, Teo 234 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

235 MIEHIKKÄLÄ ( ) Sahamyllyn paikka ( ) Vironkosken sahamylly Myllynpaikkana jo 1500-luvulla ( : , GIS) Vanha mylly paloi 1960-luvulla ja nyt paikalla on enää sen patorakennelmat ja perustukset. Muurikkalassa on ollut saha jo 1700-luvulla. Sijaitsee Miehikkälän ja Haminan rajalla Muurikkala, Teo Lähde: ehdotettu LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09) ( ) Pitkäkosken silta ( ) Yt ( : , GIS) Miehikkälän kirkonkylältä Savankosken risteykseen (n. 1 km) Pitkäkoski Lähde: ehdotettu Lähde: ehdotettu KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

236 MIEHIKKÄLÄ MUUT KOHTEET (10) ( ) Vanhat kylänpaikat ( ) Jatulintarhat ( ) Rasin kaskiröykkiö Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat kylänpaikat Miehikkälän alueella: - Kylmälä (Kyllmele by) ( : ) - Muurikkala (Murola by) Tohmonmäki ( : ) - Saivikkala (Sauickala by) Haapala ( : ) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Jaakkola ( : ) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Nurmela ( : ) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Raitio ( : ) - Hurttala (Hwrttala by) Hurtta ( : ) - Hurttala (Hwrttala by) Hauhia ( : ) - Hurttala (Hwrttala by) Rasi ( : ) - Järvelä (Jarfvela by) Muurikkala (Murola by) Niittyinmäki ( : ) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Harjava ( : ) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Ramu ( : ) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Kiviharju ( : ) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Takanen ( : ) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Saha ( : ) - Hurttala (Hwrttala by) Lötsä ( : ) - Muurikkala (Murola by Lötsänmäki ( : ) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Kallio ( : ) - Muurikkala (Murola by) Husunpää ( : ) - Saivikkala (Sauickala by) Ukkola ( : ) - Saivikkala (Sauickala by) Suurikylä ( : ) - Saivikkala (Sauickala by) Jaakkola ( : ) - Saivikkala (Sauickala by) Ala-Häsä ( : ) - Saivikkala (Sauickala by) Pappila ( : ) - Saivikkala (Sauickala by) Häsä ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset jatulintarhat Miehikkälän alueella: - Ojamaa ( : ) - Kivelä ( : ) - Soivuori ( : ) - Jutuksenjärvi ( : ) - Ylikorvenkangas ( / ) - Mustasuo ( : ) - Palloinmäki ( : ) Suur-Miehikkälä 236 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

237 MIEHIKKÄLÄ ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11) ( ) Ristiniemenvuori ( ) Lähdepelto ( ) Törönpelto ( ) Salmenaho ( ) Suurenmännynpelto ( ) Länttärinmäki ( ) Krouvi ( ) Nuttupelto ( ) Liinalionpelto ( ) Haapala ( ) Lehtomäki ( ) Pienpelto ( ) Kaivosuo ( ) Perienniitty ( ) Tervahauta ( ) Autiopelto Kivikautinen kalliomaalaus ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) Ajoittamaton kiviröykkiö ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

238 MIEHIKKÄLÄ ( ) Heikkilä ( ) Saaransivu ( ) Rivinkangas ( ) Hietala-Patolahti ( ) Sillanmäki ( ) Hiiriharjunmäki ( ) Villasiinpolvi ( ) Kolmikannankangas ( ) Kotisuo ( ) Kumpula ( ) Korpiranta ( ) Sorvainvuori ( ) Hietala ( ) Kotisuo ( ) Mäkelä ( ) Halkoniitty ( ) Halkoniitty ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) 238 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

239 MIEHIKKÄLÄ ( ) Rikkola ( ) Vuorela ( ) Hiekkala ( ) Vainiola ( ) Kallio ( : ) ( : ) /asumuspainanne ( : ) ( : ) ( : ) RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12) ( ) Niittymäen ( : , GIS) Hurttala kultakuusi ( ) Leukanniemen lehto ( ) Kiviharjun pylväskuusi ( ) Kotilahden lehtikuusi (GIS) Hurttala ( : , GIS) Miehikkälä ( : , GIS) Kalliokoski KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

240 MIEHIKKÄLÄ LÄHTEET: Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö Hamari Pirjo ja Ranta Helena (toim.). Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto. Helsinki Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Knapas, Marja Terttu: Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:20. Kymenlaakson maakuntaliitto & Kymenlaakson Maakuntamuseo & Kymenlaakson seutukaavaliitto. Kotka 1984 Koponen Martti ja Puutiainen Hannu: Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle 1994 Korhonen, Martti: Kymi. Virta-kartano-pitäjä. Kotkan kaupunki. Kotka Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A: Kymenlaakson seutukaava Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus. Kymenlaakson liitto 2003 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 Piiroinen Saija ja Inki Kimmo: Perinnebiotooppien nykykunnon kartoitus ja hoidon suunnittelu. Kaakkois- Suomen ympäristökeskus Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto Tiehallinnon museotiet ja -sillat, Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008 Varpio, Yrjö 1974: Vanhaa Miehikkälää. Miehikkälän kunta. Vammala. SÄHKÖISET LÄHTEET: KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

241 PYHTÄÄ Pyhtään kunnan kartoitti Kaisa Niilo-Rämä kesällä Pyhtäälle muodostui vakinainen asutus jo 1100-luvulla, vaikka asutuksen jälkiä siellä on jo kivikaudelta. Varhaisin asiakirjatieto Pyhtäästä on vuodelta 1347 ja omaksi kirkkoherrakunnakseen se erotettiin Pernajan seurakunnasta vuonna Pitäjän asutus oli vakiintunut nykyisille pakoilleen 1500-luvun puoliväliin mennessä luvun puolivälin jälkeen kunnan pinta-ala oli myös suurimmillaan, kun siihen kuuluivat nykyisen Pyhtään lisäksi Elimäki, Kymi, Anjala ja Ruotsinpyhtää sekä joitakin kyliä Lapinjärvestä. Turun rauhassa 1743 osa Pyhtäästä jäi Ruotsille (nyk. Ruotsinpyhtää). Nykyään kunnan pinta-ala on 743 km², jos maapinta-alaa noin 288 km², merialueita noin 446 km² ja sisävesialueita noin 9 km². Asukkaita Pyhtäällä vuonna 2006 oli 5147, joista 10,5 prosenttia oli ruotsinkielisiä. Pyhtää sijaitsee Kymijoen itäisen ja läntisen päähaaran välisellä Pyhtäänsaarella. Pyhtään kulttuurimaisemaa ja historiaa ovat huomattavimmin muovanneet kirkko, kartanokulttuuri, teollisuus ja maanviljelys. Myös jo varhaisella keskiajalla rakennettu Turusta Viipuriin kulkenut Suuri Rantatie nykyinen Kuninkaantie vaikutti Pyhtään kehitykseen, meren ja Kymijoen ohella. Pyhtään pohjoisosat ovat metsäisiä ja siellä on myös laajoja suoalueita. Viljelyalueet ovat muodostuneen rannikon merenlahtien savikkoalueille sekä jokien varsille. Kymijoki on Pyhtään kohdalla haaroittunut ja huomattavin niistä on Kurevirrasta erkaneva, kirkonkylän läpi virtaava Pyhtään haara. Pyhtääseen kuuluu myös merialueita ja sillä on noin kolmesataa saarta. Pyhtään rannikko- ja saaristoalue muodostaa oman kokonaisuutensa. Rannikkoalueelle ovat tunnusomaisia vierinkivet, jotka ovat kasautuneet erityisesti niemien kärkeen ja saaristoalueelle. Kymijoen varrelle perustettiin ja 1900-lukujen vaihteessa Stockforsin puuhioketehdas, kun maatalous ja kalastus menettivät merkitystään elinkeinoina. Kymijokeen on rakennettu myös voimalaitoksia. Kunnan yleisilmeelle ovat tyypillisiä myös monet yksittäisinä säilyneet tehdastyöläisten asuinrakennukset.

242 PYHTÄÄ SISÄLLYS LYHENTEIDEN SELITYKSET 243 PYHTÄÄ (624) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 244 Pienmaisemat (02) 244 Perinnemaisemat (03) 246 Sotahistorialliset kohteet (04) 247 Uskonnolliset kohteet (05) 248 Rakennukset ja pihapiirit (06) 248 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 251 Liikenneympäristöt (09) 252 Muut kohteet (10) 253 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 254 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 258 LÄHTEET KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

243 PYHTÄÄ LYHENTEIDEN SELITYKSET Arvoluokka / peruste vm mm pm ehdotettu rauh. museosilta valtakunnallisesti merkittävä maakunnallisesti merkittävä paikallisesti merkittävä kohde ehdotettu tekijän toimesta lailla suojeltu alue tai kohde Lähde RKY 1993 VAT 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008 mv Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A: matm Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö KSp KSYK Tieh Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Tiehallinnon museotiet ja -sillat, Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 H&R Hamari Pirjo ja Ranta Helena (toim.). Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto. Helsinki 2001 Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina. KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

244 PYHTÄÄ MAISEMA-ALUEET (01) ( ) Kaunissaari Ristisaari ( ) Kymijoen laakso ( ) Länsi-, Silta- ja Myllykylän kulttuurimaisema GIS Kaunisaari ja Ristisaari kuuluvat Eteläisen rantamaan ja Suomenlahden rannikkoseudun maisemamaakuntiin. Kaunissaari poikkeaa tyypillisistä saariston kalliopintaisista saarista, koska se on osa harjumuodostumaa ja sen länsiosan maaperä on moreenia. Osa harjun maa-aineksista on ajautunut aina ristisaaren kallioiden väleihin. Laakean saaren itäpuolisko ja saarten väliin jäävät riuttamaiset Pien- ja Suurkari kuuluvat valtakunnalliseen harjujensuojelualueeseen. Kaunissaaren eteläosan kasvillisuus on vehmasta ja kulttuurivaikutteista. Muu saari on pääosin männikköä. Ristisaaressa kasvillisuus on pääasiallisesti luonnontilaista saaristoluontoa, johon laidunnus kuitenkin on jättänyt jälkensä. Ristisaaressa puusto on mäntyvaltaista, mutta joukossa on myös pieniä lehtokuvioita. GIS Kymijoen laakso kuuluu Eteläisen rantamaan ja Eteläisen viljelyseudun maisemamaakuntiin. Alue on laaja ja se jakautuu Anjalankosken, Elimäen, Kotkan, Kuusankosken, Pyhtään ja Valkealan alueelle. Kulttuurimaiseman ydin on vuolas Kymijoki, joka haaroittuu ja levenee järvialtaiksi useaan otteeseen ennen laskuaan mereen. Pyhtään alueella pellot ovat melko pieniä, joki melko kapea ja mutkainen, mutta mielenkiintoinen sen sisään muodostuneiden saarten vuoksi. Pyhtään kirkonkylän kulttuurimaisema täydentää varsinaista jokilaakson maisemaa rannikon tuntumassa. Rakentamattomat kosket ovat lailla rauhoitetut ja joen haarojen väliin jäävälle suoalueille on perustettu luonnonsuojelualueita. Alueeseen liittyy myös useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä. GIS Alue koostuu erillään olevista rakennuksista sekä tiiviistä rakennusryppäistä pihapiireineen. Vanhimmat tilat ovat 1800-luvulta ja ulkorakennukset ovat olennainen osa miljöötä. Lähde: matm, KLR Lähde: matm Lähde: matm, KLR PIENMAISEMAT (02) ( ) Kaunissaaren kylä ( ) Pyhtään kirkkomaisema Kolmesta kantatilasta (Tyni, Jaakkola, Korppas) kasvanut Kaunissaaren kylä sijaitsee Kaunissaaren eteläosassa. Kylä on ajan saatossa talojen halkomisen seurauksena kasvanut ja tiivistynyt. Nykyisin kylän ominaispiirteitä ovatkin tiiviisti aidatut pihapiirit ja puutarhat lehtevine kujineen, laiturit, venevajat ja ranta-aitat. Vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta, uusimmat viime vuosikymmeniltä. Osa rakennuksista on ympärivuotisessa käytössä, mutta pääasiallisesti saari on lomalaisten asuttama. Saaren pohjoispään vanha rakennuskanta on 1880-luvulta. ( : , GIS) Kymijoen läntisen päähaaran ja keskiaikaisen Suuren Rantatien varteen sijoittuva Pyhtään kivikirkko ympäristöineen muodostaa arvokkaan kokonaisuuden. - Pyhtään kivikirkko 1400-luku - kirkosta erillinen kellotapuli 1820-luku - kirkkoherranpappilan puinen päärakennus 1835, jatkettu myöhemmin - Kymijoen ylittävä yksijänteinen teräsbetonisilta hautausmaa, jolla useita vanhoja sukuhautoja Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Kirkonkylä Lähde: RKY 1993 ja KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

245 PYHTÄÄ ( ) Ahvenkosken historiallinen ympäristö ( ) Heinlahden ympäristö ( ) Purolan kylä GIS Jo 1300-luvulla lohenkalastamona tunnettu Ahvenkoski edustaa historiallista kulttuurimiljöötä. Suurelta Rantatieltä päästään tammikujaa pitkin Ahvenkosken kartanon puutarhaan, jonka on suunnitellut puutarha-arkkitehti Paul Olsson. - kartanon päärakennus 1859, muutettu huvilamaiseksi (C. Armfelt). - suurin osa talousrakennuksista 1890-luku (viljamakasiinimeijeri, talli, navetta, työväen asuntorakennus, riihi, tilanhoitajan asunto ja ajurin rakennus sekä vaunuvaja) - Savukosken museosilta 1928 (ks. liikenne) - Ahvenkosken rannoilla on säilynyt ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita - vesivoimalaitos 1933 K. Lindahl GIS Heinlahden ympäristö on yksi Pyhtään vanhimmista asuinpaikoista. Maiseman runkona toimivan vanhan Viipurintien ympärille nivoutuvat historialliset paikat ja rakennukset pihoineen. GIS Purolan kylä jakautuu luonteeltaan kahteen erilaiseen osaan; Alakylä on tiivis merenrantakylä, jonka rakennuskanta on 1800-luvulta 1900-luvun alusta. Suljetut pihaalueet ja niiden väliset tiet muodostavat yhtenäisen miljöön. Yläkylän kulttuurimaisemakokonaisuus koostuu peltoviljelysten keskellä olevista yksittäistaloista ja lukuisista aitoista. Alakylä: - Svartbäckin joen suistoalueella sijaitseva yksikerroksinen satulakattoinen rakennus, yksi kylän vanhimmista, luvun alku - Niemisen mylly ja saha, 1930-luku - Myllyn asuinrakennus Sjöbergin venäläisvaikutteinen huvilamainen talo, luvun alku, siirretty Terijoelta Lähde: RKY 1993, VAT 2008 ( ) Munapirtin kylä Yläkylä: - Kappalaisen pappila 1820-luku ( : ) korjattiin kouluksi 1884 ja takaisin pappilaksi 1900-luvun alussa. Pihapiiriin kuuluu poikkeava betonirakenteinen navetta sekä kivikellari. - Krämers (Svartbäckin kartano) 1870 ( : ) - Lassila 1900-luvun alku. Pihapiiriin kuuluu aitta- ja ulkorakennusten rivi - Lövdalin tienristeys on perinteistä 1800-luvun maatilarakentamista edustava kokonaisuus, johon kuuluu kahden asuinrakennuksen, kahden aitan ja hirsinavetan lisäksi ulkorakennusten ryhmä. - Purolan koulu 1905 ( : ) - Rockas 1911, uudistettu ( : ) Päärakennuksen lisäksi aittarivistö ja kivinavetta vuodelta Skräddas, maalaistalo, 1800-luvun loppu - Stenvall 1885 ja tiilinavetta 1943 ( : ) GIS (kuva) Munapirtin tiivis kyläyhteisö sijaitsee Munapirtin saaressa pienimuotoisten peltojen ja metsäsaarekkeiden rajaamana. - Mattas: Mansardikattoinen päärakennus 1909, kuisti lisätty Tilan kivinavetta on alkuperäinen. - Kylän kauppa 1900-luvun alku - Stor-Ståhl 1800-l puoliväli, nykyasu Lill-Ståhl 1800-luku, nyk. ulkoasu on 1900-l vaihde - Yrjösen tilan ulkorakennukset 1800-luku - Santaniemen venevajat KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

246 PYHTÄÄ ( ) Hinkaböle (Hinkapyöli) ( ) Tuuski ( ) Hirvikoski GIS Hinkaböle on Munapirtin saaressa sijaitseva maastoltaan monimuotoinen metsäinen alue, joka muodostaa kulttuurillisesti arvokkaan kokonaisuuden. Rakennuskanta on pääosin peräisin 1800-luvulta. - Hinkapyölin päärakennus tuulimylly 1861 paikalle siirretyt torppa ja aitta - pihlajien ympäröimä lato Kansakoulu ja opettajan asuinrakennus 1900-luvun alku (A. Esti) - seurantalo Moborg 1908, laajennus 1910-luku GIS Munapirtin saaressa, kauniin merenlahden rannalla sijaitsevan kylän rakennuskanta on 1900-luvun vaihteen molemmilta puolilta. - Mäkelä, päärakennuksen vanhin osa on 1700-luvulta. Nykyinen ulkoasu 1900-l vaihde, verannat 1950-luku - Piispan tilan jugendvaikutteinen päärakennus Lähistöllä sijaitsee myös louhos GIS Kymijoen rannassa sijaitseva kyläkokonaisuus ja lauttapaikka. Vanha ryhmäkylän paikka on vielä hahmotettavissa maastossa olevien kumpareiden ja kivijalkojen avulla. PERINNEMAISEMAT (03) ( ) Ristisaari ( ) Maari ( ) Stockforsin laidun ( ) Rantalan laitumet ( ) Peltola ( ) Hartikanmäen laidun ( ) Kantolan laidun ( ) Vähätalon laidun ( ) Danielsbackan niitty ( : ) Lähes koko Ristisaaren alue on ollut laidunkäytössä. Saarella on useita erityyppisiä perinnebiotooppilaikkuja ja paljon uhanalaisia hyönteislajeja. ( : ) Maisemallisesti merkittävä ja isokokoinen joen- ja merenrantaniittylaidun sijaitsee Strukanhaaran suistossa. Laitumen pohjoispuolella on myös laidunnettu luonnontilainen metsäkaistale. ( : ) Kymijoen Strukanhaaran länsirannalla sijaitseva metsäinen laidunalue on niittylaikkujen täyttämä. ( : ) Heinlahden luoteisrannalla sijaitsevat laitumet ovat sekä maisemallisesti että lajistoltaan arvokkaita. Laitumilla on useita erilaisia kasvillisuusvyöhykkeitä. ( : ) Heinlahden pohjoisrannalla sijaitseva laidun on sekä maisemallisesti että lajistoltaan arvokas. Kohde jakautuu kahteen osaan. ( : ) Heinlahden länsirannalla on laajahko maisemallisesti edustava laidunalue. Alue on lajistoltaan kuitenkin melko köyhä. ( : ) Heinlahden länsipuolella sijaitseva laidun on pääosin metsää ja sen arvo perustuukin pääosin alueella kasvaviin vanhoihin lehmuksiin. ( : ) Heinlahden länsipuolella on laajojen kylvönurmialueiden laidoilla erilaisia pienialaisia perinnebiotooppilaikkuja. Alueella on paljon vanhoja lehmuksia sekä suuria maakiviä. ( : ) Myllykylän eteläosassa sijaitseva niitty ei ole maisemallisesti tai lajistoltaan kovin arvokas. Lähde: KSp Lähde: KSp Stockfors Lähde: KSp Heinlahti Lähde: KSp Heinlahti Lähde: KSp Heinlahti Lähde: KSp Heinlahti Lähde: KSp Heinlahti Lähde: KSp Myllykylä Lähde: KSp 246 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

247 PYHTÄÄ ( ) Riihimäen laitumet ( ) Franssilanbacken ( ) Långören ( ) Kaunissaaren koulun läheinen niitty ( ) Kaunissaaren peltoniitty ( ) Svartbäckin laidun ( : ) Maisemallisesti merkittävä laidunalue sijaitsee Kärrilänmäen ja Riihimäen välissä, tien molemmin puolin. Kallioketo on lajistoltaan monipuolinen kun taas kuusivaltainen metsälaidun hieman köyhempi. ( : ) Siltakylän luoteispuolella sijaitseva laidun on lajistoltaan köyhtynyt. ( : ) Saaressa esiintyy paljon saaristolle tyypillisiä niittylajeja. ( : ) Pitkänomaisella tuoreniityllä kasvaa saaristolle tyypillisiä niittykasveja. ( : ) Saaren pohjoisosassa sijaitsevalle entiselle pellolle on muodostunut niittymäistä kasvillisuutta. Aluetta kiertää hyvin säilynyt kiviaita. ( : ) Kyläkoulun länsipuolella sijaitseva laidun on kivinen ja lajistoltaan melko köyhä. Siltakylä Lähde: KSp Siltakylä Lähde: KSp Långören saari Lähde: KSp Kaunissaari Lähde: KSp Kaunissaari Lähde: KSp Purola Lähde: KSp SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04) ( ) Kirmusaaren redutti ( ) Ahvenkosken patterit ( ) Hirvikosken redutti ( ) Pyhtään ja Kymin rajakivi ( ) Lökören patteri ( ) Kaukolan linnake Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : ) Osa Kymijoen rajalinnakkeita. Turun rauhan seurauksena Ruotsin ja Venäjän välinen raja siirtyi Kymijoen läntiseen haaraan. Uuden rajan turvaksi molemmat valtiot rakensivat puolustusvarustuksia. Ahvenkoskella sijaitsevat linnakkeet ovat rajanylityspaikan ja maantien turvaamiseksi rakennettuja. Pyhtään puolen linnakkeet ovat venäläisten rakentamia. Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : ) Kuuluu myös kymijoen rajalinnakkeisiin. ( : , GIS) Pyhtään ja Kotkan rajalla Turun-Viipurin tien läheisyydessä Ristikalliolla sijaitseva vanha rajakivi. Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : ) Lökerönniemellä sijaitsevat vallit ovat jäänteitä vuosina käydystä sodasta. Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : ), mm, mv, vm, KLR, VAT 2008, vm, VAT 2008 Heinlahti KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

248 PYHTÄÄ ( ) Itäkirkonkylän rajamerkki ( ) Puolustusvarustukset Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset puolustusvarustukset Pyhtään alueella: - Harjunpäänkangas ( : ) - Korsnäs ( : ) USKONNOLLISET KOHTEET (05) ( ) Pyhtään kirkko ja tapuli ( ) Pyhtään kirkon hautausmaa ( ) Kirkkoherran Pappila ( ) Siltakylän rukoushuone 1400-luku ( : , GIS) Kymijoen läntisen päähaaran ja keskiaikaisen Suuren Rantatien varteen sijoittuva Pyhtään kivikirkon kirkkosali on holvattu kolmilaivaiseksi ja sen keskilaivassa on kahdeksansakaraiset tähtiholvit, sivulaivoissa ristiholvit. Kirkon ikkunat ovat alkuperäiset ja goottilaistyyliset. Kirkkosalin primitiiviset kalkkimaalaukset ovat 1400-luvun loppupuolelta. Kirkon asehuone on muutettu Creutz-suvun kappeliksi 1671 ja samalla katettu muhkealla barokkikuvulla. - Tapuli 1820-luku Suomen intendenttikonttori Hautausmaalla useita vanhoja sukuhautoja. Kirkkomaata ympäröi kiviaita 1835 Kirkkoherra A. F. Cremer Empiretyylinen maisemallisesti tärkeällä paikalla olevaa rakennusta on jatkettu myöhemmin ( : , GIS) Pieni rukoushuone on nykyään asuinkäytössä. Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Lähde: RKY 1993, KLR Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Siltakylä RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06) ( ) Ahvenkosken Kartano GIS Suojeltu rakennussuojelulailla Suurelta Rantatieltä päästään tammikujaa pitkin kartanon puutarhaan, jonka on suunnitellut puutarha-arkkitehti Paul Olsson. - kartanon päärakennus 1859, muutettu huvilamaiseksi ja 1911 (C. Armfelt) - viljamakasiini-meijeri tornillinen kivirakenteinen meijeri-viljamakasiini rakennus - talli ja navetta työväen asuntorakennus riihi - tilanhoitajan asunto ajurin rakennus sekä vaunuvaja lisäksi muita uudempia rakennuksia Ahvenkoski Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR 248 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

249 PYHTÄÄ ( ) Ruotsinkielinen kansakoulu ympäristöineen ( ) Skoas ( ) Suurahvenkosken koulu ( ) Stockforsin kartanon alue 1900-luvun alku ( : , GIS) Koulurakennuksen ja työläisasuntojen käsittävä kokonaisuus muodostaa omaleimaisen ja yhtenäisen kokonaisuuden. - koulurakennus työväen asuinrakennukset 1900-luvun alku 1900-luvun alku, muutoksia 1970-luku ( : , GIS) Tilan päärakennus on komean kuusiaidan ympäröimä. Pihapiiriin on rakennettu viime aikoina lisää rakennuksia. Sijaitsee ruotsinkielisen kansakoulun ympäristössä ( : , GIS) Koulurakennus edustaa jugendtyyliä. Sen pihalle on rakennettu myöhemmin voimistelusali ja luokkarakennus luku GIS Kartanon säätyläismallinen päärakennus purettiin luvulla ja paikalla on enää: - kivinavetta, talli ja sikala 1880-luku - asuinrakennus 1900-luvun vaihde - aumakattoinen, lähes neliön muotoinen, savesta ja kanervista valmistettu asuintalo 1800-luvun puoliväli Kirkonkylä Kirkonkylä Ulkokylä Stråkö ( ) Pörtnora (Pirtnuora) ( ) Torpparakennus ( ) Teikari ( ) Heinlahden koulu ( ) Vanhala ( ) Kiviniemen kartano ( ) Tjeder ( ) Suurpyöli Ks. myös - Stråkön sulku 1900-luvun alku 1858 ( : , GIS) Pörtnoran tilan pihapiiriin kuulu lisäksi myös kuivuri, kalustovaja, kaksi vanhaa aittaa ja sauna. - kivinavetta 1871 Pörtnoraan kuului myös ryhmä torppia, joista yhden tuparakennus on edelleen lähes alkuperäisessä kunnossa tai 1840-luku ( : , GIS) Teikarin tilan päärakennus on empiretyylinen. Sen veranta, pannuhuonesiipi ja tiilikatto on tosin tehty vasta sotien jälkeen. Pihalla kasvavat vanhat saarnet, lehmukset ja vaahterat on istutettu 1871 ja 1900 välisenä aikana ( : , GIS) Hyvin säilynyt koulurakennus. 1858, nykyasu 1900-luvun vaihde ( : , GIS) Vanhalan kantatilan päärakennus yhdessä tallin, hirsinavetan, aittarivin, saunan ja ulkorakennusten kanssa muodostavat suljetun pihan sekä arvokkaan kulttuuriympäristön luvun vaihde ( : , GIS) Kiviniemen kartano on rakennettu aivan meren rannalle. Päärakennuksen lisäksi pihapiiriin kuuluu paanuilla vuorattu asuinrakennus ja aitta. 1886, korjaus 1963 ( : , GIS) Siltakylän ja Länsikylän kulttuurimaiseman keskellä sijaitseva talouskeskus. Maisemallisena kiintopisteenä on sementtitiilinavetta vuodelta luvun alku ( : , GIS) Tilan päärakennus on puhdaspiirteinen 1900-luvun alun maatalo. Pihapiiriä reunustaa maisemassa kauas näkyvä navettarakennus, jonka vanhimmat osat ovat tai 1930-luvuilta. Pirtnuora Pirtnuora Heinlahti Heinlahti Huutlahti Kiviniemi Siltakylä Siltakylä KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

250 PYHTÄÄ ( ) Länsikylän ruotsinkielinen koulu ( ) Slangus ( ) Hökmark ( ) Falcks ( ) Björkas ( ) Länsimyllykylän koulu ( ) Karlagård ( ) Rokkila ( ) Hirvikosken koulu ( ) Mattila ( ) Heinlahden seurantalo ( ) Kankaan kylän seurantalo ( ) Santaniemen venevajat 1890-luku, laajennus 1905 ( : , GIS) Koulurakennus sijaitsee Vanhan Viipurintien varressa keskeisellä paikalla. 1844, nykyinen ulkoasu 1900-luvun vaihde ( : , GIS) Friisikoristeluinen Slangus on melko ainutlaatuinen rakennus ( : , GIS) Hökmark on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä. - karjarakennus ( : , GIS) Tiivis kokonaisuus peltoaukeiden keskellä. Tila on Kymenlaaksossa harvinaista tyyppiä. 1815, lisäosia 1928 ( : , GIS) Pihapiiriin kuuluvat myös talli, navetta ja paja luku ( : , GIS) Kivinen koulurakennus, jonka ulkoasu on pysynyt alkuperäisenä. 1849, veranta 1969, myöhempiä muutoksia ( : , GIS) Metsän reunassa sijaitseva rakennus näkyy maisemassa hyvin. 1896, nykyasu 1900-luvun alku ( : , GIS) Hirsinen navetta ja talli, aittarivi, sikala, vaja, kaksikerroksinen aitta, riihi ja sauna muodostavat merkittävän kokonaisuuden Neikontien varteen yhdessä päärakennuksen kanssa. 1898, uudempi koulutalo 1950-luku ( : , GIS) ( : , GIS) Mattilan tilan rakennukset on uusittu kellareita, aittaa ja saunaa lukuun ottamatta ja paikalla onkin enemmän maisemallista arvoa vanhana talonpaikkana, kuin rakennuksilla itsellään. Länsikylä Länsikylä Länsikylä Länsikylä Länsikylä Myllykylä Myllykylä Myllykylä Hirvikoski Hirvikoski ( : , GIS) Heinlahti Lähde: ehdotettu ( : , GIS) Kangas Peruste: Lähde: Venevajat ovat osa merenrantamaisemaa Santaniemi Lähde: ehdotettu 250 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

251 PYHTÄÄ MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08) ( ) Ahvenkosken voimalaitos ( ) Stråkon sulku ja telakan paikka ( ) Klåsarön voimalaitos ( ) Stocforsin tehtaat ja ympäristö ( ) Birilsin myllyympäristö ( ) Krökön louhos ( ) Solön entinen tärpättitehdas ( ) Vesimylly Karl Lindahl ( : , GIS) Voimalaitos patoineen on vaikuttavaan koskiympäristö. Voimalaitos näkyy jokiympäristössä pitkälle luvun alku Sulkuun liittyy myös rakennusryhmä vuosisadan alusta. 1909, lisälaitteita 1983 ( : , GIS) Voimalaitos oli yksi aikansa suurimmista Suomessa. Vuonna 1983 rakennuksen viereen rakennettiin lisälaitteita. Voimalaitokseen liittyy asuin- sekä konttorirakennus. Voimalaitos muodostaa Kymijoessa olevan Välisaaren kanssa arvokkaan kokonaisuuden. Saaressa on vanhoja puita ja sen läpi on kulkenut kirkkotie. 1902, 1906 ( : , GIS) 1902 valmistunut puuhiomo sai seurakseen puurakenteisen kaksikehyksisen sahan vuonna 1906, jonka jälkeen tehdasta laajennettiin aina 1960-luvulle asti ja se muodostaakin merkittävien 1900-luvun alun teollisuusrakennusten ryppään. Muita alueen rakennuksia ovat: - kuivaamorakennus on 1930-luvun alku - paja - valimo - vanha ja uusi kuorimo - hiomo - sihti- ja lajitteluhuone - vastaanottosali - makasiineja - sähköverstas - paloasema - Isännöitsijän aidattu asuinrakennus sijaitsee aivan hiomon vieressä, 1900-luvun alku, muutettu toimistoksi työntekijöiden asuintaloista on jäljellä yksi, insinöörien asuinrakennus (ennen 1915) - ent. kauppiaan talo on kunnostettu asunnoiksi luvulla - Mutankylä on rakentunut ja 1920-luvuilla työläisten asuntoalueeksi. Pienet tuparakennukset ja asuintalot sekä ulkorakennukset rajaavat väliinsä pieniä kujia. - Välikylä, joka on tehdasalueen varhaisin asuinalue, muodostettiin Pietilän tilan rakennuksiin korjaamalla ne asunnoiksi ( : ) Kaunis koskiympäristö, jossa asuinrakennuksia ja aitta 1700-luvulta. ( :669633, GIS) Krökön saaren keskiosan louhos on todennäköisesti luvulta. Historiallisen ajan muinaisjäännös Klåsarö Välisaari 3 ( : ), Teo Kirkonkylä, Teo Myllykylä Krökö Lähde: ehdotettu Solö Lähde: ehdotettu Klåsarö KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

252 PYHTÄÄ LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09) ( ) Suuri Rantatie (Alinen Viipurintie, Kuninkaantie) ( ) Savukosken silta ( ) Suurahvenkosken sillan paikka ( ) Vähäahvenkosken sillan paikka ( ) Kirkonkylän maantiesilta (raittisilta) ( ) Harkkokivisilta ( ) Rantatie ( ) Siltakylän silta ( ) Neikontie ( ) Tirikan silta ( ) Välisaaren sillanpaikka ( ) Rukan sulku GIS Osa Turusta Viipuriin keskiajalta (1340- tai 1350-luvulla) asti kulkeneesta Suuresta Rantatiestä meni Pyhtään halki jo 1200-luvulla. Tien tärkein käyttöjakso ajoittuu luvulle, jolloin se oli osa Tukholman ja Pietarin välistä postitietä. Tiestä on säilynyt useita osuuksia metsäalueilla ja nykyisen tien linjauksen pohjana ( : , GIS) Savukosken 49 m pitkä teräsbetoninen kaarisilta edustaa Suomessa harvinaista yksinivelistä rakennetta. Silta vihittiin museosillaksi Ennen Savukosken siltaa käytössä ollut silta rakennettiin 1840-luvulla. 58 m pitkän ponsiansassillan rakenteita on edelleen näkyvissä. Ennen Savukosken siltaa käytössä olleen sillan paikka tai 1923 ( : , GIS) Yksijänteinen, teräsbetoninen holvisilta on rakennettu vanhan huonokuntoisen sillan paikalle luvun alku ( : , GIS) Heinlahden kylätien kivisilta on 1900-luvun alusta. Nykyisin tie menee sillan vieritse. GIS Siltakylän joen pohjoispuolella on säilynyt ikivanhan tien osia ( : , GIS) Teräsbetoninen yläkaarisilta (Langer -palkkisilta) Pyhtäältä pohjoiseen on kulkenut vanha kauppatie ns. Neikontie. Tien varren kilometripylväät ovat yhä näkyvissä. Historiallisen ajan muinaisjäännös Sillat ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Sillanpaikka, Välisaari 1 ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : ) Ahvenkoski, Kirkonkylä Lähde: VAT 2008, KLR Ahvenkoski, museosilta, Tieh Ahvenkosken kartanon ja Kymijoen maisema Ahvenkoski Ahvenkoski Pyhtään kirkonkylä Lähde: ehdotettu Heinlahti Siltakylä Lähde: ehdotettu Klåsarö 252 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

253 PYHTÄÄ ( ) Vanhat tienpohjat Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat tienpohjat Pyhtään alueella: - Purola Majakorpi ( : ) - Purola Suomaja ( : ) - Itäkirkonkylä Puutaksenpelto ( : ) MUUT KOHTEET (10) ( ) Augustinesairaalan paikka ( ) Vanha kylän paikka ( ) Struven kolmioketju ( ) Ryssänuunit ( ) Uunit ( ) Vanhat kylänpaikat 1912 Carolus Lindberg Valmistumatta jäänyt rakennus oli tarkoitettu parantolaksi. Vanha ryhmäkylän paikka on vielä hahmotettavissa maastossa olevien kumpareiden ja kivijalkojen avulla. ( : , GIS) (sijainti ei tarkka) Struven ketju on geodeettisesti mitattu kolmioista muodostuva 2820 km pitkä nauha. Mittaukset tehtiin vuosien välillä tähtitieteilijä Friedrich George Wilhelm Struven johdolla. Ketju kulkee nykyään kymmenen maan läpi ja 83 Suomen alueelle mitatusta pisteestä on valittu erityisiksi 6. Pyhtään Mustaviirin saarella sijaitseva piste on näistä kuudesta eteläisin. Tasaisella kallioalueella oleva piste mitattiin vuonna Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset ryssänuunit Pyhtään alueella: - Hautaharju ( : ) - Långön ( : ) - Kaunissaari Vironniemi ( : ) - Munasuo ( : ) - Viinakallio ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset uunit Pyhtään alueella: - Sammalsuo (670745: ) - Pirtnuora Rekniskorpi ( : ) - Långön Kyrklandet ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat kylänpaikat Pyhtään alueella: - Heinlahti Ivars ( : ) - Itämyllykylä Danielsbacka ( : ) - Hinkaböle (Hinkapyöli) ( : ) - Kaunissaari Tyni ( : ) Sairaalasaari Hirvikoski Mustaviiri Peruste: Unescon maailmanperintökohde Lähde: ehdotettu ( ) Vanhat kartanonpaikat Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat kartanonpaikat Pyhtään alueella: - Kiviniemi ( : ) - Itäkirkonkylä Stockfors ( : ) - Ahvenkosken kartano ( : ) ( ) Verssonkankaan hiilimiilu Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : ) KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

254 PYHTÄÄ ( ) Långön Båksudden muinaisjäännösryhmä ( ) Kellari ( ) Virkatalon paikka ( ) Maarakenne/ Kuoppa ( ) Härkälammen kiviaita ( ) Pettersängin Talonpohja ( ) Merikosken raudanvalmistuspaikka Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Itäkirkonkylä Stockfors 2 ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Pappila Suurpappila, Asuinpaikka/virkatalo ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Välisaari 2 ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : ) Klåsarö Kaunissaari Itäkirkonkylä Ahvenkoski ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11) ( ) Palonmäki ( ) Kinttumäki ( ) Leppäviikinpohja ( ) Välimetsä ( ) Susikopinharju ( ) Susikopinharju ( ) Eetinniitty ( : ) ( : ) /asumuspainanne ( : ) ( : ) ( : ) /asumuspainanne ( : ) Ajoittamaton kiviröykkiö ( : ) 254 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

255 PYHTÄÄ ( ) Eetinniitty ( ) Eetinniitty ( ) Kaarlinsaari ( ) Riitinginsuo ( ) Riitinginsuo ( ) Riitinginsuo ( ) Kananniemenharju ( ) Kananiemenharju ( ) Björkbacka ( ) Kyytkärri ( ) Roones Kirkkokalliot ( ) Hakamaa ( ) Strukankalliot Strukankalliot itä ( ) Kivikoski ( ) Hautaharju (612053: ) ( : ) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka ( : ) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka ( : ) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka ( : ) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka ( : ) ( : ) /asumuspainanne ( : ) ( : ) ( : ) Pronssikautinen hautaröykkiö ( : ) Ajoittamaton kiviröykkiö ( : ) Rautakautinen hautaröykkiöalue sijaitsee Kymijoen Strukanhaaran suiston itäpuolella, Santaniemenselän ja joen väliin jäävällä niemekkeellä, avoimella kallioalueella. Strukankalliot ovat rautakauden lopulla muodostaneet saaren. Alueella on ainakin 10 kiviröykkiötä seitsemässä eri kohdassa ja ne sijaitsevat pääosin läntisellä laajalla kallioalueella. Röykkiöistä on löydetty rautakaudelle ajoittuvia esineistöä. Röykkiökalmisto on Kymenlaakson rannikon laajin ja merkittävin rautakautinen muinaisjäännös. ( : );( : ) Rautakautinen hautaröykkiö ( : ) Pronssikautinen hautaröykkiö ( : ), vm, H&R KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

256 PYHTÄÄ ( ) Korvenkalliot ( ) Kokkovuori ( ) Salmenkallio ( ) Hevossaari ( ) Tonttuvuori ( ) Lovisteininvuori ( ) Hiidenkallio ( ) Flaknäs ( ) Lilla Krokö ( ) Mustaviirin jatulintarha ( ) Ratängen ( ) Länsimyllykylä Nygård ( ) Nygård ( ) Limmansaari ( ) Makkarsaari ( ) Lippukallio ( ) Järvensuo Varhaismetallikautinen asuinpaikka ( : ) Pronssikautinen hautaröykkiö ( : ) Rautakautinen hautaröykkiö ( : ) Pronssikautinen hautaröykkiö ( : ) Pronssikautinen hautaröykkiö ( : ) Pronssikautinen hautaröykkiö ( : ) Pronssikautinen hautaröykkiö ( : ) Rautakautinen hautaröykkiö ( : ) Pronssikautinen hautaröykkiö ( : ) Rautakautinen ja/tai keskiaikainen Tarha on Mustaviirin pohjoisrannan tasaisella kalliolla. Mustaviirin tarhaan liittyvän tarinan mukaan viikinkien ryöstämä neito olisi asetettu tarhan keskelle viikinkien tavoitellessa tätä kehää pitkin. ( : ) Ajoittamaton kiviröykkiö ( : ) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ), vm 256 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

257 PYHTÄÄ ( ) Lahdenkuva ( ) Aarniorinne ( ) Eetinniitty ( ) Kaarlinsaari ( ) Tervakallio ( ) Korvenkalliot ( ) Tervakallio ( ) Sammalsuo ( ) Pahaniitty ( ) Heinäsuonpellot 1 ja ( ) Långkärrsskogen ( ) Långkärrsskogen ( ) Nygård ( ) Villströmsbäcken ( ) Villströmsbäcken ( ) Hästamossabacken ( ) Kauka-Hiekka ( : ) ( : ) ( : ) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka ( : ) Kivikautinen louhos ( : ) ( : ) Kivikautinen louhos ( : ) Ajoittamaton kivirakenne ( : ) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka ( : ) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

258 PYHTÄÄ ( ) Skitunäs ( ) Korvenkalliot ( ) Danielsbacka ( ) Karhunperseenkallio ( ) Fritzens berget ( ) Korkiakallio ( ) Mossamalmen ( ) Karjansuo Kivi- ja/tai pronssikautinen työ- ja valmistuspaikka ( : ) Pronssikautinen kiviröykkiö ( : ) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka ( : ) ( : ) Pronssikautinen hautaröykkiö ( : ) ( : ) Kivikautinen muinaisjäännösryhmä ( : ) ( : ) RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12) ( ) Klåsaron ( : ) voimalaitoksen lehmus ( ) Lökören männyt ( ) Malmgårdsbjörken ( ) Karlagårdin pihakoivu ( ) Brunmoseenen kataja ( : ) Siltakylä ( : ) Munapirtti ( : ) Länsimyllykylä ( : ) Siltakylä 258 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

259 PYHTÄÄ LÄHTEET: Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö Hamari Pirjo ja Ranta Helena (toim.). Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto. Helsinki Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Knapas, Marja Terttu: Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:20. Kymenlaakson maakuntaliitto & Kymenlaakson Maakuntamuseo & Kymenlaakson seutukaavaliitto. Kotka 1984 Korhonen, Martti: Kymi. Virta-kartano-pitäjä. Kotkan kaupunki. Kotka Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A: Kymenlaakson seutukaava Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus. Kymenlaakson liitto 2003 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 Piiroinen Saija ja Inki Kimmo: Perinnebiotooppien nykykunnon kartoitus ja hoidon suunnittelu. Kaakkois- Suomen ympäristökeskus Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto Tiehallinnon museotiet ja -sillat, Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008 SÄHKÖISET LÄHTEET: KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

260 PYHTÄÄ 260 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

261 VALKEALA Valkealan kunnan kartoituksen aloitti kesällä 2007 Mathias Wahlberg. Kartoituksen suoritti loppuun kesällä 2008 Sirpa Törrönen. Valkealassa alkoi asutuksen vakiintuminen jo rautakauden lopulla. Valkealan seurakunta itsenäistyi vuonna 1640 ja Turun rauhassa 1742 se liitettiin Venäjään. Kustaan sodan aikana kunnan alueella käytiin kiivaita taisteluja. Osa Kuusankoskea ja Kouvola erotettiin Valkealasta vuosina 1921 ja Valkeala yhdistyy viiden muun kunnan kanssa muodostaen uuden Kouvolan kaupungin. Nykyään ennen uutta kuntaliitosta kunnan pinta-ala on 1004 km², josta maa pinta-alaa on noin 861 km² ja vesi pinta-alaa noin 143 km². Kunnan asukasluku on Valkeala sijaitsee Pohjois-Kymenlaaksossa. Alueella on runsaasti järviä. Asutus on kuitenkin keskittynyt kunnan eteläosaan, Toisen Salpausselän eteläpuolelle ja erityisesti aivan kunnan eteläisimpiin osiin. Valkealan kunnan hallinnollinen keskus on kirkonkylä. Muista taajamista Utti ja Vekarajärvi ovat varuskuntakeskuksia ja Vuohijärvessä on merkittävää puunjalostusteollisuutta. Tuohikotti ja Selänpää ovat perinteisiä maalaiskyliä.

262 VALKEALA SISÄLLYS LYHENTEIDEN SELITYKSET 263 VALKEALA (909) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 264 Pienmaisemat (02) 264 Perinnemaisemat (03) 266 Sotahistorialliset kohteet (04) 267 Uskonnolliset kohteet (05) 267 Rakennukset ja pihapiirit (06) 268 Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät (07) 271 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 271 Liikenneympäristöt (09) 272 Muut kohteet (10) 273 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 274 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 275 Lähteet KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS

263 VALKEALA LYHENTEIDEN SELITYKSET Arvoluokka / peruste vm mm pm ehdotettu rauh. museosilta valtakunnallisesti merkittävä maakunnallisesti merkittävä paikallisesti merkittävä kohde ehdotettu tekijän toimesta lailla suojeltu alue tai kohde Lähde RKY 1993 VAT 2008 mv Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008 Museovirasto KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A: matm Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö KKayh KKayh2 KSp KSYK Tieh Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Etelä- Kymenlaakso, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Tiehallinnon museotiet ja -sillat, Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, Koponen, Martti, Poutiainen, Hannu. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina. KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

264 VALKEALA MAISEMA-ALUEET (01) ( ) Kymijoen laakso Laaja maisema-alue, joka sijoittuu Eteläisen viljelyseudun ja kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeeseen. Alue on alavaa jokilaaksoa, jolla on pitkät viljelyperinteet. Valkealassa alueella on osa Myllykoskelta Kouvolaan johtavaa vanhaa rantatietä ja Kouvolan kaupungin omistama Kouvolan kartano, joka toimii talomuseona. Katso myös Anjalankoski ja Kouvola Lähde: matm ( ) Kymijoen kulttuurimaisema ( ) Selänpään kulttuurimaisema Yksittäiskohteita alueella ovat Kouvolan kartano ja Mäki- Kouvolan talomuseo. Katso myös Anjalankoski ja Kouvola Selänpään kylän ympäristö muodostaa valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön. Alueen vanhat kyläkeskukset, tiet ja pellot muodostavat tasapainoisen ja arvokkaan kokonaisuuden. - Selänpään vanha kansakoulu (1902) - Selänpään rautatieasema (1888, laajennettu 1899) Lähde: RKY 1993 Lähde: RKY 1993, KLR, matm PIENMAISEMAT (02) ( ) Valkealan kirkon ja kartanon kulttuurimaisema ( ) Mieho Harjun rantamaisema ( ) Hirvelä ( ) Lamminkylä ( ) Lopotti/ Pohjoinen rantatie ( ) Mäkikylä Valkealan keskustan ja Lappalanjärven väliin jäävä niemi, jonka peltojen laidoille jäävät sekä Valkealan kirkko, että kartano. Kymijoen varrella olevalla kalliokukkulalla sijaitseva Miehon kylä ympäröivine peltoineen. Hirvelän kylä sijaitsee Kuusankosken puolella, mutta sen peltoalueet ulottuvat pohjoisessa Valkealan puolelle. Metsäiset Sikomäki ja Huonmäki rajaavat aluetta etelässä. Pohjoisessa arvokkaat peltoalueet viettävät varsin jyrkästi jokeen. Matalat metsäselänteet jakavat alueen kolmeen tasaiseen peltoalueeseen. Kapea ja tasainen peltoalue Kymijoen itäpuolella, jota suorareunaiset laaksometsät jakavat. Lännessä alue rajautuu Kouvola-Kotka rataan. Kapea peltovyöhyke Kymijoen pohjoisrannalla, jota pohjoisessa rajaavat metsäiset selänteet. Itse Mäkikylä sijaitsee suotuisassa paikassa Pyydysmäen etelärinteillä. Valkeala Lähde: RKY 1993, VAT 2008 Sr Mieho, Kuninkaankylä, Harju Lähde: KKayh Hirvelä (Kuusankoski) Lähde: KKayh Lamminkylä Lähde: KKayh Lopotti, Kouvolan kylä Lähde: KKayh Kymijoen kulttuurimaisema Kouvolan kylä Lähde: KKayh Kymijoen kulttuurimaisema 264 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS

265 VALKEALA ( ) Oravalan kartano ympäristöineen ( ) Oravalan kylä ( ) Saarennon kulttuurimaisema ( ) Jokelanjoki Käyrälampi Jyräänjoki ( ) Vanhat kylänpaikat Haukkajärven ja Tarhajärven ympäristöissä ( ) Hyyryn kylä ( ) Peuhun kylä ( ) Rämälän kylä ( ) Hasulan kylä ( ) Okankylä ( ) Kinansaari ( ) Anttilan kylä Kartano puistoineen sijaitsee pienellä selänteellä Kymijoen lähellä. Ympäristössä on lukuisia pieniä metsäsaarekkeiden erottamia peltoja. Muronlahti ja sen rantaniityt ovat kasvaneet umpeen. Kylän rakennukset keskittyvät vanhan maantien varteen ja levittäytyvät siitä Kymijokea kohti. Suurin osa pelloista asettuu kylän ja joen väliin. Nisos-lahdelta Niemenmaalle ulottuva viljelyalue, jonka suurimmat peltoalueet kiertävät hevosenkengän muotoisena Nisos-lahtea. Niemenmaan rannat ovat loivia kalliorantoja, muualla rannat ovat kasvaneet umpeen. Maisemallisesti ja geologisesti arvokas vanha eräreitti. Alueella on ollut asutusta viimeistään tuhatluvulta lähtien. Rannikon ja Järvi-Suomen rajamaastoa. Maisema vaihtelee Salpausselän lakitasanteista järviä ympäröivään vanhaan viljelymaisemaan. Alueella on lukuisia vanhoja kylänpaikkoja.- Haimila - Karhula - Mankki - Ranta-Utti - Kuivala - Nissilä - Kepsu - Miettula Pieni mäkikylä peltojen keskellä Vahvanen-järven eteläpuolella. Syntynyt Sipilän talon ympärille. Siirretty paikalleen Aholanjärven koillispuolelle 1840 isonjaon seurauksena. Pieni kylä metsäalueella mutkittelevan kylätien varressa. Paikalla ollut kylä ainakin 1700-luvulta lähtien. Rakennukset sijoittuneet kylätien varteen. Vanhimpia ellei vanhin Valkealan kylistä. Rakennuskantaan kuuluvat mm: - Pokkila - Huovila - Jaakkola - Kepsu - Aitta (1700-luvulta) - Selänpään nuorisoseuran talo (1900-luvun alusta) Harjulle riviin kasvanut kylä. Maisemallisesti merkittävä Vuohijärvessä sijaitseva saari. Asutusta ilmeisesti rautakaudelta asti. Peräisin 1700-luvulta. Nykyisessä rakennuskannassa kerrostuma 1800-luvun rakennuksia. Ympäristössä vanhaa laidunmaata. - Kansakoulu (1900-luvun alku) Oravala Lähde: KKayh, KLR Oralava Lähde: KKayh, KLR Saarento Lähde: KKayh Jokela, Saarenmaa Haimila, Kuivala, Mankki, Nissilä, Ranta-Utti, Karhula, Miettula Hyyry ATs Peuhu Rämälä Hasula Okanniemi, Vuohijärvi Kinansaari, Vuohijärvi Anttila KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

266 VALKEALA ( ) Mietunahon kylä ( ) Pihlajasaaren kylä ( ) Nuolniemen kylä ( ) Maunon kylä ( ) Vanhat kyläalueet Tuohikotin ympäristössä ( ) Ojasela Tiivis mäkikylä, jonka paikalla oli jo 1700-luvulla seitsemän taloa. Harjumuodostumaa seurailevan tien varten asettuneet talot muodostavat hienon kokonaisuuden. Viljelymaisemaa leimaavat suuret korkeuserot. Valkealan pohjoisin kylä luvulla alueella on sijainnut kolme torppaa. Nauhamaisesti kylätien varressa sijaitsevista rakennuksista kiinnostavimpia ovat 1930-luvun taitekattoiset talot. - Koivumäki (1920-luvulta) mielenkiintoinen pihapiiri hirsisen päärakennuksen ympärillä. Hangasjärven kumpuilevassa rantamaastossa sijaitseva Maunon kylä muodostaa peltoineen yhtenäisen viljelymaiseman. Vanhimmat päärakennukset ovat 1800-luvulta. - Peltola - Mäkelä - Maunon koulu (1900-luvun alusta) Toisen Salpausselän lakialueelle syntynyt kyläympäristö aaltoilevine peltoineen ja metsäisine lakialueineen. - Parola - Tuohikotti (1400-luvulta) - Pyöriä (1400- luvulta) - Kääpälä - Lipiä Pieni mäkikylä peltojen keskellä Vahvanen-järven eteläpuolella. Syntynyt Sipilän talon ympärille. Mietunaho Pihlajasaari Nuolniemi Mauno, Hangasjärvi Tuohikotin ympäristö Saanjärvi PERINNEMAISEMAT (03) ( ) Peltolan laidun ( ) Töyrylän laidun ( ) Korjankylän haka ( ) Näkkimistön haka ( ) Eskolan haka ( ) Vuorenmaan haka ( ) Tokkolan metsälaidun Tuohikotti Lähde: KSp Ikerilä Lähde: KSp Korjankylä Lähde: KSp Näkkimistö Lähde: KSp Pihlajasaari Lähde: KSp Anttila, Mietunaho Lähde: KSp Tuohikotti Lähde: KSp 266 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS

267 VALKEALA ( ) Pekkolan metsälaidun ( ) Kotomäen haka Horppu, Kalsonlahti Lähde: KSp Anttila Lähde: KSp SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04) ( ) Utin linnoitus ja ympäristö ( ) Vekarajärvi ( ) Kustaa kolmannen kivi ( ) Tuohikotin taistelun muistomerkki ( ) Tuohikotin kasarmialue ( ) Lomakeskuksen kenttävarustus ( ) Mäkikylä patteri n:o ( ) Tuohikotti, Kola/Koli Alue myös historiallisen ajan muinaisjäännös Puolibastionein varustettu säännöllisen tähden muotoinen linnoitus. Etelä- ja pohjoispuolella patterit, joiden välissä katvetiet. Alueella sijaitsee myös Suomen ensimmäinen ilmavoimien lentoasema. - Utin taistelun muistomerkki (1931) Osmo Lappo Korkeatasoinen esimerkki 1960-luvun betonikonstruktivismista. Kasarmit sijaitsevat rivissä Harjulla keskeisten rakennusten (urheilutalo, sotilaskoti, Kaartinkino ja ruokalarakennus) muodostaessa keskusaukion. Vekarajärvi on yksi Suomen modernin arkkitehtuurin docomomo-listan kohteista Historiallisen ajan muinaisjäännös tarinapaikka pystytetty luvun alku Neljän hirsikasarmin ja niiden talousrakennusten kivijalat Kansalaissodan aikainen Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös puolustusvarustukset ( : ) Utti, rauh. Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, mv SM Vekarajärvi Lähde: VAT 2008 Valkeala, rauh., mv Tuohikotti Tuohikotti Hillosensalmi Lähde: 2 USKONNOLLISET KOHTEET (05) ( ) Kappalaisen pappila Tammisto 1869 Jokela KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

268 VALKEALA ( ) Kirkkoherran Pappila, kotiseutumuseo ( ) Kirkkoherran Pappila ( ) Valkealan kirkko ( ) Mäntysaaren hautausmaa ( ) Tuohikotin rukoushuone ( ) Kiperinmäen hautausmaa ( ) Ristinkankaan ruumiskalmisto siirretty nyk. paikalle Toiminut myös käräjätalona 1880 myöhemmin rakennettu rapattu arkistosiipi - Navetta - Puutarha 1927 Armas Lindgren ja Bertel Liljeqvist Rapattu tornillinen tiilikirkko - Tapuli (1782 Juhana Salonen) 1834 Vuohijärvessä, Kinansaaren kaakkoispuolella sijaitsevassa Mäntysaaressa, sijaitseva hautausmaa. Paikalla lienee sijainnut esihistoriallinen kalmisto. - Tornillinen kappeli (1910 Valkeala As Niinistö Valkeala Valkealan kirkon ja kartanon kulttuurimaisema SR Mäntysaari, Vuohijärvi 1926 Antton Lehto Tuohikotti Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : ) Kuivala RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06) ( ) Oravalan kartano ( ) Kupias ( ) Pekkola ( ) Kuivalan seuratalo Päärakennus 1930-luku Heikki Siikonen Kartanon nimi saattaa periytyä jo 1300-luvulta. Päärakennuksen lisäksi alueella on: - Navetta - Talli - Väenrakennus - Ns. syytinkirakennus - Hieno vanha puusto 1890-luku, nykyasu 1918 Runsaan puuston ympäröimä rakennusryhmä Alueelle tyypillinen 1900-luvun alun asuinrakennus Oravala Jyräänkoski Karhula 1957 / 1963 Kuivala 268 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS

269 VALKEALA ( ) Virranniemi ( ) Paavola ( ) Kolkkala ( ) Lappakosken koulut ( ) Mettalo ( ) Ala-Rantala ( ) Ylä-Rantala ( ) Hirsimäki eli ns. Pokin talo ( ) Valkealan kartano ( ) Collianderin huvila ( ) Valkealan seurantalo ( ) Vuorenrinne ( ) Somura 1800-luvun loppu Ilmari Wirkkala omisti talon 1950-luvulla. Rapattu luvun puoliväli Pohjois-Kymenlaakson harvoja empiretyylisiä rakennuksia luku Kertaustyylinen Pihapiirissä kaksi aittaa ja navetta Mankki, Väliväylä Mankki, Väliväylä Mankki, Väliväylä 1935 Toivo Salervo ja 1957 Lappakoski, Kymijoki 1800-luvun puoliväli Asuintalo ulkorakennuksineen, ympäristössä kookasta puustoa ja kulttuurikasveja. 1891, myöh. uusittu Asuinrakennus ulkorakennuksineen 1899 Asuinrakennus ulkorakennuksineen Korotus ja veranta Taavi Haimi. Päärakennus asuin- ja liikekäytössä. Pihapiirissä aittarivi. Paikalla toimii puotimuseo korotettu 1898 Pihapiirin rakennukset purettu 1960-luvulla - Kartanopuisto - Aitta (1700-luvun lopulta) - Puukuja 1922 Jugend-huvila, siirretty Terijoelta 1912 Taavi Haimi toiminut väliaikaisena kirkkona Jugend-tyylinen rakennus 1858 tai 1860 Värjärimestari Carl Wikbergin asuintalo ja tehtaan paikka. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä: - Väritehtaan perustukset - Savusauna - Kivikellari - Ulkorakennus Yksittäistalo Rapojärven länsipuolella kylätien varrella. Pihapiirissä useita kansantieteellisesti mielenkiintoisia talousrakennuksia, tosin huonokuntoisia. Saarento Saarento Saarento Valkeala Valkeala Valkealan kirkon ja kartanon kulttuurimaisema SR Valkeala Valkealan kirkon ja kartanon kulttuurimaisema Valkeala Valkeala KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

270 VALKEALA ( ) Sipilä ( ) Rämälän tanssilava ( ) Selänpään koulu ( ) Nakko ( ) Paloasema ( ) Terveystalo ( ) Honkala ( ) Huvila ( ) Lassero ( ) Puuskeri ( ) Seppälä ( ) Haukilahti ( ) Kourulan koulut ( ) Vanha Kimmo 1800-luvun alku Laudoitettu 1920-luvulla Entinen savupirtti. Ulkorakennukset 1800-luvun lopulta. - Liha-aitta (1700-luvun puolivälistä) siirretty kauemmas pihapiiristä - Pyöreä tanssilava - Lippukoju - Kioski - Ulkohuone 1902 Kouluun liittyy myös ensimmäisen opettajansa Väinö Vaaran hoitama tila, joka oli esimerkkinä alueen tilallisille Asuinrakennus Hyyry, Vahvanen Hyyryn kylä Rämälä Selänpää Ats Selänpää Ats 1948 Selänpää Ats 1948 Selänpää Ats 1700-luvulta Laajennettu 1860-luvulla Pihapiirissä aittoja, taitekattoinen mökki ja lukuisia ulkorakennuksia. Punainen hirsitalo Vuohijärven rannassa. Edustaa varhaista huvilakulttuuria Vuohijärvellä luvun alusta Maalattu hirsihuvila Ailossaaressa. - Hirsisauna - Laituri - Kivetyt rannat 1800-luvulta Vuoraus 1932 Ollut ennen paanuvuorattu. Pihapiirissä: - Kaksi aittaa - Talousrakennuksia 1800-luku Leveärunkoisen päärakennuksen lisäksi pihapiiriin kuuluu pitkä pärekattoinen aittarivi ja lukuisia muita ulkorakennuksia Kruunutila vuoteen 1897 asti. Tien toisella puolella sijaitsevien talousrakennusten lisäksi pihapiirissä: - Navetta (1931) - Aittarivi (1931) 1898 A. A. Siren Laajennus 1910 Toinen rakennus luvulta Tila kuulunut samalle suvulle yli kaksisataa vuotta. Leveärunkoista päärakennusta vastapäätä on iso ja arvokas aittaryhmä. Selänpää Okanniemi, Vuohijärvi Ailossaari, Vuohijärvi Tirvanjärvi Tirvanjärvi Tirvanjärvi Pasinjoki, Tirvanjärvi Pöyttiä Lähde: RKY 1993, KLR 270 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS

271 VALKEALA ( ) Tuohikotin koulu 1953 Poku Salo Tuohikotti ( ) Mattinen ( ) Tommiska ( ) Kirjokivi ( ) Kouvolan kartano ( ) Mäki-Kouvolan talomuseo 1937 Heikki Siikonen Entinen Oravalan kartanon sivutila luvun alku Kuusiaidan rajaama pihapiiri 1890-luku Toimii nykyisin kesäsiirtolana - Kaksikerroksinen luhtiaitta - Hirsinen tiilipilaritalli - Goottilainen huvimaja - Puisto - Näkötorni 1823 tai 1852 Uudistuksia 1963, Empire-tyylinen - Rapattu punatiilinen navetta (uusittu 1904) - Kalustovajoja - Aittarivi - Väentupa - Työnjohtajan asunto - Puutarha ja puistomainen puusto ja 1800-luvut Koostuu entisen Puolakan tilan rakennuksista. Siirretty paikalle isojaon yhteydessä 1830-luvulla. - Päärakennus (1700-luvun loppu, laajennettu 1800-luvun lopulla) - Aitat (1800-luvun alku) - Talli (1800-luvun puoliväli) - Vajat (1900-luku) Selänpää, Torasjoki Hevosoja Valkeala Kouvolan kylä Mäkikylä YHTENÄISET ASUINALUEET JA KATUNÄKYMÄT (07) ( ) Verlan pientaloalue 1900-luvun alku 1920-luvulta Virkailija- ja työläisasuntoja ulkorakennuksineen, seurantalo ja Vähä-Selänpään mylly. Verla, Jaalan - Selänpääntie Lähde: VAT 2008, KLR MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08) ( ) Jokelan myllyn ympäristö ( ) Jyräänkosken mylly-ympäristö 1840-luvun loppu Myllyn koneisto säilynyt, ja hieman entistä alempana on 1910-luvulla rakennettu pato (myöh. uusittu). Vastarannalla on harvinainen vaakasuora hiidenkirnu. Mylly paloi vuonna 1968, mutta jäljellä ovat harkkokiviperustukset. Myös harkkokivinen ränni on säilynyt. Ympäristö myös geologisesti merkittävä. Jokela, Väliväylä, Teo VL Väliväylä, Jyräänkoski, Teo KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

272 VALKEALA ( ) Harjun villatehtaan alue ( ) Tirvan tehdasalue ( ) Anttilan mylly ja saha ( ) Kannuskosken puuhiomon ja pahvitehtaan paikka Tehdas perustettu 1898 Tehdasrakennus purettu. - Johtajan asunto Villala (1915) Alueella on ollut monenlaista teollisuustoimintaa vuodesta 1890 alkaen. Siellä on toiminut mm: vesisaha, höyläämö, kimröökitehdas, Suomen myllykivitehdas Oy, teknokemiallinen tehdas ja sähkövoimalaitos. Nykyään alueella sijaitsee vanhoja tehtaan työntekijöiden asuntoja. - Isännöitsijän asunto (1903) - Kokinmäen työläisasuntoalue (1900-luvun alusta) - Tirvan rukoushuone (1932, Antton Lehto) Mylly 1800-luvulta nyk. saha 1920-luvulta Perustettu 1883 Paikalla säilynyt tehtaan konttori- ja metsänvartijan rakennus. Lappakoski, Kymijoki Immasenjärvi, Tirvanjärvi, Väliväylä, Teo Valkeala, Teo M Väliväylä M LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09) ( ) Väliväylä Uittoreitti Saimaalta Kymijokeen Valkeala, Teo ( ) Auvosenkosken silta ( ) Utin asema ja ympäristö ( ) Harjun asema ( ) Selänpään aseman ympäristö ( ) Voikosken rautatieaseman ympäristö ( ) Torasjoen silta 1907 Entinen Haapasalmen rautatiesilta, siirretty nykyiselle paikalleen Rakennettu Kaipiaisten puoliksi sahatun aseman hirsistä. - Rautatieläisten asuinrakennukset (1880-luku, 1905, 1908 ja 1920) - Funktionalistinen kaupparakennus / laajennettu 1902 Bruno Granholm Rakennettu pysäkin tyyppipiirustusten mukaan. Asuin- ja ulkorakennukset vuosilta 1890, 1895 ja ASEMARAKENNUS PALANUT Laajennus 1899 Bruno Granholm Rakennettu pysäkin tyyppipiirustusten mukaan. Toiminut Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan lastausasemana Alueella useita asuinrakennuksia ulkorakennuksineen ja kellareineen viime vuosisadalta. Alueella myös iäkästä istutettua puustoa luvulta - Asuinrakennus - Ulkorakennuksia - Istutuksia - Liikerakennus (1930-luku) funktionalismi, maakunnallisesti merkittävä - Voikosken rukoushuone (1920-luku, Myöh. uudistuksia) 1909 Kolmiaukkoinen holvattu kivisilta Auvosenkoski, Väliväylä Utti ATs Harjunjoki, Savon rata Lähde: RKY 1993, KLR SR Selänpää, Savon rata Selänpään kulttuurimaisema Ats Voikoski, Savon rata Lähde: RKY 1993, KLR Ats Torasjoki 272 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS

273 VALKEALA ( ) Kuutin kanava Kanava Tervajärven ja Kuutinlahden välillä Kuutinlahti ( ) Lakiasuon pitkospuut Historiallisen ajan muinaisjäännös Lakiasuo Sydänmaansilta ( : ) MUUT KOHTEET (10) ( ) Kivilatomuksia ( ) Vanhat talonpohjat ( ) Vanhat kylänpaikat ( ) Hiilimiilut ( ) Viljelyröykkiöt ( ) Katajajärven tulisija ( ) Kaskiröykkiö ( ) Hansaarenmäen Kivipöytä Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset kivilatomukset Valkealan alueella: - Määkijäniemi ( : ) - Kapiavesi ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat talonpohjat Valkealan alueella: - Tervajärvi ( : ) - Sikoniemenkärki ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat kylänpaikat Valkealan alueella: - Tolska (Selänpä) ( : ) - Keskikylä (Seläpä) ( : ) - Hasula (Selänpä) ( : ) - Nuuttila (Selänpä) ( : ) - Ojasela (Selänpä) ( : ) - Pukkila (Selänpä) ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset hiilimiilut Valkealan alueella: - Terrilahti ( : ) - Tervajärvi ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset viljelyröykkiöt Valkealan alueella: - Kumpusaari ( : ) - Ahola ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Katajajärvi 1 ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös Karhunhiekka-Repovuori ( : ) Historiallisen ajan muinaisjäännös ( : ) Hillosensalmi KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

274 VALKEALA ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11) ( ) Verla ( ) Löppösen luola ( ) Voikoski ( ) Jyrkkävuori ( ) Lakiansuonvuori ( ) Käyrälampi ( ) Olhavanlampi ( ) Revonkärki ( ) Jaakonniemi ( ) Heikkilänranta ( ) Toikankärki ( ) Rajalampi ( ) Huoltoalue ( ) Määkijäniemi ( ) Saarijärvi ( ) Sikoniemi Kivikautinen kalliomaalaus ( : ) Kivikautinen kalliomaalaus ( : ) Kivikautinen kalliomaalaus ( : ) Kivikautinen kalliomaalaus ( : ) Kivikautinen kalliomaalaus ( : ) ( : ) Kivikautinen kalliomaalaus ( : ) Kivikautinen kalliomaalaus ( : ) ( : ) ( : ) ( : ) Ajoittamaton maakuoppa ( : ) ( : ) ( : ) Esihistoriallinen muinaisjäännösryhmä ( : ) ( : ) Miettula 274 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS

275 VALKEALA ( ) Repovuori ( ) Okanniemi ( ) Kierinsaari ( ) Mäntysaari Kellonkärki ( ) Pukkisaari ( ) Lampisaari ( ) Vuohijärvi Mäntysaari Ajoittamaton kivilatomus ( : ) ( : ) ( : ) /asumuspainanne ( : ) Varhaismetallikautiset lapinrauniot (hautapaikka) ( : ) /asumuspainanne ( : ) Moniperiodinen muinaisjäännösryhmä ( : ) RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12) ( ) Anttilan nekkakivi ja käkkärämänty ( ) Metsämaan kuusi ( ) Paljasmäen haapa ( ) Sepänmäen kataja ( ) Kuikon mänty ( ) Töyrymäen kääpiökuusi ( ) Porrasmäen pihakuusi ( ) Jokelan neljä piiskamäntyä Anttilan kylä Haimilan kylä Haimilan kylä Inkerilän kylä Inkerilän kylä Inkerilän kylä Inkerilän kylä Jokelan kylä KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

276 VALKEALA ( ) Palokunnanmäen mänty ( ) Teräväniemen männyt ( ) Korpelan sipulimänty ( ) Koskelan käärmekuusi ( ) Korpelan käärmekuusi ( ) Kosensuon kataja ( ) Kinansaaren kataja 1 ( ) Kinansaaren kataja 2 ( ) Ritaniemen surukuusi ( ) Kuhmumäen kampakuusi ( ) Kauppilan kivi ( ) Puolakan kaksi pihakuusta ( ) Metson kuusi ( ) Pyöriälän pihlaja ( ) Jussilan pihamänty ( ) Kaivolan käärmekuusi ( ) Häkkäsenmäen kaksi katajaa Jokelan kylä Karhulan kylä Karhulan kylä Karhulan kylä Karhulan kylä Karhulan kylä Kinansaaren kylä Kinansaaren kylä Kinansaaren kylä Kinansaaren kylä Kinansaaren kylä Kouvolan kylä Kuivalan kylä Pyöriälän kylä Miettulan kylä Saarennon kylä Saarennon kylä 276 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS

277 VALKEALA ( ) Laurilan Käärmekuusi ( ) Kiperinmäen paasikivi ( ) Harjun laakakuusi ( ) Mäyrämäen kultakuusi ( ) Kataja ( ) Karjumäen riippahaapa ( ) Peuhun käärmekuusi ( ) Peuhun kataja ( ) Taavilan pihakuusi ( ) Alajoutjärven pensaskoivu ( ) Valkealan katajakuja ( ) Kujanpään kaksi katajaa ( ) Niittylahden kuusi ( ) Kuninkaankivi ( ) Valkealan kartanon poppeli Saarennon kylä Saarennon kylä Saarennon kylä Selänpään kylä Skipparilan kylä Toikkalan kylä Toikkalan kylä Toikkalan kylä Tuohikotin kylä Valkealan kylä Valkealan kylä Valkealan kylä Valkealan kylä Valkealan kylä Valkealan kylä KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS

278 VALKEALA LÄHTEET: Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Koponen Martti ja Puutiainen Hannu Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle Kouvola Yleiskaavallinen suunnitelma, Liite 3: Kulttuurihistorialliset rakennukset ja ympäristöt Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A: Kymenlaakson seutukaava Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto Tiehallinnon museotiet ja -sillat, Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008 SÄHKÖISET LÄHTEET: KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS

279 VIROLAHTI Virolahden kunnan alueen kartoitti Kaisa Niilo-Rämä kesällä Virolahden alue oli ruotsalaisten ja virolaisten kalastajien asuttama jo 1300-luvulla, mutta myös esihistoriallisesta asutuksesta on paljon jäänteitä. Ensimmäinen maininta Virolahdesta on vuodelta 1336 ja kirkkopitäjänä Virolahti mainitaan vuonna Virolahden sijainti on ollut keskeinen jo keskiajalta lähtien, jolloin Turun- Viipurin tie kulki alueen halki. Tie noudattelee yhä pääosin alkuperäistä linjaustaan ja 1600-luvuilla alueella taas toimi huomattavia laivanrakentajia luvulla Virolahden alueelle perustettiin useita kivilouhimoita, joista pitäjä tuli kuuluisaksi. Kiviä kuljetettiin erityisesti Pietariin. Virolahden asukasluku nousi huomattavasti louhostoiminnan seurauksena. Uudenkaupungin rauhan myötä puolet Virolahdesta liitettiin Venäjään ja Turun rauhassa loputkin pitäjästä joutui Venäjälle. Pitäjä palautui muun Suomen yhteyteen vuonna Miehikkälä erotettiin Virolahdesta vuonna Osa Virolahdesta luovutettiin 1940 Neuvostoliitolle. Nykyinen Vaalimaan raja-asema avattiin uudelleen vuonna Siitä on sittemmin tullut Suomen ja Venäjän rajan vilkkaimmin liikennöity asema. Virojoen kulttuurihistoriaa leimaakin voimakkaasti sen sijainti Suomen ja Venäjän rajalla. Nykyään Virolahden pinta-ala on 558, 94 km², josta maapinta-alaa 371,96 km², meri pinta-alaa 182,71 km² ja sisävesiä 4,27 km². Asukkaita Virolahdella vuonna 2008 oli Kunnan suurimmat taajamat ovat vanhan Viipurintien tuntumassa sijaitseva Klamila ja Virojoen kuntakeskus. Kunnallishallinto siirrettiin kirkonkylästä Virojoelle vuonna Virolahden maisemalle ovat ominaisia luoteesta kaakkoon kulkevat savikkoiset jokilaaksot, joille myös pellot ovat sijoittuneet. Suurin viljelysalue on Ravijoella, jossa on myös Harjun maanviljelyskoulu. Maasto nousee hitaasti rannikolta sisämaahan päin. Rannikolle ovat tyypillisiä pitkät niemet ja syvät lahdet. Virolahteen kuuluu myös merialue ja lukuisia saaria. Kalastuselinkeino onkin jo kauan ollut alueelle tärkeä. Siihen liittyvillä paikoilla on usein hyvinkin pitkä historia. Merta hyödynnettiin myös 1800-luvulla kauppasuhteita luotaessa.

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 172 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 173 Kihniö Virrat PARKANO Linnankylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry PULP suojelun edistämiseksi

Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry PULP suojelun edistämiseksi Sivu 1/10 Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry METSO suojelu- Juha Juuti keskustelu Etelä- Käpypolku 4 as.4 Karjalan metsien 54120 PULP suojelun edistämiseksi Puh. 0500221213 Email: juha.juuti@ruokolahtelainen.net

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Pirtinniemi ja ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Ortodoksinen kirkko 88 Kansalaisopisto 89 Pirtinniemen hautausmaa 90 Tapuli 91 Pirtinniemen

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 274 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 275 Taivallahden-Löytänän kulttuurimaisema Järvenpää Paksula 1) Historiallisesti

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 58 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 59 Kihniö Virrat IKAALINEN Poltinjoen kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ikaalinen Hämeenkyrö Ylöjärvi Ruovesi

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella

Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kulttuuriympäristöt ja maisema- alueet suunnittelualueen vaikutuspiirissä Vaikutustenarviointi NWE Sales Oy:n kehittämä tuulivoimahanke Sysmän

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kattilainen - Klamila 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Klamilan kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti 1.4. Pinta-ala noin 1 800 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 120 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 121 Kihniö Virrat KIHNIÖ Korhoskylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu

Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJEKTI NRO OSOITE Asemakaava ja asemakaavan muutos 0313 Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu ilmakuva asemakaava-alueesta ALOITE Pekka Kierikka, Kotkan

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja?

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Piirteitä keskisuomalaisen maaseudun vanhasta ja uudemmasta rakennuskulttuurista - Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla, Jyväskylä 30.1.2014 Arkkitehti

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 9.2.2015

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 9.2.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) LINNAMÄEN TILAN 2:179 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Salmenkylässä Husulan kylän tiloilla 2:179 ja 7:0 Linnamäen ja

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Antti Bilund Tilaaja: Teiskon vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

7/1 Ahvion kyläalueet D EM G 2.5/2.5.1/2.10 3.1/3.2 2.1.4

7/1 Ahvion kyläalueet D EM G 2.5/2.5.1/2.10 3.1/3.2 2.1.4 KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖJEN TOIMENPIDEOHJELMA A N J A L A N K O S K I MUHNIEMI-MUHJÄRVI Kymijoen kulttuurimaisema(12) D EM 2.4 3.1/3.2 2.1.4 VK 5,6/2 1 Rauhamaan kartanoalue D E G 2.4 3.2 2.1.4

Lisätiedot

VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005

VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005 VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005 M U S E O V I R A S T O 16.2T-1-1 TIIVISTELMÄ VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Museovirasto, arkeologian osasto Inventoija:

Lisätiedot

Å,l3,d" Ir^,1 *'t ,J,\ ',.Å""'ir':l; 'J I YMPARISTOKESKUS

Å,l3,d Ir^,1 *'t ,J,\ ',.Å'ir':l; 'J I YMPARISTOKESKUS Riitta Debrunner PL 134/Tilitoimisto J.Syrjätie Ky 38701 Kankaanpää puh. 050-5736 777,02-5783 895 j uhani. syrj atie@ tilitoimistosyrj atie.fi 26.9.20t3 YMPARSTOKESKUS C)ikaisuvaatimus koskien Kankaanpään

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

2.2. Maisematyyppi [Maakunnallinen maisemaselvitys] 2.3. Kuvailuteksti [Lyhyt kuvaus maisemamaakunnan ja -seudun tyypillisistä piirteistä]

2.2. Maisematyyppi [Maakunnallinen maisemaselvitys] 2.3. Kuvailuteksti [Lyhyt kuvaus maisemamaakunnan ja -seudun tyypillisistä piirteistä] 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Sippolan ja Summajoen laaksot 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Sippolan Summanjokilaaksojen kulttuurimaisema 1.3. Kunta Kouvola, Hamina 1.4. Pinta-ala noin

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ALUERAJAUS ORTOKUVA Tasot: Ilmakuva_Forssa_Tammela, Merger Pvm: 28.11.2013 13:41 1 Kohde Osayleiskaava: Kojo. Osayleiskaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on tutkia Kojon kyläalueen täydennysrakentamista

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

UTAJÄRVI UTAJÄRVI-VAALA OSAYLEISKAAVA

UTAJÄRVI UTAJÄRVI-VAALA OSAYLEISKAAVA UTAJÄRVI UTAJÄRVI-VAALA OSAYLEISKAAVA KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAAT KOHTEET Inventointi 2012-2013 Johdanto Esihistoria Mesoliittisellä kivikaudella (8800 5000 ekr.) Oulujokilaakso on ollut meren

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot

Tampere Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007

Tampere Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007 1 Tampere Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 4

Lisätiedot

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 1 Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 Timo Jussila Tilaaja: Vihdin Vesi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Selvitys... 3 Yleiskartat... 3 Kohteet... 7 1 VIHTI PALOJÄRVI... 7 2 VIHTI PALOJÄRVI KROG... 9

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Ilmakuva... 3 Yleiskartta... 4 Vanha asutus...

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö Kunnanhallitus 74 07.03.2016 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö 622/11.05.00/2016 Khall 74 Ympäristöministeriö pyytää Euran kunnan lausuntoa 15.1.2016 valtakunnallisesti

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Keski-Suomen ELY-keskus, Liisa Horppila-Jämsä MAMA hankkeen maisemainfo 11.2.2015 17.2.2015 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Kouvolan keskeisen kaupunkialueen yleiskaava RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET JA NIIDEN ARVOTUS

Kouvolan keskeisen kaupunkialueen yleiskaava RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET JA NIIDEN ARVOTUS Kouvolan keskeisen kaupunkialueen yleiskaava RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET JA NIIDEN ARVOTUS Kouvolan kaupunki Kaupunkikehitys, maankäytön suunnittelu 22.12.2014 JOHDANTO Rakennettu kulttuuriympäristö muodostaa

Lisätiedot

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Maakuntien suunnittelujärjestelmä Kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa Maakunnalliset

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

TARKASTUSRAPORTTI. Vesilahti, Kirmukarmu (922010022) Käynnin päivämäärä 28.09.2011 Kävijän nimi. Kirsi Luoto Käynnin tyyppi tarkastus

TARKASTUSRAPORTTI. Vesilahti, Kirmukarmu (922010022) Käynnin päivämäärä 28.09.2011 Kävijän nimi. Kirsi Luoto Käynnin tyyppi tarkastus TARKASTUSRAPORTTI Vesilahti, Kirmukarmu (922010022) Käynnin päivämäärä 28.09.2011 Kävijän nimi Kirsi Luoto Käynnin tyyppi tarkastus Muistioteksti Pirkanmaan maakuntamuseon arkeologi Kirsi Luoto teki tarkastuskäynnin

Lisätiedot